Suohpanterror: Dekolonialisttalaš vearjjut revolušuvdnii by

Siskkožat

6. Láiden 7. Beaska Niillas: ČSV-ságat 11. Dekoloniserema lávkkit 13. Sápmi dárbbaša du 18. Jearahallan Asta Baltoin: Oahppat sápmelažžan leahkit 22. Boahtteáiggi oainnáhusat 25. Leage dat rievdadus man háliidat oaidnit 27. Dáidda <3 aktivisma 28. Suodjal, bealuš, várjal, vuostálastte, áŋgiruša 29. Ii rievdadus proteasta haga - Manifesten 31. We are not fighting for nature we are nature defending itself 35. Respect existence or expect resistance 39. Rájácummá, ráhkisvuođain ráddjemin rájáid 41. Čearretsullo oahput 45. Čovdosat kolonialisttalaš válddi botkemii 49. Doaimma dál 54. Revolutionary tools 64. Riegádahte rámálmas revolušuvnna

Láiden Dekolonialisttalaš vearjjut revolušuvdnii fállá dutnje vearjjuid, reaidduid, ideaid, doaibmavugiid ja filosofalaš vuođu dekolonialisttalaš revolušuvdnii. Dat movttiidahttá ja addá nisttiid du revolutionáralaš dekoloniseremii ja dekolonialisttalaš revolušuvdnii. Vuogit dasa sáhttet leat duháhiid mielde, dárbbašat dušše čuovvulit gohččumiidda. Bargobihtát veahkehit du dádjadit dekolonialisttalaš bálgát alde, amma leat gearggus bargagoahtit? Oainnát servodat, mas eallit vuođđuduvvá luondduvalljodagaid ja eará olbmuid badjelmeari ávkkástallamii. Dát lea servodat, mii ii vuođđuduva birgejupmái ja ceavzimii. Dát lea servodat, mii lea cuovkkas ja buozus. Dát lea servodat, mii ferte heaittihit earáid ávkkástallama vai eana ja mii ieža ceavzit. Diehtit ahte dárbbašat radikála rievdadusa. Mii fertet vuot oahppat mo eallit eatnamiin ovttas. Ja fertet dearvvasmahttit ja divuhit servodagamet Dárbbašat dekoloniserema, dárbbašat revolušuvnna. Dekolonialisttalaš revolušuvdna lea buoremus molssaektomet. Na miibat dat revolušuvdna leage? Revolušuvdna lea čiekŋalis rievdadus, dramáhtalaš válddi sirdin, mas servodat gomiha ráđđehusas ja institušuvnnas. Revolušuvnna boađusin ovddeš stivrenvuogi ja eallinvuogi sadjái bohtet ođđa vuogit ja opmodagat ja barggut juhkkojuvvojit ođđasit. Mii Suohpanterroris oaidnit, ahte áidna vuohki buoret boahttevuhtii lea čađahit revolušuvnna, mas hukset ođđa, vuoiggalaš ja ceavzilis servodaga árbedieđuideametguin vai sáhttit eallit Sámeeatnamis vel nuppi logiduhát jagi. Zine, mii lea oanádus magazines, lea dábálaččat ovtta olbmo, dahje uhca jovkkoža eahpevirggálaš publikašuvdna, iešgoasttiduvvon áviisa. Suohpanterror lea mielahis rámis almmustahttit vuosttas zines ja nugo álo, stuoribuš bargguid ollašuvvan gáibida čeahpes olbmuid. Giitosat ElinAnna Labbai, guhte mieldoaimmahii zineža, giitu Piera-Heaika Muotkai ja NSR:ii doarjagis, giitu Mienna-Márjjá Máret Astai jearahallamis. Giitu Aura Pieskii pedagogalaš bagadeamis ja Annikki Herranen-Tabibii vuoiŋŋalaš ovddideamis. Giitu Niillas Holmbergii divttas ja Beaska Niillasii ČSV-ságain. Giitu buohkaide geaiguin leat beassan dahkat dán mielahis mátkki dassážii! Nu Gironis, Parisas, Helssegis, Gállokis, Čearretsullos, moratoriain ja miehtá. Giitu didjiide, geat juohke beaivve čuožžubehtet vuoiggalašvuođa ovddas ja vuosttildehpet vuoiggahisvuođaid. Giitu didjiide, geat riegádahttibehtet revolušuvnnaid rievssatlávkkiiguin ja čáhcestávrráiguin! Ellos eana, ellos eallin, ellos revolušuvdna!

Beaska Niillas: ČSV-ságat Okta dehálamos gažaldagain dál Sámis lea, ahte makkár sámi dáláža ja boahtteáiggi mii háliidat? Leatgo váldoservodagaid mihttomearit buorit ovdagovat iežamet áigumušaide ja Sámi servodathuksemii? Galgágo buresbirgejupmi ja ovdáneapmi mihtiduvvot bá kokontu, golateami ja eará álbmogiid árvvuid vuođul? Dát ii oro ceavzilis bálggis. Dat lea beare gállit luottaid ođđa realitehtaide ja rahpat geainnuid. Máhttit duddjot ođđa máilmmi máttuideamet máhtuiguin.

Ále dájo - koloniserejuvvongo?

Lea viehka surgat, ahte leat gártan dan dillái ahte mii ja guvlomet leat koloniserejuvvon iešguđet dásis ja iešguđet láhkai - kolonialisma váikkuha buohkaide ja buot áššiide. Nu mo Sámis, servodahkamet lea dál eanaš dásiin hábmejuvvon justa nu mo eará ge oarjemáilmmi servodagat. Sihke jurddašeapmi, ásatusat, árvvut, “dárbbut”, láhttemat ja servodatvuogádagat. Kolonialisma lea sihkkon eanaš dan máilmmiáddejumi, luonddugulahallama ja gelbbolašvuođa mainna láviimet birget iežamet guovlluin. Eat šat dovdda iežamet máttuid, sin eallimiid, duohtavuođaid ja árvvuid. Dorvvastat dasa mii fállojuvvo. Sii duolddatit min dakkár mális mas TV-ráiddut, filmmat, dihtorat, bláđit, rádio, máidnosat, interneahtta, vásátusat, ruđat, gárrenmirkkut, spealut, konsearttat, ođđasat, ásatusat,

Govva: Carl-Johan Utsi

vuogádagat, valáštallan, propagánda, lágat, njuolggadusat ja badjelgeahččan giksada min. Lea hui álki giksat dán máli sisa. Ii ge leat bere bere iežamet dieđuid roggat, go kolonista lea máŋga čuođi jagi jo jávkadahttán, duššadan ja sihkkon bihtá bihtážis alddámet. Dán duššadeami várás leat ásatuvvon lágat, njuolggadusat ja eará servodatrievdadusat, nu mo iežamet árvvuid ja vuoiŋŋalašvuođa duolbman. Oktiibuot dát áŋgiruššamat leat botken min báttiid eatnamiin. Seammás leat oaffarat ja ánutat sis ahte eai go veahketivččii. Muhto sis ii leat dáhttu. Dan sii čájetit beaivválaččat mearrádusaideaset bokte.

Mii lea kolonialisma ja dekolonialisma? Kolonialismma sáhttá čilget nu ahte fámut/servodagat/álbmogat leat stivregoahtán, eatnamiid váldán, vieruid geahččalan jávkadit ja muđui duolbman nuppi álbmoga. Dekolonialisma lea dasto váikkutuvvon álbmoga áigumuš ja bargu fas jorgalahttit dán buoret guvlui, iežas eavttuiguin.

De - dekolonisere!

