TOUKOKUU 2016
KARAVAANARI SFC-JÄRVISEUTU
SISÄLTÖ mm: • Kraatterijärven rannalla • Puheenjohtajiston terveiset • Talkoohenki • Leikkikenttäprojekti • Toisilta alueilta kylässä • Pitkäaikaiset aktiivit • Heittokäsi • Treffit • Juhlintaa
30 v
Juhlavuosi
...historiaa ennen ja nyt
SISÄLTÖ 2-3
2-3 4
Päätoimittajan palsta Kraatterijärven rannalla Päätoimittajan palsta -
Tervehdykset Kraaterijärven rannalla Puheenjohtajat 4 5-10Tervehdykset 11 Puheenjohtajat Talkoohenki 5-10 Gallup - lasten suusta 11 12 Talkoohenki Peikkotarina 12 13 Gallup - lasten suusta Leikkikenttäprojekti 13 14-15 Peikkotarina 16 Leikkikenttäprojekti Joka vuotista 14-15 17 Toisilta alueilta kyläilemässä 16 Joka vuotista 18 Rannalla 17 Toisilta alueilta kyläilemässä 19-21 Pitkäaikaiset aktiivit 18 Magni dolores eos qui ratione 22 voluptatem Heittokäsi sequi Treffi t et accusamus et iusto 19 23 At vero eos odio Juhlintaa dignissimos 24-25
20 26 Temporibus autem quibusdam Kahvittelua 21 26-27 Neque porro Sieltä sunquisquam täältä est, qui dolorem 28 Koivurinne - Lakis 29
Kala maistuu koivulehdossa
30
Kutsut
31
Päivästä päivään
32-33 Toimintasuunnitelma ja treffit 2016 34-40 Yhteistyössä
2 22
Lehden julkaisija: SF-Caravan Järviseutu ry - 2016 Päätoimittaja: Marjatta Juuti Lehden julkaisija: SF-Caravan Järviseutu ry - 2016 Toimitusavustaja: Pirjo Peltoniemi Päätoimittaja: Marjatta Juuti - Alajärvi Lehden visuaalisuus ja taitto: Toimitusavustaja: Peltoniemi Mediatalo K-MediaPirjo - Alajärvi2016 Lehden visuaalisuus ja taitto : -mainosja yritysviestintätoimisto Mediatalo K-Media Vaasa- Alajärvi - 2016 Paino KTMP-paino2016 -mainos- ja yritysviestintätoimisto Painomäärä: 600 kpl Paino: KTMP-paino - Vaasa2016 Etukannen kuva: Jukka Ketonen /K-Media Painomäärä: 600 kpl Etukannen kuva: Jukka Ketonen / K-Media
MARJATTA JUUTI päätoimittaja Koivulehdon karavaanarialue rajoittuu Lappajärveen. Se valittiin vuonna 2011 Suomen ympäristökeskuksen järjestämän ”Maakuntajärvet” yleisöäänestyksen ylivoimaisella äänten enemmistöllä (71%) Etelä – Pohjamaan maakuntajärveksi. Järvi on Suomen suurin meteoriittikraatteri ja koko maailman kookkaimpiin kuuluva 142 km2 laajuinen kraatterijärvi. Se on myös maakunnan suurin järvi, pisimillään 22 km ja leveimmillään 13 km. Keskisyvyydeltään Lappajärvi on 7,4 m suurimman syvyyden ollessa 38 m. Rantaviivaa kertyy 160 km. Eheydellään rantaviiva poikkeaa muista maakunnan järvistä. Lappajärvi koostuu laajoista avoimista selänteistä ja mielenkiintoisista saarista, joita karikot mukaan lukien on vain viitisenkymmentä. Rannan kylät, pellot, maatilat ja myöhemmin kehittynyt runsas vapaa – ajan asutus sulautuvat sopusoinnussa rantamaisemaan. Lappajärven monimuotoiset luonto- ja kulttuuriarvot ovat inspiroineet kuvataiteilijoita. Televisio, radio, lehdistö ja sähköinen media ovat ymmärtäneet järven arvon. Tieteellisesti Lappajärvi kiinnostaa ympäri maailmaa tutkijoita. Myös georetkeilijät ovat löytäneet tiensä Lappajärven maastoihin. Me, SF- Caravan Järviseudun jäsenet, olemme siinä onnellisessa asemassa, että aikanaan yhdistyksen johtokunta ja jäsenet ovat oivaltaneet ja rohjenneet yksimielisesti hankkia Lappajärven rannalla olevan maa – alan yhdistyksen uudeksi kesäleiripaikaksi. Siellä voimme viettää vapaa – aikaa ”luonnon helmassa”, rauhoittua, rentoutua ja aistia luonnon kauneus, virkistyä raikkaassa vedessä, soudella, meloa tai kalastaa kalarikkaalla järvellä. Uudesta kaupungin venesatamasta on mahdollista lunastaa venepaikka, minkä useat kausipaikan kalamiehet ovat myös tehneet. Lappajärven syntytarina hakee vertaansa. On kuljettava aikamatka 73 (+-5) miljoonan vuoden taakse, nykyisen Lappajärven paikalle, jolloin järveä ei vielä ollut. Kasvit ja eläimet elivät omaa elämäänsä, mutta hetkessä kaikki muuttui. Noin puolen kilometrin (viimeisein tieto väittää 1.6 km) läpimittainen kivimeteoriitti syöksyi ilmakehän läpi kosmisella nopeudella maahan. Törmäys aiheutti valtavan räjähdyksen. Talonkokoisia kiviä arvellaan singonneen aina 70 km etäisyydelle, ja kaiken elollisen kuolleen 200 km säteellä, eli koko maakunnan alueelta. On oletettu, että räjähdyksen aiheuttamat eliövauriot ylsivät jopa 650 km asti. Räjähdyksessä syntynyt lämpö sulatti kallioperää. Itse kivi kaivautui kahden kilometrin syvyyteen ja sekoittui sulaneeseen kallioperään. Lappajärven eteläosan pyöreä selkä ja kivilajit, pienenpieniä impaktitimantteja sisältävä suveiitti ja Etelä – Pohjanmaan maakuntakivi kärnäiitti, muistuttavat meitä kymmeniä vuosimiljoonia vanhasta tapahtumasta. Kraatterijärven kes-
KRAATTERIJÄRVEN RANNALLA KRAATERIJÄRVEN RANNALLA kuspainannetta ympäröivät reunavallit ovat monin paikoin rapautuneet, murentuneet, huuhtoutuneet, kerrostuneet ja peittyneet näkymättömiksi. Poikkeuksen tekee kaakkoisrannan reunavalli, se jossa Pyhävuori ja Lakeaharju muodostavat kauniin harjanteen. Kallioinen ja metsäinen tie nousee loivasti kohti Pyhävuoren lakipistettä. Välillä voi nähdä jääkaudella muodostuneita ”pirunpeltoja”, poimia marjaisia mättäitä tai hyvällä tuurilla kuulla karhun vihellystä. Pyhävuoren korkein kohta nousee reippaat 100 m Lappajärven pinnan yläpuolella, josta voi ihmetellä vaikuttavaa suomalaista järvimaisemaa, ennen kuin lähtee jatkamaan harjanteella kulkevaa vaellusreitillä kohti Lakeaharjun maisemia, jossa sijaitsee yhdistyksen toinen vaunualue aivan hiihto- ja rinnekeskuksen vieressä. SF- Caravan Järviseutu täyttää 30 vuotta. Ilman perustajajäseniä ei yhdistystäkään olisi, joten heidän merkitystään on syytä arvostaa. Ensimmäisen vuosikymmen aikana on lähdetty alusta. On tehty ratkaisevia päätöksiä ostaa Lakeaharjun alue ja vuokrata kaupungilta kahdeksikymmeneksi vuodeksi luonnontilassa ollut Koivulehdon alue. Voi vain ihmetellä sitä intoa ja sitoutuvuutta, jolla Koivulehdosta on saatu leirintään kelvollinen paikka. Seuraavien vuosikymmenten vastuuhenkilöiden tehtävänä on ollut kehittää aluetta edelleen, ylläpitää toimintaa ja vastata yhteiskunnan asettamiin moniin määräyksiin, kuten turvallisuus, ympäristönsuojelu ja hygienia ovat. Tällä hetkellä alueella on kaikki välttämätön, mitä siellä tarvitaan. Hyvä järjestömme jäsenen, meillä on suuri etuoikeus omistaa kaksi kaunista karavaanarialuetta; Koivurinne talvipaikkana ja Koivulehto kesäkauden avoinna olevana. Toimintaa pyöritämme talkoovoimin, kausipaikkalaisten toimiessa päivystäjinä. Teemme parhaamme, että vieraat viihtyvät. Taloudellinen tilanne ohjaa hankintojen ja uudistusten etenemistä. Yhteinen osallistuminen toimintaan ei tarkoita, että pitäisi olla kausipaikkalainen. Kuka hyvänsä osallistuja antaa hyvän mielen, joten ei muuta kuin joukkoon mukaan hetkeksi tai pidemmäksi aikaa. Tämän lehden tavoitteena on nostaa esille koko yhdistyksen aikaista toimintaa ja toimintaympäristöä. Parhaiten asian tietää hän, joka on ollut toiminnassa vastuullisesti mukana. Haluan kiittää pitkäaikaisia yhdistyksen puheenjohtajia Pentti Mäkelää, Taisto Komssia ja Pirjo Peltoniemeä sekä kaikkia, jotka ovat antaneet kirjoituksen tai haastattelun lehteen. Hyviä lukuhetkiä ja toivottavasti entistä useamman kanssa tavataan Koivulehdossa ensi kesänä.
Tuulen viemää
Uimassa
Onkitreffien jännitystä. Tulisipa nyt oikein suuri vonkale!
3 3
TERVEHDYKSET TERVEHDYKSET
4 4
VESA KOIVUNEN
JUHA HÄMÄLÄINEN
Kaupunginjohtaja | Alajärvi
Puheenjohtaja | SF-Caravan ry
KARAVAANAREIDEN JA ALAJÄRVEN KAUPUNGIN HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ 30-VUODEN AJAN
ONNEA JÄRVISUOMI
Alajärven kaupunki ja SF - Caravan Järviseutu Ry ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä jo pitkään. Kaupunki on vuokrannut maa-alueen karavaanareiden toimintaan Alajärven Isoniemestä Lappajärven rannalta. Paikka on hieno ja Alajärvi on kunnostanut sinne myös uuden ja hienon venesataman, joka palvelee kaupunkilaisia ja matkailijoita. Karavaanarit ovat puolestaan kehittäneet toimintaansa jo 30 – vuoden ajan. Tuloksena on hieno karavaanarialue saunoineen ja tarvittavine rakenteineen, jota kaupungin venesatama täydentää. Karavaanareiden ja kaupungin välinen yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä saadaan sellaisia palveluita alueelle, jotka eivät suoraan kuulu kaupungin toimialaan. SF – Caravan Järviseutu Ry täydentää kaupungin palvelutarjontaa omalla aktiivisella toiminnallaan. Tulevaisuudessa kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö ja sen merkitys tulee kasvamaan entisestään Suomessa. Haluan kiittää omasta ja Alajärven kaupungin puolesta kaikkia vuosien saatossa SF – Caravan Järviseudun toiminnassa mukana olleita aktiiveja, jotka ovat mahdollistaneet nykyisenkaltaisen toiminnan. Samalla haluan toivottaa yhdistyksellä oikein hyvää 30 vuotis juhlavuotta! Toivottavasti mahdollisimman monet matkailijat tulevat tutustumaan tähän Alajärven Isoniemessä olevaan luonnonkauniiseen karavaanarialueeseen ja siinä samalla Alajärven kaupungin hyviin kaupan- ja vapaa-ajanpalveluihin. Aurinkoista karavaanarikesää kaikille lukijoille!
