Apua yrityksen myyntiin

Kehityspäällikkö Paula Pihlajamaan mukaan omistajanvaihdoksessa tarvitaan talouspuolen ammattilaisia, mutta yrityksestään luopuva tarvitsee myös henkistä tukea.

·Maija Pylväs, teksti ja kuva

Kun yrityksen omistaja vaihtuu, tämä saattaa toisinaan kestää pitkäänkin. Apua prosessiin saa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Omistajanvaihdospalvelusta. ”Alkukartoitan tilanteen myyjän kanssa. Kartoitamme, missä yritys sillä hetkellä on ja millaisia asiantuntijapalveluita tarvitaan. Jos mukaan tarvitaan talouspuolen ammattilaista esimerkiksi arvonmääritykseen, minä voin kilpailuttaa eri toimijat asiakkaan puolesta”, kehityspäällikkö Paula Pihlajamaa kertoo.

Palveluun voi ottaa yhteyttä sekä ostaja että myyjä. ”Jos minä en ole oikea henkilö hoitamaan jotain asiaa, ohjaan oikealle henkilölle. Pääasia, että yrittäjä ottaa johonkin yhteyttä.”

Pihlajamaa korostaa myynnin monikanavaisuutta – esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kannattaa olla aktiivinen. Yrityspörssissä ja Firmakaupassa voi kaupata yritystään, mutta muitakin on. Osalla kunnista on oma kauppapaikka, kuten Oulun kaupungilla BusinessPlaza. ”Monelle tulee yllätyksenä, että jatkajan löytämisessä voi kestää pitkäänkin.” Pihlajamaa muistuttaa, että yrityksen pitäisi olla myyntikunnossa koko ajan. Myyntikunnolla hän tarkoittaa sitä, että taloustiedot ovat hyvällä mallilla ja sopimukset kansioituna, ettei mahdollisessa ostotilanteessa menisi aikaa esimerkiksi taseen puhdistamiseen. ”Faktahan on se, että jokainen yrittäjä joutuu luopumaan yrityksestään jossain vaiheessa.”

Henkinen luopuminen toisinaan vaikeaa

Joskus yrityksen hinta on niin korkea, ettei yritykselle löydy heti jatkajaa. Omistajanvaihdos on myös ajoituskysymys. ”Silloin kun yrittäjä on valmis luo pumaan yrityksestään, ollaan myös valmiita laskemaan hintaa. Jos ei olla valmiita luopumaan, hintaa ei haluta laskea. Kun yrityksellä menee hyvin, hinta on eri kuin mitä se on silloin, kun lähdetään aktiivista toimintaa jäähdyttelemään. Sama arvonmääritys ei sovi näihin kahteen eri tilanteeseen.”

Pihlajamaa käy myös jokaisen asiakkaan kanssa keskustelun, mitä suunnitelmia asiakkaalla on kauppojen jälkeen.

”Jos jatkaja yritykselle on löytynyt, henkinen luopuminen voi olla sitten toinen juttu. Kovat arvot pystytään kyllä handlaamaan asiantuntijoiden kanssa, mutta pehmeät arvot, esimerkiksi se, että miten yrittäjä itse jaksaa kauppojen jälkeen, jäävät usein vähemmälle huomiolle. Pahimmassa tapauksessa edessä on syrjäytyminen.”

Pihlajamaan mukaan joillekin yritys on pelkästään rahantuoja, kun taas toisille yrityksestä luopuminen on kuin luopuisi omasta lapsestaan. ”On paljon heitä, jotka pitävät yri tystä omana identiteettinään, jolloin luopumisesta tulee vaikeampaa. Osa ei myöskään ole välttämättä maksanut tarpeeksi YEL:iä tai turvannut muuten eläkepäiviään taloudellisesti.”

Yrityskauppakulttuuri tervetullutta

Yleisin syy yrityksen omistajanvaihdokselle on eläköityminen. Pihlajamaan mukaan yrityskauppakulttuuri olisi kuitenkin tervetullutta. ”Pitäisi luoda sellaista ajatusmaailmaa, että olisi ihan ok myydä yrityksiä lyhyemmällä aikavälillä. Että päätettäisiin, että omistetaan yritys 10 vuotta ja myydään sitten eteenpäin. Usein uudella yrittäjällä on myös motivaatiota kehittää yritystä. Ehkä tämä yrityskauppakulttuuri tulee olemaan luonnollisempaa nuoremmille, joille on ihan luontaista hyppeleminen palkkatyön ja yrittäjyyden välillä.”