Lihkus ii leat beare maŋŋit! Dieđátgo, ahte dus lea vejolašvuohta njulget dán dili. Gáibiduvvo čiekŋudeapmi ja nana dáhttu goargŋut eret dan málesruittus. Dasa gáibiduvvo DEKOLONISEREN. Álggos iežas miela, dasto servodagaid ja álbmoga dásis. Álgoálbmotjurddašeapmi, mas olbmos lea iežas sajádat luonddus iige luonddu bajábealde, láhčá dili ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat ceavzilis eallimiidda ja leahkimii. Álgoálbmogat, mat leat doalatan ja eallán iežaset árbevieruid ja árvvuid bokte, leat dávjá ceavzileamos álbmogat. Luonddu máŋggabealatvuohta lea dáin guovlluin riggámus máilmmis. Árbevieruideamet ealáskahttin ja árvvuideamet čuovvun ii leat dehálaš dušše dainna, go mis lea čáppa ja erenoamáš kultuvra, muhto baicca eaktu boahttevaš buolvvaid ja guvlomet ceavzimii. Min geatnegasvuohta lea rájadit ja ealáskahttit dán gelbbolašvuođa, vai mii, guvlomet ja boahtteáiggi eallit veadjit bures. Álbmogisttámet lea ain hui ollu máhttu ja diehtu, mainna sáhttit ealáskahttit ođđa (boares) realitehtaid. Ohccot dál čovdosiid máttuideamet árvvuin ja máhtuin dálá- ja boahtteáiggi stuorra hástalusaide. Oainnát árbedihtomet ja máhttomet lea ohppon duhátiid jagiid mielde dáppe Sámis. Dat sisttisdoallá, mo mii buoremusat eallit iežamet eatnamiin. Geahčadeatnot iežamet ja eará álgoálbmogiid árvvuid, máhtu ja árbevieruid ja máhcaheatnot ja ealáskahttot árvomet vai birget bures boahtteáiggis.

Vuoiŋŋatgo?

Vuoiŋŋalaš bealli lea dehálaš go eallit oktavuođas eatnamiin. Ja hás it árvit: vuoiŋŋalašvuohta ii dárbbaš leat miige ipmašiid, danin go buot eallin lea bassi. Galggat vuollegašvuođain ja giitevašvuođain gudnejahttit skeaŋkkaid, maid juohke sivdnádus addá midjiide vai mii ealášeimmet. Dát lea oassin dássedeattu ja vuoiŋŋalaš

oktavuođa huksemis. Ii galgga váldit eanet go dárbbaša. Go šaddá váldit, vai ieš sáhttá eallit, de galgá dan bargat ráhkisvuođain, giitevašvuođain, vuollegašvuođain ja dovddastit, ahte mii birget ovttas buot sivdnádusaiguin. Dán sáhtán govvidit ovdamearkan hui álkes vieru bokte, man lean beassan oahppat:

Go áiggožat muora njeaidit, de galggat álggos ákšu šipmáriin dearpalit muora, vai muorra manná galmmas amas bávččagit go de čuollagoađát. Dát vierru lea buorre ovdamearka, man láhkai olbmot leat jurddašan buot sivdnádusaid birra. Go dán vieru čuovut ja dan duohta mearkkašupmái čiekŋudat, de boahtá ođđa áddejupmi máilbmái ja min oktavuođaide. Dát smávva vierru čuvgeta bálgáid ja láidesta olbmo ruovttoluotta dan áddejupmái, ahte buot gullá oktii; ahte olmmoš lea dássálaga buot sivdnádusaiguin, oassin luonddus ja ahte galgá giitevašvuođain ja ráhkisvuođain dovddastit dan. Láhtte iežat eatnamiin ja birrasiin nugo dat livččii guoibmát; ráhkisvuođain ja vuollegašvuođain ovddit ja áimmahuša dearvvašlaš ja ceavzilis duohtavuhtii. Jus dáinna bargagoađát ja de jus rivatat vajáldahttit, de it galgga jierásmuvvat. Veahážiid mielde čanat ođđa báttiid eatnamii, máttuiguin ja buot sivdnádusaiguin. Lea dehálaš, ahte mii fuomášat ahte lea vejolaš ealáskahttit vuoiŋŋalašvuođa fas, iežamet dáhtu, máhtu ja árbbi bokte. Kolonialisma ii galgga beassat vuoittu dás cealkit.

Bargobihttá Dekoloniserema lávkkit Vuosttas lávki; dovddasteapmi ja áican. Rabas mielain ođđasa oahppat. Nubbi lávki; bargagoađe. Juohke beaivve ja juohke oktavuođas. Ále vuollán. Goalmmát lávki; go lea dovddastan, oaidnigoahtán ja bargagoahtán, de lea oktasaš áigumuša huksen. Muitte, ahte buot sáhttá divvut - buot sáhttá njulget - buot sáhttá buoridit. Lávkkážiid mielde máhcahit sámevuođa ja hilgut vieris árvvuid, jurdagiid ja láhttemiid. Juohkehaččas leat iežas dáiddut, čehppodat ja bálgát. Go bargá iežas dáidduid bokte nu bures go máhttá, de ovttas earáiguin ja ráhkisvuođain bastit rievdadit olles máilmmi.

Bargobihttá: 1. Mii lea kolonialisma ja mo dat váikkuta du tnje? 2. Mii lea dekolonial isma? Dekoloniseretg o don ja mo? 3. Čuovut go muhtin di idda dahje vieru ja ma id dat mearkkaša dutn je? 4. Leago vejolaš, dárb u dahje dáhttu máhc ahit ja nannet iežame árvvuid, árbevieruid t ja máhtu? Manne/mann e ii? 5. Mii livččii buorre Sámi boahtteáigi? 6. Leat go gearggus ba rgagoahtit?

ČSV!

earáiguin. Go dat lea nu, ahte vai bastit rievdadit buot, de dárbbašat buohkaid. Ja vai stuoribuš rievdadus dáhpáhuvvá, de dárbbašat máŋggalágan doaibmavugiid, sihke dábálaš árgabeaivvi daguid, mat rievdadit uhcit áššiid ja stuorát politihkalaš báruid, mat rievdadit vuogádagaid.

Kolonialisma, dat ahte vierrásat hálddašit guvlomet, kultuvramet ja eallimeamet ja miellamet, lea goaridan min čuđiid jagiid. Koloniála stáhtat eai oro áigumin rievdadit dillámet, eaige boađe ovddidit iešstivrejupmámet. Iežamet fámuidahttin álgá kolonialismma šiitimis. Dalle álgá bálggis friijavuhtii, iešstivrejupmái, dakkár eallimii man ieža háliidat eallit. Albma duohta rievdadus boahtá iežamet siste, iežamet dekolonialisttalaš doaimmain ja daguin. Sáhttit máŋgga láhkái váikkuhit dálá dillái ja rievdadit realitehta ođđa duohtavuohtan. Lagašbirrasis, gilis, servošis, servodagas dahje globála dásis. Okto, joavkkus,

Fámuidahttimis, ealáskahttimis, sámáidahttimis, eamigahttimis, mainna sániin juohkehaš de gohčodeaš, galgá leat ollislaš vuođđu, suvdilis vuohki. Dat, mo mii leat máŋgaduhát jagi eallán eatnamiin ovttas. Geatnegasvuohtamet lea eallit olmmožin ja áimmahuššat eallima vai min maŋisboahttiin lea buorre eallin. Sámi eallinoainnu mielde guvlomet lea

Eale, ále bala. Jus áiggožat dahkat juoidá, de bargga dan! Bargga dan man don ihkenassii berrežat! Beare bargga. Dat fámuidahttá du. Mii ihkenassii leaš galgamušat, de dárbbašat du ollašuhttit dan!

dásseárvosaš guoibmámet, man gudnejahttit ja mas atnit ávvira. Mii juogadat buot buriid ja addit, fidnet, addit. Juogadeapmi lea vuohkámet áimmahuššat ja dikšut

Juogad eap eallima mi lea Go buor lihkku: ij de ge uogadat, ardduh at logiin. Go váiv vi juogad a t , de geahpi dat bel iin.

oktavuođaideamet. Ovddasvástádussamet lea dovdat báikámet ja oassámet stuorit ollisvuođas. Dárbbašlaš dekolonialisttalaš rievdadus dáhpáhuvvá máŋga dásis ja máŋgga láhkai. Fertet oahppamis oahppat, oahppat vel guovtti soabbái. Oahppat ságastallamiin, bargguid siste, lohkamiin. Gulahallan, gažahallan, suokkardallan, hástaleapmi ja diđolašvuođa lasiheami lea čoavdda du ovttaskas go kollektiiva miela dekoloniseremii. Ságastallot buotlágan áššiin ja hutkot ođđa, hutkás ja fámuidahtti vugiid friijavuođa ja buorre eallima joksamii!

Áimmahuša ja ráhkis daid vugiid mo eamiálbmotdiehtu ja -máhttu ellet justa du bokte, du eallinmuitalusa bokte. Juogat earáiguin muitalusat danin go muitalusat, sánážat, máidnasat sáhttet maiddái leat revolutionáralaš danin go sánit dat leat váralaččat. Giela gielain!