Kolmekymmentä vuotta on karavaanarielämässä suhteellisen pitkä taival. Ajassa ovat ehtineet muuttua ja kehittyä niin kalustot kuin leirintäalueetkin. Myös meidän käyttäjien vaatimustaso on muuttunut. Se, mikä kolmekymmentä vuotta sitten oli ylellistä, on tänään melko lailla vanhentunutta. On äärimmäisen haasteellista pysyä ajan hengessä ja muuttumisessa mukana ja olla koko ajan valppaana uusien tuulien sekä säännösten kokonaisvaltaisessa hallinnassa. Tämä työ ei lopu koskaan ja siksi se aiheuttaa nykyisille hallituksille jatkuvaa varpaillaan oloa. Järjestökenttämme on viime vuosien aikana lisääntynyt jatkuvasti. Meihin on liittynyt perinteisten yhdistysten ulkopuolelta uusia erilaisia yhdistyksiä. Tämä on merkki jäsenkuntamme uusista erilaisista tarpeista leirintämatkailun leveällä saralla. Tämän vuoden liittokokouksessa on ennätysmäisesti ehdolla liiton jäseneksi peräti neljä uutta yhdistystä. Kyseessä on merkki uudenlaisista tarpeista ja pirstoutumisista omien pienten tarpeiden ryhmiin. On syntynyt ja syntymässä puhtaita leirintäalueyhdistyksiä ja vastapainoksi eri harrastajakuntien yhdistyksiä. Tämä ilmiö laittaa paineita meidän perinteisten yhdistysten työskentelyssä niin jäsenhankinnassa kuin jäsenpalvelussa. Jokaisen tulisi nyt viimeistään miettiä millä tavalla palvelee kaikkia yhdistyksen jäseniä. Liitto ei siihen yksin kykene, vaan työtä on tehtävä mahdollisimman lähellä jäsentä. Yhdistyksenne on toiminut omalla sarallanne varsin virtaviivaisesti. Toimintanne on suhteellisen pienimuotoista, mutta tyylikästä. Silmiini osui varsinkin puheenjohtajien pitkät toimikaudet, jotka yleisesti on osoitus hyvästä hengestä ja yhteistyöstä. Hienoa juhlavuotta teille, hyvät ystävät.
PUHEENJOHTAJAT PUHEENJOHTAJAT PENTTI MÄKELÄ
Perustajäsen ja pj. 1986 - 96.
ALKUAIKOJEN MUISTELUKSIA Ensimmäisen vaununi hankin syksyllä 1977 ja liityin jäseneksi Seinäjoen Seudun Matk ailuvaunuyhdistykseen numerolla 10684. Varsinaisen karavaanarielämän aloitimme seuraavana kesänä lastemme 9 -vuotiaan Mikon, 7-vuotiaan Marin ja 1-vuotiaan Minnan kanssa, myöhemmin v. 1982 perheemme lisääntyi vielä Matilla. Muutaman innostuneen karavaanariperheen kanssa järjestimme muutaman vuoden kuluessa useita treffejä Järviseudulla seinäjokelaisten ”piikkiin” ja tulot luonnollisesti piti tilittää heille. Pian aloimme miettiä, miksi emme perusta omaa yhdistystä ja toimi sen kautta. Kesällä 1986 ajatus siitä oli edennyt ja perustava kokous olikin jo kutsuttu koolle. Ennen sitä oli yhdistykselle saatava nimi, eikä se aivan yksinkertaista ollutkaan. Ehdotuksia oli kaksi: Järviseudun tai Järvipohjanmaan Matkailuvaunuyhdistys ja molemmille oli vankkaa kannatusta. Neljä viikkoa ennen perustavaa kokousta matkustimme Helsinkiin Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaotteluun usean
vaunukunnan voimin ja majoitumme Järvenpään leirintäalueelle. Siellä lauantai-iltana sitten nimiasia keskusteltiin selväksi ja päästiin jonkinmoiseen yhteisymmärrykseen. Ajatuksenvaihdon vilkkautta ja voimakkuutta kuvastaa se, että alueen vartija toisen kerran meitä varoittaessaan totesi, että keskustelu kuuluu pääportille saakka, vaikka olimme majoittuneet leirintäalueen äärimmäiseen nurkkaan. Itse olin puheenjohtajaehdokkaana voimakkaasti Järviseudun kannalla ja sain kuin sainkin myös ”Helsingin herrat” viimein sen hyväksymään yhdistyksemme nimeksi, he kun eivät tunteneet muuta kuin ”Järvi - Suomen”. Myöhemmin nimet muuttuivat valtakunnallisen liittokokouksen päätöksellä nykyiseen muotoon eli SF- Caravan Järviseutu ry. Nyt 30 vuotta myöhemmin jokainen jäsenemme voi itse pohtia oliko nimi oikea vai väärä, mutta ”nimihän ei miestä pahenna”. Syyskuun 9. päivänä 1986 pidettiin yhdistyksemme perustava kokous Op:n kokoushuoneessa. Kokouksen osanottajista eli perustajajäsenistä löytyy kuva toisaalta tässä lehdessä.
Päivästä muodostui merkittävä toisestakin syystä. Tuona päivänä haudattiin Suomen kautta aikain pisimpään presidenttinä ollut henkilö eli Urho Kaleva Kekkonen, joka oli presidenttinä vuodet 1956 - 1982. Hänet siunattiin Helsingin tuomiokirkossa ja haudattiin Hietaniemen hautausmaalle. UKK:n tempauksista muistetaan mm. palmuun kiipeäminen Tunisiassa valtiovierailun yhteydessä v. 1965. Meidän oma ”kekkosemme” eli Nuolikosken Jouko suoritti saman tempun Lehtimäen Valkealammilla, palmun puuttuessa oli tyytyminen mäntyyn, eikä Kekkonenkaan juuri korkeammalle päässyt. Meidän vanhempien j ä s e n t e n on helppo muistaa perustamispäivä, kunhan vain muistamme UKK:n hautajaispäivän. Uuden yhdistyksemme ensimmäisiä treffejä vietettiin Menkijärven lentokentällä ja vieraita oli kutsuttu ympäristön yhdistyksistä. Kutsu olikin kuultu. Paikalla oli yli sata vaunukuntaa. Lauantaina aamulla ohjelmassa oli virallinen lipunnosto yhdistyksen hankkimalla uudella Suomen lipulla. Miessakilla on pystytetty pehmeään maahan pitkä salko ja lipunnosto alkoi. Lipun ollessa reilusti yli puolitangon irtosi uuden lipun ylimmäinen pidike neuloksesta ja lippu jäi liehumaan toisen pidikkeen varaan. Porukan pisin Hirsimäen Kari otti olkapäilleen porukan keveimmän eli Komssin Tagen, joka yritti pitkällä karahkalla saada otetta lipusta saadakseen sen alas. Vierailla oli hauskaa ja moni juoksi kiireesti vaunulleen hakemaan kameraa (silloin ei ollut kännykkäkameroita) ikuistaakseen mieliin jäävän lipunnoston. Valitettavasti yhtään kuvaa emme saaneet, meillä kun oli
5 5
PUHEENJOHTAJAT PUHEENJOHTAJAT muuta tekemistä, mutta lopulta lippu liehui. Lakeaharjulle rakensimme upean kodan ja valmistumisen kunnaksi järjestimme avoimien ovien päivän. Kävijöitä oli runsaasti ja makkarat paistui niin omilla jäsenillä kuin muillakin paikalle tulijoilla. Huomasin, kun kodasta tuli ulos isä reippaan noin 5-6 vuotiaan pojan kanssa. Poika kääntyi isänsä puoleen ja kysyi: ”Isä, tuoko on se paikka, jossa te tapaatte istua valehtele-
6 6
massa”. Hyvin oli poika sisäistänyt karavaanarien ajanvieton. Kyyjärven leirintäalueella järjestettiin treffit markkinoiden aikaan, vuosi taisi olla 1989 tai 1990. Sää oli loistava, aurinkoinen ja lämmin. Erityisesti on jäänyt mieleen silloin tuntemattomat esiintyjät Pekko Aikamiespoika, Hanna Ekola ja Alivaltiosihteeri, joka soitti leirintäalueella rokkia Suomen pienimmäksi rock- festariksi mainostetussa tapahtumassa. Kaikki voivat hyvin tänään lähes 30 vuotta myöhemminkin. Rock-konsertin alkaessa soittajat kävivät pahoittelemassa ai-
heuttamaansa häiriötä. Olimme syvästi loukkaantuneita, kuinka vanhoina he meitä pitivät, ainakin kaksi voikukkaseppelein varustautunutta ”hippiä”. Kesällä 1988 vietettiin Ähtärissä Pohjoismaisia Matkailuvaunupäiviä. Nuori ja vielä pieni yhdistyksemme sai osalleen vaativan ”huoltojoukkueen” tehtävät, joihin kuului monenlaista etukäteisvalmistelua rakennelmineen ja päivien aikana alueen siisteys, huoltorakennusten siisteys ja pa-
peri- ja jätehuolto aina pölyävän tien suolaamiseen saakka. Suolaus saikin vieraiden erityisen huomion, kun miesten ollessa kiinni muissa töissä riuskat ”akkamme” hoitivat tehtävän lapioneen antaen suolan lentää. Eräs jäsenistämme unohti kameransa Stereo-talon pihamaalle illalla rakentamamme puhujapöntön päälle ja kun seuraavana aamuna meni kameraa hakemaan, se oli häipynyt ja tilalle oli jäänyt - lapsen kakkavaippa. Kuvassa on yhdistyksemme ydinjoukko päivien päättyessä valmistautumassa pieneen juh-
laan erinomaisesti onnistuneen urakkamme jälkeen. Vasemmalla palkkioksi saamamme NCR:n viiri, jossa luovuttajan mukaan on viittä Pohjoismaata kuvaamassa viisi jousta, kun olikin viisi joutsenta. Silloisen SF- Caravanin pj:n äidinkieli ei ollut suomi, joka selittää pikku kömmähdyksen. Yhdistyksemme jäsenmäärän nopea kasvu osoitti sen tarpeellisuuden ja jo kesällä 1987 nykyisen Alajärven Lehtimäen Valkealammella saimme kukittaa ja palkita yhdistyksemme sadannen jäsenen, joita olivat Pekka ja Tarja Vesala.
1980 -luvun lopulla Valkealammella pääsiäisenä kokoonnuttiin pääsiäiskokolle, joka ei ollut koolla pilattu, mutta hartaana odotettiin sen syttymistä. Paikalla myös tulevia karavaanareita, jotka tänään ovat noin 35-vuotiaita eri ammateissa toimivia miehiä.
