1 minute read

Jalkapallo = elämä

Jalkapallo on vauhdikas laji, jossa sattuu ja tapahtuu. Onneksi yleensä positiivisia asioita; maaleja, voittoja, onnistumisia. Toisaalta hyvin olennainen osa peliä on myös häviäminen ja epäonnistuminen. Usein se tuntuu, ainakin pienistä pelureista, epäreilulta ja joskus harmittaa niin, että tulee itku. Ja näin sen pitää ja saa ollakin!

Jalkapallon kautta opitaan monia elämässä tärkeitä asioita. Tunteiden kokeminen ja käsittely on vain yksi esimerkki siitä. Jalkapallossa, kuten elämässä muutenkin, on säännöt, joita tulee noudattaa. Sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus. Jalkapallossa, kuten elämässä, ei yksi voi aina olla paras, eikä se ole tarpeenkaan. Usein kunnia on annettava jollekin toiselle. Kentällä, kuten elämässä, koetaan sekä ilon hetkiä että pettymyksen kyyneleitä.

Advertisement

Yksi jalkapallon suola on oma joukkue ja joukkuekaverit. Jalkapallojoukkueeseen, niin kuin minkä tahansa muun la jin joukkueeseen, kuuluminen on elämän hienoimpia asioita. Joukkue opettaa paljon hyödyllisiä asioita elämää varten. Sosiaaliset taidot paranevat vuosi vuodelta, koska joukkueessa on otettava kaikki huomioon ja kunnioitettava jokaista erilaista persoonaa. On opittava tulemaan toimeen erilaisten lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Joukkueessa pelatessaan ei voi ajatella vain itseään, sillä menestymiseen tarvitaan jokaista ja jokaisen panosta, kannustamista ja yritystä.

Joukkueen sisällä koetaan tunteita laidasta laitaan – kaikki tunnetilat ilosta itkuun ja pettymykseen koetaan yhdessä. Mikä onkaan turvallisempi ja opettavaisempi paikka kohdata niin onnistumisen kuin pettymyksenkin tunteita, kuin yhdessä oman joukkueen ja valmentajan kanssa. Pettymyksestä huolimatta pelit jatkuvat ja edessä on jälleen mahdollisuus onnistumiseen – tai epäonnistumiseen.

Jalkapalloilijan elämään mahtuu parhaassa tapauksessa kymmeniä ja kymmeniä joukkuekavereita. Parasta joukkueurheilussa onkin, että onnistumisesta, ilosta, pettymyksestä tai surusta huolimatta kentällä on aika joukkueellinen kavereita tukena!

Kuva: Riikka Huhtaniemi

This article is from: