Hankinnoilla rakennetaanmarkkinaa tai suljetaan se
MARJO KOLEHMAINEN
Toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Pohjois-Pohjanmaalla yrittäjät katsovat toiveikkaasti tulevaan. Meillä on osaamista ja tahtoa kasvaa, toimintaympäristön haasteita huolimatta.
Selvää on, että yritysten menestyminen ei ole irrallinen asia yhteiskunnassa ja kuulu siten vain yrityksille. Tiedämme, että yritysten menestyminen vaikuttaa koko alueen elinvoiman, työpaikkojen ja palvelujen tulevaisuuteen. Tarvitaan määrätietoista kasvuja elinkeinopolitiikkaa, jossa yksikään julkinen toimija pienestä kunnasta hyvinvointialueeseen eivät voi ulkoistaa itseään.
HANKINNAT ovat tehokas työkalu elinkeinopolitiikassa, koska sen avulla rakennetaan myös tulevaisuuden markkinoita. Maakuntamme alueella julkiset ostot vuosittain ovat peräti noin 2 miljardin suuruinen kokonaisuus, jonka suurin yksittäinen toimija onhyvinvointialue Pohde.
Kun julkinen sektori valitseemi-
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!
Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.
Tutkimuksen suoritti
Innolink Research Oy
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti
Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen
tä ostaa, milloin ostaa ja miten, se vaikuttaa suoraan siihen, onko pienillä ja keskisuurilla yrityksillä mahdollisuus päästä mukaan tarjoamaan. Nyt markkinoita suljetaan ratkaisuilla, joihin ei liity kilpailutusta, vaikka markkinaehtoisia vaihtoehtoja olisi tarjolla.
Kilpailuttamatta jättäminenei ole harmiton valinta. Ilman kilpailua ei ole tilaa uusille toimijoille eikä myöskään kehittymisen painetta vanhoille.
Pahimmillaan tämäkaventaa kuntien ja hyvinvointialueen mahdollisuuksia saada laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja. Kilpailu tuo mukanaan kustannussäästöjä ja laatua ja juuri niitä Pohjois-Pohjanmaan elinvoima tarvitsee.
YRITTÄJÄT eivätvastustainhouseyhtiöitä sinänsä, mutta peräänkuulutamme lakien noudattamista. Inhouse-statuksen käyttö tulee perustua tarkkaan määrittelyyn ja olla käytössä vain niissä tilanteis-
HALLITUKSEN JÄSENELTÄ
sa, joissa sen ehdot täyttyvät. Hankintalain uudistus, jota parhaillaan valmistellaan, tuo esiin juuri nämä kysymykset. On tärkeää, että laki ohjaa kohti avoimuutta ja markkinoiden avaamista, ei niiden rajaamista.
Ydinkysymys palveluiden tuottamisvaihtoehtojen vertailussa on myös se, että julkinen sektori selvittää mikä on omana tuotantona tehdyn palvelun todellinen kustannus.
HANKINTAPROSESSIIN kuuluvat markkinakartoitukset ja vuoropuhelut, jotka eivät ole hidasteita vaan keinoja, jotka parantavat myös hankkijoiden osaamista. Ne varmistavat, että jokainen julkinen euro käytetään viisaasti ja että alueemme yritykset saavat mahdollisuuden menestyä.
On jokaisen asukkaan etu, että hankinnat tehdään avoimesti, järkevästi ja reilusti.
Vaalien jälkeen viestimme on selvä. Meidän on entistä enemmän
kiinnitettävä huomiota siihen, että julkiset hankinnat kehittävät palvelumarkkinaa alueellamme. Toiminnan pitää olla myös vastuullista ja reilu kilpailu on sen ytimessä.
Verkostoitumisen voima
Verkostoituminen on yksi yrittäjän tärkeimmistä työkaluista. Se avaa ovia uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, tuo vertaistukea ja arvokasta tietoa. Pohjois-Suomessa verkostoituminen korostuu – alueen yrittäjät voivat hyötyä toistensa kokemuksista, osaamisesta ja yhteisön tarjoamista tapahtumista. Hyvin toimivat verkostot auttavat yrittäjiä löytämään asiakkaita, kumppaneita ja markkinoita. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tarjoavat monipuolisia verkostoja yrittäjien kasvun tueksi. Kokemustenjakaminen auttaa välttämään virheitä ja voi johtaa innovaatioihin sekä uusiin liiketoimintamalleihin. Verkostoituminen on myös henkilökohtaista kasvua: yrittäjät löytävät mentoreita ja roolimalleja, jotka tukevat yrittäjyyden haasteissa. Yhteisö tuo motivaatiota ja henkistä tukea.
Yritysten välinen yhteistyö tuo monia etuja, kuten resurssien jakamista ja kustannussäästöjä. Esimerkiksi KASVA-hanke on osoittanut, että yhdessä voidaan kehittää uusia palveluita ja liiketoimintakonsepteja. Yhteistyö tehostaa toimintaa, lisää kilpailukykyä ja tukee kestävän kehityksen tavoitteita.
Yhdessä toimiessaan yritykset voivat tarjota asiakkaille kattavampia palveluita, reagoida nopeammin markkinamuutoksiin ja tavoittaa uusia asiakassegmenttejä. Tämä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja mahdollistaa kasvun.
DIGITALISAATIO mullistaa verkostoitumista ja yhteistyötä. Virtuaaliset tapahtumat ja digitaaliset alustat, kuten LinkedIn ja Facebookryhmät, laajentavat mahdollisuuksia. Ne helpottavat yhteydenpitoa, tiedon jakamista ja näkyvyyden lisäämistä.
Digityökalujen ansiosta myös kansainvälinen verkostoituminen on helpompaa kuin koskaan. Yrittäjät voivat löytää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita globaalisti. Tekoäly ja automaatio tehostavat prosesseja ja parantavat tiedonhallintaa.
Kestäväkehitys ja vastuullisuus korostuvat jatkossa entistä enemmän. Yrittäjät, jotka sitoutuvat ympäristöystävällisiin toimintatapoihin ja sosiaaliseenvastuuseen, erottuvat edukseen. Yhdessä voidaan kehittää ja jakaa käytäntöjä kestävän tulevaisuuden hyväksi.
PIA HANSKI
Pirke nauttii METSÄNHOIDOSTA
21
Tässä numerossa 2/2025
Pesti-yksikkö yrittäjän palveluksessa
Pesti-yksikkö palvelee työnhakijoita ja yrittäjiä, jotka ovat hakeneet apua rekrytointiin työllisyysalueen yrityspalveluista. Työllisyysalueen toimijoilla on vielä paljon työtä siinä, että tieto palveluista tavoittaa yrittäjät.
Riihijärvi antoi äänen liikuntayrittäjille
Liikuntayrittäjien epäoikeudenmukainen kohtelu korona-aikana antoi Johanna Riihijärvelle syyn hakeutua
Suomen Yrittäjien hallitukseen. Riihijärvi haluaa antaa äänen liikuntayrittäjille, jotta nämä tulevat kuulluksi.
Asuntomessuilla laajaa julkisuutta
Oulun asuntomessuilla Kaappi- ja Levypalvelu Raution
Villa Aavaan tekemä kalustustyö saa osakseen valtakunnallista huomiota. Yrittäjä Marko Rautio toivoo näkyvyyden lisäävän yrityksensä palvelujen kysyntää.
Talousosaaminen on hataraa
Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.
Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit
LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!
Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.
Nuorten ja aloittelevien yrittäjien talousosaaminen on hataraa. Rahasta ei juuri puhuta perheissä eikä talousasioita juuri opeteta koulussakaan. PPY:n tavoitteena on lisätä nuorten ja aloittelevien yrittäjien taloustietoa.
Yliopisto-opintoja yrittäjille
Oulun yliopistossa alkaa syksyllä uusi mikroyrittäjyyden opintokokonaisuus, joka voi toimia myös täydennyskoulutuksena yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille, yritysneuvojille ja yrityspalvelutehtävissä toimiville henkilöille.
Yrittäjät menestyivät vaaleissa
Kun alue- ja kuntavaalit käytiin huhtikuussa, yrittäjät olivat valmistautuneet hyvin. Läpi meni tukku yrittäjiä, jotka saivat hyvin ääniä. Mahtuupa joukkoon myös ääniharavia. Miten läpi menneet aikovat käyttää kansalta saamansa mandaatin? 13 14 16
@pohjois_pohjanmaan_yrittajat @yrittajyysonpop
X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi
Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi
Rekrytointiin apuaPestiyksiköstä
Työllisyysalueen Pesti-yksikkö yhdistää työnhakijoita ja työnantajia, jotka ovat hakeneet apua rekrytointiin yrityspalveluista.
TE-palvelut uudistuivat vuoden vaihteessa. Uudistuksen tavoitteena on luoda yhteistyötä työllisyysja elinkeinopalveluiden välille sekä kehittää palveluita.
"Jotta työllistyminen on mahdollista, tulee yritysten liiketoiminnan kehittyä kannattavasti ja luoda tarvetta työvoimalle. Olisikin syytä puhua elinvoimauudistuksesta, sillä vain yritysten elinvoiman kasvun myötä on mahdollista luoda lisää työpaikkoja”, määrittelee Business Oulun Pesti-yksikön palvelupäällikkö Tuija Karppila, jonka kontolla on yritysten osaajatarpeisiin vastaaminen.
Pesti-yksikkö yhdistää työllisyyspalveluissa asioivia työnhakijoita ja työnantajia, jotka ovat hakeneet apua rekrytointiin yrityspalveluista.
Työnantajille suunnatut palvelut löytyvät oman kunnan verkkosivuilta. Kunnan rekrytointipalvelua tuottava henkilöstö osaa suositella oikean palvelun, sillä tapoja löytää työvoimaa on monia. Tunnetuin tapa on ilmoittaa avoin työpaikka Työmarkkinatorille, joka tunnettiin ennen mol.fi palveluna.
