Keski-Suomen yrittäjäsanomat 3_2013 by Kari Ruuska

Keski-Suomen Yrittäjät • Yrittäjäsanomat • jäsenlehti • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

Uutiset. Yrittäjän päivä. Henkilöitä. Kiertueella. Debatti. Nuoret töihin. keski-suomen

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 3/2013

Yrittäjäksi suoraan koulunpenkiltä Uutiset: Myös hyvinvointiyritys voi olla kasvuyritys. ”Yrityksemme on markkinajohtaja! Ensimmäinen työntekijämme olisi voinut lähteä ryhmäeläkkeen turvin jo eläkkeelle mutta halusi jäädä vielä sparraamaan nuoria. Ei malta lähteä: firman fiilis on huikea!” Kari, tietotekniikkayrityksen toimitusjohtaja, 2013

Elä hetkessä. Myös huomenna. Ajoissa tehdyt järkevät päätökset kantavat pitkälle. Fennian ryhmäeläkevakuutus on loistava tapa sitouttaa yrityksesi avainhenkilöitä. Henki-Fennian asiakaspalvelu 010 503 7940, www.fennia.fi

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

LiitY jäSenekSi www.Yrittajat.fi/LiitY Suomen Yrittäjien jäSenenä • • • •

saat maksutta käyttöösi yli sadan asiantuntijan neuvontaverkoston olet ajan tasalla yrittäjiä koskevista päätöksistä kouluttaudut jäsenhintaan pk-yrittäjille suunnatuissa koulutuksissa tutustut muihin yrittäjiin yrittäjäjärjestön tapahtumissa.

Suomen Yrittäjät palvelee jäsenyrityksiään ja valvoo pk-yrittäjien etua joka päivä.

Tapaamisessa kanssasi selvitämme mm.:

Onko yrityksesi liiketoiminta vaarassa, jos sairastut odottamatta? Oletko varautunut äkilliseen työkyvyttömyyteen? Onko perheesi toimeentulo taattu, jos onnettomuus yllättää?

Oletko varmistanut riittävän eläketurvan itsellesi? Miten huolehdit terveydestäsi kun olet eläkkeellä??

Yrittäjä, sinä olet tärkein. Oletko varautunut yllättäviin tilanteisiin?

Yrittäjälle tapaturmat, sairastumiset ja työkyvyttömyys tuovat mukanaan Mitä puolen vuoden poissaolosi tulonmenetyksiä ja uhkaavat sekä todellisuudessa maksaa perheellesi ja yritystoiminnallesi? liiketoiminnan jatkuvuutta että perheen toimeentuloa. Silti harva tietää tarkkaan, millaiseen turvaan on oikeutettu, jos oma tilanne äkkiä muuttuu. Sinä olet tärkein. Omaisuudesta tai työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää, mutta se ei riitä, jos

Ota nyt yhteys omaan yhteyshenkilöösi tai soita yritysten puhelinpalveluun puh. 01019 5101 (8-18)

et yrittäjänä ole huolehtinut omasta turvastasi. Katsomme yhdessä sinun kanssasi tilanteesi ja varmistamme, että sinun ja perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa olosuhteissa. Asiakkaiden 100%:sti omistamalla yhtiöllä on vain yksi tavoite: se että sinä omistajana olet huomennakin tyytyväinen.

Sami Tolvanen 0400 983 329 Kalevi Nieminen 0400 779 860 Tuomo Korkka 044 019 0007

Palveluntarjoajat: Henki-, eläke- ja säästövakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Pankkipalvelut, arvopaperivälitys ja sijoitusneuvonta: Tapiola Pankki Oy. Sijoitusrahastot ja omaisuudenhoito: Tapiola Varainhoito Oy. Palveluntarjoajat ovat osa asiakkaiden 100% omistamaa LähiTapiola-ryhmää.

jäsenlehti 3/2013

Tähän joukkoo n Lii

keski-suomen

ttyminen osoittee yrittajat.fi /keskisuossa mi

Pk-yrittäjät raskaaseen sarjaan Yrittäjät ikääntyvät. 25 prosentilla maakunnan yrityksistä on edessä omistajanvaihdos kolmen vuoden kuluessa. Mutta … alkavan yrittäjän, liiketoiminnan ostajan on vaikea saada rahoitusta hankkeelleen. Kyse on maakunnan mittakaavassa merkittävistä kasvun jarruista. Ongelmiin on syytä ripeästi pureutua. Tarvitaan ymmärrystä kokonaisuudesta, yhteistä tahtoa ja sitoutumista tilanteen korjaamiseen.

Uskoa vahvistetaan. Etsitään myönteistä uutisoitavaa – aloja ja seutuja, joilla yritysten määrä kasvaa, menestyviä yrityksiä, kasvuhakuisia vientiyrityksiä... Löydökset tulevat poikkeuksetta pk-yrityskentästä. Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin, työvoimastaan talouden myllerryksessä kiinni pitäviin yrityksiin. Yksinyrittäjiä on 160 000, määrä kasvaa. Yrityksiä myydään ja vaihdetaan – toiminta jatkuu.

eski-Suomen valopilkkuina pk-barometri ja KeskiSuomen Liiton Aikajana nostavat esiin: muuta maata valoisammat suhdannenäkymät ja arviot henkilökunnan määrästä. Yrityksistä useampi aikoo lisätä kuin vähentää työvoimaansa. Vienti ja sen vetämänä teknologiateollisuus ovat kääntyneet kasvuun. Matkailun kasvu on jatkunut. Metsäteollisuuden lasku on pysähtynyt.

”Haussa on haastavia tehtäviä – osaamisen saa laittaa täysillä peliin” Suomen ja Keski-Suomen päättäjät nostavat pk-yritykset paremman huomisen rakentamisessa raskaaseen sarjaan. Yrittäjistä se ei jää kiinni. Jokainen yrittäjä tekee parhaansa yrityksensä menestymisen eteen. Asenne ja motivaatio ovat kohdallaan. Työpanosta käytetään säästelemättä tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta … pk-yritysten karikot kasvavat. Talouden alamäki on rapauttanut maksukulttuurin. Isojen toimijoiden maksuajat ovat venyneet kohtuuttomiksi. Pk-yrityksiä käytetään pankkina. Käyttöpääomasta on kasvava pula. EU:n ja viranomaisten ote pankeista tiukkenee. Yrittäjät toteavat luottopolitiikan kiristyneen, rahan hinnan nousseen ja vakuusvaateiden kasvaneen.

Keski-Suomen Yrittäjät 4000 jäsenyrityksen voimalla on merkittävä maakunnallinen vaikuttaja. Puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen ja varapuheenjohtaja Teija Korppila ilmoittivat elokuussa jättävänsä tehtävänsä tämän kauden jälkeen. Puheenjohtajat ovat keskeinen osa järjestön ulkoista kuvaa ja vaikuttavuutta. Haussa on haastavia tehtäviä – osaamisen saa laittaa täysillä ANTERO KIVINIEMI toimitusjohtajan/ peliin. Toivottavasti syyskokopäätoimittajan uksessa paikallisyhdistykset äitiysloman tuuraaja asettavat ehdolle vahvoja yrittäjäpersoonia, joista on hyvä valita. Ota haaste vastaan! Palaute kehittää. Yrittäjien Road Show -tapahtumissa kunnanisät nostivat esiin yrittäjien matalan järjestäytymisasteen ja hajautumisen useaan paikallisyhdistykseen: ”Asioiden hoito olisi helpompaa, kun yrittäjäjärjestö edustaisi kattavasti kunnan yrittäjiä.” Meillä on järjestönä peiliin katsomisen paikka. Kuntia on yhtynyt, mutta yrittäjäjärjestö kunnan sisällä jakautuu useaan paikallisyhdistykseen. Löydämme yrittäjien aloitteellisuudella ratkaisuja, joissa yrittäjien aluekohtaiset näkemykset nousevat esiin, vaikka rivit kunnassa tai seudulla yhdistettäisiin. Asiasta on hyvä ainakin keskustella.

Päätoimittaja vs. Antero Kiviniemi puh. 050 381 8710 sähköposti: antero.kiviniemi@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: ksy@yrittajat.fi

UUTINEN

| toimitusjohtaja tuuli kirsikka pirttiaho ON synnyttänyT YRITTÄJYYS yhteiskuntaan pojan 20.9.2013. | KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT ONNITTELEE ÄITIÄ JA KOKO PERHETTÄ!

Aiheita: UUTISET 4 5

| |

TÄSMÄHOITOA VIITASAARELLA ANIA-ECO ja kestävä kehitys

HENKILÖ 7

YLPEÄ JA NÖYRÄ YHTÄ AIKAA

YRITTÄJÄN PÄIVÄ

8 | yrittäjyys on 9 | ilmapiiriä ja imagoa etsimässä 10 | yrva-lomake muurameen

KIERTUEELLA 10 | 11 | 14 |

PIENHANKINNAT AVAAVAT OVIA vuoropuhelua JÄMSÄSSÄ vIITASAAREN vilkas kesä

DEBATTI 12

JÄMSÄ vs viitasaari

kolumni

14 | on päätösteN aika

KESÄSEMINAARI 16 | 17 |

yritTÄJYYsYHTEISKUNNAN RAKENTAJAT AVAUSPOTKU PUHEENJOHTAJAPELIIN

UUTISET 18 19 20 21 22 22 23

Jari-Pekka Koponen

Yrittäjien etu on koko Suomen etu Suomalaisen yrittäjyyden arvostus on nousussa. Hyvä esimerkki tästä on

Kolumni JARI-PEKKA KOPONEN on Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.

”

Kun rakennamme Suomesta yrittäjyysyhteiskuntaa, rakennamme samalla kaikille yhteistä hyvinvointiyhteiskuntaa.

se, että pääministeri Jyrki Katainen kutsui Suomen Yrittäjien johdon / työvaliokunnan keskustelutilaisuuteen Kesärantaan syyskuun puolessa välissä. Hän halusi kuulla, mitä mieltä me yrittäjät olemme maailman menosta ja Suomen tulevaisuudesta. Valmistelimme huolelliset kannanotot kustannuskilpailukyvyn palauttamisesta, nuorten työllistymisestä, pienyritysten huomioimisesta verokehityksessä sekä julkisen ja yksityisen sektorin suhteesta. Valtiovalta tietää, että Suomen pienet ja keskisuuret yritykset ovat hyvinvointiyhteiskuntamme yksi kivijalka. Pk-sektorille on syntynyt kymmenessä vuodessa

110 000 uutta työpaikkaa ja tuore Pkbarometri kertoo, että näistä työpaikoista pidetään kaikin voimin kiinni. Yrittäjät ovat sitoutuneita yrityksensä kehittämiseen sekä omaan henkilökuntaansa. Varovaiset arviot kertovat, että taantuman pohja olisi saavutettu Euroopassa. Epävarmoina talousaikoina ihmiset säästävät ja tottakai myös pääministeri kantoi huolta Suomen velkaantumisesta. Puhuimme pääministerin kanssa siitä, että etenkin niiden, jotka ovat rakentaneet Suomesta hyvinvointivaltiota ja joille on vuosikymmenien saatossa syntynyt varakuutta, olisi suotavaa käyttää sitä. Seniorit omistavat kesämökkejä ja asuntoosakkeita, joiden markkinahinnat ovat erinomaiset. Tätä pääomaa kannattaa

huoltaa ja kunnostaa tuleville sukupolville. Nyt ei saa vaipua epätoivoon tai liikaan varovaisuuteen. Kesärannan vierailulla Katainen sai viimeisimmän tiedon Suomen yrittäjyyden tilasta ja sen kehittämistarpeista. Korostimme, että Yrittäjien ja Suomen edut ovat yhteisiä. Yksilö ei nauti vauraudestaan, jos yhteiskunnan perusasiat kuten terveydenhuolto, koulutus ja tieverkosto eivät ole kunnossa. Kun rakennamme Suomesta yrittäjyysyhteiskuntaa, rakennamme samalla kaikille yhteistä hyvinvointiyhteiskuntaa. Suomi Oy Ab on meidän yhteinen yrityksemme. Tehdään yhdessä Suomesta maailman yrittäjäystävällisin valtio.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

Liikuntatottumukset lähtevät perheestä. Kun lasten kanssa liikutaan ja heitä viedään liikuntaharrastuksiin, liikunnasta tulee elämäntapa. Täsmähoito-yrittäjä Erja Laukkanen

Täsmähoitoa Viitasaarella ja Pihtiputaalla Erja Laukkanen toimii hyvinvointiyrittäjänä pohjoisessa KeskiSuomessa. Vuonna 1971 perustettu fysiaterapiayritys on laajentunut hyvinvointialan monitoimijaksi. Nimi muuttui Täsmähoito Oy:ksi vuonna 2007. tarja RUUSKA, teksti esa kilponen, kuva

rityksen toiminta alkoi vuonna 1971 nimellä Viitasaaren fysikaalinen hoitolaitos. Sen perusti fysioterapeutti Marja-Leena Friman ja hänen jälkeensä jatkajana toimi vuoteen 1985 Vuokko Kauppinen. – Vuokko myi yrityksen minulle ja hieroja Ilpo Toikkaselle 1.6.1985. Ilpo myi oman puolikkaansa pois vuonna 1992 fysioterapeutti Maritta Kanaselle, jolta ostin v. 2007 osuuden pois. Nyt olen ainoa omistaja ja samalla nimi muuttui Täsmähoito Oy:ksi. Lokakuussa 2012 perustimme Pihtiputaalle sivutoimipisteen.

Päätoimintana on fysioterapia palkatuilla työntekijöillä, joita on yrittäjä mukaanlukien seitsemän. Muista terveyspalveluista vastaavat ammatinharjoittajat, esimerkiksi erikoislääkärit, psykologit, toimintaja lymfaterapeutti, jalkojenhoitaja, hieroja sekä depressiohoitaja. – Yksi fysioterapiatyöntekijöistä on oma tyttäreni Enna Huuskonen, joka toivottavasti joskus jatkaa yritystoimintaa. Toinen tyttäristäni,

Janni Laukkanen opiskelee toista vuotta toimintaterapiaa Oulussa.

– Yrittäjäksi ryhdyin suoraan koulunpenkiltä, hieman vahingossa 28 vuotta sitten. Kouluttauduin ensin kuntohoitajaksi ja heti perään fysioterapeutiksi. Myöhemmin kävin tuki- ja liikuntaelimistön jatkolinjan. Olin ollut kesätöissä Viitasaarella fysikaalisessa hoitolaitoksessa. – Omistaja Vuokko Kauppinen kertoi muuttavansa Saarijärvelle ja aikovansa myydä laitoksen. Hän houkutteli minua jatkajaksi ja tässä sitä ollaan. – Ajattelin, että jotain on elääkseen tehtävä ja miksi en voisi olla yrittäjä. Kai se kilpaurheilun tuoma luotto omiin kykyihin oli niin kova. Ja vanhemmat takasivat lainankin. Täydennyskoulutusta Erja Laukkanen on hakenut vuosien varrella niin tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitomenetelmistä jatkokoulutuksin tai kurssein kuin neurologiselta puolelta. – Töitä teen TULE-asiak-kaiden kanssa. Seuraan, mitä maailmalla tapahtuu ja hakeudun kursseille vaikka ulkomaille. – Olemme kouluttaneet henkilökuntaamme mahdollisimman monelle osa-alueelle. Kaikkea ei voi yksi ihminen hallita. Osa henkilökunnasta on erikoistunut aikuis- ja lastenneurologiaan, osa kehitysvammaisiin tai geriatriaan ja veteraanikuntoutukseen, osa hallitsee esimerkiksi inkontinenssihoidot, osa akupunktion, osa liikuntaryhmät ja monet tuki-ja liikuntaelinvaivat jne. – Mitä enemmän meillä on työkaluja pakissamme, sitä parempaa jälkeä syntyy. Lähtökohta koulutuksille on oma kiinnostus asiaan, näin motivaatio säilyy. Teemme paljon yh-

teistyötä muiden talossa olevien ammattiryhmien kanssa. Tiedämme, mitä kukin osaa ja näin asiakas saa parhaan mahdollisen hoidon.

