Page 1

KAIKU 11


2

KAIKU 1/2012

Pääkirjoitus

3

Läpileikkaus keskustalaisen opiskelijaliikkeen historiasta

5

Nyt puhuu Kansainvälistynyt Maalainen

7

3 kysymystä järjestöille

8

Byrokratia on tullut jäädäkseen

11

Sopiva vastuunkantaja

12

Mikä Kepussa kenkuttaa?

13

Lyhyet anonyymit

15

Ote kevään kannarista

16

Linjakysymyksistä käytävä railakas keskustelu

16

Arkiston helmiä........................................................................................................................................... 20


3

Pääkirjoitus Luit juuri ihka ensimmäisen Kaiku-lehden virkkeen. Jyväskylän Keskustaopiskelijat päättivät kuluvan vuoden alussa perustaa oman Internet-lehtensä. Ainakin tänä vuonna ilmestymme kerran keväällä ja toisen syksyllä. Hartiat levenivät Keski-Suomen Keskustanuorten lähdettyä toiseksi julkaisevaksi järjestöksi. Emme näe kahden järjestön julkaisemassa lehdessä ongelmia, vain etuja. Opiskelijat tuovat mukaan koulutuspolitiikkaa, nuoret 15- 30-vuotiaat taas kovin erilaisia viestejä, kaukaakin kampuksilta. Teksteissämme pyrimme yhdistelemään poliittista asiaa ja huumorin ripauksia. Törkypalstoja ja toisaalta vakavaa pönöttämistä on mielestämme liiaksikin. Uutisvuoto, Itsevaltiaat, Hyvät Herrat, Kari Suomalainen ja useat muut tahot ovat näyttäneet kuinka politiikasta revitään riemua fiksuutta unohtamatta. Tahdomme tehdä juttuja, joita ihmiset todella jaksavat lukea läpikotaisin. Opiskelijaelämää voisi kutsua ihmislaboratorioksi. Ei sillä, että täällä laitettaisiin labyrinttiin ihmettelemään. Pikemminkin opiskelijoiden ikuinen tehtävä on ollut marssia yhteiskunnan etunenässä, vaikkeivät ikääntyneemmät polvet tätä ääneen myöntäisikään.

Täysin uuden lehden luomisessa on paitsi tyhjän pöydän riemu, myös mahdollinen lehden kasvamisen ilo. Olisi upeaa nähdä, jos lehti kirvoittaisi esiin monia, erilaisia mielipiteitä. Se millaiseksi Kaiku muodostuu, on meistä kaikista kiinni. Jo nyt suurkiitos erikseen, Petri Honkoselle, Joonas Köntälle, Janne Kallille, Markus Ikoselle, sekä muista järjestöistä vastanneille, jotka kukin lähtivät ennakkoluulottomasti tekemään talkoita uuden lehden hyväksi.

Miksi juuri Kaiku-nimi? Kaiussa on jotain puhuttelevaa; kertautuva huuto kanjonissa, monen suunnan paineessa, heijastus jostain aidosta monimutkaistuvassa maailmassa. Solidaarisuutta, näin mekin meille huutaville vastaamme. Kaiku pysäyttää kauempanakin askaroineen kuuntelemaan. Kaiku on reagointia johonkin, yhteiskuntaan. Emme halua vain keksiä mielessämme asioita, joita patistaisimme muita tekemään. Emmekä halua muiden vain kohauttelevan olkiaan lehden ilmestymisen jälkeen. Siksi lehden mottona on ”Niin Kaiku vastaa, ja sille vastataan.”


4

Jyväskylää on kutsuttu Suomen Ateenaksi, mistä moinen? Kansankynttilä- eli opettajankoulutusseminaari perustettiin paikkakunnalle jo 1863. Rehtoriksi nousi itseoikeutetusti suomalaisen koulutuksen isähahmo, Uno Cygnaeus. Syynä juuri Jyväskylän sijoittamiseen oli ilmeisesti, että paikkakunnalla ei entuudestaan ollut mitään merkittävää. Jyväskylää pidettiin myös murteista vapaana paikkana. Siellä suomalaisen sivistyksen kehto saattaisi nousta neitseellisesti. Tahdomme olla kantamassa jyväskyläläistä ja keskisuomalaista sivistyksen kynttilää.

Janne Lintilä Päätoimittaja

Kannen, takakannen ja pääkirjoituksen kuvat: Keskustan kuvapankki


5

Läpileikkaus keskustalaisen opiskelijaliikkeen historiasta Usea saattaa yllättyä kuullessaan ensi kertaa, että Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) ry on järjestönä Keskustanuoria huomattavasti vanhempi. KOL perustettiin Maalaisliittolaiset ylioppilaat–nimisenä toimimaan Helsingin yliopistossa. Taustalla oli vastareaktio: maalaisliittolaisia opiskelijoita veti 1930-luvulla puoleensa äärioikeistolaistuva Akateeminen Karjala-Seura. Toimintamme hiljeni sotavuosiksi; akateemisten nuorten vuodet kuluivat yksin isänmaata palvellen. Keskustanuorten edeltäjä, Maaseudun Nuorten liitto perustettiin pian sodan