”Yrittäjä voi tehdä avoimen ilmoituksen oman kunnan rekrytointipalveluiden henkilöstön avulla tai itse kirjautumalla pankkitunnuksilla Työmarkkinatorin palveluun”, opastaa Karppila.
Toinen vaihtoehto on esittelyhaku eli ei-julkinen haku.
”Mietimme yrittäjän kanssa avoimen tehtävän osaamisvaatimukset, minkä jälkeen etsimme työnhakijoiden joukosta sopivia tekijöitä. Soitamme tehtävään sopiville hakijoille ja selvitämme heidän kiinnostuksensa avoimeen tehtävään. Yrittäjä saa kiinnostuneiden
TYÖLLISYYSALUEET
Aiemmin työ- ja elinkeinopalvelut tuotettiin alueellisissa TE-toimistoissa. Vuodenvaihteessa vastuu siirtyi kuntien muodostamille työllisyysalueille.
Pohjois-Pohjanmaan alueella työllisyysalueita on neljä. Oulun seudun työllisyysalue koostuu 11 kunnasta, jossa Oulu toimii vastuukuntana, mutta kukin sopimuskunta tuottaa työllisyys- ja elinkeinopalvelut omille kuntalaisilleen.
hakijoiden tiedot ja hän voi haastatella heitä”, Karppila jatkaa.
Rekrytointilaisuudet tehokkaita
Tehokkaita ovat myös rekrytointitapahtumat, joissa työnantajat ja työnhakijat kohtaavat. Business Oulun yrityspalvelut on järjestänyt yrityksille räätälöityjä
Job Corner rekrytointitilaisuuksia, joihin kutsutaan runsaasti työnhakijoita.
”Viime syksynä järjestettyyn Mega Matchmaking tapahtumaan osallistui 3 000 työnhakijaa ja toistasataa työnantajaa. Oulun kaupungin järjestämä tilaisuus järjestetään myös tänä vuonna”, kertoo
BusinessOulun Pesti-yksikön palvelupäällikön Tuija Karppilan vastuulla on yritysten osaajatarpeisiin vastaaminen.
Business Oulun yrityspalveluiden päällikkö Jarmo Lauronen
Työllisyyspalveluissa on otettu käyttöön toimialajako. Työnvälitykseen voidaan saada lisähyötyä, kun tunnetaan työnhakijat ja työnantajat toimialoittain. Työnhakijoita haastatellaan ennen esittelyä rekrytoivalle yritykselle, mikä parantaa sopivan työnhakijan löytymistä.
Palveluitayrityksen alkutaipaleelle
Ennen TE-toimistoissa tuotetut palvelut ovat nyt tulleet lähemmäs asiakkaita ja ovat saatavilla omasta kunnasta. Palveluihin kuuluu yrityksen perustamisen ja kehittämisen palveluiden lisäksi rekrytointipalvelu osaavan työvoiman löytämiseksi.
”Lisäksi autamme yrityksiä tontin ja toimitilojen haussa”, luonnehtii Karppila.
Business Oulun yrityspalveluissa työskenteleekaksiasiantuntijaaomistajanvaihdostenasiantuntijoina.
”Pyöritämme palvelua nimeltään Business Plaza, joka on myytävien ja ostettavien yritysten kauppapaikka ja tietopankki. Sivustolta saa näkymän myytävistä yrityksistä ja apua omistajanvaih-
Business Plaza on myytävien ja ostettavien yritysten kauppapaikka ja tietopankki, kertoo Jarmo Lauronen.
dosprosessin eri vaiheisiin, kuten kaupan valmisteluun, neuvotteluihin, sopimuksiin ja jälkihoitoon", Lauronen kertoo.
"Palvelusta löytyy myös tietoa omistajanvaihdoksiin liittyvistä asiantuntijoista ja ostoja rahoittavista kontakteista”, Lauronen lisää.
Työon vastaalussa
”Valmisteluvaiheessa yrittäjiä osallistui uudistuksen suunnitteluun ja saimme arvokasta tietoa palveluiden kehittämiseen. Sähköisiä palveluitamme parannetaan. Otamme lähiaikoina BusinessOulussa käyttöön ajanvarauspalvelun rekrytointipalveluihin. Yhteystietomme ovat näkyvillä verkkosivuilla. Haluamme olla varteenotettava kumppani yrityksille, kun tarvetta osaavalle työvoimalle on”, vakuuttaa Karppila. Työllisyyspalvelut eivät halua kilpailla alan yksityisten palveluiden kanssa. Tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä, jotta alueen elinvoima ja työllisyys kehittyisivät parempaan suuntaan.
”Yksityisen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa ehdottomasti hyödyntää, heillä on hyviä kontakteja ja paljon osaamista. Teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta työnantajat ja työnhakijat kohtaisivat”, toteaa Lauronen.
Karppilan mukaan työllisyysalueiden toimijoilla on paljon työtä siinä, että tieto palveluiden siirtymisestä saavuttaa yrittäjät. ANNA RAUDASKOSKI
Yrittäjä!
Tai muu supersankari
ETSITKÖ YRITYKSELLESI TILOJA TAI TONTTIA?
OLETKO PERUSTAMASSA UUTTA YRITYSTÄ?
KAIPAATKO APUA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ?
TARVITSETKO TUKIRAHAA?
HAETKO TYÖTÄ TAI TYÖNTEKIJÄÄ? S ä h k ö p o s i t m u o t o a e t u n i m s u k u n i m i @ l m i n k a f
kutsu meidät apuun!
-Limingan elinvoimapalvelut
”Haluanantaaliikuntayrittäjilleäänen”
·
Liikuntayrittäjien epäoikeudenmukainen kohtelu korona-aikana antoi Johanna Riihijärvelle syyn hakeutua Suomen Yrittäjien hallitukseen
”Aloin viime vuoden lopulla toimia Suomen Yrittäjien hallituksessa, jossa edustan koko PohjoisSuomen yrittäjiä. Toimin myös Liikkuntayrittäjät ry:ssä varapuheenjohtajana”, kertoo Kuntokeskus Liikun toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi Korona-aikana oululaiselle liikuntayrittäjälle Johanna Riihijärvelle tuli tunne, että asiat menevät nurinkurisesti eikä terveyden edistämisellä ollut mitään tekemistä hallituksen toimien kanssa. Liikuntayrittäjiäkäskettiinsulkemaan ovensa ja annettiin ymmärtää, että tartuntaketjut alkavat nimenomaan liikuntapaikoista.
”Alallemme luotiin pelkästään mutu-tuntumiin ja mielikuviin pohjautuva mainehaitta ilman faktoihin perustuvaa tietoa. Kuitenkin meillä oli käytössä syrjäyttävä ilmanvaihto, tilava laiteasettelu sekä reaaliaikainen asiakastieto ja sen myötä kyky viestiä altistumisista minuuteissa”, muistaa Riihijärvi.
Riihijärvi huomasi viimeistään tuolloin, että liikuntayrittämisen ala on ollut liian pirstaleinen, hiljainen ja huonosti järjestäytynyt.
”Halusin antaa liikuntayrittäjille äänen, joka kuuluu myös silloin kun alalla ei ole helppoa. Siksi pyrin mukaan Suomen Yrittäjien hallitukseen. Toki edustan Suomen Yrittäjien hallituksessa myös koko Pohjois-Suomea ja kaikkien alojen yrittäjiä.”
Tärkeävaikutuskanava
Riihijärvi kertoo, että Suomen Yrittäjien hallitus pystyy vaikuttamaan merkittävästi suomalaiseen yrittäjyyteen ja yrittämisen toimintaympäristöihin. Vaikutusseurauksista informoidaan Suomen hallitusta.
Liikuntayrittäjä Johanna Riihijärvi aktivoitui toimimaan korona-aikana, kun maan hallitus määräsi liikuntayrittäjiä sulkemaan ovensa ja antoi mututuntumalla ymmärtää tartuntaketjujen alkavan liikuntapaikoilta.
Tällä tavalla valvotaan suomalaisten yrittäjien toimintaympäristön vakautta, ennakoitavuutta ja luotettavuutta. ”Äskettäin julkaistussa hallituksen puoliväliriihessä oli aiheita, joista on keskusteltu Suomen Yrittäjien hallituksessa ja viety niitä eteenpäin: esimerkkinä sukupolvenvaihdosmääräykset ja perintöveroasiat. Haluamme vaikuttaa siihen, että yrittämisestä tulisi varteenotettava ja helppo vaihtoehto ihmisille, jotka haluavat työllistää itsensä”, Riihijärvi painottaa.
Järjestäytymällävoimaa
Johanna Riihijärvi toimii Liikuntayrittäjät ry:n hallituksen jäsenenä ja tällä hetkellä varapuheenjohtajana.
Hänen tavoitteenaan on, että yhdistykseen liittyisivät kaikki yrittäjät, jotka saavat elantonsa liikunnasta.
”Mukaan tarvitaan ratsastuskouluyrittäjät, joogastudion pitäjät,
personal trainerit, kuntokeskusyrittäjät. Kaikki mahdolliset liikuntayrittäjät ovat tervetulleita Liikuntayrittäjät ry:n toimintaan mukaan”, kutsuu Riihijärvi.
Liikuntayrittäjillä on tärkeä rooli siinä, miten suomalaiset liikkuvat. Tämä pitäisi ymmärtää kaikessa liikuntapolitiikassa.
Kunnatkilpailevat yrittäjienkanssa
Riihijärven mukaan on hyvä, että meillä Suomessa on hankkeita ja avustusjärjestelmiä tukemassa kuntien ja seurojen liikuntapalveluita. Välillä kunnat kuitenkin tekevät ylilyöntejä ja alkavat kilpailemaan avoimesti yrittäjien kanssa ja rikkovat markkinaneutraliteettia.