PUHEENJOHTAJAT PUHEENJOHTAJAT Seinäjoella pidettiin SFCaravanin kevätliittokokous joskus -90 luvulla. Pitopaikan lipputankoon oli nostettu tietenkin Suomen lippu ja SF- Caravanin vankkurilippu. Satapäisen vierasjoukon saavuttua paikalle joku huomasi, että toisessa lipussa oli jotakin outoa -vankkuri oli selällään pyörät kohti taivasta eli lippu oli nostettu väärinpäin. Kameroille oli käyttöä ennen kuin
järjestäjät ehtivät korjaamaan kömmähdyksensä. Traagisin muisto sijoittuu puheenjohtajakauteni viimeisiin kuukausiin. Keväällä 1996 aloimme rakentamaan rannassa olevaa pikkusaunaa. Tunsin oloni voimattomaksi ja olin vapaaehtoinen hakemaan Jaakon - Hallista nauloja ja villaa. Paluumatkalla pari kilometriä ennen Koivulehtoa oli tulla oksennus ja
oloni entisestään huononi. Seuraavalla viikolla todettiin tukos sepelvaltimossa ja ennen juhannusta varjoainekuvaus sen vahvisti. Elokuun alussa tehtiin pallolaajennus ja elämä on jatkunut kohta 20 vuotta ilman ongelmia.
Jotenkin se homma lankesi usein minulle. Minusta tulikin tuttu ”kerjääjä” lähialueella. Syystäkin, kun liikuin Alajärven keskustan liikkeissä, mentiin jossain piiloon? Ylisen Laurilla oli mattokutomo. KunmeninsiOOF Lauri huusi heti vaimolleen, että ”Taake” tuli, etsi sille joku matto, ei hän meillä muuten tule käymään. Sen aikainen sähköyhtiön johtaja piti minua pihdeissään, eikä luvannut mitään, ennen kuin tenttasi kauan ja vielä soitti Mäkelän Pentille, olinko oikeasti yhdistyksen asialla. Hän teki minulle keräyslistan ja lahjoitti sitten pienen taskulampun arpajaisiin. Lakeaharju oli sen ajan
huippupaikka. Hirsisessä päärakennuksessa oli myös ravintola sekä oma vessa naisille ja miehille. Rakennus tuhoutui tulipalossa. Vaunut olivat nykyisen grillikodan ja punaisen vesipumppaamon vieressä. Tulipalon ja omistajien vaihtumisen myötä aluetta alettiin kehittää nykyiselle alueelle. Yhdeksänkymmentä luvulle tultaessa alueen vuokraamisen ja oston jälkeen Lakeaharjulla olikin paljon kävijöitä. Paitsi omia jäseniä, niin kausipaikkalaisia oli Härmän sekä Pietarsaaren ja Kokkolan alueilta. Tarvittavaa päivystystä hoitivat mm. Luurit, Rajalat, Mäkelät, Nuolikosket, Pesoset, Hirsimäet, Seppälät, Rauhalat ja Rankilat. Savelan Veikko tapasi Tuula Savolaisen ja Ossi Kilpeläisen kesällä 1995 Isossa Miehessä ja houkutteli heidät seuraavan kauden alueisänniksi. 19.10.1995 he toivat vaununsa Lakikselle. Talvi tuli ajallaan, ja rinne avattiin jo 26.11.1995. Loka – huhtikuun välisenä aikana Tuula ja Ossi yöpyivät alueella 83 kertaa. Alueisännän tehtävien lisäksi he tekivät myös talkoita rinteen lumetuksessa. Väkeä kävi paljon. Vettä, sähköä ja puita kului niin runsaasti, että olemassa oleva kapasiteetti alkoi käydä pieneksi. Siihen
Karavaanareita meistä tuli vuonna 1984. Ensimmäinen vaunu hankittiin edellisenä syksynä. Saimme jäsennumeron 24084. Siihen aikaan liityttiin Seinäjoen yhdistykseen, ja treffeillä käytiin lähinnä vanhan Vaasan läänin alueella. Ensimmäinen kosketus yhdistykseen toimihenkilönä tuli vuonna 1988, kun minut valittiin vetäjäksi leirintätoimikuntaan ja seuraavana vuonna johtokuntaan, jossa toimin eri tehtävissä vuoteen 2007. Yhdistyksen alkuvuosina pidetyillä treffeillä oli usein arvontaa. Tapana oli kerätä Meidän Lada ja Cabby 420, sekä Luurien Opel palkinnot liikkeiltä ja ja Matkaaja 460, joka siirtyi myöhemmin paikallisilta yrittäjiltä. meille Teuvon vaihtaessa Solifer- vaunuun
Pentti Mäkelä perustajäsen ja pj. 1986 - 96.
7 7
PUHEENJOHTAJAT PUHEENJOHTAJAT aikaan oli Alajärven kaupungin kanssa oli alettu käydä keskustelua Isoniemen alueen vuokraamisesta. Asia ei vain edennyt toivotulla tavalla. Seuraavana talvena pääasiassa Luurit hoitivat Lakeaharjun alueen. Pienellä porukalla siitä siis talvi jatkettiin. Kyllähän siellä meidänkin �Ella� (vaimoni) useampana sunnuntai-iltana viimeisten vieraiden mentyä vielä seitsemän jälkeen siivosi wc- ja saunatiloja. Lopulta rinneyrittäjät ottivat alueen hoitaakseen. Savela Veikko ja Rankila Pekka hoitivat tarvittavat isännän hommat.
Isossaniemessä sijaitseva alue sai nimensä nimikilpailun myÜtä, jossa voittajaksi tuli Tellervo Kangastien ehdottama Koivulehto. Alueesta on pitkä tarina kerrottavana. Ensin oli rantakaavoitus, se ei edennyt - käyttÜsuunnitelman laatiminen vei oman aikansa - sitten tarvittiin leirintäaluelupa. Siihen odotettiin eduskunnan lakimuutosta, jolloin kunta voi myÜntää tar-
8 8
vittavan luvan. Viimein Vesitankki on saapunut vuokrasopimus allekirjoitettiin 20 vuodeksi. Itse alue oli pajun, pujon ja muun kasvillisuuden peittämä pakettipelto. Siitä se alkoi ensimmäinen kevät, kesä ja juhannus. Mitään palveluita ei ollut, ei edes juomavettä. Alueelle oli jo rakennettu pieni sauna, joka on koilla kysymässä. Isoniemen tielvieläkin käytÜssä, puucee ja se le kaivettiin uudet ojat. Ojamaat monen kaipaama nuotiopaikka saatiin ajaa alueelle. Meillä oli Elkivireunuksella. Viime päivinä on lan kanssa tuttu karavaanari Kokmuisteltu ja tuttuja tavatessa pu- kolasta, Haapasalon Jorma. Hän kasettiperävaunullisen huttu alueen alkuajoista. omisti Jotenkin vain, se paikka kuorma-auton. Jorma lupasi tulsiinä nuotion ympärillä, se la talkoisiin ja ajamaan kahdeksi elää ihmisten muistoissa. päiväksi, jos vain hommaan maaKun risut oli raivattu ja pie- aineksen. Mäkelä-Alun tehdasta nitty kuivamaan, ei tarvin- rakennettiin. Siellä oli paljon siirnut muuta kun nuotioon rettyä maata ja hiekkaa. Kävin laittaa Juttu luisti ja illan siellä johtajan pakeilla, ja sain luistujaisissa tuli aina jotain van maansiirtoon. Lakakaniemen yllätyksiä. Mieleeni tulee, Matti lastasi pyÜrÜkuormaajalla ja Jorma ajoi, mitä nyt yhdellä aukun KangastiFO tolla ehti. On vielä todettava, että Sakari tuli vaunultaan ison �lohilaudan� kanssa. Loimu- tämä kaikki tapahtui ilman palklohta riitti kaikille jaettavaksi, eikä kaa kenellekään, kun kerran olitarvittu kuin yksi lohenpuolikas. vat talkoisiin luvanneet. Alueelle Alue kehittyi vähän kerrallaan. piti saada myÜs oikeaa soraa. PitKaupunki oli kokoamassa viimein käsen Sora ja Sorahuolto toimitti saunaa, ensin vesikattoon asti ja sinne aina lopuksi pintakerroktulevina vuosina sisätÜiden osal- set, sitä mukaa, kun kassassa oli ta valmiiksi. SähkÜ oli jo tuotu rahaa. Aika kului, rakennukset talven aikana alueen pylvääseen ja veden saamisesta haaveiltiin. valmistuivat, sopimus käyttÜveOnnistuihan sen siirto sankope- destä sovittiin. Kylän vesijohdosta saimme käyttää 10 kuutiota vettä lilläkin Alueelle piti saada kesässä. Nyt Isoniemessä on oikea lisää vaunupaikko- vesijohto ja vettä riittää kaikille. ja. Rakentaminen Alueelle rakennettiin upea huoljatkui vuosi vuodel- torakennus, grillikota ja siirrettiin ta ja isoin ongelma Toukolan kentältä vanha hirsioli, kun maa-aines- mÜkki vastaanottorakennukseksi. ta ei ollut saatavil- Osaamista näihin rakentamisiin la. �Oltiin niin kau- lÜytyi aina omista jäsenistä. Ylikana� oli tavallinen Sissalan Jaakko, Karvosen Teijo, vastaus kun maata Rajalan Seppo, Hännisen Timo, käytiin kaivupai- Huhtalan Jouko, olivat rakennus-
PUHEENJOHTAJAT
töissä, Pesun Kari hoiti putkityöt ammattinsa puolesta ja Sillanpään Simo rakennuksen pohjahiekat ja betonitarvikkeet. Esko Kaski osallistui ahkerasti talkootoimintaan. Mäkelän Hilkka ja Pentti, Nuolikosken Jouko ja Paula, Luurin Laura ja Teuvo, Pesosen Maire ja Jouko olivat tuttu näky alueella. Jouko ajoi pyörällään alueella ja sai lempinimen ”PIIPARI”. Hänen temp-
mistehtävissä fyysisesti mukana. Aina ei kaikki mene kuin Strömsössä. Ambulanssia on tarvittu alueella ainakin kaksi kertaa. Polttopuita sirkkelöitäessä puu osui miestä ohimoon. Sairaalareissun lisäksi, onneksi pahemmalta vahingolta selvittiin. Toisella kertaa ampiainen pisti miestä. Allergiakohtauksen takia hänet vietiin sairaalaan. Onnea oli taas matkassa.
