30th Anniversary Publication - ELSA Finland 2011 by Jannika Törnqvist

Päätoimittaja: Otso Pohjalainen

Taitto: Jannika Törnqvist

Toimituskunta: Alpo Lahtinen Anna Rantanen Janne Helistö Jemmi Rantanen Johanna Kauppinen Kalle Kaipainen

Lauri Kyllönen Otso Pohjalainen Philipp von Kapff Tiina Ojala Ulla Riipinen

Julkaisija: ELSA Finland ry ja ELSA Alumni Finland

Painopaikka: TT-Print, Torni 2, Tõravere 61602 Tartu maakond, Eesti www.ttprint.ee

Painosmäärä: 1000

Painovuosi: 2011

Kuvalähteet:

s. 8 Johanna Kauppinen, s. 17 Mikko Kortelainen, s. 21 Maria Parker, s. 21, 22 Maritta Hyyppä s. 24 Philipp von Kapff, s. 26, 27 Viveca Still, s. 27, (vas.), 28 ELSA Turku, s. 28 (2. alh.) Kaisa-Maria Kimmel s. 28 (alh.) Ida Kinnarinen, s. 29 ELSA Turku, s. 35 (vas.) EK / Tytti Peltonen, s. 40 Eduskunta, s. 43 Aulis Aarnio, s. 45 Johan Åkermarck, s. 46, 47 ELSA Helsinki, s. 48 ELSA Turku, s. 49 Otso Pohjalainen, s. 50, 51 ELSA Rovaniemi, s. 53 Tuomas Pöysti ja Ruxandra Balboa-Pöysti

Pääkirjoitus Hyvä juhlajulkaisun lukija Hyvää syntymäpäivää, rakas ELSA ELSA on edelläkävijä ELSAlla on merkittävä rooli myös opetuksen kehittämisessä 014 Kansainvälisyyttä!

018

004 006 008 010 012

016 Opiskelijatapaamisissa

syntyi yhteisymmärryksen silta

016

Sisällys

018 Läpi vuosikymmenten

034 036 040 042 044

036

Yhteen hiileen Best memories in ELSA Euroopan oikeuden valvoja Juuret Euroopassa The First STEP

042

046 Terveiset ELSA Helsingistä 048 Terveiset ELSA Turusta 050 Terveiset ELSA Rovaniemeltä

052 054 056 058 060

ELSAsta löytyi rakkaus! Epäonnistu ELSAssa! The World of ELSA Contact Forum Tabula Gratulatoria

052

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

058

PÄÄKIRJOITUS

eLsa

- tarina sanKaruudesta

nsimmäisen matkani Eurooppaan tein kolmevuotiaana vanhempieni auton takapenkillä. Vuosi oli 1992, jolloin maanosa ja koko maailma olivat vasta muotoutumassa kohti sitä, mitä se on tänä päivänä. Kännykät, internet ja sähköposti olivat vielä kokeiluasteella ja Euroopan yhteisön sisämarkkinat siinsivät vajaan vuoden päässä. Varsinaista euroaikaa sai odottaa vielä lähes vuosikymmenen. Kuitenkin the European Law Students’ Association oli tuolloin jo yli kymmenen vuoden ikäinen. Euroopan laajuinen oikeustieteen opiskelijoita yhdistävä järjestö oli rantautunut Suomeenkin vuonna 1982, ja myöhemmin toiminta oli pyörähtänyt käyntiin kaikilla oikeustieteen opiskelupaikkakunnilla. Kun ELSA on nyt tullut 30 vuoden kunnioitettavaan ikään, me suomalaiset ELSAn jäsenet ja ystävät tahdomme tällä julkaisulla osoittaa paitsi kunnioitusta kattojärjestölle, myös osoittaa, mitä juristiopiskelijoiden kansainvälinen yhteistyö erityisesti meille on merkinnyt. ELSAssa toimiminen, Study Visiteille osallistuminen ja International Council Meetingien ykseyden tunnelma on parasta, mitä kansainvälisyys voi opiskelijalle tarjota. Juhlajulkaisussa taustoitetaan ELSA Finlandin syntyhistoriaa ja kasvamista. Urallaan menestyneet julkaisuun haastatellut lakimiehet ovat yhtä mieltä siitä, että kansainvälisyys on tulevaisuuden juristin taikasana. Näiden juristien omana aikana kansainvälisyys oli vain muureilla ympäröity haave. Aulis Aarnio vahvistaa, että opiskeluaikana ELSAssa toimiminen on ajoittain lukemistakin parempi vaihtoehto. Jacob Söderman muistuttaa kielten opiskelun tärkeydestä. Sauli Niinistö uskoo, että mitä enemmän ulkomaalaisia kontakteja lakimiehellä on, sitä parempi. Kaikkea tätä tarjoaa ELSA. Myös entiset ja nykyiset ELSAlaiset pääsevät ääneen. Tytti Peltonen seuraa EK:n työntekijänä Euroopan politiikkaa aitiopaikalta, ja Johan Åkermarck hyödyntää asianajajana ELSAn kehittämiä sosiaalisia taitoja. Juhlajulkaisu tarjoaa elävän kuvan ELSAn historiasta ja nykypäivästä sekä vastaa kolmeen kysymykseen: onko juristille hyötyä kansainvälisestä yhteistyöstä, mitä kukin on oppinut ELSAssa ja miten kukin hyödyntää taitojaan nyt. Yksi löysi järjestön kautta työn Euroopassa, toinen löysi rakkauden. Joku oppi nauramaan kommelluksille ja joku päätti jatkaa toimintaa alumneissa. Yhtä tarinaa ei löydy, ei sen paremmin yhtä loppuratkaisuakaan. Ainakaan me, jotka jatkamme ELSAn toiminnassa vielä juhlavuoden päätyttyä, emme vielä tiedä, miten ELSA kokonaisuutena tulee elämäämme muuttamaan. Vain se on selvää, että kaiken tämän kaiken jälkeen, joskus tulevaisuudessa, jokainen meistä voi tuntea olevansa tämän tarinan sankari. Sydämelliset onnittelut 30-vuotiaalle ELSAlle!

Otso Pohjalainen päätoimittaja

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

‘Excellent quality

from the most senior lawyer down to the youngest’

Working at D&I is a continuous learning experience. Read more about careers at one of the leading Finnish

* Quote according to Chambers Global 2011, The World’s Leading Lawyers for Business.

Mergers & Acquisitions, Finance & Capital Markets, Dispute Resolution, Corporate & Commercial

hyvä JuhLaJuLKaisun LuKiJa K

un 30 vuotta sitten viisi oikeustieteen opiskelijaa Unkarista, Saksasta, Puolasta ja Itävallasta päättivät eurooppalaisten lakiopiskelijoiden yhteistyön nimissä perustaa järjestön The European Law Students´ Association, he tuskin uskoivat, millaisen kakun tulivat juuri laittaneeksi uuniin. En usko, että kukaan olisi tuolloin voinut kuvitella, että näiden opiskelijoiden tempaus kasvaisi yli 30 000 oikeustieteen opiskelijaa ja nuorta lakimiestä sekä 43 maata käsittäväksi, yhä laajenevaksi verkostoksi. Tähän pisteeseen on tultu pitkä matka, eikä Eurooppa ole aina ollut niin yhtenäinen ja helposti tavoitettavissa kuin mitä se on nyt. Ensinnäkin kuluneisiin 30 vuoteen mahtuu pelkästään poliittisen kentän epävakautta kylmän sodan jälkeisestä kahtia jakautuneesta Euroopasta aina Berliinin muurin murtumiseen. Toiseksi nykyisten oikeustieteen opiskelijoiden voi olla vaikea kuvitella aikaa, jolloin viestintään ei ollut kännyköitä, Internetiä tai saati sitten näiden luomaa ja meille nykyään niin arkipäiväistä sosiaalista mediaa. ELSAn vahvuus on aina ollut tiivis ja aktiivinen verkosto, jota kuvaa osuvasti sana ”perhe”. Tämä juhlajulkaisu on vain yksi osoitus siitä, että ELSA-perhe on selvinnyt myös edellä mainituista haasteista sekä elää ja voi hyvin. Julkaisun sivuille onkin koottu kattavasti kertomuksia siitä, millaista järjestömme parissa toimiminen on ollut kuluneina vuosikymmeninä ja mitä kaikkea sillä on ollut tarjota sekä ennen että tällä hetkellä. ELSAn kautta kansainvälistyminen, elinikäisten ystävien saaminen sekä työelämässä tarvittavien valmiuksien hankkiminen ovatkin nyt helpommin saavutettavissa kuin koskaan ennen. Haluankin lämpimästi kiittää tästä sekä aiempia että nykyisiä ELSA-aktiiveja ja yhteistyökumppaneita! Nostakaamme siis yhdessä malja 30-vuotiaalle järjestöllemme ja toivottakaamme pitkää ikää visiollemme: ”A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity”!

30-vuotiasta ELSAa sekä ELSA Finland ry:n että omasta puolesta onnitellen,

Arttu Rautiainen puheenjohtaja ELSA Finland ry 2011/2012

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

A S L E S S A A K K A A R R , Ä Ä Ä Ä IV IV PÄ PÄ Ä Ä M M Y Y T T N N SY SY HYYVVÄÄÄÄ TEKSTI

Johanna Kauppinen

Varatuomari, LL.M. ja ELSA Alumni Finland ry, puheenjohta for Anniversary ctor Dire S) (EL ety Soci yers ELSA Law Legal Counsel, Wärtsilä Norway AS

ELSA Internationalin Key Area Meeting 3.9.2011 laivalla Turku-Naantali – upeita suomalaisia elsalaisia. Kuvassa vasemmalta Lassi Lepistö, Hanna Koskela, Jenni Asikainen, Jannika Törnqvist, Johanna Kauppinen, Marja-Leena Mikkola, Kaisa Karhuvaara, Laura Kovalainen, Tomi Flink, Ulla Riipinen, Raisa Voutilainen, Liisa Oravisto, Laura Kauppila ja Arttu Rautiainen . Tätä toimintaa on ilo tukea ja kannustaa.

iittomme alkoi kolmekymmentä vuotta sitten – helmihäitä siis tanssitaan. Suomeen saavuit vuonna 1982 mahtipontisella kirjeelläsi: ”Tervetuloa paneurooppalaiseen oikeustieteen opiskelijoiden yhdistykseen”. Meille suomalaisille olit ensimmäinen ikkuna läntiseen Eurooppaan. ELSAn 20-vuotisjuhlissa Wienin ICM:ssä keväällä 2001 minulla oli kunnia olla kokouksen varapuheenjohtaja. ELSA Kazakstan hyväksyttiin täysjäseneksi, ja näin heidän silmissään saman innon ja motivaation liittyä eurooppalaiseen järjestöön. Meillä on itäisenä rajanaapurina Venäjä – Kazakstanilla Kiina.

Mahtavat herrat ovat sanoneet, että juridiikka on perimmiltään kansallista, ja ulkomailla liehuminen on sinänsä hauskaa mutta ammatillisesti turhanaikaista. Minä olen kvalifioidusti eri mieltä. Juridiikka on sekä kansallista että kansainvälistä. Maailma on globaali kylä, ja meidän on tultava toimeen ja tehtävä kauppaa keskenämme. ELSAn toiminnassa oppii monia ammatissa hyödyllisiä taitoja: kielitaito, projektihallinta, myynti- ja neuvottelutaidot, ihmisiin vaikuttaminen ja oman itsensä parempi ymmärtäminen. Kyky kunnioittaa ihmisarvoa ja ymmärtää erilaisuutta on tärkeä monessa lakimiesammatissa. Juristille välttämättömät

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

ELSA Alumni Finland - ELSA Alumni Finland ry (EAF) on perustettu vuonna 2006. - Yhdistyksen tavoitteena on ylläpitää ja kasvattaa ELSA-taustaisten juristien verkostoa Suomessa ja kansainvälisesti. Toimintaan kuuluvat: - yritysvierailut ja vapaamuotoisemmat tapaamiset, - koulutusten tarjoaminen EAF:n ja ELSAn jäsenille, - ELSA Finlandin tukeminen niin taloudellisesti kuin muillakin tavoilla ja - ELSAn toiminnasta tiedottaminen alumneille.

arvot kuten integriteetti, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen eivät löydy kirjojen ja kansien välistä – nuo arvot opitaan kotona, koulussa ja viimeistään opiskeluvuosina. Mutta entäpä juristin ammatissa toimivana – kannattaako työn, perheen, vapaa-ajan ja parisuhteen haasteelliseen aikayhtälöön tunkea vielä ELSAn alumnitoimintaa? Mielestäni kannattaa. ELSA Alumni Finland tarjoaa rentoa vaihtelua arkeen, uusia ajatuksia ja mukavaa yhdessäoloa. ELSAn alumnitoiminnalla on muutama USP (unique selling proposition). ELSAn alumneissa tapaa samanhenkisiä, kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneita juristeja eri aloilta. Toisin kuin useimmissa muissa lakimiesjärjestöissä, yhteyksiä solmitaan helposti myös eri ikäluokkien välillä. Minusta on kiinnostavaa ja innostavaa kuunnella sekä itseäni vanhempien että nuorempien juristien kokemuksia ja oppia niistä. Ammatillisena verkostona ELSA Alumni Finlandin merkitys kasvaa jäsenmäärän mukana. Itse sain nykyisen työpaikkani ELSA-tutun vinkin avulla. Tiedän useammankin lakiasiainosaston, jossa ELSA-kokemusta arvostetaan kovasti. Muistutuksena meille kiireen alla kompuroiville – alumnitoiminta kyllä odottaa, voit osallistua silloin kun sinulle itsellesi sopii. ELSAn 30-vuotisjuhlissa Poznanissa maaliskuussa 2011 Suomen edustus oli komea: 10 elsalaista ja 13 alumnia. Moni alumni sanoi, että juhlat olivat mahtavat, kuin aikamatka omaan opiskeluaikaan. Suomalaisilla oli merkittävä rooli sinun alkutaipaleellasi, rakas ELSA. Nyt kun lähestyt naisen elämän kiireisiä ja työntäyteisiä vuosia toivon, että me suomalaiset voimme edelleen olla keskeisessä roolissa sinun toiminnassasi. Suomessa paikallisryhmillä on aktiivista toimintaa, joka on kansainvälistä ja ELSAn hengen ja ideologian mukaista. Itse olin elokuussa mukana Turussa Key Area Meetingissä. Päättäjäisillallinen risteilynä upeassa Turun saaristossa oli nappikymppivalinta. ELSA Finland on vahvistanut taloudellista asemaansa, mutta mielestäni ei vielä riittävästi – tässä suhteessa meillä alumneilla on peiliin katsomisen paikka! ELSAn kolmenkymmenen vuoden aikana vain ruotsalaisia on ollut enemmän kansainvälisen hallituksen jäseninä (20 henkilöä ), me suomalaiset olemme jaetulla kakkossijalla ELSA Norjan kanssa (16 henkilöä). Tänä vuonna Brysselin ELSA-talossa on peräti kaksi hallituksen jäsentä ja yksi director Suomesta, tsemppiä, Jaana, Kaisa-Maria ja Liisa. Onnea ELSAlle – keep up the good work and ELSA Spirit! Tervetuloa toteuttamaan ELSAn visiota, hauskanpitoa unohtamatta.

ELSA ON EDELLÄKÄVIJÄ TEKSTI

Dekaani Kimmo Nuotio Oikeustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

Hyvä ELSAlainen Oikeustieteellinen tiedekunta onnittelee 30 vuotta toiminutta ELSAa. Tiedekunnan näkökulmasta oikeustieteen opiskelijoiden eurooppalainen järjestö ja sen kotimainen osasto ovat tehneet merkittävää työtä oikeustieteen opiskelijoiden maailmankuvan avartamiseksi. Omana opiskeluaikanani maailma oli vielä kaukana ja opinnoissa pysyttiin turvallisesti kotimaan kamaralla. Tämä koski sekä suurinta osaa opintojen sisällöistä että tietysti fyysistä opiskelua; Domman salista ei juuri mihinkään poistuttu, korkeintaan luonnolle tai tenttiin. Ajat ovat suuresti muuttuneet. Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat johtavat nykyisin yliopiston tilastoja, mitä kansainväliseen liikkuvuuteen tulee. Erityisen ilahduttavaa on, että liikkuvuus ei rajoitu ulospäin lähteviin, vaan myös meille tullaan, mikä antaa mainion lisän Porthanian ilmapiiriin. Moni pääsee mukaan kansainväliseen oikeustapauskilpailuun, ja ELSA on ollut yksi sellaisia järjestävistä. ELSA on ollut edelläkävijä, ja muut ovat seuranneet perästä. ELSA on kunnostautunut myös tutustumisvierailujen järjestäjänä eurooppalaisiin instituutioihin. Juuri opiskelijoille näitä ei olekaan kaiketi kovin moni järjestänyt, valmiille juristeille varmasti enemmän. Muistan olleeni pariinkin otteeseen puhujana

ELSAn Suomessa järjestämässä tilaisuudessa, jotka koskivat kansainvälistä rikosoikeutta, erityisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista. Oli upeaa ihan konkreettisesti nähdä, miten moni kotimainen ja ulkomainen opiskelija oli kiinnostunut tuollaisista asioista ja osasi niistä keskustella. Lakimiesten yhteiskuntavastuu on nykyisin huomattava, ja siinä on tarpeen kasvaa heti opintojen alkuvaiheista alkaen. ELSA on tehnyt tärkeää työtä myös harjoittelupaikkojen järjestämiseksi. Järjestöllä on paljon tehtävää, Euroopassa varmasti sisäinen yhteistyö ja samalla toiminta ulospäin suureen maailmaan ovat tulevaisuuden musiikkia! Tiedekunnan ja ELSAn pyrkimykset ovat vahvasti samansuuntaiset. Tiedekunta toivoo voivansa jatkossakin olla yhteistyössä ELSAn pitämässä huolta opiskelijoista, tulevista nuorista lakimiehistä, ja rakentamassa parempaa maailmaa. Uskon että seuraava lakimiespolvi on taas entistä kansainvälisempi ja avarammin ajatteleva. Kiitos siitä kuuluu muiden joukossa ELSAlle ja sen aktiiveille, jotka ottaneet toiminnan omakseen.

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

ELSAlla on merkittävä rooli myös opetuksen kehittämisessä TEKSTI

Dekaani Jukka Mähönen Oikeustieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Kansainvälistyminen oli eräs keskeisimpiä teemoja, joka puhutti pohjoismaisten oikeustieteellisten yksiköiden johtoa niiden dekaanikokouksessa nyt lokakuussa Tukholmassa. Kaikissa puheenvuoroissa korostettiin opiskelijavaihdon ja kansainvälisten maisteriohjelmien tärkeyttä luotaessa opiskelijoille valmiuksia vastata tämän päivän ja tulevaisuuden työmarkkinoiden haasteisiin.