”Verovaroilla tuettuna tarjotaan samaa liikuntapalvelua, mutta huomattavasti halvemmalla, kuin mitä yrittäjä pystyy tarjoamaan. Tämä tarkoittaa pidemmän päälle sitä, ihmiset eivät uskalla investoida yrityksiin. Liikuntayrityksen
Liikuntayrittäjillä on tärkeä rooli siinä, miten suomalaiset liikkuvat. Tämä pitäisi ymmärtää kaikessa liikuntapolitiikassa.
Johanna Riihijärvi Liikun toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen
aloittamista suunnitteleva ei voi olla varma siitä, tuleeko hänen yrityksensä viereen kunnallinen liikuntapaikka, jossa veloitetaan kolmasosa hinnasta, joka yrittäjän on pakko asiakkailta veloittaa kattaakseen kulunsa. Pidemmällä aikavälillä tällainen toiminta vähentää liikunnan harrastamisen vaihtoehtoja.”
Liikuntayrittäjien runsaampi järjestäytyminen toisi voimaa vaikuttamiseen. ANNA RAUDASKOSKI
”Vaikka liikuntayrittäjien asema on parantunut, ovat vaikutusmahdollisuutemme vieläkin turhan vähäisiä. Tämä lienee syynä siihen, ettei liikuntayrittäjiä oteta valtion hankkeiden ja liikuntapolitiikan päättäviin pöytiin. Toimintamme vahvistamisella voisi olla valtava merkitys suomalaisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.”
"Luottamuson avainasemassa"
·
Hallituksen rooli on keskeinen yrityksen kasvussa. Luottamus mahdollistaa avoimen ja rehellisen keskustelun vaikeistakin asioista.
Mikä on hallituksen merkitys yrityksen kasvussa ja kehityksessä?
Tätä pohdittiin aamiaistilaisuudessa Raksilan jäähallissa Ravintola Roudassa.
Keskustelussa olivat mukana Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien projektipäällikkö Minna Paakkola, Oulun Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen, Arctic Careerin yrittäjä Heidi Alariesto sekä Arvo Sijoitusosuuskunnan toimitusjohtaja Jari Pirinen
Hallitustyöskentely voi olla yrityksen arvokas voimavara – strateginen tuki, joka auttaa kasvamaan, kehittämään liiketoimintaa ja välttämään sudenkuopat. Mutta miten hallitus voi tukea yrittäjää parhaalla mahdollisella tavalla?
Paakkola korosti hallituksen merkitystä toimitusjohtajan tukena ja yrityksen strategisena ohjaajana. Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Mika Lähteenmäki painotti, kuinka hallitus voi olla tärkeä työkalu yrityksille kasvun aikana ja tarjota erityisesti strate-
giatyöskentelyä, rahoitusta ja myynnin tukea.
Tommi Virkkunen kertoi Kärppien hallituksen roolista, jossa jokaisella jäsenellä on selkeä vastuualue, kuten talous, juridiikka ja digitaalinen kehitys. Hän korosti luottamuksen ja avoimuuden merkitystä hallitustyöskentelyssä: "Luottamus molemmin puolin on avainasemassa. Se mahdollistaa avoimen ja rehellisen keskustelun vaikeistakin asioista."
Virkkunen lisäsi myös, että pitkäjänteisyydellä on valtava merkitys, ja jokaisella jäsenellä tulisi olla oma rooli, joka tukee yrityksen tavoitteita.
Hyvähallitusauttaa yritystäeteenpäin
Jari Pirinen puolestaan painotti hallituksen roolia yritysten muutosprosessissa. Hän kuvaili, kuinka hallitus voi olla keskeisessä asemassa, kun yritys kohtaa haasteita ja pyrkii uudistumaan.
Tilitoimisto
Oulun Debet & Kredit Oy
Temmeksentie 3, 90400 OULU
Puh. 040 575 4578
Luotettava kumppani matkallasi menestykseen
Anna Saaga Travelin viedä sinut ja asiakkaasi turvallisesti perille! Tarjoamme laadukkaita bussi- ja VIP-kuljetuksia koko Pohjois-Suomen alueella – luotettavasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti
Hyvä hallitus on aktiivinen strateginen kumppani, joka auttaa yritystä navigoimaan muutosten keskellä.
Jari Pirinen Toimitusjohtaja,
Arvo
Sijoitusosuuskunta
"Hyvä hallitus ei ole vain valvoja, vaan aktiivinen strateginen kumppani, joka auttaa yritystä navigoimaan muutosten keskellä."
Pirinen sanoi myös, että kulttuuri syö strategiaa aamupalaksi, ja hallituksen tulee auttaa rakentamaan yrityksen kulttuuria niin, että se tukee strategisia tavoitteita.
Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen kertoi Oulun Kärppien hallituksen roolista, jossa jokaisella jäsenellä on selkeä vastuurooli, kuten talous, juridiikka ja digitaalinen kehitys. Luottamus ja avoimuus korostuvat hallitustyöskentelyssä.
Korvaamaton voimavara
Hallitus voi olla yrittäjälle korvaamaton voimavara olipa kyseessä strategian luominen, riskien hallinta tai uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen. Hallitus voi tarjota tukea ja asiantuntemusta, joka auttaa yritystä kasvamaan ja menestymään. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että hallituksen monimuotoisuus ja ulkopuolisten jäsenten tuoma objektiivisuus ovat avainase-
massa tehokkaan hallitustyöskentelyn varmistamisessa. Hallituksen ja toimitusjohtajan välinen luottamus ja rehellisyys ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ne mahdollistavat avoimen keskustelun, joka on tarpeen vaikeiden päätösten tekemisessä. Ulkopuolinen hallituksen jäsen tuo objektiivisuutta ja uusia näkökulmia, jotka auttavat yritystä kehittymään ja välttämään sudenkuopat.
MARIA NIKKILÄ
Yritysvastuujaetaankolmeen
·
Ekologisten vastuiden lisäksi yrityksen täytyy pitää huolta myös taloudellisesta vastuusta ja sosiaalisesta vastuusta
Yritysvastuullisuus herätti keskustelua Voiko yritys kaatua vastuuttomuuteen? keskustelutilaisuudessa Nallikarissa. Vastuullisuus vaikuttaa esimerkiksi yritysten rahoitukseen ja työntekijöiden hyvinvointiin.
Yritysvastuullisuus ei liity ainoastaan luonnonsuojeluun, kierrätykseen ja energiatehokkuuteen. Edellisten ekologisten vastuiden lisäksi yrityksen täytyy pitää huolta myös taloudellisesta vastuusta ja sosiaalisesta vastuusta.
Taloudellinen vastuu koostuu yrityksen talouden läpinäkyvyydestä, kannattavuudesta ja kilpailukyvykkyydestä sekä harmaan talouden estämisestä. Sosiaalinen vastuu liittyy työturvallisuuden, työkulttuurin ja ihmisoikeuksien kehittämiseen työpaikoilla.
Voiko yritys kaatua vastuuttomuuteen? keskustelutilaisuus herätteli yrittäjien valmiutta tunnistaa ja sanoittaa omia vastuullisuustoimiaan. Yritysvastuullisuuden kolme pilaria herättivät keskustelua yrittäjien kesken huhtikuun puolivälissä Nallikarissa.
Sosiaalinenvastuu ehkäisee työkyvyttömyyttä
Yhteyspäällikkö Niko Lassila Elolta esitteli tilaisuuden alussa esi-
merkkejä siitä, miten sosiaalinen vastuu näkyy työkykyjohtamisessa. ”Huomio on työkyvyttömyysriskien vähentämisessä”, kertoo Lassila. ”Varsinkin mielenterveyspuoli nousee vahvasti”, Lassila jatkaa. ”Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkepäätöksissä masennuksen takia jää pois työelämästä kymmenen ihmistä päivässä.”
Sosiaalinen vastuu nousee esille myös Meri-Lapin Keskuspesulan yrittäjän Annaleena Laakson puheenvuorossa. Pesulayritys tekee muun muassa avointa viestintää, yhteisöjen tukemista ja maahanmuuttajien palkkaamista osana sosiaalista vastuullisuutta.
Laakso esittää myös konkreettisen esimerkin ekologisesta vastuusta. Otsonikoneilla laitospesulan lakanat voidaan pestä 17-asteisella vedellä ja säästää näin energiaa.
Vastuullisuusvaikuttaa rahoitukseen
Lassilan mukaan yrityksien vastuullisuustyöhön vaikuttaa viime vuonna voimaan tulleet yritysvastuulait. Euroopan unionin asettamat yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CRSD) ja yritysvastuudirektiivi (CSDDD) painottuvat Lassilan esityksessä.
Työkyvyttömyyseläkepäätöksissä masennuksen takia työelämästä jää pois kymmenen ihmistä päivässä.
Niko Lassila Yhteyspäällikkö, Elo
Samat lakipykälät näyttäytyvät myös Pohjolan Osuuspankin asiakkuusjohtaja Kari Ollikaisen puheenvuorossa. ”Nämä ovat semmoisia termejä mitä pankki miettii, kun yrittäjä tulee hakemaan rahoitusta.”
Ollikaisen mukaan rahoitusala haluaa tietää, tehdäänkö yrityksen rahavirralla vastuullisesti kestäviä ratkaisuja. ”Se alkaa olemaan rahoituksen saamisen ehto, että yrityksessä on mietitty tämän tyyppisiä asioita.”
Yhteyspäällikkö Niko Lassila Elolta antoi esimerkkejä siitä, miten sosiaalinen vastuu näkyy työkykyjohtamisessa.