jälkeen vuonna 1945, ja opiskelijayhdistys liittyi siihen nimellä Akateemiset maaseudun nuoret (AMN). 1950-1960–luvuilla toiminta laajeni hiljalleen, kun maakuntayliopistoja perustettiin keskustalaisten opetusministerien johdolla. Jyväskylän keskustaopiskelijat perustettiin vuonna 1958, nimellä Akateemisten maaseudun nuorten Jyväskylän osasto. JOK:lla onkin pitkät, kunniakkaat perinteet. 1960-luvulla opiskelijatoiminta laajeni ja suuret ikäluokat vyöryivät massoina yliopistoihin. Opiskelijat syntyivät varsinaisena ”sosiaalisena

ryhmänä”, kuten me sen nykyään ymmärrämme, ja ajattelemme. Vuonna 1966 AMN sai nimen Keskustan Opiskelijaliitto ja se irtaantui jälleen omaksi järjestökseen.

1960- ja 1970-luvuilla KOL teki aktiivista ja radikaalia politiikkaa. Vaadittiin yliopistoihin mies ja ääniperiaatetta, sekä puolueen sisäistä uudistamista. Haluttua ei täysin saavutettu, mutta laitosneuvostojen perustaminen kompromissiratkaisuna toteutui ja yliopistot demokratisoitiin. Nyanssina mainittakoon, että pari vuotta sitten toteutetussa yliopistouudistuksessa, nämä samojen suurten ikäluokkien ex-radikaalit lakkauttivat tämän hirveällä rähinällä saavutetun demokraattisen


6

hallintomallin.

ruumiillistumaa, Teiniliittoa.

1970-luvulla yliopistojen politisoituminen oli totaalista ja esimerkiksi ainejärjestöjen hallinnasta väännettiin taistolaisten kanssa peistä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa JOK:lla oli jopa 130 ehdokkaan listoja ja JOK oli tunnettu sahti-illoistaan. JOK oli tuolloin JYY:n suurin ryhmä useita kertoja. Mm. JOKissa tuolloin toiminut yhteiskuntatieteen ylioppilas Mauri Pekkarinen saavutti mainetta vallattuaan Lozzin takkahuoneen vieressä sijaitsevan ainejärjestöjen vaihtuvan tilan takaisin JOSilta, eli Jyväskylän Opiskelevilta Sosialisteilta. SYL:n puheenjohtajuus oli KOL:lla koko 1970-luvun ja sitä piti hallussaan muiden muassa silloinen KOLaktiivi Jorma Ollila. Tarina kertoo, että tästä oli sovittu Kortepohjan ylioppilaskylän erään luhtitalon terassilla, jossa läsnä olivat ainakin Mauri Pekkarinen, Ollila sekä Olli Korhonen. 1970-luvun lopun KOL:n puheenjohtajana vaikuttanut Timo Laaninen oli myös kuuluisan Teiniliiton viimeinen pääsihteeri ja mukana lakkauttamassa ylipolitisoitumisen

1980-luku oli valtakunnallisesti epäpolitisoitumisen aikaa. KOL etsi itseään ja löysi linjansa yhteiskunta- ja ympäristöeettisistä kysymyksistä. Keskusta omaksui (Keskustanuoret ja KOL edellä) ensimmäisenä puolueena Suomessa ydinvoimavastaisen linjan. Ympäristökysymykset olivat KOL:ssa tuolloin keskeisellä sijalla. 1980-luvun puheenjohtajista saatatte tuntea esimerkiksi Mikael Pentikäisen, Maria-Kaisa Aulan, Pekka Perttulan ja Anu Vehviläisen. 1980-luvun aikana kaikkiin Yliopistoihin oli perustettu KOL:n osastot. Toimipa Turussa parhaillaan kolme kollin osastoa samaan aikaan.

1990-2000–luvut ovat olleet kamppailua jatkuvan vähenevän poliittisen kiinnostuksen kanssa. Piristysruiskeen tähän toi tosin Esko Ahon 2000 vuoden presidentinvaalikampanja sekä vuoden 2003 eduskuntavaalien voitto, jolloin KOL:n jäsenmäärät kasvoivat hurjasti. Uutta aluevaltausta alettiin tehdä, kun opistokoulutusaste

hävitettiin Suomesta ja muodostettiin ammattikorkeakoululaitos 1990-luvun lopulla. Tämä projekti on yhä pahasti kesken. KOL:n toimintaa on aina leimannut pieni mutta hyvä porukka ja toiminta. ”Älykköjen järjestöksi”, sekä ”Keskustan ministerikouluksi” aikanaan nimitetty KOL on tuottanut monia lahjakkuuksia puolueemme poliittiselle toimintakentälle ja tekee sitä yhä. Omasta puolestani voin todeta, että on ilo olla rakentamassa edelleen tätä kunniakkaat perinteet omaavaa järjestöä. Meidän ei kuitenkaan liikaa tule jäädä muistelemaan menneitä (vaikka se mukavimpia harrastuksia onkin), vaan pohtia mikä on 2010-luvun tapa toimia ja rakentaa keskustalaista opiskelijayhteisöä. Tässä toivon teidän kaikkien olevan ilolla ja tarmokkaasti mukana. Petri Honkonen Keskisuomalainen, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja 2012