Opiskelijavaihto, tutkinnon suorittaminen useassa maassa ja omassa yliopistossa suoritettujen kansainvälisten opintojen kautta tapahtuva kotikansainvälistyminen ei ole kuitenkaan riittävää, jos siihen ei liity kulttuurinen kansainvälistyminen. Vaikka oikeuskulttuurit ovat lähentyneet toisiaan erityisesti Euroopassa, niiden välillä on edelleen eroja, joiden juuret eivät ole pelkästään oikeustieteessä, vaan syvemmällä eri

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

kansojen ja valtioiden yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa syvärakenteissa. Toista oikeusjärjestystä ei voi siis syvällisesti ymmärtää ymmärtämättä sitä laajempaa viitekehystä, joka on sen synnyttänyt ja missä se toimii. Näin kansainvälistyminen ei ole pelkästään kursseja ja tenttejä kotona ja ulkomailla, vaan myös sosiaalista vuorovaikutusta eri kulttuuripiireistä tulevien opettajien ja opiskelijoiden välillä. Tässä työssä Euroopan oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys ELSA on tehnyt korvaamatonta työtä perustamisestaan vuonna 1981 lähtien. Mainitsen näistä eräitä keskeisimpiä erityisesti Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan näkökulmasta, muita ELSAn aktiviteetteja unohtamatta. Ensiksikin haluan nostaa esille sen arvokkaan kokemuksen, jonka ELSA tarjoaa kansainvälisenä yhdistyksenä. Osallistuminen ELSAn kansainväliseen toimintaan harjaannuttaa sellaisissa neuvottelu- ja johtamistaidoissa, jotka ovat kullanarvoisia myöhemmin työelämässä niin kansainvälisissä järjestöissä, julkisvallan organisaatioissa kuin yrityksissäkin. Toiseksi haluan korostaa sitä ruohonjuuritason suuriarvoista työtä, jota ELSAn paikallisosastot tekevät toivottaessaan eri maista tulevat vaihtoja tutkintoopiskelijat tervetulleiksi. Esimerkiksi Turussa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijatuutorijärjestelmä nojautuu ELSAn turkulaisjäsenten aktiiviselle työlle. Toisaalta vaihtoon lähteviä turkulaisopiskelijoita ovat olleet vastassa vastaanottavan ulkomaisen yliopiston elsalaiset, mikä on omalta osaltaan kannustanut lähtöä vaihtoon. Sekä vaihtoon tulevien että vaihtoon lähtevien opiskelijoiden lukumäärä on pysynyt varmasti tästäkin syystä suurena kaikissa Suomen oikeustieteellisissä tiedekunnissa.

Yhteistyö on toiminut hyvin kaikilla tasoilla. Turussa ELSA on osallistunut aktiivisesti tiedekunnan oman opetuksen kansainvälistämiseen Turku Law School -yhteistoiminnan kautta, joka tuottaa tänäkin lukuvuonna kymmeniä kansainvälisiä kursseja Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Tiedekunnan kansainvälisten asioiden toimikunnan ELSAn nimeämät opiskelijajäsenet ovat olleet koko ajan kehittämässä tätä toimintaa. Tänä syksynä tiedekunnan kansainvälisen opetuksen vahvistaminen on huipentunut tiedekunnan oman englanninkielisen maisteriohjelman aloittamiseen. ELSA on tehnyt myös merkittävää työtä opetusmuotojen rikastuttamiseksi. Erityisesti tällöin on mainittava oikeustapauskilpailut, niin kansalliset kuin kansainvälisetkin. Olen ollut itsekin mukana laatimassa oikeustapauskilpailutehtävää. Tällaiset moot court -kilpailut harjaannuttavat opiskelijoita kirjalliseen ja suulliseen ilmaisutaitoon tavalla, johon tavanomaisessa opetuksessa on vaikea päästä. Tiedekuntien tuleekin omalta osaltaan työskennellä tällaisten opetusmuotojen lisäämiseksi. Viimeisenä esimerkkinä haluan mainita ELSAn Student Trainee Exchange Programme (STEP) -ohjelman, jonka kautta välitetään harjoittelupaikkoja ELSAn jäsenille. STEP-ohjelma on mahdollistanut muun muassa venäläisten oikeustieteen opiskelijoiden harjoittelun tiedekunnassa, joka ilman ohjelmaa olisi ollut mahdotonta. Toivon, että taloudellisen tilanteen kiristymisestä huolimatta STEP-harjoittelijoiden vastaanottaminen olisi mahdollista myös tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan näen ELSAn työn ensiarvoisen tärkeänä sekä oikeustieteellisten tiedekuntiemme että niiden opettajien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Uskon, että tämä yhteistyö vain syvenee ja kehittyy tulevaisuudessa. Toivotan parasta menestystä ELSA Finlandille myös tulevaisuudessa!

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

KANSAINVÄLISYYTTÄ! TEKSTI

Dekaani Matti Niemivuo Oikeustieteellinen tiedekunta Lapin yliopisto

noppini nimi oli Elsa. Sen vuoksi – tultuani parinkymmenen virkavapausvuoden jälkeen oikeusministeriöstä Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntaan – huomiotani herätti ilmoitustaulu, jossa ELSA mainosti itseään. Muutamalla vilkaisulla havaitsin kysymyksessä olevan eurooppalaiseen kattojärjestöön kuuluvan ELSA Finlandin paikallisosasto ELSA Rovaniemi. Heti huomasin, että kysymyksessä ei ollut paperiyhdistys, vaan aktiivisesti toimiva, kansainvälisistä asioista kiinnostunut oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys.

Dekaaniksi tuloni jälkeen kaksi ELSA Rovaniemen puheenjohtajaa on käynyt perusteellisesti tekemässä minulle selkoa yhdistyksen toiminnasta. Näissä keskusteluissa sivuttiin myös sitä, miten tiedekunta voisi edistää yhdistyksen toimintaa. Kansainvälisyys onkin yksi tiedekuntamme vahvuuksista. Sen yksi ilmenemismuoto on vilkas kansainvälinen opiskelijavaihto.

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

Opiskelijamme hakeutuvat eri puolille maapalloa sijaitseviin yliopistoihin. Huolestuttavia piirteitä tässä opiskelijavaihdossa kuitenkin on. Ensinnäkin yhä vähemmän opiskelijoitamme hakeutuu muiden pohjoismaiden yliopistoihin. Vastaavasti muista Pohjoismaista ei opiskelijoita kovin paljon tule Lapin yliopistoon. Epäilemättä Suomessa ruotsin kielen aseman heikkeneminen on vaikuttanut maavalintoihin. Kun eräät yliopistot edellyttävät vastavuoroisuutta, niiden ovet ovat sulkeutumassa (esim. Kööpenhaminan yliopiston). Toinen ongelmallinen kysymys on se, miten voitaisiin auttaa kansainvälistymisessä niitä opiskelijoita, joilla ei ole erinäisistä syistä mahdollisuuksia tai uskallusta lähteä vaihto-opiskelijaksi. Vaatiminen tällaisilta opiskelijoilta lisää opintopisteitä kansainvälisissä oppiaineissa ei välttämättä ole oikea keino edistää opiskelijoiden kansainvälistymistä. Pikemminkin näitä opiskelijoita tulisi tukea esimerkiksi kieliopinnoissa ja eri maiden kulttuurien tuntemuksessa.

ELSAlla voisi olla tärkeä rooli kannustaa myös vetäytyviä oikeustieteen opiskelijoita kansainvälistymiseen. Tutustumismatkat kansainvälisiin järjestöihin ja tuomioistuimiin Strasbourgissa, Genevessä ja Luxemburgissa voisivat antaa rohkeutta lähteä opiskelijavaihtoon pitemmäksikin ajaksi. Tutkintotodistuksessa olevat suoritukset muun maan yliopistosta ovat ilman muuta meriittiä tulevalla työuralla. – Bon courage! Toivotan 30. ikävuottaan juhlivalle ELSA Finlandille parhainta menestystä tärkeässä työssään.

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

ssa. Vaikka a p o o r u E a ss ee n ahtia jakautu k sa n a välisyyden ik in a u sa el n a k k is p , o ta i es tt is ie a v udesta ja kauk Sauli Niinistö u ta es ik a k t a v li iset huvit. haavei a n et r n o tu u n sa et ja is ö la ty a t m a o su , jota hallitsiv ä st ä m ä el si to n a a rooli oli ir rall Pohjalainen TEKSTI

a s s i s i m a a P ta a J i L e K s i P o syntyi sen K y r r ä m m hte isy

SAuLI NIINIS

Tö

Syntynyt 1948

Salossa

Valmistui oikeu stieteen kandidaatiksi Tur un yliopistost a vuonna 1974

Lakimiehenä työskennellyt muun mua ssa hovioikeuden viskaa lina, asianajajana ja nim ismiehenä

y siLta

politiikassa to iminut esimer kiksi kansaned ustajana, oikeusministe rinä, valtiovarainm inisterinä, Euroopan inve stointipankin varapääjohtaj ana ja eduskunnan puhemiehenä

alon yhteislyseosta vuonna 1967 ylioppilaaksi kirjoittaneen Sauli Niinistön keskiarvo lukion päättötodistuksessa oli vain 6,7, mikä ei kaikkien silmissä lupaillut suuria, ainakaan oikeustieteelliseen pääsyä. Yllättävä fakta varatuomarin, eduskunnan entisen puhemiehen, Euroopan investointipankin entisen varapääjohtajan ja presidenttikandidaatin menneisyydestä. - Joku väitti, ettei huonoilla todistuksillani sinne koskaan pääsisi, päätin näyttää. No, oikeasti juristin koulutus oli arvossa ja takasi pääsyn töihin, Niinistö muistelee, kun häneltä kysyy muistoja opiskeluajaltaan. Niinistö aloitti ylioppilaaksi pääsyn jälkeen uran kansantaloustieteen opiskelijana, mutta hän vaihtoi pian Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Elettiin aikaa hieman toistakymmentä vuotta ennen ELSAa. Niinistö muistelee, että säännölliset kansainväliset yhteydet opiskelijoiden välillä olivat tuolloin hyvin harvinaisia, jos niitä nyt oli ollenkaan. - Jos satunnaisesti ulkomaisia opiskelijakollegoja tapasi, yhteydenpitoa kyllä jatkettiin, hän kertoo. Tavallisen riviopiskelija Niinistön silmiin ja korviin kansainvälisestä yhteistoiminnasta tuskin tuli aavistustakaan. Suomalaisten näkökulmasta kansainvälisyys oli kaukainen asia 1970-luvun alussa, jolloin Niinistön välivuosi armeijassa oli ohi

Otso

ja opiskelu jatkui kiivaana. - Kansainvälisyyden rakenteet kyllä tunnettiin, muttei sillä ollut kosketuskohtaa omaan olemiseen. Silti asenne ulkomaalaisiin oli korostetun ystävällinen. Nuorta mieltä innosti kaikki kaukaisempi, Niinistö selvittää. Jos ulkomaalaisiin tutustuttiin, heidät tahdottiin Niinistön mielestä oppia tuntemaan ihmisinä, ei vierasmaalaisen juridiikan näkökulmasta. - Sellaista ammatillista hyötyä varmaan harva ymmärsi, en ainakaan minä.

Jälkiradikalismin aikaa 1970-luvun alussa vallitsi Euroopassa kylmä sota. Idän ja lännen välistä kahtiajakoa edusti symbolisesti ja konkreettisesti vuosikymmen aiemmin pystytetty Berliinin muuri. Suomessa taas elettiin jälkiradikalismin aikaa, jolloin oikeiston ja vasemmiston mielipiteet poikkesivat toisistaan jyrkästi. Niinistö pitää mahdollisena, että ainejärjestöissä aktiivisesti toimineet ihmiset tapasivat sekä itä- että länsiblokin kollegojaan, ja niissä yksittäisissä tapaamisissa, joissa Niinistö itse oli mukana, syntyi hänen mukaansa helposti ajatusten ja yhteisymmärrysten silta eri maailmojen välillä.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Maailman tapahtumia, kuten Prahan kevättä vuonna 1968, seurattiin opiskelijapiireissä mielellään. Silti esimerkiksi globaaliin talouteen ei opiskelija aina jaksanut kiinnittää huomiota. Vaikka opiskelin myös yhteiskuntatieteellisessä kansantaloustiedettä, ajankohtaisessa taloudessa kiinnostavimmaksi jäi, milloin opintolaina tai palkka tuli tilille, Niinistö toteaa.

< Sauli Niinistö patistaa juristeja hankkimaan kontakteja ja kokemusta kansainvälisiltä kentiltä. Hänen omana opiskeluaikanaan tähän ei ollut juuri mahdollisuuksia.

Vastavirtaan Gallupeissa eräänä Suomen luotettavimmista poliitikoista pidetty Niinistö keräsi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 60 563 ääntä, mikä nosti hänet kaikkien aikojen äänikuninkaaksi. Politiikassa mukanaolo ei häntä kuitenkaan erityisesti pitänyt otteessaan vielä yliopistossa. - Evääni eivät riittäneet niin virallisen vaativilta näyttäneisiin puuhiin. Yleinen vastavirtaan uintihan ei kait ole käytännön poliittista toimintaa? Niinistö tiivistää suhteensa opiskelijapolitiikkaan. Turussa Niinistö kulutti aikaansa muun muassa opiskelijoiden yhteisissä illanvietoissa. Ainakin Lex ry:llä oli Niinistön mukaan ylitarjontaa erilaisista opiskelijatapahtumista, joihin osallistumista tosin rajoitti hänen kohdallaan erilaisten töiden teko. Niinistön tiedetään olleen kaiken aikaa kirjoilla työvoimatoimistossa, ja hän ehti urakoida muun muassa Huhtamäen pakastevarastossa, satamassa, rakennuksilla ja Alkon myyjänä. Vapaa-aikanaan hän pelasi myös muun muassa ﬂipperiä. - Paljonkin oli erilaista koettavaa, Niinistö luonnehtii aikaansa Turussa.

Sitä myöten, kun Aurajoessa on virrannut vettä, on maailmakin muuttunut. Niinistön mielestä kansainvälisyys ei nykyään ole kellekään pahitteeksi, ei ainakaan liikejuridiikan ja keskushallinnon parissa työskenteleville lakimiehille. Hän kannustaa myös hankkimaan kontakteja ulkomailta – mitä enemmän, sen parempi. - Ammatilliset kansainväliset kontaktit ovat tulleet äärimmäiset tärkeiksi koska ymmärtääkseni ylivertainen enemmistö juristeista on työssään säännöllisesti kosketuksissa kansainväliseen juridiikkaan, Niinistö vahvistaa.

“

Vaikka opiskelin myös yhteiskuntatieteellisessä kansantaloustiedettä, ajankohtaisessa taloudessa kiinnostavimmaksi jäi, milloin opintolaina tai palkka tuli tilille

“

Niinistö kertoo, että 1960-70-luvuilla oikeustieteellistä tutkinnoissa täytyi suorittaa eri oikeudenaloissa approbatur, joita hän muistelee olleen kymmenkunta. Lisäksi opinto-ohjelmaan kuului yksi cumu, tutkielma sekä erityiskursseja. - Metodi oli se, että luennot ovat pitkävetisiä, mutta että pari päivää ennen tenttejä on 48 tuntia aikaa lukea! Niinistö lausuu nykyäänkin tunnetun opiskelijaviisauden.

Haastattelun tukena on käytetty yksittäisiä elämäkertatietoja Petri Nevalaisen teoksesta Nimismiehen kiharat. Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

VuOSIKymmENTEN

LÄpI

Polku, jonka ELSA on Suomessa ottanut kuljettavakseen, on mutkitellut monien vaikeuksien ja voittojen kautta pienestä ja kevyestä organisaatiosta kohti kirkasta tulevaisuutta, yhteistä Eurooppaa ja globaalia maailmaa. Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

TEKSTI

Janne Helistรถ, Kalle Kaipainen Lauri Kyllรถnen, Otso Pohjalainen, Jemmi Rantanen & Ulla Riipinen Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

1980 1980 1980 1980 1980 1980

Welcome, ELSA Finland!

kokous, työharjoittelija, kansainvälinen vieras ja muu toiminta antoi uskoa ELSAn mahdollisuuksiin säilyä ELSA Finland ry:n virallista perustamista (1987) hengissä. edelsi ELSA Finlandin toiminta ainejärjestöjen ”Mikä ihmeen ELSA?” puitteissa vuodesta 1983 lähtien. - Suomalaisilla oikeustieteen ainejärjestöillä oli ollut jo ennen ELSAa yhteistyötä Pohjoismaiden ja Maritta Hyyppä opiskeli oikeustiedettä Turun Itä-Euroopan maiden kanssa, mutta yhteys Länsi- yliopistossa 1980-luvulla, kun ainejärjestö Lexin Eurooppaan puuttui kokonaan, ELSA Finlandin ulkoasiainvaliokunnan kautta kantautui tietoa eurooppalaisesta oikeustieteen opiskelijoiden perustajiin kuulunut Eero Rautalahti kertoo. järjestöstä, joka oli jo saanut jalansijaa Yhteistyöhalukkuuteen Länsi-Euroopan kanssa pääkaupungista. Turkuun lähdettiin puuhamaan vaikutti suuresti aiemmin voimakkaasti politisoituneen omaa paikallisryhmää Teijamari Jyrkkiön ja Kaisa opiskelijatoiminnan muuttuminen epäpoliittiseksi. - Länsi-Euroopassa oli näihin aikoihin ainoastaan Perkkiön (nyk. Rotkirch)johdolla. Siihen aikaan puoluepoliittisia opiskelijajärjestöjä. Suomi tuli ELSAn kansainvälistä opiskelijatoimintaa ei ollut tarjolla jäseneksi toukokuussa 1983, ja ELSA Finlandiin samassa määrin kuin nyt, joten Hyyppäkin kiinnostui kuuluivat tuolloin oikeustieteellisten tiedekuntien ELSAsta, ja hänestä tuli paikallisryhmän STEP- eli harjoittelijavaihtovastaava. ainejärjestöt Artikla, Codex, Lex ja Pykälä. - Alkuaikoina työnantajat eivät luonnollisesti olleet koskaan kuulleetkaan ELSAsta. ELSAn logo Yhteydenotoissa esimerkiksi harjoittelupaikkoja varten oli paras varautua selittämään nopeasti mistä järjestöstä oli kyse, muuten saattoi tulla aika hauskojakin sekaannuksia, Hyyppä selvittää. Sinnikkyys palkittiin ja Turkuunkin saatiin harjoittelupaikkoja. 1980-luvulla suurin osa ELSAn harjoittelupaikoista oli kuitenkin Helsingissä. ELSA Finland merkittiin yhdistysrekisteriin vuonna 1987. Hyyppä oli mukana, kun yhdistyksen sääntöjä laadittiin, ja ryhtyi sen ensimmäiseksi STEP-vastaavaksi. Kohokohtana ELSA Finlandin alkutaipaleella oli vuonna 1988 järjestetty Council Meeting, jossa valittiin ELSA Internationalille ensimmäistä kertaa - Suomessa ainejärjestöt ja niiden toiminta ja suomalainen puheenjohtaja, Maria Boström (nyk. organisaatio olivat loistava pohja perustaa ELSA, Parker). ja International Council Meetingitkin 1984 ja 1985 järjestettiin ainejärjestöjen yhteistyönä ja niiden tiloissa, Matkat kuuluivat 1980-luvullakin erottamattomasti Hyyppä muistaa ryhmän Rautalahti mainitsee. Aktiivisilla perustajajäsenillä oli ELSA-toimintaan. hollantilaisia, jotka tulivat Study Visitille Suomeen. mielenkiintoa ja halua tehdä ja uhrata kaikki aika ja omia varojaankin ELSAan. Suomessa suunniteltiin Ensimmäinen kohde oli Helsinki, josta oli tarkoitus jatkaa linja-autolla Turkuun. Vieraat jäivät myös ELSAn edelleen käytössä oleva logo. kuitenkin vahingossa Lahnajärvelle, ja vain heidän matkatavaransa tulivat perille. ELSAn ensimmäinen yhteydenotto Suomeen tuli Unkarista. Kirje oli osoitettu Pykälälle, Lexille ja Codexille. Suomen ELSAa lähdettiin rakentamaan ainejärjestöjen yhteistyönä. - Lakimiesliitto tuki yhteistyötä, kun taas oikeustieteellisiltä tiedekunnilta ELSAlle ei juuri tukea löytynyt, Rautalahti sanoo. Aluksi kansainvälinen ELSA oli Rautalahden mukaan lähinnä idean asteella, ja toiminta ja organisaatio olivat hyvin löyhiä. Vuoden 1983 International Boardin johdolla aloitettiin toiminta Seminars & Conferences-, STEP- ja julkaisualueilla.