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien kehityspäällikkö Paula Pihlajamaa (vas.) onnittelee Oulun Kaihdinpalvelun uusia yrittäjiä Jarmo Haapa-ahoa ja Heidi Alamikkelää.

Oulun Kaihdinpalvelu vaihtoi omistajaa

Aurinkosuojia myyvä Oulun Kaihdinpalvelu vaihtoi omistajaa viime keväänä, kun yrittäjä Seppo Nieminen jäi eläkkeelle. Seuraajina aloittivat Jarmo Haapa-aho ja Heidi Alamikkelä. PPY:n Omistajanvaihdospalvelu oli mukana noin kaksi vuotta kestäneessä prosessissa. ”Minun roolini oli myyjän tuke minen prosessin aikana. Tein myös myynti-ilmoituksen Yrityspörssiin ja vastaanotin sieltä tulleet kyselyt”, Paula Pihlajamaa kertoo.

Haapa-aho oli tehnyt yrityksessä sivutoimisesti kaihdinten asennuksia lähes kuuden vuoden ajan oman työnsä ohessa. Pari vuotta sitten pariskunta alkoi tutkia tarkemmin yrityksen talouslukemia ja miettiä, millaiset markkinat yrityksellä olisi. ”Kun alettiin keskustella yrityksen hinnasta, ajatuksemme Sepon kanssa olivat aika kaukana toisista. Sepolla oli kova hintapyyntö, mutta pari vuotta kun neuvoteltiin, niin tämän vuoden alussa päästiin hinnasta sopimukseen”, Alamikkelä kertoo.

Haapa-aho ja Alamikkelä hyödynsivät omia asiantuntijoitaan yrityksen hinnan määrittämiseksi. Asiassa auttoi myös Oulun Seudun Uusyrityskeskus.

Yrityksen ruorissa oli tarkoitus aloittaa jo alkuvuodesta, mutta korona viivästytti aloitusta. ”Oli mukava, että Seppo oli valmis joustamaan, joten katsottiin viikko kerrallaan, mihin maailma muuttuu. Korona ei näyttänyt kuitenkaan vaikuttavan kaihdinalaan, joten sovittiin, että toukokuussa tehdään kaupat.”

Haapa-aholla on työtaustaa myös kokkina ja YK:n joukoissa esimiestehtävissä. Alamikkelä jatkaa edelleen yrittäjänä myös omassa markkinointialan yrityksessä Valokki Designissa.

Uuteen yritykseen pariskunta lähti sesonkiaikaan kesän alussa. ”Oli tosi hyvä, että kaikki tilan teet tulivat heti vastaan. Onneksi Seppo oli alussa meidän tukena ja opettamassa käytännön asioita kuukauden ajan. Saatiin häneltä paljon tietotaitoa.”

Päivi Tuohimaa sanoo tajunneensa, miten paljon helpompaa on suunnitella töitä levosta käsin. ”Ei säätäen, tohottaen ja eläen niin, ettei mikään riitä.”

On rentouttavaa istua terassilla ja katsella auringonlaskua ilman, että takaraivossa kirnuaa ajatus seuraavasta asiasta, joka pitää tehdä. Se on vapauttavaa.” Yrittäjän irtiotto arjesta

Päivi Tuohimaa suunnitteli perheensä kanssa sapattivapaata monen vuoden ajan – nyt se toteutuu tänä vuonna kreikkalaisella saarella.

· · Anna Raudaskoski, teksti Tilda Tuohimaa, kuva

Yrittäjä Päivi Tuohimaa mietti Thassoksen saarella erään kesäisen lomamatkan aikana, kuinka mahtavaa siellä olisi asua vuoden verran ja työskennellä. Kreikan talven kokeminen kiinnosti. Puoliso piti ajatusta hyvänä. ”Mieheni totesi, että meidän pitää vaan alkaa suunnitella, säästää ja haaveilla”, Päivi Tuohimaa muistelee.