Käytönnönläheistä yritysvastuullisuutta Keskustelutilaisuus päättyi Elisan yritysvastuujohtaja Minna Krögerin puheenvuoroon. Elisa on joidenkin arvioiden mukaan yksi maailman vastuullisimmista yrityksistä. Kröger kannustaa puheensa lopussa yrittäjiä keskittymään yritysvastuullisuuteen. ”Ei kannata kauhistua lyhenteistä ja siitä mitä tulee vaan käytännönläheisesti JAAKKO KOIVUKANGAS
tehdä ja toteuttaa vastuullisuuteen liittyviä asioita.”
Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Elisan, Elon, Finnveran, PohjolanOP:n,Pohjois-PohjanmaanYrittäjien (PPY), ja PPY:n KASVA hankkeen kanssa. Nallikarissa järjestetty keskustelu on nähtävissä jälkitallenteena PPY:n YouTubekanavalla.
Paikallistatyötäasuntomessuilla
· MARIA NIKKILÄ
Asuntomessuilla Kaappi- ja Levypalvelu Raution Villa Aavaan tekemä kalustustyö saa osakseen valtakunnallista huomiota
"Ainakin se on pitkä prosessi", tuumaa yrittäjä Marko Rautio Asuntomessujen kohteesta Villa Aava.
Puoleentoista vuoteen on mahtunut monenlaisia palavereja yhteistyössä asiakkaiden ja sisustussuunnittelija Kastehelmen Juliaana Kangasniemen kanssa, jonka kautta työ tuli alun alkaen Kaappi- ja Levypalvelu Rautio Oy:n pöydälle.
Tällä hetkellä Villa Aava on myös yksi ensimmäisistä valmiista projekteista. Itse kalustaminen on vienyt aikaa pari viikkoa.
Tavallisesti Kaappi- ja Levypalvelu Rautio Oy tekee hyvin samankaltaisia töitä, mutta asuntomessujen kohdalla eroavaisuuden tekee näkyvyys.
Rautio kertoo, että tavalliset projektit myös kestävät lyhyemmän aikaa, noin puoli vuotta. Asuntomessujen kalustamisessa on joutunut ottamaan huomioon esimerkiksi tilan vaatimukset ja, kuten tavallisestikin, asiakkaan toiveet.
Tässä kun on ollut sisustussuunnittelija mukana, kuten useissa muissakin meidän projekteissamme, niin tämä ei ole kuitenkaan sillä tavalla eronnut tavallisesta tekemisestä. Kaikki kohteet pitää tehdä yhtä hyvin ja huolellisesti, tuumaa Kaappi- ja Levypal-
velu Raution suunnittelija Saija
Karppinen
Tavoitteena kasvavakysyntä
Rautio ja Karppinen eivät pidä itsestäänselvyytenä pääsyä osaksi asuntomessuja.
"On tehty oikein asioita, että olemme päässeet nyt tänne."
Karppinen kertoo olevansa hieman jännittynyt. Kaappi- ja Levypalvelu Rautio Oy on paikallinen yritys, joka on päässyt osaksi isoa valtakunnallistakin huomiota. Hän nostaakin esiin paikallisuuden: kohde on paitsi paikallisten kalustama, myös suunnittelema ja rakentama.
Messuilta Rautio ja Karppinen odottavat näkyvyyttä, verkostoitumista ja uuden kokemista. He ovat tehneet yritykseensä investointeja, joilla pystyvät vastaamaan mahdolliseen tulevaan lisääntyneeseen kysyntään.
"Sehän on yksi pointti, minkä takia täällä ollaan."
Asukkaiden näköinenkoti
Asukkaiden näköinen koti syntyi paikallisten käsissä.
OSTETAAN JA NOUDETAAN KAIKENLAISET METALLIROMUT!
UTACON OY
Varastotie 9, 91600 Utajärvi, p. 0400 892 414
Myös turvekoneista romutustodistus. KYSY TARJOUS! www.utacon.f
Kaikki kohteet pitää tehdä yhtä hyvin ja huolellisesti.
Marko Rautio Yrittäjä
Rakennuttajat Jussi ja Venla Hyry halusivat asuntoonsa mittatilauskalusteet.
"Sisustussuunnittelijamme suositteli Rautiota. Raution joustavuus, laatu ja innovatiivisuus vakuutti."
He kertovat suosivansa paikallisuutta, sillä paikallisen toimijan kanssa yhteistyö on sujuvampaa ja muutokset onnistuvat joustavammin. He myös halusivat tukea paikallista yritystä.
Kohteen lähes kaikki muutkin toimijat ovat Oulusta tai lähiseudulta: rakennuspalvelu Kokko on rakentanut talon. Dekofloor on tehnyt lattian, porrasaukon seinän ja takan pinnoitteen.
He ovat tyytyväisiä kohteen lopputulokseen:
"Olemme uhranneet talon suunnitteluun, hankintoihin ja toteutukseen valtavasti aikaa ja on mukava, kun muutkin pääsevät sen näkemään. Arvostelua varmasti tulee, sillä ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, mutta kohde on meidän näköisemme."
läsnä messuilla, mutta toivovat, että tapahtumasta tulee ikimuistoinen ja että messukävijät säilyttäisivät kodin hyväkuntoisena.
He eivät aio olla itse juurikaan MARIA NIKKILÄ
WWWSPAHOTELRUNNIFI
SpaHotel Runni
?ELl?ååKLålNEN O
Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.
Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.
Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit
◆ Takaneduspellit
◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti
Gneissikuja 7, 90620
toimisto@peltipajakovalainen.f
Kulttuurihistoriallinen elämysloma Iisalmessa! Hyvinvointi- ja kokoushotelli Spa Hotel Runni on yksi Suomen vanhimmista terveys kylpylöistä
Runnilla majoitutaan perinteikkään kylpylähotellin uusituissa moderneissa huoneissa sekä vieressä sijaitsevassa kartanohotellissa
Yrittäjä Marko Rautio ja suunnittelija Saija Karppinen saavat Oulun Asuntomessuilla valtakunnallista huomiota Villa Aavassa tekemälleen työlle.
A la Carte
Yrittäjäntärkeinkauppa
Tilitoimisto luotsaa yrittäjän omistajanvaihdoksen karikoiden läpi ·
Tilitoimistoilla on oleellinen rooli omistajanvaihdosten tukemisessa. Tilitoimisto voi toimia keskeisessä asemassa yrittäjän herättelijänä omistajanvaihdoksen suunnitteluun jo silloin, kun yrittäjä ei ole vielä itse asiaa työn imussa ehtinyt miettiä.
Tuki on konkreettisten asioiden, kuten esimerkiksi verosuunnittelun ja yritysten alustavien arvonmäärityksien toteuttamista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiantuntija on mukana kaupassa, sen nopeammin itse kaupankäynti sujuu.
Siinä vaiheessa, kun omistajuus vaihtuu, asiantuntijat keskittyvät asianmukaisten sopimusasiakirjojen laatimisen lisäksi pääasiassa uuden yrittäjän tukemiseen.
Tilitoimisto Kivikirja Oy:n yrittäjä Vesa Nurro on ollut mukana omistajanvaihdoksissa. Nurron mukaan tilitoimiston rooliin yrityskaupassa kuuluvat yrityksen arvonmääritys ja sen saattaminen myyntikuntoon.
Taloushallintoprosessin selkeyttäminen on keskeistä, jotta kaikki luvut ja taustat ovat kunnossa.
“Taseesta saatetaan joutua siirtämään pois vaikkapa kesämökki, jotta arvo rakentuu oikeudenmukaisesti uudelle ostajalle”, Nurro kertoo tapauksesta, joka on osunut hänen kohdalleen omistajanvaihdoksessa.
Arvonmäärityson haastavaa
Arvonmääritys onkin yksi haastavimmista yrityskaupan vaiheista. Ostajan maksukyky vaikuttaa merkittävästi kauppahintaan.
SUSANNA MENDELIN-SONNY
Yleisesti kauppahinnan maksamiseen käytetään viiden vuoden laina-aikaa. Silloin keskeistä on, onko yrityksen tuotto-odotus sama viiden vuoden aikajänteellä.
"Omistajanvaihdos on 80-prosenttisesti henkistä ja vain 20-prosenttisesti taloudellista valmistelua", toteaa Nurro.
"Päätös on pitkän linjan yrittäjälle usein todella vaikea, vaikka yritys siirtyisi omille lapsille."
Automatisaatio, robotiikka ja tekoäly ovat auttaneet tilitoimistojen kykyä tukea omistajanvaihdoksia merkittävästi. Luvut ovat täsmentyneet ja tarkentuneet, mikä hyödyttää sekä ostajaa että myyjää. Yrityksen kannattavuus on helpompi todeta ja myyjän on helpompi määritellä hinta.
"Omistajanvaihdos on 80prosenttisesti henkistä ja vain 20prosenttisesti taloudellista valmistelua.”
Vesa Nurro Tilitoimisto Kivikirja Oy:n yrittäjä
Talenomin johtaja Marjut Kärnä arvostaa käytössä olevaa sähköistä online-raportointia sekä analytiikkatyökaluja, jotka helpottavat arvonmääritystä. Talenomilla on parhaillaan testissä, kuinka teköalyä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa vaativimmissa asiantuntijatöissä kuten omistajanvaihdosprosessissa.
Mentorointiosa omistajanvaihdosta
Yrityskauppaa saatetaan miettiä jopa kymmenen vuotta. Itse prosessi etenee päätöksen jälkeen maaliin yleensä noin puolessa vuodessa.
Omistajanvaihdos mielessä?
Autan Pohjois-Pohjanmaan yrittäjiä veloituksetta kaikissa omistajanvaihdokseen liittyvissä kysymyksissä – olitpa sitten myymässä, ostamassa tai pohtimassa jatkoa. Sparraan suunnittelussa, yrityksien myyntikuntoon laittamisessa, ostajan löytämisessä ja vaihtoehtojen hahmottamisessa.