Täysin uusi toimintamuoto

Opiskelijoiden keskuudessa ELSA sai Rautalahden mukaan hyvän vastaanoton, mutta toiminnassa oli mukana lähinnä niitä, jotka olivat muutenkin mukana ainejärjestöjen ulkoasianvaliokunnissa. - Tärkeää oli tehdä ELSA tunnetuksi Suomessa ja saada sille painoarvoa ainejärjestöjen maailmassa, sillä ELSA oli täysin uusi toimintamuoto. ELSA kasvoi Suomessa, ja toimintaa oli ICM- ja muiden kokousten järjestämisen ja työharjoitteluun tulijoiden ja lähtijöiden muodossa. Ensimmäinen harjoittelija tuli Suomeen kesällä 1984. Bilateral Study Visitien järjestäminen alkoi hiukan myöhemmin ja niistä ensimmäinen suuntautui Hollantiin. Jokainen

ä 1987 Zagrebin Council Meetingissä kevääll malaista: otetussa kuvassa on mukana viisi suo Ingeborg Maritta Hyyppä, Johan Åkermarck, . Kainlauri, Soﬁe From ja Maria Boström

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Tarjosi harjoittelupaikkaa Hyyppä valmistui oikeustieteellisestä vuonna 1988, mutta ei päässyt helposti irti ELSAsta. Auskultointiaikanaan hän osallistui viimeiseen ICM:iinsä, joka pidettiin Portugalissa. Matkalla olivat mukana myös Maria Boström ja Kaisa Perkkiö. Siirryttyään töihin Suomen Vientiluottoon Hyyppä ei jäänyt odottelemaan yhteydenottoa ELSAlta vaan teki itse aloitteen ja tarjosi vuosittain STEP-harjoittelupaikkaa elsalaiselle. Nykyäänkin Hyyppä työskentelee kansainvälisten lakiasioiden parissa GE:n Healthcare-divisioonan Euroopan lakiasiainosastolla. Hän näkee ELSA-toiminnassa paljon hyötyä. - ELSAssa oppi saamaan asioita aikaan ja näki, miten kansainvälinen järjestö toimii. Meillä oli aina hauskaa ja sain mahtavia ystäviä, joista osaan pidän edelleenkin yhteyttä. Ulkomaisen työkokemuksen hankkiminen tai opiskelijavaihtoon lähteminen ei ollut siihen aikaan ihan tavallista.

STEP vaihtoja ja Contact Forumia ELSA Finland perustettiin Antti Riivarin aikana 1980-luvulla, ja tuon vuosikymmenen aikana myös siirryttiin henkilöjäsenyyteen. - Tätä ennen oli ainejärjestöjäsenyys eli Pykälä, Lex ja Artikla olivat ELSA Finlandin jäseniä. Toki oli paikallisryhmiä, mutta ne olivat löyhästi toiminnassa mukana. Muistan toiminnallisina ELSAilmentyminä harjottelijavaihdon ja Contact Forumin, Riivari muistelee järjestön alkuaikoja. - Olin aluksi ELSA Helsingin puheenjohtaja ja sitten sen jälkeen ELSA Finlandin puheenjohtaja. Antin mieleen tuon aikaisista ELSA-tovereista jäi erityisesti Jan Ollila. - Hän oli ennen minua ELSA Finlandin puheenjohtaja - hänhän on nykyään Asianajotoimisto Dittmar & Idereniuksen palveluksessa. Tapahtumista mieleenpainuva oli Riivarin mukaan International Council Meeting. - Olin mukana järjestämässä ICM:ää Helsingissä, muistaakseni vuonna 1988. Tuon tapahtuman kautta tulin ELSA-toimintaan mukaan. Mieleenpainuvia ja mukavia hetkiä olivat myös kesät ulkomaalaisten harjoittelijoiden kanssa. Heitä oli Suomessa kesäisin 5-10 henkilöä.

Ihmisoikeusrintamalta ei uutta Toiminta pyöri Riivarin mukaan pitkälti STEP-harjoittelun ympärillä. ELSAlla ei Riivarin aikana ollut varsinaisesti aktiviteetteja ihmisoikeuksiin liittyen, mutta maailman muuttuminen näkyi. - Jugoslavia hajoamisen huomasi ensin opiskelijoiden kautta: ELSA Jugoslaviasta alkoi irtaantua ELSA Slovenia. Slovenia siis korosti itsenäisyyttään, Riivari kertoo. - Itse olin ELSA:n ICM:ssä Budapestissa. ELSA-maista Unkarissa ja Jugoslaviassa oli siis tuolloin 1980-luvulla liikehdintää, josta ei kuitenkaan puhuttu, eikä ELSA-yhteistyötä rajoitettu.

legaation ELSA Finland lähetti de 1989 myös Lontoon ICM:ään

unut es oli kiinnost im T e h T s yö M esta. iden tapaamis oikeustieteilijö

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Suomalaiset STEPharjoittelijat Norjassa vuonna 1987, vasemmalla Maritta Hyyppä ja oikealla Lena Rostedt (nyk. Kumlin)

ELSA Finlandin oikeustapauskilpailu ELSA Finland järjestää lukuvuonna 2011-2012 Suomen ainoan suomenkielisen oikeustapauskilpailun. Kilpailu järjestetään nyt viidennen kerran, ja aiheena on tällä kertaa yhtiöoikeus – tarkemmin sanottuna yhtiöoikeudellinen riita, joka voi tulla suomalaisen yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tapauksen on laatinut Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori Seppo Villa. Kilpailuun osallistutaan 2-4 hengen joukkueissa, ja osaa saavat ottaa Helsingin, Turun ja Lapin yliopiston oikeustieteen opiskelijat. Kilpailussa joukkueet laativat ensiksi tapauksen pohjalta kanteen ja vastineen, mihin on aikaa noin kuukausi. Työt lähetetään tämän jälkeen kilpailun tuomareille, jotka ovat kyseisen alan asiantuntijoita. Neljä parasta joukkuetta pääsee finaaliin, suulliseen käsittelyyn. Finaalissa tuomarit arvioivat muun muassa kilpailijoiden oikeudellista argumentaatiota ja esiintymistä. Finaali järjestetään korkeimmassa oikeudessa 13. huhtikuuta 2012. Oikeustapauskilpailu parantaa kilpailijoiden tietämystä käsiteltävältä aiheesta ja prosessioikeuden alalta sekä antaa valmiudet hankkia ja hyödyntää tietoa sekä parantaa valmiuksia toimia lakimiestehtävissä tulevaisuudessa.

ELSA:ssa vai ELSAssa? pidetty oikeana nimen Yhdistyksemme varrella. kirjoitusasu on vaihdellut vuosien Milloin ELSA on kirjoitettu Elsana, milloin El§ana. Hämmentäviin kysymyksiin on kuulunut erityisesti, taivutetaanko ELSA kaksoispisteillä vai ilman. Erikoistutkija Sari Maamies Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta vahvistaa, että taivutettaessa ELSAa kaksoispisteet jätetään pois, koska ELSA on akronyymi eli lyhenne, joka lausutaan sanana eikä kirjain kerrallaan. - Tämä on sen vuoksi, että näihin lyhenteisiin suhtaudutaan yksinkertaisuuden vuoksi kuin sanoihin, Maamies sanoo. - Kaksoispisteiden käyttäminen merkitsisi, että sana lausuttaisiin auki. Suomalaisittain helpon lausuttavuuden vuoksi samoin käyttäytyvät sellaiset lyhenteet kuin NATO tai ETYJ, joista jälkimmäiseen on lisättävä i-kirjain ennen taivutuspäätettä. Maamiehen mukaan suomen kielen erikoisuuksiin kuuluu myös, että se sallii akronyymille myös Elsa-kirjoitusmuodon, varsinkin, kun kyseessä on erisnimi. - Tosin selkeämpää on, että kaikki kirjoitetaan isolla varsinkin, Elsa on myös naisen nimi, Maamies lausuu. Tätä puoltaa myös suurten kirjainten vakiintuneisuus ja nimen kansainvälinen käyttö, jossa sekaannuksille ei ole varaa.

ELSA Finlandin jäsenlehdet ELSA Finlandin paikallisyhdistykset ovat historiansa aikana julkaisseet useita eri paperilehtiä, joissa on ollut muun muassa jäsenten kirjoituk sia, tapahtumaselostuksia, yhteistyökumppan eiden ilmoituksia ja tapahtumakalentereita. Leh tien kulta-aikaa oli 1990-luku, jolloin ilmestyi vaihtelev ia variaatioita ELSA-News-lehdestä Helsingissä, Turu ssa, Vaasassa ja Rovaniemellä, kullakin paikkakunnal la muutaman kerran vuodessa. Rovaniemellä ilmestyi jonkin aikaa 2000-luvun alkupuolella myös ELSAlai nen-jäsenlehti. Tänä päivänä ainut säännöllisesti julka istava jäsenlehti, ELSA News, ilmestyy enää Turussa.

Being ELSA Tr ainee in

Finland th e Funland TEKSTI

Philipp von Kapff

Twenty years ago?

Yes, it is more than twenty years ago I participated in the successful ELSA Step-Program in Finland, in Summer 1991. My nationality? Elsatian. European. I had just succeeded my law studies in Germany. Finland was already neutral but clearly western country, supposedly the most American country in Europe, but it was not yet Member of the European Union. But the ice was melting. Gorbatschow was the president of the Soviet Union and the company I was working for tested the Baltic market. Still, I saw how my Finnish colleagues became nervous during the Coup d’Etat against Gorbatchev.

Why Finland?

STEP

I was looking for an English speaking trainee job in an international company and I wanted to go to an exciting place where I could have some practical experience in international contract law. So Finland was the perfect place.

My professional experience?

Student Trainee Exchange Programme (STEP) tarjoaa oikeustieteen opiskelijoille työharjoittelupaikkoja ulkomailla, ELSAn jäsenvaltioissa sekä toisinaan sen ulkopuolella ympäri vuoden. Kyseessä on yksi ELSAn toiminnan avainalueista. Harjoittelun kesto vaihtelee 2 viikosta 2 vuoteen ja siitä maksetaan kohdemaan kohtuulliset elinkustannukset kattavaa palkkaa.

The experience as a trainee in Finland?

ELSAn paikallisryhmien STEP-vastaavat tukevat harjoittelijaa koko prosessin ajan, ja kohdemaan ELSA-ryhmä auttaa käytännön järjestelyissä sekä järjestää vapaa-ajanohjelmaa harjoittelun aikana. STEP tarjoaa opiskelijalle erinomaisen mahdollisuuden tutustua kansainväliseen työympäristöön ja kohdemaan kulttuuriin.

I was chosen as a trainee in the legal department of NESTE OY, the Finish Oil Company. My Office was on the 13th ﬂoor of Neste’s administrative building in Espoo, with a view on the wonderful archipelago. My main task consisted in analyzing their data base of agency and license contracts and to structure the different clauses they had been using. It was a job to the profits of both sides: the lawyers then were able to draft contracts quicker and I learned a lot about those types of international contracts. I have never seen so many license contracts since and helped a lot later to have an understanding of these contracts. There were eleven ELSA trainees in Finland, most of them had finished university studies. Thanks again to all the companies who gave the opportunity to us young lawyers. We all did qualified work and had a decent remuneration covering all expenses. And we were very well looked after, both by the employer as by ELSA. Thanks again to all the students from ELSA Finland, organizing activities all the time: Anu, Johanna, Maya, Mia, Tiina, Tuya, Outi, Ritva and many others.

The value for me?

After the experience in Finland I did my junior lawyer professional training, then I moved to France and worked in a French law firm. Today I work for the European Union and I live in Alicante, Spain. For the last thirteen years I contribute to the realization of the European Union project at OHIM, the specialized agency in intellectual property, particularly trade marks and designs. Here, I work for the Boards of Appeal. Finland was to a great extent the starting point of my European career.

STEP-harjoittelijan palkkaaminen on työnantajankin kannalta yksinkertaista. Hakukriteereiden asettamisen jälkeen ELSA markkinoi harjoittelupaikkaa työnantajan puolesta, valitsee hakemusten joukosta kriteereitä parhaiten vastaavat hakijat sekä hoitaa harjoittelijan palkkaamiseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Kiitos. Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

1990 1990 1990 1990 1990 1990

Mitä tapahtuikaan 1990-luvulla? Viveca Still ja Tuija Hartikainen ovat olleet kumpikin ELSAssa mukana miltei koko opiskeluaikansa vastuutehtävissä ja ovat sittemmin jatkaneet järjestön alumnilaisina. Viveca kuuluu jopa alumnin perustajajäseniin. Uranaisten muistoja ELSAsta värittää kansainvälisyys, joka onkin järjestömme koukuttava voima ja syy siihen, miksi ELSAssa on jotain ainutlaatuista. Suomessa on laaja ainejärjestöperinne, mutta ELSA tarjoaa oikeustieteen opiskelijalle mahdollisuuden oppia järjestötoiminnan saloja kansainvälisessä ilmapiirissä.

Miten kaikki alkoikaan?

Viveca Still opiskeli juridiikkaa Helsingissä. Nuoren opiskelijan havainto oli, että Codexin, johon Still itse kuului suomenruotsalaisena, ja Pykälän välillä oli ainakin hyväntahtoista kilpailua. ELSA vaikutti puolueettomalta, ja tästä syystä ja ehkä sattumankin puuttuessa tilanteeseen Viveca päätyi ELSA Helsingin hallitukseen ensin S&C-vastaavaksi ja sitten puheenjohtajaksi. ELSA Finlandissa hänellä oli puheenjohtajan paikka. Turussa opiskellut Tuija Hartikainen toimi hänkin yhden kauden paikallisen ELSAnsa puheenjohtajana. Tätä ennen oli kausi taloudenhoitajana. Täysin samat tehtävät samassa järjestyksessä hoituivat Hartikaisen toimesta myös ELSA Finlandissa. Tuija etsi nimenomaan kansainvälisesti

FAKTA -

AT 1987-2011

ELSA FINLANDIN PUHEENJOHTAJ

1987 Nina Pärssinen 1988 Nina Pärssinen 1989 Jan Ollila 1990 Antti Riivari 1991 Lenita Lindström 1992 Petri Koistinen 1993 Tuija Hartikainen 1994 Tuomas Pöysti 1995 Mariika Virrankoski 1996 Sari Suono 1997 Pia Syrenius 1998 Nina Nieminen 1999 Elli Murole 2000 Elli Murole 2001 Kristina Juth 2002 Simon Andberg 2003 Maria Johansson 2004 Tiina Ojala 2004 Josefin Björklund 2005 Josefin Björklund 2005 Heidi Sulander 2006 Tiina Ojala 2007 Antti Husa 2008 Timo Kortesoja 2009 Sofia Kallio 2009 Katarina Lundahl 2010 Jaana Saarijärvi 2011 Ida Kinnarinen 2011 Arttu Rautiainen

suuntautunutta järjestöä silloin, kun hän oli opiskelijana Turussa. Turun Lex ry:n kanssa ei ollut kilpailua, vaan järjestöt Tuijan mukaan täydensivät toisiaan ja Tuijan aktiiviuran aikana Lex ry:n hallituksen jäsenet liittyivät ELSAn jäseniksi. Siinä osoitus siitä, että järjestönä ELSA ei ole ollenkaan sisäänpäin lämpiävä, kuten eivät siinä toimivatkaan. Viveca on osuvasti sanonut, että ELSAlaisten perusominaisuuksiin kuuluu sosiaalisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja kielitaito. Nämä ovat eittämättä vaatimuksena silloin, kun ollaan tekemisissä toisten kansallisuuksien kanssa. Neuvottelutaito ja kokoustamisen koukerot opitaan, mutta samalla on opittava muista kansallisuuksista ja heidän perusluonteistaan. Belgialaiset ovat kuulemma sekoitus eteläeurooppalaista suurpiirteisyyttä ja pohjoismaalaista jäykkyyttä…

Kolme kirjainta: I, C ja M ja vielä lisää kansainvälisyyttä

Koska ELSA on kansainvälinen, on tärkeää luoda kansainvälisiä kontakteja. Parhaiten se onnistuu ICM:ssä, jotka entiseltä nimeltään ovat CM:iä, mikä nimitys oli käytössä Tuijan ja Vivecan ollessa hallitusaktiiveja. ICM:ssä voi parhaimmillaan oppia jopa selviytymistaitoja, sillä Hampurin ICM:ssä ”hotellialuksessa” 1993 vietetyt päivät vaativat niitä ja urheiluhenkeä ELSA spiritin lisäksi. - Roomassa 1993 oli munkkiluostarin alueella erikoisia olosuhteita tarjolla, kun luostari sai vetensä lähteestä ja myös suihkuvesi oli siksi kuplivaa mineraalivettä, Tuija mainitsee. Munkit hiljaa huokaillein paheksuivat nuorten elsalaisten bilateraaleja. 1990-luvulla ELSA järjesti YK:n kanssa yhteistyössä kv-rikosoikeuden kursseja kolme kappaletta Arushassa. Viveca sai mahdollisuuden

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Viveca Still näki ELSAn puolueettomana järjestönä Pykälän ja Codexin kinastellessa keskenään.

osallistua tällaiselle kurssille. ELSA on järjestönä profiloitunut siten, ettei kyse ole vain juhlimisesta, vaikka tietenkin sillekin on aikansa ja paikkansa, iltansa ja aamunsa. Arushassa oli aikaa syventyä tribunaalien toimintaan ja siellä oli kouluttamassa, kuten hyvin usein ELSAn järjestämissä koulutuksissa, alansa ammattilaisia eli puolustusasianajajia, tuomareita, syyttäjiä ja ihmisoikeustarkkailijakin. Jotkut kursseille 1990-luvulla osallistuneista saivat myöhemmin työpaikan tribunaaleista. Viveca ja Tuija ovat molemmat sitä mieltä, että myös heidän työssään ELSAkontakteista on ollut hyötyä. Juristi toimii miltei poikkeuksetta erilaisten ihmisten kanssa, ja ELSAan ilmeisenä osana kuuluva sosiaalisuus on välttämättömyys. Viveca joutuu nykyään matkustamaan Brysseliin ja ICM:issä kuin vahingossa opitut lobbaustaidot ovat edelleen osa hänen työelämäänsä. Viveca on harkinnut myöhemmin osallistuvansa ICM:ään ja erääseen Puolassa takavuosina järjestettyyn hänellä olikin valmistumisensa jälkeen ja työelämässä olleena jo liput ostettuna. Jos tilaisuus uraäidille vielä koittaa, voidaan Viveca ehkä jossain ICM:ssä nähdä verestämässä vanhoja muistoja ja luomassa uusia.

nniversarya ELSAn 15th a issä, vietettiin Bled onna Sloveniassa vu massa 1996. Juhlien lo , ja ehti lasketella elivät maan elsalaiset kiitt llistä opiskelijaystävä hintatasoa.

