68 K2
KOELEHTI
SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2
//IHMISET
Päivän sana
TARINOITA MENNEISYYDESTÄ: SUOMI–NEUVOSTOLIITTO-SEURA piti yllä kansojen
Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. 2. Kor. 9: 7
PÄIVÄN NIMET Alvar, Auno, Sami, Konsta ja Yrjänä Ruotsalainen kalenteri: Alvar Saamelainen kalenteri: Jeansa Ortodoksinen kalenteri: Tekla, Silvo
Huomenna Kullervo Ruotsalainen kalenteri: Sigvard Saamelainen kalenteri: Siivár Ortodoksinen kalenteri: Opri, Sergei
Päivän Pituus aurinko nousee
Utsjoki 6.59 Kuusamo 6.51 Kajaani 6.57 Pudasjärvi 7.00 Rovaniemi 7.05 Oulu 7.06 Kemi 7.09 Ylivieska 7.10 Helsinki 7.09 aurinko laskee
Utsjoki 19.07 Kuusamo 18.58 Kajaani 19.04 Pudasjärvi 19.07 Rovaniemi 19.12 Oulu 19.13 Kemi 19.16 Ylivieska 19.16 Helsinki 19.15
VIISAUS
Avaruuslentäjä, kosmonautti Juri Gagarinin vierailu Kemiin 2.7.1961 keräsi paikalle noin kymmenentuhatta ihmistä. Gagarin näyttäytyi matkallaan myös
Juri Gagarin lensi – myös suomalaisten sankariksi Erkki Hujanen
Kiinnostusta Venäjään
Nyt on aika siivota ränsistyneet kesäkukat pois haudoilta. Krysanteemi kestää pikkupakkasta, mutta talveksi haudalle voi istuttaa kanervia tai callunoita. Voimakassävyisten kanervien ja callunoiden reunakasviksi sopii hopealanka tai taustakasviksi minikokoinen havu. Älä hanki liian korkeita kasveja, jotka peittävät hautakiven tekstit. Istuta kasvit samaan syvyyteen kuin ne ovat ruukussa. STT
Suomi–Venäjä-seuran valtakunnallinen 70-vuotisjuhla 30.9. Oulun kaupunginteatterilla kello 18. Tilaisuudessa puhuu seuran uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Lehtomäki sekä ulkoministeri Erkki Tuomioja. Suomi–Neuvostoliitto-seura SNS perustettiin 15.10.1944. Perustavaan kokoukseen Helsingissä osallistuivat muun muassa J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin filosofian tohtori ja varatuomari Johan Helo. SNS:n Oulun osasto perustettiin 3.11.1944 kaupungintalolla. Oulun osaston ensimmäinen puheenjohtaja Reino Kiiskinen.muutaman karhun ja suden tappamisesta vuosittain.
Maailman ensimmäinen avaruudessa käynyt ihminen Juri Gagarin pääsi suomalaisten hartioille sankarituoliin Kemissä kesällä 1961. Kymmenentuhatta ihmistä näki kosmonautin lähietäisyydeltä, kun neuvostoliittolainen saapui elämänsä ensimmäisellä länsimaahan suuntautuneelle matkalle. Neuvostoliiton ilmavoimien majuri ja koelentäjä Juri Gagarin oli tehnyt onnistuneen avaruuslennon 12.4.1961. Suomessa maailmankuuluun sankariin saatiin tutustua jo pian kesä-heinäkuun vaihteessa. Gagarin saapui aluksi Helsinkiin. Tuhatpäinen yleisö täytti 30.6. rautatientorin. Presidentti Urho Kekkonen tapasi vieraan vastaanotollaan linnassa kahden kesken. Juri Gagarin oli virallisesti Suomi–Neuvostoliitto-seuran SNS:n vieras, jonka päätarkoitus oli näyttäytyä seuran Ystävyyspäivillä 1.-2. heinäkuuta Kemissä. Hän matkusti pohjoiseen junalla Helsingistä ja vilkutti tovin ihmisille Tampereen
sekä Oulun rautatieasemilla. Ystävyysseuran Lapin piirin puheenjohtaja, vakuutusyhtiö Kansan aluetarkastaja Vilho Suonvieri kertoo nykyisen Suomi–Venäjäseuran Pohjois-Suomen piirijärjestön teoksessa (Venäjän seurassa, 2005), että hän esitti Venäjän suurlähetystössä vieraillessaan toivomuksen saada Juri Gagarin SNS:n Ystävyyspäiville Kemiin. Neuvostoliitto tarttui tilaisuuteen. Gagarinin vierailukiertue on ollut tänä syksynä 70 vuotta täyttävän Suomi–Venäjä-seuran suurin, kaikkia kansalaisia Suomessa koskettanut yleisötapahtuma. Suomi–Neuvostoliitto-seura innosti sotien jälkeisinä vuosikymmeninä suomalaisia. Jäseniksi liittyi tavallisia kansalaisia poliittisista tai ammatillisista taustoista riippumatta. Myös yhteisöt, ja 1960-luvulta lähtien nuorisojärjestöt osallistuivat ystävyystoimintaan. SNS:stä tuli pian puolivirallinen, maan politiikkaa ohjaava järjestö, kun johtavat poliitikot ministereitä myöten miehittävät sen johto-
paikat. Keskustapuolueen Martti Miettunen oli SNS:n puheenjohtajana vuosina 1975-1987, jonka jälkeen järjestöjä johti Ahti Pekkala vuoteen 1990 saakka. Kun Neuvostoliitto romahti, näkyvimmät poliitikot hävisivät seuran johdosta. Alueellisten ja paikallisten yhdistysten johtoon tuli paikallisia päättäjiä. SNS:n Oulun piirijärjestön aktiivisena puheenjohtajana vuosina 1975–1988 toimi Oulun kaupunginjohtaja Ilmo Paananen. Sota oli vienyt Ilmo Paanasen lapsuudenkodin Sortavalassa kahdesti. Silti hän halusi osallistua Neuvostoliiton ystävyystoimintaan. – Ystävyyden ja luottamuksen rakentaminen kaikilla tasoilla, myös kansalaistoiminnassa oli ymmärrykseni mukaan parasta isänmaallisuutta, Paananen kirjoitti Venäjän seurassa -kirjasessa vuonna 2005. Ystävyysseura muun muassa organisoi ystävyyskuntia Neuvostoliitosta. Oulu sai 1957 Mustanmeren helmen Odessan Jo eläkeläisenä Ilmo Paananen oli Odessan kaupunginjohtajan kutsumana vaimonsa kanssa lomamat-