Lomamatkasta vierähti kuusitoista vuotta ennen kuin toive toteutui. ”Irtiotosta haaveillessa ja sitä suunnitellessa elämässä tapahtui paljon muutoksia. Jossain vaiheessa tuli eteen suuria asioita yhtä aikaa: muutto, valtava remontti. Muksuilla koulun, kodin ja kaveripiirin vaihtuminen. Lisäksi stressaavat työt painoivat päälle ja jouduin eräässä vaiheessa pitkälle sairauslomalle. Tämän kaiken tapahtuneen jälkeen aloimme miettiä, että entäpä jos haaveilemamme Kreikan vuosi olisikin puoli vuotta kestävä totaalinen sapattivapaa”, Tuohimaa kuvailee.

Helmikuun lopussa Tuohimaan perhe lähti matkaan kohti Kreikan kaunista saarta, Thassosta. ”Karkasimme karkauspäivän pakkasaamuna.” minen vieraan maan lisäksi täysin uuteen tilanteeseen. ”Kun saavuimme tänne maaliskuun alkupuolella, oli korona eskaloitunut aika pahaksi. Lähtiessä ei ymmärtänyt, että epidemia muuttuisi pandemiaksi. Tänne tultuamme saari laitettiin kiinni heti parin päivän päästä”, Tuohimaa kertoo.

Pian saarelle muuton jälkeen Tuohimaiden kahden lapsen koulunkäynti muuttui etäopiskeluksi.

Perhe opetteli sopeutumaan uuteen kotiinsa, kreikkalaiseen kulttuuriin ja tapaan hoitaa asioita. ”Vajaan kahden kuukauden ajan vie timme oman porukan kanssa, eikä se pelkkää autuutta ollut. Samalla tajusi kuitenkin kuinka onnekas oli, että sai olla eristyksen ajan täällä. Saimme lenkkeillä koirien kanssa ihanissa maisemissa rannoilla ja vuoristoissa. Lähes koko ajan oli upeat säät, oikeastaan ei olisi ollut syytä valittaa mistään”, Tuohimaa toteaa.

Koronaeristyksen aikana monenlaiset tunteet kuohuivat ja aika kirvoitti myös koskettavia keskusteluja sekä kohtaamisia perheen sisällä. ”Kahden teinin ja temperamenttisten, mutta kehityskelpoisten vanhempien kesken otettiin välillä yhteen äänekkäästi.”

Tuohimaa kertoo, että kun toukokuussa rajoituksia alettiin purkaa Kreikassa asteittain, pääsi elämä Thassoksella tietyllä tavalla alkamaan kunnolla. ”Lapsilla alkoi kesäloma ja samalla myös meillä aikuisilla uusi elämä.”

Opettelua vain olemaan

Monet Tuohimaan ystävät ja tuttavat ovat ihmetelleet, miten perhe saa aikansa kulumaan. ”Sapattivapaa Kreikassa saattaa kuulostaa siltä, että laiskottelisimme päivät pitkät ja kiskoisimme ouzoa. Kuitenkin jokainen, jolla on perhe, tietää, että tekemistä riittää vaikkei töitä tekisikään. Olemme ahkerasti opetelleet vain olemaan. On rentouttavaa istua terassilla ja katsella auringonlaskua ilman, että takaraivossa kirnuaa ajatus seuraavasta asiasta, joka pitää tehdä. Se on vapauttavaa.”

Päivi Tuohimaan yritys on nimeltään Uskallus, ja sen toimenkuvaan kuuluu johtajuus-, esimies- ja työelämävalmennukset. ”Yritykseni on valmennuspaja, jossa autan ihmisiä ja yrityksiä uskaltamaan. Pyrin tukemaan heitä niin, että he kykenisivät olemaan rohkeita ja kohtaamaan itsensä, niin pelkonsa kuin potentiaalinsakin”, Tuohimaa luonnehtii.