ﬁan Council Ateriahetki So 92. Meetingissä 19

Idealismia, konﬂiktinratkaisua ja yhteistyön hedelmiä

ELSAssa ei 1990-luvulla voitu välttyä siltä, että Balkanilla oli kriisi, joka tuli otetuksi käsittelyyn myös Hampurin ICM:ssä. Tuijan kertomus tapahtumista on sykähdyttävä, sillä keskusteluiden loppupäätelmä oli seuraavanlainen: Serbia on erotettava ELSA:sta. Vivecalle, Tuijalle ja meille muille elsalaisille on selvää, että ELSA edustaa rauhan ajatusta ja demokratiaa. Keskustelut aiheen ympärillä kävivät tulikuumina Hampurissa. Suomi ei halunnut omalta osaltaan soveltaa väärin YK:n pakotteita ja olikin yksi päätöstä vastustaneista. Huomattakoon se, että alussa Suomi oli ainoa, joka vastusti Serbian erottamista. Loppuplenaryssa vastustajia oli jo useampia, ja vaikka Serbia erotettiinkin lopuksi, tosin eri perusteilla, suomalainen kansainvälisen oikeuden professori vahvisti, että suomalaiset olivat olleet täysin oikeassa tässä asiassa. Lisäksi ELSA on puolueeton järjestö joka tapauksessa! Tuijalle tämä kokemus on mieliinpainuvin kokemus ja kertoo, että ELSA on niin kansainvälinen, että kansainvälistä konﬂiktiakaan ei täysin voida sivuuttaa. Yhteistyö on joka tapauksessa voimaa, se on onneksi tullut selväksi. Viveca on korostanut useasti, että ne saavutukset, jota ELSAssa on saavutettu, ovat todella hienoja ja mittavia mutta myös korostetusti vapaaehtoistyöllä

a Viveca Still osallistui myös Ruandass e. järjestetylle ihmisoikeuskurssill

toteutettuja. ELSA toteutti Vivecan aktiiviuran aikana SAP-kirjan, jossa esiteltiin eri yliopistojen kurssimahdollisuuksia ja asumismahdollisuuksia eri yliopistokaupungeissa, joissa ELSA toimi. Täytyy huomauttaa, että projekti toteutettiin sellaisena aikana, jolloin sähköposti ei ollut se ensisijainen viestintämuoto. Aikaiseksi saatiin koko Euroopan kattava opas, jota mikään yliopisto tai muu taho ei olisi saanut yksin toteutettua. Vivecasta on kuulemma tullut sitä enemmän idealisti, mitä kauemmin hän on ollut ELSAssa.

Oikeudentuntoiseksi juristiksi

ELSA on onneksi kehittyvä järjestö ja mitä kauemmin se nuorten lakimiesopiskelijoiden keskuudessa toimii, sen paremman jalansijan se Euroopassa saa. Valmistuvathan kaikki aikanaan. Tuija on sitä mieltä, että jokaisen ELSAsukupolven on itse opittava läksynsä ja jopa tehtävä samat virheet. ELSAssa on toki avoin ja salliva ilmapiiri tältä osin. On kuitenkin asioita, jotka ovat pysyvästi parantuneet 1990-luvusta. Brysselin ELSA-house oli vielä perustamisaikoinaan IB:n jäsenille suuri menoerä vuokrineen. Nyttemmin IB:n jäsenten ei itse tarvitse maksaa talon vuokraa, ja näin ollen mahdollisuus toimia IB:ssä on avautunut suuremmalle ryhmälle. Kova kilpailu takaa, että parhaat mahdolliset henkilöt pääsevät hoitamaan järjestömme asioita. Lisäksi halpalentoyhtiöiden koneiden ilmaantuminen Euroopan taivaalle helpottaa elsalaisten pääsyä toistensa luo eri valtioiden eri nurkilta. Akateemiseen hauskanpitoon pääsemiseksi ei tarvitakaan enää päivien bussimatkailua! Hartikainen ja Still ovat myöhemmin olleet mukana alumnin toiminnassa ja auttaneet ammattitaidollaan ja kontakteillaan monessa kohdassa. Viveca on ollut valmistuttuaan ELSA Helsingin tilintarkastajana, sillä hän toimi IB:ssä taloudenhoitajan assistenttina ja sai sitä kautta erinomaisen mahdollisuuden osallistua erilaisiin koulutuksiin. Tuija järjesti Lontoosta tilat ELSA-tapahtumalle kansainvälisen yrityksen kautta, jossa hän on töissä. Reippaalla avustavalla otteellaan Tuija taisi pelastaa koko tapahtuman. Tuija on sanonut, että tärkeintä ELSAssa on, että juristiopiskelijoista kasvaa kansainvälisesti ajattelevia ja oikeudentuntoisia juristeja. Ainakin Tuijan ja Vivecan oma toiminta on sen osoittanut.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Björkberg aloitti opiskelunsa oikeustieteellisessä tiedekunnassa Lapin yliopistossa vuonna 1995. - ELSA Rovaniemen hallitukseen tieni vei muistaakseni vuonna 1996. Toimin ELSA Rovaniemen puheenjohtajana useamman vuoden ajan, ja sen jälkeen muutamia vuosia ELSA Finlandin puheenjohtajana vuoteen 2001 saakka. No, millaisia persoonia toiminnassa oli tuolloin mukana? - Supermimmit Annika Kemppinen ja Susanna Mehtonen olivat aikanani IB:ssa (International Boardissa) eli ELSAn kansainvälisessä hallituksessa mukana. Se oli iso juttu. Kaikissa Suomen paikallisyhdistyksissä oli aktiivista ELSA-toimintaa ja henki oli hyvä. Muutama ELSA-toveri on säilynyt Björkbergin läheisenä ystävänä edelleen. - Aikanaan ELSA Helsingissä vaikuttanut Jenna Järnstedt on lapseni kummi ja ELSA Vaasassa toiminut Miia Kannisto (ent. Laiho) hyvä ystäväni, Björkberg kertoo.

Timo Mujunen (vas.) ja Tuomas Honkinen hallituskaron kassa, jossa teemana oli lasten kutsut. STEP-standi Tur un Contact For umissa.

2000 2000 2000 2000 2000 2000

- Tutustuin ELSAaan Rovaniemellä vuonna 1996 ja innostuin toiminnasta. Muutamien vuosien päästä siitä saimme jengiä innostumaan kansainvälisestä toiminnasta ja kokouksista. Björkbergin ELSA-uran alkuaikoina ICM:ssä oli usein vain yksi tyyppi edustamassa Suomea. - Kehitimme toimintaa siten, että saimme jatkossa suuremman delegaation mukaan ulkomaille. Tätä kautta myös suomalaisia lähti mukaan kansainväliseen hallitukseen IB:hen. Toiminta ei aina ollut Suomen NCM:ssä kovinkaan organisoitua, joten profiilia koetettiin Björkbergin mukaan kohottaa. - Kansainvälisten kokousten touhu teki vaikutuksen itseeni ja hiukan samaa meininkiä koitettiin toteuttaa myös NCM:ssä.

Opintomatkalla vuonna 2002 Br ysselissä

Elli Björkberg, omaa sukuasi Murole, Mitä ELSAssa tapahtui aikanasi?

Ensimmäinen Council meeting, johon Björkberg osallistui oli Roomassa vuonna 1998. - Se kasvatti innostustani valtavasti. Vuonna 1999 olimme ICM:ssä Kroatian Opatijassa, ja samaan aikaan Naton pommikoneet lensivät Kroatian yli pommittamaan Kosovoa. Lentokentät Kroatiassa suljettiin. Se oli rajua. Björkbergin mieleen on jäänyt myös ELSA Helsingin ja ELSA Finlandin vuonna 1999 järjestämä kansainvälinen seminaari koskien kansainvälistä rikostuomioistuinta ICC:tä. - Olin ELSA Finlandin kautta mukana seminaarin toteuttamisessa ja se oli mahtava kokemus. Seminaaria oli järjestämässä ELSA Helsingistä muun muassa Mirkka Mykkänen. ELSA veteraanit Johanna Kauppinen, Tuomas Pöysti ja Viveca Still auttoivat myös paljon seminaarin järjestämisessä.

ELSA Finlandin oikeustapauskilpailu vuonna 2010.

International Criminal Court (ICC), josta järjestettiin edellä mainittu kv-seminaari oli aktiivisena teemana monta vuotta. - Henkilökohtaisesti koin, että kansainvälinen oikeus ja juuri ihmisoikeudet olivat ominta ELSA-aluetta. ELSA-taustani ja tiedot vaikuttivat varmasti osaltaan myös graduni aiheeseen, sillä tein graduni Euroopan Unionin perusoikeuskirjasta 2000-luvun alussa työskennellessäni ulkoasianministeriön oikeudellisella osastolla . nassa, elokuu 2011 harjoittelijana. Bileet IPM Tallin Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Mitä ymmärrät sanalla bilateraali?

Pienen pieni marttakerho

- Bilateraali tarkoittaa sitä, että ELSA-ryhmät ovat puolin ja toisin käymässä toistensa luona. Muistan ainakin ELSA Vaasan ja Italian järjestäneen bilateraalin, Björkberg mainitsee. - Kaksoismerkitystä ei vielä omana ELSA-aikanani ollut. “Sutinaa” oli tottakai kansainvälisissä kokouksissa, mutta ei sitä bilateraaliksi vielä tuolloin sanottu. Suomen mimmivaltaiset delegaatiot olivat varsinkin italialaisten kundien suosiossa ja romanssejahan siitä syntyi, se on selvä!

Soﬁa Kallio lähti ELSAan mukaan heti ensimmäisenä päivänään oikkarina ja hänen aktiivisuutensa on yltänyt jo kahteen pestiin International Boardissa, VP Seminars & Conferences (2009/2010) ja Director for International Focus Programme (2010/2011). Vuoden 2007 ELSA Helsingin S&C -vastaavana huomio kiinnittyi erityisesti Institutional Study Visitin järjestämiseen ja matka jatkui ELSA Finlandin S&C -vastaavan toimen kautta ELSA Finlandin puheenjohtajaksi 2009. ELSA-uran alussa omaa paikallisryhmää olisi voinut kuvata pienenä martta-kerhona, sillä elsalaiset muodostivat tiiviin kaveriporukan ja tapahtumat olivat paikallisia.

Läpi alkaneen vuosituhannen

Sofian ELSA Finlandin aikana paikallisryhmät kehittyivät ja toiminnasta ja tapahtumista tuli koko ajan suunnitelmallisempia ja enemmän kansainvälisesti suuntautuneita. Huippuna oli kansainvälinen IPR ja Human Rights -konferenssi Helsingissä marraskuussa 2009. - Työ IB:ssa VP Seminars &Conferences -pestissä oli yksinkertaisesti tähän mennessä elämän parasta aikaa, Sofia tuumaa.

Antti Husa teki opintojensa aluksi pyhän lupauksen olla liittymättä ELSAan, mutta kuten sanonta ”never say never” kuuluu niin eihän se aivan niin mennyt. Edelleen jatkuvasta ELSA -urasta tuli monipuolinen yltäen pestiin International Boardin 2008/2009:n pääsihteerinä. ELSA -aika alkoi Rovaniemeltä. Täysin uuden hallituksen puheenjohtaja jatkoi paikallisten tapahtumien järjestämistä, toimi aktiivisesti STEPin alueella ja auttoi elsalaisia osallistumaan kansainvälisiin tapahtumiin. ELSA Finlandin Director for Fundraising ja taloudenhoitaja -pesteissä Husan huomio kiinnittyi siihen, että ELSA Finland oli taloudellisesta näkökulmasta pieni yhdistys.

Paikallisryhmien tukena ELSA Finlandin toiminnassa myös puheenjohtajana ja Academic Activities -vastaavana olleena huomio keskittyi tietysti ELSA Finlandin päätehtävään eli paikallisryhmien tukemiseen. ELSA Finlandilla oli neljä erilaista paikallisryhmää, joista ELSA Wasa lopetti toimintansa ja lakkautettiin. ELSA Finland onnistui vähitelleen toiminnallaan kuten transitioilla ja yhteisillä tapahtumilla yhtenäistämään paikallisryhmiä, vaikka nämä olivatkin pitkään olleet eriytyneitä. Yksi näistä tapahtumista oli ELSA Finlandin ensimmäisen kerran vuonna 2007 järjestämä oikeustapauskilpailu. Työ pääsihteerinä IB:ssä oli tietenkin työntäyteinen. Iso sääntöjen yksinkertaistamisprojekti, ELSA Georgian jäsenhakemusprosessi ja muut isot onnistumiset tekivät Husan mukaan kaudesta uskomattoman. - Aktiivinen ELSA-aika näkyy nyt hyvinä kontakteina, taitona ymmärtää eri kulttuureja ja vastuunottokykynä ja suvaitsevaisuutena joka tilanteessa, Husa tietää.

Upea ELSA-aika toi Kallion mukaan taidon reagoida ja hypätä uusiin eri tilanteisiin ja kehitti esiintymisvalmiuksia. - Yksi hienoimmista ELSA-hetkistä olikin junamatka Puolassa keskellä ei mitään, kun mieleen tuli ELSAn perustamistarina ja siinä hetkessä ymmärsi olevansa juuri oikeassa paikassa, Sofia muistelee.

Kinnarisen lyhyt ruljanssi Vuoden 2011 tammikuun alusta heinäkuun loppuun ELSA Finlandilla oli Ida Kinnarisen johtama puolen vuoden mittainen siirtymävaihehallitus. Yhdistys päätti muuttaa ELSA Finlandin hallituskauden samaan sykliin muiden ELSA-maiden kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että kun ELSA Finlandin toimikausi oli ennen ollut kalenterivuosi, syksystä 2011 lähtien se tulisi olemaan elokuusta heinäkuuhun. Kinnarisen hallitus joutuikin lopulta tekemään kaikki “normaalit” hallitustyöt melkein puolet lyhyemmässä ajassa kuin aiemmat hallitukset. - Meillä oli aika suuri vastuu siinä, että saisimme muutoksen rullaamaan mahdollisimman sujuvasti. Hyvällä ryhmädynamiikalla hallitus onnistui kuitenkin parantamaan esimerkiksi tiedonvälitystä ja kokoustehokkuutta. - Tämä taisi olla sellainen klassinen “muutosten aika”.

ka Tur un opintomat lä 2002 Brysseliin syksyl unssiin huipentui kiitosbr

ELSA Finlandin yhteistyökumppanit myös lisääntyivät Kinnarisen aikana. - ELSAn pitäisi tulla aiempaa enemmän julkisuuteen ja ruveta tekemään enemmän yhteistyötä ulkoisten tahojen kanssa. Nythän meillä on yleispertnereina Borenius ja Edita, ja sopimukset neuvoteltiin 31.7.2012 asti, Kinnarinen luettelee. - Lisäksi näen Juridian, Blue 1:n ja Lakimiesliiton tärkeinä kumppaneina meille, ja tietysti erittäin tärkeä yhteistyökumppani on ELSA Alumni Finland, josta tuli muuten meidän ulkojäsen. Uskon, että lisääntyvä yhteistyö ulkoisten tahojen ja alumnien kanssa tuo meille lisää hyvää mainetta juristiverkostossa, Kinnarinen toteaa. Tulevaisuuden kehityssuuntia on myös tiedonkulun parantaminen ulkoisesti ja paikallisryhmien kesken. Tätä on jo tehostettu esimerkiksi sähköpostilistoja luomalla. - Lisäksi Suomen verkostoon voisi tuoda vielä lisää sitä kv-aspektia: kansainvälisyys on kuitenkin meidän valttikorttimme kilpailevilla järjestömarkkinoilla.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

C & S s e c n e r e f n o C & s

r a n i m e S

ELSA Finlandin National Council Meetingissä keväällä 2011 nimitettiin yhdistyksen kunniajäseniksi seuraavat henkilöt: Eero Rautalahti

Secretary General ELSA International 1983-85 Founding Member of ELSA Finland

Maria Parker

President ELSA International 1988-1990 Co-Founder ELSA Lawyers Society (ELS) 1991

Johanna Kauppinen

President ELSA Helsinki 1991 Secretary-General ELSA Lawyers Society (ELS) 2001

Tiina Ojala

President ELSA Finland 2004 & 2006 Founding President ELSA Alumni Finland 2006-2007

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

S&C tuo elsalaiselle mieleen Eurooppaan järjestetyt lukemattomat opintomatkat eli Study Visitit, monipuoliset Suomessa ja varsinkin Suomen ulkopuolella järjestetyt seminaarit, konferenssit ja Law Schoolit sekä tietysti monia legendaarisia sattumuksia ja muita muistoja. S&C –alueen tapahtumat ovat usein pidempikestoisia, ja kun tapahtumissa ulkomailla vielä on se kuuluisa oma tunnelmansa, niin ei liene yllätys, että pidetyt tapahtumamme luovat elinikäisiä henkilökohtaisia kontakteja ja ystävyyssuhteita ympäri Eurooppaa ja Euroopan ulkopuolellekin. S&C -vastaavat järjestävät säännöllisiä ja suosittuja tapahtumia ja S&C -alue onkin ollut jo pitkään vakaalla pohjalla; käytännön kansainvälistyminen ja matkat houkuttelevat aina uusia

lähtemään mukaan ELSAan. S&C –tapahtumat ovat sitä ominta ELSAa, sillä matkat ulkomaille sisältävät aina akateemista ohjelmaa ajankohtaisista aiheista, vierailuja kulttuurikohteisiin ja runsaasti sosiaalista ohjelmaa paikallisten elsalaisten kanssa. Vuosittain järjestettävät opintomatkat ovatkin suosituimpia tapahtumia Suomen kaikissa paikallisryhmissä. Partneriryhmiä on ollut läheltä Suomea, mutta matkoja on järjestetty enenevissä määrin kauemmaksikin kuten Ateenaan, Kreikkaan ja Torinoon, Italiaan. Institutionaaliset opintomatkat suuntautuvat Strasbourgin, Brysselin ja muiden kaupunkien eri instituutioihin, ja ne inspiroivat jokaista lähtijää. Joka vuosi ELSA Finland ja paikallisryhmät järjestävät jäsenilleen myös akateemisia seminaareja kiinnostavista aiheista. S&C on yksi ELSAn kolmesta avainalueesta, ja se onkin ollut osa ELSAa alusta asti. Suomessa yksi ensimmäisistä ELSA -tapahtumista oli opintomatkan kaltainen matka Hollantiin jo

ennen kuin ELSA Finland ry. virallisesti perustettiin. ELSA Finland ja paikallisryhmät ovat aktiivisia S&C:n idean kehittäjiä ja matkojen ja akateemisten tapahtumien järjestäjiä, ja viimeksi vuoden 2009/2010 International Boardissa oli suomalainen S&C –vastaava, Soﬁa Kallio. Jokavuotisten opintomatkojen ja institutionaalisten opintomatkojen lisäksi kansainvälisiä akateemisia S&C –tapahtumia on Suomessa järjestetty vuosien varrella monia. Viimeisimpänä ELSA Finland järjesti keväällä 2011 Novgorodissa Human Rights Law Schoolin, ja avainalueisiin liittyen ELSA Turku järjesti ensimmäisen avainalueiden kokouksen eli Key Area Meetingin Turussa syksyllä 2011. S&C:läisillä on erityisen paljon työkaluja käytettäväksi toiminnassaan ja Suomen omat työkalut, kuten First Aid Package, kiinnostavat hyvän laatunsa ja käytettävyytensä takia kaikkia ELSA -maita. Työkaluja myös uusitaan säännöllisin väliajoin, jotta ne säilyttävän käyttökelpoisuutensa. Nämä laadukkaat työkalut, vakiintuneet tapahtumat ja innostuneet S&C –vastaavat varmistavat S&C – alueen toiminnan jatkuvuuden ja menestyksen. Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Jag sitter i min studentlägenhet och läser igenom lite gamla mail. Jag kan enkelt konstatera att många av dessa mail ser likadana ut. Precis sådär likadana som alla studenter då de en söndagskväll går ner till mataffären för att handla mat. Precis så där likadana och anspråkslösa som alla byggnader vi bor i. Att saker och ting ser likadant ut kommer vi nog aldrig att kunna undvika. Nog för att rutiner är bra, men var är spänningen?