kaksikymmentä vuotta, mutta viimein sitkeys palkittiin. Me olemme vaimoni Elinan kanssa nauttineet näistä viime vuosista vapaina karavaanareina ilman järjestötoimintaa. Matkustelemme omia polkuja kotimaassa. On sitä tullut käytyä ulkomaillakin, kuten Simon Salminen lauloi laulussaan. Nykyisin lapset ja erityisesti lastenlapset vievät meitä Espoon
punaan oli soittaa minulle lauantaiaamuina Järviradioon, jossa pyysi minut puhelimeen. Näin jouduin aina suoraan lähetykseen! Yhdistykselle jokaisen työpanos, pieni tai suuri, on ollut erityisen tärkeä. Siitä kiitos heille. Näitä henkilöitä ja hyviä ystäviä riittäisi, vaikka kuinka. Tässä kirjoituksessa nimeltä mainitut jäsenet ovat olleet uudisalueen raivaus-, perustamis- ja rakenta-
Kiitos myös Pirjolle ja Kaleville hyvin hoidetusta yhdistyksestä! Toivotan kaikkea hyvää Järviseudun karavaanareille. Olette jatkaneet työtä Koivulehdossa ja tehneet siitä viihtyisän alueen. Isoniemen vene ja ranta-alue on saanut myös uuden ilmeen uusien venepaikkojen myötä. Uimaranta oli aina se ongelma kohta. Nyt sekin on kunnossa. Siihen meni melkein
ja Vantaan suuntaan. Tietysti me vielä ehdimme Koivulehtoonkin, kun kesä taas saapuu. Yksi valitettava asia tuli taas esiin tätä kirjoittaessa. Niin moni tuttu Karavaanari on jo poistunut keskuudestamme ja vanhetessamme väki vain vähenee. Hyvää kevättä ja kesää odotellen. Taisto Komssi jäsen 24084
9 9
PUHEENJOHTAJAT PUHEENJOHTAJAT PIRJO PELTONIEMI Puheenjohtaja 2007-2016
ARVOISA KARAVAANARIYSTÄVÄ
10 10
SF-Caravan Järviseutu ry täyttää kolmekymmentä vuotta. Noihin vuosiin mahtuu paljon työtä. Alkuun täysin pusikkoinen, märkä alue on saatettu viehättäväksi pikku paikaksi kauniin Lappajärven rannalla. Olemme aina olleet rauhallinen, lapsiystävällinen alue ja toivottavasti näin on jatkossakin. Onhan totta, että jos lapset viihtyvät alueella, niin kyllä aikuisetkin viihtyvät. Lasten viihtyvyyteen panostimme rakentamalla leikkipaikan kiipeilytelineineen ja keinuineen. Koivulehdon parasta antia ovat myös mahtavat saunat. Omin voimin rakensimme, suurta kiitosta sekä ihailua saaneen, ison saunan terassin sekä korjasimme pikkusaunan sisäosiltaan. Uusi puulato mahdollisti vanhan puuvajan varastokäyttöön. Viimeisimpänä Koivulehdon uushankkeena oli savustuskatoksen teko. Nyt savustaa voi vaikka vesisateessa ja vieläpä, kun katokseen saatiin komea puuhella, niin siellä voi paistaa lättyjä! Pienenä alueena isäntäpäivystys on mahdollistanut nämä kaikki investoinnit. Kesän aikana on jokaisella vaunukunnalla ollut muutama päivä päivystysvelvoitetta. Velvoite on hoidettu hyvin jokaisen osalta, ja
siitä olemmekin saaneet hyvää palautetta. Olemmehan me kaikki koivulehtolaiset aika puheliasta sakkia, jotenka meidän kanssa on helppo asioida! Monen vuoden odotuksen jälkeen Isoniemi sai hienon venesataman aivan Koivulehdon naapuriin ja näin uimaranta rauhoitettiin vain uimarien käyttöön. Nyt olisi mahtavaa, jos kaupunki hieman panostaisi ainutlaatuisen Pyhävuoren kunnostamiseen. Sieltä avautuvat huikeat näkymät halki Lappajärven. Mielenkiintoisia luolia ja polkuja, kaikkien karavaanareidenkin tutkittavaksi ja vain muutaman kilometrin päässä Koivulehdosta. Kaupungin kanssa myös uudistimme vuokrasopimuksen seuraavaksi 25:ksi vuodeksi, joten monet karavaanarit saavat vierailla katsomassa hienoa SFC Koivulehtoa pitkälle tulevaisuuteen. Yhdistyksemme oma alue sijaitsee Lakeaharjun juurella, ihan laskettelukeskuksen kupeessa. Vuosia alue on ollut vuokrattuna, mutta mennyt talvi sitä hoidettiin omin voimin muutamien aktiivisten henkilöiden toimesta. Koivurinteeksi nimettyä aluetta, siistittiin ja hankittiin uusi hieno grillikota. Aloitimme alueen hoidon matalaa profiilia käyttämällä, ja seurailemme vuosi kerrallaan eteenpäin, kuinka vaunukansa löytää Koivurinteen uudelleen. Aikoinaan alueella oli runsaasti kausipaikkalaisia ja vieraita, mutta sitten kävijämäärät hiipuivat. Toivon, että karavaanarit löytävät uudelleen Lakiksen laskettelurinteet ja mahtavat hiihtoladut. Rinneyrittäjä vaihtui ja hänellä on runsaasti ideoita kehittää aluetta, ja mekin olemme valmiit kehittämään Koivurinteen palveluja. Yhdistyksessämme on kolmen vuosikymmenen aikana ollut vain kolme puheenjohtajaa. Nyt on minunkin aikani luopua puheenjohtajuudesta ja luovuttaa tehtä-
vät vuosikokouksen valitsemalle seuraajalleni. Toivoisinkin, että kokouksessa olisi halukkaita ehdokkaita useampia, niin puheenjohtajaksi kuin hallituksen jäseniksi. Se on merkki Koivulehdon ja Koivurinteen eteenpäin menemisestä ja kehittyvästä yhdistyksestä sekä uusien ideoiden tuomisesta. Tällä en suinkaan tarkoita, että ”vanhat” eivät olisi päteviä tehtävissään, vaan uudet, innokkaat henkilöt tuovat aina uutta vipinää toimintaan. Oma aikani yhdistyksen puheenjohtajana on kulunut kuin siivillä. Olen ihan tyytyväinen saavutuksiini yhdistyksen hyväksi. Olenhan päässyt kehittämään jo ennestään hyvää ja toimivaa aluetta. Tämä kaikki on ollut mahdollista ainoastaan yhdistysten jäsenten ja ennen kaikkea kausipaikkalaisten ansiosta. Vaikka välillä kesä on ollut yhtä työleiriä, niin muuten emme olisi päässeet nauttimaan alueistamme tässä muodossa. Varmasti se työ on kuitenkin ollut mukavaakin yhdessäoloa ja luonut hyvää yhteishenkeä. Ainakin haluan uskoa ja toivoa näin. Kiitän sydämestäni aiempia yhdistyksen puheenjohtajia, kaikkia kausipaikkalaisia, yhdistyksemme jäseniä, Alajärven kaupunkia, Isoniemen kyläläisiä, SF-Caravan Järviseudun ystäviä sekä kaikkia yhdistyksemme yhteistyökumppaneita. Vierailkaapa usein Koivulehdossa kesällä ja Koivurinteellä talvella. Toivotan kaikki yhdistyksen jäsenet ja Koivulehdon ystävät kesän tapahtumiin, sekä myöhemmin syksyllä ilmoitettaviin Koivurinteen tapahtumiin. Toivotan myös tervetulleeksi 3.9. yhdistyksen juhlaan Hotelli Ravintola Alvariiniin Alajärven keskustaan sekä illanistujaisiin Koivulehtoon. Nähdään Koivulehdon kesässä! Pirjo Peltoniemi
TALKOOHENKI TALKOOHENKI
On se vain nykyään helppoa
Huovan taivuttelua
Nyt se on hyvä taas pitkän aikaa
Salvos kohdalleen ja sillä selvä
Minä olen aina tykännyt kiipeillä
Enää ei vesisateessa savusteta
11 11
GALLUP YLLÄTTÄVÄ TUTKIMUSTULOS Me karavaanarit luulemme, että jokainen ihminen tietää, mikä karavaanari on. Lehden toimitus päätti nyt kerta kaikkiaan ottaa selville, onko luulo oikea. Asiasta tehtiin tutkimus. Tutkimustavaksi valittiin satunnaisotoksella tehtävä kyselytutkimus ja kohderyhmäksi vuonna 2011 syntyneet Suomen kansalaiset. Tutkimukseen osallistuneille esitettiin kysymys: ”Mikä on karavaanari? / Mikähän voisi olla karavaanari?” Haastattelu oli henkilökohtainen. Gallupin tulosten perusteella voidaan todeta, että yksikään tyttö ei tiennyt eikä osannut edes arvella, mikä karavaanari voisi olla. Sen sijaan haastatellut seitsemän poikaa tiesivät heti tai pienen aprikoinnin jälkeen, mikä karavaanari oli. Vastaukset `pähkinänkuoressa´ ovat seuraavat: ”Kyseessä taitaa olla jokin vaanija, siis kana vaanii”… ”En ole nähnyt sellaista laitetta ikinä”… ”Se on kala”… ”Tulee mieleen sirkus”… ”Harakka”… ”Nimi”… ”Kanoja ja vaanareita”… Yhteenvetona voidaan sanoa kaksi asiaa: karavaanari on käsitteenä merkittävästi laajempi käsite, kuin lehden toimitus olisi ikinä osannut kuvitella, ja vanha viisaus ”luulo ei ole tiedon väärti” pitää vielä paikkansa. Marjatta Juuti 12 12
PEIKKOTARINA PYHÄVUOREN PEIKKO Oletko kuullut, että meillä on oma Peikko? Epäiletkö? Luuletko, että peikkoja ei ole olemassakaan? Minäpä kerron sinulle, että kyllä on ja se on aivan varma eli fakta, niin kuin jotkut haluavat asian ilmaista. Muutaman kerran olen sen itsekin nähnyt, aivan läheltä. Peikko on pitänyt minua kainalossakin ja sanonut kuningatar Elisabetiksi!! Pyhävuoren Peikko asuu Pyhävuoren luolassa, mutta kukaan ei tiedä, missä niistä. Siellä se käpsehtii itsekseen eikä yleensä halua ulkomaailmaan. Se on hyvin ujo, mutta myös utelias. Toisinaan uteliaisuus voittaa ujouden. Silloin peikko pukeutuu parhaimpiinsa. Rustaa kaikenmaailaman killuttimet kaulaansa ja lähtee ihmisten ilmoille. Viisi vuotta sitten yhdistys täytti 25 vuotta. Silloin Peikko tulla tupsahti kesken juhlan Koivulehtoon, eikä ujoudesta ollut tietoakaan. Avoimesti ja reippaasti se kertoili tarinaansa. Hauska veikkohan se on. En ole aivan varma Peikon tarkoitusperästä; haluaako se vain viihdyttää vakavaa ihmisparkaa vai tukehduttaa sen nauruun! Voihan se tietysti olla niinkin, että Peikko haluaa olla ainoastaan peikkomaisen fiksu. Sinänsä Peikko on aivan vaaraton, paitsi, jos leukaluusi on sellaista sorttia, että ne lipsahtavat helposti paikoiltaan. Silloin kierrä Peikko kaukaa! Muuten sinulla on varma lääkärireissu tiedossa. P.S. Jos et usko kirjoitustani, niin minulla on todistajia. Kysy niiltä lukuisilta juhlavierailta, jotka olivat paikalla ja näkivät Peikon. Ohessa on vielä kuva Pyhävuoren Peikosta vierailulla Koivulehdossa. Siinäs näät itekki! Marjatta Juuti
13 13
LEIKKIKENTTÄPROJEKTI Viimeisen vuosikymmenen mittavin projekti on ollut uusi EU- määräysten mukainen leikkikenttä. Kentän kustannukset leikkivälineineen nousivat useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Hankkeen toteuttamiseen saimme Aisaparin kautta Leader – rahoitusta. Näin saatoimme tehdä suuremman kentän ja hankkia enemmän leikkikenttävälineitä, kuin yksistään olisimme voineet tehdä. Metsänraivaus, perustusten kaivaminen routarajaan, montun kerroksellinen täyttö, aidan rakentaminen kentän ympärille ja leikkivälineiden kokoaminen ja pystytys vaativat 862 talkootyötuntia. Kaivamisen ja täyttölajitteiden ajo ostettiin yhdistyksen ulkopuolisilta yrittäjiltä . Talkooväki ahkeroi koko kesän. Viikonloppuisin heitä oli paikalla reilut 20. Emännät huolehtivat väen muonituksesta, eikä sekään ollut pikkuhomma. Aherruksen lopputuloksena Koivulehdossa on nyt erinomainen EU- direktiivin mukainen leikkikenttä. Hyväntuuliset avajaiset vietettiin 25.8.2012.
