Läsnä yrittäjän arjessa

Auttamisprosessi lähtee liikkeelle, kun yrittäjä, jolla on tarve avulle, ottaa yhteyttä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin, kertoo projektipäällikkö Mari Viirelä.

Vertaistuen ja mielenterveyden tukemiseen tarvittavilla neuvontapalveluilla on varmasti kysyntää.”

Tuetut neuvontapalvelut alkavat syyskuussa

Läsnä yrittäjän arjessa -projektin tarkoituksena on tukea yrittäjien hyvinvointia

· · Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät aloittaa uuden neuvontapalvelun alueensa yrittäjille syyskuussa. Läsnä yrittäjän arjessa -hankkeen tarkoituksena on tukea yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien laajennetun neuvontapalvelun kautta kaikilla yrittäjillä, ei vain jäsenyrittäjillä, on mahdollisuus saada tarvitsemansa asiantuntijan apua vähäisin kuluin. Tämä tarkoittaa sitä, että vain kymmenen prosentin omavastuulla yrittäjä voi saada esimerkiksi psykologilta apua. ”Jos yrittäjä ostaa itse sadan euron palvelun ilman meidän tukea, hän meidän kautta tuettuna maksaa siitä vain kymmenen euroa”, havainnollistaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien projektipäällikkö Mari Viirelä.

Hankkeella on ESR:n rahoitus ja se jatkuu ensi vuoden tammikuuhun asti.

Apua tarjolla erilaisiin haasteisiin

Läsnä yrittäjän arjessa-hankkeen tarkoituksena on tukea yrittäjää erilaisissa hankalissa tilanteissa. ”Kesällä autoimme yrittäjiä ratkaisemaan yrityksessä koronatilanteen myötä ilmenneitä haasteita. Kun haasteet saadaan ratkaistua, yrittäjän mielestä poistuvat ne jatkuvasti takaraivossa jyskyttävät asiat, joilla on suora vaikutus yrittäjän hyvinvointiin”, kertoo Mari Viirelä. Syksyn tullen tarjolla on erimuotoista vertaistukea ja neuvontapalveluiden kautta ammattiapua. ”Meillä on muun muassa tulossa pienryhmävalmennuksia syksyllä. Valmennuksia toteutetaan myös verkossa, joten yrittäjän asuinpaikkakunnalla ei silloin ole niin väliä”, Viirelä luonnehtii. Neuvontapalveluilla autetaan yrittäjiä kriisitilanteissa esimerkiksi tarjoamalla henkistä apua ohjaamalla yrittäjä erilaisten terveyspalveluiden piiriin, jolloin keskusteluapu auttaa saamaan perspektiiviä omaan tilanteeseen. Jos yrityksessä on taloudellisia tai työntekijöihin liittyviä ongelmia, apua tarvitseva yrittäjä ohjataan vaikkapa talousasioihin ja työsopimuslakiin erikoistuneen asianajotoimiston pakeille. Neuvontapalveluiden on tarkoitus olla matalan kynnyksen palvelu, jonka avulla löydetään keinoja selvitä yli poikkeustilanteen, olipa kysymyksessä yrittäjän henkinen hyvinvointi tai yrityksen elinvoimaisuus. ”Meillä on mahdollista ottaa neuvontapalveluihin moniammatillinen lähestymistapa. Jos yrittäjä on huonossa jamassa ja tarvitsee apua sekä talouteen liittyvissä kysymyksissä että henkiselle puolelle, tuki voidaan räätälöidä sen mukaan. Tuen käyttä minen eri osa-alueisiin riippuu ihan siitä, minkälaisia yhteydenottoja meille tulee”, Mari Viirelä tähdentää.

Ottamalla yhteyttä saa apua

Auttamisprosessi alkaa, kun yrittäjä, jolla on tarve avulle, ottaa yhteyttä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin. Jo puhelimessa yrittäjä saa ohjeet, kenen puoleen hän voi kääntyä. Tämän jälkeen asiakas ottaa yhteyttä asiantuntijaan ja sopii ajan tapaamiselle joko kasvotusten tai etäyhteyksin. Tarvittaessa yrittäjä saa lyhyen neuvonnan jo puhelimitse.

Jos asia ei ratkea yhden neuvontatapaamisen aikana, voivat yrittäjä ja asiantuntija sopia uuden tapaamisen. ”Ketään ei haluta jättää yksin, vaan tarkoitus on auttaa ja löytää ratkaisuja hankaliin tilanteisiin”, Mari Viirelä korostaa.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät kyselivät pitkin kevättä paikallisyhdistystensä hallituksilta, onko yrittäjillä ilmennyt jaksamisen puutetta koronan aiheuttaman laskusuhdanteen vuoksi.

Vielä keväällä yrittäjiltä tuli viestejä, ettei tukea tarvita. ”Nyt on alkanut tulla sanomaa, että voimat alkavat olla vähissä. Vertaistuen ja mielenterveyden tukemiseen tarvittavilla neuvontapalveluilla on varmasti kysyntää. Toivoisimme, että yrittäjät kokisivat meidät helposti lähestyttävinä ja olisimme heille kumppani, johon voi ottaa yhteyttä tiukan paikan tullen.”

”Leikin kautta koululaiset pääsevät ymmärtämään yhteiskunnan lainalaisuuksia kuten verotusta.”