– Yrittäjän arki vastuineen ja velvoitteineen on varmasti samanlainen, toimipa millä paikkakunnalla tahansa. Yrityksemme toimii Viitasaarella kaupungin remontoimissa ja Pihtiputaalla Osuuspankin remontoimissa vuokratiloissa. – Tilojen suunnittelussa olin mukana, mikä oli hyvä asia. Itse osallistun 90 %:sti hoitotyöhön, joten johtaminen tapahtuu ”siinä sivussa”. Täsmähoidossa on erittäin ammattitaitoinen henkilökunta ja hyvät ammatinharjoittajat. Meillä on selkeä, hienosti toimiva työnjako. – Parasta työyhteisössämme on ammatillinen arvostus, hyvä yhteishenki ja kunnianhimoinen tekeminen. Haasteellisinta on uusien osaamisalueiden tietoisuuteen tuominen, ajankäytön ongelmat ja kiire, Erja Laukkanen analysoi.

Täsmähoidon asiakkaat ovat iältään vauvasta vaariin, työ- ja eläkeikäisten muodostaessa valtaosan. Asiakaskunta koostuu lääkärin lähetteellä tulevista itse maksavista, vakuutusyhtiöiden maksusitoumusasiakkaista sekä Kelan vaikeavammaisista. Jotkut yritykset ovat ostaneet ennaltaehkäisevää fysioterapiaa ja palaute on ollut myönteistä. – Ilman lähetettä tulevien asiakkaiden määrä kasvaa. Tule-sairauksista eniten on selkä-niska-olkapää ja lonkka- sekä polviongelmaisia. – Mielelläni tarjoaisin julkiselle puolelle ammattiosaamistamme, mutta sitä ei Viitasaarella käytetä. Viitasaarella kaupunki tekee omana työnä lähes kaiken. Yksittäisiä maksusitoumuksia tulee alle kymmenen vuodessa.

ERJA LAUKKANEN tekee kinesioteippausta fysioterapeutti Anu Reinikaisen polven eturistisidettä tukemaan.

jäsenlehti 3/2013

”Pienen paikkakunnan etu on, että sinut tunnetaan. Parasta markkinointia on hyvä työnjälki”

Loma ja harrastukset. – Pidän lomaa pienissä pätkissä vuoden aikana. Parhaiten pääsen työstä eroon lähtemällä vähän kauemmas Viitasaarelta. Matkustelen, lenkkeilen koiran kanssa, vaeltelen, hiihdän, mökkeilen ja harrastan hyötyliikuntaa. Viitasaari on Erjan syntymäpitäjä, tuttu ja turvallinen paikka yrittää. – Täällä on mukavia ihmisiä ja tekemisen meininkiä. Sijainti on hyvä, keskellä Suomea, valtatien varressa. Erikoisliikkeitä on paljon. Paikalliselta yrityspalvelulta (Witakselta) olen saanut apua tarvitessani. Pienen paikkakunnan etu on, että sinut tunnetaan, markkinointiin ei tarvitse niin kovasti panostaa. Parasta markkinointia on hyvä työn jälki. Meillä käy asiakkaita naapurikunnista asti.

Yrittäminen vie mennessään! Ajankäytön ongelmat ovat yrittäjille tuttuja. – Kiireisimpinä aikoina olen sortunut oman kuntoni laiminlyömiseen. Onneksi terveysasioissa on oman talon sisällä apu lähellä. – Liikuntatottumukset lähtevät perheestä. Kun lasten kanssa liikutaan tai lapsia viedään liikuntaharrastuksiin, liikunnasta tulee todennäköisesti elämäntapa. Olen hirveän vähän seurannut uusien yrittäjäalkujen terveyskäyttäytymistä. On varmasti niitä, jotka huolehtivat kunnostaan ja niitä, joilta se unohtuu. Naisyrittäjille perheen pyörittämisen ja yrittämisen yhtälö on haasteellinen. Omaan ”lukujärjestykseen” pitää vaan varata liikuntapäivät.

Erja ihmettelee, miksi toiminimellä työtä tekevä yrittäjä ei saa työkykyä ylläpitävää tai ennaltaehkäisevää hoitoa, esimerkiksi fysioterapeutin käsittelyjä verovähennyksiin, mutta yrittäjän palkatun työntekijän hoidot menevät vähennyksiin! Tähän pitää saada muutos! – Jos yksinyrittäjä sairastuu, hän jää muutenkin puille paljaille. Samoin on palkallisen loman kanssa, se kuulostaisi yksinyrittäjästä varmaan hyvältä! En ole toiminut muuten yrittäjäjärjestössä, mutta Keski-Suomen Yrittäjien aikanaan toimineessa hyvinvointityöryhmässä olin jäsenenä pari vuotta. Yrittäjäjäsen olen ollut kauan, en edes muista milloin liityin. Ei varmaan monta vuotta yrittämisen aloittamisesta. Meillä on virkeä paikallinen yrittäjäyhdistys!

Anna Lipstok-Laasonen ja Hannes Laasonen osallistuivat syyskuussa Jämsässä Yrittäjät -kiertueella tapahtumapäivään.

Ania-Eco

kunnioittaa kestävää kehitystä Ania -Eco Oy on heinäkuun puolivälissä perustettu uusi yritys Jämsässä. Yrittäjänä toimii Anna Lipstok-Laasonen tukenaan puoliso Hannes Laasonen. Annalla on sairaanhoitajan koulutus, Hannes työskentelee UPM:llä insinöörinä. tarja RUUSKA, teksti ja kuva

nia-Eco räätälöi kotihoiva-, siivous-, ja kotisairaanhoitopalveluita. Käytännössä palvelu voi olla kotisairaanhoitoa, lastenhoitoa, omaishoidon lomitusta, kodin tarkistuspalvelua, lemmikinhoitoa, siivousta. – Palvelumme käsittää maksuttoman palvelutarpeen kartoituksen asiakkaan kotona. Sen perusteella räätälöimme asiakaskohtaisen palvelusopimuksen. – Laadimme tarvittaessa hoito- tai palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Toimimme kotitalous-

Lappeenranta 18.–20.10.2013 Yhteistyössä:

Uusi yritys

vähennyksen piirissä, Anna Lipstok kertoo. Ania-Eco tarjoaa palveluita ekotehokkaasti eli pyrkii aiheuttamaan ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa. – Palveluitamme käyttämällä asiakkaatkin vaikuttavat myönteisesti ympäristön kehitykseen. Kestävän kehityksen periaate antaa myös tuleville sukupolville mahdollisuuden toimia. Anna on työskennellyt aiemmin hoitoalalla mm. Jyväskylässä, Jämsässä, Länkipohjassa ja SPR:llä.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

iLMOiTUS

KasvoJeN taKaNa tahtoa Ja iNtohimoa ”JYPin näköinen yhteistyökumppani, jossa asioilla on kasvot”. Näin kuvailee toimitusjohtaja Kari Tyni JYP Jyväskylän uutta yhteistyökumppania Mediaseppiä. JYP ja Mediasepät löivät kättä päälle useampivuotisesta yhteistyöstä alkukesästä. Yhteinen taival alkoi JYPin 90-vuotishistoriikista, jonka toteuttaa Kari Ruuska Mediasepiltä. – Yksi iso kriteeri yhteistyökumppanin valinnassa oli, että Mediasepät on keskisuomalainen toimija. Avainhenkilöt olivat tuttuja jo entuudestaan ja puhuimme samaa kieltä. Mediasepät teki meihin vaikutuksen laajalla osaamisellaan, kertoo JYPin myynti- ja markkinointijohtaja Jari Lindström. JYPin toimitusjohtaja Kari Tyni sanoo yhteistyön olevan win-win -henkistä. Mediasepät suunnittelee ja toteuttaa JYPille markkinointimateriaalia, kun taas Mediasepät on valinnut JYPin yhdeksi markkinointikanavakseen. Mediaseppien mainos on Synergia-areenan jäässä. – Mediasepät suunnittelee esimerkiksi lehti-ilmoitukset, esitteet, käsiohjelmat ja kausikirjan. Jääkiekko on erittäin herkkää elämysbisnestä. Jos JYPille ei tule riittävästi voittoja, alkavat edellytykset menestykselle kadota myös liiketoiminnasta. – Kun asiakas ostaa lipun peliin, pitää kaiken onnistua. Joukkueen on oltava kilpailukykyinen, valmennuksen hyvää ja otteluiden palveluiden on pelattava. Meidän pitää tuottaa asiakkaille iloa, mikä ei onnistu, jos meillä ei ole intohimoa. Samaa aitoa innostumista ja vahvaa ammattitaitoa vaadimme myös yhteistyökumppaneiltamme, Kari Tyni vertaa. JYPiä ja Mediaseppiä yhdistävät intohimon lisäksi usko brändeihin. Sen avulla tehdään pieniä, mutta myös suuria asioita, joista loppuvuodesta ilmestyvä 300-sivuinen historiikki on yksi. – Arvostamme Mediasepissä nopeaa reagointia. Mediasepiltä löytyy reserviä ja tahtoa vastata vaativiin tarpeisiimme joustavasti ja nopeasti, Jari Lindström kiittää. Lisätietoja: Mediasepät myyntipäällikkö Jukka Nirkkonen 050 500 4923, JYP myynti- ja markkinointijohtaja Jari Lindström 040 732 6112

KARi RUUSKA

suuRia tuNteita 90 vuotta

JYP Jyväskylä tuottaa suuria tunteita, iloa ja itkuakin. JYP on tiennäyttäjä jääkiekon juurruttamisessa Etelä-Suomen kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Enää mitkään frankmoobergit eivät uskalla sanoa, että ”murskaamme teidät heinäkengät”. JYP herätti keskisuomalaisen jääkiekkoväen 1980-luvulla. Maakunnan miehet ja naiset tulivat sadankin kilometrin päästä kannustamaan joukkuettaan: puhuttiin JYP-ilmiöstä. JYPin historiaan kuuluu sekä upeita onnistumisen hetkiä että karvaita pettymyksiä – suuria tunteita. Jyväskyläläisen jääkiekkoilun historia ilmestyy kirjana marraskuussa 2013. Kirjan tuottaa yhdessä JYP Jyväskylän kanssa Mediasepät vastaten sen sisällöstä ja ulkoasusta. Sen painaa Kopijyvä. Sisällön tuottamisessa toimittaja Kari Ruuskan apuna on ollut freelancetoimittaja tuomas heikkilä. JYPin alkuvuosikymmenien osalta kirja noudattelee erkki arvajan vuonna 1975 kirjoittamaa 50-vuotishistoriikkia. Ulkoasun takovat mediasepät mikko Karjalainen ja ville Ruuska. JARi LiNdSTRöM

Mediasepät Oy | www.mediasepat.fi Jyväskylä | Aholaidantie 3, PL 159, 40101 Jyväskylä Kuopio | Vuorikatu 21, PL 68, 70101 Kuopio Myynti | Jukka Nirkkonen, puh. 050 500 4923 Tomi Riipinen, puh. 044 406 3625 myynti@mediasepat.fi

jäsenlehti 3/2013

Kerttu Pylvänäinen

on Keski-Suomen Yrittäjien uusi tiedottaja. Hän aloitti syyskuun alussa ja kuvailee työtään unelmapestiksi. Toimenkuvaan kuuluu monipuolinen viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen. ”Kaikkialla, missä on ihmisiä, on vuorovaikutusta ja viestintää. Työssäni pyrin siihen, että viestit kulkevat ja ovat ymmärrettäviä, oli kanava sitten lehti, esite, sosiaalinen media tai erilaiset tapahtumat”.

HENKILÖ

”On oltava nöyrä ja ylpeä yhtä aikaa”

Tämän vuoden

loppuun asti Kerttu jakaa työaikansa kahden työn välillä. ”Olen työskennellyt kolme vuotta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallinnoimassa Keski-Suomen lukiohankkeessa. Siinä maakunnan lukiot vetävät yhtä köyttä ja kehittävät lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyttä, yrittäjyyskasvatusta, kansainvälisyyttä ja uutta pedagogiikkaa.”

Lukiot

”Yrittäjyys

toivovat paljon käytännönläheistä yhteistyötä yrittäjien kanssa, esimerkiksi vierailuja, Ope- ja oppilas TET-paikkoja, yrityskummeja ja yhteisiä projekteja. Ensi kevätjuhlissa kaikissa lukioissa jaettava ”Yrittäjän alku”-stipendi on hieno kädenojennus yrittäjiltä lukioille ja toivottavasti johtaa yhteistyön tiivistymiseen.

tiivistyy minulle kahteen sanaan, unelmiin ja vastuuseen. Haluan olla välittämässä viestiä siitä, että yrittäjyys on tapa toteuttaa omia unelmiaan. Yrittäjyyskasvatus on isossa roolissa tulevaisuuden Suomen rakentamisessa. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsevat kannustusta elämässään ja mahdollisuuden löytää omat vahvuutensa. Hyvän itsetunnon omaava nuori hallitsee riskit ja uskaltaa lähteä toteuttamaan itseään yrittäjänä tai yrittäjämäisenä työntekijänä. Suomi ei pyöri ilman yrittäjyyttä.”

Kertulla on

sosiaalinen, herkästi innostuva luonne ja hän on monessa mukana. Kolmikymppisen äidin ja koiranomistajan arki on kiireistä, mutta antoisaa. Rakas harrastus on sisustaminen, josta hän myös bloggaa. ”Sähköisen maailman mahdollisuudet ovat valtavat. Blogiharrastuksen kautta voin testata ja kehittää sosiaalisen median taitoja, markkinointia sekä kuvallista ilmaisua. Parhaita kokeiluja voin hyödyntää työelämässä.”

TAINA RISTIKIVI, kuva

Kerttu on työskennellyt yrittäjyyden parissa eri näkökulmista koko työuransa ajan. Opiskellessaan Tiimiakatemiassa hän piti yrittäjyysvalmennuksia nuorille. Valmistuttuaan hän työskenteli vuosia johtajuuden ja yrittäjyyden kehittämispalveluita tarjoavassa Villinikkarit Oy:ssä, jossa pääsi rakentamaan nuorten yrittäjyystalokonseptia ja mikroyritysyhteisöjä, luomaan yrittäjyyskasvatuksen strategioita ja kouluttamaan opettajia ja oppilaitosjohtoa. ”Tärkeintä on oikea asenne, pitää olla sopivasti nöyrä ja ylpeä yhtä aikaa.”

Yhteys

kerttu.pylvanainen@ yrittajat.fi Puh. 010 425 9203, 050 441 4193 yrittajat.fi/ keskisuomi

inspiroiva työympäristö Ikkunatekstiileillä luot aivan uudenlaisia, viihtyisiä maisemia. sisustus Decostore on verho- ja sisustuskankaiden asiantuntija. Edustamme useita laadukkaita ja paloturvallisia tekstiilimallistoja. Projektimyynnistämme saat kertatilauksella • Kohdesuunnittelun • ompelun • asennuksen ota yHtEyttä Jo tänään! Väinönkatu 36 (torin kulma), Jyväskylä Puh. (014) 665 096, jyvaskyla@decostore.fi www.decostore.fi | Ark. klo 10–18, la 10–15

YRITTÄJÄN PÄIVÄ Yrittäjyys on… Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta kokoontui Jyväskylässä Nikolainkulmaan reilun 70 hengen yrittäjäporukka aamubrunssille. tarja ruuska, teksti ja kuvat

apahtumaa emännöi osaamispäällikkö Riikka Vesterinen KeskiSuomen Yrittäjistä. Alustajana toimi Jyväskylän Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen. Hän totesi, että tällä hetkellä yrittäjät tarvitsevat yhä enemmän itsensä likoon pistämistä ja yhä parempia keinoja johtamiseen. On ylitettävä itsensä, verkostoiduttava ja kuunneltava tarinoita.