Sapattivapaan aikana Uskallus-yrityksen luotsaajalle on ollut tärkeintä unohtaa jatkuva huoli töistä ja ainainen kiire. ”Päänsisäinen myllerrys on rauhoittunut. Olen tajunnut sen, kuinka paljon helpompaa ja vapauttavampaa on suhtautua töihin levosta käsin. Ei säätäen, tohottaen ja eläen niin ettei mikään riitä. Ollen aina tavoitettavissa ja itsensä unohtaen. Yritykseeni liittyvät uudet kehitysajatukset ovat syntyneet sapattivapaani aikana nimenomaan rauhasta ja levosta käsin. Ne ovat kehkeytyneet juuri silloin, kun en ole varsinaisesti yrittänyt suunnitella mitään uutta.”

Pekka Korpela

Diplomi-insinööri Oulusta

49 vuotta

Yhden lapsen isä

Tehnyt pitkän uran Nokialla matkapuhelinten parissa

Laavu Solutionsin perustaja ja asiantuntija (työnkuvaan kuuluu hallinnolliset tehtävät, asiakasprojektit ja koulutusten pitäminen)

Muut harrastukset: beachvolley, lumilautailu ja purjehdus

Läskipyörällä flow-tilaan

Pekka Korpela innostui läskipyöräilystä ollessaan hiihtämässä Syötteellä

· · Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuvat

Oululaisen Laavu Solutionsin asiantuntija Pekka Korpela, 49, näki yhdellä Syötteelle suuntautuneella hiihtoreissulla läskipyörällä ajavia ihmisiä. ”He näyttivät selvästi nauttivan aja misesta. Tämän vuoksi päätin itsekin kokeilla.”

Korpela on harrastanut läskipyöräi lyä jo reilut neljä vuotta. Läskipyörä on maastossa kevyt ajettava, koska renkaat ovat kokonsa vuoksi joustavat.

Läskipyörällä voi ajaa läpi vuoden. Korpelan mielestä erityisesti talvisin pyörä on talvallista pyörää monikäyttöisempi. ”Keväthangella hankikanto on parasta aikaa läskipyöräilylle”, Korpela hehkuttaa.

Metsäpolkuja ja merkittyjä reittejä

Korpela kehuu Oulun maastoja, koska ne tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet lajin harrastamiseen. Metsäpolkuja löytyy kaupungin läheltä paljon. Korpela suosittelee esimerkiksi Kaakkurin Liikuntamaata, missä on eritasoisia merkittyjä reittejä.

”Iso-Syöte on Suomen parhaimpia paikkoja läskipyöräilylle. Sieltä löytyy runsaasti reittejä sekä aloittelijoille että edistyneemmille harrastajille.”

Korpela ajaa Syötteellä noin 50 kilometriä päivässä. ”Syötteellä minulla on aina kaveri mukana myös turvallisuussyistä.” Syötteen lisäksi Korpela on käynyt läskipyöräilemässä Hossassa, Ylläksellä ja Rukalla.

Hyvää vastapainoa työlle

Korpelalle läskipyöräily on kuntoilumuoto, jossa yhdistyy oman kunnon ylläpitäminen ja luonnossa liikkuminen. ”Pyöräillessä metsäpoluilla pitää keskittyä pelkästään ajamiseen eikä voi vilkuilla kännykkää. Pyöräilyssä pääsee mukavasti flow-tilaan, joten laji on hyvää vastapainoa työlle”, Korpela sanoo.

Korpela suosittelee lajin pariin aikovia panostamaan kunnolliseen pyörään. ”Lajiin tutustujat voivat myös aluksi vuokrata pyörän joko Oulussa tai Syötteellä. Facebookissa on MTB Oulu niminen ryhmä, josta löytyy tietoa ja hyviä vinkkejä läskipyöräilyyn liittyen”, Korpela kertoo.

Pekka Korpelan mielestä läskipyöräily on hyvää vastapainoa työlle.

Läskipyöräilyssä yhdistyvät kuntoilu ja luonnossa liikkuminen.”

Tulvari Oy:n toimitusjohtaja Esa Karhumaa on ollut tyytyväinen Hakamaan yritysalueeseen.

Jarno Käräjäojan mukaan näkyvyys ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä Lumisaunat Oy:n myyntipaikan sijainnissa.

Matti Lukkarila on rakennuttanut Elekma Oy:lle vasta uudet toimitilat Zatelliittiin.

Kempele kerää kehuja

Yrittäjät kiittelevät yritysalueiden hyviä kulkuyhteyksiä ja kunnan aktiivisuutta

·Anna Tilvis, teksti ja kuva

Zatelliitti on Kempeleen yritysalueiden lippulaiva. Se lähti kasvuun, kun viereiselle moottoritielle saatiin uudet liittymät.

Yrittäjä Matti Lukkarilalla on kokemusta eri toimipaikoista. Elekma Oy toimi pitkään Raahessa. Kempeleeseen siirryttiin perheen muuton seurauksena ja sinne perustettiin rinnakkainen toimipaikka. ”Kempeleen liikkeessä oli paljon työtä ja Raahessa ei juuri mitään. Vuoden päästä Vierimaan Teemu tuli tänne kaveriksi ja saimme homma rullaamaan.”

Yrityksen kasvun myötä tilat Kissankulmassa kävivät ahtaiksi ja syntyi tarve uudelle toimitilalle. Vuokrapaikalta yritys siirtyi Zatelliittiin omalle tontille ja omaan kiinteistöön. ”Alkuun meille oli varattu viereinen tontti. Sain tiedon, että tämän varaus oli vapautunut. Iskin siihen saumaan. Kun saimme näkyvämmän tontin, teimme siinä samalla päätöksen aloittaa uusien tilojen rakentaminen”, Lukkarila kertoo.

Yrityksen tuotteita ovat autonnostimet, rengaskoneet ja muut korjaamolaitteet sekä vikakoodinlukijat. Yli 80 prosenttia myynnistä tapahtuu verkkokaupan kautta.

Riittävästi tilaa toimia

Yrityksen toiminnan kannalta on tärkeää, että päivittäin kuljetuksia hakevat kuormaautot mahtuvat kääntymään pihalla. Tavaraa tulee merikonteissa ja ne pitää pystyä purkamaan pihassa. ”Pari kuukautta on oltu tässä ja nyt jo näyttää, että asiakkaita on käynyt enemmän kuin vanhalla paikalla.”

Kiinteistössä on vuokrahuoneita sekä sauna- ja neuvottelutilat. ”Mahtuu isommallakin porukalla, kun rakennettiin kymmenen hengen sauna.”

Asiointi kunnan yrityspalvelujen kanssa on ollut toimivaa. ”Vastaukset ovat tulleet nopeasti ja täsmällisesti. Yrittäjätkään eivät näe toisiaan pelkästään kilpailijoina, vaan enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.”

Koronakriisin aikana Elekman ovet olivat kiinni, mutta ratkaisuksi kehitettiin verkko-ostosten nouda pihasta -palvelu. ”Maaliskuun lopussa oli kaksi viikkoa kuolemanhiljaista. Sitten ihmiset alkoivat tilata tavaraa nimenomaan suomalaisista verkkokaupoista. Oli uutisointia, että virus saattaa levitä pakettien mukana. Se satoi meidän laariin”, Lukkarila sanoo.

Saavutettavuus ja näkyvyys tärkeää

Lumisaunat Oy:n myynti ja suunnittelu on sijainnut koko ajan Zatelliitin yritysalueella. Yrityksen tuotteita ovat saunanlauteet ja kaikki muu saunaan liittyvä. Yrittäjä, toimitusjohtaja Jarno Käräjäoja on pitää sijaintia hyvänä. ”Tässä on oltu reilut yhdeksän vuotta. Kun tuotteita toimitetaan valtakunnallisesti, moottoritien läheisyys ja näkyvyys ovat meille hyvä asia. Helppo saavutettavuus on tärkeää.” ”Matkan varrella on kartoitettu lähialu eitten yrityspaikkoja, mutta tämä on koettu hyväksi.”

Käräjäoja pitää tärkeänä, että alue on yleisilmeeltään siisti. ”Kempeleessä yleensäkin näkymä on huoliteltu ja viheralueet hoidettuja.”