“

Anders Liljeberg

“

TEKSTI

Var ni än hamnar när arbetslivet väntar, vad ni än jobbar med om 10 år så lovar jag att internationell erfarenhet aldrig är bortkastad.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Om en vardagsoas. Pohjoismainen tervehdys ELSA Swedeniltä

”H

ej! Mitt namn är Anders Liljeberg, Umeåbo, juriststudent och tillika markandsföringsansvarig i ELSA Sweden.” Det är söndag kväll. Jag har redan gjort min söndagshandling på affären, matlådorna är fyllda och tvätten är tvättad. Till höger om mig ligger böckerna som handlar om det svenska skattesystemet, i min mailbox ligger ett uppdrag att skriva till ELSA Finlands festskrift angående ELSA:s 30-årsjubileum, svårt val. Som ni säkert har förstått så har jag fått äran att sitta på posten som VP Marketing i ELSA Sweden. Att vara med i ELSA får mig att fundera, att vrida och vända lite på vardagens bestyr och slentrian. Att vara med i ELSA får mig att ställa frågan, var är spänningen? När jag gått den långa vägen (säkert 200 meter) till mitt universitet möts jag av samma människor varje dag, alla pratar om vad de gjorde i helgen och kaffekön ringlar lång redan innan klockan slagit nio på morgonen. Klockan fem töms biblioteket och alla studenter styr kosan mot IKSU, norra Europas största träningsanläggning och Umeås Mecka. Bra, då har jag fått med lite skryt också! Skämt åsido, det ni precis fått berättat är vardagen, juriststudenter är inte undantagna. Vardagen må vara behaglig och välbehövlig, men var är spänningen? Vi läser juridik, vi studerar lagar och regler. Vi skolas till att tolka bestämmelser, företräda klienter eller döma i mål. Är det allt? Jag ser mina kurskamrater slita med tjocka böcker, jag gläds när mina vänner får bra betyg på tentorna eller när någon lyckas knipa en åtråvärd praktikplats på en ﬂådig advokatbyrå. Många pratar om hur hög lön man har som advokat och snacket om tjocka plånböcker går varmt. Så har det varit och så kommer det alltid att vara, nästan alla pluggar för att göra någon form av karriär, punkt slut. Däremot så känns det ofta som om något saknas. Kan det vara spänning måntro? Spänningen finns inte i tjocka plånböcker eller ﬂådiga jobb. Spänningen finns i de internationella kontakter vi knyter. Spänningen får oss att sticka ut lite från alla andra, alla andra som står där på rad i kaffekön. I den bästa av världar får jag och klä mina ord hur jag vill, då väljer jag att likställa spänning med namnet på vårt fantastiska nätverk, ELSA! Var ni än hamnar när arbetslivet väntar, vad ni än jobbar med om 10 år så lovar jag att internationell erfarenhet aldrig är bortkastad. Varje gång jag tömmer tvättkorgen eller torkar diskbänken vet jag att jag har något att se fram emot. När checkar jag ut från vardagen och in i spänningen? När får jag bege mig ut i Europa?

Att få ta del av världens största organisation för juriststudenter är, utan att bli allt för högtravig, en stor ära. Jag, en trivial student, får chansen att bege mig ut i Europa för att möta nya människor och inhämta ny kunskap – behöver jag säga något mer? Ja, faktiskt. Inte nog med att vi är en del av ett internationellt nätverk, vi har ju också ett födelsedagsbarn omkring oss. ELSA fyller 30 år. Sedan 30 år tillbaka har studenter samlats, utbytt erfarenheter, knutit kontakter och framförallt haft otroligt roligt tillsammans. Att få ta del av vårt nätverk under pågående födelsedagsfirande är som en riktigt fin grädde på moset. Att jag sedan får gratulera vårt födelsedagsbarn i ELSA Finlands festskrift gör ju hela skrivandet av den här artikeln till ett enda stort party, nästan i alla fall. Här hemma, i IKEA och köttbullarnas hemland, har vi såklart uppmärksammat jubileumsåret. ELSA:s pionjärer missar aldrig en chans till fest, oavsett karaktär och omfattning. Runt om i vårt avlånga land bakades det tårtor så mjölet yrde och de tog slut innan vi ens hunnit uttala ”The European Law Students’ Association”. Det är få saker som är så tacksamt som att bjuda studenter på något att äta, jag får nog erkänna att det även gäller mig själv. Medan de står där och mumsar godsaker för allt de förmår är det bara att ta chansen och marknadsföra ELSA på bästa sätt. Förhoppningsvis tyckte många om våra tårtor så pass mycket att det trillade in ett och annat medlemskap i lokalgruppens register, vem vet...? Vad betyder egentligen ELSA:s 30-årsjubileum för oss? Sammanfattat med ett ord skulle jag nog välja ordet milstolpe. Milstolpe går knappast att tolka på annat sätt än positivt, då förstår ni nog vad jag tycker om jubileet – döhäftigt! Om det tagit ELSA 30 år att bli vad det är idag, hur ser det då ut om vi låter ytterligare 30 år passera? Se bara vad organisationen åstadkommit. Vi har otroliga möjligheter att utvecklas, vi kan praktisera ute i Europa, delta i kurser och seminarium samt medverka i delegationer till olika möten i maktens korridorer. Men vi får inte nöja oss där. ELSA har mer att prestera, men det är upp till oss själva att ta hand om vårt nätverk. Om ni som läser detta är lite väl hemmakära och inte riktigt vill bege ur i Europa så har jag ändå en lösning. Möjligheterna och spänningen hittar ni närmre än ni anar. Ta del av vad ELSA Finland har att erbjuda eller vänd blicken mot väst och låt oss i ELSA Sweden ta emot er med öppna armar. Eller varför inte en kombination? Samarbete över gränserna är något som är ELSA:s melodi. ELSA Finland och ELSA Sweden har under de senaste åren etablerat en väldigt fin vänskap. En vänskap som inte bara består av socialt umgänge, utan även kunskaper om arbetsmarknad och kulturer. Välkomna! Med dessa ord hoppas jag att våra vägar någon gång korsas. Då vill jag inte möta er i en trött kaffekö eller då ni trotsar regnet för att potatisen är slut. Nej, jag vill möta er alla i strävan mot något bättre, något bättre för er själva och något bättre för alla. Jag vill möta er i jakten på vidgade vyer och i jakten på spänningen. Jag vill möta er i världens bästa nätverk - ELSA! ”Hejdå! Mitt namn är Anders Liljeberg, Umeåbo, jurisstudent och en del av världens bästa nätverk!”

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

yhteen

hiileen.

Haastatteluajan sopiminen Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimistoa vetävän Tytti Peltosen kanssa ei ole ollut helppoa. Lobbarin illat ovat pitkiä ja työtä tehdään enemmän kentällä kuin konttorissa. TEKSTI

- E

Janne Helistö

i kukaan tule EK:n toimistolle kysymään EK:n mielipidettä. EU:ssa ei myöskään ole samanlaista intressitahojen kuulemisinstituutiota kuin Suomessa, vaan kontakteja on itse pidettävä yllä, Tytti Peltonen kertoo. Peltonen oli ehtinyt nähdä maailmaa lentoemäntänä muutaman vuoden ajan ennen kuin aloitti oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa 1990-luvun alussa. Niinpä kynnys kansainväliseen opiskelutoimintaan lähtemiseen oli matala, ja Peltosesta tuli

pian ELSA Helsingin puheenjohtaja. Hän on iloinen erityisesti opiskeluaikana saaduista kansainvälisistä kontakteista, joista voi olla apua sekä työssä että muualla elämässä. - Tutustuin hyvään belgialaiseen ystävääni, kun hän oli STEPharjoittelijana Helsingissä ja ELSA Helsinki piti hänestä huolta. Myöhemmin oli helpompaa kotiutua oman perheeni kanssa Brysseliin, kun tunsimme ’oikean’ belgialaisen expat-piirien ulkopuolelta.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Kriisien hoitoa ja torjuntaa Brysselissä Peltonen on seurannut unionin päätöksentekoa aitiopaikalta. Talouden haasteisiin on vastattu syventämällä taloudellista integraatiota. Esimerkkinä tästä on Euroopan parlamentin syyskuussa hyväksymä niin sanottu six-packlakipaketti, joka antaa komissiolle tehokkaamman mahdollisuuden puuttua jäsenmaiden toimintaan, jos se ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista. Toisaalta komission on nähty jäävän syrjään, kun suuret jäsenmaat ja Eurooppa-neuvosto ovat alkaneet johtaa talouspoliittista keskustelua. Myös parlamentti on kasvattanut valtaansa. - Nykytilanteessa etusijalla on valtioiden velkakriisin hoito ja uhkaavan pankkikriisin torjuminen, mutta on tärkeää muistaa myös pitkän tähtäimen tavoitteet, kasvun ja työllisyyden tukeminen.

Yritykset kiinnostivat Päätöksiä ei pitäisi tehdä punnitsematta, miten ne vaikuttavat elinkeinoelämään. Tietoa päätöksenteon tueksi saa lobbaustoimistojen lisäksi myös itsenäisiltä ajatushautomoilta ja tutkimusinstituuteilta, jotka järjestävät poliitikoille ja virkamiehille seminaareja ajankohtaisista aiheista. Opiskelijoille suunnattuja ELSA-seminaareja voisi hyvin kehittää tähän suuntaan, vaikka yleisö onkin toinen. Peltosen mielestä ymmärrys lainsäädännön vaikutuksista kuuluu juristin ammattitaitoon, jonka kehittäminen on yksi ELSAn perustehtävistä. - Kun ELSA Helsinki järjesti minun aikanani vierailuja yrityksiin, olimme kiinnostuneita sekä uramahdollisuuksista että siitä, mitä yrityksissä ajateltiin niiden toimintaan liittyvästä lainsäädännöstä. Emme missään tapauksessa nähneet yrityksiä pelkkinä lypsylehminä, toivottavasti niin ei tehdä nykyäänkään. ELSAn rooli kansainvälisyyden puolestapuhujana korostuu Peltosen mukaan nyt, kun eurooppalaiseen yhteistyöhön kohdistuva vastustus on monessa maassa nousussa. - Rakentavaan yhteistyöhön perustuvana järjestönä ELSA voi näyttää mallia yhteen hiileen puhaltamisessa. Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

ELSA 36

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Mitä jäi käteen? Kuka jäi mieleen? Onko siltä matkalta muistikuvia? Entiset ja nykyiset jäsenet kertovat, mitkä ovat heidän parhaat muistonsa ELSAssa.

ampurin ICM 1993, ELSA Slovakian liittyminen. Tshekkien delegaatio oli suuri ja hyvin valmistautunut jäsenyyden hakemiseen. Slovakiasta oli yksi poika, joka oli aivan hämmentynyt ja eksyksissä. Olin Ritva Saarion (VP STEPin) sihteeri eli kv-tiimissä. Kopioimme tshekeiltä hakemuksen, valmensin ELSA Slovakian puhetta plenaryssa (puhu konkreettisesti, keep it short) ja pidin huolta, että saimme ruokaa.

aras ELSA-muistoni on ICM:stä keväältä 2010, kun toimittuani viikon financial management workshopin puheenjohtajana esittelin workshop-raporttini monisatapäiselle councilille.

armaankin ICM vuonna 2008 Montenegron Budvassa, joka oli ensimmäinen kansallinen kokoukseni.

Tshekkoslovakian molemmat puoliskot hyväksyttiin samanaikaisesti ELSAn itsenäisiksi jäseniksi. Myöhemmin tapasin saman kaverin uudelleen, ja hän oli ihan skarppi. Se oli vain hämmennystä. Johanna Kauppinen, varatuomari ELSA Helsinki 1989-1994 ELS 1994ELSA Alumni Finland 2006-

CM Rovaniemi keväällä 2008. Saavuimme Rovaniemelle junalla, jossa oli diskovaunu. Meillä ei ollut makuupaikkoja. Koko viikonloppu oli uskomattoman mukava, ja tuosta NCM:stä sain kimmokkeen ELSAan. Paikat kyllä olivat hieman jumissa, kun saavuimme takaisin Turkuun. Nukuin siis paluumatkan junan lattialla.

Suvi Laes, lakimiesharjoittelija, Nokia Oyj ELSA Helsinki 2007-2010

Jani Juva, opiskelija 2008 taloudenhoitaja ELSA Turku 2009 taloudenhoitaja ELSA Finland 2010 pääsihteeri ELSA Finland 2011 taloudenhoitaja ELSA Alumni Finland

LSA Turun transitio-mökkivierailu kaukaisessa mökissä maalla, suorastaan GPS-yhteyden ulottumattomissa. Upea 2011 hallitus, mielettömän legendaarinen 2010 hallitus sekä hämmentävä määrä muita ELSAlaisia Helsingin suunnasta kokoontui yhteen tutustumaan ELSAan yleistransition lisäksi. Ensimmänen yllätys oli mökin sijaitseminen omistajan pihapiirissä, mutta intensiivisen tarkkailun jälkeen huomasimme omistajaperheen lähteneen, ja täten ei-niin-yllätykselliset saunaviuhahdukset olivat toteuttamiskelpoisia. Ajattelimme perheen henkistä terveyttä erityisesti siksi, että he olivat ystävällisesti hankkineet eräälle seurueemme jäsenelle hänen tarvitsemansa lääkkeet.

LSA Lawyers Societyn perustaminen Wienissä 20 vuotta sitten. ELSA Spirit forewer.

Saunomisen tiimellyksessä aloitimme jo tunnetun, hyvin pitkäkestoisen viisituntisen ”en ole koskaan” -pelimme, mikä jälkeen hallituksemme on johdonmukaisesti kieltäytynyt pelaamasta kyseistä peliä – tosin ei siksi, ettemme haluaisi kertoa toisillemme kaikkea vaan siksi, että meillä ei ole enää mitään kerrottavaa toisillemme. Hyvin pelattu ”en ole koskaan” -peli on ehdottomasti yksi uskomattoman hallitushenkemme ”salaisuuksista”. Yhdistimme voimamme myös boolin sekoituksessa, siivouksessa sekä nukkumisjärjestelyissä (hmm, tuo viimeinen kuulostaa jotenkin väärältä).

Piia Vottonen, varatuomari ELSA Turku, entinen puheenjohtaja

Ulla Riipinen, opiskelija ELSA Turku, VP S&C 2011

Anna Hurmerinta, opiskelija ELSA Turku 2007-

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

len Kati ja liityin ELSAan heti ensimmäisenä opiskelusyksynäni vuonna 2008. Kiinnostuin aikoinaan ELSAsta muun muassa sen kansainvälisyyden, uusiin ihmisiin tutustumisen ja mielenkiintoisten excursiokohteiden vuoksi. Kuluneiden vuosien aikana olen toiminut ELSA Rovaniemessä aktiivisena hallituslaisena kaksi kautta, ensin Academic Activitiesvastaavana ja sitten puheenjohtajana. ELSAn matkassa on tullut opittua monia hyödyllisiä tietoja ja taitoja, joita ei välttämättä muualla olisi oppinut. Silti kaikkein paras ELSA-muistoni liittyy ELSA Rovaniemen keväällä 2009 järjestämään Institutional Study Visitiin Brysseliin ja Luxemburgiin. Mielestäni oli mahtavaa päästä tutustumaan EU:n eri toimielimiin ja siellä työskenteleviin ihmisiin sekä saada ensimmäistä kertaa aito tuntuma ELSA:sta nimenomaan kansainvälisenä järjestönä. ELSAlaisuus kannattaa ehdottomasti! Kati Böök Opiskelija ELSA Rovaniemen puheenjohtaja vuodella 2010

i ole yhtä paikkaa, aikaa tai tapahtumaa, joka nousisi ylitse muiden ELSA-hetkien. ELSA:n tapahtumissa on ollut aina naurua, väsymystä, iloa ja sitä kuuluisaa ELSA Spiritiä. ELSAssa hienoa on se, että se tarjoaa puitteet samanhenkisille, mutta erilaisille ja yksilöllisille ihmisille kokoontua milloin minkäkin aiheen parissa ja vaihtaa kuulumisia, kokemuksia, ilonaiheita ja ongelmia. Yhteishenki ja erilaisuuden hyväksyminen ovat olleet aistittavasti läsnä jokaisessa ELSA-tapahtumassa, johon olen osallistunut. ELSA on monien yhteinen harrastus, kiinnostuksen kohde ja kaiken vapaa-ajan imijä. Parasta ELSAssa taitaakin olla se, että moni muukin ymmärtää selittämättä, mistä siinä on kyse! Hilla Viljamaa Opiskelija ELSA Rovaniemen jäsen vuodesta 2008

iityin ELSAan heti opiskelujeni alussa syksyllä 2006. Ainoat kosketukseni ELSAn toimintaan kevääseen 2009 asti olivat kuitenkin vain satunnaiset baaribileet. Keväällä 2009 osallistuin Study Visitiin Tallinnassa. Kyseessä oli kahden päivän matka, joka oli todella mielenkiintoinen kokemus. Tästä innostuneena osallistuin syksyllä 2009 pidemmälle kymmenen päivän Euroopan matkalle. Kävimme muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Strasbourgissa sekä Euroopan parlamentin tiloissa Brysselissä. Kyseinen matka on ehdottomasti yksi opiskeluaikani kohokohdista. Syksyllä 2010 osallistuin Study Visitiin Puolan Gdanskissa, jossa tapasin myös todella mukavia ihmisiä. Toinen uskomaton matka tehtiin keväällä 2011 Veliky Novgorodiin Venäjälle. Siellä vietettiin kaksi viikkoa paikallisten opiskelijoiden kanssa ihmisoikeuksiin perehtyen sekä tietysti juhlien. Venäläiset olivat hyvin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Tykästyinkin paikkaan ja ihmisiin kovasti, ja aion myös palata sinne. Parasta ELSAssa kuitenkin ovat uskomattomien matkailumahdollisuuksien lisäksi itse ELSAlaiset, jotka ovat maasta riippumatta aina yhtä ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Tämä on kirjoitettu Calonialla Turussa 29.8.2011 Torinon Study Visitin paikkoja jonottaessa. Petri Aalto, opiskelija ELSA Turku 2006-

len ollut ELSAn jäsen heti ensimmäisestä syksystäni (2008) alkaen. Mukana toiminnassa olen ollut vaihtelevalla menestyksellä niin directorina ELSA Rovaniemessä, kuin yleisenä hengailija-jäsenenä. Yhtenä parhaimmista ELSA-muistoistani mieleeni tulee Turun NCM vuosimallia 2010. Roadtrip Rovaniemi-Turku, mahtavien ihmisten jälleen näkeminen puhumattakaan uusiin uskomattomiin ihmisiin tutustumisesta olivat ehdottomasti reissun high lightteja! Unohtamatta tietystikään tärkeintä, eli ELSA Rovaniemen delegaation mieleenpainuvaa vision contest voittoa!!! Uusia mahtavia ELSA-muistoja odottaen, Mira Vanhatalo Opiskelija ELSA Rovaniemi

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

JUHLAJULKAISU 2011

“

Kun teet järjestötyötä ja johdat pientä ELSA-klubia, et huomaakaan, kuinka paljon hyödyllistä kokemusta saat elämäsi varrelle

KIIrE TöIhIN Kekkonen matkasi Novosibirskiin neuvottelemaan Suomi välttyi päätymästä esiripun taakse ja jatkoi elämää osana Pohjoismaita. Myös juridiikan alalla. - Siihen aikaan yhteispohjoismaista lainsäädäntöä tehtiin paljon. Oli yhteisiä komiteoita ja lakiehdotuksia, muttei muuta kansainvälisyyttä ei opiskelija juuri kohdannut, Söderman sanoo. - Esimerkiksi Euroopan neuvostoa kohtaan ei tuolloin ollut mielenkiintoa opiskelupiireissä. Eikä oikeastaan ollut haaveena kansainvälinen ura. Tahdoin vain töihin, elättämään perhettäni, Söderman muistelee. - Haaveilin suureksi puolustusasianajajaksi tulosta, ja olin lukenut suurten amerikkalaisten asianajajien puheet ja elämäkerrat, erityisesti Clarence Darrowia koskevat kirjat. Opiskelijoiden yleinen rahatilanne oli tuolloin heikko, neljä opiskelijaa saattoi asua samassa vuokrahuoneessa ja monet juoksivat asemalle syömään lounaaksi lihapiirakoita. Södermanin aika ei riittänyt opiskelun ohessa Pykälän tai Codexin tapahtumissa käymiseen, kolmen lapsen isä kun jo oli. Eräs tärkeä muisto hänellä kumminkin on. - Pykälä ja Codex tekivät retken Lundiin ja PohjoisSaksaan ruotsalaisten opiskelijoiden kanssa, missä kävimme oikeudessa ja hallintoviranomaisissa sekä tapasimme saksalaisia opiskelijoita, Söderman sanoo. Se oli mukava matka.