14 14
Pohja tasaiseksi
Vauhtia rulla
Vauhtia rulla
Hyvästätyöstä tulee hyvä mieli
Tulkoon hyvä
Yhdessä hyvää tulee
Älä sinä poika hättäile
Telineiden pystytys
Hupsista, kävipäs ylhäällä!
Nyt se on valmis. Me teimme sen, iloitsevat paikalla olleet talkoolaiset
Avajaispäivän satuolennot Avajaispäivän satuolenot
15 15
JOKAVUOTISTA JOKAVUOTISTA Monetrutiinit rutiinit toistuvat vuodesta toiseen Monet toistuvat vuodesta toiseen
Halkojen ja klapien teko on välttämätöntä. Saunat, grilli ja savustuspönttö nielevät yllättävän paljon puuta
Kevätkökässä haravat heiluvat...
16 16
... ja loput poimitaan sormipelillä
Talven savotta
TOISILTA TOISILTAALUEILTA ALUEILTAKYLÄSSÄ KYLÄILEMÄSSÄ LEVOLLISUUTTA LUONNON ÄÄRESSÄ KOIVULEHDOSSA Päänvaivaa tuottaa joka vuosi missä viettäisimme juhannusta. Sisäinen levottomuus madaltaa lähtemisen kynnystä tehden lähtemisen helpoksi ja luontevaksi. Uteliaisuus kasvaa. Tämän uteliaisuuden johdosta tänä kesänä jälleen automme nokka kääntyy kohti Koivulehtoa juhannuksen viettoon. On ainakin kuudes kerta peräkkäin. Perille päästyämme on vastaanotto aina yhtä ystävällistä. On kiva tulla, ja sääkin on aina suosinut meitä. Tuttuja on myös mukava jälleen tavata. Ohjelmaa Koivulehdossa on juhannuksena järjestetty joka päivälle. On perinteiset kahvibingot, arpojen myyntiä, kahvitarjoilua, mörköpussin arvausta ja tietenkin juhannuskokon sytytys, saunomista, grillikodassa illanistujaiset, unohtamatta Pirjon jokavuotista YLLÄTYSTÄ. Iltaisin sauna kuuluu tietysti rituaaleihin, ihana puuläm-
mitteinen, josta saa lempeitä löylyjä. Saunassa on mukava vaihtaa samalla kuulumisia, käyden välillä pulahtamassa Lappajärvessä. Kerran saunasta lähtiessäni huomasin uimapukuni olevan kuiva. Ihmetys oli suuri, sillä olin juuri käynyt uimassa. Ihmettelyn ja selvittelyn jälkeen selvisi, että olin uinut vaununaapurini Marjatan uimapuvussa. Hän oli ollut vieressäni koko tilanteen ajan, ja ihmetellyt missä hänen uimapukunsa on. (Kiitokset vielä uimapuvun lainaamisesta!) Onko ihanampaa aamupäivää, kun herätessä aurinko paistaa, käki kukkuu ja jostain kauempaa kuuluu lampaiden määkimistä. Ja yllätys yllätys naapurivaunun kausipaikkalainen on jo käynyt aamulla kalassa. Hän on saanut ahvenia, savustanut ne ja tuonut meille tuoretta, savustettua ka-
laa. KIITOS on suuri! Kysymys kuuluu, missä caravanalueella on vastaavaa? Illalla grilliltä leijailee hyvä, luokseen kutsuva tuoksu, jonka johdosta mekin lähdemme grillaamaan. Tunnelma on hyvä ja maailmaa tulee paranneltua. Tarinaa riittäisi vielä lisää, mutta kerrottakoot seuraavalla kerralla enemmän. Lämpimät onnittelut Koivulehdon yhdistykselle 30 vuotta täyttämisen johdosta! Seija Koivisto nro. 76439
VIERAANA KOIVULEHDOSSA Viitisen vuotta sitten vierailimme ensimmäisen kerran Koivulehdossa. Lähdimme eräänä kesäisenä viikonloppuna liikkeelle Turun lähistöltä tutustumaan ystäväpariskunnan suosittelemaan Koivulehtoon. Heille se oli jo vuosien ajan ollut rauhan tyyssija. Ja sellaiseksi se muodostui myös meille, ensin pariskuntana ja myöhemmin las-tenlasten kera. Erityisesti juhannuksen vietot ovat olleet meidän mieleemme häiri-köiden puuttuessa alueelta. Ja muistuupa mieleen eräskin juhannusarpajaisten voit-tojen arvonta, joka ei hauskuudellaan jättänyt ketään kylmäksi. Vastaanotto Koivulehdossa on aina ollut erittäin ystävällistä ja
meihin onkin suhtau-duttu täällä alusta asti kuin vanhoihin ystäviin. Sympaattisuus tulee esiin esim. saunareissuilla, joissa ei tarvitse tuppisuuna istuskella. Paikka ei siis ole ns. sisäänlämpe-nevä, vaan vieraskin voi tuntea olevansa osa porukkaa. Palvelut alueella eivät ole huippuleirintäaluieden tasoisia. Ei ole tanssia eikä karao-kea, mutta ilman niitä juuri saadaan aikaan se rauhallinen tunnelma. Sen sijaan voi vaikka istahtaa Lappajärven rannalle venelaiturille ongelle. Ja vaikka ei saalista saisi-kaan, voi aina turvautua paikallisiin kalastajiin, joilta saa ostaa aamutuimaan edulli-sesti kuha- ja ahvenfileet. Tai vaihtoehtoisesti grillata kodassa makkarat ja
pihvit. Lapsiakin on alueella mukavasti muistettu. On aidattu leikkikenttä leluineen ja kaksi-ne trampoliineineen. Ja on kaikkien lasten suosikit, peräkärrylliset polkuautot. Kilpa-ratana kaikki alueen tiet ja nurmikkoalueet. Ja mikä mukavampaa hikisen kisailun jäl-keen, kuin pulahtaa virkistävään Lappajärven veteen. Ja sen jälkeen rauhoittumaan ja katselemaan vaikka naapurimaatalon lampaita. Loppukaneettin mont vuat käynee Turkkulaise mielpire Koivulehro karavaanalueest: Ain kool ei oo väli, vaan piänki voi olla toimiva. Kaija ja Erkki Osmosalo
17 17
RANNALLA Seison rantavedessä
Yhä
varpaat hiekassa
seison rantavedessä
uimaan menossa
varpaat hiekassa
minä
uimaan menossa
vaalea jättiläinen
sorsapoikueen kaksi pahanpäiväistä
rannan ekosysteemissä
karkuteille lähdössä
kuin
lokki rikkoo ympäristöviranomaisen asettaman melutason
matkailunähtävyys pikkukalojen tutkittavana vai teatterivierasko
rääkäisee lähtölaukauksen sinne
katsomassa
minne olin menossa.
vesikirppujen sadepisaratanssia
Marjatta Juuti
peilikirkkaaksi kiillotetun järven pinnalla.
Siellä istuvat Siellä he he istuvat illasta toiseen illasta toiseen kaukaa tulleet matkalaiset kaukaa tulleet matkalaiset järvenrantapenkillä järvenrantapenkillä ilta – auringon hehkussa ilta – auringon hehkussa ja ja haaveilevat haaveilevat kulkevansa auringonsiltaa kulkevansanuo auringonsiltaa nuo järvenrantapenkillä istuvat matkalaiset. järvenrantapenkillä Marjattaistuvat Juuti matkalaiset. Marjatta Juuti 18 18
PITKÄAIKAISET AKTIIVIT Perustajajäseniin kuuluvat, Laura ja Teuvo Luuri sekä Irma ja Seppo Rajala ovat toimineet täydet kolmekymmentä vuotta aktiivisesti SF- Caravan Järviseudun hyväksi. Se herättää kunnioitusta, mutta myös uteliaisuutta, millaista väkeä he oikein ovat.