Krogerus on valtakunnallinen asianajotoimisto, jolla on toimistot Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Asiakkaita ovat alansa johtavat yritykset, kasvu- ja korkean teknologian yritykset sekä julkisyhteisöt. Liikevaihto oli viime vuonna lähes 30 miljoonaa euroa, henkilöstöä on 160, lakimiehiä 90. Asianajaja, partner, MarjaLiisa Järvinen on yrittäjäjärjestössä vuosien ajan tutuksi tullut hahmo. Krogeruksella hänen toimenkuvaansa kuu-

Kasvuyrittäjätarinaa kertoi Janne Jukarainen Aarresaari Päiväkodeista. ”Päiväkoti-kapteeni-merirosvo” -yrittäjällä on yhtiökumppaninsa, Olli Liimataisen kanssa jo yhdeksän päiväkotia. Päällystöä on lähes 80. Janne Jukarainen kertoo olevansa joukkuepelaaja, ja vaikka johtamistapa on armeijamaisen jämptiä, niin johtaminen ei ole norsunluutornista komentelua, ´kurkiaurateorialla´ mennään. Pelisääntöjä on lyöty talteen laatukäsikirjaan ja toimintasuunnitelmaan, joita päivitetään. Henkilöstöjohtaminen on Jukaraiselle jatkuvaa kouluttautumista, aluksen kurssia on korjattava ja seurattava. – Olemme tarttuneet tilaisuuksiin, kun niitä on tullut kohdalle. Nyt käynnistyy kaksi uutta yksikköä, toinen Toivakkaan ja toinen Jyväskylän asuntomessualueelle. Liikunta, seikkailu ja musiikki ovat tärkeitä elementtejä päivittäisessä toiminnassa. Päiväkotien nimet seilaavat meriteemoin: Aarresaari, Majakka, Aarrelaiva, Myrskylyhty, Aarrearkku, Amiraali, Kompassi...

luvat mm. julkiset hankinnat, EU-oikeus, riitojen ratkaisu ja sovittelu, työoikeus, konkurssit, saneeraukset, perintä ja sukupolvenvaihdokset... – Työssä ja yrityksessä jokaisen on sitouduttava ja keskityttävä olennaiseen. Jokainen on oman elämänsä johtaja ja mitä enemmän kertyy kokemusta, sitä enemmän oppii tuntemaan ja arvostamaan toisen erilaisuutta. Johtaja on vastuunkantaja. Näin syntyy tuloksia, ihmisten kanssa ja avulla toimintaa ohjataan.

TATU KÖNÖNEN JA HANNELE HALTIA. Aluejohtaja Harri Jääskeläinen Fenniasta korosti, että johtamisessa ja myyntityössä on paljon samaa. Vuorovaikutus on jatkuvaa ja oppimisen rooli korostuu. – Kun ujona nuorena miehenä toimin jo esimiehenä, minulta toimiston rouvat tulivat kysymään, että lähteekö se kesäpoika syömään. Johtamiseen liittyy paljon arkisia tarinoita ja jokaisesta tarinasta oppii uutta. On löydettävä oikeat ihmiset oikeille paikoille ja etsittävä tiimien vahvuudet. Esimiehen tehtävä on ravistella ja tehdä myös

itsearviointia. On tiedettävä määrä, suunta ja laatu.

Mainostoimisto Mediataivas Oy:stä toimitusjohtaja Tatu Könösen ja hallituksen puheenjohtaja Hannele Haltian tarina käsitteli yrityksen johdossa tapahtuneita vaihdoksia, kasvustrategiaa ja millaista intuitiota henkilöstön rekrytointi oikeastaan on. Hannele Haltia kertoi vuoden pohtineensa ratkaisuaan jättää toimitusjohtajuus seuraajalleen. Ratkaisua helpotti se, että Tatu oli pitkäaikainen työntekijä ja tämän osaamis-

vahvuudet olivat tiedossa. – Johtajan rooli on jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön kanssa. Yritysjohtaja tarvitsee työssään tukea ja verkostoja, Mediataivaan johto painotti. Mediataivas teki ohjelmistoyritysoston vuosi sitten ja henkilöstörekrytointeja on myös tehty. Tällä hetkellä työntekijöitä on 18. Yritys on perehtynyt erityisesti digitaalisiin palveluihin ja moderneihin verkkoratkaisuihin perinteisen viestinnän ja suunnittelun sekä toteutuksen ohella.

marja-liisa järvinen

aluejohtaja harri jääskeläinen. Keski-Suomen Kauppakamarin osaamispäällikkö SannaMari Hynnisen tentattavana.

JANNE JUKARAINEN

RAIJA JA KIRSI Keski-Suomen Yrittäjien toimistolta opastivat Yrittäjän päivänä pieniä ja isompiakin vieraita Forumissa.

JOUKO LAITINEN Tuhansien järvien uusyrityskeskuksesta näkee Jyväskylän seudun tulevaisuuden myönteisenä. Miksi ei näkisi, Laitisen organisaatio ui vastavirtaan, uusia yrityksiä syntyy tiuhaan tahtiin, tämän vuoden aikana yli 220 ja jokainen uusi yritys merkitsee keskimäärin runsasta 1,5 uutta työpaikkaa.

5.9.2013

Ilmapiiriä ja imagoa etsimässä Jyväskylän kaupungintalolle kerääntyi yrittäjänpäivänä joukko yrittäjiä, virkamiehiä ja luottamushenkilöitä pohjustamaan yrittäjien ja kaupungin yhteistä polkua tulevaisuuteen. kari ruuska, teksti ja kuvat

seimmissa illan puheenvuoroissa vilahtivat termit imago ja ilmapiiri – olisiko näille asioille jotakin tehtävissä. Imagomittauksissa Jyväskylä on viime vuosien aikana romahtanut valtakunnan kärjestä sijalle 18. Yksi imagomittarin muuttujista on talous – kaupungin imago näyttää seuraavan talouden romahtamista. – Se on asia, jolle voimme tehdä jotakin ja olemme tekemässä, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, yrittäjä Jaakko Selin vakuutti.

Illan virtalähde, Jyväskylän yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen hoputti introssaan tapahtuman osanottajia keskusteluissa etsimään konkreettisia keinoja, joilla kaupungin ja yrittäjien välistä yhteistyötä, yrittäjyysilmapiiriä ja kaupungin imagoa voitaisiin kohentaa. Akateeminen yrittäjyys. Yhtenä liian vähän hyödynnettynä voimavara nähtiin opiskelijat: Jyväskylä on opiskelukaupunki ja viimeaikaisten tutkimusten mukaan jyväskyläläiset opiskelijat ovat erittäin yrittäjyysmyönteisiä – yrittäjiä jopa itse. Kauppatieteen opiskelija, Meom-mainostoimiston yrittäjä Janne Puustinen toi nuoren yrittäjän terveiset sekä kaupungin päättäjille että yrittäjäväelle. Akateeminen yrittäjyys on tulevaisuutta. Nuoret yrittäjät eivät jää tekemään nappikauppaa kotikulmille, suunta on varhaisessa vaiheessa vientiin, kansainvälisille markkinoille ja sieltä tulee uutta rahaa talouselämän pyörittämiseen.

KAUPUNGINTALON YMPYRÖISSÄ keskusteltiin vilkkaasti Jyväskylän mahdollisuuksista. Pienissä kuvissa opiskelija-yrittäjä Janne Puustinen uskoo akateemiseen yrittäjyyteen ja patistaa toimiin, joilla aivovienti Jyväskylästä loppuu. Virkamies, sote-palveluiden vastuualuejohtaja Anssi Niemelä levitteli käsiään ilmeisesti kiitoksista, joita Jyväskylä sai palvelusetelien onnistuneesta käyttöönotosta.

Jyväskylän olisi vain tajuttava, että tästä voimavarasta ei saa päästää irti, aivovienti ei tuota kasvattajapaikkakunnalle.

YRVA-lomake käyttöön Muuramessa

Ohituskaista ja pilottiviilaus. Keskustelussa noussut mielenkiintoinen teema on yrittäjien ohituskaista kaupungin päätöksenteossa. Tällä tarkoitetaan käytäntöä, jolla turvataan yrittäjille nopeat ratkaisut, esimerkiksi rakentamisluvat normaalikäytännön ohi: tällaisesta menettelystä on hyviä kokemuksia useissa kunnissa. Toinen uusi termi keskustelussa oli pilottiviilaus. Kunta – esimerkiksi Jyväskylä – voisi toimia kokeilualustana yrityksille, joilla on uusia palvelutuotteita. Lopputulos saattaisi olla yllättävä ja eduksi sekä kunnalle että yrittäjälle. Yrittäjä Timo Ovaskaisella on kokemuksia esimerkiksi liikuntasetelin testaus- ja lanseerausajoilta. – ”Pitää miettiä. Ei me tällaista, ei ole koskaan kokeiltu…” Useimmissa kunnissa vastaus on sama, vaikka kokeilu tapahtuisi täysin yrittäjän riskillä ilman kunnalle koituvia talousseuraamuksia. Ja jos onnistuu saamaan luvan toimia, sen hakeminen kestää puoli vuotta.

Muuramen valtuuston kokoukseen saapui poikkeuksellisen paljon yleisöä. Monet heistä olivat Muuramen Yrittäjien hallituksen jäseniä. Etualalla varapuheenjohtaja Sari Ahonen. Puheenjohtaja Jorma Nokkala käytti Yrittäjien puheenvuoron.

Muuramen valtuusto kokoontui Yrittäjän päivänä. Kokous aloitettiin Muuramen Yrittäjien puheenvuorolla. Puheenjohtaja Jorma Nokkala painotti yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan merkitystä. TIINA RIUTTANEN, teksti ja kuvat

”T

Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Meidän on luotava edellytykset sille, että yritys haluaa kasvaa ja menestyä Muuramessa. Ja itsestään selvää on, että haluamme Muuramen säilyvän itsenäisenä kuntana”, Nokkala totesi. Valtuuston kokouksen yhteydessä esiteltiin myös kun-

nan käyttöön ottama yritys- ja yrittäjyysvaikutusten arviointilomake (YRVA-lomake). ”Muuramessa yrittäjälähtöinen ajattelu on kuulunut kunnan toimintatapaan jo pitkään, mutta nyt arviointia kehitetään systemaattiseksi ja jalkautetaan asia laajasti kunnan eri toimialoille”, sanoi kunnanjohtaja Ari Ranta-aho.

Lomakkeen avulla päätöksenteossa pohditaan etukäteen päätöksen vaikutuksia yrityksiin ja työpaikkoihin sekä yritysilmapiiriin – myös pitkällä aikavälillä. Lomakkeen käsittelee pääsääntöisesti asiaa esittelevä virkamies, mutta tarvittaessa yritysvaikutuksia pohditaan suuremmalla joukolla.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

KIERTUEELLA Pienhankinnat avaavat ovia kuntien markkinoille ”Kuntien palvelumarkkinat ovat murroksessa, yrittäjät kaipaavat selkeitä ja ennustettavia linjoja. On otettava selkeä vastuu palvelumarkkinoiden terveestä ja tasapuolisesta kehityksestä”, haastaa johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä. tarja ruuska, teksti ja kuvat

uomen Yrittäjien edustajana Brysselissä toimiva Antti Neimala vieraili Elinkeinopoliittisessa seminaarissa Jämsässä elokuussa. Neimala vastaa EUedunvalvonnasta, yritysten kansainvälistymisestä ja kilpailupoliittisesta sääntelystä.

Elinkeinopolitiikan ohjauksen malli on strategia vuosille 2013 - 2016, joka käsittää elinkeinostrategian, palvelustrategian ja hankintastrategian. Yritysvaikutusten arviointi kuuluu strategiaan. Yritysvaikutusten arvioinnilla pyritään ennakkoon selvittämään, miten kuntapäätökset vaikuttavat yritysten toimintaan. Tottahan myös yritysten toiminta vaikuttaa elinkeinoelämään, palveluihin, hankintoihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Yrittäjät eivät ole mikään ulkopuolinen ryhmä, vaan vahvoja vaikuttajia. Antti Neimala korosti, että kuntien palvelumarkkinat ovat murroksessa ja yrittäjät kaipaavat selkeitä ja ennustettavia linjoja. On otettava selkeä vastuu palvelumarkkinoiden terveestä ja tasapuolisesta kehityksestä.

– Palvelustrategian ydin-

sisältönä on, mitä palveluja kunta tuottaa itse, mitä tuotetaan yhdessä muiden julkisten tahojen kanssa, mitä ostetaan yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta sekä miten kehitetään palvelutuotantoa ja lisätään kansalaisten valinnanvapautta, Neimala toteaa.

”Yritysvaikutusten arviointi on edellytys tulokselliselle elinkeinopolitiikalle. Johdonmukainen arviointi on kilpailukykytekijä kilpailtaessa uusien yritysten sijoittumisesta”, korostaa Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala. – Hankintastrategian avulla päästään kohti toimivaa palvelumarkkinointia. Tavoite ja sisältö ovat toimivien tavara- ja palvelumarkkinoiden kehittäminen sekä hyvän ja selkeän hankintatavan noudattaminen, Neimala korosti. – Kun hankintastrategian tavoitteet ja sisältö on määritelty, loppu on pelkkää työtä eli kootaan toimijat, selvitetään hankintojen vaikutukset, määritellään tavoitteet, sisältö, linjaukset ja otetaan strategia käyttöön. Tärkeää on myös seuranta ja arviointi, Neimala selventää. Hän muistuttaa, että julkisten hankintojen lähtökohtana ovat EU-direktiivi, hankintalaki, toimintatavat, ja hyvät käytännöt.

– EU-direktiivi edellyttää avoimuutta

hankinnasta

ilmoitettaessa ja hankintapäätöksen asianmukaista tiedoksiantoa. Se edellyttää tasapuolisuutta, jotta kaikki markkinatoimijat voivat tarjota. Se edellyttää syrji-

on yhteinen: verotulot tulevat kotiin, yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät, yhteiset toimintatavat luovat uusia mahdollisuuksia ja alueen osaamispääoma karttuu.

”Kun julkiset hankinnat hoidetaan oikein, niin hyöty on yhteinen: verotulot tulevat kotiin, yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät, yhteiset toimintatavat luovat uusia mahdollisuuksia ja alueen osaamispääoma karttuu.” mättömyyttä eli tarjoukset vertaillaan, eikä ole suosikkijärjestelmää. Se edellyttää suhteellisuutta, jolloin vaatimukset on suhteutettu hankinnan kokoon ja luonteeseen, Antti Neimala korostaa. – Kun julkiset hankinnat hoidetaan oikein, niin hyöty

Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Suomessa on mirkoyrityksiä eli 1-9 henkilöä työllistäviä 93,1 % ja kaikista yrityksistä 99 % on pieniä tai mikroyrityksiä. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus työvoimasta on 63 %. S u o m e n Yrittäjien jäsenyrityksiä on 116

000, paikallisyhdistyksiä 400, aluejärjestöjä 21 ja toimialajärjestöjä 53. Kuntien valtuutettuina on 2020 suomalaista yrittäjää, Antti Neimala luetteli Jämsässä tilastollisia faktoja.

Jämsän seminaarin keskusteluissa nousi esille, että pk-yritykset eivät aina pysty edes tarjoamaan. – Pienhankinnat ovat tärkeitä. Pien- ja mikrohankintojen yhteenlaskettu arvo on 3,5 mrd euroa. Usein pienhankinta on myös pienyrityksen ainoa mahdollisuus tarjota.

Hankintalainsäädäntöä aletaan pian uudistaa EUdirektiivimuutosten johdosta. Tässä yhteydessä toteutetaan myös kotimaisesta tarpeesta johtuvia muutoksia lakiin. Kaikkein eniten keskustelua

tulee herättämään kysymys hankintojen kansallisista kynnysarvoista, toisin sanoen siitä, mitkä hankinnat on kilpailutettava ja mitkä voidaan toteuttaa joustavammin. Neimala linjaa, että Suomen Yrittäjät haluaa laille laajan soveltamisalan, mutta nykyistä kevyemmät menettelyt. Pienhankinnat kiinnostavat pk-yrittäjiä. Marras-joulukuussa 2012 tehdyn kyselyn mukaan 87 % vastaajista ilmoitti kiinnostuksensa kohdistuvan alle 100 000 euron hankintoihin ja alle 20 000 hankintoihin halusi osallistua 44,2 prosenttia yrityksistä. – Hankintalaki ei koske pienhankintoja. Pienhankintaohjeiden tarkoitus on, että yhteiset periaatteet ja toimenpiteet luovat tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille.

jäsenlehti 3/2013

”Yhtenäisen ja laajasti järjestäytyneen yrittäjäkunnan kanssa olisi kaupunginkin helpompi toimia.” Kaupunginjohtaja Ilkka Salminen ,Jämsä

JÄMSÄ

Vuoropuhelua ja verkostoja Jämsän elinkeinopoliittinen seminaari kokosi elokuun lopulla kaupungintalolle kuntien ja yrittäjien edustajia pohtimaan, miten yhteistoimintaa voitaisiin yhä tiivistää ja selkeyttää julkisia hankintaprosesseja. tarja ruuska, teksti ja kuvat

ämsän kaupungin hankintajohtaja Kari Paunonen kertoo, että kaupungilla on hankintaohjeet luonnosvaiheessa ja hankintastrategian valmistelu alkamassa. Kaupungin ulkoisista menoista noin puolet on ostoja oman organisaation ulkopuolelta. – Toimin ikään kuin konsulttina hallintokuntien välillä. Myös hyvinvointi- ja sotealan yrittäjät pääsevät suoraan mukaan tarjouspyyntöihin ja yritysten kanssa on paljon palavereita. Julkinen sotepuoli ostaa eniten ulkopuolisia palveluita. Hintakilpailu ei ole vielä kovin suuri, Paunonen sanoo.

