Perinnetietoutta – tiesitkö tätä?

Laaja-alainen vaikuttaminen – paljon vanhaa uusilla käsitteillä

Turvallisuusympäristön jatkuva muutos on heijastunut ja tulee edelleen vaikuttamaan muuttuneeseen sodankuvaan, jonka määrittelyä ohjaavat entistä moninaisemmat uhkakuvat sekä laaja-alaisen vaikuttamisen kaikki mahdolliset keinot. Turvallisuusympäristön muutos on vakiinnuttanut läntiseen uhkakeskusteluun laaja-alaisen vaikuttamisen, sekä hybridivaikuttamisen ja hybridisodankäynnin käsitteet. Niin sanotut laaja-alaiset uhkat eivät ole sinänsä uusia eikä hybridikäsitteelle saa antaa liikaa painoarvoa, sillä kyse on pitkälti vanhamuotoisen sodankuvan uusista käsitteellisistä tulkinnoista.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisesti uhkakokonaisuutta lähestytään sotilaallisesta näkökulmasta laajaalaisena vaikuttamisena. Laaja-alainen vaikuttaminen on sotilaallisessa varautumisessa käytettävä uhkakuva. Se pitää sisällään hybridivaikuttamisen, mutta uhkakuvaan sisältyy myös avoin sotilaallinen voimankäyttö osapuolten välillä. Laaja-alainen vaikuttaminen ei korvaa vaan täydentää hybridivaikuttamisen käsitettä. Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoimaan katsotaan kuuluvan muun muassa poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Vaikuttamisen keinovalikoima painottuu ei-sotilaallisiin keinoihin, mutta sillä vahvistetaan tai sitä tuetaan tarvittaessa sotilaallisen voiman käytöllä.

Laaja-alainen vaikuttaminen on suunnitelmallista, siinä yhdistellään eri keinoja ja se on usein pitkäkestoista. Vaikuttamis- ta voi olla vaikea tunnistaa, ja siinä hyödynnetään yhteiskunnan haavoittuvuuksia jo normaalioloissa. Vaikuttaja pyrkii itselleen edullisten olosuhteiden luomiseen ja omien päämääriensä edistämiseen käyttämällä keinoja, jotka soveltuvat parhaiten kuhunkin tilanteeseen. Tavoitteena on vastustajan (kohdevaltion, yhteisön tai liittouman) puolustuskyvyn horjuttaminen esimerkiksi aiheuttamalla epävarmuutta väestön keskuudessa ja heikentämällä maanpuolustustahtoa sekä valtion poliittisen johdon toimintakykyä. Sotilaallinen voimankäyttö voi olla laaja-alaisessa vaikuttamisessa suunnitelmallista tai tilanne voi eskaloitua siihen suunnittelematta. Laaja-alaisessa vaikuttamisessa korostuvat sotilaallinen painostaminen ja voimankäyttö.

Monimutkaistuvassa ympäristössä viholliset ja uhkat sekoittuvat, erilaisia keinoja ja toimijoita yhdistetään uudella tapaa ja moniulotteisemmin kuin aikaisemmin käyttämällä esimerkiksi tavanomaisia ja epätavanomaisia sodankäyntimenetelmiä yhdessä ilma-, maa-, meri-, avaruus-, informaatio- ja kyberulottuvuuksissa.

Laaja-alaisen vaikuttamisen keinoja on sotahistoriassa ilmentynyt muun muassa taloudellisten ja energiaan liittyvien riippuvuussuhteiden määrätietoisena rakentamisena. Keinoihin kuuluvat myös poliittinen ja diplomaattinen painostus, informaatiosodankäynti, disinformaatio, propaganda, valehtelu, kiistäminen, median ja viestinnän hyödyntäminen, sekä psykologiset operaatiot. Myös tiedustelupalveluiden harjoittama asiamiestoiminta, illegaalit tai nukkuvien agenttien mahdollinen hyödyntäminen sabotaasiin tai jopa salamurhiin on yksi tapa toteuttaa laajaalaista vaikuttamista. Jo 1900-luvun aikana yleistynyt yksityisten tai sijaistoimijoiden käyttö sekä järjestäytyneen rikollisuuden järjestöjen hyödyntäminen ovat laajentaneet vaikuttamisen keinovalikoimaa. Kiinteistökaupat strategisten kohteiden ja kriittisen infrastruktuurin sekä sotilaskohteiden läheisyydestä ovat esimerkkejä kansallisen lainsäädännön heikkouksien hyödyntämisestä.

Nykyaikaisia ja osin uudenlaisia tapoja vaikuttaa, ovat muuttoliikkeiden, pakolaisvirtojen ohjaaminen sekä hallitsemattoman maahanmuuton hyödyntäminen. Kyberoperaatiot ja elektroninen vaikuttaminen sekä esimerkiksi GPS-häirintä ovat tulleet jäädäkseen ja osaksi hydridisodankäyntiä. Informaatiovaikuttaminen, sotilaallinen painostus ja järjestelmälliset alueloukkaukset, mahdolliset erikoisoperaatiot sekä sisäisen opposition hyödyntäminen ovat olleet 2000-luvulla yleisesti laaja-alaisen vaikuttamisen käytössä. Asevoimiin kuulumattomat joukot tai tunnuksettomat joukot, sekä viimekädessä asevoimien käyttö ovat tarkoitettuja aiheuttamaan hämmennystä maailmanlaajuisessa turvallisuudessa.

Monimuotoisiin uhkiin vastaaminen edellyttää ymmärrystä näistä uhkista ja tuoretta ajattelua sekä suorituskykyjen innovatiivista käyttämistä ja uusia kumppanuuksia, kuten kokonaisvaltaista toimintatapaa.

Marko Palokangas

Kylkirauta 1/2023