Teen yhteistyötä mm. kuntien yrityskehittäjien, oppilaitosten ja yksityisten palvelun tarjoajin kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä – katsotaan yhdessä, miten voin auttaa!
Piia Lehtonen omistajanvaihdosasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät p. 050 439 9808 piia.lehtonen@yrittajat.fi
kahden kesken hänen todellisista ajatuksistaan ja tavoitteistaan, jotta lopputulos on jokaisen kannalta suotuisa.
Tyypillisesti omistajanvaihdoksissa aiempi yrittäjä jää usein mentoriksi tai jopa työntekijäksi yritykseen. Tämä pehmentää siirtymää ja varmistaa hiljaisen tiedon siirtymisen.
"Paras tilanne olisi, että yrittäjä voisi myydä yrityksen silloin, kun ei ole enää itse siinä mukana. Houkuttelevampi ostokohde syntyy, kun yrittäjä on jo syrjäyttänyt itsensä ja yrityksessä on hyvin dokumentoitua ja systemaattista tietoa helposti saatavilla", tiivistää Nurro ennakoivan tavan valmistautua yrityskaupoille.
Kirjanpidon asiantuntijan on tärkeää keskustella myyjän kanssa SUSANNA MENDELIN-SONNY
p. 050 343 9672 arto.hellsten@micropolis.fi
HUOTARI p. 040 683 0541 noora.huotari@micropolis.fi
Omistajanvaihdos on 80-prosenttisesti henkistä ja vain 20-prosenttisesti taloudellista valmistelua, kertoo Kivikirja Oy:n yrittäjä Vesa Nurro.
OSAOssa opitaan yrittäjyyteen
OSAOssa yrittäjyysopinnot kuuluvat kaikkiin tutkintoihin, ja opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen.
Jokainen OSAOlainen saa vähintään pienen maistiaisen yrittäjyydestä, mutta monipuolista oppia on saatavilla enemmänkin, sanoo liiketoiminnan lehtori Satu Virtanen
“OSAO Bisnesmajakka avautuu syksyllä Kaukovainion kampukselle. Siellä opiskelijat voivat kehittää yritysideoitaan ja liiketoimintaa.”
OSAO Bisnesmajakassa yritysoppia voi kartuttaa OSAOn perustutkinto-opiskelijan lisäksi jokainen, jota yrittäjyys kiinnostaa.
Liiketoiminnan kehittämisen parissa työskentelevä Satu sanoo, että Suomeen tarvittaisiin lisää yrittäjyyttä. Lisäksi moni kokenut yrittäjä on kertonut, että halua siirtää yritys nuorempien pyöritettäväksi olisi, mutta jatkajaa ei löydy.
“Bisnesmajakasta voi löytyä juuri niitä yrittäjähenkisiä ihmisiä, jotka voisivat innostua jatkamaan jo toimivaa yritystä.”
Satu toivottaa tervetulleeksi kaiken kokoisen yritysyhteistyön, ja OSAO Bisnesmajakan toimintaan
Opiskelijat monelta alalta pitivät ensin tiiviin myyntipuheen eli pitchauksen, minkä jälkeen he pääsivät avaamaan suunnitelmiaan.
Helmikuun alussa aloittanut ryhmä on käynyt 12 työpajassa läpi koko prosessin yritysidean sparraamisesta aina myyntiin, markkinointiin, kumppaniverkoston kehittämiseen sekä talouden ja rahoituksen laskelmiin.
“Korostamme myös mentorin tärkeyttä. Yksi tavoitteemme onkin mentoriverkoston rakentaminen”, kertoo Satu.
DesignByMIGIA uskootarinoihin
Yksi ansiokkaasti Leijonan luolassa ideansa esitellyt oli restauroin-
tialan opiskelija Minna Hirttiö, jonka Design By MIGIA on koruihin ja kodin käyttöesineisiin erikoistunut yritys.
“MIGIAssa haluan yhdistää perinteisen käsityötaidon ja innovatiivisen muotoilun ja luoda ajattomia koruja ja esineitä, joka herät-
Lujita asiakassuhteitasi
tävät tunteita ja kertovat tarinoita”, Minna kiteyttää. Minna on esimerkki OSAOn aikuisesta opiskelijasta, jolla on monipuolista kokemusta ja osaamista työelämästä.
dean rajaamisessa. Myös brändin ja markkinointimateriaalien visuaalinen ilme on kirkastunut”, Minna sanoo.
“Koulutus on auttanut asiakaskunnan hahmottamisessa ja liikei- MARKO SIRVIÖ
elämyksellisellä illalla teatterissa!
Siirry todellisuudesta toiseen.
Oulun teatterista saat saman katon alta kiinnostavan ohjelman ja laadukkaan ruokailun asiakasiltaasi.
”Asiakkaat olivat todella tyytyväisiä mahtavasta teatteri-illasta, ja tulivat jälkikäteen vielä kiittelemään kovasti. Yhteistyö teatterin kanssa toimi loistavasti, ja kaikki mitä sovittiin, toteutui täydellisesti.”
Parhaimmat pikkujoulupäivät myydään nyt!
Kysy lisää!
Anne Roth
Myyntivastaava, Oulun teatteri p. 044 703 7017 anne.roth@oulunteatteri.fi
OSAOn opiskelija Minna Hirttiö (oik.) on kehitellyt Design By MIGIA yrityksen liikeideaa yrittäjyysopinnoissa.
Vierellä lehtori Satu Virtanen.
Mikroyrittäjyyden 25 opintopisteen opintokokonaisuus voi toimia myös täydennyskoulutuksena yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille, yritysneuvojille ja yrityspalvelutehtävissä toimiville henkilöille, kertoo Oulun yliopiston koulutuspäällikkö Päivi Lohikoski.
Yrittäjyyskoulutusuudistuu
·
Oulun yliopistossa käynnistyy syksyllä uusi yrittäjille suunnattu kokonaisuus
Takavuosina Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) järjesti kaikille AMK-tutkinto-opiskelijoille pakollisia yrittäjyyteen ja innovaatioihin liittyneitä opintoja viiden opintopisteen verran. Myöhemmin tuo opintojakso muuttui kolmen opintopisteen laajuiseksi ja se keskittyi edistämään innovaatiotoimintaa monialaisissa tiimeissä.
Kaikille opiskelijoille samaa pakollista opintojaksoa ei enää ole ja niiden korvaaminen on tehty eri tavoin riippuen tutkinto-ohjelmasta.
Oamkin yrityshautomon toiminta lakkaa kuluvan lukuvuoden jälkeen. Tilalle on tulossa yhteistyö yliopiston kanssa. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutissa on rakennettu kokonaan uusi kokonaisuus, jossa Oamk haluaa olla mukana.
"Eli emme niinkään lopeta mitään, vaan panostamme siihen, että tarjonta laajenee", sanoo Oamkin rehtori Heidi Fagerholm
Mikroyrittäjyyttä yliopistoon
Oamkissa voi opiskella edelleen yrittäjyyttä eri tutkinto-ohjelmien tarjonnan mukaisesti, mutta mer-
kittävän lisän yrittäjyysopintoihin tuo Kerttu Saalasti instituuttin mikroyrittäjyyden kokonaisuus ensi syksystä alkaen.
Sisällöltään niissä voi kehittää liiketoimintaa ja kasvattaa yrittäjyysosaamista muuttuvassa ympäristössä. Oamkin ja yliopiston yhteistyössä Oamk vastaa startup-toiminnasta ja yliopisto puolestaan tutkimuksesta liiketoimintaan.
Mikroyrittäjyyden opintokokonaisuus on 25 opintopistettä, mikä tarkoittaa noin 600 tuntia opiskelijan työskentelyä, ja sitä avaa tarkemmin Päivi Lohikoski, koulutuspäällikkö Oulun yliopistolta. Yrittäjyysopintojen tavoitteena on, että saataisiin lisää yrityksiä Suomeen ja nykyisten pienyritysten, joita on 94 prosenttia yrityskannasta, osaamistaso nousisi ja niillä olisi parempi mahdollisuus menestyä ja kasvaa.
"Sinne hakeutuu korkeakoulutetut ja korkeakouluopiskelijat, jotka tähtäävät yrittäjyyteen tai ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä, mutta se ei vaadi aiempia korkeakouluopintoja."
Se voi toimia myös täydennyskoulutuksena yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille, yritysneuvo-
Mikroyrittäjän podcast
Mikroyrittäjyyden opintokokonaisuus ei vaadi aiempia korkeakouluopintoja.
Päivi Lohikoski
Koulutuspäällikkö, Oulun yliopisto
tavoitteena on kasvattaa mikroyrityksen valmiuksia liiketoiminnan kasvuun kansainvälistymisen ja vastuullisen johtamisen avulla ja saada Pohjois-Pohjanmaalta uusia yrittäjiä kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille.
Yliopisto pilotoi ensi syksynä kahdessa tiedekunnassa MOOC Yliopistosta yrittäjäksi valmennusta. Tälle on ilmennyt tarvetta, sillä korkeakouluopiskelijoilla on halua alkaa yrittäjiksi, mutta yrittäjyysopintoja ei automaattisesti ole kaikille vielä tarjolla. Tähän toivotaan muutosta, koska yrittäjyys tuo joustoa ja uusia mahdollisuuksia työllistymiseen. Pilotin jälkeen kurssi on tarkoitus avata kaikille. jille ja yrityspalvelutehtävissä toimiville henkilöille. Opintokokonaisuutta voi ristiinopiskella myös Lapin yliopistosta.
Oulun yliopisto on lanseerannut muun muassa MY Studio – Mikroyrittäjän podcast nimisen podcast-
sarjan, jossa jokainen jakso mikrooppimiskokonaisuuksia. Niissä on paljon sisältöä yrittäjyydestä tutkijoilta ja yrittäjiltä tarinoiden ja esimerkkien kautta. Yliopistolla on myös valmennusohjelmahanke, Kestävä ja kansainvälinen yritys, jonka tavoitteina on muun muassa rohkaista asiantuntijoita myymään osaamistaan kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi MARIA NIKKILÄ
Rehtori Heidi Fagerholm sanoo Oamkin panostavan siihen, että yrittäjyyskoulutuksen tarjonta kasvaa.