Mis olbmuin lea geatnegasvuohta njulget boasttuvuođaid, geatnegasvuohta dahkat áššiid riekta, ovddidit vuoiggalašvuođa ja oktasaš buori. Vállje fightat ja bargga don maid dan, mii lea riekta. Ovddit áššát vaikke okto čuččošit! Jurddaš, ahte mii buohkat leat ovdagovat guhtet guimmiidasamet. Danin leage dehálaš, ahte iežamet ovdamearkkain čájehit earáide dan rievdadusa, man háliidat oaidnit. Roahkkatvuođain roahkasmahttit rievdadussii ja movttiidahttit earáid doaibmat oktasaš áššiid ovddas! Gal dat earát de čuovvulit, go čájehat buori ovdamearkka. Servodagas ii šatta dásseárvosut ja dásseveardásat vuorddašemiin, ahte áššit iešalddis rievddašedje.

Lead by example! Mii leat buohkat láidesteaddjit ja guhtet guimmiidasamet ovdamearkan. Du dagut movttiidahttet ja sáhttet veahkehit earáid, don it oppa jáhkege! Láide, bargga fárrolága, hástal, veahket, neavvo, háleštala. Dárbbašat nana ofelaččaid gállit luottaid midjiide. Gávnnat iežatlágan olbmuiguin. Servodatlaš nuppástus dáhpáhuvvá go olbmot barget ovttas. Dalle lea mis oktasaš fápmu váikkuhit ja nie de áššit nuppástuvvet. Go diđoštat, ahte sáhttit rievdadit áššiid, eat dovdda iežamet fámoheapmin. Das maid lea stuorra fápmu. Ovtta olbmo rahčamušas lea duođaidge skihkka. Máŋga olbmo oktasaš rahčamušas vel eanet skihkka.

Geavat sámekultuvrra, sámegiela ja dáidaga veahkkereaidun. Daiguin bastá rievdadit áššiid, danin go dainna joksá olbmuid váimmuid ja mielaid. Sosiála media lea maid beaktilis vuohki olahit olbmuid. Inspirašuvdna sáhttáge leat cahkkehat, mii bulleha stuorátge rievdadusa, movttiidahttá máŋgasiid,

“Theory and praxis, story and practice are interdependent, cogeneratiors of knowledg e. Practices are politics. Processes are governance . Doing produces more knowledge. Mistakes prod uce knowledge. Failures prod uce knowledge. The only thin g that doesn’t produce knowledge is thinking in and of itself, because it is date created in dislocatio n and isolation and withou t movement.” - Leanne Simpson

mobilisere servošiid ja rievdada nu binnábánnážiid go stuoribuš ollisvuođaid. Mun jáhkán dutnje ja du bargguide ja daid rievdadeaddji fápmui! Iige leat nu váralaš vaikke álo ii mana juste nugo lea plánen. Bargu ieš oahpaha. Dehálamos lea, ahte bargá dan man dovdá leat riekta. Jus it áibbas dieđe mii livččii eanemus riekta, de jearat iežat olbmuin dahje earáin, geat barget seammá áššiiguin. Go jearat veahki, de oaččut veahki. Amma don maid oainnát čuovgga? Divtte dan čuovgát ja vázzil dan guvlui. Ja ane fal ávvira alddát, mii dárbbašat du! Eanni ennážeamet veahkeha, dálkkoda ja ráhkista du. Buoremus ja dehálamos vuohki dádjadit ruoktot lea oktavuođa nannen iežat guovlluiguin. Nu ahte mana meahccái ja váldde earáid vel fárrui. Jurddaš man lihkožat leat mii: fápmomet oktasaš áŋgiruššamis buoret boahtteáiggi ovddas lea dat mearihis ráhkisvuohta, ráhkisvuohta guovlluidasamet ja ráhkisvuohta álbmogasamet. Dat lea min fápmu, roahkkadis ráhkisvuohta min eallimii.

Gii leat don? Lean Mienna-Márjja-Máret Asta. Lean dutki, oahpaheaddji ja gudnedoavttir. Allaoahpu lean gazzan Norgga universitehtaid oahppovuogádagas. Iežan váhnemiin ja sogas lean oahppan sápmelažžan leat. Sis lean oahppan ráhkistit giela, árbevieruid, luođi ja min guovllu ja soga. Mu máttut leat ealihan iežaset bistevaš vuogi mielde dáid guovlluin, gos lean bajásšaddan.

Mo meroštalat dekoloniserema? Mu mielas Juhán Turi lea buorre gáldu, min iežamet gáldu. Juhán Turi lohká, ahte skuvllas ohppet nu ollu joavdelasaid. Eai oppanassiige oahpa sápmelažžan leahkit, muhto ohppet láttevuoiŋŋa.

Jus bidjat “eai oahpa sápmelažžan leahkit” positiiva hápmái, de sáhttit dadjat ahte Turi rávve min oahppat sápmelažžan leahkit, ahte leat sápmelažžan buoremus meinnega mielde. Dat lea nana buorre čilgehus dekoloniseremii. Manin dárbbašuvvo oahppat leat sápmelažžan? Miihan diehtit man guhká ja nannosit midjiide oahpahuvvon, ahte sápmelažžan ii gánnit leahkit, baicce lea oahpahuvvon njeaidit, duolbmat ja fuonášit dan mii lea min iežamet duogáš. Ja danne, jus don oahpat leat sápmelažžan ja oahpat gudnejahttit dan mii lea du, de oahpat maiddái gudnejahttit iežat. Iešluohttámuš buktá fámuid, duostilvuođa ja jáhku alccesis. Okta dakkár vuođđoášši sápmelažžan leahkimis

Govva: Sameer Gurung lea dovdat sámi árvvuid, nu go ovdamearkka dihtii dat, mat bohtet ovdan sámi luonddu- ja máilmmiáddejumis. Dan ala sámi birgejupmi lea álo vuođđuduvvan. Das vuolgá, ahte olmmoš eallá lagas oktavuođas luondduin ja dan dihte gulahallá birrasiin, eatnamiin ja čáziin.

Manin ođđasitoahppan lea dehálaš dekoloniserema oktavuođas? Mii fertet oahppat ođđasit dan mii lea min iežamet ja rahčat deavdit sápmelašvuhtii nana sisdoalu. Muhtumiidda dat lea hui guhkes geaidnu, muhtumat fas leat ožžon mánnávuođa rájes jo fárrui. Vaikko makkár allaoahpuid

sápmelaččat váldet, de liikká lea dárbu oahppat ja ealáskahttit dan, mii lea min iežamet. Ii dušše oahpahallat, muhto baicce aktiivvalaččat fievrridit ja geavahit dan iežas ámmáhis, priváhtaeallimis, servodateallimis ja politihkas ja buot dain eallinsurggiin mat mis leat Sámis. Dat galggašii leat dat, mii lea vuođđun min otná eallimii.

Mas mii diehtit mii lea buorre oahppu? Dat mii lea dehálaš, lea mannat čiekŋalabbui, daguid ja ovdanbuktimiid duogábeallai ja geahččalit fáhtet dan meinnega, mii guoddá dáid. Ovdamearkan mis lea gákti, das lea olgguldas hápmi ja symbola, muhto sáhttit maid jearrat, maid gákti mearkkaša munnje ja dutnje. Mo don guottát gávtti, jus don čalmmiiguin mahkáš hervvošat dan, dat sáhttá muitalit eanet, go maid sánit sárdnot. Min láhtten ii álo čájet čiekŋaleabbo árvvu, eatge mii fáhte ollisvuođa. Ferte bidjat čielga sániid árvovuđđui, nu ahte mii diehtit ja máhttit fievrridit ja heivehit iežamet árvovuođu ođđa diliide. Dábit, láhttemat ja gealbbut rivdet ja ođasmahttojuvvojit dađi mielde go servodat rievdá, muhto min sámi árvovuođđu galggašii leat bistevaš. Oainnát, min servodat boahtá rievdat, ja eat sáhte dušše daid daguid fievrridit. Fertet baicce dan váibmosa doppe roggat ja dan fievrridit.

Mo juohke okta sáhtášii dekoloniseret iežas eallima? Mu mielas giella lea hui dehálaš. Giella ieš guoddá daid árvvuid. Danin livččii nu dehálaš ahte buot sámi olbmot áddejit giela árvvu ja ahte buohkat dorjjošedje ja ovddidivčče giela. Min giella lea buot divrasamos.

Manin dekoloniserenproseassa berre leat proaktiiva? Muhtin olbmot bidjet deattu dasa man leat mássan ja mannet oaffarrollii, dan sadjái go livčče mannan proaktiiva rollii. “Mun sáhtán oahppat giela ja áiggun dasa bidjat fokusa.” Reaktiivavuohta ii ovddit servodaga. Mii galgat geahččat ovddosguovlluid ja smiehttat maid sáhttit bargat.