– Lähiajan investointeja alueella on esimerkiksi vanhusten palvelutalo ja vammaisten asuntola. Muita tärkeitä investointeja suunnitellaan, toteutetaan tai on jo aloitettu mm. Himoksen alueella, liikenneväyliä, ict-hankintaa, lukio, liikuntahalli, päiväkoti, luettelevat kaupunginjohtaja Ilkka Salminen ja hankintajohtaja. He korostavat, että yritysten kannattaa seurata julkisen puolen tarjouskilpailuja esimerkiksi Hilmasta ja hankintakalenteri on suunnitteilla. Hankinta-asiamies palvelukonseptin uskotaan tuovan jatkossa lisää tietoa ja ohjeita tarjouskilpailuun lähteville.

Paikalla olleet alueen yrittäjät sidosryhmineen korostivat, että hankintasopimusten tekeminen omalle alueelle on tärkeää. Ovathan yritykset merkittäviä työllistäjiä ja tuovat veroeuroja kotiin. Tosiasia on kuitenkin, että tarjoukset ovat avoimia muualtakin tuleville toimijoille ja joskus pienet yritykset jäävät ulkopuolelle, sillä kokonaisuus ratkaisee sekä lainsäädäntö. Kuntien pienhankintojen merkitys korostuu. Aktiivisuuden, vuoropuhelun lisäämisen ja yrittäjien verkostoitumisen toivotaan tuovan enemmän resursseja myös pk-yrityksille hankintaprosesseissa. Lainsäädäntö asettaa jatkossakin rajoja. Yrittäjien edustus kuntien luottamustehtävissä ja valtuustoissa antaa myös parempia eväitä pysyä mukana ajantasaisen tiedon saamisessa. Elpo-keskustelussa nousi esille myös työttömyys sekä tekijöiden ja työnantajien kohtaaminen. Työllisyyden edistämiseksi etsitään keinoja mm. Töihin-palvelulla sekä Nuorille töitä -palvelun avulla myös Keski-Suomessa.

HANKINTAJOHTAJA kari paunonen .lupaa, että yhteistyö yrittäjien kanssa tiivistyy.

HANKINTASOPIMUSTEN TEKEMINEN ON ALUEEN YRITTÄJILLE TÄRKEÄÄ. Tästä asiasta Jämsän Yrittäjien puheenjohtaja Ari Haggren ja Jämsänkosken Yrittäjien puheenjohtaja Kari Haapala olivat täysin samaa mieltä.

JÄMSÄN KAUPUNGINJOHTAJA. Ilkka Salminen luetteli seminaarin osanottajille kaupungin aloittamia investointeja, joilla panostetaan sotepalveluihin, liikenneväyliin, kouluihin, päiväkoteihin ja myös yritystoimintaan. Himos-alueen investoinneista osa odottaa alkuunpääsyä.

DEBATTI

Jämsä Ari Haggrén, puheenjohtaja, Jämsän Yrittäjät ympäristöhuolto- ja kuljetusalan yrittäjä.

”Jämsä on sijainniltaan ihanteellinen, ysitien varrella, lähellä isoja keskuksia kuten Jyväskylä, Tampere, Helsinki... Isot liikennevirrat näkyvät Jämsässä. Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen pitäisi polkaista kunnolla käyntiin. Se on haasteellinen. Ilme on saatava kehittymään. Tällä hetkellä lähikaupunkien isot kauppakeskukset vievät alueelta ostovoimaa varsinkin viikonloppuisin. Tulevaisuuden valttikortti on edelleen matkailu ja yhtenä esimerkkinä Himoksen kehittäminen. Sijainti on vahvuus ja yrittäjyys on ympärivuotista: golf, mökkeily, kesätapantumat, laskettelu... Alueellamme on edelleen kaksi isoa paperitehdasta. Ja monia pk-yrityksiä sekä vanhoja, tasaisesti kasvaneita yrityksiä, joista Elonen on pakko mainita. Kaikkia ideoita ei ole vielä keksitty ja maailma on avoin. Ilahduttavasti esimerkiksi hyvinvointialalle on nousemassa uusia tulijoita. Palveluille on tarvetta ja hyvinvointiyrittäjien, kuten kaikkien yrittäjien sekä kuntien yhteistyötä on yhä lisättävä sekä hankintaprosessia kehitettävä. Jokaisen yrittäjän kannattaa tuoda rohkeasti esille osaamistaan. Hankintaprosessien selkiyttämiseen on pyritty yhteisvoimin hankintaseminaareissa sekä yrittäjien ja kuntien tapaamisissa eri puolilla Jokilaaksoa ja Keski-Suomea. Suunta on oikea. Alueen elinvoimaisuutta voi parantaa pitkälti myös siten, että kunnanvaltuustoihin valitaan yrittäjiä. Näin pystymme olemaan ajan hermolla, kuulemaan tuoreimmat uutiset ja näkemään suorat vaikutuskanavat. Olen itse kaupunginvaltuustossa ja myös teknisessä lautakunnassa. Kaupungin ylempään johtoon piuhat on yhdistetty ja yhteistyö on nykyisin tiivistä. Yrittäjien työllistävä vaikutus kunnissa on huomattava ja yrittäjien olemassaolo näkyy. Yrityksemme on vanha perheyritys kolmannessa polvessa, vuonna 1935 perustettu Nieminen&Haggrén, Maa ja Vesi sekä Haggrén Yhtiöt. Ympäristöalan yrittämisen näen hyvin haasteellisena ja tärkeänä tulevaisuudessa. Jämsän Yrittäjien puheenjohtajana on menossa neljäs vuosi. Marraskuusta alkaen olen toiminut yrityskoordinaattorina Töihinpalvelussa eli työllisyyden kuntakokeilussa, joka käsittää työhönvalmennus-/ työnantajayhteistyötä. Kokeilu toimii 65 kunnassa. Työhönvalmennus on yksi mahdollisuus työn ja tekijän sekä työntarjoajan kohtaamiselle. Työllistymisen tukeminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen on tässä ajassa tärkeää, olipa sitten kyse työelämään valmentamisesta tai yrittäjyyden lisäämisestä. tarja ruuska, aukeaman teksti tarja ruuska, kuva

YRITTÄJÄT KIERTUEELLA –roadshow jatkuu Joutsaan, Laukaaseen, Karstulaan ja Saarijärvelle

Viitasaari Kari Wallenius, puheenjohtaja, Viitasaaren Yrittäjät, apteekkiyrittäjä.

Viitasaaren sijainti nelostien ja Sinisen tien risteyskohdassa on yrittämisen kannalta hyvä. Yhteydet toimivat, joskin Sininen tie kaipaa kunnostusta. Asumisen kannalta Viitasaari on ihanteellinen pikkukaupunki kauniin luonnon keskellä. Palvelutarjonta on erittäin hyvä, kaupungin kokoon verrattuna jopa keskimääräistä parempi. Viitasaari palvelee alueellisesti keskuksena. Väestön väheneminen ja ikääntyminen on yksi suurimmista haasteista Pohjoisessa Keski-Suomessa. Samoin kuntakentän hajanaisuus, pieniä kuntia on paljon. Pitäisi löytää ratkaisut toimiville yhteistyömuodoille, olivatpa ne kuntaliitoksia tai muita. Yrittäjäkentässä ikääntyminen ja jatkajien löytyminen ovat suurimpia haasteita. Avainkysymys on rahoituksen järjestäminen uusille yrittäjille. Haasteet liittyvät hyvän palvelutarjonnan pysymiseen. Palvelutarpeeseen vastaaminen. – Omalla alallani, apteekkarina toimimiseen Viitasaari on hyvä paikka. Kaupungin monipuolinen palvelutarjonta vetää asiakkaita laajemmaltakin ja palvelujen kysyntä on asukaspohjaa suurempi. Nelostie ja mökkiläiset tuovat lisää asiakkaita. Olen toiminut yrittäjänä 15 vuotta, Viitasaarella on menossa kymmenes vuosi. Viitasaaren Yrittäjien puheenjohtajana toimin viidettä vuotta, samoin Keski-Suomen Yrittäjien hallituksessa. Aiemmin toimin vuosia toimialamme aluejärjestössä, ensin Savossa, sitten Keski-Suomessa, myös liittomme hallituksessa. Hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntymisen ja eliniän pitenemisen vuoksi. Kunta ei voi vastata palvelutarpeeseen, mikä antaa mahdollisuuksia pk-yrityksille. Viitasaaren seutu ja Witas-alue tulisi nähdä kokonaisuutena palvelujen tarjonnassa. Yhteistyö: yrittäjät, kaupunki, lähikunnat. – Yrittäjien ja kaupungin välinen yhteistyö toimii ja kehittyy yhä parempaan suuntaan. Hyvä esimerkki on yrittäjätoimikunta, jossa on yrittäjien, kaupungin johdon ja luottamushenkilöjohdon edustus. Se kokoontuu lähes kuukausittain ja käsittelee sekä yrittäjien että kaupungin esille ottamia asioita pyrkien viemään niitä eteenpäin hallinnossa. Valtuustossa on vahva yrittäjäedustus ja tilaisuus asioiden kehittämiselle on hyvä. Toki kehittämistä löytyy. Yksi kehittämistä vaativa asia on yhteistyö Wiitaunionin eli Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntaparin tasolla. Vaikka Viitasaaren Yrittäjät käyvät jatkuvaa vuoropuhelua kaupungin kanssa, se ei riitä. Päätöksenteko tapahtuu usein Wiitaunionin tasolla. Siksi yrittäjätoimikuntamuotoinen keskustelu olisi saatettava molempien yrittäjäyhdistysten ja kummankin kunnan yhteiseksi. Yhteistyötä Witas-alueen yrittäjäyhdistysten – Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Viitasaari – tulee edelleen kehittää.

HELI HJELMEROOS-HAAPASALO, kuva

Keski-Suomen Yrittäjien ja paikallisyhdistysten yhteinen kymmenen paikkakunnan kiertue jatkuu syksyn aikana. Lokakuussa tavataan Joutsassa ja Laukaassa, marraskuussa ovat vuorossa Karstula ja Saarijärvi. Ole paikalla!

äivän tapahtumiin kutsutaan mukaan paikkakunnan ja seudun yrittäjiä, kuntavaltuutettuja, kuntien virkamiehiä ja paikallisyhdistysten luottamushenkilöitä. Kiertueella kohdataan ja yhteistyössä kehitetään paikallista elinkeinoja yrittäjyysstrategiaa. Paikkakuntien edustajien ja seudullisten kehittämisyhtiöiden lisäksi kiertueella on mukana asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita, mm. Elisa, Fennia, LähiTapiola, Nordea, KPMG, Keski-

Suomen Osuuspankki. Tilaisuudet ja koulutukset ovat maksuttomia. Päivän ohjelmarungossa on mm. aamunavaus/yritysvierailu, vaikuttajalounas, kuntaseminaari ja workshop, yrittäjien jäsenilta. Ohjelmat ja kumppanit tarkentuvat paikkakuntakohtaisesti. Katso kiertueaikataulut sivun 23 kalenterista tai osoitteesta www.yrittajat.fi/keskisuomi

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Viitasaari

Roadshow kruunasi hienon tapahtumakesän Yrittäjien kuntaroadshow Viitasaarella kruunasi pohjoisen Keski-Suomen yrittäjien hienon tapahtumakesän 13.8. Tosin kesä jatkui tämänkin jälkeen, muun muassa syyskuisella Keksintöjen viikolla ja Yrittäjien syysmarkkinoilla.

iitasaaren Yrittäjät onnistui järjestelyissä erinomaisesti. Myös paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Kari Wallenius kertoi yhteistyön tapahtumapäivän järjestelyissä sujuneen hyvin Keski-Suomen Yrittäjien aluejärjestön ja Viitasaaren kaupungin kanssa. Alustajavieraana kuultiin mm. Erikoiskaupan liiton vpj

Tapio Rytilää, jonka monet tunsivat entisenä viitasaarelaisena yrittäjänä. Walleniuksen mukaan yhteistapahtumat ovat tärkeitä keskustelukanavia paikallisille yrittäjäyhdistyksille, yrittäjille ja kuntapäättäjille. Se antaa myös mahdollisuuden syventää Witasalueen yrittäjäyhdistysten yhteistyötä ja keskinäistä kanssakäymistä.

Päivän aikana kehitettiin yhdessä paikallista elinkeinoja yrittäjyysstrategiaa sekä perehdyttiin niihin liittyviin käytännön teemoihin. Tapahtuma on osa KeskiSuomen Yrittäjien ja paikallisyhdistysten 2013 toteutettavaa kuntakiertuetta, joka jatkuu vielä Joutsaan, Laukaaseen, Saarijärvelle ja Karstulaan.

Witasalueen yhdistykset toimivat yhdessä

Yrittäjät Kiertueella. -kuntapäivä alkoi Yrittäjien aamukahvitilaisuudella Wiikin Kartanossa teemalla ”Parempi johtaa hyvin”.

Witasalueen paikallisyhdistykset Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan Yrittäjät ovat tahoillaan tehneet hyvää yhteistyötä kesän 2013 tapahtumien järjestelyissä.

Kinnulan Yrittäjät järjestivät vanhalla Kangaskylän

Heli Hjelmeroos-Haapasalo, teksti ja kuvat

iitasaaren Yrittäjät aloittivat Kevätmarkkina -tapahtumapäivällä toukokuun sumuisessa aamussa. Yrittäjiä lähti markkinapäivään enemmän kuin aiempina vuosina. Ja ilmapalloilla koristellut liikkeet vetivät hyvin väkeä asioimaan. Markkinapäivästä alkoi Viitasaaren VIP-asiakkuuskampanjakesä. Yrittäjät jakoivat liikkeissään kanta-asiakkuuskortteja ja tarjosivat vip-tarjouksia koko kesän ajan. Kampanja sai paljon näkyvyyttä ja vastaanotto oli kannustavaa. Elokuun lopulla VIP-asiakkuuskesäkampanja huipentui suurarpajaisiin.