Koulupäivä yrittäjänä

Yrityskylä antaa koululaisille yrittäjäkasvatusta pelin ja leikin kautta.

·Anna Tilvis, teksti ja kuva

Yrityskylä Pohjois-Pohjanmaa aloittaa uuden kolmivuotiskauden. Se tarjoaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille koululaisille kokemuksellisen päivän työelämässä, taloudessa ja yhteiskunnassa toimimisesta. Toimintapäivä etenee pelin kaltaisesti.

Kuudesluokkalaisille yrittäjyys-, työelämä- ja talouskasvatusta on tarjottu vuodesta 2013 asti. Yhdeksäsluokkalaiset tulivat mukaan hieman myöhemmin, vuonna 2018. Toiminta tavoittaa maakunnan koululaiset sataprosenttisesti. ”Me olemme sillä tavalla harvinainen Yrityskylä, että meillä on mukana alueen kaikki kunnat. Itse asiassa meillä on käynyt viisi kuntaa Kainuusta ja muutamia kuntia Lapista. Me tavoitamme aika massiivinen oppilasmäärän”, Yrityskylän aluepäällikkö Sanna Salo sanoo.

Oulun Tukkitiellä sijaitsevassa toimitilassa rakennetaan kovaa vauhtia uutta pienoiskaupunkia. Siellä tapahtuu kuudesluokkalaisten peli, jossa jokainen pelaaja työskentelee omassa ammatissaan ja saa siitä palkkaa.

Oppilaan päivä etenee hänelle annetun käsikirjoituksen ja tehtävien mukaan. ”Alakoululle rakennetaan uusi oppimisympäristö. Se on massiivinen rakennusprojekti, jossa tehdään pienoiskaupunki peliympäristöksi. Tavoitteena on, että ammattinimikkeet ja tehtävät olisivat mahdollisimman aidosti työelämään liittyviä.”

Salo kertoo, että lapset ovat poik keuksetta innostuneita toiminnasta. ”Leikin kautta koululaiset pääsevät ymmärtämään yhteiskunnan lainalaisuuksia kuten verotusta.”

Yläkoululaiset johtoryhmissä

Yhdeksäsluokkalaisten toimintapäivä on erilainen. Yrityspelissä luokka jakaantuu viideksi eri tiimiksi, jotka vastaavat yrityksen johtoryhmää.

Tiimin sisällä jaetaan markkinoinnin, tuotannon, viestinnän ja palvelun vastuutehtävät ja esimerkiksi joku nimetään toimitusjohtajaksi. Päivän aikana johtoryhmät tekevät kauppaa, käyvät läpi yrityksen neljä kvartaalia ja kilpailevat keskenään. ”Ei voi pelata, ellei tee yhteistyötä. Vuorovaikutuskynnykset poistuvat. Eräs yhdeksäsluokkalaisten opettaja kertoi, että päivällä oli suuri vaikutus luokan dynamiikan paranemiseen”, Salo kertoo.

Opiskelijat voivat käyttää monen oppiaineen osaamista, sillä päivään kuuluu esimerkiksi katteiden laskemista, varaston hoitoa, englanniksi asiointia vientimaihin ja pankkineuvotteluja. Tiimi saa pisteitä taloudellisesta menestymisestä, mutta myös vastuullisesta eettisestä toiminnasta.

Oppia myös opettajille

Yrityskylä on muutakin kuin yksi päivä. Se on kokonaisuus, johon kuuluu oppimateriaali sekä opettajien koulutus. ”Me pääsemme vaikuttamaan yrittäjyyskasvatukseen opettajien kouluttamisen kautta. Opettajilla ei välttämättä ole kokemusta yrittäjyydestä, yrityskentästä tai elinkeinoelämästä. Me olemme antamassa heille ensikäden tietoa niistä.”

Yrityshubi-ajatus on syntynyt Pohjois-Pohjamaan Yrittäjien piirissä ja on nyt vakiintunut käytännöksi Yrityskylissä kautta maan. Siinä alakoululaiset pääsevät toimimaan myös yksityisyrittäjinä. ”Yrityshubi on keskittymä, jossa on kuuden yksinyrittävän mikroyrityksen toimipiste. Yksinyrittäjät ovat aiemmin puuttuneet Yrityskylistä, vaikka ne ovat isoin osa meidän yrityskentästä”, Salo miettii.

Yrityspeleissä on yhteistyökump paneina eri yrityksiä.

Sanna Salo esittelee yhdeksäsluokkalaisille koululaisille suunnatun yrityspelin tiiminurkkausta.

Yrityskylä numeroina

Pohjois-Pohjanmaan Yrityskylässä vierailee lukuvuoden aikana yhteensä noin 11 500 koululaista 6-9-luokilta.

Tällä alueella toiminta kattaa maakunnan 100-prosenttisesti.

Valtakunnallisesti kuudesluokkalaisista koululaisista tavoitetaan 75–80 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 65 prosenttia.

Koulutusta annetaan vuosittain noin 500 opettajalle.

Valtakunnallisesti Yrityskyliä on kahdeksan. Tänä syksynä uusin kylä aloittaa Jyväskylässä.

Koko maassa yhteistyötä tehtiin viime vuonna yli sadan yrityskumppanin kanssa.