Eurooppaoikeus vaikuttaa Jacob Södermanin mukaan merkittävästi kaikkeen kansalliseen lainsäädäntöön, erityisesti kilpailuoikeuteen. - Jos tahdot menestyä taloudellisesti, sinun on osattava kieliä ja EUoikeutta, Söderm an naurahtaa.

asan 50 vuotta sitten, kun nuori Jacob Söderman oli juuri aloittanut kolmannen vuotensa Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, hämärä laskeutui Suomen ja suuren itänaapurin ylle. Elettiin syksyä 1961, kun Neuvostoliitto lähetti Suomelle Nootin, jossa ilmoitettiin sodan uhan kasvaneen Euroopassa ja ehdotettiin YYA-sopimuksen mukaista sotilaallista konsultaatiota. - Se olisi tarkoittanut Suomelle siirtymistä esiripun taakse. Kekkonen oli tuolloin Havaijilla, ja Max Jakobsonin kanssa asiaa siellä selvitettiin. Muistan, että pohdiskelimme asiaa huolestuneena Porthanian kahvilassa. Olimme juuri tuleet asevelvollisuutta suorittamasta ja pelkäsimme että joudumme taas harmaisiin. Koska minulla oli perhettä jo tuolloin en muutoin ottanut osaa ylioppilaspolitiikkaan tai järjestötoimintaan.

KuuBASSA EI KAIVATTu Ensimmäinen hyppy kotimaisen juridiikan ja politiikan kentiltä kansainväliseen tehtävään oli työoikeutta kehittävän ILOn hallintoneuvoston jäsenyys vuonna 1972. - Olin tehtävään melko nuori, sillä ne virkamiehet, joita oli jäseniksi pohdittu, kieltäytyivät, Söderman toteaa. Sittemmin komea ura piti kotimaisten luottamustehtävien lisäksi sisällään muun muassa Euroopan neuvoston viisaiden ryhmän jäsenyyden vuosina 2005-2006 ja työn ensimmäisenä Euroopan oikeusasiamiehenä vuosina 1995-2003. Söderman kiersi myös Väli-Amerikassa tukemassa oikeusasiamiesinstituutioiden perustamista erityisesti Keski-Amerikan maihin. - Kuubaan emme sellaista saaneet hanketta vireille, koska kuulemma Fidel Castro oli siellä oikeusasiamiehenä, siis kansan puolustajana. Erityisesti Euroopan oikeusasiamiehen uran alku oli kuoppainen. - Komissiolla oli ollut ajatuksena, ettei tehtävään liity laillisuuden valvontaa vaan että lähinnä edistetään hallinnon virkamiesten hyvää käytöstä, esim. sitä että vastataanan puhelimeen ja ja kansalaisten kyselyihin. Korostin heille kuitenkin, että se on huonoa hallintoa on, joslakia ei noudateta. Vähitellen toimivalta kehittyi oikeaan suuntaan. Kaikki näyttivätkin odottavan, että oikeusasiamiehenä tiedän, mitä on tehtävä!

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

urooPan eurooPan

OIKEuDEN VALVOJA VALVOJA OIKEuDEN Euroopan oikeusasiamies kävelee tänään saappaissa, jotka Jacob Söderman aikanaan muovasi itselleen ja seuraajilleen. Helsingin yliopiston kasvatti haaveilee myös Euroopan muovautumisesta vapaaksi ja suvaitsevaiseksi maanosaksi. TEKSTI

Otso Pohjalainen

JaCoB sÖderman

Syntynyt vuonna 1938 Helsingissä Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1962, varatuomariksi 1965 lisensiaatiksi 1967. Kansanedustaja 1972-1982, 2007-2011. Oikeusministeri 1971, sosiaali- ja terveysministeri 1982 Uudenmaan läänin maaherra 1982-1989, eduskunnan oikeusasiamies 1989-1995, valtakunnanoikeuden syyttäjä 1993, Euroopan oikeusasiamies 1995-2003

KOLmEN VIIKON KIELIKurSSEILLE Söderman lähti ensimmäistä kertaa mukaan politiikkaan oltuaan 1960-luvun lopulla kesätöissä Sörnäisten vankilassa ja huomattuaan, miten pöyristyttäviä tuomioita pienistä rikoksista annettiin. - SDP oli oppositiossa, ja sen toivottiin tekevän tulevaisuudessa uudistuksia . Tyypillistä oli, että yhteiskunnallisiin ongelmiin perustettiin yhdistys, ja lähdin mukaan toimintaan muun muassa mustalaisväestön asemaa parantamaan. Oikeuspoliittista ohjelmatyötä puolueessa tehnyt Söderman pyydettiin oikeusministeriksi vuonna 1971: Seuraavana vuonna tie kansanedustajaksi aukeni. Euroopan unionia Söderman pitää siunauksena opiskelijoille. Ennen Suomen jäsenyyttä mahdollisuudet opiskella ulkomailla olivat nimittäin sangen vähäiset, ja Södermanin aikana, 1960-luvun alussa, jopa häviävän pienet. Niille, jotka haaveilevat tämän tilaisuuden hyödyntämisestä ja kansainvälisestä urasta, Söderman antaa neuvon: opiskele kieliä. - Esimerkiksi englantia kannattaa osata hvyin. En tarkoita Kimi Räikkösen tapaista käyttöenglantia vaan laadukasta kieltä. Erityisesti juridiset termit englannin kielessä ovat omaperäiset ja vaativat. Jos käyt kolme kertaa kolmen viikon kielikurssilla ulkomailla ja jaksat opiskella uutta kieltä kolmisen vuotta, se on siinä. Samalla tapaat eurooppalaisia ihmisiä ja saat ystäviäja voit opiskella jossakin eurooppalaisessa yliopistossa Söderman vakuuttaa.

ELSA KOULUTTAA JOHTAJIA Södermanilla on ELSAsta muutamia lämpimiä muistoja. - Jos tahtoo omistautua EU-lainsäädännölle, ELSA-yhteistyö on tärkeää. On järjestettävä jännittäviä seminaareja, hankittava hyviä luennoitsijoita ja potkittava jäseniä opiskelemaan kieliä. Hän itse tapasi useita ulkomaisia ELSAlaisia vieraillessaan eri jäsenmaissa Euroopan oikeusasiamiehenä. - Minusta nämä nuoret olivat kivoja ja innostuneita. Kun teet järjestötyötä ja johdat pientä ELSA-klubia, et huomaakaan, kuinka paljon hyödyllistä kokemusta saat elämäsi varrelle. Eräs ELSAn tehtävistä, ihmisoikeuksien puolustaminen, tarjoaa Södermanin mielestä rajattomat mahdollisuudet aktiivisuudelle. - Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen silmissä Suomi valitettavasti näyttää banaanitasavallalta. Oikeudenkäyntien pituutta ei ilmeisesti saada lyhennettyä millään! Kotoisten ongelmien ulkopuolella Söderman listaa ongelmiksi korruption ja esimerkiksi romanien ongelmat, joiden vuoksi Suomi ja Alankomaat myös torppasivat Romanian ja Bulgarian Schengenjäsenyyden. - Lisäksi on järjestöjä, jotka pilkkaavat ihmisoikeuksia avoimesti esimerkiksi Unkarissa ja Suomessa. Timo Soinin leveän selän takana näyttää olevan järjestäytynyt joukko, joka välillä pulpahtaa julkisuuteen, Söderman harmittelee. - Tilanne Euroopassa näyttää pahemmalta. Ihmisoikeusloukkaukset ovat mahdollisia, kun enemmistö vaikenee. Jos ELSAssa on nuoria ihmisiä, jotka tahtovat tuoda ihmisoikeuksia esiin ja taistella niiden puolesta, ääriliikkeiden merkitys jää mesoamisen asteelle.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

JUURET EUROOPASSA Emeritusprofessori Aulis Aarnio näkee inhimillisen oikeuden kaikkialla samanlaisena. Omien oikeuksien paikantaminen vaatii kuitenkin oman kulttuurillisen taustan tuntemusta.

TEKSTI

Otso Pohjalainen

ikeusfilosofiaa ei voi ajatella edes kansallisena. Et voi kirjoittaa siitä suomeksi, sillä siinä on vaara, että esiinnyt oppineempana kuin oletkaan, Aarnio toteaa. Kotimaa ja kulttuuri eivät Aarnion mukaan vaikuta juuri lainkaan lakimiehen oikeudelliseen ajatteluun. - Kyllä juristi ajattelee samoin Espanjassa kuin pohjoismaissa, ja japanilainen puhuu samoista asioista, kun inhimillisestä oikeudesta on kyse. Oikeuslähdeopissa ja painotuksissa kuitenkin näkyy kulttuurisia eroja. Pohjoismaissa painotetaan

lainvalmistelua, kun taas Saksa kulkee yhä enemmän kohti ennakkotapaussidonnaista järjestelmää, Aarnio selvittää. - Suomalaisilla on mielestäni ollut paljon annettavaa ja on yhä edelleen. Minulle kansainvälisyys oikeusfilosofian kautta on enemmän kuin puolet leivästä. Kansainvälisyydessä on olennaista vuorovaikutus, mikä tarkoittaa ajatusten, kokemusten tai tietojen vastavuoroista vaihtamista. Aarnio on vuosikymmenten ajan kiertänyt maailmaa luennoimassa oikeusfilosofiasta yli 50 yliopistossa Euroopassa, Aasiassa ja Amerikan mantereilla.

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

Vaikka ELSAn kaltainen järjestö olisi ollut jo Aarnion opiskeluaikoina olemassa, hän ei nopeana opiskelijana olisi välttämättä voinut osallistua sellaisen toimintaan. Perustutkintoon Aarniolta meni vain kolme vuotta. - Täysin varattomana täytyi opiskella nopeasti. Ylioppilaselämään tutustuin vasta professorina hämäläisten opiskelijoiden kutsuttua minut osakunnan inspehtoriksi. Into olla siinä toiminnassa mukana johtui omista kadotetuista opiskeluvuosistani.

“

”Olen hävennyt kielitaitoani”

rN A A S LI

62 ä ymiss daatiksi 19 K 7 3 i and 5.19 yt 14. stieteen k n y t n fia - Sy stui oikeu filoso a a s t u s e o i t k i lill - Valm gin yliopis ikeus ja o ri puo e n a i o i s s l l i s i He siv sto aloja li 50 yliopi s i y t i a r -E maisi inut y o o k l n u n i e - Lu lmaa isia ja nniatohtor a m i t i ko ku usmaa useita ksia, mm. sa ja Oike tön t u n a soitu liopistois manjärjes - Sa o n o i huom Lundin y fian maail ja so Lapin skuntafilo ei i ja yht residentt p a kunni

“

Aarnion omina opiskeluaikoina 1950- ja 60-lukujen taitteessa opiskelijoiden välinen kansainvälisyys oli nollaluokkaa. Ruotsi, Tanska ja Saksa esittäytyivät ainoastaan kursseilla opeteltujen oikeuslähteiden kautta, ja Suomen rajojen ulkopuolella Aarnio kävi vain urheilukisoissa. - Joitain kirjeenvaihtosuhteita kyllä luotiin. Minussa se kyllä vahvisti keskieurooppalaista kulttuurin ja taiteen ihailua, jonka varassa minun eurooppalaisuuteni lepää. Uudenlainen verkosto syntyi vasta oikeusfilosofian parissa aloitetun uran myötä. - Esimerkiksi Puola oli myöhemmin hyvin tärkeä minulle, ja siellä oli minulle tärkeitä opettajia. Lisäksi Puola oli ainoa sosialistinen maa, jossa ei tarvinnut kuunnella marxilaista paatosta.

Minulle kansainvälisyys oikeusﬁlosoﬁan kautta on enemmän kuin puolet leivästä

Vaikka Aarnio on työkseen opettanut yliopistolla, hän suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että ELSAn toimintaan osallistutaan silläkin uhalla, ettei ehdi lukea tentteihin. - Kansainväliset ystävyydet, tuttavuudet ja löyhemmät suhteet auttavat, jos valmiina lakimiehenä on työskenneltävä kansainvälisen casen kanssa. Järjestötoiminta myös vahvistaa Aarnion mielestä persoonallisuutta ja näyttää hyvältä CV:ssä. Nuorena hankitun kansainvälisyyden puute on jättänyt Aarnion ikäpolven lakimiehille perinnöksi sen, että on yhä korkea kynnys kutsua ulkomaisia vieraita kylään tai matkustaa itse kotimaan rajojen ulkopuolelle. - Yksi syy on se, että ikäpolveni kielitaito oli olematon, ja olen posket punaisina hävennyt omankin kielitaitoni puutetta, Aarnio muistelee. Hän arvelee, että jos kokemusta olisi lakimieskunnalle karttunut enemmän, Suomen sananvalta kansainvälisissä järjestöissä olisi mahdollisesti suurempi, ja olisi päästy tekemään laadukkaampaa oikeusvertailevaa tutkimusta. Oikeus on Aarnion mukaan kulttuurillinen ilmiö, ja omien oikeuksien paikantaminen on kiinni oman oikeuskulttuuriperheen tuntemisesta. - Pohjoismaiden kanssa meillä on hyvin paljon malliyhtäläisyyttä, ja suomalainen oikeusjärjestys on ytimeltään myös hyvin paljon saksalaista. Minua surettaakin esimerkiksi se, että tehdään paljon siviilioikeudellista tutkimusta, jossa referenssit ovat angloamerikkalaisessa maailmassa, mutta ei Euroopassa, mistä me tulemme, Aarnio harmittelee.

Tätä kautta antiikin maailmasta Suomeen välittyi eurooppalainen moraalikäsitys ja Roomasta eurooppalainen oikeuskäsitys. - On määrättömän helppoa käydä keskustelua, kun meillä on sama kulttuurillinen koti.

Ylikansallisuudessa kysymysmerkkejä Siinä missä Aarnio rakastaa kansainvälisyyttä, hän myöntää karsastavansa liiallista ylikansallisuutta, joka heikentää pienen kansakunnan oikeudellisen identiteetin säilyttämismahdollisuuksia. - Esimerkiksi EU:ssa toimiminen on paitsi kansainvälisyyttä, myös toimintaa nyt jo rakoilevassa ylikansallisessa järjestelmässä. Näen siinä kysymysmerkkejä, kun taas kansainvälisyydessä on vain plusmerkkejä, Aarnio sanoo. Ylikansallisuus tulee Aarnion mielestä olemaan vielä vaikeuksien edessä, kun taas kansainvälisyys on ainoa kuviteltavissa oleva tulevaisuuden suunta. - Kun 80-luvun lopulla Brysselissä söin lounasta kahdestatoista eri Euroopan maasta tulleiden opiskelijoiden kanssa, kysyin heiltä, onko heillä eurooppalainen identiteetti. He vastasivat, etteivät pysty sitä sanomaan. He sanoivat olevansa italialaisia, espanjalaisia ja ranskalaisia, mutta heillä oli syvällä jokin, mikä yhdisti heitä. He eivät kokeneet ristiriitaa kansainvälisyyden ja kansallisuuden välillä.

Suomalaisten lakimiesten kuulumiselle eurooppalaiseen oikeusperinteeseen on Aarnion mukaan peräisin jo keskiajalta, jolloin puolitoista sataa suomalaista opiskeli ja väitteli Euroopan parhaissa yliopistoissa. - He olivat kansainvälistä porukkaa ja toivat vähitellen eurooppalaisuutta mukanaan, Aarnio kertoo. Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Aulis Aarnio kehottaa opiskelijoita osallistumaan ELSAn toimintaan, vaikka se tapahtuisi opiskeluun käytettävän ajan kustannuksella.

ThE FIrST

Johan Åkermarck on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Helsingin asianajotoiminnassa. Asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen osakas Åkermarck oli opiskeluaikanaan aktiivinen elsalainen ja toimi myös ELSAn kansainvälisen hallituksen Short Term Exchange Programmesta (STEP) vastaavana varapuheenjohtajana vuosina 1985-1986. TEKSTI

Alpo Lahtinen

Kansainvälistä harjoittelua ELSA oli 1980-luvun puolivälissä vielä lapsenkengissään ja nykyisten avainalueiden toiminta haki muotoaan. Vuoden 1984 Canadian Trainee Programmesta alkanut vaihto-ohjelmien järjestäminen oli eräs tämän kehityksen osa. Åkermarck muistelee, ettei harjoitteluohjelman vakiinnuttaminen saanut tuolloin mitenkään jakamatonta kannatusta. - Asenne verkostossa oli vielä tuolloin, että ”juristi pysyköön omassa maassaan”. Kun ehdotin vaihto-ohjelmien vakiinnuttamista osaksi toimintaa AIESEC:n mallin mukaisesti, niin vastaus oli, että tule itse tekemään se. Otin haasteen vastaan ja laadin hahmotelman Short Term Exchange Programmeksi, jonka esittelin Councilille Groeningen ICM:ssa vuonna 1985. Åkermarckin ideoima vakituinen harjoitteluohjelma osoittautui menestykseksi ja hänen sekä seuraavien ohjelmasta vastaavien varapuheenjohtajien ahkeran työn tuloksena se kehittyi kolmen paikan ja muutaman hakijan kokeilusta yli 500 harjoittelupaikan ja 2500 hakijan ohjelmaksi 1995-luvun puoliväliin mennessä. - On ollut suuri ilo olla suunnittelemassa ja laittamassa alulle toimintaa, jonka hienoa kehitystä on voinut myöhemmin seurata.

Sähkötön posti Nykypäivän elsalainen ihmettelee, miten kasvavan kansainvälisen verkoston yhteydenpito hoidettiin aikanan ennen sähköpostia Skypestä tai muista apuvälineistä puhumattakaan. - Puhelin oli tärkein yhteydenpitoväline. Matkustin myös ainakin neljä kertaa vuodessa kokouksiin eri puolille Eurooppaa. Matkustelu ei jäänyt pelkästään omiin hallitusvuosiini, vaan tuleva vaimoni oli myös mukana kainsainvälisessä hallituksessa jälkeeni, joten matkat jatkuivat vielä oman kauteni jälkeenkin.