7

Kuva: Keskustan kuvapankki


8

Nyt puhuu Kansainvälistynyt Maalainen

Viime syksynä hyppäsin tuntemattomaan ja lähdin edariehdokkaaksi. Pohdin, minkä listan sitä valitsisi, ja miksi? Valtakunnan tasolla Keskusta profiloitui sivistyksen ja koulutuksen merkityksen vankaksi kannattajaksi, joten vaalityö Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden kanssa oli luonteva vaihtoehto. Halusin puhua opiskelijan kansainvälistymismahdollisuuksien puolesta. Opiskeluaikana koettu vaihtojakso kun on kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen taitojen antajana elämänkoulua parhaimmillaan!

Osaksi sattumankin ohjaamana päädyin yhtäkkiä viettämään kaksi lukukautta Krakovassa

ulkomailla. Ensimmäisen lukukauden vietin vuonna 2010 Puolan Łodzissa. Työskentelin paikallisen yliopiston kansainvälisessä toimistossa muita vaihtareita käytännön asioissaan avustaen. Kesään kuului mielenkiintoisia ja monipuolisia hommia aina perustason toimistotyöstä yliopiston websivujen käytettävyyden suunnitteluun sekä uuden Erasmus -vaihtoopiskeluohjelmavastaavan kouluttamiseen. Toisen vaihtolukukauteni vietin Itävallan pääkaupungissa Wienissä. Kuvitteleppa:

Näkymä Tonavan rannalta

Tonava, Habsburgien Hofburg-linna, uudenvuoden konsertista tutut filharmonikot. Miljoonakaupunki on yksi Euroopan kulttuurija sivistyspääoman keskittymiä, jonka kaduilla vaellellessa pystyy todellakin kokemaan sellaisen harvinaisen tunteen, kun ei ole kiire minnekään. Ja tarjontaahan tekevälle todella riittää aina. Opiskelijaliput oopperaan, teatteriin tai muihin sivistäviin performansseihin ovat naurettavan halpoja! Puhkikuluneen ”matkailu avartaa” –sanonnan merkityksen alkaa ymmärtää kun asuu pari lukukautta ulkomailla. Opettavaisuusefekti alkaa löytyä, kun pitää selvitä satunnaisista yllätyksistä: kaikista yksinkertaisimmiltakaan tuntuvat asiat kun eivät aina mene samalla tavalla, mihin Suomessa on tottunut. Yllättävien tilanteiden tuomaa epävarmuutta oppii kuitenkin sietämään ja luovuus kehittyy tilanteissa, joissa esimerkiksi pitääkin junalippua tilatessa yhtäkkiä asioida englannin sijasta vaikkapa viittomakielellä. Itse osaan ainakin jo tilata junalipun Puolassa tällä tavalla.

Vaaliständillä ihmisten kanssa viime syksynä keskustellessani ihmettelinkin suuresti, miksi niin moni opiskelija tuntui suhtautuvan pelokkaasti ja omia pärjäämismahdollisuuksia epäilevästi ulkomaan vaihtojaksoista puhuttaessa. Tiedonpuutteesta johtuvia ennakkoluuloja? Vaihtoon lähteminen kun on vielä tehty paperityöltään erittäin helpoksi ja siihen saa rahallista tukeakin. Sen lisäksi erilaisia kohteita löytyy vaikka millä mitalla ja


9

useimmissa niistä paikalliset vapaaehtoistoimijat järjestävät vaihtareille monipuolista ohjelmaa. Ulkomaanvaihto onkin mahtava tilaisuus, jota ei mielestäni korkeakoulu-uran aikana tulisi jättää käyttämättä! Näinpä onkin erittäin tärkeää, että Jyväskylän yliopistossa tuetaan opiskelijan kansainvälistymisen mahdollisuuksia myös jatkossa. Itse ainakin koko ajan mietin, että milloin vielä pääsisin maailmalle uudestaan? Markus Ikonen Kansainvälistyneen maalaisen matkavinkit:

- Googleta tietoa maasta ja kaupungista ennakkoon. Ulkoasiainministeriön sivuilta löytyy kattava paketti usean maan ja niiden keskeisten kaupunkien matkustustiedotteita ja muita matkalla tarvittavia ohjeita. Wikitravel-sivustolta löytyy myös paljon muiden matkailijoiden kirjoittamaa hyödyllistä tietoa matkakohteista. Keskustelkaa ja vertailkaa vaihtokohteita opiskelukavereiden kesken. - Englantia oppii hyvin, vaikkei pääsisikään vaihtoon englanninkieliseen maahan. Ei kannata masentua, vaikkei pääsisikään vaihtoon äidinkielenään englantia puhuvien maahan, koska niihin on yleensä eniten hakijoita. Vaihtokohteessa pitää vaan hakeutua englantia puhuvien seuraan. Tälla taktiikalla kehitin esimerkiksi omaa englanninkielentaitoani vaihtoaikanani huomattavasti.