LAURA JA TEUVO LUURI
Luurit asuivat Alavudella, kunnes myöhemmin muuttivat Lauran synnyinpitäjään Alajärvelle. Teuvo toimi autonkuljettajana. Työstä kertyvät kilometrit eivät kuitenkaan nujertaneet matkustusintoa. ”Kiinnostus” houkutteli liikkeelle. Ajan tavan mukaan perhe osti teltan. Telttaretket suuntautuivat eripuolille Suomea. Sitten alavutelainen ystäväpariskunta osti asuntovaunun, Sprite- merkkisen, jonka mukana myös Laura ja Teuvo aluksi kulkivat. Hyvin pian Luureihin iski niin paha vaunukuume, että ”heidän piti saada samanlainen vaunu” kuin ystäväpariskunnalla oli. Siitä lähtien matka taittui kahden Spriten voimin. Suomen retkeilyalueet kävivät tutuiksi ja käytiin sitä myös Norjassa, aina Altassa asti. Jos vaunu ei ollut menossa, sitä säilytettiin Alavudella kesämökin rannassa. Laura ja Teuvo kuuluivat Seinäjoen yhdistykseen. Heidän jäsennumeronsa on 21934. Kolmekymmentä vuotta sitten oli syntynyt ajatus oman yhdistyksen perustamisesta. Luurit innostuivat heti asiasta. Seinäjoen Volvon pihassa he kirjoittivat nimensä yhdistyksen perustamiseen tarvittavaan nimilis-
taan. Nimiä kertyi lopulta tarpeeksi, ja Järviseudun matkailuvaunuyhdistys ry (vuodesta 1989 SF- Caravan Järviseutu) saatiin perustettua. Yhdistyksen toimintaan Luurit osallistuivat alusta asti innostuneesti. ”Alkuvuosina yhdistyksellä ei ollut omaa aluetta. Treffit järjestettiin pääsääntöisesti naapurikuntien hyväkuntoisilla leirintäalueilla. Päävastuu toteuttamisesta oli muutamalla jäsenellä kerrallaan. Aina sitä pientä askarta tarvittiin muidenkin osalta, kuten paikoittamista tai saunan lämmittämistä”, muistelee Teuvo. Seitsemäntenä vuonna yhdistys vuokrasi oman alueen Valkealammilta, ”Montusta”, joksi siellä olleet haluavat paikkaa nimittää. ”Se aika oli sitten mukavaa aikaa, eikö sinunkin mielestä Teuvo” ja samaa mieltähän Teuvo myös on. Heidän mielestään yhteenkuuluvuus, yhdessä tekemisen meininki ja omien jäsenten vierailut alueella saivat aikaan sen lähtemättömän hyvänolontunteen, jota vielä vuosikymmenten jälkeen on mieluisaa muistella. Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä alkoi tapahtua. Mutkikkaiden valmisteluvaiheiden jälkeen
yhdistys solmi kahdenkymmenen vuoden vuokrasopimuksen Alajärven kaupungin kanssa Isoniemessä olevasta Venevalkamamaasta, joka nimettiin Koivulehdoksi. Puolisen vuotta myöhemmin päätettiin vielä ostaa Lakeaharjun vaunualue. Alueiden kunnostaminen ja toiminta vaativat paljon työtä. Varsinaisia päivystysvuoroja ei silloin ollut. Laura ja Teuvo olivat paljon Lakeaharjulla, jolloin hoitivat myös päivystystä. Talvella vaarana oli vesijohtojen jäätyminen. Myös alkuaikojen liian pienet sulakkeet aiheuttivat päivystäjille lisätyötä. Muuntaja sijaitsi hyvänmatkaa leiristä. Sulakkeen palaessa, jota sattui luvattoman usein, oli päivystäjän vuorokaudenajasta ja säästä huolimatta mentävä muuntajalle sitä vaihtamaan. ”Monesti se piti Teuvonkin yöllä tehdä”, toteaa Laura. Koivulehto oli sitten oma lukunsa, koska alueen perustaminen piti aloittaa aivan alusta. Onneksi löytyi jäseniä, jotka huumori silmäkulmassa kävivät työhön, kaivoivat kannot, keräsivät pajut, ojittivat alueen ja yhdistyksen varallisuuden puitteissa suunnittelivat tulevaa. Tällaisiin sitkeisiin pakertajiin lukeutuu myös
19 19
PITKÄAIKAISET AKTIIVIT Luurin pariskunta. Laura ja Teuvo kertovat hymyssä suin, kuinka hyvältä tuntui, kun alueen laidalle oli saatu kyhättyä kivikasa ”grilliksi” ja uusi ulkokäymälä valmistunut. Siinä tilanteessa ei lainkaan haitannut, että juomavesi piti tuoda kotoa. Silloin oli alueen ensimmäisen juhlan paikka. Vähitellen ajan myötä Koivulehto on kehittynyt, ja toimivat jäsenet vaihtuneet jopa moneen kertaan. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut. Kun kenttä keväällä kestää, Teuvon ja Lauran vaunu ilmestyy omalle paikalle, linnunlaulupuun katveeseen. Pääsääntöi-
sesti vaunu seisoo kausipaikallaan, mutta joskus vieläkin pariskunta ottaa ja lähtee retkeilemään toisille karavaanarialueille. Kauan on Teuvo kuulunut myös vuosien saatossa johtokuntaan, tekniseen toimikuntaan ja kenttätoimikuntaan. Yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä Teuvolle on myönnetty kultainen ansiomerkki. Askelten lyhentyessä vastuut ovat siirtyneet nuorempien harteille, joten nyt on lupa rauhassa nauttia leirielämästä. Karavaanitoiminnasta on Luurin pariskunnalle kehittynyt ”elämäntapa”. Se on rikastuttanut IRMA JA SEPPO RAJALA
IRMA JA SEPPO RAJALA
20 20
”Siinähän se tuli kerrotuksi meidänkin tarina,” tuumasi Irma kuullessaan mitä Luureista oli kirjoitettu. ”Monet mukavat reissut olemme Teuvon ja Lauran kanssa tehneet, ja entä sitten ne yhteiset vuodet Järviseudun yhdistyksen paikoilla, niistä ei tekemistä puuttunut!” hän jatkaa. Sepon kotitilalla Alajärven Kurejoella. Työuransa Irma on tehnyt lähinaapurissa sijaitsevalla Alakylän alakoululla ja Seppo kävelymatkan päässä Myllyahon sahalla. Aikuiset kaksi lasta elävät
omilla tahoillaan. Jo varhaisessa vaiheessa nuoripari huomasi kiinnostuneensa matkailusta, joka antoi heille sopivaa etäisyyttä arkityöstä. Lapset kulkivat aina mukana. Jo puolivuotiaana nuorimmainen sai osallistua ympäri Suomea kiertävälle telttaretkelle. Lähes aikuisikään asti lapset halusivat kulkea vanhempiensa matkassa, ja into oli suuri. ”Joka kesä, kun lomat alkoivat heinäkuussa, lähdettiin heti matkaan. Tytär pakkasi vaunun jo edellisenä iltana valmiiksi, että aamulla
heidän elämää. He ovat saaneen tutustua moniin ihmisiin pohjoisesta, etelästä, idästä ja lännestä. Monista on tullut hyviä ystäviä. Uudelleen tapaamiset ja terveiset ovat olleet ilonaiheita. Omassa yhdistyksessä tärkeintä on ollut yhdessä olemisen ja tekemisen tunne. Laura ja Teuvo ovat karavaanariaikanaan kohdanneet erittäin monenlaisia ihmisiä. Heidän mielestään aito karavaanari sopeutuu kaikkien kanssa. Hän on ”samalla viivalla, eikä titteleistä välitä”, pariskunta vielä täydentää.
päästäisiin aikaisin matkaan”, huomautti Irma. Tuli aika, jolloin teltta alkoi tuntua kylmältä ja märältä. Vuonna 1980 Rajalan pihalla komeili pieni, kolmelle tarkoitettu asuntovaunu, Sprite 400. Seuraavana vuonna Irma ja Seppo liittyivät jäseneksi Seinäjoen seudun yhdistykseen, jonka tallella olevasta ensimmäisestä jäsenkortista voi havaita. Vaunuun kiinnitettiin numero 14580. ”Me emme sitten tienneet karavaanarien tavoista yhtään mitään. Ihmettelimme vain kovasti, että miksi kummassa nuo kaikki vaunuja vetävät nostavat meille kättä”, Seppo naureskelee. Ajaessani Rajalan pihaan haastattelua tekemään vaunukatoksessa seisoi uusi asuntovaunu, kaksiviikkoa sitten vaihdettu Solifer. Se on perheen 8. vaunu. Kumpi sitten pariskunnasta on innokkaampi vaununvaihtaja, sitä voi arvailla. Lopulta vaihtopäätös tehdään kuitenkin yhdessä harkiten. Irma on dokumentoivaa sorttia. ”Vaunupäiväkirjaansa” hän on pitänyt matkailuharrastuksen alusta aivan lähi vuosiin
saakka. Tarkasti merkityt päivämäärät ja muut merkinnät eivät jätä mitään arvailujen varaan sitä, missä ja milloin on oltu, mitä tehty ja tapahtunut. Yhdistyksestä eri lehdissä olleet artikkelit Irma on koonnut leikekirjaansa. Lukuisat valokuvat albumissa kertovat Rajalan perheen retkielämyksistä ja kokemuksista sekä osallisuudesta oman yhdistyksen toimintaan. Kuvista päätellen Seppo onkin ollut yksi keskeisistä Koivulehdon suorittajista. Päätä ei ole huimannut nousta katolle tai laskeutua maanpinnan alle. Omassa yhdistyksessä tarvittava työmäärä ei tullut Sepolle yllätyksenä niin, kuin tuli niille, jotka luulivat ettei yhdistyksen perustaminen vaikuta työtarpeeseen. Kysyttäessä Sepolta nimeä perustamisvaiheessa tarvittavaan nimilistaan sitä ei Rajaloilta heti saatu. Asiaa pidempään miettineinä Irma ja Seppo kirjoittivat lopulta nimensä listaan Osuuspankin kerhohuoneessa, perustamiskokouksen yhteydessä. Kaiholla muistelevat Rajalatkin Valkealammen päiviä. Olihan se ensimmäinen pitkäaikainen yhdistyksen alue, jossa jokseenkin kaikki oli ennestään valmiina ja yhteishenki voimissaan. Alueen hiihto- ja kuntoilumahdollisuudet olivat hyvät myös lapsiperheen näkökulmasta. Vaunuaan Rajalat pitivät kesät talvet Valkealammella. Matka kotoa leirintäalueelle oli sopivan lyhyt, ja perhe nähtiinkin usein myös talvipäivystäjinä. Lakeaharjulla elämä sujui Luurien tapaan. ”Sitten Isossaniemessä alkoivat vesurit heilua”, Seppo asian ytimekkäästi ilmaisi. Ensimmäisenä kesänä Koivulehdossa sai olla ilmaiseksi, kunhan raivasi paikan itselleen. Kävi niin, että Seppo ja Irma olivat ensimmäiset paikan
kesyttäneet yöpyjät. Siellä tuo innokas Rajalan vaunukunta nökötti vuonna 1996 yksinään, pajumetsikössä, juhannuksena. Siitä alkoi Irman ja Sepon pitkään kestänyt ”urakka” Koivulehdossa. Traktorin kanssa Seppo raivasi pajukkoa. Kekseliäs ja kätevä mies osallistui pyyteettömästi kaikkeen mahdolliseen, mitä alueella tehtiin. Elettiin vuotta 1998 ja Rajalat huomasivat asuneensa alueella miltei koko kesän. Grillaamista varten Seppo olin latonut tiiliä ristikkäin. Kaksi miestä Turun seudulta sattui tulemaan alueelle. Illalla kaverit kävivät ihmettelemään, että onpa kummallinen grilli; ei edes savea tiilten välissä. ”Olisi kuka laittaisi savea, niin värkkejä ja apua kyllä löytyisi”, vastasi Seppo. Aamulla miehet saapuivat työhansikkaat kädessä tiilikasalle ja aloittivat muurauksen. Seppo toimi hanslankarina. Kantoi ja halkoi tiilet sekä huolehti muusta tarvittavasta. Parin päivän kuluttua grilli oli valmis. ”Kävi hyvä tuuri, kun toinen vieraista sattui olemaan eläkkeelle siirtynyt muurari. Oli sanonut muuranneensa jo viimeisen takkansa, mutta kyhäämäni grilli sai hänet vielä kerran näyttämään taitonsa.” Vuodesta 2002 on takka palvellut Koivulehdossa olevia, ja jokainen sen loimussa istunut tietää, miten erinomaisesti mestarimuurari on työssään onnistunut. Valitettavasti miesten nimet ovat vaipuneet unholaan. Jos joku tapaa matkoillaan Koivulehdon takantekijät tai kuulee heistä, hän voi ilmoittaa siitä Rajaloille. Matkan varrelta on Irmalle ja Sepolle ehtinyt kertyä monenkirjavia tunteita. Harmitti ”eräällä pohjoisen reissulla, kun yöllä tulomatkalla rikkoutui vaunusta rengas ja vanne meni lint-
taan. Hyvällä onnella se saatiin yöllä korjautettua, mutta kuinka kävikään. Vihannissa pamahti sitten se toinen rengas, ja sen korjauttaminen oli puolta kalliimpi ensimmäistä, vaikka se tapahtui päivällä”. Suututti, paikalliset hunsvotit pohjoisen Pyhäjärvellä, ”auto oli tankattu aamun lähtöä varten. Iltaa istuimme paikallisten nuorehkojen kalamiesten kanssa, makkaraakin tarjosimme, ja aamulla autontankki oli tyhjä.” Huvitti ”eräänä pääsiäisenä, kun lampaanlihaa syötiin. Taisi se olla liian hyvää, kun eräskin henkilö söi itsensä röyhtelyasteelle ja vielä seuraavana aamuna totesi kurkusta tulevan haisevaa villalankaa”. Nauratti perässähiihtäjiä, ” Suomeen levisi hiihdon luistelutyyli. Seppo näytti naisille kuinka oikein luistellaan, jalat levällään ja samalla mätkähti maahan pitkälleen, kädet sauvoissa jalkojen välissä. Niin oli Sepolla seuraavana päivänä lupupäivä”. Pelotti Irmaa Altan matkalla, ”enää ei tarvitse noin pohjoseen lähteä, minulle yksi kerta riittää”. Surullista, ” pitkä vankkuririvi, lopullisesti seisahtuneet.” Talkoohenkisten Rajaloiden suuri työpanos on ollut arvokas lahja yhdistykselle. He ovat tarttuneet myös niihin tehtäviin, jotka eivät ole olleet niin miellyttäviä suorittaa. Seppo on kuulunut yhdistyksen johtokuntaan sekä tekniseen toimikuntaan hakien siihen lisävalmiuksia Caravan- liiton järjestämiltä TETOkursseilta. Yhdistykselle tehdystä työstä Sepolle on myönnetty kultainen ansiomerkki.