Osakassopimuksesta hyviäkokemuksia
Heidi Alariesto suosittelee
osakassopimusta ja neuvoo antamaan sopimuksen teon ammattitaitoiselle juristille ·
Botnia Career sai positiiviset kokemukset osakassopimuksen käytöstä. Rovaniemeläisen Arctic Careerin yrittäjä Heidi Alariesto korostaa osakassopimuksessa ammattitaitoisen juristin käyttöä. Career.fi on pehmeiden arvojen henkilöstöalan toimija, joka löytää asiakkailleen työntekijät helposti. Alarieston yritys oli alun alkaen yksikkö, joka laajeni Kittilän Nordic Careeriksi ja Oulun Botnia Careeriksi. Laajenemisvaiheessa osakassopimusta otettiin mukaan tekemään Jaakko Ranta, kasvujuristi Riskitorilta.
"Muun muassa avioehtopykälä puuttui alkuperäisestä, meidän itse tekemästämme mallista."
Alariesto ja Ranta ovatkin sitä mieltä, että se on yksi tärkeimpiä pykäliä. Se tulisi heidän mielestään vaatia kaikilta osakkeenomistajilta, jotta yrityksen hallinta säilyy yrityksen sisällä myös mahdollisissa avioerotapauksissa.
Osakassopimusvoi mennämyöspieleen
"Kaikista suurin virhe on se, ettei osakassopimusta ole olemassa", tuumaa Ranta.
Moni yritys on kaatunut siihen, että omistajien välille on tullut kinaa, eikä sitä ratkaisemaan ollut osakassopimusta.
"Siinä puhutaan niin sanotusti elämän ja kuoleman kysymyksistä. Se on osakassopimuksen ydin, että luodaan pelisäännöt, joilla ehkäistään turhia ristiriitatilanteita", Ranta toteaa.
Sopimus voi mennä myös pieleen, jos otetaan vain valmis pohja netistä, eikä todella ymmärretä
Arctic Careerilla on käytössään heimoneuvostomalli, jossa on eri y-tunnuksen alla tekeviä osakkaita. Se syntyi osana osakassopimuksen tekoprosessia uudeksi toimintamalliksi, kertoo yrittäjä Heidi Alariesto.
mistä ollaan sopimassa.
Alariestolle on tärkeää, että yritys olisi niin sanotusti alhaalta ylöspäin toimiva: "Jokainen osakas kokee olevansa yrittäjä, tekevänsä yhteistä juttua ja jokaisella olisi sama päätösvalta. Tämä on osa yrityskulttuuriamme ja sen pitää näkyä myös osakassopimuksessa."
Ranta sanookin, että Arctic Career on hyvä esimerkkitapaus, jossa on lähdetty miettimään, mikä on tärkeää, ja nostettu juuri ne asiat osakassopimukseen.
Nykyään Arctic Careerilla on ikään kuin heimoneuvostomalli, jossa on eri y-tunnuksen alla tekeviä osakkaita. Tämä syntyi osana osakassopimuksen tekoprosessia uudeksi toimintamalliksijuristinansiosta. "Me teemme strategisia päätöksiä yhteisesti. Vaikka meidän osakassopimuksemme on vain paperi, kun sen tekee juristin avustuksella, huomaa myös mitä voisi kehittää hallinnossa ja yhteistyössä. Juristi osaa kysyä oikeat kysymykset, jolloin on helpompi määritellä
ELINVOIMAINEN SEUTU
Kasvujuristi Jaakko Ranta pitää Arctic Careerin osakassopimusta hyvänä esimerkkitapauksena.
Osakassopimus
Osakassopimus on osakkeenomistajien välinen sopimus, joka täydentää osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystä ja määrittää yhtiön toiminnan periaatteet
Se ei ole julkinen asiakirja ja sitoo vain siihen liittyneitä osapuolia
Osakassopimuksella voidaan sopia muun muassa päätöksenteosta, rahoituksesta, voitonjaosta, osakkeiden luovutuksesta, salassapidosta ja riidanratkaisusta.
mitä osakassopimuksessa halutaan tuoda sovituksi."
Osakassopimuksenteko lähteeyhteistyöstä
Alariesto kävi yksitellen keskusteluja jokaisen seitsemän osakkaan kanssa, joissa kartoitettiin toisten ajatuksia, toiveita ja reunaehtoja. Kerätyn datan pohjalta hän työsti Rannan kanssa ensimmäisen sopimusversion, mikä lähti kaikille luettavaksi. MARIA NIKKILÄ
Tämän jälkeen hän tapasi vielä jokaisen tytäryhtiön osakkaat, ja heidän kanssaan tehtiin mahdolliset korjaukset. Lopulta sopimus oli siinä pisteessä, että sen kaikki osakkaat hyväksyivät.
"Sain prosessista myöhemmin itse kiitosta. Jokainen pääsi vaikuttamaan, jokainen tuli kuulluksi ja sai osallistua."
PETRI TEPPO
Palkkatyössä ollessaan Seija Yliniemi teki yhteistyötä eri toimialojen yritysten kanssa, ja se oli kiehtovaa. Hän oli kiinnostunut yrittäjyydestä pitkään.
Yksinyrittäjien verkoston uusi puheenjohtaja Seija Yliniemi korostaa yhteistyön tärkeyttä. Kasvuyrittäjien uusi puheenjohtaja Mika Lähteenmäki puolestaan kertoo, että verkoston osallistujien määrää pyritään kasvattamaan erilaisten tilaisuuksien avulla.
Seija Yliniemi aloitti PohjoisPohjanmaan Yrittäjien yksinyrittäjien verkoston johtoryhmän puheenjohtajana vuoden alussa. Toimintaa kehitettäessä yhteistyö on avainasemassa arvojen mukaisen toiminnan ohella.
"Me keskustelemme ja käsittelemme yksinyrittäjille tärkeitä asioita yhdessä. Toimintaa kehitetään yhteisten arvojemme – yhteenkuuluvuus, avoimuus ja vas-
• Tilintarkastus
Jotta yksinyrittäjiä saataisiin mukaan, niin toiminnan pitää olla kiinnostavaa, sen pitää palvella yksinyrittäjien tarpeita ja yrittäjien on koettava se omanlaiseksi. Mukaan pääseminen pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi.
"Kehitämme viestintää johtoryhmän ja jäsenien välillä. Pyrimme järjestämään erilaisia tapahtumia sekä nostamaan esille järjestön koulutuksia, jotka sopivat yksinyrittäjien tarpeisiin", Yliniemi sanoo.
Yliniemen mielestä PPY:n yksinyrittäjien verkosto voisi tukea yksinyrittäjiä arvojen kautta, esimerkiksi yhteenkuuluvuutta lisäämällä. Tärkeää olisi se, että yksinyrittäjille tulisi tunne, että he kuuluvat ryhmään.
"Tiedotteet, uutiskirjeet ja blogikirjoitukset ajankohtaisista asioista auttavat tiedon saantia. Ajattelen myös siten, että yrittäjillä pitäisi olla kokemus siitä, että jäsenyydestä on hyötyä", Yliniemi linjaa.
PALVELUMME
• Erityistilintarkastus
• Arvonmääritykset
Jari Nurkkala, KHT, KRT
Timo Salonen, KHT
Joonas Jyrinki, KHT, KRT
Janne Pesonen, HT
Parannusta yksinyrittäjänasemaan
Yhteiskunnallisesti yksinyrittäjien asemaa voisi parantaa esimerkiksi siten, että yrittäjyydestä tulisi vaihtoehto palkkatyölle.
"Ihmiset voisivat kannattavasti yhdistää palkkatyön ja yrittäjyyden. Yrittäjyys voisi olla vaihtoehto myös mahdolliselle työttömyydelle. Lainsäädäntöä selkeyttämällä voisi puolestaan helpottaa ihmisten valintoja", Yliniemi arvioi.
Hän oli itse pitkään palkkatyössä, mutta alkoi opiskella sisustusalaa töiden ohella. Hän oli kiinnostunut jo pitkään yrittäjyydestä.
Seminaarejaja yritysvierailuja
Mika Lähteenmäki aloitti vuoden alussa kasvuyrittäjien puheenjohtajana. Johtoryhmässä on yhdeksän jäsentä ja se kokoontuu kerran kuussa suunnittelemaan seminaareja ja yritysvierailuja.
"Johtoryhmässä keskustellaan
• Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi
• Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset
• Kestävyysraportoinnin varmennus
Juha Isopahkala, HT
Marja Hentunen, HT
Kari Salonpää, HT
Mikko Lumila, HT
Hanna Kinnunen, HT
Mika Kemppainen, HT
Tuomas Kotajärvi, HT
Anne Karppinen-Salonpää, HT
www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU
keskeisistä yrityksen kasvuun liittyvistä asioista", Lähteenmäki sanoo.
PPY:n sosiaalisen median kanavissa markkinoidaan kaikille avoimia kasvuyrittäjien tapahtumia.
Verkoston määrää pyritään nimenomaan kasvattamaan erilaisten tilaisuuksien avulla.
"Itse kirjoitan LinkedIn-profiiliini viikoittain yrityksen kasvuun liittyviä tekstejä. Niissä pohdin muun muassa sitä, miksi yritysten kannattaa kasvaa ja mitkä ovat mahdollisia kasvun esteitä", Lähteenmäki selvittää.
Tekemisen meininkiä
Kasvuyrittäjissä on hyvä ja positiivinen tekemisen meininki. Yhteistyö PPY:n Minna Paakkolan kanssa on ollut toimivaa.