3 kysymystä järjestöille Pulinat pois ja tosiasiat tiskiin! Esitimme opiskelijajärjestöjen edustajille 3 simppeliä kysymystä. Kenen kevään korottaa Vappu, kuka pohtii jo keväällä syksyn kuntavaaleja? 1) Mitkä asiat ovat jääneet edarikeväästä päällimmäisinä mieleen? Miten haluaisit kehittää edustajistoa? 2) Mikä on tämän hetken yliopistopolitiikan polttavin peruna? 3) Mikä on loppukevään kohokohtasi ja miksi?

Nimi: Marjukka Huttunen Järjestö: Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto (Jyviva) 1. Perustuloon liittyvä keskustelu ja varsinkin itse kokouksessa käyty keskustelu on jäänyt

päällimmäisenä mieleen ja on edelleen yksi päällimmäisistä asioista mielessä. Myös tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ja -oppaan päivittäminen ja parantaminen on ollut meille tärkeää. On ollut hienoa seurata, miten uusi edustajisto on vähitellen saanut kokemusta ja lämmennyt, jolloin myös keskustelu kokouksissa on lisääntynyt. 2. Opintotuen kehityssuunta, opiskelijavalintauudistus. 3. Monta kohokohtaa on tulossa, loppukevääseen niistä ajoittuu esimerkiksi Jyvivan mökkiviikonloppu jota odotan innolla.


10

3. V-A-P-P-U, koska vappu. Hauskaa alkavaa kevättä kaikille tasapuolisesti. ;)"

Nimi: Tommi Liinalampi

Nimi: Eveliina Julkunen Järjestö: JSDN - Jyväskylän sosialidemokraattiset nuoret ja opiskelijat 1. Tästä edarikeväästä, joka on siis ollut minulle ensimmäinen elämässäni, on jäänyt mieleen erityisesti kohtuullisen kuumana käynyt perustulokeskustelu, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman pakertaminen sekä pääsihteerin sijaisen valinta. Edaripuuha on tuonut paljon uusia kokemuksia ja tutustuttanut yliopistopolitiikkaan, mutta kaipaa lisää konkreettista toimintaa kuin vain kokouksissa pönöttämistä. 2. Jossei nyt polttavin peruna niin ainakin hyvin kuuma sellainen on ollut yliopistomme jatkuvat sisäilmaongelmat. Ehkei niinkään edarikeskusteluissa, mutta muuten joka puolella kampusta se on ollut keskeinen puheenaine.

Taho: Grönioni 1. Tämän kevään aikana edustajisto on jatkanut toimintaansa normaaliin tapaan, joskin valtasuhteet viime vuodesta muuttuneena. Asiasisällöllisesti merkittävin keskustelu käytiin perustulosta, jossa edustajisto otti kantaa myös valtakunnanpolitiikassa puhuttaneeseen kysymykseen epäkohtia sisältävän sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseksi. Tässä kysymyksessä löydettiin lopulta yhteinen sävel, joka saavutettiin hyvällä ja rakentavalla keskustelulla. Toivoisin jatkossakin, että asioista voitaisiin puhua avoimesti ja ennakkoluulottomasti kuten tämän kevään aikana on tapahtunut. 2. Yliopistopolitiikan polttavin peruna on kieltämättä opetusta uhkaavat säästöt. Suomen hitaasti toipuva talous ja budjettikuri aiheuttavat vääjäämättä toimenpidetarpeita myös korkeakouluopetuksen suhteen. Toivon vakaasti, että koulutuksen merkitys suomalaisen


11 yhteiskunnan veturina huomioidaan, eikä isoihin leikkauksiin koulutusmenoissa tullaan ryhtymään.

kuukaudessa. Opintotuen pienuuden johdosta opiskelun ohella työskentely on usein pakko, mutta tulorajat eivät liiemmin siihen kannusta.

3. Loppukevään kohokohta on luonnollisesti kevään muuttuminen kesäksi. Neljästä vuodenajasta onkin syytä pitää kiinni ja pysäyttää ilmaston muutos!

Yksi ratkaisu olisi luoda opintotuen perusosan rinnalle erillinen opintosuorituksista (pistemäärä suhteutettuna arvosanoihin) riippuvainen kannustinjärjestelmä. 3. Syksyn kuntavaalit ja niihin valmistautuminen. Kuntavaaleissa päätetään Suomen tuleva suunta: viedäänkö maata eteenpäin vai jumitutaanko puolustamaan vanhoja rakenteita niiden itsensä vuoksi. Kuntauudistus on välttämätön palvelujen turvaamiseksi ja huolellisesti toteutettuna kuntauudistus myös lisää lähidemokratiaa. Eivät ihmisten identiteetit kuntarajoista tai kunnantalosta ole kiinni.

Keski-Suomen Keskustanuoret ja Jyväskylän Keskustaopiskelijat kiittävät kysymyksiin vastanneita!