Tuotanto Lumijoella

Yrityksen kotipaikka ei ole vaikuttanut yrityspalveluiden suhtautumiseen. Puusepänteollisuutta edustavan yrityksen tuo

tantotilat ja kotipaikka ovat Lumijoella. Tuotantoa johtaa yrittäjä, tuotantopäällikkö Timo Kukkohovi. ”Kaikki meidän tuotteet on valmistettu Lumijoella. Harva tietää, että meidän henkilöstön suuruus on 18 vakituista työntekijää. Olemme Lumijoen suurin yksityinen työllistäjä”, Käräjäoja toteaa. ”Kunnan yrityspuolella ollaan kyllä aktii visia. Meitä on lähestytty ja apua tarjottu. Tiedän kyllä, ettei se ole itsestään selvää joka kunnassa ja kaupungissa.”

Kun myyntitiloissa oli laajentamisen tar vetta, uutta tilaa järjestyi mukavasti eikä muuttamaan tarvinnut lähteä. Alueen yrittäjillä ei ole ollut juurikaan yhteistyötä. ”Zatelliitintien varren yrityksillä voisi olla joku yhteinen markkinointitempaus.”

Koronakriisi ei ole toistaiseksi vaikuttanut Lumisaunat Oy:n liiketoimintaan. ”Meillä se näkyy vasta vuoden päästä, kun sauna on rakentamisessa viimeinen lenkki. Aluksi asiakkaat vetivät jarrua päälle, mutta nyt tilanne on palautunut ja jopa ottanut jossain määrin takaisin”, Käräjäoja sanoo.

Järkevä hintataso Hakamaalla

Hakamaan teollisuusalueella Hakatien perältä löytyvät Tulvari Oy:n tuotantotilat. Yritys tekee vuototurvallisuuteen liittyviä kaukaloita sekä lämpö- ja vesikeskuksia.

Yritys on aloittanut toiminnan Kempeleessä, käynyt mutkan Oulussa ja palannut sitten omistajanvaihdon ja parin kasvuvuoden jälkeen Kempeleeseen. Hakamaalla se on yksityisen kiinteistöyhtiön vuokralaisena. ”Meidän kaltaiselle toimijalle sijainnilla tai näkyvyydellä ei ole niin merkitystä, koska meillä ei ole tässä asiakasmyyntiä ja toimina-alueena on koko maa. Myynti tapahtuu lv-tukkujen kautta tai suorana toimituksena työmaalle”, yrittäjä, toimitusjohtaja Esa Karhumaa sanoo.

Hän on tyytyväinen Hakamaahan tuotantolaitoksen paikkana. ”Silloin kun haimme paikkaa, kunta tarjosi vaihtoehtoja, mutta tämä nähtiin parhaaksi. Hintataso on järkevä. Sijainti on hyvä siinä mielessä, että työntekijöitten on helppo kulkea lähialueilta.”

Tulvari työllistää täyspäiväisesti kahdek san henkilöä. Kesäaikaan palkkalistoilla on 15 ihmistä. ”Tällainen pieni tehdastoiminta on sikäli mukava, että pystyy työllistämään nuoria vaikkapa tarvikepusseja tekemään.”

Hyvä yrittäjäpaikkakunta

Osa yrityksen käyttämistä metalliosista tulee samalta yritysalueelta ja kaiken kaikkiaan suurin osa komponenteista tulee Suomesta.

Karhumaan kokemusten mukaan Kempele on aina ollut yrittäjäpaikkakunta. Se näkyy esimerkiksi aktiivisena kaavoituksena. Hyvässä kasvussa oleva Tulvari saattaa tarvita parin kolmen vuoden päästä uusia toimitiloja. Hän uskoo, että apua löytyy silloin.

Vuonna 2014 Esa osti Tulvari-tuotemerkin omalla yrityksellään isältään Kauko Karhumaalta. ”Kunnassa on alkanut varsin myönteinen pöhinä. Ratkaisevaa oli, kun viisi vuotta sitten tehtiin periaatteellinen ratkaisu alkaa vuokrata yritystontteja”, Kauko Karhumaa sanoo.

Hän kehuu kunnan porukkaa dynaamiseksi. ”Eivät ole piiloutuneet rakenteiden taak se.”