Gullat maid, ahte ii leat doarvái sadji sámáidahttimii. Dalle sáhttá jearahit ahte leatgo sihkkar, lehpetgo duođaid iskan viiddidit ja cuvket rámmaid, mat hehttejit sámáidahttima? Proaktiiva lea maid dat, ahte geahččala rámmaid siste gávdnat doaibmanlanja. Nu dehálaš ohcat ja doallat das gitta. Ahte ná mii sáhttit, vaikke mis leat dakkár rámmat. Proaktiiva lea dat, ahte don it vuollán, ahte don ozat vuogi mo sáhttit leat eanet sápmelažžan, sihke oahpahit ja leat ovdagovvan. Ii vuordit, ahte eiseváldi boahtá čoavdit ášši, lohkat mo galgá. Baicce jurdilit, ahte maid mii ieža sáhttit.

Čoavdindáidu lea min vuohki leat proaktiiva? Min mánát galget oahppat cahkkehit dola, cegget lávu dahje suovastuhttit biergguid, dádjadit vuovddis. Diet leat buot sámi čehppodagat, mat leat ain guovddážis ja oahpahit mánáide iešbirgejumi. Seammás galget oahppat čoavdit hástalusaid mat čuožžilit, mahkáš dálki rievdá dahje riššaid leat guođđán dahje eará hehttehusaid vásihit. Go boađát hástaleaddji dillái, de ozat álo čovdosa. Go čoavdindáidu boahtá atnui, don it vuollán, don geahččalat birget. Čoavdindáidu ovdána go hárjehuvvo čoavdit áššiid beroškeahttá gos, goas ja makkár dilálašvuođas hástalus čuožžileaš. Go čoavdindáiddu oamastat, de geahččal álo vejolaš čovdosiid gávdnat. Dat ii dárbbaš leat dat, ahte mo dola galgá oažžut buollit, muhto dat ahte čoavdá áššiid dilálašvuođas ja konteavsttas beroškeahttá.

Čoavdindáiddu oahppan livččii mu mielas alimus dási oahppa, mii čuovvola nannosit min iežamet árbevieru. Jus mii buot njaldit eret eará osiid, de báhcá čoavdindáidu, mii luvve áiggis, lanjas ja dilálašvuođas. Čoavdindáidu lea min proaktiiva, ceavzilis vuohki eallit, leamaš álo.

Makkár lea dearvvas servodat? Dearvvas servodat lea dakkár, gos mánáin šearrá eallingivrodat ja eallinmokta, go sii leat ožžon buot vejolašvuođaid geavahit ja ovddidit iežaset dáidduid olmmožin. Nubbi dovdomearka livččii, ahte soabadallan ráđđešii olbmuid gaskavuođaid, ahte olbmot bohtet ovttaide go čovdet áššiid soabadallamiid bokte. Soabadallan olbmuid gaskkas ja olbmo ja luonddu gaskkas leage okta dain árbevieruin, mainna sámi servodat lea sihkkarastán birgejumis don doložis. Gulahallan. Guimmešvuohta. Leaš dál olbmuid oktavuođain dahje oktavuohta buot dainna mii eallá, birastahttá min, lea nu dehálaš. Guldalit. Ja beroštit das. Guimmešvuođas lea stuorra mearkkašupmi, dat ovdánahttá dearvvas ja bistevaš servodaga. Dat lea gudnejahttit dan, man min máttut leat midjiide oahpahan, mas leat čiekŋalis árvovuođđu. Dakkár servodat livččii dearvvas servodat, gos olbmuin lea beroštupmi oahpahallat eallit dássedettolaččat buot dainna mii eallá. Mu mielas galggašii dearvvasmahttit olbmuid gaskasaš oktavuođaid. Seksuálalaš veahkaválddálašvuohta galggašii leat áibbas dohkketmeahttun. Galggašii leat hui lunddolaš ja buorre seksuálalaš ovttastallan, mii čájeha árvvusatnima goappat sohkabeliide. Ahte livččii dearvvas vuođđoáddejupmi olmmošárvvus.

Manin ráhkesvuohta lea dehálaš dearvvas servoša huksemis? Buorre servodat vuolgá ráhkislaš oktavuođain. Mii ovddidat servodaga buorredilálašvuođaid mánáide ja bajásšaddi bulvii ja iežamet gaskavuođaide. Jus mii jurddašat, ahte sámeálbmogis galggašii leat boahtteáigi, de fertet bidjat searaid dasa ahte mánát ja nuorat ožžot buori dovdamuša birastahtti olbmuide ja guovlluide. Buorre dovdamuš ja gullevašvuohta duddjo dan, ahte sii álo háliidit vásihit ođđasit buriid oktavuođaid ja máhccat seamma báikkiide, gos buorre dilli leat muosáhan. Jus dakkár ráhkisvuođa čatnašumit eai leat, de dat ii ovddit

ii ássama sámeguovlluin iige sámevuođa viidáset fievrrideami. Nu ahte mii leat sorjavaččat das, ahte jus mii duođaid háliidat, ahte min mánát ja nuorat ja min álbmot seailluha sámegiela ja sámevuođa, de min vuođđu ferte vuolgit ráhkesvuođas. Ja dat ráva vuolgá min máttuin: mánát oahppet buoremusat ráhkislaš birrasiin, gos ráhkislaš vuoigŋa ráđđe.

Mii lea du dekolonialisttalaš višuvdna? Sámáidahttit buot servodatosiid: skuvllaid, sosiálasuorggi, dearvvašvuohtasuorggi, báikkálaččat gielddaid, jođiheami, valáštallama buot min otná eallinsurggiid. Mii hállat dan birra, muhto galggašeimmet vel duohtandahkat min čáppa áigumušaid.

Mu dekolonialisttalaš višuvdna lea ahte, ságat ja geavatlaš barggut ovdánit giehtalágaid. Jearahallan: Jenni Laiti

Bargobihttá Boahtteáiggi oainnáhusat: 1. Čális iežat jurdagiid sápmelažžan eallimis. Mat áššit leat bures ja mat áššit mannet endorii? Mas niegadat? 2. Smiehta makkár dilli šaddá 6 mánu geahčen? Mat áššit leat bures ja mat áššit mannet endorii? Mas niegadat? 3. Makkár dilli lea 10 jagi geahčen? Mat áššit leat bures ja mat áššit mannet endorii? Mas niegadat? Smiehta dáid vástádusaid vuođul, guđelágan eallima háliidivččet eallit? Guđelágan áššiid sáhtát dál dahkat vai du niegut šaddet duohtan?

Dál lea gearretáigi dat áigi go Hamlet jearrá To have or not to have rights. Duopmár, lávdealbmát ja buorit geahččit mun doarjalan dasa ahte čázi njái. galgá dás duohkoge álmmastit miehterávd Niillas Holmberg

Go eahpevuoiggalašvuohta ráđđe ja dábálamos vuogit nugo jienasteapmi, iežat politihkalaš ovddasteaddjiiguin gulahallan, politihkken, duopmostullui guoddaleapmi dahje feaskárastin ii leat doarvái demokráhtalaš oassálastimii, go mihkkege ii rievdda, de mii dalle ráđđin? De sáhtát roahkka dorvvastit veahkaválddehis njuolggodoaibmamii, eŋg. direct action dahje non-violent direct action, mii lea aktivismma guovddáš bargovuohki dahje strategiija. Dan ulbmilin lea váikkuhit politihkkii, hástalit eahpevuoiggalaš fápmodynamihkaid ja riegádahttit rievdadusa. Ovdamearkka dihtii veahkaválddehis akšuvnnain sáhttá čalmmustahttit muhtin váttisvuođa dahje čájehit vejolaš čovdosa. Lihkostuvvan akšuvdna sáhttá ráhkadit duođalaš kriissa, man lea veadjemeahttun duššindahkat - dakkára, mii bágge ovddasvástideaddjiid meannudit eará láhkai.