Nimi: Jere Lehtinen Järjestö: Jyväskylän kokoomusopiskelijat

1. Uusi, viime syksynä valittu edustajisto on työskennellyt huomattavasti edeltäjäänsä sopuisammin. Ilmapiiri on aiempaa rakentavampi eikä aiheita turhille riidoille ole yritetty keksiä väkisin. Käsiteltäviin asioihin perehtyminen ennakolta sen sijaan kaipaisi ajoittain parantamista. 2. Kysymys siitä onko opintotuki sosiaalipoliittinen vai koulutuspoliittinen väline. Kokoomusopiskelijoiden mielestä nykyinen opintotukijärjestelmä ei kannusta opiskelemaan ahkerasti. Saat saman määrän tukea teit sitten viisi tai viisikymmentä opintopistettä


12

Byrokratia on tullut jäädäkseen Meillä kaikilla on jonkinlainen käsitys siitä, mitä byrokratia on. Virastoissa asioidessamme emme välty miettimästä sitä, voisiko asioita tehdä myös helpommin – yksinkertaisemmin. Tätä asiaa pohtivat myös poliitikot. Yksi kestosuosikeista byrokratian vähentämisessä onkin siirtyminen niin sanottuun yhden luukun malliin ja toimintojen tehostaminen. Suomalainen byrokratia kalpenee suuren ja mahtavan itänaapurimme rinnalla ja sanan varsinaisen merkityksen ymmärtää toden teolla vasta, kun byrokratiaa kokee jossain muualla, kuin läntisessä sivistysvaltiossa. Asiakaspalvelu ei varsinaisesti vastaa sanan merkitystä, ellei tiedä mitä haluaa ja minkä vuoksi. Niin ikään yhden luukun malli on kaukainen toive, josta voi vain haaveilla. Kaikki tämä kuorrutetaan useilla asiakirjoilla, leimoilla, allekirjoituksilla ja juuri oikeanlaisilla valokuvilla. Loppujen lopuksi kaiken on myös oltava oikein täytetty, tai asia raukeaa. Tätä on todellinen byrokratia. Miksi byrokratiaa on sitten oltava? Mielestäni byrokratiaa tarvitaan, sillä se omalta osaltaan luo niin asiakkaalle, kuin virkamiehillekin oikeusturvaa. Optimitilanteessa sitä on juuri sopivasti, jolloin se oikeusturvan lisäksi poissulkee korruption mahdollisuuden. Optimaalinen byrokratia valvoo ja estää epäoikeudenmukaisuuden – ainakin teoriassa. Todellisuudessa näin ei ole, eikä tällaiseen optimitilanteeseen olla päästy vielä missään valtiossa. Mitä siis tulisi tehdä? Yhden luukun malli on yksi askel. Se lisää asiakkaan osalta oleellisesti hänen asiointinsa helppoutta ja parhaillaan lisää virkamiesten tietoutta saman työympäristön kautta. Toinen askel olisi luoda nykyisen hierarkkisen järjestelmän sijaan niin sanottu tasautettu malli, jossa päätöksiä tehtäisiin samanarvoisten keskuudessa. Liika valta ei

ole koskaan hyvästä kertyä vain harvojen käsiin. Liiassa toimintojen tehostamisessa voikin käydä juuri näin. Kolmas askel olisi hajauttaa tarkastus ja valvonta riittävän toimivaltaiselle ja organisaation ulkopuoliselle taholle, jolloin sisäinen korruptio tai sen vaara niin ikään vähenisi. Optimisti kuvittelisi tässä olevan ratkaisu, mutta pessimisti kysyisi, eikö tällainen malli ole jo ainakin tavoitteena esimerkiksi Suomessa? Hyvinkin pitkälti kyllä, tavalla tai toisella. Onko siis niin, että byrokratia on tullut jäädäkseen? Uskoisin näin olevan. Tehostaminen lisää asioiden käsittelyn nopeutta, mutta vähentää valvovia silmäpareja. Tarkkailevia silmäpareja taas on oltava, jotta valvonta on riittävään laajaa, mikä lisää asioiden käsittelyä, siis byrokratiaa. Ehkä tavoitteena tuleekin olla byrokratian optimaalinen vähentäminen siedettävään tasoon. Liiallinen täydellisyyden tavoittelu voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa keikumme vaarallisen lähellä liiallisen tehostamisen huonompia seurauksia.


