KauppaSuomi | viikko 6 / 2014
10
hyvinvointi Maire ja Samuli Huikko jatkavat Rutalahden 1500-luvulle juontavaa myllyperinnettä
Viljaa ilman torjunta-aineita, jauhoja ilman jauhonparanteita Lahden tilan pelloilla Rutalahdessa viljellään ilman kemiaa, luomulla pellot eivät kuitenkaan ole. Myllyssä ei myöskään käytetä kemiaa, ei jauhonparanteita eikä säilöntäaineita. Rutalahden Myllyn koneet ovat 1950 toimintansa aloittaneesta Rutalahden Vehnämyllystä.
R
utalahdessa asuvat ja työskentelevät viljelijämyllärit, 55-vuotiaat Maire ja Samuli Huikko jatkavat kylän aina 1500-luvulle juontavaa myllyperinnettä. Ensimmäisen kerran Rutalahden mylly mainitaan kruunun jauhatusveroa varten laatimassa myllyluettelossa 1586. Nykyään Joutsaan, Jyväskylään ja Toivakkaan kuuluva Rutalahti sijaitsee Päijänteen rannalla noin 40 kilometrin päässä Jyväskylästä. Huikkojen tilamylly on Jyväskylän puolella. Rutalahti kuului vuoteen 1936 asti Korpilahteen, josta se siirtyi Leivonmäen kuntaan. Vuoden 2008 kuntaliitoksen myötä Rutalahdesta tuli osa Joutsaa. Vuonna 1997 Rutalahti nimettiin ensimmäisenä Vuoden kyläksi Keski-Suomessa, ja vuonna 2008 sama tunnustus saatiin uudestaan. Valtakunnan Vuoden kylä -kilpailussa kylä sai kunniamaininnan vuonna 2009. Parinsadan asukkaan Rutalahti on tunnettu kyläisten hyvästä yhteishengestä ja monista yhdessä järjestetyistä tapahtumista. Kesätapahtumissa kyläyhdistyksen miehet usein paistavat yksissä tuumin Rutalahti-pyttistä jättisuurella wokki-pannulla. – Siihen tulee perunanlohkoja, palvikinkkua, porkkanaa, sipulia sekä meidän kokonaisia spelttiryynejä ja öljyä paistamiseen, Maire Huikko kertoo.
Koneet Pekka Riipisen Rutalahden Vehnämyllystä Huikkojen viljatilalla, Lahden tilalla toimivan Rutalahden myllyn koneet ovat peräisin Rutalahden Vehnämyllystä, joka aloitti toimintansa 1950 ja samalla aloitti uuden kauden Rutalahden myllyhistoriassa. Aikansa tekniikan huippuluokkaa edustanut mylly pystyi jauhamaan myös vehnää. Sitä ennen rutalahtelaiset olivat käyneet jauhattamassa vehnän Korpilahdella. Rutalahden Vehnämyllyn omistaja Pekka Riipinen toimi myllärinä Rutalahdessa 45 vuotta. Huikot aloittivat kylän uusina mylläreinä 1996. – Rutalahden Vehnämyllyn koneista meillä on muun muassa kuorimakone, vasaramylly ja hiutalemankeli, Samuli Huikko kertoo. – Uusia konehankintoja ovat esimerkiksi uudempi kuorimakone sekä lajittelu- ja erottelukoneet. Nykyään lajittelu tapahtuu jo ennen viljan kuivaamista. Uutena investointina rakennetaan viljankululle putkea suoraan kuivaajasta myllyyn.
Kaikki viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita Lahden tila on Samuli Huikon kotitila. Hän on ottanut isännyyden haltuunsa syksyllä 1983. Lypsykarjan Huikot laittoivat pois viime syksynä. Pelto-
Maire ja Samuli Huikon isännöimällä Lahden tilalla kaikki vilja kasvatetaan ilman kemiallisia torjuntaaineita. Samuli Huikolla kämmenellään Reetta-syysruista, jolla on korkea valkuaisainepitoisuus ja hyvät leivontaominaisuudet.