1980-luvun puolivälin ELSA poikkesi nykyisestä yhteydenpidon ja aktiviteettien ohella myös verkoston laajuudessa. - Eräs tärkeimpiä tavoitteitamme oli laajentaa verkostoa uusiin maihin. Aloittaessani kansainvälisessä hallituksessa ELSAssa oli mukana vain yhdeksän maata. Minulla oli rooli esimerkiksi Kroatian ensimmäisen kontaktin synnyssä. Tutustuin Kroatian delegaatioon Haagissa pidetyssä oikeustapauskilpailussa ja ehdotin heille liittymistä verkostoon. He perustivat palattuaan kansallisryhmän ja ottivat yhteyttä liittyäkseen verkostoon.

Jokatuntinen haaste Helsingin asianajotoiminta on epäilemättä kansainvälistynyt Åkermarckin uran aikana, mutta miten kansainvälistä toiminta nykyisin on? Kysymys saa Åkermarckin hymyilemään, sillä kansainvälisyys ei ole pelkkä erityisalue, joka tulisi vastaan viikoittain tai kuukausittain hän selittää. - Se on työssä läsnä joka tunti. Yli puolet sopimuksista laaditaan englanniksi ja suurten yritysten yhtiöjärjestelyissä, jotka muodostavat tärkeän osan Dittmar & Indreniuksen liiketoimintaa, on lähes aina mukana ulkomaisia tahoja, jolloin prosessi käydään englanniksi. Ei ole mitenkään yllättävää, että asianajotoimistojen työpaikkailmoituksissa korostetaan lähes poikkeuksetta kielitaitovaatimuksia. Kansainvälisliitännäisten tapausten vuoksi erityisesti englannin merkityksen ymmärtää hyvin, mutta monelle suomenkieliselle opiskelijalle syy ruotsin taitojen korostamiseen voi jäädä hämäräksi. Åkermarck toteaa, että kielikeskustelussa unohtuu usein kielen merkitys kommunikaation kannalta. - Suomen asianajoympäristö on tiiviisti yhteyksissä Ruotsiin. Englannillakin pärjää, mutta kielen osaaminen auttaa luomaan merkittävästi paremmat suhteet ruotsalaisten kanssa. Tämä on erityisen selvää elsalaisille, jotka ovat tottuneet

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

p E T S kansainväliseen kommunikaatioon. Kommunikaatio ja sosiaaliset taidot ovat Åkermarckin mielestä keskeisiä hyvän asianajajan ominaisuuksia. - Sosiaalisia taitoja oppii osallistumalla monipuolisesti. Itse olin ELSAn ohella mukana Codexissa ja osallistuin myös oikeustapauskilpailuun. Opiskelijat huolehtivat usein liikaa valmistumisvauhdista. Kiinnitämme kyllä työhönotossa huomiota hyviin arvosanoihin, mutta valmistumisvauhdilla itsessään ei ole juuri merkitystä. Asianajopiirit ovat pienet ja lähes joka jutussa tapaa opiskeluaikojen tuttuja. Taannoin päädyin yllättäen hoitamaan erästä juttua Brysselissä ruotsalaisen ELSA-hallitustoverini kanssa. Kokemus oli eritäin mukava.

Lobbausta ja täsmällisyyttä Kysymys ELSAn poliittisesta suuntautumisesta oli eräs alkuvuosien merkittävistä keskustelunaiheista. Järjestöstä päätettiin lopulta tehdä poliittisesti riippumaton, mutta kaikki sen jäsenet eivät olleet yhtä riippumattomia. Monet elsalaiset olivat saaneet järjestökokemusta poliittisesta toiminnasta ja Åkermarck muistelee heidän hyödyntäneen lobbaustaitojaan myös ELSAn ei-poliittisten tavoitteiden asettelussa. - Lobbauksen määrä ja tehokkuus olivat minulle yllätys. Käytävillä käytiin kunnon peliä, kun haluttiin saada jokin tietty muotoilu läpi Councilissa. Kokemus oli hyvin opettavainen. Hauskana sattumana aktiivivuosiltaan Åkermarck muistaa Council Meetingin, joka hyväksy STEPin vakinaiseksi osaksi ELSAa. - Councilin puheenjohtajana olin pyytänyt kaikkia olemaan ajoissa paikalla, mutta välimeren delegaatit olivat noin tunnin myöhässä aamulla. Tämän tunnin aikana STEP oli ehditty hyväksyä osaksi ELSAn sääntöjä. Tämä yllätti täysin myöhästyneet delegaatit, joiden protestit kuittasin toteamalla meidän siirtyneen seuraavaan kohtaan esityslistalla.

Johan Åkermarck pitää kommunikaatio- ja sosiaalisia taitoja asianajajan toiminnalle elintärkeinä.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Onnittelut Onnittelut 30-vuotiaalle 30-vuotiaalle TEKSTI

Raisa Voutilainen ELSA Helsingin puheenjohtaja 2011

aikallisella tasolla ELSAssa toimiminen syventää tulevan juristin käytännön taitoja. Näihin kuuluvat mm. esiintymis-, neuvottelu- ja projektinhallintataidot. Näitä taitoja ei opi kirjasta lukemalla, vaan tekemällä, näkemällä ja kokemalla asioita itse. Tämä mielessämme olemme järjestäneet tänä vuonna mm. Legal English Trainingin, koska englannin kielellä on juridisessa maailmassa yhä suurempi asema. Kouluttajanamme oli itsekin ELSAssa toiminut ja edelleen aktiivinen Garry Parker. Koulutus käsitti kielioppia, ohjeita juridiseen kirjoittamiseen englanniksi, kulttuuritietämystä sekä tietenkin erittäin hyödyllisiä tehtäviä luennoilla ja kotona. Kolmepäiväisenä koulutuksena koulutus oli

todella kattava tietoisku juridisen englannin keskeisistä asioista. Opiskelijalle on myös tärkeää nähdä valmistunut juristi työssään. Näin hän saa motivaatiota opiskeluunsa, ja näkee millaisia vaihtoehtoja hänellä on uransa kannalta. Siksi yhteistyö ja vuorovaikutus työelämässä vaikuttavien juristien kanssa ovat todella tärkeitä ja olemmekin kiitollisia siitä, että työnantajat ottavat opiskelijoita mielellään vastaan ja kertovat meille, miten he kokevat asiat käytännössä. Olemme vierailleet asianajotoimistoissa, kuten Roschierilla ja Krogeruksella, mutta bio- ja lääkintäoikeuden teemavuoden johdosta järjestämme marraskuussa vierailun Orionille ja suunnitelmien mukaan myös Valviralle.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Kansainvälistyminen ei voisi olla helpompaa kuin se on ELSAn kautta. Jo yhdessä kansainvälisessä kokouksessa tai muussa tapahtumassa on mahdollista luoda Euroopan laajuisia suhteita, kaikki on vain itsestä kiinni. Toimiessa yhdessä muiden Euroopan maiden opiskelijoiden kanssa huomaa, että kaikki me olemme pohjimmiltamme samanlaisia, tavoittelemme samoja asioita ja palamme halusta tehdä jotain, kun näemme jonkin rikkovan oikeustajuamme. Jos työssä tai seminaarityötä kirjoittaessa tarvitsee soveltaa espanjalaisen tuomioistuimen ratkaisua, on paljon helpompaa ja nopeampaa pyytää apua ystävältä Espanjassa kuin ryhtyä itse selvittämään, mihin viranomaiseen kannattaisi ottaa yhteyttä asian selvittämiseksi, varsinkaan, jos ei itse hallitse paikallista kieltä. ELSA Helsinki isännöi tshekkiläisten opiskelijoiden vierailua 18.-23.8.2011. Tshekkiläiset saivat tutustua eduskuntaan, käräjäoikeuteen ja suomalaiseen juristien koulutusjärjestelmään.

ELSA järjestää intensiivikursseja eri oikeudenalojen monipuolisista aiheista ympäri Eurooppaa. Helsingissä järjestämme 17.11.2011 yhteistyössä lääkintä- ja bio-oikeuden oppiaineen kanssa paneelikeskustelun, jonka aiheena on keinohedelmöitys. Tällaiset erilaiset lähestymistavat oppiaineisiin mahdollistavat jo opiskeluvaiheessa tietyntasoisen asiantuntijuuden opiskelijan valitsemassa aiheessa. ELSAssa voi oppia tuntemaan vierasta oikeuskulttuuria ja oikeudellisia instituutioita. Tämä osaltaan vähentää väärinkäsityksiä kansainvälisessä toiminnassa, oli se sitten yrityskauppoja, yhteistyösopimuksia tai jotain muuta. ELSA Helsinki matkasi toukokuussa vierailulle Euroopan unionin toimielimiin sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja Suomen Luxemburgin suurlähettilään luokse. Ensi keväänä tarkoitus olisi suunnata Sveitsiin ja tutustua mm. YKn, WIPOn, Punaisen Ristin sekä tietenkin ELSAn merkittävän yhteistyökumppanin WTOn toimintaan.

ELSAlle ELSAlle Helsingistä! Helsingistä! Lisäksi he vierailivat Tshekin Suomen suurlähetystössä. Sosiaalinen ohjelma taas koostui mm. sitseistä ja saunaillasta. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. ELSA Finlandin National Council Meeting (NCM) järjestetään 19.-20.11.2011 Helsingissä ja saamme kokoukseen kansainvälisiä vieraita. NCM on tehokas järjestökoulutusta ja juristin sosiaalisia taitoja kehittävä tapahtuma, jossa ELSAn toiminnan edistämisen lisäksi viihdytään yhdessä.

Ihmisoikeudet ovat ELSAlle tärkeitä. Olen itsekin sitä mieltä, että ihmisoikeudet ovat toimivan ja rauhaisan yhteiskunnan perusta. ELSA on todella tärkeä verkosto ihmisoikeuksien edistämiseksi maissa, joissa nämä ovat vasta lapsen kengissä. Olin International Presidents’ Meetingissä Tallinnassa elokuussa. Valko-Venäjä haluaa liittyä ELSAn jäseneksi ja siksi sen edustaja kertoi puheenjohtajille, miten ELSAn säännöt ja ideologia voisivat toteutua nykyisessä tilanteessa. Kävi ilmi, että vielä vuonna 2011 yhdistyksen rekisteröiminen ja siten oikeushenkilöllisyyden saaminen on lain nojalla kielletty, jos yhdistyksen tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia. Oikeudellinen kehitys on siis tietyssä mielessä täysin pysähdyksissä. Näin paikallisena aktiivina mietin välillä, että olen myöhässä, koska kaikki tuntuu olevan jo tehty. Tällaiset kokoukset ja kohtaamiset ihmisten kanssa kuitenkin osoittavat minun olevan täysin väärässä. Vielä on paljon tekemistä. Juristien sosiaalinen vastuu, etiikka ja oikeustaju opitaan vähitellen. Minusta ELSAlla on tässä merkittävä rooli suunnannäyttäjänä.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

, T S u Tur

I I S S I uuT AurAJOE rANNALT

– LÄNGE LEV

TEKSTI

Tomi Flink ELSA Turun puheenjohtaja 2011

E rEVOLuTI

urun paikallisryhmä eleli pitkään Lex ry:n varjossa, ja yhdistyksen toimintakin loi mielikuvaa ELSA Turusta Lex ry:n räväkkänä pikkusiskona. Turkulaiset oikeustieteen ylioppilaat olivat tuolloin harvinainen näky kansainvälisellä kentällä järjestettävissä ELSA tapahtumissa. Joitakin seminaareja ja ekskursioita järjestettiin, mutta muutoin toiminta oli kaukana siitä, mitä kansainvälisen tason ohjeistukset ja avainalueiden käsikirjat antoivat ymmärtää. ELSA oli edellä mainitusta huolimatta osa turkulaisen oikeustieteilijän

ONEN

elämää, ja tapahtumissa riitti osallistujia. Nyt yhdistyksemme on virallisesti ollut olemassa 20 vuotta ja voi pulleammin kuin koskaan. Henkseleitä paukuttaaksemme mainittakoon jo tässä yhteydessä, että ELSA Turku on edelleen ainoa Suomen paikallisryhmistä, jolla on oma director for human rights. ELSA Turku ry on merkitty yhdistysrekisteriin vuonna 1991 aatteellisena yhdistyksenä. Yhdistyksen tärkeimpänä arvona on edelleen ihmisarvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämien ja eri kulttuuriryhmien kunnioittaminen.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Suomen ELSA-ryhmien yleinen aktivoituminen, Helsingissä järjestetyt kansainväliset tapahtumat ja ELSA-tietoisuuden lisääntyminen kansallisessa hallituksessa on vaikuttanut myös turkulaisten heräämiseen. Muutama vuosi sitten alkoi uusi kausi, jolloin ELSA Turkua lähdettiin tietoisesti viemään kohti kansainvälistä verkostoa. Tapahtumia alettiin yhtenäistää vastaamaan muun verkoston toimintaa, kansainvälisyyttä alettiin korostaa entisestään, tietoa haettiin ulkomaisista ELSA tapahtumista, minkä lisäksi hallitus alkoi intensiivisemmin mainostaa ELSAa suurempana kokonaisuutena. Uusi kehitys

alkoi oikeastaan liiankin voimakkaana, mistä syystä se sai vastareaktionaan jäsenistökatoa ja näkyvyyden menetystä Turun opiskelijaelämässä. ELSA Turku, tuo ikuinen soraääni Suomen muutoin niin kovin harmonisessa ELSA yhteisössä, on viimeaikoina pyrkinyt lisäämään näkyvyyttään uudelleen ja laajentamaan aktiivisten jäsentensä määrää. Tähän on pyritty jalkautumalla uusien opiskelijoiden keskuuteen ja lisäämällä yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen, kuten vaihto-opiskelijajärjestö ESN:n, Kansainvälisen Kaupan Opiskelijayhdistys KKOY:n, Åbo

Akademin oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Stadgan ja tietysti Lex ry:n kanssa. Työn tulokset ovat alkaneet näkyä, ja tänä vuonna uusia jäseniä on liittynyt riveihimme huomattavasti enemmän kuin moneen vuoteen. Liian tiukasta sääntökirjan noudattamisesta on luovuttu, ja vanhempien vuosikurssien tuntemia ELSA Turun omia perinteitä on tuotu takaisin. Näin on saavutettu eräänlainen harmonia – villi ja vapaa ELSA Turku, joka on kuitenkin osa kansainvälistä oikeustieteen opiskelijoiden yhteisöä. Mainittakoon, että yhdistyksemme pyrkii jo periaatteesta edelleenkin kapinoimaan niitä juonia vastaan, joita ELSA Finland tahollaan keksii. Kiitollisena edelliselle ELSA Turun hallitukselle voin ylpeänä ilmoittaa yhdistyksemme vaihtaneen myös paikallisdrinkkinsä Auraoluesta Turussa valmistettavaan Minttuun. Uusi paikallisjuoma otettiin käyttöön näkyvin seremonioin Helsingin NCM:ssä vuonna 2010.

Edellä mainittua kehitystä kuvastaa hyvin kuluvan vuoden tapahtumapaletti, jossa roikkuvat edelleen jo legendan maineesta nauttivat Kirkkaiden Wiinojen ilta sekä Vapun teemabileet, mutta johon mukaan mahtuu myös yhdistyksemme historian ensimmäinen kansainvälisen tason kokous Key Area Meeting. Edellä mainittujen lisäksi kuluvana vuonna järjestetään sitsejä, vastavuoroinen Study Visit ELSA Torinon kanssa, Lawyers @ Work ekskursioita, seminaareja sekä monenmoista akateemista ja sosiaalista ohjelmaa. Tiedekunnan STEP-harjoittelupaikka saatiin tauon jälkeen takaisin, ja uusia kontakteja pyritään luomaan aktiivisesti.

ELSA Turun aikaisempana sivutulonlähteenä toimineista baaribileistä on aktiivijäsenten vähentymisen vuoksi luovuttu. Toiveikkaana kuitenkin veikkailen, että niitäkin joskus vielä järjestetään, mutta paljon ehtii Aurajoen vettä virrata ennen sitä. Yhdistyksen päätulonlähteenä toimivat rekrytointimessut tuottavat kuitenkin nykyisellään enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mikä puolestaan mahdollistaa entistä parempien ja monimuotoisempien tapahtumien järjestämisen. Rekrytointimessujen nimi jouduttiin tavaramerkkioikeudellisista syistä vaihtamaan Contact & Career -messuiksi aikaisemman Contact Forumin sijaan, mutta messuvieraille ja yhteistyökumppaneille Contact & Career akateemiset rekrytointimessut tarjoavat edelleen näyttävän ja laadukkaan tilaisuuden. Messut tarjoavat opiskelijoille kaivatun ponnahduslaudan opiskelijaelämästä työelämään sekä yhteistyökumppaneille tulevaisuuden osaajien lisäksi aimo annoksen näkyvyyttä. Näin messut toteuttavat yhdistyksen akateemista ihannetta mainiosti – välitön vuorovaikutus käytännön työtä tekevien ja opiskelijoiden välillä – bridging theory and practice. Lujaa menee, mutta menköön!