13

Sopiva vastuunkantaja

Yksi puolue on ollut suosioltaan viime aikoina ylitse muiden, nimittäin Kansallinen Kokoomus. Toiset puolueet tuntuvat olevan enemmän tai vähemmän omissa kriiseissään, varsinkin kun tarkastellaan muita pääpuolueita ja niiden tämänhetkistä tilannetta. En lähde pohtimaan syitä muiden puolueiden epäonnistumisiin, sillä siitä on jo monenlaista analyysiä medioissa ollut. Mielenkiintoisempaa on tarkastella kokoomuksen menestymisen syitä ja reseptiä. Mitä sitä epäonnistumisia aina vain pohtimaan ja kertaamaan, tarkastellaan välillä niitä onnistumisia, tuloksena voimme oppia asioiden syvempää ymmärrystä. Kokoomuksen puheenjohtaja on useaan otteeseen kertonut Kokoomuksen olevan vastuunkannon puolue, ja tämän hän mainitsee myös tärkeimmäksi syyksi puolueen viimeaikaiselle menestykselle. Elämme suurien päätösten aikaa ja eräänlaista

murroskautta, sillä talouselämä on vieläkin kriisivaiheessa ja julkinen talous täten alijäämäinen, lisäksi ennalta tiedetyt tulevaisuuden haasteet alkavat yhä enemmän konkretisoitumaan kestävyysvajeineen kaikkineen. Yhteiskunnan instituutioille ja niiden tarjoamille palveluille on syntynyt suurta painetta, jotka tähtäävät uudistuksiin. Julkisen sektorin vastuiden karsiminen ja heikentäminen on helppo tapa tehdä vastuunkantoista politiikkaa, jolla tähdätään myös julkisen talouden tasapainoittamiseen. Hyvinvointiyhteiskunta ja sen säilyttäminen kuuluu Kokoomuksen perusretoriikkaan. Uskallan silti väittää, että Kokoomus ei kuulu siihen puoluekärkeen, jotka ovat useiden vuosikymmenien ajan olleet rakentamassa universaaliperiaatteilla toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kokoomus on oikeistopuolue

ja tällä arvopohjalla leikkauksia on luonnollisesti helpoin toteuttaa – tehtävät päätökset eivät muodostu niin raskaiksi, sillä sopiihan yksityistäminen oikeistolle. Ihmiset eivät ole näinä päivinä poliittisesti värittyneitä. Politiikka ei vieläkään kiinnosta entiseen tapaansa ja erityisesti nuorten ihmisten keskuudessa on havaittavissa, kuinka vähän puoluepolitiikka herättää kiinnostusta. Osallistuminen on siis vähentynyt ja individualismista eli yksilökeskeisyydestä on tullut ajan henki. Individualismin suosio on lisännyt myös kokoomuksen suosiota, sillä kokoomusta pidetään yksilöiden puolueena. Ihminen vastaa omasta onnestaan tai sen puutteesta. Näyttää siltä, että Adam Smithin jo 1700luvulla lanseeraaman "näkymättömän käden" oppi alkaa jälleen keräämään suosiotaan – kaikessa yksinkertaisuudessaan. Janne Kalli


14

Käsityksemme mukaan politiikassa ja myös poliittisissa puolueissa on jäänyt turhan vähille puutteidensa rakentava analysointi ja terve kyky nauraa itselleen. Politiikka on varsinkin oppimista, ilman turhaa otsan rypistelyä!

Mikä Kepussa kenkuttaa? Yksikään tasavallan eduskuntapuolueista ei herätä kansalaisissa sellaisia monisävyisiä intohimoja kuin Suomen Keskusta. Yksi kammoaa luuytimissään, toinen ei voi muita puolueita äänestääkään, kolmas äänestää tai on äänestämättä kulloistenkin ehdokkaiden mukaan, ja neljäs kummastelee kaikkia edellisiä. Moni mielipiteistä on vanhaa perua oman puhtaalta pöydältä lähteneen päättelyn sijaan. Kaikille lienee parhaaksi puolueen pyrkiminen itsetutkiskeluun ja entistä parempaan. Mikä apilaisessa puolueessa harmittaa? Päätimme ottaa selvää ja kysyä joukolta anonyymejä sitoutumattomia. Hiillostus oli kova, valikoidut väitteet julkaistaan sensuroimatta, ja vastaamme esitettyyn minkä taidamme. Siispä: matkaan, väitteiden kimppuun! 1. Väite: Puolue ei ole demokraattinen. Johto ja vahvimmat taustavaikuttajat ovat erittäin vahvoja, isolle jäsenistölle tai äänestäneille ei jää vaikutusvaltaa. Vastaus: Kiitoksia väitteestä! Aloitetaan vastaus siitä mistä ollaan yhtä mieltä: Keskustalla on perinteensä vahvoissa johtohenkilöissä. Googlettakaa Kallion, Kekkosen tai Väyrysen vaiheita. Isäntien ääni on jyrissyt halki vuosisadan. Vanhoillisuuden perinne on näkynyt johtajan korottamisena, mistä on välillä seurannut yhden väsymistä ja muiden passiivisuutta. Myös päätoimittajien (ei kuitenkaan tämän lehden), paikallispamppujen ja yksityisyrittäjien ääni on välillä toistettu viimeisenä sanana kokouksissa.