Pihtiputaalla Yrittäjien kesän 2013 yhteisponnistus oli nimeltään Puttaan Paremmat Päivät. Tapahtumarikkaan viikon aloitti PutaanPortti Pop, toista kertaa järjestetty pienoisfestari Putaanportin ulkolavalla. Esiintyjät olivat tänäkin kesänä Suomen hui-

SUMUSATEISIA TUNNELMIA. Viitasaaren kevätmarkkinoilta, Kipa-kirjakaupalta. pulta, upeat Paula Koivuniemi ja Ismo Alanko. Viime vuonna Pihtiputaalla villitsi Popeda. Puttaan Paremmat Päivät näkyi ja kuului kirkonkylän raitilla. Paikalliset yrittäjät järjestivät viikon ajan eri päivinä tapahtumia, tempauksia ja tarjouksia liikkeissä ja liikkeiden edustalla. Pihtiputaan paremmat päivät näkyivät myös nelostielle. Kiireiset ohikulkijatkin piipahtivat Putaanportin alueen tiistaiseen tempauspäivään – hienoisesta sateesta huolimatta. Yrittäjät olivat viikkoon tyy-

zetorin lavalla. valkoisilla nahkasohvilla istuttiin Kinnulan Yrittäjien maatalouspäivänä heinäkuun 20. päivänä.

tyväisiä. – Mukavahan tällaista häppeningiä on järjestää muiden yrittäjien kanssa. Toivottavasti ihmiset lähtevät rohkeasti liikkeelle, Kirsi ”Kikka” Myllynen, Ohjelmatoimisto Dex Viihteestä kertoilee. Pihtiputaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Järvelin toteaa ilolla, että Pihtiputaalla on löytynyt sellaista yhdessä tekemisen meininkiä, että Puttaan Paremmat Päivät ja PutaanPorttiPop -tapahtumat on saatu käyntiin. – Mukavien kesätapahtu-

mien myötä tuodaan paikkakunnalle vireyttä, virkeyttä ja toimintaa. Muutakin on kuin vain arkista aherrusta, Järvelin painottaa. Musiikkia kuultiin Puttaan Paremmilla Päivillä myös kirkossa, Jukka Kuoppamäen suvikonsertti kotikirkossa koettiin Pihtiputaan kesäillassa. Toimivaa yhteistyötä viriteltiin näin Pihtiputaan seurakunnan kanssa. Puttaan Paremmat Päivät päättyi toritapahtumaan, jossa kierrettiin kaunista, kesäistä kyläraittia traktorikyydillä

– heinäpaaleilla istuen. Tämä tapahtuma oli yleisömenestys. Vanhemmat muistelivat nuoruuttaan, lapset kokivat entisajan tunnelmallista liikkumistapaa. Tapahtumiin sopi mukaan Moottoripyörien kokoontumisajot. Pihtiputaan kesäkauden päätti elokuun alussa Nyt Nappaa! hyvän mielen kalastusaiheinen tapahtuma, jossa koko perhe viihtyi. Ensikesän tapahtumasuunnitelmat ovat jo hautumassa, kerrotaan Pihtiputaan Yrittäjistä.

koululla Maatalouspäivän 20. heinäkuuta. Päivä maatalousaiheiden parissa kokosi alueelle satamäärin iloista markkinaväkeä. Paikallisia ja kesälomalaisia läheltä ja kauempaakin. Maatalouspäivä tutustutti suuriin maatalouskoneisiin ja lähimaatilojen antimiin. Kinnulassa saatiin myös traktorikyytiä – täällä mentiin valkoisilla nahkasohvilla istuen… Terveisiä eduskunnasta toivat Mauri Pekkarinen ja Anne Kalmari. Kinnulan Yrittäjien puheenjohtaja Pirjo Linna oli tyytyväinen päivän järjestelyihin ja osallistujamäärään. – Järjestelyt sujuivat mukavasti ja paikalle saatiin paljon väkeä. Idea maatalouspäivästä lähti keskustelusta, kuinka tärkeä elinkeino ja työllistäjä maatalous on Kinnulassa ja koko Keski-Suomessa. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Kinnulan Yrittäjien ja Maataloustuottajain Kinnulan yhdistyksen MTK:n kanssa. Tapahtumien markkinoinnissa ja yrittäjien välisessä viestinnässä käytettiin paikallislehtinäkyvyyden rinnalla sähköisiä medioita; Yrittäjien kotisivuja, tapahtumien omia facebook-sivuja ja radiomainontaa. Kokemukset olivat lupaavia.

jäsenlehti 3/2013

Petrikki Tukiainen Kolumni

PETRIKKI TUKIAINEN Yrittäjä, Villinikkarit Oy Jyväskylän Yrittäjien puheenjohtaja Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja

”

Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveysalveluiden hintavertailut osoittivat useissa kohdin yksityisen palvelutuotannon säästävän veronmaksajien rahoja.

On päätösten aika

issiomme on vauhdittaa vaikuttamistyön avulla Keski-Suomen siirtymistä kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. Se on yhteiskunta,. jossa niin kansalaiset kuin julkinen sektori arvostavat ja ymmärtävät yrittäjyyttä. Se on yhteiskunta, jossa niin yksityiset kuin julkiset markkinat toimivat asiakkaiden ja kansalaisten parhaaksi. Se on ajattelutapa, jossa valittelun ja selittelyn sijaan etsitään uusia ratkaisuja. Yrittäjyysyhteiskunnassa on vallalla maakuntakulttuuri, jossa uskalletaan tehdä rohkeita päätöksiä yrittäjyyden esteiden poistamiseksi ja kasvulle intohimoisten yritysten kannustamiseksi.

Valtioneuvosto ja työmarkkinajärjestöt tekivät muutama viikko sitten omat linjauksensa. Nyt päätösten vuoro on kunnissa. Ensi vuoden budjeteista päätettäessä on mahdollisuus ottaa uusia askeleita kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. Monessa kunnassa, kuten maakunnan veturissa Jyväskylässä

myös palveluiden tuottamistavoista ja elinkeinopolitiikan tulevaisuudesta linjataan syksyn aikana.

Perusteluita rohkeiden päätösten tekemiseen on aiempaa enemmän. Viimeksi positiivista valtakunnallista huomiota herätti Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, jossa palveluiden hintavertailut osoittivat useissa kohdin yksityisen palvelutuotannon säästävän veronmaksajien rahoja. Hienoa työtä alan yrittäjät, onneksi olkoon Jyväskylän sote-palvelut Pekka Utriaisen johdolla. Toinen palvelumarkkinoita avaava tekijä on kuntien tulevat henkilöstövähennykset. Tekemätön työ ei vähentämällä lopu, mutta me yrittäjinä tiedämme, että alasta riippumatta pystymme aina joustavaan palvelutarjontaan kysynnän ja tarpeen mukaan.

Voiko kuntamarkkinoiden avaaminen lisätä myös elintärkeää vientiä? Pitkällä

kintojen avulla voidaan rohkaista tuotekehitykseen. Innovatiivisuus tarkoittaa mm. uusien toimintatapojen sisällyttämistä tarjouskriteereihin. Näin julkinen hankkija voi vauhdittaa teknologioiden, konseptien ja täysin uusien palveluinnovaatioiden syntyä. Yritykselle uuden toimintatavan kehittäminen ja referenssien hankkiminen on aina helpointa kotimarkkinalla. Uudet tuotteet ja palvelut hyvinvoinnissa, ICT:ssä, koulutuksessa, turvallisuudessa voivat olla nykyistä merkittävämpi vientimahdollisuus teollisuuden tukijalkoja unohtamatta.

Yrittäjien tapaamiset valtuustojen kanssa 5.9. toteutuivat laadukkaasti useilla Keski-Suomen paikkakunnilla. Kiitos siitä kaikille paikallisyhdistysten aktiiveille. Jatketaan syksyn vaikuttamistyötä ja kannustetaan päättäjiä rohkeisiin valintoihin yrittäjyysyhteiskunnan puolesta - Suomen parhaaksi.

aikavälillä kyllä voi. Innovatiivisten han-

Pikkujoulut Peurungassa! Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 050 5777 145 Info@larsenkolehmainen. • www.larsenkolehmainen. Info@larsenkolehmainen. www.larsenkolehmainen.

Kokonaisvaltaista taloushallinnon osaamista luotettavalla ammattitaidolla. Soita ja kysy myös sähköisistä taloushallintopalveluistamme!

Varaa pikkujoulut ajoissa, parhaat illat huippuviihteen parissa viedään käsistä!

Tarjoamme tänä vuonna todellakin parasta! Herkullinen ja runsas jouluinen ruokatori, bilebändien hitit, eturivin artistit, ysäribileet, hauskat stand up-illat ja paljon muuta.

PIKKUJOULUPAKETIT Pikkujouluilta alk. 49 € / hlö. Jouluinen ruokatori on katettu Ravintola Villipeuraan pikkujoulukautena perjantaisin ja lauantaisin klo 20 ja klo 20.30 alkaen.

• Vesipesu • kemiallinen pesu • Laitospesu • Työ- ja suojavaatepesu

LISÄKIVAA!

• Ravintolatekstiilien pesu • Liinavaatevuokraus

Yhdistä pikkujouluun myös virkistystä ja hemmottelua, curlingia tai savusaunaa!

• Myös kuljetuspalvelut

www.peurunka.fi/pikkujoulut

Ruusutie 4, 43100 Saarijärvi puh. 014-421 602 • Palvelemme ma-pe 8.00–16.00

www.saarijarvenpesu.fi

Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 Peurungantie 85, Laukaa

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

KESÄSEMINAARI Keski-Suomen Yrittäjien kesäseminaari Kannonkosken Piispalassa keskusteli maakunnan tulevaisuudesta ja rakensi pien- ja isommissa ryhmissä yrittäjyysyhteiskuntaa. KARI ja tarja RUUSKA, teksti ja kuvat

iispalan seminaari esitteli paikallisyhdistysväelle myös Keski-Suomen Yrittäjien kaksi uutta toimihenkilöä. Toimitusjohtajan äitiyslomansijainen, Antero Kiviniemi on maakunnan yrittäjille vanha tuttu, napakka toimitusjohtaja vuosilta 2005-2008. Anteron pesti kestää noin vuoden eli Tuuli Kirsikka Pirttiahon äitiysloman ajan. Kiviniemi korostaa, että saa johdettavakseen erinäköisen järjestön kuin ensimmäisellä kerralla. Kun Kiviniemi viimeksi tuli tehtäväänsä, järjestäytymisaste oli alhaisempi ja järjestö haki rooliaan. Yrittäjien julkisuuskuva on parantunut ja jäsenmäärä on kasvanut hurjasti. Vuonna 2005 Keski-Suomessa jäseniä oli noin 2 000, kolme vuotta myöhemmin 3 000 ja nyt 4 000. – Yrittäjyydestä alettiin puhua jo positiiviseen sävyyn. Nyt yrittäjyyden edistämiseksi syntyy aloitteita ja myös konkreettisia tekoja. Tuloksia odotellaan. Keski-Suomen Yrittäjien uuden tiedottajan, Kerttu Pylvänäisen osa kesäseminaarin osanottajista tapasi vuosi sitten vastaavassa tilaisuudessa Kapeenkoskella. Tällöin Kerttu oli vierailevana luennoitsijana entisen työnantajansa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän nimissä KeskiSuomen lukiohankkeen suunnittelijana. Kertusta lähemmin sivulla 7.

Kesäseminaarin ryhmätöissä etsittiin vastauksia tulevaisuuden haasteisiin Petrikki Tukiaisen raken-

tamien kuuden teeman ympäriltä. Osa teemoista oli tuttuja kestoteemoja, mutta olipa joukkoon löytynyt myös tuoreita aiheita pohdittavaksi, kuten paremman johtajuuden kehittäminen. Keskustelun aiheet: • Maakunnan elinkeinopolitiikka • Kunnallinen vaikuttaminen • Paremman johtajuuden kehittäminen • Yrittäjien osaamisen vahvistaminen • Uuden yrittäjäsukupolven vahvistaminen • Omistaja- ja sukupolvenvaihdokset Keskinäisen keskustelun lomassa yrittäjäaktiivit sparrasivat paikalle saatua keskustan kansanedustajaa, Anne Kalmaria, joka itse on maatalousyrittäjä ja vieläpä kotoisin kokousalueelta, Kivijärveltä. Ennen ryhmätöitä ja niiden purkua aluejärjestön puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen muistutti, mihin Suomen hyvinvointi rakentuu: pksektori on tällä hetkellä lähes ainoa työllistäjä koko maassa. Sen toimintakyky on turvattava. – Se edellyttää yrittäjiltä lyhyitä öitä ja vaikka vessan pytyllä pohdiskelua – nyt tarvitaan innovaatioita. Koposen mielestä Suomessa pitää päästä sopimaan työehdoista paikallisesti yleissitovuuden sijaan. Toinen menestyksen edellytys on suora vienti maakunnasta maailmalle. Sitä kautta markkinoille tulee lisää pelimerkkejä: suuryritykset eivät pysty kasvattamaan tuotantoaan ja vientiään, katseet suuntautuvat pksektorille. Muuramen Jorma Nokkalan mielestä työurien jatkaminen on yksi menestyksen kulmakiviä. Suomi tarvitsee työvoimaa, nuoret on saatava työmarkkinoille keinolla millä hyvänsä. Yksi erinomainen vanha keino on oppisopimukset, niiden rakennetta vain pitää uudistaa nykyaikaa vastaavaksi. Suomen Yrittäjät on aktivoitunut

RYHMÄTÖISSÄ. rakennettiin yrittäjyysyhteiskuntaa. Vasemmalta tiedottaja Kerttu Pylvänäinen Keski-Suomen yrittäjistä, Sari Ahonen Muuramesta, kansanedustaja ja yrittäjä Anne Kalmari, Maisa Piesala Karstulasta, Kirsti Paasu Keuruulta ja Petri Salminen Jyväskylästä. koulutuspolitiikassaan. Myös työssä oppimiseen haetaan uusia malleja: toimivuuden ehdottomana edellytyksenä nähdään, että nuoret tulevat yrityksiin opiskelijoina, eikä työntekijöinä niin kuin tähän saakka. Joutsan Kari Kivisaari arvosteli TEkeskusten toimintaa. – Nuoria on TE-keskusten alasajon jälkeen ollut mahdoton löytää töihin. Jos joku innokas löytyy, byrokratia vie kuukauden, ennen kuin haalarit saadaan päälle.

ANTERO KIVINIEMI. esittäytyi seminaarivälle toimitusjohtajan äitiysloman sijaisena. Salissa ”vanha tuttu” otettiin lämpimästi vastaan – tälle tuuraajalle kaikkea ei tarvitse opettaa alusta asti uudestaan.

JÄSENHANKINNASSA PARHAITEN ONNISTUNEET. ja ahkeroineet paikallisyhdistykset saivat palkintonsa: vasemmalta Jorma Nokkala ja Sari Ahonen Muuramesta, Kari Kivisaari Joutsasta, Teija Korppila Jämsästä ja Kari Haapala Jämsänkoskelta.

jäsenlehti 3/2013

Parempi johtaa hyvin.

Avauspotku puheenjohtajapeliin

Lue lisää yrittajat.fi/kesk

isuomi

Yrittäjyysstipendi lukioihin Keski-Suomen Yrittäjät ry antaa yrittäjyysstipendin jokaiseen maakunnan lukioon.

V JARI-PEKKA KOPONEN. keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajan tehtäviin ja jättää aluejärjestön puheenjohtajuuden marraskuun syyskokouksessa. Kesäseminaarissa Piispalassa JiiPee patisti halukkaita ja kyvykkäitä seuraajaehdokkaita rohkeasti mukaan puheenjohtajakisaan.

Keski-Suomen Yrittäjät, yli 4000 jäsenen aluejärjestö etsii puheenjohtajistoonsa aktiivisia ja pystyviä yrittäjäaktiiveja. Uusi johto valitaan syyskokouksessa marraskuun 28. päivänä. KARI RUUSKA, teksti ja kuvat

rittäjien syysseminaarissa, hallituksen kokouksen yhteydessä Kannonkosken Piispalassa käytiin vilkas keskustelu tulevien puheenjohtajapaikkojen täyttämisestä. Keskustelun avasi nykyisen puheenjohtajan, hankasalmelaisen Jari-Pekka Koposen ilmoitus vetäytymisestä tulevassa syyskokouksessa. Koponen on myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja ilmaisi halunsa jatkaa tehtävässä myös kuluvan puheenjohtakauden jälkeen. Puheenjohtajan tehtävän lisäksi tavoiteltavaksi avautui myös ainakin yksi varapuheenjohtajan paikka, kun jäm-

säläinen Teija Korppila ilmaisi halunsa keskittyä nykyistä enemmän omaan liiketoimintaan ja perheeseen. Vetäytyvä puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen avasi saman tien keskustelun avautuvien paikkojen täyttämisestä muistuttaen, että maakunnassa on vielä aikaa etsiä päteviä ja sopivia ehdokkaita tehtäviin.