Yritystä kasvattaessaan yrittäjien täytyy luoda omistajastrategia. He tarvitsevat myös tietoa myyntiin liittyvistä asioista sekä ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvistä asioista.
"Monesti yrittäjä toimii yksin.
Yrittäjyys voisi olla vaihtoehto myös mahdolliselle työttömyydelle.
Seija Yliniemi Yksinyrittäjien verkoston puheenjohtaja
Tämän vuoksi verkostot ja yrittäjäyhdistykset ovat hyviä paikkoja saada tukea kokeneemmilta yrittäjiltä", Lähteenmäki painottaa. Yhteiskunnallisella tasolla kasvuyrittäjien asemaa voisi parantaa, esimerkiksi parantamalla rahoituksen saamista, byrokratian helpottumisella sekä yrittäjäkulttuuria vahvistamalla.
Mika Lähteenmäellä on 20 vuoden kokemus yrittäjänä. Tällä hetkellä hän on kuuden eri yrityksen
MARI RYTILAHTI
Yhteistyöyliopistojenkanssaluo
yrityksillemahdollisuuksiamenestyä
Työ-jaelinkeinoministeriön(TEM) selvityksen mukaan yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä voisi lisätä ja kehittää entisestään.
Yrittäjien teettämä selvitys paljastaa lisäksi, että yliopistojen kanssa tehtävä yhteistyö on yleisempää suurissa kuin pienissä yrityksissä. Myös toimialakohtaisia eroja löytyy: yrittäjien kartoituksen mukaan yliopistoyhteistyö on yleistä erityisesti korkean teknologian aloilla, joilla on omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Vaikka yhteistyö on erilaisten selvitysten mukaan vähäistä, niin kokemukset siitä ovat lupaavia. Esimerkiksi TEM:n selvityksessä todettiin, että yliopistojen kanssa tehtävä säännöllinen yhteistyö ja vuoropuhelu tuottaa yritysten näkemysten mukaan monenlaisia hyötyjä.
Yritykset esimerkiksi kokivat yhteistyön johtaneen tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen sekä parempaan ymmärrykseen tulevaisuuden kehitystrendeistä ja markkinoista.
Tällaisiin tuloksiin päästään niin tutkimus-, koulutus- kuin työelämäyhteistyön kautta.
TUTKIMUSYHTEISTYÖN kautta syntyvä osaaminen edistää elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan uudistumista. Yhteistyöllä on merkittävä rooli esimerkiksi kehitettäessä uusia teknologisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.
KOULUTUSYHTEISTYÖ puolestaan tukee yritysten ja organisaatioiden osaamisen kehittämistä. Yliopistojen tutkimuslähtöinen, mutta kuitenkin käytännönläheinen koulutustarjonta antaa erinomaiset mahdollisuudet yritysten osaamistason nostoon. Oulun yliopistosta löytyy esimerkiksi useita valmiiksi paketoituja kursseja sekä mahdollisuus räätälöidä koulutuksia juuri yritysten tarpeisiin sopiviksi.
Näidenlisäksimonipuolinentyöelämäyhteistyö opinnäytetöiden, projektiopintojen ja harjoittelujen kautta tarjoaa mahdollisuuden tutustua tulevaisuuden osaajiin. Rekrytointitapahtumissa on mahdollista esitellä yrityksen toimintaa opiskelijoille, ja parhaimmassa tapauksessa yritys löytää pitkäaikaisia ja ammattitaitoisia työntekijöitä palvelukseensa.
maksupäätteet ja kassajärjestelmät tilanteeseen kuin tilanteeseen!
MITEN ALOITAT yhteistyön Oulun yliopiston kanssa? Yhteistyö lähtee käyntiin, kun tulemme tutuiksi ja avaamme keskusteluyhteyden. Oulun yliopisto on yrityksille ja organisaatioille tuloksellinen ja joustava kumppani, joten kannustamme olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä. Sovitaan tapaaminen, jossa voimme keskustella tarkemmin siitä, miten Oulun yliopisto voisi auttaa yritystäsi menestymään. Mikäli haluat ensin kurkata, millaisia yhteistyömahdollisuuksia meiltä löytyy, niin tilaathan yritys- ja sidosryhmäyhteistyön uutiskirjeemme. Siinä kerromme monipuolisista yhteistyömahdollisuuksista ja koulutusmahdollisuuksista yrityksille ja muille organisaatioille.
Maksupäätteet ja Kassaohjelmisto alk. vain 19 €/kk
Myös lyhytvuokrat ja tapahtumat. Toimitamme helppokäyttöiset ja luotettavat kassa- ja verkkokaupparatkaisut. Kauttamme saat myös kattavat tietotekniikka-, kyberturva- ja tukipalvelut. Helpompaa elämää toimivan tietotekniikan avulla!
Kysy lisää ja pyydä tarjous!
KYSYMYS & VASTAUS
MikäonNIS2-direktiivi jamiksiseontärkeä?
Voiko tekoälyn tuottamia kuvia ja tekstejä käyttää?
NIS2-direktiivin mukaiset velvoitteet astuivat voimaan 8.4.2025. Mikä on NIS2-direktiivi ja miksi se on tärkeä?
VASTAUS
Tekoälysovelluksilla on helppo tuottaa kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta käyttää niitä omassa liiketoiminnassani?
VASTAUS
Pelkästään tekoälysovelluksella tuotetut kuvat ja tekstit eivät oikeastaan ole kenenkään omaisuutta. Ne eivät esimerkiksi nauti tekijänoikeussuojaa.
NIS2-direktiivin mukaiset velvoitteet tulivat voimaan 8.4.2025. Direktiivillä pyritään muun muassa varautumaan kasvaviin kyberuhkiin ja varmistamaan, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittiset infrastruktuurit, kuten energia, liikenne ja terveydenhuolto, ovat suojattuja. Direktiivi tuo mukanaan yhä tiukempia vaatimuksia sen soveltami salaan kuuluvien organisaatioiden kyberturvallisuudelle ja tietojen käsittelylle. Se velvoittaa organi saatioita arvioimaan ja paranta maan kyberturvallisuuskäytäntö jään, ilmoittamaan tietoturvalouk kauksista viranomaisille sekä rittamaan säännöllisiä toiminnan arviointeja ja yhteistyötä muiden
Jos pelkällä tekoälysovelluksella luodaan vaikkapa mainos, se tarkoittaa, että toinen toimija voi periaatteessa käyttää samankaltaisista mainosta omassa toiminnassaan, jos se tehdään muutoin asianmukaisesti mainonnan ja markkinoinnin säännökset huomioon ottaen.
käyttää ja millaisia ei, missä tarkoituksessa käyttö on hyväksyttävää ja missä taas ei, ja miten käytöstä kommunikoidaan esimerkiksi kumppaneille tai asiakkaille.
ANTTI KORKEAKIVI
Director (lakipalvelut), VT, KTM EY Advisory Oy
Mitäyrittäjäntyönohjauson?
Yrittäjä voi tarvia apuja esimerkiksi työyhteisötilanteiden peilaamiseen, työn rajaamiseen tai muutokseen. Miten työnohjaus voisi olla avuksi?
VASTAUS
KIRSI PALDANIUS
Tekoälysovelluksilla tuotettuihin aineistoihin on myös hyvä suhtautua terveen kriittisesti ja pyrkiä tarkastamaan, että esimerkiksi teksteissä esitetyt tiedot tai väittämät ovat oikein.
Huomattava saaminen jää asiakkaan tai kumppanin konkurssin takia saamatta. Miten pitäisi toimia?
Yrityksellä olisi nykyään hyvä olla olemassa ohjeistus tekoälysovellusten käyttöön kuten millaisia sovelluksia saa
VASTAUS
toimijoiden kanssa. pyritään kyberhyökkäysten arvokkaita tieläpinäkyvyyttä digitaalisten
aiorganisaation mai-
Yrittäjän työnohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa yrittäjyyden ilmiöitä ymmärtävä koulutettu työnohjaaja tukee ja ohjaa yrittäjyyden ja työarjen kysymyksissä. Tavoitteet työnohjauksessa voivat liittyä esimerkiksi työyhteisötilanteiden peilaamiseen, työn rajaamiseen tai muutokseen. Fokus työnohjauksessa on tavoitteiden saavuttamista tukevien konkreettisten ratkaisujen ja toimintatapojen löytämisessä. Työnohjaus tarjoaa tilan itsereflektiolle, omien tavoitteiden, arvojen ja toimintatapojen pohtimiselle. Omien vahvuuksien ja voimavarojen parempi tunteminen auttaa hyödyntämään omia re-
Kuinkatoimia janakonkurssissa?
Suvi Julin
OTM, FM (tietojenkäsittely), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Berggren
Yritykselle voi tulla vastaan tilanne, jossa huomattavakin saaminen jää asiakkaan tai kumppanin kon-
Tällöin on kirjallisesti saatavasi konkurssipesän pesänhoitajalle määräajassa. Näin varmistat mahdollisuutesi saada osuutesi jaettavista varoista.
2. Seuraa konkurssia aktiivisesti: Lue lähetetyt asiakirjat, pyydä pesänhoitajalta lisätietoa.
3. Selvitä onko sinulla oikeus saada saatavasi etuoikeudella.
4. Hae juridista apua tarvittaessa. Pesän varojen ja velkojien määrä vaikuttaa velkojan mahdolliseen jako-osuuteen. Velkojen maksussa noudatetaan lain mukaista etusijajärjestystä, jossa tietyt velat, kuten vakuusvelat ja yrityssaneerausmenettelyn aikaiset velat, voivat olla etusijalla muihin nähden.
Jossain tilanteessa on mahdollis-
yrittäjille ja yrityspäättäjille!