Ávkkálaš lohkamuš: Andrey Boyd: Beautiful Trouble, A toolbox for revolution 2016. Maiddái neahttahámis: http:// beautifultrouble.org

Veahkaválddehis njuolggodoaibman sáhttá leat vaikke mii: ovtta olbmo miellačájeheapmi riikkaidgaskasaš oljofitnodaga olggobealde, duháhiid miellačájeheapmi gávpoga guovddážis dahje iežas čatnan vuovdečuohppanmašiidnii. Mahatma Gandhi inspirerii olbmuid váldit aktiiva rolla passiiva rolla sadjái ja ávžžuhii doaibmagoahtit iežas áššiid ovdii: “Leage dat rievdadus, man háliidat oaidnit.” Gandhi njuolggodoaibmanlihkadusa boađusin India šattai iehčanassan 1947.

One may well ask: “How can you advocate breaking some laws and obeying others?” The answer lies in the fact that there are two types of laws: just and unjust. I would be the first to advocate obeying just laws. One has not only a legal but a moral responsibility to obey just laws. Conversely, one has a moral responsibility to disobey unjust laws. An unjust law is no law at all.

Martin Luther King Jr.

Máilmmis leat valljis ovdamearkkat das, mo njuolggodoaibman lea ráhkadan buorre, gáibiduvvon ja stuorrá rievdadusaid. Makkár buorre ovdamearkkat Sámis leat njuolggodoaibmama bohtosiin?

Artivisttalaš njuolggodoaibman Elva eldar för Gállok / Oktanuppelot dola Gállokii čađahuvvui ođđajagibeaiveruohta 2017 Gállokis. Dat govvida 11 jagi giccu Gálloka suodjaleami ovddas. Govva: Henrik Blind.

Artivisma (art+activism) lea dáidaga hápmasaš protesta ja aktivisma. Artivista sáhttá geavahit vaikko makkáraš kultuvrralaš dahje dáiddalaš vuogi iežas aktivismma ovdannbuktimis. Dat sáhttá leat filbma, musihkka, kulturjámmen (eaŋg. culture jamming), gáhttadáidda, spoken word, protesteren, njuolggodoaibman.

Artivisma fokusere mo dáidaga iešguđet hámiiguin sáhttá ollašuhttit politihkalaš áigumuša, dahje mo politihkalaš dahkku sáhttá leat hutkái, poehtalaš dahje dáiddalaš. Artivismmas hutkáivuohta geavahuvvo čalmmustahttit dehálaš áššiid ja bajidit diđolašvuođa. Ulbmilin lea maiddái mobiliseret ja movttiidahttit olbmuid.

Dat sáhttá leat poehtalaš, leaikái, hutkái, hearvái, ilgat, utopisttalaš dahje seavdnjat. Artivistalaš vugiin eai leat ráját. Artivista geavaha iežas dáiddalaš attáldagaid dáistalit eahpevuoiggalašvuođa hutkás vugiin sosiála rievdadusa namas.

Dat lea rabas buohkaide: dan sáhttet dahkat dáiddárat, aktivisttat, ja gii beare guhte háliida oassálastit. Artivisma sáhttá addit jiena dahje oinnolašvuođa olbmuide dahje joavkkuide, mat jaskkodahttojit eará sajiin. Dat láhččá saji mobilisašuvdnii ja sosiálalaš gávnnademiide.

Fight

and struggle against injustice and oppression

by any medium necessary.

Leatgo du guovlluide sisabahkkemin? Plánemin bieggamielluid, ruvkkiid, ruovdemáđiijaid? Protestere, miellačájet, čalmmustahte ášši buot vejolaš láhkái, nu ahte olles máilbmi oažžu gullat - nugo Gálloka stuimmiin.

Proteastadáidda mii bissehii Gálloka geainnu ala ráhkaduvvui máŋgalot mehtera guhkkosaš dáiddabarrikáda, mii bissehii johtolaga guovllus. Ii oktage biilla beassan vuodjit bohkanguvlui. Gálloka stuimmiin njuolggo-doaibmama lassin dáidda geavahuvvui beaktilis vearjun. Gálloka dáiddabarrikada galbbat, banderollat ja installašuvnnat ja eará dokumentašuvdna šattai Gállok Protest Art-joavkočájáhussan. Čájáhus jođii Sámis, Ruoŋas ja Suomas beannot jagi.

Beowulf Mining ja dan nieidafitnodat Jokkmokk Iron Mines (JIMAB) barge Kallak Norr-ruvkelohpeproseassain 2006-2013 oččodan dihtii ruovdemálbmaruvkke Gállokii, Johkamohki gielddas. Fitnodaga stuorit plána lea álggahit Johkamohki viiddes ruvkeguovlun, gos leat moanat ruvkket. Gállokis buollájedje stuimmit 2013 geassit ja Kampen om Gállok riegádii. Gállok šattai sámi vuoigatvuođaid symbolan. Ášši lea ain Ruoŧa ráđđehusa beavddi alde iige das leat dahkkon mearrádus.

Mii ávkkiid? Bajit beaivečuvgii čihkkon váttisvuođaid ja muital olles máilbmái. Gáibit ovddasvástideaddjiin vuoiggalaš doaimmaid boasttuvuođaid njulgemii.

a g a h a t t s a e t o r p s u d Ii rievda Mii eallit ja bargat ná: 1. Danin go mii fertet. Danin go dát lea midjiide áidna eallinvuohki. 2. Danin go visot álgá ja nohká eatnisteamet, eatnamis. Eanan lea buot áššiid álgovuođđu. Eanan lea jearaldat ja vástádus. Eanan govvida min buoremusat. Min ceavzin lea dasa čadnon. Min geatnegasvuohta lea gudnejahttit ja suodjalit eadnámet, vai mii ja buot boahttevaš buolvvat sáhtášeimmet fas eallit suinna giehtalagaid. 3. Danin go mis lea lunddolaš riekti iešmearrideapmái ja friijavuhtii eatnamisttámet. Dieid rivttiid haga mii eat eale ollislaččat. Áigi lea boahtán min olbmuide eallit, iige dušše seailut. Ealáskehkos eallin! 4. Danin go min eatnigielat speadjalastet eallinoainnuideamet ja stuorra osiid min identitehtain. Go mii gáhttet ja ovddidat eatnigielaideamet, de mii gáhttet ja ovddidat vuođđojurdagiiddámet ja seammás maiddái iežamet. Geahnohuvvan giellamáhttu heajuda gulahallama dási. Sámegielat leat duojážassii áittavuložat. Danin mii gáibidat, ahte sámit ožžot daid resurssaid ja árvvusatnima, mii sámegielaid gáhttemii ja ovddideapmái dárbbašuvvo. Jávkkodeaddji giella lea mearka maiddái luonddu ja ealliid jávkamis. Mii gáibidat ahte eanan, kultuvra ja eamiálbmotgielat suodjaluvvojit, vai mii sáhttit ovdánit nu mo buot álbmogat galggašedje. Ealáskehkoset gielat! 5. Danin go mii dovdat fámohisvuođa, go oktavuohtamet eatnamii lea geahnohuvvan. Go mii juksat fas dan oktavuođa, de mii

lonuhat iešsoardima eallima ráhkisvuođain ja friijavuođain bargat dan ovdii. Mii fertet fas juksat oktavuođa Eatnamiin. Olbmot miehtá máilmmi galggašedje smiehtastit mo sin gaskavuohta lea Eatnamii. Olmmoš ii oaččo eallima ráfi ovdal go addá ráfi eallit, iige son oaččo jápmima ráfi ovdal go addá ráfi jápmit. 6. Danin go leahkemeahttun álbmogiidda eai juolluduvvo vuoigatvuođat. Mii eat hálit šat olgguštuvvot, muhto baicce gudnejahttojuvvot álgoálbmogin maiddái Ruoŧa ja Suoma stáhtaid bealis. Danin Ruoŧŧa ja Suopma galget vuolláičállit ILO 169 soahpamuša ja ollašuhttit Ovttastuvvan našuvnnaid álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa. Álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta ja eallin galgá árvvusadnojuvvot. Vearredahkkit ja sin reaŋggat bohtet fuomášit, ahte sin heahpat ii báze jávohisvuhtii. 7. Danin go mii jáhkkit ahte áidna geaidnu lea vuostálastit. Mis leat searat doaibmat ja rievdadit áššiid juo otnánaga beaivve. Dát lea ávžžuhus searvat čoahkkaneapmái, mobiliseremii, doaibmamii, dekoloniseremii ja válddi gomiheapmái. 8. Vai oktavuohtamet eatnamii sirdašuvašii maŋisboahttiidasamet. Dat lea vealtameahttunvuohta, juos mii háliidat bálggesčuovgga čuovvut. Mii bargat dan friijavuođa, vuoiggalašvuođa ja šearradut boahtteáiggi ovdii. Dat lea min olmmošvuoigatvuohta. 9. Skájihehkos min jietna. Roahkkatvuohta riegádahttos roahkkatvuođa! 2015-02-06, Jåhkåmåhkke, Sábme