Keskustelun kuluessa muutama nimi saatiinkin jo ehdokaslistalle: nykyisistä varapuheenjohtajista Petrikki Tukiainen jyväskyläläisten yrittäjäjäsenten tukemana ilmoittautui puheenjohtajaehdokkaaksi. Perttu Hietanen on kiinnostunut jatkamaan varapuheenjohtajana ja uutena ehdokkaana varapuheenjoh-

tajan tehtäviin nousi toivakkalainen Kari Mäkinen. Keskustelussa kävi ilmi myös, että tehtäviin saattaa Jyväskylän seudun ulkopåuolelta löytyä melko hyvin kiinnostusta. Viitasaaren seutukunnalla on vahvoja ja päteviä ehdokkaita, myös karstulalaiset ilmaisivat etsivänsä tehtäviin mitat täyttäviä aktiiveja. Teija Korppilan jättäessä paikkansa eteläisen KeskiSuomen osuus Keski-Suomen yrittäjien johdossa on jäämässä ohueksi – myös siltä suunnalta odotetaan kiinnostusta puheenjohtajistoon.. Varsinaiset kokousasiat käsiteltiin rivakasti ja joustavasti. Erityistä tyytyväisyyttä aiheuttivat toimiston henkilöstöjärjestelyt. Viestinnän odotetaan vahvistuvan uuden tiedottajan myötä. Toimitusjohtajan äitiysloman sijaiseksi löytynyt kokenut ”tuuraaja” otettiin lämpimästi vastaan.

JORMA NIEMINEN. Karstulasta vakuutteli, että heidän yhdistyksellään on ehdokas syksyn vaaleihin.

uoden 2014 kevätjuhlassa jaetaan jokaisessa 22 keskisuomalaisessa lukiossa 50 euron Yrittäjän alku -stipendi. Tavoitteena on nostaa esille nuoria yrittäjäpersoonia sekä kannustaa nuorta yritteliäisyyteen omassa elämässään ja opinnoissaan. Keski-Suomen Yrittäjät toivoo, että stipendin avulla yhteistyö ja keskustelu lukioiden opettajien ja johdon kanssa tiivistyy entisestään. Keski-Suomessa on kehitetty lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyttä ja yrittäjyyskasvatusta kolmen vuoden ajan maakunnallisen lukiohankkeen voimin. Jokaiseen lukioon on rakennettu työelämämalli, joka on kuvaus työelämäyhteistyöstä ja niistä pedagogisista ratkaisuista, jotka valmentavat lukiolaisia työelämän haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tiivistyvän yritysyhteistyön toivotaan lisäävän nuoren verkostoja omalla paikkakunnallaan ja

antavan työelämäkokemuksia- ja tietoa niin opettajille kuin opiskelijoille. Stipendin saajan valitsee kunkin paikkakunnan yrittäjäjärjestön hallitus yhteistyössä lukion opettajien ja rehtorin kanssa. Ihannetilanteessa paikkakunnan Yrittäjäjärjestön edustajat ja lukion työelämätiimiin nimetyt opettajat tapaavat syksyllä keskustellen vuoden toiminnallisesta yhteistyöstä. Samassa yhteydessä sovitaan kriteerit, joiden avulla päätetään Yrittäjän alku - stipendin saaja. Lukion työelämä- ja yrittäjyysasioiden vuosikelloon voidaan suunnitella esimerkiksi yritysvierailuja, TET-mahdollisuuksia, yhteisiä projekteja ja parhaimmillaan sisällöllistä yhteistyötä oppitunneille. Tällöin yrittäjä voi tuoda ammattitaitonsa kautta käytännön osaamista lukion tarjoaman teorian rinnalle ja sitä kautta monipuolistaa nuoren oppimiskokemuksia. Lisätietoa: Kerttu Pylvänäinen kerttu.pylvanainen@ yrittajat.fi tiedottaja Keski-Suomen Yrittäjät ry

YRITTÄJIEN KARTING. -kisan nopein oli Petri Salminen Jyväskylän, kakkonen Jaakko Uusisalo Kyyjärven ja kolmas Aleksi Graf Jyvässeudun Yrittäjistä. Kannonkosken karting-radan varikkotytöllä, Eija Saarella AutoSaaresta oli jaettavana paitsi pokaalit myös tuttuun tapaan kuohujuomaa. Itse kisassa leijui välillä voittajan ammattilaisuusepäilyistä johtuva protestiuhka.

18 UUTISIA

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Barometrin valoisa viesti

Pk-yritykset pitävät väkensä töissä Pienet ja keskisuuret yritykset pitävät kiinni työvoimastaan, vaikka taloustilanne on heikko. KeskiSuomen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat muuta maata myönteisemmät ja valoisammat kuin keväällä 2013

rityksistä useampi aikoo lisätä kuin vähentää henkilöstöään, vaikka kotimarkkinoilla tilanne on heikentynyt. Tämä käy ilmi syksyn Pk-yritysbarometrista, johon vastasi yli 5 000 pk-yritystä. Kyselyn teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Barometriin vastanneiden pk-yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet lähes alkuvuoden tasolla, vaikka tilanne Suomen kotimarkkinoilla on vaikeutunut. Joka neljäs yritys arvioi suhdanteiden paranevan, reilu viidennes taas heikkenevän edelleen. Synkimmät odotukset koskevat taas kerran investointeja. Pk-yritysten arviot

investointiensa lähiajan kehityksestä ovat laskeneet jatkuvasti kevään 2011 barometristä lähtien, ja sama trendi jatkui edelleen. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit kasvavat.

Keski-Suomessa suhdannenäkymät ovat koko maata myönteisemmät ja saldoluku on noussut 2 %:sta 8 %:iin. Keski-Suomen pk-yritysten edustajista 19 % arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 9 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi. Eniten kehittämistarvetta Keski-Suomen ja koko maan pk-yritykset näkevät markkinoinnissa ja myynnissä. Pahimpana kehittämisen esteenä nähdään yleinen suhdannetilanne/taloustilanne Keski-Suomessa (34 %) ja koko maassa (32 %). Toiseksi pahimpana kehittämisen esteenä Keski-Suomessa nähdään kustannustaso (18 %). Lähes puolet Keski-Suomen pk-yrityksistä kokee, että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt. Erityisesti rahoituksen hinta koetaan selvästi aiempaa suuremmaksi esteeksi toiminnan kehittämisessä.

Luottopolitiikan muutokset koetaan eri puolilla maata ja eri pankkien osalta varsin samankaltaisina. Keski-Suomessa ELY-keskuksen ja Finnveran rahoitusta pkyritykset ovat hyödyntäneet ja aikovat hyödyntää muuta maata aktiivisemmin. Yritysten rahoitustarpeet kohdistuvat entistä enemmän käyttöpääomaan. Keski-Suomen pk-yritykset ennakoivat muuta maata aktiivisemmin tarvitsevansa rahoitusta omistajanvaihdoksiin ja kehittämishankkeisiin.

Yrittäjyysilmapiiri ja elinkeinoilmasto ovat yrittäjien mielestä kiristyneet. Eniten heikentyi markkinaehtoisten ja julkisten rahoittajien suhtautuminen. Keski-Suomessa yrittäjyyteen vaikuttava paikallisen tason tekijöitä mittaava elinkeinoilmastoindeksi jatkoi myös laskuaan. Julkisen vallan yrityksiin kohdistamat vaatimukset, selvitykset ja määräykset koetaan heikentävän yrittäjyyden arvostusta. Alueelliset erot maakunnan sisällä ovat suuria. Kriittisimmät arviot sekä talouden näkymistä että yrittäjyysilmapiiristä annettiin eteläisessä Keski-Suomessa.

Yritysten kasvuhalukkuus on selvästi korkeampi kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Yritykset myös kehittävät toimintaansa. Peräti 90 prosenttia yrityksistä Keski-Suomessa kokee, että heillä on kehitettävää omassa toiminnassaan. Talouden epävarmuudesta huolimatta 9 prosenttia keskisuomalaisista pk-yrityksistä ilmoittaa edelleen olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen (koko maassa 7 %) ja 38 prosenttia tavoittelevan kasvua mahdollisuuksiensa mukaan.

Maksuajat ovat venyneet ja maksuehdot yrittäjien mielestä kiristyneet. Yli 40 prosenttia barometriin vastanneista pk-yrityksistä kertoo joutuneensa sopeutumaan yli 30 päivän maksuaikoihin yritysten välisissä maksuissa. Pitkiin maksuaikoihin törmänneistä kolmannes sanoo maksujen viipyvän yli 60 päivää. Ylipitkät maksuajat kiristävät maksuvalmiutta ja uhkaavat lukuisten pk-yritysten toimintamahdollisuuksia. Maksuviiveet ovat Suomessa melko tuore ilmiö. Suomen Yrittäjissä pohditaan keinoja korjata tilannetta esimerkiksi lainsäädännöllä.

TOIMITUSJOHTAJA KARI KANGAS on kyllästynyt tuijottamaan negatiivisia ennusteita. Nyt on käärittävä hihat ja pantava toimeksi.

Ruikutus loppuu nyt! ”Katsotaan peiliin ja lopetetaan tämä ruikutus. Tilastoihin tuijottamalla ei asioita korjata, nyt on katsottava eteenpäin”, patisti barometrin lukuja kuunnellut Tana Oy:n toimitusjohtaja Kari Kangas. KARI RUUSKA, teksti ja kuvat

Asko saarisen Finnvera on kiitettävästi paikannut markkinaehtoisen rahoituksen kiristymistä ja osin kallistumistakin. Keski-Suomi on maassa kakkossijalla Finnveran pienlainojen käyttäjänä. Myönteisenä Saarinen näkee myös sen, että käyttöpääoman lisäksi haetaan nyt rahoitusta kehittämiseen.

TEPPO SIRNIÖLLÄ, Petäjäveden kunnanjohtajalla on käsityksensä barometrin kuvaamasta yrittäjyysilmapiirin heikentymisestä. Yritykset asioivat enemmän elinkeinoyhtiöiden kanssa kuin suoraan kuntiin. Se voi antaa väärän kuvan kunnan ilmapiiristä. Joissakin tilanteissa pitäisi asioida suoraan kunnan kanssa.

ankaan mielestä ei ole katastrofi, jos yhtenä vuonna kansantuote tai yrityksen tulos ei kasvakaan. Takavuosien kasvu merkitsee sitä, että asiat ovat hyvällä tasolla. Kun on pitkään nautittu kasvusta, tulee suvantovaihe ja sen yli pääsee, jos haluaa. Silloin täytyy sopeutua ja sopeuttaa. – Hommat hoituvat, rahaa saa, yrityksiä syntyy ja

työpaikkoja. Mutta mikään ei tapahdu itsestään. Välillä on kitinäön sijasta aika nostaa takapuoli penkistä ja lähteä liikkeelle, Kangas provosoi antaen ymmärtää, että suomalaiset yrittäjät on opetettu liian helpolle. – Kun näissä ruikutustilaisuuksissa katsotaan ja päivitellään numeroita, liian usein unohdetaan, että ne kertovat jo menetetystä ajasta tai korkeintaan tästä hetkestä, jota ei enää voi muuttaa. Huominen on tehtävä. – Suomessa asiat ovat hyvin verrattuna moniin kilpailijamaihin. Toimivat järjestelmät ja julkinen tuki takaavat, että yrityksillä on mahdollisuus menestyä. Mutta on lähdettävä liikkeelle. Kari Kankaalla on mielipide myös yritysten syntyyn. Lähes kuka tahansa voi panna yrityksen pystyyn päivässä, eikä siihen mitään poppakonsteja tarvita.

kumppani 19

jäsenlehti 3/2013

Palkkatuen hakeminen on nyt helppoa ja nopeaa Kesästä alkaen työnantajat ovat voineet hakea työntekijän palkkauskustannuksiin myönnettävää palkkatukea pelkällä hakemuslomakkeella.

itään liitteitä ei enää tarvita, sillä TE-toimisto voi nyt tarkistaa tuen myöntämisen ehdot omia viranomaisrekistereitään hyödyntäen. – Tuki tulee hakea ennen työsuhteen alkamista joko sähköisesti Palkkatuki -verkkopalvelun kautta tai kirjallisesti toimitettavalla hakemuksella, Työnvälitys- ja yrityspalvelulinjan palvelujohtaja Minna Heino kertoo. Palkkatuki -verkkopalvelun käyttö edellyttää, että työnantaja hankkii Katsotunnisteen (https://yritys.

tunnistus.fi). Katso-tunnisteen voi saada työnantaja, jolla on y-tunnus. Palkkatuen hakemuslomake on saatavissa osoitteesta www.yrityssuomi.fi -> Asioi verkossa -> Yritys-Suomen lomakehaku, hakusana ’hakemus palkkatuesta’. Edellä mainitulta sivulta työnantaja voi kirjautua Palkkatuki -verkkopalveluun täyttääkseen sähköisen palkkatukihakemuksen. Perinteisellä tavalla kirjallisena toimitetun hakemuksen allekirjoittajilla on oltava yhteisönsä virallinen nimenkirjoitusoikeus. Palkkatuen avulla monen yrityksen kynnys osallistua nuorisotakuun toteuttamiseen mataloitunee. – Voimme myöntää tukea myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Meillä on henkilöasiakkaina paljon motivoituneita nuoria, jotka haluavat päästä näyttämään kyntensä työmarkkinoilla, Heino muistuttaa.

PALVELUJOHTAJA MINNA HEINO on yrittäjien uusi linkki TE-toimistossa. Kun nuorella on esittää yrittäjälle niin sanottu Sanssi-kortti, hän omalta osaltaan täyttää palkkatuen myöntä-

misen ehdot. Lisätietoa palkkatuesta saa Keski-Suomen TE-toimistosta, puh. 0295 046 011.

Työnvälitys- ja yrityspalveluiden uusi palvelujohtaja tuntee yrittäjyyden. Minna Heino on uusi TE-toimiston

yrittäjäasioista vastaava palvelujohtaja. Hän asustaa tänään Jyväskylässä perheensä kanssa. Oulun yliopistosta aluesuunnittelu pääaineenaan vuonna 1997 valmistunut Minna muutti opiskelun jälkeen Jämsänkoskelle. – Tein muutaman vuoden Jämsän seudulla ESR-projektisuunnittelijan tehtäviä. Sitten aloitin yritystoiminnan. Tuotimme yhtiökumppanini kanssa tutkimus- ja kehittämispalveluja kuntaliitolle, kehitysyhtiöille, kaupungeille ja yrityksille, Minna muistelee. Uran varrelle mahtuu myös tuntiopettajana ja opinnäytetöiden arvioitsijana toimiminen JAMK:n Tiimiakatemiassa. TE-hallintoon hän rantautui 2005. – Vapaa-aika menee kahden lapsen kanssa puuhaillessa. Harrastamme perheen voimin asuntoautoilua Suomessa. Talvella meidät löytää pulkkamäestä tai laskettelurinteestä, Minna kertoo.

Yrittäjä, tarvitsetko apua rekrytointiin? Käytössäsi on Suomen suosituin rekrytointisivusto, jonne voit tallentaa sähköisen työpaikkailmoituksesi milloin tahansa.

Pk-yrittäjälle, joka haluaa menestyä!

CV-netistä voit katsastaa ehdokkaita kellon ympäri. Jos et ehdi vastailla yhteydenottoihin, anna meidän etsiä puolestasi hakuehtoihisi soveltuvat työnhakijat! Oletko ajatellut palkkaavasi nuoren? Kysy mahdollisuutta palkkatukeen.