21 21
HEITTOKÄSI HEITTOKÄSI Palloa Koivulehdossa osaamme heittää jo tarpeeksi hyvin. Sitä paitsi, se näillä seuduin on isojen poikien laji. Muuten olemme kyllä ”etoja” heittolajeissa. Harjoittelu tekee tekeemestarin mestarin mölkyn heitossakin heitossakin
No että Petankki! Nosanoisit sanoisitsuoraan, suoraan, että Petankki ! En sitten olisi vaikeampi heittää Ensano, sano,koska koska sitten olisi vaikeampi kuin sanoa heittää kuin sanoa
VOITTAJA FIILISTÄ EI VOI PIILOTELLA
22 22
Petankkin YT- mestaruus. ja SM-pilkkimestarit Teuvan Parrassa VOITTOKALA 12 mm !!
Petanque, helpompi heittää Petangue helpompi heittä kuin sanoa kuin sanoa
Nännikupin heittämisessä Nännikupin tonkkaan tarkaan heittämisessä tärkeimpiä asioita on keskittyminen ja tärkeimpiä asioita on keskittyminen ja letkeä sormiote letkeä sormiote
TREFFIT Treffien järjestäminen kuuluu Koivulehdonkin toimintaan. Turvallisuustreffit järjestetään vuosittain. Muut aiheet vaihtelevat mielenkiinnon mukaan. Omaleimaisimpia ovat olleet: laivaristeily Lappajärvellä, retkit Pyhävuorelle, pyöräretki Aution Atelijeen kivimaailmaan tai teatteritreffit Halkosaaren kesäteatteriin. Myös kaikilla yhdistyksen jäsenillä on oikeus ilmoittaa treffiaiheita.
Nyt leivotaan sementtiä
Pitäisikö ne kääntää toisin päin?
Kranssinteko on tarkkaa puuhaa
Tästä kiinni ja sitten se on hyvä
Taisi tulla hyvä, vaikka itse sanonkin
Teatteritreffiläiset kesäteatterissa Lappajärven Halkosaaressa
23 23
JUHLINTAA Pakertamisen vastapainoksi osaamme myös juhlia sekä lyhyen, että pitkän kaavan mukaisesti
25-VUOTIAS KOIVULEHTO
Tervetuloa Koivulehdon 25-vuotis juhliin
Viimeinen silaus, vain sika puuttuu
Pääjuhlassa 24 24
JUHLINTAA JUHANNUS Siniristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin.-
Koivulehdon juhannus käynnistyy
Taianomaista tunnelmaa
Koivulehdossa paistaa aurinko
Ostetaanko täällä arpoja? Mihin ne kaikki hävisivät?
Miksei BINGO jo ala? Miksei se BINGO jo se ala?
25 25 25
KAHVITTELUA
Kahvihetki on aina korvaamaton
SIELTÄ SIELTÄ SUN SUN TÄÄLTÄ TÄÄLTÄ
26 26
Juhla-aamun palaveri. Miten se on? Onko meidän Juhlaamun palaveri. Miten onko meidän pakko pakko pukea tumma puku? pukea tumma puku?
Lapsettaa. Lapsettaa. Minkähän ikäisiä luulevat olevansa? Minkähän ikäisiä luulevat olevansa
SIELTÄ SUN TÄÄLTÄ
Mitähän nyt juhlii? Mitähännene nyt juhlii?
Polkuautolla onjännää jännää Polkuautollaperuuttaminen peruuttaminen on
Syyskokous KanavanKevarissa Kevarissa Syyskokous Kanavan
Nostojoukko valmiina Nostojoukko valmiinapalvelukseen palvelukseen
Mielenkiintoista, mielenkiintoista Mielenkiintoista, todella todella mielenkiintoista
Mikäs täällä on touhuta Mikäs täällä on touhuta
Rauhaisaa talviaikaa Koivulehdossa
27 27
KOIVURINNE
UUDET TUULET PUHALTAVAT LAKEAHARJULLA SFC Järviseudulla on laitettu hihat heilumaan ja yhdistyksen talvipaikka Lakeaharjun alue on kunnostettu.Alue sijaitsee Vimpelissä laskettelurinne Lakiksen välittömässä läheisyydessä kauniilla koivurinteellä. Alueella on 40 sähköpaikkaa ja lisäksi 20 sähkötöntä paikkaa. Lakeaharjun maasto on tunnettu monipuolisena ulkoilu- ja liikuntaharrastuspaikkana. Alueella on Lakiksen hiihtokeskus, joka käsittää latuverkostoa 21 km, josta n. 16 km valaistua, 3 laskettelurinnettä, lumilautailu halfpipe ja –street. Maastopyöräilyreitit, lenkkeily- ja patikointireitit tarjoavat upeita elämyksiä vaativallekin liikunnan harrastajalle. Uusi harjoittelu-, kilpailu- ja vapaa-aikakeskus Sport center Lakis antaa mahdollisuudet mm. rullasuksija ampumahiihtoon. Alue toimii omatoimialueena. Koivurinne Lakiksella toivottaa tervetulleeksi! Alueen osoite: Lakeaharjuntie 102, 62800 Vimpeli
30-VUOTIS ONNITTELUT VUORELTA SF-CARAVAN JÄRVISEUDULLE
28 28
kuluvana kesänä hieman muokata uuteen uskoon ja aluetta putsata siistimpään kuntoon. Yhteistyökuviotakin on alueella tai lähistöllä toimivien yhdistyksien ja yrityksien kanssakin neuvoteltu ja jatkossakin neuvotellaan uusista ideoista lisää. Yritetään saada alueesta toimiva kokonaisuus, jonka 30-VUOTIS ONNITTELUT VUORELTA seurauksena on kaikkien mukava SF-CARAVAN JÄRVISEUDULLE tulla paikanpäälle katsomaan, viihKuten moni on huomannut Rinteen pääsuunta tulee tymäään ja nauttimaan luonnosta. lehdistä/mediasta, että Lakis Oy on jatkossakin olemaan laskettelu jota Toivotan vielä onnitelut SF-Caravan vaihtanut omistajaa Laskettelutoimin- yritämme kehitellä tarpeen mu- Järviseudulle, toivotaan, että paikat taa Lakeaharjulla on edellisen omista- kaan. Rinnepäällikkönä jatkaa Kul- täyttyvät matkailijoista talvella ja kejan toimesta pidetty vuodesta 1992. lervo Kataja. Kesäksi on suunnitteil- sällä jatkossakin. Olen rinnehiihtokeskuksen uusi 45v la monenlaisia tapahtumia, erilaisia toimitusjohtaja Jouni Niemelä Lapu- kilpailuja ja jotain aktiviteetteja kai- Lakis Oy alta. Kerron lyhyesti toiminnasta ja jat- ken ikäisille. Jouni Niemelä kosta. Ravintolarakennusta on tarkoitus
KALA MAISTUU ...
KALA MAISTUU KOIVULEHDOSSA Koivulehdossa syödään paljon kalaa. Lappajärvi antaa antejaan. Jos ei itse kalasta, ammattikalastajat rantautuvat pyyntireissuiltaan vene- OSSIN SAVUSTUSOHJE satamaan. Heiltä voi ostaa takuuvarmasti kokonaista tai jo valmiiksi käsiteltyä kalaa. Katson säätilan ja lähden ANNELIN KALALEIPÄ ”KALAKUKKO” Tämän ohjeen olen saanut ystävältämme ”Eikalta”. Itse valmistan leipiä ainakin kolme kerralla. Ruisrevityn leivän voitelen voilla. Toiselle puoliskolle laitan ahven- tai silakkafileitä, tai perattua muikkua kokonaisena. Kokeilla voi tietysti muutakin kalaa, mitä nyt järvestä sattuu nousemaan. Kaloille ripottelen hienoa merisuolaa, jonka jälkeen levittelen vielä siansivuviipaleita tai amerikanpekonia höysteeksi. Laitan voidellun leivänpuoliskon täytetyn päälle. Leivän käärin kolminkertaiseen folioon, ja paistan sitä uunis-
järvelle. Käyn päivittäin virvesa aluksi puoli tuntia 225 oC ja sen löimässä ahvenia. Lappajärvi on kajälkeen kaksi tuntia 150 oC. Paiston laisa järvi. Tavallisesti saaliista riittää aikana käännän leivät kerran ylös- myös antaa naapureille. Suolistan alaisin. Leipä syödään lämpimänä. kalat ja poistan päät . Sen jälkeen Toki maistuu se kylmänäkin, jos sitä huuhtelen saaliin. Suolaan runsaasti merisuolalla. Aamulla huuhtelen vielä on jäljellä. kalat ainakin kahdessa vedessä. (Suolaa ei tule koskaan liikaa, vaikka Anneli Anttila yön yli ovat suolassa). Kuivaan kalat ja laitan ritilälle. Uuniin panen pari kourallista leppäpurua ja 5-10 sokeripalaa. Savustusaika on kalojen koosta riippuen 20 - 30 minuuttia. Valmis kala on kullanruskea ja evät irtoaavat helposti. Parhaimmillaan maku on lämpimänä ruisleivän päällä oluen kera. Ossi Rientonen
29 29
KUTSUT VUOSIKOKOUSKUTSU 29.5. SF- Caravan Järviseutu ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Pidetään 25.5.2016 klo 12.00 Koivulehdossa Isoniementie 570, 62710 Kurejoki Kahvitus aloitetaan klo 11.00 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat Kokousviikonloppu on jäsenille maksuton.
TOIVOTAMME KAIKKI JÄSENET TERVETULLEIKSI!
- Hallitus -
VUOSIJUHLAKUTSU 3.9. SF- CARAVAN JÄRVISEUTU TÄYTTÄÄ 30- VUOTTA Kutsumme teidät kaikki viettämään juhlaa 3.9.2016 klo 13.00 Hotelli – Ravintola Alvariiniin, Paavolantie 1. 62900 Alajärvi Juhla alkaa ruokailulla. Ilmoittautumiset 15.8. mennessä: Pirjo Peltoniemi pirjo.peltoniemi@alajarvi.com tai p. 0400-561 187 30 30
TERVETULOA !