Rivijäsenten vaikutusmahdollisuuksista on ajoittain kiistaa ja keskustelua, mutta puolue on demokraattinen ja demokratisoituu jatkuvasti. Tulevan kesäkuun puoluekokouksessa rivijäsenillä on tiukan taiston jälkeen mahdollisuus osallistua neuvoa-antavaan äänestykseen puolueen puheenjohtajasta. Lisäksi puoluekokousedustajat ovat äänestäneet nurin puoluejohdon aikeet, näin tapahtuu vain kovin harvoin pienemmissä puoluekokouksissa. 2. Väite: Maataloustuet. Kansallisen omavaraisuuden allekirjoittavat kaikki, mutta Keskusta haluaisi tuottaa kaikki elintarvikkeet Suomessa. Kaikkein köyhimmät maat voisivat myydä ulkomaillekin maataloustuotteita, ellei EU tukisi näin voimakkaasti eurooppalaisten elintasotilojen tuotantoa. Vastaus: Kaiun puolivirallisen kannan mukaan ainakaan banaaneja ja oliiveja ei pyritä jatkossa kasvattamaan Suomessa. Laajaan kansalliseen tuotantoon on muutama perussyy. Siis sen lisäksi, etten usko väittäjän järsivän kriisin sattuessa pelkkää pottua tai rukiin jyviä. Maatalouselinkeinot työllistävät ihmisiä alueilla, joilla ei ole liikaa muuta työtä tarjolla. Suomessa tuotetaan suhteellisen eettisesti ruokaa. Lähellä tuotettu on ekologista, eivätkä pakokaasut pöllyä pitkin Eurooppaa. Kotimainen on myös monesti osoittautunut laadultaan, maultaan ja ravinteikkuudeltaan hyväksi vaihtoehdoksi. Väittäjän esimerkki köyhimmistä maista on kiintoisa. Mutta onko todella järkeä lähteä kärräämään perunaa Afrikasta, kun sitä tuotetaan jo nyt Suomessa? Ilman tukia kaikki tuotanto yksinkertaisesti valuisi muihin maihin, olisimme suojattomia elintarvikkeiden puolella. Kolmannesta maailmasta on ehdottomasti tuotava jatkossakin tuotteita, joiden tuotto kuuluu paikallisille tuottajille ja työntekijöille, ei epäreilulle kaupalle. 3. Väite: Lakonisesti: Väyrynen. Vastaus: Osattiin sitä Paavoa odottaakin. Mies on menneillä meriiteillään, ajatusmaailmallaan ja silkalla tahdonvoimallaan tienannut itselleen


15 rykelmän peruskannattajia. Samalla kolminaisuudella hän on tienannut itselleen rykelmän perusvastustajia. Jos kuulut jo kannattajiin tai vastustajiin, veikkaamme ettet 4. Väite: Se, ettei Rukalle päästä hiihtämään useammin. Vastaus: No niin, loppuun hiukan huumoria. Tämä ei nyt osunut ihan puolueeseen, enemminkin mediaan ja koettuun muutosvastarintaan. Lukijoille nopsasti mainittakoon että ex-pääministeri Vanhanen ehdotti vielä politiikassa mukana ollessaan (tarkemmin: kevättalvena 2009) hiihdettyään

Kuva: Keskustan kuvapankki

vaihda enää puoltasi. Jos et vielä kuulu kumpaankaan ryhmään, Paavolla saattaa hyvinkin olla juuri sinulle sanottavaa. ensin latulenkit yritysjohtajakatraan kanssa, että Suomessa on nostettava eläkeikärajaa ja roimasti. Tästähän se möykkä vasta alkoi. Rukan lumet ovat tästä eteenpäin olleet toistuva manauksen kohde. Mutta kas, ladunraivaaja tunsi välttämättömän! Suomessa vanhusten määrä tulee nousemaan dramaattisesti. Tästä johtuen pääsemme vuodesta toiseen pohtimaan rahojemme riittävyyttä. Vanhasen haukkumisen hiivuttua on monesta suusta päästy kuulemaan avauksia eläkeikärajan korotukseen. Kansakaan ei ole enää idealle niin skeptinen.


16

Lyhyet anonyymit ”Lyhyissä anonyymeissä” kootaan lyhyitä poimintoja nimimerkittä. Emme pidä rajaa mitenkään jäykkänä, hyvin erilaisista aiheista nousseet kiteytykset pääsevät palstoillemme. Jos tahdot lähettää mielessä pyörivää ”lyhyet anonyymit”-palstalle, ota yhteys jokkilaisiin nettisivujemme kautta.

Eikö tieteen pitäisi olla avointa kaikille? Nyt teoksiin ei pääse käsiksi kuin tietyn yliopiston henkilö, eikä hän saa levittää sitä. Tieteen kirjoittamisen rajaamisen ymmärtää, mutta katsomaan pitäisi kaikkien päästä ja ilmaiseksi – ihan niin kuin luennoillekin. Kun laitat tietyt vaatteet ja sinulla on tietyt mielipiteet, sinua pidetään nykyään fiksuna ja hyväksyttynä. ”Ei mulla oo aikaa hakata päätä seinään kokopäiväisesti.” – Kansainvälistynyt Maalainen Nur otan – niminen puolue sai viime tammikuun parlamenttivaaleissa 80.74 %