Asiointi kunnan yrityspalvelujen kanssa on toimivaa, nopeaa ja täsmällistä.”

Matti Lukkarila, Elekma Oy

VIISI TEOLLISUUSALUETTA

Zatelliitti on moottoritien varrella oleva laaja alue, jossa on vanha ja uusi osa. Uudet tontit sijoittuvat moottoritielle johtavien uusien liittymien juureen. Nopeat kulkuyhteydet, hyvä näkyvyys.

Hakamaan alueella Eteläsuomentien varressa on muun muassa koneliikeitä ja useita pienempiä autoliikkeitä. Tonttikoko on pienempi. Uudet liittymät ovat parantaneet yhteyttä moottoritielle.

Paituri on pienempi alue Hakamaan vieressä. Yrittäjällä on mahdollisuus rakentaa samalle tontille asunto. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Vihiluoto on Kempeleen kunnan aluetta lentokentäntien varressa. Osa yrittäjistä hyötyy lentokentän läheisyydestä tai kunnan länsipuolella olemisesta. Hyvä julkinen liikenne.

Logistiikkakeskus on kauppakeskus Zeppeliinin eteläpuolella moottoritien varressa. Siellä on kuljetusyrityksiä ja isoja varastoja.

Me kuulostelemme, olisiko yrittäjillä mielessä toiveita, jotka me pystyisimme täyttämään.”

Kempeleen elinkeinojohtaja Miia Marjanen kertoo, että Kempeleessä panostetaan nyt matkailuun. KUVA: Anna Tilvis

Maanläheistä ja joustavaa yrityspolitiikkaa

Elinkeinojohtaja Miia Marjanen, millaista Kempeleen kunnan elinkeinopolitiikka on?

”Se on maanläheistä. Meillä on selkeä näkemys, että kunta tekee oman osansa. Me huolehdimme, että yrittäjillä on edellytykset yrittämiselle. Me kaavoitamme yritystontteja hyville paikoille, rakennamme tiet ja huolehdimme, että perusjutut ovat kunnossa.” ”Me luotamme yrittäjiin, että he osaavat tehdä oman hommansa, jossa he ovat asiantuntijoita. Me emme yri täkään auttaa yrittäjiä siinä, minkä he itse osaavat paremmin.”

Kuinka herkällä korvalla kunta kuuntelee yrittäjiä?

”Elinkeinolautakunta pyrkii vierailemaan yrityksissä mahdollisimman paljon. Me kuulostelemme, olisiko yrittäjillä mielessä toiveita, jotka me pystyisimme täyttämään. Sitten me tartumme niihin. Toivon, että onnistumme olemaan sellaisia, joihin on helppo ottaa yhteyttä.”

Onko siitä konkreettisia esimerkkejä?

”Yrittäjien toiveet liittyvät teitten ylläpitoon, oikeanlaisiin tontteihin, rakennusten laajentamisiin ja lisärakentamiseen. Minun mielestä nuo asiat sujuvat meillä jouhevasti. Jos on asia, jossa voidaan auttaa, esimerkiksi järjestämällä oikeanlainen tontti, niin totta kai se tehdään.”

Mikä on elinkeinopolitiikan ajankohtaisin asia?

”Ajankohtaista on matkailun kehittäminen. Nyt on vahvasti panostettu matkailun digiasioihin. On avattu verkkokauppa ja tehty perinteinen paperiesite. Parhaillaan tehdään ulkoilureitistöä. Sitten on tietenkin Zeniitti, mutta se on matkailukohde vasta 5–10 vuoden päästä.” ”Zatelliitin yritysalue on myös akuutti asia. Siellä on käynnissä kaavoitustyö ja sinne tehdään lisää tontteja.”

Millä perusteilla yritys valitsee sijoittumisen?

”Monet yritysalueet ovat ilmeeltään päällekkäisiä ja yritys voisi sijoittua monellekin alueelle. Mutta yrittäjällä on usein ajatus, millainen profiili hänen yrityksellään on ja missä on sen paikka. Sijoittuminen riippuu paljolti tontin sijainnista, näkyvyydestä ja asiakkaista.”

ANNA TILVIS