- Hallitus -
PÄIVÄSTÄ PÄIVÄÄN YHDISTYKSEN PERUSTAJÄSENET 1986 SEKÄ HALLITUS 2016
Yhteiskuvassa peustajajäsenet yhdistyksen perustamispäivänä 9.9.1986. Pentti Mäkelä 10. oikealta. Hänen aloitteesta oman alueen perustamishanke lähti käyntiin. (kuva: Asta Kettunen)
Nykyinen hallitus 12.4.2016: (ed.vas.) Hilkka Westerbacka (siht.), Pirjo Peltoniemi (pj.), Anneli Anttila, Elisa Ylikojola, Jari Ventilä (vpj.), Pauli Lantela, Tuomo Juuti ja Erkki Ahonen. Kuvasta puuttuu Veijo Jukkala (jäsenkirjuri ja nettivastaava).
31 31
TOIMINTASUUNNITELMA SF-CARAVAN JÄRVISEUTU RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 YLEISTÄ: Vuosi 2016 on SF-Caravan Järviseudun 30:s toimintakausi. Koivulehtoon kaksi ensimmäistä paikkaa raivattiin juhannukseksi 1986. Näistä ajoista on alue paljon muuttunut. Alueelle on tehty paikkoja n. 50:lle yksikölle ja rakennuksia on valmistunut useampia. Yhteen vuosikokoukseen yhdistys siirtyi vuonna 2013. Koivulehdon maanvuokrasopimus uudistettiin 25 vuodeksi päiväyksellä 1.9.2015. KOIVULEHTO Yhdistyksen juhlakesää vietetään tänä kesänä. Kaikki isompi toiminta tältä kesältä jäädytettiin, vaikka suunnitelmia olisikin ollut runsaasti. Päätettiin kuitenkin keskittyä juhlavuoteen ja suorittaa pienimuotoisia huoltotöitä. Treffeistä aloitetaan avajaisviikonlopulla, jolloin jokaisella on mahdollisuus koeponnistaa kaasulaitteet ja tarkistuttaa sammuttimet. On vielä sellaisia matkailuautoja ja –vaunuja, joita ei koskaan ole koeponnistettu. Oman turvallisuuden kannalta tämä on hyvä tehdä vähintään joka toinen vuosi. Vuosikokouksessa valitaan yhdistykselle uusi puheenjohtaja ja hallitukseen jäsenet erovuoroisten sijaan sekä käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Juhannustreffeillä ja venetsialaisissa pelataan bingoa ja pidetään arpajaiset sekä järjestetään pitkäpöytä. Muutaman vuoden tauon jälkeen pidetään askartelutreffit. Tänä kesänä valetaan betonia. Tehdään pienimuotoisia koriste-esineitä. Juhlavuosi huipentuu varsinaiseen juhlaan 3.9. Aloitamme juhlan Hotelli Ravintola Alvariinissä ja jatkamme illanistujaisilla Koivulehdossa. KOIVURINNE, LAKEAHARJU Lakeaharjun alue nimettiin epävirallisesti Koivurinteeksi. Aluetta kehitetään aktiivisten talkoolaisten toimesta. Kausipaikkoja myydään jälleen tulevalle talvelle. Syksyn koittaessa Koivurinne, Lakis, jatkaa alueen karavaanikautta. Koivurinteellä pidetään mahdollisesti ruska/puolukkatreffit, mitenkä säätilanne sallii. Talvella järjestetään jokin liikuntatapahtuma. Nämä vielä ovat suunnitteluasteella, kun emme oikein kykene ennustamaan millaista keliä silloin on. Toivomme kuitenkin että seurailette yhdistyksen koti- ja face book-suvuja. Päivittelemme sinne tapahtumia ja ajankohtaista asiaa. TREFFIT Koivulehdossa suunnitellaan järjestettäväksi kesällä 2016 seuraavat treffit/talkootapahtumat maalis/huhtikuu: talkoot huhti/toukokuu: siivoustalkoot, seuraa paikallislehtiä ja nettiä 27.-29.5.: Turva/avajaisviikonloppu 28.5. Turvallisuuspäivä 29.5. Vuosikokous 23.-26.6. Juhannustreffit 29.-31.7. Askartelutreffit 26.-28.8. Venetsialaiset 2.-4.9. 30-vuotis juhla Koivurinteellä syksyinen ruska/puolukkatreffi talvella 2017 talviliikuntatreffit Osallistumme muiden YT-alueen yhdistysten järjestämille treffeille sekä liiton koulutuksiin ja liittokokoukseen. JÄSENTIEDOTE Jäsenistölle lähetetään yksi virallinen vuosikokouskutsu keväällä, tänä keväänä 30v-juhlalehti. Lisäksi pyritään tiedottamaan treffeistä ja talkootapahtumista paikallislehdissä, sähköpostilla sekä koti- ja face book-sivuilla. Jokaiselle uudelle yhdistyksen jäsenelle lähetetään aiempien vuosien tapaan ilmaiseen vuorokauteen oikeuttava lipuke tervetuliaiskirjeen mukana. TOIMIKUNNAT 32 32
Aluetoimikunta – vetäjät: Erkki Ahonen, Tuomo Juuti ja Jari Ventilä Keittiötoimikunta – vetäjät: Anneli Anttila ja Elisa Ylikojola
TREFFIT 2016 KESÄN 2016 TREFFIT: 27.-29.5. TURVA/AVAJAISVIIKONLOPPU 28.5. TURVAPÄIVÄ alkaen klo 9.00 Sammuttimen tarkastus 5,00€ Kaasulaitteiden koeponnistus 30,00€ Kahvitus 29.5. VUOSIKOKOUS klo 12.00 Kahvitus klo 11.30 Esillä sääntömääräiset asiat
23.-26.6. JUHANNUS Arpajaiset ja bingo Kahvitus, pitkäpöytä
29.-31.7. ASKARTELUT Perjantaina voidaan aloittaa klo 13.00 ja lauantaina jatketaan. Valetaan pieniä betoniesineitä muotteihin. Voit tuoda mukanasi pari muovista isoa sankoa, muutaman pienemmän ja kaatimen. Maitopurkkeja, kahvipusseja, narua, kestävää teippiä, kertakäyttö muovimukeja (valkoisia), vanhoja froteepyyhkeitä. Silikonimuotteja, muovirasioita. Akkuporakoneen ja siihen vispilän, jos sinulla on sellainen kotona. Kumisaappaista tulee mukavia koristeita puutarhaan, varsinkin lasten pienistä kumppareista. Kotiin kuljetuksen ajaksi pahvilaatikoita. Betonia tehtäessä sitä roiskuu vaatteille, joten työvaatteet, -hanskat ja –kengät. Betonia on Koivulehdossa runsaasti, sitä ei tarvitse tuoda! Lisätietoa Pirjolta 0400-561187 tai laita viestiä pirjo.peltoniemi@alajarvi.com niin laitan tarkempaa listaa.
26.-28.8. VENETSIALAISET Kahvitellaan yhdessä omin antimin pitkässä pöydässä. Mikäpä estää pelaamasta bingoa. Arpoja ainakin myydään.
2.-4.9. 1.9.
30-V JUHLATREFFIT JUHLA Hotelli Ravintola Alvariini alkaen klo 13.00 ruokailulla Ohjelma Täytekakkukahvit Mennään juhlapaikalle omilla kulkuneuvoilla ja yhteiskyydeillä Illanistujaiset Koivulehdossa saunojen jälkeen Paistetaan makkaraa ja seurustellaan yhdessä. Saattaapa jotain pientä yllätysohjelmaakin olla! 33 33
YHTEISTYÖSSÄ
ALAJÄRVI 34
YHTEISTYÖSSÄ
AUTOYHTYMÄ MERTANIEMI KY TAKSI ASKO MERTANIEMI
www.mertaniemi.fi
35
YHTEISTYÖSSÄ
ALAJÄRVI
Sahatie 2 • 62900 ALAJÄRVI
luontaistuntijaalajarvi.fi
puh. 06 557 6270
HALLA-AHON KUTOMO KY
Puh.TAXI 0400 307 906 • BUSSIT 0500 664 246
www.alajarvenkotitekstiili.fi
ALAJÄRVI PUH. 050 511 1102
Yllätä itsesi ja kukkarosi
Koneurakointi
M & S Kantonen t.fi www.HHne
kaivinkone- ja maanrakennustyöt Alajärvi Kiventie 1 @HalpaHalli
36
0400 369 539 • 0400 665 901
YHTEISTYÖSSÄ
06 557 7470 06 557 2146 (vikailmoitus) www.alajarvensahko.fi
37
YHTEISTYÖSSÄ
Jätehuolto | Vaihtolavat | Energia | Kierrätys
AUTOYHTYMÄ MERTANIEMI KY Hallapurontie 756 | 62800 Vimpeli TAKSI ASKO MERTANIEMI Sähköposti: roskapate@suomi24.fi Puhelin: 0400 909 210 www.mertaniemi.fi
Koivulehdon aluetta. Takana oikealla näkyy Pyhävuori ja vasemmalla Lakeaharju. 38
YHTEISTYÖSSÄ
OLEMME LÄHELLÄ JA LÄSNÄ
omasp.fi
Varaudu kesän matkailukauteen ja ota käyttöön kotimaisen, paikallisesti palvelevan Oma Säästöpankin OmaMobiili ja Visa Credit/Debit -kortti. Pankkiasiat sujuvat ajasta ja paikasta riippumatta, olet sitten reissun päällä niin suomessa kuin ulkomaillakin. Tervetuloa meille.
Onnittelut 30-vuotiaalle SF-Caravan Järviseutu ry:lle!
Oma Säästöpankki Alajärvi, Keskuskatu 14 Lehtimäki, Keskustie 4 A Vimpeli, Patruunantie 13
SAIMME VIELÄ TEHTAALTA LISÄERÄN suosittuja Adria 50 Years Edition –juhlamalleja nopeaan toimitukseen.
Adria Matrix M 650 SF 50 Years Edition alk. 69.990€
J. Rinta-Joupin rahoitustarjous uuteen matkailuajoneuvoon
Adria Matrix M 670 SL 50 Years Edition alk. 73.500€
KORKO VAIN
0,99% Ei mitään muita kuluja*
ollection M Matrix a t r i x 5500 YYears ears ea e arrss E Edition diittiio d on n SILVER ccollection *) Esimerkkilaskelma: Ajoneuvon hinta tai väliraha 25 000€, käsiraha 5 000€, perustamiskulu 0 €, korko 0,99 %, käsittelymaksu 0€/kk, luottoaika 60 kk, viimeinen isompi erä 5000 €, kuukausierä 221,80€. Luottokustannukset yht. 746,60€. KSL:n mukainen luottohinta 25.746,60, todellinen vuosikorko 0,99%. Vaatii luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen.
SEINÄJOKI JOUPPILANTIE 18 06-420 1800
Lähes 400 kpl matkailuajoneuvoja – tutustu koko jättivalikoimaan osoitteessa:
rintajouppi.fi 39
LIITY JÄSENEKSEMME
40
puh. 040 518 7205
www.sfcjarviseutu-koivulehto.net