Neuvottelu asianajajan kanssa ennen kuulustelujen aloittamista kuuluu oikeuksiisi. Asianajajan kanssa voit keskustella esimerkiksi asemastasi tai epäiltyyn rikosnimikkeeseen liittyvästä tunnusmerkistöstä.
Ritva Korhonen Asiakkuuspäällikkö 040 590 3617 ritva.korhonen@kalevamedia.fi
teisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Työnohjaus on vaikuttava prosessi, joka auttaa löytämään tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä sekä saavuttamaan kestäviä tuloksia. Se on verovähennyskelpoinen investointi yrittäjän omaan hyvinvointiin ja yrityksen kehittämiseen. sursseja tehokkaammin ja avaa uusia näkökulmia.
Ryhmätyönohjauksessa yrittäjät voivat luottamuksellisesti jakaa kokemuksiaan toisten yrittäjien kanssa. Dialogi vertaisryhmässä luo yh-
ta, että konkurssissa velkojan saatavat tulevat korkoineen maksetuksi. Konkurssiasiamiehen sivustolta löytyy tarkempia tietoja konkurssimenettelystä.
ANTTI MYLLYMÄKI asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Audentia Oy
Epäillyllä on kuulusteluissa muun ohella oikeus olla myötävaikuttamatta asian selvittämiseen ja toisaalta oman rikoksen selvittäminen voi joskus johtaa rangaistuksen lieventämiseen. Esimerkiksi edellä mainituista oikeuksista voi olla hyvä neuvotella asianajajan kanssa ennen kuulustelua tai kuulusteluissa.
Epäillyllä on aina oikeus käyttää kuulusteluissa asianajajaa. Epäilty rikosnimike on tässä tapauksessa niin vakava, että puolustajan kuluista vastaa ensisijaisesti valtio.
Asianajaja valvoo kuulustelun asianmukaisuutta ja epäillyn oikeuksia. Asianajaja osaltaan huolehtii, että epäilty ymmärtää poliisin kysymykset ja, että kertomus tulee kirjatuksi oikein.
Räätälöidään yhdessä teille ikimuistoinen risteilykokemus! Varaa nyt ja luodaan yhdessä elämyksellinen merimatka. Viihdy ja virkisty!
Tilaukset ja varaukset: toimisto@oululines.fi
Look at Oulu from the sea oululines.fi
–––SARJA ––YR I TTÄJÄ HARRASTAA–
PirkeHärkönenmeneemetsään
·
Metsäverotusta asiakkailleen tekevä tilintarkastaja saa metsästä polttopuut ja mielenrauhaa
Pienet, terhakat männyntaimet palstan reunalla ja istutuksen jälkeen kasvun edistymisen seuraaminen ovat niitä asioita, joiden vuoksi Pirke Härkösestä metsänhoito on niin mukavaa.
Taivalkoskelaisella Pirke Härkösellä on metsäpalsta, jota hän hoitaa yksin ja yhdessä perheensä kanssa. Palstan hän hankki yhdessä edesmenneen miehensä kanssa vuonna 2012.
Härkönen on ammatiltaan kirjanpitäjä. Hän tekee asiakkailleen metsäverotuksia. Työn kautta kiinnostus metsänhoitoon oikeastaan syntyi. Metsänhoitoa voi harrastaa ympäri vuoden paitsi keskitalvella. Härkönen kertoo, että kohta on alkamassa taimikon raivaus, jonka on määrä tulla valmiiksi ensi elokuuhun mennessä.
Härkönen on yleensä metsässä viikoittain 1–2 päivää. Kesäisin elo–syyskuussa hän käy metsäpalstallaan myös iltaisin. Metsätyöt Härkönen aloittaa aamulla.
"Meillä on metsäpalstalla myös kesämökki, jossa käyn välillä huilaamassa. Olen joskus tehnyt mökillä etätöitä, jotta pääsen raivaamaan siinä välissä."
Opittaimikonraivauskurssilta
Härkönen korostaa, että raivaustöihin ei pidä lähteä liian väsynee-
Olen joskus tehnyt mökillä etätöitä, että pääsen raivaamaan siinä välissä.
Pirke Härkönen
nä, koska sahan käyttö vaatii tarkkuutta. Turvallisuus täytyy ehdottomasti huomioida metsätöissä. Onneksi nykyään on hyvät suojavarusteet ja raivaussahat ovat kevyitä.
Härkönen on käynyt muutama vuosi sitten Metsänhoitoyhdistyksen naismetsänomistajille järjestämän taimikonraivauskurssin. Moottorisahaa hän ei ole koskaan käyttänyt, se oli hänen miehensä hommaa.
Metsänhoidossa käytetään paljon aikaa hakkuiden suunnitteluun ja taimikoiden raivaukseen. "Paula-myrsky ei onneksi tehnyt meidän metsään pahaa jälkeä. Myrskyn jälkeen on kylläkin pitänyt raivata puita pois."
Härkönen menee yleensä yksistään raivaustöihin, mutta hänen poikansa ja vävynsä auttavat raivaus- ja halkotöissä. Heidän omistamallaan metsäpalstalla kasvaa mäntymetsää, jota hoidetaan ja jonne istutetaan uutta taimikkoa. Mäntymetsästä saadaan myös tukkipuuta.
Palstalla on tämän lisäksi sekametsää ja vanhaa metsää. Vanha metsä on pieni alue suon reunalla, jossa on kuusikkoa. Siellä pesii paljon lintuja.
"Vanha metsä on kaunis alue. Sille emme ole tehneet mitään."
Hyötyliikuntaaja vastapainoatyölle
Härkönen pääsee metsätöissä mukavasti rauhoittumaan. Hän myös poimii marjoja ja seuraa metsän elämää.
"Tykkään seurata, miten vuoden kiertokulku näkyy metsässä ja millaisia eläimiä siellä liikkuu. Varsinkin näin keväällä, kun lumi lähtee, niin on mahtavaa kävellä taimikossa ja tutkailla talvesta selviytymistä."
Kun Härkönen menee metsään, niin hän on siellä monta tuntia, yleensä koko päivän. Metsätyöt ovat fyysisesti raskaita, mutta ne auttavat rentoutumaan.
Härkösestä metsänhoito onkin aivan ihanaa hyötyliikuntaa ja hyvää vastapainoa kirjanpitäjän työhön. Raivaustöissä näkee heti oman käden jäljen.
"Minusta on myös mukavaa, kun saa suunnitella taimikon raivauksia. Olen opetellut tuntemaan maastoa, jotta voin liikkua siellä sujuvasti raivatessa."
Pirke Härkösestä metsänhoito on aivan ihanaa hyötyliikuntaa ja hyvää vastapainoa kirjanpitäjän työhön. Raivaustöissä näkee heti oman kädenjäljen.
Metsästä Härkönen ottaa polttopuita omiksi tarpeikseen. Hän on myös myynyt puita jonkin verran teollisuuden käyttöön.
enemmänkin elämäntapa, jolla ei tavoitella taloudellista hyötyä. Hakkuitakaan hän ei tee joka vuosi.
Härköselle metsänhoito on MARI RYTILAHTI
Pirke Härkönen on ammatiltaan kirjanpitäjä, joka tekee asiakkailleen metsäverotuksia. Kiinnostus metsänhoitoon syntyi työn kautta.
PohjoisPohjanmaan
Yrittäjät
Kauppurienkatu 8 A II krs, 90100 Oulu, ppy@yrittajat.fi, p. 010 322 1980, www.ppy.fi
Sähkö-Artpe Oy p. 045 631 4350 aki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi
Raahen Yrittäjät ry
Opti-Aika Järvelä Oy
Eemelin urakointi
Suuripienihetkiphotography
Tmi Sanna Kellola Oivarch Oy
Siikalatvan Yrittäjät ry
Airaksinen Heidi Niina Susanna
Taivalkosken Yrittäjät ry Villa Pilvilinna Oy
Tyrnävän Yrittäjät ry
Lakeuden Sato Oy Palotta Oy
Vaalan Yrittäjät ry Zander Ky
Vihannin Yrittäjät ry Ellumi
Ylikiimingin Yrittäjät ry
DigiPartnerIT Oy
2025 ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut
ELISA Alueellinen yhteyshenkilö, yrittäjä ota yhteyttä: Jouko Huumarsalo, ext-jouko.huumarsalo@elisa.fi, p. 050 381 3522
FENNIA Alueellinen järjestöyhteyshenkilö: Jerry Sandberg, asiakaspäällikkö, järjestömestari, Yrittäjäpalvelut, FENNIA. P. 010 503 6117 ja 040 1983 974 Postiosoite: 00017 FENNIA fennia.fi
JUHAN AUTO tarjoaa jäsenetuna edullisen Toyota KINTO One Huoltoleasingin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille Suomen suosituimpaan automallistoon. Juhan Auto Oy:n ja Lexus Oulun jäseneduista lisätiedot: Mika Lahtinen p. 040 7171 779. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.
K-SUPERMARKETIT Jääli, Ateria Kiiminki, Liminganportti, Mimmi Muhos, Oulainen ja Kreivintori Raahe. K-MARKETIT Ii, Kuusamo keskusta ja Tyrnävä. K-CITYMARKET Kuusamo. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista.
KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen asiakkuuspäällikkö, p. 040 766 9402, Sami Saari asiakkuuspäällikkö p. 044 057 5121, Ritva Korhonen asiakkuuspäällikkö p. 040 590 3617 www.kalevamedia.fi/yrityksille
KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com
Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi
OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille
SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449
JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ota yhteyttä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Marika Koivuniemi, marika.koivuniemi@oulu.fi, p. +358 50 473 8599, joy.oulu.fi
OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Sami Niemelä sami.m.niemelä@oamk.fi p. 050 317 4713
LUFTHANSA PartnerPlusBenefit asiakkuusohjelma: Marja Willgrén, New Business Account Manager, marja.willgren(at)dlh.de