äänistä. Puolue dominoi Kazakstanin politiikkaa, suomeksi sen nimi on ”Isänmaan valonsäde”. Kyseessä oli kuitenkin vaalitappio. Edellisissä vaaleissa Nur Otan oli saavuttanut yli 88 % kannatuksen, mikä oli pitänyt muut äänikynnyksen alapuolella. Kiviniemi on kehittynyt paljon lyhyen puheenjohtajakautensa aikana. Vaikka Keskustajohtajat tuntuvat joutuvan aina tiettyjen piirien hampaisiin, on Mari toiminut koko ajan suorituksiaan parantaen. Olisiko kuitenkin ollut järkevää pyrkiä jatkokaudelle? Tekona vetäytyminen oli epäitsekäs, ja siten ihailtava. Missä on Schengen-sopimuksen mukainen liikkumavapaus? Bra ja muut pitävät edelleen pääsymaksuja ihan tietullin tapaan. Byrokratia lähentää kansalaista hallintoon: jos virkamiehiä olisi vähän, kukaan heistä ei olisi sinua lähellä. Väyrysen vuoristorata on uskomaton. Loppukesästä hänen ehdokkuuteensa ei moni uskonut. nyt mies johtaa selvästi puheenjohtajagallupeja. Saa vaan nähdä miten käy, kun Puumalan ja Sipilän ilmoittautumiset noteerataan.


17

Ote kevään kannarista Politiikka vaikuttaa muuttuneen turhan usein vain tämän päivän asioiden hoitoon. Pitkäjänteisyys puuttuu; juuri kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut viime tai seuraavan vuoden tapahtumista. Kaiussa tahdotaan vastavetona kerrata kevään kannanottoja valikoidulla otoksella.

Linjakysymyksistä käytävä railakas keskustelu

Huhtikuussa pohdimme median tapaa käsitellä keskustan puoluekokousta. Nuorkeskustalaisia kismitti painottuminen pelkkiin puheenjohtajaehdokkaisiin; pohdinta Suomen suunnasta tuntui jäävän jalkoihin vallasta kamppailtaessa. Seuraavassa sitaatti kannanotosta: ”Puoluejohtajalla on varsinkin median kautta suuri merkitys puolueen menestyksessä, mutta eikö politiikassa myös linjalla ole merkitystä?” Tahdoimme ja tahdomme edelleen selkeitä vastauksia eriarvoistumiseen, EU-linjaan ja ympäristöasioihin. Lisäksi toivoimme puoluekokousedustajilta yksittäisen päätöksen hahmottamista osana suurempaa linjaa ja tulevaisuuden ajattelua. Kannanotto julkaistu Suomenmaassa 04/2012 Keskustan kuvapankki


18

Yhdistä poliitikko ja sitaatti

a) Tony Halme b) Jutta Urpilainen c) Harri Holkeri d) Abraham Lincoln e) Benjamin Franklin f)

Juha Mieto

g) Jyrki Katainen h) Urho Kekkonen

1. "Hyvinvointi syntyy vain työstä, ja siksi jokainen Suomeen työhön tuleva on erittäin lämpimästi tervetullut." 2. "Jokainen syy, joka estää kuntoilun, on tekosyy." 3. "Säästä aikaa – se on kangas, josta elämä on ommeltu." 4. "Minä juon nyt kahvia." 5. "Jumala armahtaa, minä en." 6. "Elämässä pitää olla sopivasti vastoinkäymisiä. Ainakin minua ne ovat kouluttaneet. Mutta peräpeiliin ei pidä ruveta katselemaan. Sen verran voi vilkaista, että ymmärtää, missä on tehnyt virheitä." 7. "Sillä joka auttaa on myös oikeus arvostella." 8. ”Aivan aluksi haluan kiittää…”


19

Etsi seuraavalla sivulla olevasta ruudukosta sanoja Keski-Suomen keväästä. Taulukossa on niin eris- kuin yleisnimiäkin. Sanat voivat olla joko pysty-, tai vaakasuoraan, tai viistottain – joko etu- tai takaperin. Yhteensä sanoja on 12.

V S Y Y R I A F

NF T NC X I I GI T P I R HE L E NOK OOI I UY K HT S T NAUL T P T P J N ÖZ OE P N

J Y A I T A L E

Y G N E N Ä K Y

P E R U S T U L


20

K I VS GAR DNO Vastaukset: Virkkunen, JYP, Aula (Maria Kaisa), Nykänen, perustulo, Tuori, Niinistö, Egypti, Syyria, Juholt, Dragsvik, Putin

Onko minun paikkakunnallani Keskustaopiskelijoiden paikallisjärjestöä?


21

Arkiston helmi채

Uusien illasta syksyll채 2010


22

KOL-johtaja Marjaana Hoikkala ja JOK:n puheenjohtaja Joonas Könttä pirteinä syksyllä 2010


23

Jyväskylän Keskustaopiskelijat toivottaa lukijoilleen mahtavaa Laidunkautta! Nähdään taas syksyllä!

Jyväskylän Keskustaopiskelijat: KAIKU 1/12  

Jyväskylän Keskustaopiskelijat: KAIKU 1/12

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you