Metsäteollisuus teki Mäntästä taidekaupungin

Serlachius-museot houkuttelevat kulttuurinnälkäisiä matkailijoita Mänttään ympäri vuoden.

METSÄTEOLLISUUS TEKI

MÄNTÄSTÄ TAIDEKAUPUNGIN

Kukapa olisi vuonna 1868 aavistanut, että kesällä 2021 suomalaiset jonottavat Mäntässä taidenäyttelyyn? Mäntän kehittyminen suomalaisen metsäteollisuuden keskukseksi ja merkittäväksi taidekaupungiksi alkoi tuolloin, kun Gustaf Adolf Serlachius päätti rakennuttaa paikalle puuhiomotehtaan.

Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla valmistetaan esimerkiksi tutut Katrin-wc-paperit ja -paperipyyhkeet.

Mäntänkosken ranta silloin ennen – tällä paikalla sijaitsee nykyään pato ja vedenottamo.

Mänttä sijaitsi syrjässä, kaukana kulkuväylistä. Alkuun puuhioke piti kuljettaa veneillä, hevosilla ja höyrylaivalla Hämeenlinnaan, sieltä rautateitse Viipuriin ja edelleen Pietariin.

G. A. Serlachiuksen tavoitteena oli saada omat tuotteet markkinoille edullisemmin ja nopeammin, joten hän ajoi Pohjanmaan radan linjauksen muuttamista Näsijärven länsipuolelta itäpuolelle – siinä onnistuen. Mielipidevaikuttaja oli suoraan yhteydessä valtiopäivämiehiin ja kirjoitti ahkerasti sanomalehtiin. Serlachiuksen aloitteesta Suomeen hankittiin myös ensimmäinen jäänmurtaja, jonka ansiosta talviliikenne onnistui Hangosta Kööpenhaminaan ja Englantiin.

MÄNTÄN TEHDAS KEHITYKSEN KÄRJESSÄ

Vuosien mittaan Mäntässä on tehty metsäteollisuuden pioneerityötä. Vuonna 1908 Mäntän tehtaalla aloitettiin wc-paperin tuotanto, ensimmäisenä Suomessa. Wc-paperina käytettiin silkkipaperista tehtyjä arkkeja. Ruoansäilytyspaperin tuotanto käynnistyi vuonna 1924. Suomen ensimmäinen pehmopaperikone käynnistyi vuonna 1961, ja kauppoihin saatiin nykymuotoista pehmopaperia. Mäntän tehdas oli Suomessa ensimmäinen, joka alkoi käyttää pehmopaperin valmistuksessa uusiokuitua.

Nykyään Serlachiuksen tehdas on osa Metsä Tissueta, jonka Mäntän tehtaalla valmistetaan wc- ja talouspaperia, käsipyyhkeitä, nenäliinoja, teollisuuspyyhkeitä ja ruoanlaittopaperia. Mäntän tehtaalla on kolme pehmopaperikonetta, yksi tiivispaperikone ja 11 pehmopaperin jalostuslinjaa.

Tehtaalta lähtee joka päivä helppoutta ja hygieenisyyttä vaativille kuluttajille rekkatolkulla tuttuja brändejä: Katrin, Lambi, Serla ja SAGA. Ja edelleen Mänttä on kehityksen kärjessä: Vuonna 2021 Metsä Tissue kertoi investoivansa Mäntän uuteen pehmopaperikoneeseen, jonka myötä tehtaan energia- ja tuotantotehokkuus paranevat olennaisesti. Mäntän tehdas työllistää noin 400 työntekijää.

KULTTUURIELÄMYKSIÄ KOKO SUOMELLE

Mäntän patruuna G. A. Serlachius uskoi sivistyksen voimaan. Hän toimi monin tavoin suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin hyväksi ja tuki nuoria taiteilijoita. Hän tunsi henkilökohtaisesti aikansa kuvataiteilijoita ja kulttuurihenkilöitä, muiden muassa taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin.

Veljenpoika Gösta Serlachius jakoi setänsä kiinnostuksen taiteeseen ja keräsi merkittävän taidekokoelman. Serlachiuksen nimi elää nykyään

Gösta Serlachiuksen edustuskodikseen rakentama kartano ja sen yhteyteen rakennettu puurakenteinen paviljonki muodostavat yhdessä Serlachius-museo Göstan.

museoissa: Taidemuseo Gösta toimii Gösta Serlachiuksen edustuskodikseen rakennuttamassa Joenniemen kartanossa, jossa esitellään Serlachiuksen taidesäätiön omia kokoelmia.

Vuonna 2014 valmistuneen puurakenteisen paviljongin myötä taidemuseon toiminta on laajentunut nykytaiteen puolelle. Metsäyhtiön entisessä pääkonttorissa sijaitsevan Serlachius-museo Gustafin näyttelyt taas esittelevät paperiteollisuuden historiaa ja taidetta.

Museoiden taustavoimana toimii Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, joka hoitaa ja ylläpitää taidekokoelmaa ja museota. Yksi säätiön tehtävistä on Mäntän kaunistaminen taiteella.

Nykyään Mänttä museoineen ja tuoretta suomalaista kuvataidetta esittelevine kuvataideviikkoineen onkin monelle jokavuotinen retkikohde. Kesällä 2021 rikkoutuivat kävijäennätykset, kun 118 000 ihmistä halusi tutustua katutaiteilija Banksyn töitä esittelevään näyttelyyn ja taiteesta kiinnostuneiden jono kiemurteli museon edustalla. ■

Lähteenä on käytetty Metsä Tissuen ja Serlachius-museoiden verkkosivuja.