Tarvitsetko Sinä tai yrityksesi avainhenkilö lisää osaamista • johtamiseen • kasvavan liiketoiminnan rakentamiseen • taloushallintoon

Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Puh. työnantajat: 0295 046 006 Työnantaja-asiakkaille palkkatukeen liittyvät tiedustelut 0295 046 011 (puhelun hinta on asiakkaan operaattorisopimuksen mukainen)

www.te-palvelut.fi

Yksi järjestelmä – se riittää Lemonsoft on kokonaisratkaisu, jolla pystyt hoitamaan yrityksesi koko toiminnanohjauksen. Valitse käyttöösi ne osat, jotka tarvitset. - Taloushallinto - Asiakkuudenhallinta (CRM) - Palkka- ja henkilöstöhallinto - Logistiikka - Tuotannonohjaus - Johdon työkalut - Projektinhallinta - Dokumenttien hallinta - Logistiikka/Materiaalihallinto - Tuotanto - Mobiilit Lue lisää osoitteessa www.lemonsoft.fi

Ilmoittaudu helposti sähköisen hakemuksen kautta: • Pk-yrityksen johtamiskoulutus, 20 päivää, (alkaa 24.10.2013) • Pk-kasvuyrityksen koulutus,10 päivää (alkaa 11.12.2013) • Pk-yrityksen taloushallintokoulutus, 8 päivää (alkaa 11.12.2013) Koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti kahden päivän koulutusjaksoissa noin kuukauden välein. Koulutusohjelmiin sisältyy myös yrityskohtaisia konsultointipäiviä. Tarjolla on myös lyhytkestoisia koulutuksia mm. • myynti- ja markkinointikoulutuksia Keuruulla, Äänekoskella ja Jyväskylässä • kirjanpidon ja verotuksen ajankohtaispäivä tilitoimistoille 15.11.2013 Koulutusohjelmiin tuen osuus jopa 80%. Laadukasta – edullista – helppo hakea! Lisätiedot puhelimitse p. 0295 024 846 Koulutusten esitteet, hinnat sekä ilmoittautumislinkit: www.ely-keskus.fi/keski-suomi > ajankohtaista > tapahtumat ja koulutukset

20 ARJESSA

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Nuorilletoita.fi haastaa yrityksiä Nuorten työttömyys huolestuttaa keskisuomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita. Heinäkuun lopulla Keski-Suomessa oli alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita hieman vajaa 4 900, kun viime maaliskuussa heitä oli vajaa pari sataa vähemmän. PÄIVI KANTONEN, teksti

hdeksi uudeksi työkaluksi on otettu käyttöön nuorilletoita.fi -verkkopalvelu, joka avattiin toukokuussa. – Sivut haastavat kaikkia kynnelle kykeneviä keskisuomalaisia työnantajia tarjoamaan töitä nuorille ja viemään viestiä uudesta verkkopalvelusta eteenpäin. TE-toimistossa kehoitamme avoimen työpaikan jättäviä työnantajia ilmoittamaan työpaikasta myös nuorille suunnatussa portaalissa, kertoo TE-toimistosta nuorisotakuuyhdyshenkilö Minna Heino.

Piilotyöpaikkojen etsintä käynnistyy. Nuorilletoita.fi kuuluu Keski-Suomen yhteistyöprojektiin Näytön paikka. Keski-Suomessa lanseerausvaiheessa olevan verkkosivuston tarjonta on vielä vähäistä, kun taas esimerkiksi Tampereen seudun tarjonta on jo runsaampaa. – Keski-Suomen TE-toimisto rekrytoi syyskuussa palkkatuella nuorilletoita.fi -kampanjaan määräaikaisen työntekijän, joka käy kiertämässä yrityksiä ja etsii piilotyöpaikkoja. Tavoitteena on myös helpottaa palvelun käyttöä yritysten näkökulmasta. Tähän saakka työnantajat ovat kokeneet työlääksi ilmoittaa avoimesta työpaikasta mol.fi -sivun lisäksi vielä toisella sivustolla, Heino kertoo.

Apua osaamisen tunnistamiseen. Urakka tulee olemaan haasteellinen. Jyväskylä on hyvämaineinen opiskelukaupunki, jonka työmarkkinat eivät kuitenkaan vedä kaikkia vastavalmistuneita – taloustilanteen vaikutuksista puhumattakaan. – Yksi ongelma on, että mo-

net työpaikat edellyttävät työkokemusta. Eihän nuorelle voi kertyä työkokemusta, jos se on yksi kynnyskriteereistä jo työpaikkaa haettaessa, toteaa Zestmarkin kehittämispäällikkö Petri Virta. Virran mielestä myös nuorten käsitys työelämästä ja työpaikoista voi olla hatara. Työpaikkoja osataan etsiä isoilta brändeiltä, mutta ei pienemmiltä paikallisilta toimijoilta. – Nuoret tarvitsevat tukea oman osaamisensa tunnistamiseen. Monelle nuorelle on saattanut kertyä ammattitaitoa esimerkiksi harrastusten kautta. Tiedän skeittareita, jotka ovat vuosien ajan tehneet omia skeittivideoita ja siten työllistyneet mainosalalle tekemään videoita myös muille, Virta kertoo.

Näytön paikka -projektin ovat käynnistäneet Jyväskylän TE-palvelut, Ely-keskus, Jykes, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Osuuskauppa Keskimaa, KESKO, Keski-Suomen Yrittäjät ja Kauppakamari, Keskisuomalainen, SAK, Keski-Suomen Osuuspankki, Nordea, Zestmark, Aava&Bang ja JJK.

”Nuorten asioiden parissa työskentelevien tahojen kirjo on laaja. Uskon, että yhä tiivimmällä yhteistyöllä voidaan saada paljon lisää tehokkuutta toimintoihin.”

NÄYTÖN PAIKKA

TYÖRUKKASET HEILUMAAN JA NUORISOTYÖTTÖMYYS KURIIN NÄYTÖN PAIKKA -ORGANISAATIO ETSII

2-4 TYÖKOKEILIJAA.

ETSIMME ISKURYHMÄÄ: Näytön Paikka tarjoaa työkokeilupaikan 2-4 nuorelle työnhakijalle. Iskuryhmään etsitään kokeilijoita toimittajan ja av-alan töihin ja muuten vain verkostoitumiskykyisiä henkilöitä toimimaan Näytön Paikka -sanansaattajina kouluissa ja yrityksissä. Työkokeilu ajoittuu syksylle 2013 keväälle 2014 sopimuksen mukaan. KIINNOSTUITKO? Ota yhteyttä TE-toimistoon, jossa soveltuvuus työkokeiluun selvitetään. Lisätietoja: Minna Heino, minna.heino@te-palvelut.fi, puh. 0295 046 020 ja Marja Pakkanen, marja.pakkanen@te-palvelut.fi, puh. 0295 046 144.

Kielitaitoa ja mahtavaa energiaa. Syitä nuorten työllistämiseen on monia. Nuoret ovat kasvaneet tietotekniikan maailmaan, minkä ansiosta heillä on erinomaiset valmiudet toimia eri ohjelmistojen kanssa. – Myös nuorten energia ja kielitaito ovat aivan uskomattomia. Nuoret ovat tottuneet olemaan netissä ja heillä on ulkomaalaisia ystäviä, Minna Heino tietää. Petri Virta lisää myös yrittäjyyden yhdeksi vaihtoehdoksi työllistää itsensä. – Yrityksillä ei välttämättä ole tarvetta tai resursseja kokopäiväiselle tekijälle, minkä vuoksi oma yritys voi olla yksi mahdollisuus. Yrittäjä voi myös toimia useammalle toimeksiantajalle. Itse nuorena yrittäjänä olen kokenut yrittäjyyden hyvänä tapana ottaa ohjakset omasta tulevaisuudesta omiin käsiin, kertoo 25-vuotias Petri Virta.

Petri Virta Kehittämispäällikkö Zestmark

YRITYS TAI ORGANISAATIO: HAASTAMME SINUT MUKAAN. Näytön paikassa nuorilla on asennetta! Löytyykö sitä myös yrityksestäsi? Rekisteröidy ja ilmoita työpaikasta osoitteessa www.nuorilletoita.fi/keskisuomi Näytön paikka on yritysten, julkisorganisaatioiden ja nuorten yhteisponnistus nuorisotyöttömyyden taittamiseksi Keski-Suomessa, ilon kautta. Se haastaa nuoria näyttämään parasta osaamistaan ja työnantajia uskomaan nuoriin.

www.nuorilletoita.fi/keskisuomi www.facebook.com/kntnaytonpaikka

KUMPPANEINA ELY-KESKUS, TE-TOIMISTO, JYKES, JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ, KESKIMAA OSUUSKAUPPA, KESKO, KESKI-SUOMEN OSUUSPANKKI, SAK, KAUPPAKAMARI, KESKISUOMALAINEN, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT, AAVA & BANG, ZESTMARK, NORDEA, JJK, JAMK. KUTSUMME KAMPANJAAN MUKAAN MUITAKIN!

YRITTÄJÄN PÄIVÄ 5.9.2013 21

jäsenlehti 3/2013

Maakunnallinen Yrittäjäjuhla tammikuussa keskustelussa hahmotettiin. Toivakan tulevaisuutta. Taulun Kartanon Jyrki Halttunen (keskellä) kaipasi maataloustuotteisiin korkeampaa jalostusastetta, Eturivissä Kari Mäkinen ja Perttu Hietanen kuuntelivat kiinnostuksella.

Toivakka-tarinasta omannäköinen työkalu

”Me emme halua styroxinmakuista strategiapaperia hyllyihin homehtumaan. Toivakka-tarinasta tulee työkalu, jonka jokainen kuntapäättäjä ja yrittäjä ymmärtää.”

Myös Toivakassa hyvin toimiva koulujen yrittäjyyskasvatus sai Mäkisen kiitokset. Mäkinen on marraskuussa ehdolla Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi.

Yrittäjävuoden kohokohta koittaa tammikuussa, kun Jyväskylän Paviljongissa vietetään vuosittaista Yrittäjäjuhlaa 25.1.2014. KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti

uvassa on juhlaelämys upeissa puitteissa, oman maakunnan yrittäjien palkitsemista sekä viihdettä ja asiaa sopivassa suhteessa. Juhlapuhujana lavalle astelee ministeri Paula Risikko ja

juhlateeman valokeilassa ovat nuoret ja tulevaisuus. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan joulukuussa. Keski-Suomen Yrittäjät ry yhteistyökumppaneineen toivottaa yrittäjät lämpimästi tervetulleeksi juhlimaan!

kari ruuska, teksti ja kuva

oivakan kunnanjohtaja Kalle Larsson on käynnistänyt kunnassa strategiatyön tarinan nimellä. Tarinaa yrittäjien kanssa oli tarkoitus avata Yrittäjän päivänä, avaus myöhästyi pari viikkoa ja toteutui 18.9. Ennen yrittäjätapaamista Toivakka-tarina ehti jo kunnanhallituksen käsiteltäväksi. – Kuntaa ei olisi ilman yrityksiä. Ei olisi työpaikkoja, ei veronmaksajia, ei siis kuntaakaan. Näen tässä porukan, jonka kanssa tehdään uutta Toivakkaa, Larsson hehkutti. Johtajansa mielestä kunnan tulee toimia niin kuin yritys, jonka asiakkaita ovat asukkaat, yritykset ja ryhmä, jota Larsson nimittää matkailijoiksi – siihen kuuluvat paitsi ohikulkijat, myös kesäasukkaat. Mitä tehdään, jotta kunnan asiakas on tyytyväinen. – Työpaikkaomavaraisuutta pitää nostaa. Paitsi uusien yritysten, myös olemassaolevien yritysten hyvinvointi ja jatkuvuus pitää turvata. Luopuville pitää löytää jatkajat. Larsson luetteli asioita, jotka usein tulevat esille yrit-

VOLVO BUSINESS

Ettei autoilu kävisi työstä.

KUNNANJOHTAJA KALLE LARSSON. esittelee kirjasta, johon Suomen Yrittäjien Anssi Kujala on koonnut kunnille määriteltyjä tehtäviä, joita on 535. Kalle Larssonille tuli yllätyksenä, että hänen pitäisi esimerkiksi valvoa kunnassa toimivia solariumeja.

täjäyhteistyöstä puhuttaessa: yrittäjävaikutusten arviointi, maankäyttö, hankinnat…

Keskustelussa

ihmeteltiin

muun muassa, miksi nuorten jyväskyläläisperheiden rakennuspaikan valinta osuu usein Muurameen tai Laukaaseen, mutta harvemmin Toivakkaan. Yhtenä jarruna kehitykselle nähdään Vaajakosken – Kanavuoren liikennesumppu. Taulun kartanon yrittäjä Jyrki Halttunen kiinnitti huomiota käsitteeseen teollisuus. – Ei siihen aina tarvita savupiippua. Hoivateollisuus ja aivoteollinen toiminta ovat samalla lailla teollisuutta kuin

perinteinen tuotanto. Halttunen kaipasi myös jalostusasteen nostamista maatalousvaltaisella alueella. Toivakkalaiset yrittäjät hyräilivät tyytyväisinä, kun vieraileva alustaja, Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Perttu Hietanen tunnusti pienen kunnan olevan ketterä ja nopea päätöksissään. Iso organisaatio on kankea kuin rautakanki. Toivakan Yrittäjien puheenjohtaja Kari Mäkinen korosti verkostojen merkitystä ja Toivakan sijaintia valtakunnallisen pääväylän varressa, ”melkein pääkaupunkiseudulla”.

VOLVO XC60 BUSINESS ALK.

47 090 €

HUOLTOLEASING ALK. 766 €/KK 36 kk, 60 tkm (Volvo Car Financial Services)

Business-mallissa vakiona mm. Aktiiviset Xenon-ajovalot ja kulmavalot, alumiinivanteet 17”, Audio High Performance (USB, AUX ja Bluetooth), kääntyvät ulkopeilit maavaloilla, polttoainetoiminen lisälämmitin (diesel-moottorit), pysäköintiapu taakse, sadetunnistin. Volvo XC60 Business -mallisto alkaen: autoveroton hinta 36 000 €, autovero 10 489,50 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 47 089,50 €. Autoetu alkaen: vapaa 885 €/kk, käyttöetu 690 €/kk. EU-yhd. 5,3−6,4 l/100 km, CO2 139−169 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

volvocars.fi JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Automyynti 010 5228 210 ma-pe klo 9-17, la 10-14 Huollon ajanvaraus 0600 00240 ma-pe klo 8 - 16.30 010-puhelut 8,35 snt/puhelu ja 6,00 snt/min kiinteästä verkosta ja 17,17 snt/min matkapuhelimesta. 0600-puhelut 25 snt/puhelu + pvm.

Varaosat puh. 010 5228 260 ma-pe klo 7.30 - 16.30 Vauriokorjaamo 010 5228 244 ma-pe klo 8 - 16 (Kuormaajantie 5) hameenauto.fi

JÄMSÄ Keskuskatu 25 Automyynti 010 5228 280, ma-pe klo 9 - 17, la 9-13

22 UUtiset

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

MYYdään yrityksiä

osta tai myy

Teollisuus

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

METALLIRAKENTAMISEN liiketoimintaosa-alue. Lv 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 645 m2. Hintapyyntö 245 000 €. SY-19092013-3196

Yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka. yritysporssi.fi

Yrityspö r käyttäm ssin i nen on helppoa . Kaikki Ke Suomen Yrityspö skirssiin jätetyt i l m o i t u ks saavat v altakun et n allisen näkyvyy den.

Ostaja ja myyjä löytävät toisensa YRITYSPÖRSSISSÄ Usein yrityksen omistajanvaihdosprosessin haastavin vaihe on se, kun kaupan osapuolet vielä etsivät toisiaan. Yrityspörssi toimii ostajan ja myyjän sähköisenä kohtaamispaikkana. Suomen Yrittäjien hallinnoima valtakunnallinen palvelu jalkautetaan nyt myös Keski-Suomeen. kerttu pylvänäinen, teksti

eski-Suomen Yrityspörssi on Keski-Suomen Yrittäjät ry:n kumppaneineen tuottama ja ylläpitämä palvelu, jonka tavoitteena on tuoda kaikki yritysten myyntiä ja ostoa välittävät tahot maakunnallisen palvelun piiriin.

Portaalin myötä myyjät

saavat enemmän näkyvyyttä ilmoituksilleen, ostajat saavat kattavamman kuvan yritystarjonnasta ja palveluntarjoajat saavat enemmän myyntiilmoituksia näkyviin omiin palveluihinsa. Palveluntarjoajille Keski-Suomen Yrityspörssi tarjoaa paikan ilmoittaa palveluistaan. Myynnissä on myös bannerinäkyvyyttä sivuille.

jäsanomiin. Ostoilmoituksen jättäminen on ilmaista. Potentiaalinen ostaja voi ottaa yhteyden suoraan myyjään tai apuna voi käyttää omistajanvaihdosasiantuntijoita, joiden yhteystiedot löytyvät sivuilta. Yrittäjäjärjestön jäsenillä on mahdollisuus hyödyntää yksityisten yrityskauppojen asiantuntijoiden maksutonta puhelinneuvontaa.