Anders Sunna Jenni Laiti Max Mackhe Maxida Märak Mimie Märak Niillas Holmberg

Sámi aktivisttat čađahedje njuolggoakšuvnna Sámi manifeastta, Johkamohki márkaniin 2015:s hástalan dihtii Ruoŧa ráđđehusa sámiáššiid ovddideamis. Ákšuvdna čađahuvvui Ruoŧa sámeminister, Alice Bah Kuhnke ovddas. Timimie Märaka lei čippostan duolji ala Alice ovdii ja su vuovttat čuhppojuvvojedje stuorraniibbiin seammás go son logai Sámi manifeastta. Fioliidna čuojahuvvui ja luohti juigojuvvui. Govva: Johannes Samulesson

Máilmmi stuorámus dálkkádatperformánssas Run for your life - sáttaviehkamis 1000 olbmo fievrridedje bassi geađggi gieđas gihtii gitta Gironis Pariisii. Jiekŋameara bassi geađggi mielde čuovui Áillohačča dikta ja Gulahallat eatnamiin-luohti muittuhussan, ahte buohkat mii sáhttit ja máhttit gulahallat eatnamiin. Gulahallan iežamet guovlluiguin leage buoremus vuohki atnit ávvira eallimis eanaspáppas, mii lea sakka uhkkiduvvon dálkkádatrievdamis. Sáttaviehkan lei čuorvvas dálkkádatrievdama muddema bealis ja dat bisttii 20 beaivvi skábmamánus 2015.

Viehkan jođii Ruoŧa, Dánmárkku, Hollándda ja Belgia čađa Pariisii oktiibuot 4500 km. Run for your life-sáttaviehkanmátki rávdnjejuvvui neahtas ja eanet go 60 000 geahčči gehčče viehkama rávdnjema bokte. Juohke sáttaviehkama oasseváldi jugii muitalusas viehkamis áigge, manin lea viehkamin ja maid dálkkádatrievdan ja dálkkádat-vuoiggalašvuohta mearkkaša sutnje. Badjel 100 báikkálaš dáhpáhusa lágiduvvojedje mátkki áigge.

Govva: Carl-Johan Utsi

Geađgi čuovui Marshallsulluid ovddasteaddjiin COP21- ráđđádallamiidda, man maŋŋá geađgi jođii Marshallsulluide. COP23-dálkkádatčoahkkimis 2017:s marshallsullolaččat geigejedje geađggi maoriide dálkkádatvuoiggalašvuođa namas. Dál geađgi lea Aotearoas maoriid hálddus. Sámi ja Jaskes ábi álbmogiid gaskkas lea nana oktavuohta: go árktalaš guovllut suddet, de Jaskes áhpi dulvá.

Mii ávkkiid? Bargga juoidá ja fátmmas buohkaid earáid fárrui! Danin go ovttas lea olu suohttasut ja dat fámuidahttá. Go máŋggas searvalágaid barget ovttas, stuoris lea dan fápmu!

Naomi Klein: This changes everything, Capitalism – Climate. https://thischangeseverything.org Guktot buorit, sihke girji ja filbma!

Holding the stone I am an indigenous Marshallese woman, born and raised in my humble and beautiful home of the Marshall Islands (Aelōn̄ Kein Ad). I grew up in a strong traditional family, where my first words were uttered in my own mother tongue; where my behaviour had to reflect the deep and abiding respect and humility embedded in our culture; where I had to be mindful of every word I said and every action I took; and where I had to develop an understanding of our traditional ways, because knowing was not enough. I failed many times in living up to these lessons, but over the years I’ve strived to learn and to be better. I hold this stone today because I could never be more proud to be a result of that upbringing; I became an indigenous mother of the Pacific, daughter of the Marshall Islands, and sister to its neighbors. And I continue to learn. I am deeply humbled to be holding this stone because it represents the voices of thousands of fellow indigenous peoples like me. It was taken from a sacred place in the Arctic, carried by more than a thousand people and over 4,500 km across Europe, passed from one hand to the other via a relay, until it reached the front doors of the Conference of the Parties in Paris in 2015 where I received it. Tomorrow, I have the honor of passing it on to the Māori people of Aotearoa here in Bonn, Germany on the final day of #COP23. I’d like to convey my deepest and most sincere thanks to the Sami people of the Arctic, for entrusting me with this sacred stone, and whose vision brought about this powerful movement. It is meant to highlight the impacts of climate change that indigenous communities around the world continue to face and battle; to demand urgent action; and to make clear that there is no solution to this climate crisis without indigenous knowledge. More importantly, it is meant to reconnect us all to each other and to the land. Kommool im Anij en kōjerammon kōj wōj aolep.

- Milañ Loeak

Photo: Chewy Lin Kōrkōr (canoe): Bukōn Labōd -- built by my uncle (mother’s brother), Baba Joraur, for my father Marmar (necklace): Specially designed by Iroij (Chief) Michael Kabua, woven together by his weavers, for my mother My niedeed (clothing mat): Woven by master weaver Jujin & her apprentice, Rosie. The ocean blue represents my father’s family’s color Wūt bālbel (head lei): Courtesy of Marmar

Proteastan Suoma daláš ráđđehusa árktalaš ja sámepolitihkkii, Suohpanterror ja Greenpeace čađahedje njuolggodoaibmama ja gorgŋo Mannerheima bácci ala veiggodettiin golggotmánus 2015. Mannerheim gárvvuhuvvui sámeleavggain ja guokte banderolla gozastuvvojedje bázzái:

“ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS, SELFDETERMINATION” ja “SAVE THE ARCTIC”. Bolesat bohte báikki ala vihta minuhta dan maŋŋá go aktivisttat ledje gorgŋon bácci ala eaige geahččalan bissehit miellačájeheami.

Proteastta čađaheaddjit čuoččuhedje, ahte dálkkádatrievdan čuohcá vuosttasin árktalaš guovlluide ja árktalaš eamiálbmogiid eallimii. Danin dálkkádatrievdamii Árktisis ja eamiálbmogiid vuhtiiváldimii galggašii giddet erenomáš fuomášumi. Stáhta ii beroš sápmelaččaid vuoigatvuođain ja sámeeatnama gáhttemis iige gudnejahte riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid rivttiid. Proteasta lei muittuhussan Suoma ráđđehussii das, ahte sii leat geatnegahtton gudnejahttit sámiid vuoigatvuođaid ja suodjalit davviguovlluid. Ášši oaččui viidát fuomášumi Suoma riikamedias. Mannerheima bácci okkuperen lei beaktilis vuohki fidnet fuomášumi áššái, mii muđui lei ožžon unnán fuomášumi. Oktage miellačájeheaddjiin ii sáhkohallan. Mannerheim guttii sámeleavgga sealggistis máŋga mánu giđđadálvái.

Duogáš Mannerheima miellačájeheapmái lei meahciráđđehuslága ođasmahttin Suoma riikkabeivviin. Sápmel aččaid eai gullan lága ođaste amis. Meahciráđđehusláhkaevttohusas ledje sihkastuvvon sámi ruovttuguovllu erenomášnjuolggadusat. Ovdamearkka dihtii st áhta geatnegasvuohta čielgg adit stáhta eatnamiid geav aheami váikkuhusaid árbeviro laš ealáhusaide lei váldon eret láhkaevttohusas. Maiddái sámeealáhusaid heajuidahttingielddus lea sihkastuvvon eret.

dahkkojit, t a s u d á r r a e m s ge doppe go a e L ? d i i k k v gáibit sin á i a i j M e d i i j d d a e d i hit mearr geahččal váikku rievdadit dili!

RÁJÁCUMMÁ Jenni Laiti, Niillas Holmberg ja Outi Pieski birassearvvušdáidda Rájácummá ráhkada rájáid Deanu čázádahkii, joh´gierragiin gitta vulos Deanunjálbmái. Dat sihkasta eret stáhtarájáid ja birastahttá guovllu, mas guovddážis lea Deatnu johtingeaidnun, eallima vuođđun, biebmoáitin, oktavuođaid ja gulahallama gáldun. Birassearvvušdáidaga čieža installašuvnna gieđahallet sámi iešstivrejumi vuođu: goabbátguimmešvuođa ja soabalaš eallima.

Govat: Ville-Riiko Fofonoff

Govva: Pekka Sammallahti

ČEARRETSULLO OAHPUT OAHPPU NUMMIR OKTA: ÁIGI LÁVKET DAGUIDE. Beare ollu ságat, beare unnán dagut? Lea mángalot jagi ságastallon iešstivrejumis, muhto eat leat buvttehan dobbelii. Lea áigi lávket ságain daguide. Bargat maid, ii beare hállat. Oainnát, bargu dat oahpaha olbmo ja praksis ja diehtu ellet giehtalagaid. Mas mii muđui dieđášeimmet, mii lea buorre iešstivrejupmi jus eat leat geahččalan? Gávnnaheimmet, ahte buorre vuohki bissehit Deanu dálá guolástannjuolggadusaid livččii

Norgga ja Suoma stáhtaid oktasaš Deanu ođđa guolástansoahpamuš bođii fápmui giđđat 2017. Soahpamuš rihkku nu riikkaidgaskasaš soahpamušaid go Suoma ja Norgga vuođđolágaid ja lea goarádussan báikkálaš birgejupmái ja Deanu ekovuogádahkii. moratoria. Moratoria šattašii de vuohkin čájehit, ahte dálá dilli ii leat dohkálaš, ahte dál de lea “timeout” - biehttaleapmi koloniála válddi fámus. Dat lea seammás iežamet iešstivrejumi nannen. Moratorias áiggošeimmet ovddidit vuoiggalaš, suvdilis ja buohkaide buoret

boahtteáiggi. Dakkára, man buohkat guottihit. Ii lean eará molssaeaktu go hábmegoahtit koloniála oktavuohtamet stáhtaiguin ođđasit. OAHPPU NUMMIR GUOKTE: IEŠMEARRIDEAPMI GÁIBIDA IEŠMEARRIDEAMI. Guorahaladettiin ja hábmedettiin moratoria fuomášeimmet, ahte stuorámus eastta sámi iešstivrejupmái ja báikkálaš hálddašeapmái lea kolonialisma ja koloniserejuvvon miellamet. Mearrideimmet, ahte dehálamos ulbmiljovkomet lea min iežamet olbmot, báikkálaš olbmot ja min oktasaš dekoloniserenproseassa. Ulbmilin livččii morihahttit, addit doaivaga ja juogadit dekoloniserejeaddji siepmaniid. Ráhkistit. Hukset ođđasa árbevuđđomet ala. Riegádahtiimet Ellos Deanu, mii vuostálastá ođđa Deanu soahpamuša ja ovddida sámi iešstivrema ja báikkálaš hálddašeami Deanuleagis. Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja eamiálbmotrievttit adde rámmaid min doaibmamii: juohke álbmogis lea riekti ieš stivret iežas eallima. Čearretsuolu lážii midjiide vejolašvuođa guorahallat iešstivrejumi ja báikkálaš hálddašeami iežamet vuolggasajis: mo Deanu čázádat galggašii hálddašuvvot nu ovttaskas olbmo dásis, servošiid dásis go oppalaččat čázádahkan. Leat maid ságastallan ovttaskas olbmuiguin ja joavkkuiguin. Čearretsuolu moratoria šattai sámi iešstivrejumi proaktiivvalaš geahččaladdamin ja oahpahii, ahte mii sáhttit ja máhttit ja bastit jus beare

ieža háliidat. Iešmearrideapmi gáibida iešmearrideami ja iešmearrideapmi álgá sániin ieš. Eat dárbbaš vuordit stáhtaid dohkkeheami, baicce álgit otnánaga ieža mearridit. OAHPPU NUMMIR GOLBMA: SÁMEVUOHKI, ÁRBEVIROLAŠ MÁHTTU JA RÁHKISVUOHTA VUOĐĐUN. Čearretsullo moratoria duddjojuvvui sámi vuoiŋŋain ja doppe barggaimet sámi vugiin. Mis ledje vuorrasut olbmot min láidesteamen ja guovllu olbmot doarjumin. Oahpaimet, ahte sámi árbevirolaš máhttu galgá leat vuođđun birgejupmáseamet ja iešstivrejupmáseamet. Iešstivrejupmámet maiddái galgá leat duddjojuvvon ráhkisvuođas iežamet álbmogii, guovlluide ja sámi vuohkái. Árbemáhttomet lea maid čoavddus luondduvalljodagaid suvdilis ávkkástallamii ja luosa ja joga buorrin lea iešstivrejupmi. Mii, geat leat ássan guovllus duháhiid jagiid, máhttit ieža stivret buoremusat. Čearretsullo muittuhii min maiddái das, ahte árbevirolaš dihtomet lea čoavddus globála bistevaš ovdáneami hástalusaide. Jurddaš dan, mo buolvvat ovdal min leat birgen ja ovddidan birgejupmámet duháhiid jagiid guovllusteamet luottaid guođekeahttá!

OAHPPU NUMMIR VIHTTA: BARGU DAT OAHPAHA. OAHPPU NUMMIR NJEALLJE: GENERATIIVA BIEHTTALEAPMI SÁHTTÁ LEAT BURESGE OVDDIDEADDJI. Ellos Deatnu, masa gullet báikkálaš sápmelaččat goappat beale Deanu ja eará berošteaddjit, julggaštii moratoria Deanu Čearretsullui 21.6.2017. Moratoria bisseha Deanu soahpamuša Čearretsullos ja dan birastahtti čázádagas danin go ođđa bivdonjuolggadusat áitet Deanuleagi sámiid buresbirgejumi, mas dehálaš oassin lea luossabivdu. Moratorioguovllu guollebivddus ii oaččo goaridit sámiid vuoigatvuođaid iige beroštumiid. Dáid vuoigatvuođaide čujuhit earret eará álbmotrievtti konvenšuvnnat, julggaštusat, ávžžuhusat ja riikkaid vuođđolágat. Moratoria lea fámus dassážii go Deanu čázádaga bivdonjuolggadusat lea ođđasit ráđđádallon stánddalaččat, vuoiggalaččat ja guovllu sámiid jođihemiin. Čearretsullo moratoria lea fámus dassážii go guovllu sámit leat ráđđádallan Deanu čázádaga ođđa bivdonjuolggadusain ja dohkkehan daid. Moratoria áigge guovllu bivddu vuođđun leat min vieruiduvvan riekti ja árbevirolaš bivdovierut. Čearretsuolu birrasiinnis lea Sámi guovlu.

Válddiimet vára divrras oahpus kultuvrrasteamet: bargu dat oahpaha. Lea lohpi iskkahaddat, geahččaladdat ja bargat mannat, ja jus feileš, ii dat leat nu váralaš. Dehálamos lea ahte lea geahččalan, ja dainna olmmoš oahppá. Oahpaimet, ahte iešstivren lea vejolaš. Dat lea beare álgit iskkahaddat ja ollašuhttit dan praksisa bokte. Ii ábut dušše niegadit! OAHPPU NUMMIR GUHTTA: SUOLU LEA MIN GUOIBMI. Čearretsullo moratoriain barggadettiin lea leamašan dehálaš, ahte nu suolu go sohka, mii árbevirolaččat lea hálddašan ja geavahan guovllu, lea miehtán min doaimmaide. Ráđđádalaimet sulluin ja báikkálaš sogain. Jovkomet loddeáššedovdi galledii sullos máŋgii, gulahalai dainna ja lottiiguin. Oaččuimet lobi nu sullos, lottiin go báikkálaš sogas ja Deanus. Danin go Čearretsuolu lea dasa gullevaš lottiid, elliid, divrriid, šattuid ja eará sivdnádusaid suolu, de olmmoš lea doppe guossin. Čearretsullos leat seamma vuoigatvuođat go mis olbmuin ja nu leat maid buot eará sivdnádusain vuoigatvuođat. Čearretsullos vuogádagainis lea vuoigatvuohta buorre eallimii, biologalaš máŋggabealatvuhtii, dássededdui, buhtes čáhcái ja áibmui, ja dasa ahte biliduvvon vuogádagat divvojuvvojit. Čearretsuolu vuogádagainis galgá eallit ja ceavzit bures.

Gudnejahttit sullo ja gulahallat dainna. Sullui boađedettiin lea heivvolaš jearrat das lobi bisánastit. Vuolggedettiin giitit báikki ja buot mii dasa gullá. Eat guođe maidige mii lea hehttehussan sullui. Go vuolgit, de vuolgit ráfiin. Áimmahuššat min ja sullo gaskasaš oktavuođa gulahallama danin, go dat ovddida min silolaš ja fysalaš dearvvašvuođa. Guovddáš árvvut, mat ráđđejit sullos leat ráhkisvuohta, soabalašvuohta, utnolašvuohta ja rehálašvuohta.