Yrityspörssin käyttäminen on helppoa. Kaikki

Lastenvaateliike Retrokin

Keski-Suomen Yrityspörssiin jätetyt ilmoitukset saavat valtakunnallisen näkyvyyden. Osoitteesta www.yritysporssi. fi/keskisuomi löytyvät vaiheittaiset ohjeet ilmoituksen jättämiseen. Puolen vuoden myynti-ilmoitus maksaa 120 euroa, pakettiin kuuluu nettinäkyvyyden lisäksi rivi-ilmoitus kaksi kertaa Keski-Suomen Yrittä-

yrittäjä Minna Lintukangas laittoi yrityksensä myyntiin Yrityspörssin kautta syyskuun alussa. Lintukangas on ohjannut myös muuta kautta tulleet potentiaaliset ostajat katsomaan Yrityspörssin ilmoitusta, sillä siellä näkee kootusti kaikki myyntiä koskevat perustiedot. – Löysin Yrityspörssin etsiessäni netistä palvelua, johon kuka vain voi jättää ilmoituk-

Yrittäjyys alkuun vuokratuolilla Parturi-kampaaja Tiina Paananen, 25, on unelmaammatissaan. päivi kantonen, teksti

ukion jälkeen hän teki muutaman vuoden muita töitä ennen kuin uskalsi kouluttautua hiusmuotoilijaksi Helsingissä Great Cut Academyssä. Valmistuttuaan hän muutti miehensä kanssa takaisin Viitasaarelle, jossa oli viettänyt lapsuutensa 5-vuotiaasta lähtien. Ensimmäiset elinvuotensa

www.yrit ysporss i.fi

Tiina Paananen asui Ruotsissa suomalaisvanhempiensa töiden vuoksi. – Nyt olen toiminut parturi-kampaajana kolme vuotta ja voin kertoa, että olen oikealla alalla. En ole koskaan ollut ”kirjaviisas”, vaan enemmän käsillä tekevä ihminen. Hiusmuotoilijana saan tehdä luovaa työtä, olla ihmisten kanssa ja nähdä kätteni jäljen välittömästi, Paananen kertoo.

Tiina Paananen toimii parturi-kampaajana vuokratuolilla HiusStudio Elegiassa, jonka omistaa Tea Koljonen. Paananen toimii sopimusyrittäjänä

omalla toiminimellä eli maksaa joka kuukausi tietyn prosentin tuotostaan Eligialle. – Vuokratuolilla toimiminen oli turvallisempi ja riskittömämpi vaihtoehto juuri valmistuneelle hiusmuotoilijalle kuin oman liikkeen avaaminen. Oma kampaamo ei tunnu tällä hetkellä realistiselta ajatukselta, mutta never say never, Paananen toteaa. Elegiassa puhelimeen ei juosta kilpaa vastaamaan. Lennosta tulevat asiakkaat jaetaan tasan: se tekee, kummalla on enemmän aikaa. Lisäksi molemmilla on omia vakioasiakkaita. – Osa ihmisistä tulee kam-

sen. Erityisen hyvänä näen palvelussa maakunnallisen tai toimialakohtaisen haun, jonka avulla voi etsiä juuri itselleen sopivia ilmoituksia. Ilmoituksen jättäminen oli yksinkertaista ja pidin siitä, että saan itse hallinnoida ilmoitustani ilman välikäsiä. Kiinnostuneita on ollut paljon ja uskon, että pian löytyy hyvä tyyppi jatkamaan yritystoimintaa Retrokissa.

Aikaisemmin välityksestä huolehtinut Kauppakota on lopettanut ja yritykset siirretty Yrityspörssin rekisteriin. Palvelun kumppaneina toimivat kaikki Keski-Suomen seudulliset kehittämisyhtiöt sekä Uusyrityskeskus Luotsi. Lisätietoja palvelusta antaa Keski-Suomen Yrittäjien tiedottaja Kerttu Pylvänäinen, P. 010 425 9203, kerttu.pylvanainen@yrittajat.fi.

Puusepänliike Keski-Suomessa. Lv.alle 100 000 euroa. Toimitilojen koko 180 m2. Vuokratut toimitilat. Työntekijöitä 1. KSY-18092013-3187

PIENKONEIDEN HUOLTO- ja JÄLLEENMYYNTIYRITYS KeskiSuomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 350 000 €. SY-08032013-2642

Palvcelut, liikenne

URHEILU- JA VAPAA-AJAN ASUT tuotanto/teollisuus Keski-Suomessa. Lv. 100 000-200 000 €. Työntekijöitä 2-3. Vuokratut 200 m2 toimitilat. Hintapyyyntö 40 000 €. www.liisanen.fi KSY-10092013-3161

TILITOIMISTO/osuus Keski-Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat 200 m2. SY-03072013-2992 PARTURI-KAMPAAMO. Liikevaihto alle 100 000 euroa. Liikehuoneisto 79 m2. Mahdollisuus ostaa liikehuoneisto itselle hyvällä paikalla. Hintapyyntö 28 500 euroa. KSY-25062013-2974

Biotek Group Oy Kyyjärveltä. Työntekijöitä 1. Omat 1 000 m2 tuotantotilat. Lisätiedot Pertti Oinaala p. 0400 960 378 EPY-25062013-2978

MAINOSTOIMISTON liiketoiminta KeskiSuomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2. SY-07032013-2640

Kauppa

Majoitus, ravintola, elintarvike

miesten vaatteita myyvä vähittäiskauppa Keski-Suomessa. Liikevaihto 300 000-400 000 euroa. Toimitilojen koko 80 m2 + varasto 150 m2. Vuokratut toimitilat. KSY-18092013-3188

KARAOKE-RAVINTOLA Keski-Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 115 m2. Hintapyyntö 35 000 €. SY-19082013-3088

LASTENVAATELIIKE Retrokki. Kauppaan sisältyy Jyväskylän ja Kuopion myymälät sekä verkkokauppa. Lv. 100 000 - 200 000 €. Työntekijiötä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. SY-09092013-3149

RAVINTOLAN liiketoiminta KeskiSuomessa Konginkankaalla yrittäjän terveydellisten syiden vuoksi. Lv. n. 200 000€, vakiintunut asiakaskunta. Toimitilan koko 120 neliötä + terassi. SY-15072013-3015

RAKENNUSTARVIKKEIDEN VÄHITTÄISJA TUKKUMYYNTIÄ harjoittava yritys Keski-Suomessa. Lv. 1 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 720 + 341 m2. Hintapyyntö 1 000 000 €. SY-20082013-3094

elintarvike-grillikioski VEIKKAUS-TOIMINNOILLA edullisesti Keski-Suomessa. Omat toimitilat n. 40 m2. Hintapyyntö vain 16 000 euroa. SY-10062013-2934

GRILLIKIOSKI Keski-Suomessa. Hintapyyntö 60 000 euroa. SY-29072013-3038

AAMIAISMAJOITUSYRITYS KeskiSuomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 1000 m2. Hintapyyntö 780 000 €. SY-25022013-2597

HUONEKALULIIKE Keski-Suomessa. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat n. 1000 m2. SY-04062013-2923

Muut

OPTIKKOLIIKE Keski-Suomessa. Työntekijöitä 2-3. Liikevaihto 100 000 - 200 000 euroa. Vuokratut toimitilat n. 70 m2. SY-26042013-2780 MARIMEKON JÄLLEENMYYJÄLIIKE/ MONIMERKKIMYYMÄLÄ KeskiSuomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 100 m2. SY-17042013-2747

kokous- ja juhlapalveluyritys Keski-Suomessa. Omat 700 m2 toimitilat. Hintapyyntö 1 000 000 euroa. KSY-19092013-3197 Tekstiilipainatusta, liikelahjoja, vähittäis- ja tukkumyyntiä harjoittaja liike Keski-Suomessa. Liikevaihto 100 000-200 000 euroa. Toimitilojen koko 182 m2. Vuokratut toimitilat. Työntekijöitä 2-3. KSY-18092013-3189

www.yritysporssi.fi

Uusi jäs

Liittymin yrittajat.fien osoitteessa /keskisuo mi

paajalle rentoutumaan, nauttimaan ja ottamaan aikaa itselleen. Osalle kampaaja on ihminen, jolle halutaan avata sydäntä. Mielestäni se kuuluu tähän työhön ja on hienoa, että voin auttaa toista kuuntelemalla.

TIINA PAANANEn vakuuttaa kampaamoyrittäjänä olevansa omalla alallaan, luovassa ammatissa ihmisten kanssa.

uutiset 23

jäsenlehti 3/2013

Millainen

keski-suomen

www.yrittajat.fi/keskisuomi Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 010 425 9200 Toimitus Antero Kiviniemi, vt. päätoimittaja Kerttu Pylvänäinen, toimittaja/tiedottaja Jari-Pekka Koponen, kolumnisti Tarja Ruuska, toimittaja Kari Ruuska, toimittaja, taittaja Päivi Kantonen, toimittaja

YRITTÄJÄ – TULE MENOON MUKAAN!

Toimitus/taitto Mediasepät Oy p. 044 406 2341, 044 406 2340 PL 185, Kauppakatu 41A, 40100 Jyväskylä tuotanto@mediasepat.fi

Runsaasti muitakin tapahtumia ja kaikista tapahtumistamme lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet www. yrittajat.fi/keskisuomi -sivuilla

Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi Jouni Pohjola (Ponne Oy) p. 044 255 7777 ksymediat@yrittajat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi raija.hakkarainen@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 8 000 kpl. Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä,

joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. KesKi-suomen Yrittäjät • Yrittäjäsanomat • jäsenlehti • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

Uutiset. Yrittäjän päivä. Henkilöitä. Kiertueella. Debatti. Nuoret töihin. KESKI-SUOMEN

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 3/2013

Yrittäjäksi suoraan koulunpenkiltä Uutiset: Myös hyvinvointiyritys voi olla kavuyritys. ”Yrityksemme on markkinajohtaja! Ensimmäinen työntekijämme olisi voinut lähteä ryhmäeläkkeen turvin jo eläkkeelle mutta halusi jäädä vielä sparraamaan nuoria. Ei malta lähteä: firman fiilis on huikea!” Kari, tietotekniikkayrityksen toimitusjohtaja, 2013

4.10.- 5.10. 8.10.2013 22.10.2013 24.10.2013 25.10.2013 26.10.2013 30.10.2013 UUTTA! 5.11.2013 9.11.2013 19.11.2013 26.11.2013 28.11.2013 28.11.2013 12.12.2013

Keski-Suomen foorumi ja risteily YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! Keski-Suomen Yrittäjien kunta roadshow Joutsa Parempi johtaa hyvin –opinkierros, Jyväskylän kaupunginteatteri, Vapaudenkatu 36, Jyväskylä Keski-Suomen Yrittäjien hallituksen kokous YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! Keski-Suomen Yrittäjien kunta roadshow Laukaa Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren Yrittäjien yrittäjäjuhla, Keskuskoulun liikuntasali, Kinnula Jyväskylä, Nikolainkulma klo 13.30-16 Työelämä kehittäminen. Suomen Yrittäjien ja SAK:n tapaamissarjan valtakunnallinen avaus YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! Keski-Suomen Yrittäjien kunta roadshow Karstula Karstulan Yrittäjien Yrittäjäjuhla Parempi johtaa hyvin – opinkierros, Jyväskylän kaupunginteatteri, Vapaudenkatu 36, Jyväskylä YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! Keski-Suomen Yrittäjien kunta roadshow Saarijärvi Nuoret Yrittäjä stagella Keski-Suomen Yrittäjien syyskokous POMO I -koulutus

yrittäjyys yhteiskunta

Kari Wallenius Yrittäjä, Viitasaari

rittäjyysyhteiskunta on yhteiskunta, joka ymmärtää yrittämisen arvon ja tekee kaikkensa yrittämisen edellytysten kehittämiseksi.

Kari Vatanen Yrittäjä, Jyväskylä

rittäjyysyhteiskunnassa luotetaan yrittäjään rehellisenä yhteistyökumppanina. Esimerkiksi yksityisten terveydenhoito- ja vanhustenhuoltopalveluiden laatuun tulee luottaa ihan samalla tavalla kuin julkisen sektorin laatuun. Alalla tulee varmasti virheitä ja virhearvioita molemmilla tuottamistavoilla. Yrittäjyysyhteiskunnassa myös osuustoiminnalle tehdään jonkin sortin rajoitteita.

ILMESTYMInen 2013 1/maalis-huhtikuu 21.3. 2/touko-kesäkuu 23.5. 3/syys-lokakuu 26.9. 4/joulukuu 12.12. aineistot 28.11.

ILMESTYMInen 2014 Keski-Suomen Yrittäjäsanomat ilmestyy neljä kertaa vuonna 2014; talvella, keväällä, syyskesällä ja syksyllä, tarkat ilmestymisajat myöhemmin. Lisäksi helmikuussa 2014 ilmestyy Maakunnallisen Yrittäjäjuhlan ERIKOISNUMERO.

YRITTÄJÄINFO 4/2013 on ilmestynyt elokuussa Yrittäjäinfon aikataulu vuonna 2013 Lehti Julkaisupäivä yrittajat.fi-sivuilla 4/2013 16.8.2013 5/2013 11.10.2013 6/2013 5.12.2013 Suomen Yrittäjien jäsenet voivat lukea Yrittäjäinfoa kirjautumalla jäsennumerolla osoitteessa www.yrittajat.fi

JäsenyrittäJä muista hyödyntää JäsenetuJasi! Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9–16 numerossa 09 229 221.

Hannu Nuoranne Yrittäjä, Multia

rittäjyysyhteiskunnassa yrittäjyyttä arvostetaan niin, että myös yrittäjän menestyminen hyväksytään. Yritysverotus on yrittäjyysyhteiskunnassa lievempää, varsinkin jos yrityksen tulos jää yrityksen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Julkisissa hankinnoissa yrittäjyysyhteiskunnassa pyritään huomioimaan paikalliset tarjolla olevat palvelut. Yrityksen luovuttaminen nuoremmille on helpompaa yrittäjyysyhteiskunnassa.

Osallistu Keski-Suomen Yrittäjien kampanjaan 2013 MILLAINEN ON YRITTÄJYYSYHTEISKUNTA? Lähetä oma, korkeintaan 2000 merkin mittainen vastauksesi kysymykseen lehtemme toimitukseen osoitteeseen kerttu.pylvanainen@yrittajat. fi ja haasta myös seuraava vastaaja. Laita mukaan yhteystietosi. Julkaisemme vastauksia joka viikko eri medioissamme.

Tervetuloa mukaan vaikuttamaan yhdessä siihen, millainen on yrittäjyysyhteiskunta!

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Palvelua yrityksille.

Valitse kanavasi. - Kuinka voimme auttaa? 010 256 5710 •

Keski-Suomen OP:n yrityspuhelinpalvelu

0100 05151 • Yritysten maksuliikennepalvelut • Help Desk

Yrityksen palvelut

0303 0303

•

Yritysten vakuutukset

keski-suomen@op.fi

Maksuliikkeen asiakastuki arkisin klo 8-16.30. • Maksuliikkeen selvittely ja neuvonta. • Koti- ja ulkomaan maksuaineistot. • Maksupääteasiat, e-laskut, Kultalinkki. • Myös tekninen tuki. Verkkosivulla on tarjolla tietoa ja tavoitettavuutta. • Yhteydenottopyyntö. • Ajanvaraukset. • Katsastus.

www.op.fi •

Yrityspalvelua puhelimitse arkisin klo 8-16.30. • Keskustelet yrityksen palveluista, • Varaat neuvotteluaikoja. • Jätät soittopyyntöjä.

• Yhteyttä sähköpostilla

Henkilökohtaista palvelua arkisin klo 9-17. • Vakuutus- ja korvausasiat. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla. • Aiheeseen / otsikkoon selkeästi "Yritysasia xxx".

OP-Pohjola-ryhmän 010-Yritysnumero: lankaliittymästä 0,0835 e/puh + 0,07 e/min tai matkapuhelimesta + 0,17 e/min (sis ALV). Pohjolan 0303 0303 palvelunumero: lankaliittymistä ja matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,12 e/min.