OAHPPU NUMMIR ČIEŽA: EANNI OAHPAHA, LÁIDE JA FUOLAHA MÁNÁIDIS.

Čearretsuolu lea oahpahan midjiide albma duohta gulahallama eatnamiin, jogain ja buot sivdnádusaiguin. Oahpahan vuollegašvuođa ja soabalašvuođa ja dan, ahte mo dikšut daid oktavuođaid. Čearretsuolu oahpahii, ahte kollektiiva vuoiŋŋalašvuohta ovdána iešalddis go fal láhčit dasa saji. Dat oahpahii midjiide maiddái mii lea áđamus vuoiŋŋalašvuođas: olmmošlašvuohta ja ahte olmmošvierru lea seremoniija. Mii dearvvahat, jearrat lobi, gulahallat ja giitit ja eallit nu, ahte suolu lea min guoibmi, verdde, vuoiŋŋalaš gáldu ja siida.

Dehálamos ulbmileamet lei morihahttit iežamet olbmuid ja bargat kollektiiva dekoloniserenproseassa, bargu mii mis dáidá leatge eallinahkái. Báikkálaš dásis fátmmasteimmet ollu olbmuid. Juogadeimmet nisttiid, movtta, ráhkisvuođa ja boahtteáiggejáhku olbmuiguin. Goittotge stuorámus olahus - ii nu plánejuvvon - mihttomearri leimmet mii ieža ja min vuoiŋŋalaš bálggis. Suolu bajásgeassá min, láide min. Min máttut fárusteamet, oahppat olmmožin. Eallit olmmožin.

Čearretsullo moratoria lea leamaš fámuidahtti vásáhus, earenomážit midjiide alcceseamet. Oinniimet futuristtalaš nieguid sámegillii boahtteáiggis. Boahtteáiggi nieguid siepmaniid leat dehálaš gilvit dán beaivái vai sáhtášeimmet oaidnit ahte makkár boahtteáiggi háliidivččiimet.

Govva: Outi Pieski

Čovdosat kolonialisttalaš válddi botkemii

Mii

Dáidet dus maid váttisvuođat kolonialismmain? Mearridago muhtun amas virgeolmmoš du iežat eatnamiiddát geavaheamis? Hálddašago buiga láttán guvllot, bivdočázát dahje ruovttojeakkát? Gárttatgo máksit stáhtii mearihis dikšun- ja geavahanmávssuid guovllustat?

oaivvilda dan, ahte láhka, doaibma dahje

Ii leat ban heahti, mis lea čoavddus čuolbmasat: Moratoria! Moratoria julggaštemiin válddát áššiidat iežat háldui. Ii várra oktage dovdda guvllot buorebut go don ja du olbmot. Maninbat ehpet dasto ieža mearridivčče, mo dat geavahuvvo ja hálddašuvvo? Moratoriain sáhtát sihkkarastit vuoiggalaš meannudeami sihke du olbmuiguin ja du eatnamiiguin. Dekolonialisttalaš iešstivrenbálvalus moratoriadoaimmahat lea dáppe du várás. Mii veahkehat du guvllot hálduiváldimiin ja rávvet buoremus lági mielde, mo cakkadit kolonialisttalaš duolbmama. Veahkkeneavvun mii fállat moratoriagurppiid ja lassedieđuid čujuhusas moratoriadoaimmahat.org.

árpmu

moratoriaid?

Moratoria

proseassa bissehuvvo dihto guovllus. Moratoria áigge fámus leat dohko ásahuvvon

njuolggadusat.

Moratoria

guovddážis lea čielggadus dálá dili eahpevuoiggalašvuođas,

moratoria-

gáibádus ja moratoria čuovvumuš. Dán oktavuođas

ulbmilin

lea

veahkehit

báikkálaš servožiid eallit olmmošlaččat luonddu dássedeattu buorrin.

DECOLONIZED AREA

Allasuolu

Nasa

Bargobihttá Jus don vuođđudivččet moratoria, de makkáraš dat livččii ja makkár njuolggadusat doppe ráđđedivčče? Manin lea dehálaš, ahte mii ieža hálddašit iežamet guovlluid?

DECOLONIZED AREA

DOAIMMA DÁL! Ná ollašuhtat akšuvnna ja njulget eahpevuoiggalašvuođa vuoiggalašvuohtan:

bargui, dađe dehálut lea ahte juohke okta ádde, ahte akšuvnna čađaheapmi gáibida čatnašuvvama.

1. Brainstormen: Čohkke iežatlágan olbmuid, geaidda luohtát ja geaid bures dovddat. Brainstorbmejehket, válljejehket fokusa ja ráhkadehket plána.

6. Dynamihkka: Sihkkaraste, ahte váldi lea juhkkon dásseveardásaččat joavkku siste.

2. Mihttomearit: Mearridehket akšuvnna mihttomeriid ja vuoruhehket. 3. Vuođđobargu: Studerejehket ášši, kártejehket strategiija, plánejehket iešguđegelágan senárioid. Vuđolaš plánen lea dorvvolaš ja beaktilis akšuvnna vuođđu. 4. Ráhkkaneapmi: Man ollu akšuvdna máksá? Gii ruhtada dan? Makkár reaidduid ja biktasiid dárbbašehpet? Dutket báikki ovddalgihtii ja rehkenastet man guhká váldá mannat báikkis A báikái B. Juohkket rollaid ja ovddasvástádusaid. Čađahehket akšuvnna ain jo oktii ovdal albma akšuvnna. 5. Struktuvra: Ovttasbarget daiguin, geaidda lea luohttámuš ja geain leat seamma mihttomearit go dis. Fátmmastehket ovttaskasaid ja joavkkuid mielde ovtta ovttaid mielde. Go plána lea gárvvis, guorahallet man galle olbmo dárbbašehket dan ollašuhttimii. Jus plána galgá doallat suollemassan, fátmmas dušše daid fárrui, geaidda lea luohttámuš. Mađe eanet olbmot servet

7. Dorvvolašvuohta: Juohkket dieđuid dorvvolašvuođas ja minimaliserejehket buot riskkaid. 8. Lágalaš doarjja: Ráhkkanehket fállat doarjaga aktivisttaide akšuvnna maŋŋá. 9. Media: Ráhkkanehket buriin áiggiin ovdal akšuvnna, ahte makkár muitalusa háliidehpet muitalit medias. Čállet preassadieđáhusa gii, maid, goas, gos, mo ja manin ja bovdejehket doaimmaheddjiid čuvodit akšuvnna. Ráhkadehket talking points ja válljejehket sáhkadoalvu ovddasteaddji (spokesperson). 10. Diđolašvuohta: Lehket gozuid alde olles akšuvnna áigge. Gulahallet gaskaneattet ja dieđihehket guđet guoibmáseattet mii dáhpáhuvvá. 11. Debriefing: Lágidehket debriefa akšuvnna maŋŋá. Mii manai bures, mii heittogit? Maid oahpaidet, maid sáhttá dahkat buorebut čuovvovaš háve?

start now. start where you are. start with fear. start with pain. start with doubt. . g n i k a h s s d n a h h t i start w . g n i l b m e r t e c i o v h t start wi just start. 50

Bargobihttá Riegádahte rámálmas revolušuvnna! Diehttelas dárbbašat revolušuvnna! Váldde veháš áiggi smiehttat makkár boasttuvuođaid leat dahkan maŋimuš jahkečuđiid áigge ja mo dat váikkuhit du eallimii ja du birrasii. Mii dutnje lea dehálaš? Leago juoga mii eastá du eallimis sápmelažžan? Leago juoidá, mii eastá du eallimis friija eallima, dakkár eallima go don ieš háliidivččet eallit? Jus du eallimis ležžet boasttuvuođat ja eahpevuoiggalašvuođat, de makkár unnibu ja stuoribu revolušuvnna sáhtášit riegádahttit? Vállje guokte ášši, masa čatnasat: • Revolušuvnna rievssatlávkkiguin • Rámálmas revolušuvnna Muital dáid muhtin skihpárii.

Revolution is based on land. Land is th e basis of all indepe ndence. Land is the basis o f freedom, justice, and equality. - malcolm x

Peace, not war. Creativity, not destruction. Empathy, not hate. Generosity, not greed. Everybody, not just us.