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

TEKSTI

Eero Salo ELSA Rovaniemen puheenjohtaja 2011

ittaisella Rovaniemen osalta laajam uosi 2011 käynnistyi ELSA skuun rra ma in Uuteen hallitukseen valitti ista, ala nuorennusleikkauksella. els tta uu kouksessä peräti viisi stä Tä a. sääntömääräisessä syysko oit elij isk ensimmäisen vuoden op is tiiv ä jotka kaikki olivat myös sek i okui tekemisen meinink huolimatta ryhmästä hu . aen alk tä hallituksen kokouksista yhteishenki jo ensimmäisis mikuun alussa, hel jo sai s litu hal n kokemato Varsinaisen tulikasteensa päivän, jota tosin ter vehenkisen Pulkkamäki kun se järjesti jäsenilleen SA Rovaniemi äärä. Tästä viisastuneena EL rokotti heikko osallistujam den aikana kaksi innin tur vin kevätlukukau järjesti aktiivisen markkino

kuussa, kursiota helmi- ja huhti tarkasti suunniteltua eks sion suo jan laa vät verrattain joista molemmat keräsi utui nta suu u exc Ensimmäinen jäsenistön keskuudessa. on ast vir jän ttä syy e sekä Oulun Ouluun, jossa tutuistuimm an. kila van een eis lun pahamain toimintaan että myös Ou opiskelijat excussa ssa nee ittu sijo Keväämmälle ipaikalta aat par seuraamaan puolestaan pääsivät audella uk luk vät Ke miinavausta. oikeuslääkietieteellistä ruu oden vu ä öid nn isä myös kunnia ELSA Rovaniemellä oli isissa aal ion dit tra joka pidettiin ensimmäistä NCM:iä, villa. itu lak ran vaa niin Ounas maisemissa luonnonkau

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

? ? I I I I G G R R E E V V O O K K K K A A T T O O töönpanema en suunnittelema ja täytän iem van Ro SA EL oli a a kieli myös muisto tuolta viikonlopult in. Hauskasta viikonlopust eih ver syö n ele mi Varmasti mieleenpainuvin stin ari lin ostui kriittisimmänkin ku menu, joka epäilemättä isk ääräinen siivouslasku. ylim t ssa ELSA nu hta kila n oo ikk aat stil po n sisäpuolelle. Huhtikuun alu kse n isty oje raj n tio val n jälkikäteen yhd tää käs pel Bayreuthiin, nta ei rajoittunut keväällä ntasi vastavierailulle Saksan suu atio ega del ut ELSA Rovaniemen toimi un ost kulttuuriin. enistä sekä riviaktiiveista ko en elämään ja paikalliseen oid elij isk op een Rovaniemen hallituksen jäs tiet eus oik tutustumaan saksalaisten jossa osallistujat pääsivät toteutui. ite vo oitteina oli –ta t urs ryw cur tu daily emut, joissa keskeisinä tav nek uo kah tak n SA Myös ennen matkaa asetet EL eet tun raa paistellen ja mukanaan jo varsin onnis o hyvässä seurassa makka iett nv illa n ine Syyslukukausi on tuonut enk nh mi ottomasti in tutustuminen sekä läm ä oleva syksy huipentuu ehd iss ynn Kä n. elle tisk etenkin uusiin opiskelijoih nau a mitean voimin t alta vienyttä ELSA-booli jota on kolmihenkisen ko , aan atk om int eräiltä osanottajilta jopa jala op in urg mioistuin, ään Luxemburgin ja Strasb . Euroopan ihmisoikeustuo mm t ova ina hte ko n marraskuussa järjestettäv tka ma ensimmäinen päivät. Viisi päivää kestävän joitushetkellä myös syksyn kir t ova alla n valmisteltu jo lähes vuoden telu nit un Euroopan parlamentti. Su EY:n tuomioistuin sekä

Em –pokeriturnaus. excursio sekä Texas Hold 2011 hallituskauden Myös tulevaisuus vuoden hdistyksen kannalta jälkeen näyttää paikallisy määrä on tänä vuonna valoisalta. Uusien jäsenten kasvuun, ja mielenkiinto lähtenyt räjähdysmäiseen litustoimintaa kohtaan ELSAa kuten myös hal oiden keskuudessa on etenkin uusien opiskelij runsasta. Valmisteluja ollut merkillepantavan ia varten on jo tehty. ensi vuodenkin tapahtum ttakoon jo pidemmän Näistä tapahtumista maini seminaari ”Rikoksesta aikaa suunnitteilla ollut oitusvaikeuksien vuoksi rangaistukseen”, joka rah Kaiken kaikkiaan on oli jäissä yli puoli vuotta. vaniemen toiminnasta, helppo olla ylpeä ELSA Ro ista sekä hallituksen tämänvuotisista tapahtum ästä yhteistyöstä. keskinäisestä tinkimättöm

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

a t s A S EL TEKSTI

Anna Rantanen

altiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöystillä ja hänen vaimollaan, yrittäjä Ruxandra Balboa-Pöystillä, on kokemusta ELSAsta varmasti enemmän kuin pienellä kylällä tavallisia rivijäseniä. Kumpikin pyhitti opiskeluvuotensa tiiviisti järjestötoimintaan niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Juhlavuoden kunniaksi meillä on ilo päästä osallisiksi näiden kahden ELSA-konkarin kokemuksista 90-luvulla, aikana, jolloin maailma oli vielä nuori ja ELSA hieman vähemmän järjestäytynyt.

1992 pidetyn Brysselin Council Meetingin pelastaminen kaaokselta, johon huonot valmistelut olivat uhanneet sen ajaa. Myöhemmin kyseisessä tilaisuudessa hän myös tapasi tulevan puolisonsa ensimmäisen kerran, toimien jälleen pelastajana. Balboa joutui rientämään hätiin, kun Pöysti aiottiin majoittaa samaan huoneeseen vieraan keski-ikäisen lakinaisen kanssa.

Pöysti aloitti opintonsa Lapin yliopistossa vuonna 1990 ja ELSA-uransa vuotta myöhemmin paikallisosaston sihteerinä. Kansainvälistymisen hän koki tärkeäksi, elettiinhän Suomessa tuolloin asian suhteen murrosvaihetta. Kansalliselle tasolle ja lopulta ELSA Finlandin presidentiksi Pöysti löysi tiensä myös arkisemmista syistä: - Joku meni sanomaan, ettei siihen asemaan ketään Rovaniemeltä valittaisi. Piti ottaa haaste vastaan.

Samalle vuodelle ajoittuu Balboan jännittävimpiin ELSAmuistoihin kuuluva Presidents’ Meeting Splitissä Kroatiassa. Maassa käytiin parhaillaan veristä itsenäisyyssotaa, ja Balboan reitti Splitiin kulki paikoin vain 40 kilometrin etäisyydellä sotatoimialueesta. Konﬂikti vaikutti myös ELSAn sisäisiin suhteisiin jakaen mielipiteitä. Silloinen ELSA Jugoslavia oli hajonnut, ja jäljelle jäänyt serbialaisista koostuva järjestö erotettiin ELSAsta poliittisista syistä. Kaikki eivät menettelyä hyväksyneet, vaan halusivat pitää tällaiset ideologiset keskustelut ELSAn ulkopuolella. Pöystin mukaan Suomen ja Belgian järjestöjen yhteydenpito tiivistyi asiaan otetun yhteisen linjan vuoksi; kummankaan mielestä politiikka ei kuulunut ELSAan.

Ruxandra Balboalla oli romanialais-bolivialaisen perheen tyttärenä kansainvälisyys verissä. Perheen muutettua Belgiaan Balboa ihastui maahan, ja lakiopintojen pariin ajoikin haave diplomaatin urasta. Balboan ensimmäisiä saavutuksia ELSAssa oli vuonna

Vuoden 1995 sekä Pöysti että Balboa viettivät Brysselissä ELSAn kansainvälisen hallituksen jäseninä. Pöysti kuvailee vuotta ennen kaikkea mielenkiintoiseksi, sillä hallituksen olot Brysselissä eivät tuohon aikaan olleet erityisen vakiintuneet. Asumisensa jäsenet

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

s u a k k a r i y t y lö Romanssit ja parisuhteet ELSA-aktiivien keskuudessa ovat yleisiä. Tuomas Pöysti ja Ruxandra Balboa eivät vielä opiskeluaikanaan löytäneet toisiaan, mutta hieman myöhemmin vietettiinkin jo yhteistä hääjuhlaa. saivat järjestää miten parhaiten taisivat, ja hallituksen käyttöön vuokratussa pienessä toimistotilassa ajauduttiin riitoihin naapureiden kanssa. Lämmöllä pariskunta muistelee erityisesti naapurissa majapaikkaansa pitänyttä Euroopan kodittomien etujärjestöä, joka teki valituksen näistä ”likaisista opiskelijoista.” Pöystin, Balboan ja pääsihteeri Garry Parkerin järkeilyn tuloksena syntyi lopulta idea hankkia ELSAlle kunnollinen tila, johon saataisiin sekä toimisto että asuintilat hallitukselle. Omalla riskillään ne hallituksen jäsenet, jotka sattuivat olemaan maassa laillisella statuksella, allekirjoittivat ELSA-talon ensimmäisen vuokrasopimuksen. Sama rakennus toimii tänäkin päivänä ELSAn kansainvälisen hallituksen päämajana. Talon käyttöönoton jälkeen alkoi Pöystin kertoman mukaan omintakeinen kommuunielämä, jota hän kuvaa eräänlaiseksi Big Brother -kokeiluksi ihmissuhdekiemuroineen. Hän kuitenkin lisää, ettei näihin yksityiskohtiin meneminen taida olla tässä yhteydessä asiallista. Epäsäännöllisen elämän vieton ohessa hallitus teki kuitenkin myös töitä. Esimerkkinä saavutuksista mainittakoon, että ELSA Internationalin ensimmäiset akkreditoinnit YK-järjestöihin hankittiin heidän kaudellaan. Pariskunta kertoo ELSA-vuosien opettaneen ennen kaikkea ongelmanratkaisukykyä ja taitoa toimia erilaisten ihmisten kanssa

välillä sekavissakin oloissa. Käteen jäi toki myös käytännön oppia. ELSA esimerkiksi tarjosi Pöystille varainkäytön valvontaan liittyviä kokemuksia, jotka ovat säilyneet relevantteina myös nykyisessä asemassa. Brysselissä hänen tehtäviinsä kuului mm. raportoida Euroopan komissiolle siitä, miten ELSA Puola käytti Itä-Euroopan tukiohjelman puitteissa saamiaan varoja. Kerran sitten ajoi Elsatalon eteen rekka lastinaan trukkilavallinen kuitteja, jotka Pöystin oli määrä tarkastaa. - Mitään minä en oikeastaan niistä ymmärtänyt, mutta kyllä ne junalipuilta näyttivät. Kun tilityksessä vielä luki, että parisataa ihmistä oli matkustanut junalla, niin olihan se uskottava, Pöysti muistelee. - Siinä oppi miten hoidetaan asiat, kun tarkistettavana on tuhansia lappusia. Vielä on mainitsematta, miten Pöystin ja Balboan tuttavuus lopulta syveni romanttiseksi suhteeksi. Tämä käänne tapahtui itse asiassa vasta ELSA-vuosien jälkeen. Varsinaisena Amorin apulaisena toimikin ELSAn sijasta Lapin yliopiston oikeusinformatiikan instituutin johtaja Ahti Saarenpää. Vastavalmistuneet Pöysti ja Balboa nimittäin päätyivät työskentelemään yhdessä tämän vetämään tutkimusprojektiin. Vasta näihin aikoihin ystävyys siirtyi raiteille, joka lopulta johti avioliittoon. Vaikka tyypillisestä ELSApariskunnasta ei siten ole kyse, Pöysti kuitenkin myöntää: - Kyllähän se yhteinen historia vaikutti, tuskin olisimme yhdessä ilman ELSAa.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

EP Ă&#x201E;O N NIS T ELSA U SS A!

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Minä epäonnistuin ELSAssa monta kertaa. Asiat menivät ajoittain pelkästään pieleen. Silti joka kerta kaaduttuani nousin taas jaloilleni uudelleen ja uudelleen. TEKSTI

Tiina Ojala

Head of Legal Affairs Lassila & Tikanoja Oyj

uomessa vietettiin lokakuussa 2011 ensimmäistä kansallista epäonnistumisen päivää. Päivän sanoma oli, että virheiden kautta oppimalla oma tie levenee, koska uskaltaa välillä rämpiä ojissakin eli uskaltaa siis yrittää.

JOTAKIN ELSA-EPÄONNISTUMISISTA OPITTUA: Epäonnistuminen #1: Vedä omaa agendaasi puheenjohtajavuotenani Ensimmäisenä ELSAsta ja hurjista nut innostu olin niin ymmärtänyt asettaa en että i, suunnitelmistan riä yhteisiksi päämää ja ita vuoden tavoitte Onneksi kanssa. iimini hallitust yhdessä pian melko tästä antoivat hallituslaiseni yhdessä opin ansiosta minkä palautetta, tekemisen merkityksen: Johtajana onnistuu vain, jos tiimisi menee samaan suuntaan tilaisuus on tarjolla. Epäonnistuminen #3: Pidä julkinen puheenvuoro aiheesta, josta et tiedä Alkuaikojen ICM:ssä keskustelin sujuvasti käsiteltävänä olleesta ongelmasta luullen, että tiesin aiheesta tarpeeksi. Käytin Suomen puheenvuoron asiassa ja vasta jälkikäteen tajusin, että tietoni asiasta olivat olleet hirvittävän puutteelliset ja jopa väärät. Viestini upposi tällöin kuitenkin kuulijoihin (todennäköisesti tosin siksi, että olimme samoilla promilleluvuilla). Epäonnistumisen oppi tulevalle uralle: Itse asiaa tärkeämpää

TIINA OJ

ALA

VP STEP ELSA Rov aniemi 20 VP STEP 01 ELSA Finla nd President ELSA Finla 2002 nd 2004 Director fo r STEP EL SA Intern President ational 20 ELSA Finla 04-2005 nd 2006 ELSA Alu mni Finlan d ry:n peru stajajäsen 2006

kanssasi. Epäonnistuminen #2: Älä toteuta unelmaasi ELSA-innostuksessani harkitsin kovasti ELSAn kansainväliseen hallitukseen hakemista. Erään kevään vaalien lähestyessä päätin kuitenkin jäädä kasvattamaan kokemustani vielä vuodeksi kansalliselle tasolle. Tämän vuoden aikana sain työpaikan, ja Brysselin vuosi jäi toteuttamatta. Opin, että tilaisuuteen pitää tarttua silloin, kun

on se, miten vakuuttavasti asiasi esität. Epäonnistuminen #4: o tapahtuu Oleta, että päätösten täytäntöönpan nopeasti kansalliset ELSA-maiden ICM-tapaamisissa öksiä, joita hallitukset nuijivat kasaan päät mmiten saatu kansallisissa hallituksissa oltiin usei ia. Kun sitten sulatella ja valmistella jo useita kuukaus ryhmillemme, aikanaan päätöksiä tiedotettiin paikallis us päätöksen oli turhauttavaa, kuinka pitkään josk En silloin perusteleminen muille saattoi kestää. innut oman ymmärtänyt, että olinhan itsekin tarv päätökseen. aikani ymmärtääkseni ja sitoutuakseni päätöksen Mitä opin? Toimiaksemme jonkun ärtää, miksi mukaisesti meidän jokaisen täytyy ymm Emme sitoudu päätös on tehty ja mihin sillä pyritään.

sellaiseen, mitä emme ymmärrä

Minä opin ELSA-epäonnistumisistani. Sittemmin työelämässä pienet mokat eivät enää pelotakaan. ELSA on työelämän harjoituskenttä, oikeustieteiden opiskelijoiden hiekkalaatikko. ELSA-epäonnistumisten kirjo auttaa uralla eteenpäin, jos vain uskaltaa epäonnistua!

EPÄONNISTU ELSASSA! SUOSITTELEN!

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

HE WORLD WORLD OF OF ELSA ELSA TTHE ELSAn perustamisvuonna jäsenmaita oli vain neljä. 30 vuotta myöhemmin järjestö on laajentunut 42 maata käsittäväksi, rajat ylittäväksi oikeustieteen opiskelijoiden yhteisöksi. TEKSTI

Otso Pohjalainen

eLsan Jäsenmaat 2011 1981 Itävalta Puola Saksan liittotasavalta Unkari 1983 Tanska Norja Suomi Islanti 1984 Alankomaat 1985 Malta Ruotsi 1987 Portugali Serbia (entinen Jugoslavia) 1988 Italia Belgia Espanja 1989 Sveitsi

> Monet ELSAmaat ovat vuosien saatossa olleet mukana toiminnassa vaihtelevalla aktiivisuudella, ja jotkin maat ovat jääneet matkan varrella hetkeksi pois ja tulleet takaisin. Vuosiluvut kertovat, milloin ELSAn nykyisillä jäsenmailla on tapahtunut viimeisin liittyminen järjestöön.

1990 Kreikka 1991 Bulgaria 1992 Kroatia Slovenia 1993 Tshekki Slovakia Turkki Romania

1996 Ukraina

1999 Makedonia

1997 Latvia

2001 Kazakstan

1998 Liettua

2003 Viro

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

2004 Ven채j채 2007 Montenegro 2008 Albania

2009 Armenia Bosnia ja Hertsegovina Ranska Luxemburg Yhdistynyt kuningaskunta Georgia

2010 Irlanti Azerbaidzan

Winds of Change: ELSA 30 vuotta, Tarinoita Suomesta

Contact Forum on Suomen suurin yksipäiväinen akateeminen opiskelijoiden rekrytointitapahtuma. Jokavuotisille messuille osallistuu yli 80 työnantajaa ja lähes 4000 korkeakouluopiskelijaa. ELSA-ryhmät ovat olleet mukana messujen järjestämisessä lähes alusta alkaen.

contact forum. - OpISKELIJAN IKKuNA TyöELÄmÄÄN TEKSTI

Alpo Lahtinen

Hallituksen puheenjohtaja 2010-2011 CF-Opiskelijamessut Oy

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

“

piskeluaika ei ole pelkästään tenttikirjojen sivujen kuluttamista, se on kokonaisvaltaista kasvun ja oppimisen aikaa. Oman alan erityisosaamisen lisäksi opiskeluaikana perehdytään yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimintaan ja toivottavasti löydetään se oma kiinnostuksen kohde monien mahdollisten erikoistumisten ja urapolkujen joukosta. Tässä etsinnässä opiskelijaa auttaa Contact Forum. Vuosittain järjestettävillä messuilla on mahdollisuus tutustua suureen joukkoon Suomen johtavia työnantajia ja keskustella heidän kanssaan.

Contact Forumit ovat muokanneet ja muokkaavat edelleen niitä järjestävien paikallisryhmien toimintaa

Contact Forum -messuja on järjestetty sekä Turussa että Helsingissä. Turun messut ovat kuitenkin kuluvana vuonna muuttaneet nimeään ja tullaan jatkossa tuntemaan Contact and Career -messuina. Molempien kaupunkien ELSA-ryhmät ovat olleet mukana messujen järjestämisessä lähes ELSA-toiminnan alusta alkaen. Messut ovat kasvaneet tasaisesti koko olemassaolonsa ajan, ja Helsingissä liikevaihdon ja työmäärän kasvu johti vuonna 1998 messujen yhtiöittämiseen. ELSA Helsingin rooli muuttui tällöin järjestäjästä omistajaksi, mutta messut tarjoavat kuitenkin edelleen työmahdollisuuksia ELSA Helsingin jäsenille sekä huomattavan vuotuisen osinkotulon itse ryhmälle. Turussa messut toimivat ainakin toistaiseksi vapaaehtoisvoimin ELSA Turun ja Kansainvälisen kaupan opiskelijayhdistyksen yhteisprojektina.

CONTACT FOrum hELSINGISSÄ - Suomen suurimmat yksipäiväiset korkeakouluopiskelijoiden rekrytointimessut - Messuilla vuosittain noin 80 yritystä ja 4000 opiskelijaa - Liikevaihto noin 300 000 euroa - Messut järjestetään tammikuussa kaapelitehtaalla - Järjestävä taho CF-Opiskelijamessut Oy, jonka palkkaamassa toimikunnassa ELSA Helsingillä yksi paikka

“

”Poikkitieteellinen projekti on tarjonnut elsalaisille kokemusta eri alojen opiskelijoiden kanssa työskentelystä: Markkinoinnin voi oikeasti jättää sosiaalista mediaa pääaineenaan opiskelevalle kauppatieteilijälle.”

Turun ja Helsingin messuista saama tulo vastaa yli puolta koko Suomen ELSA-verkoston varainhankinnan tuotosta. Rahallinen voitto ei kuitenkaan ole ainoa messuista saatava hyöty. Suuri tapahtuma tarjoaa myös paljon kokemusta järjestäjilleen. Poikkitieteellinen projekti on tarjonnut elsalaisille kokemusta eri alojen opiskelijoiden kanssa työskentelystä: Markkinoinnin voi oikeasti jättää sosiaalista mediaa pääaineenaan opiskelevalle kauppatieteilijälle. Moni elsalainen on myös aloittanut uransa ELSAssa tai työelämässä messujen kautta.

“

Kiinteän tulonlähteen merkitys on ollut suuri messuja järjestäville paikallisryhmille. Tapahtumista saadut voitot ovat tarjonneet luotettavan perusrahoituksen jäsentapahtumille ja kansainväliselle toiminnalle vapauttaen samalla hallitusten resursseja itse tapahtumien järjestämiseen. Contact Forumit ovat siis muokanneet ja muokkaavat edelleen niitä järjestävien paikallisryhmien toimintaa myös avaintoiminnan alueella. Messutoiminnan tilanne näyttää tällä hetkellä erittäin hyvältä ja toivonkin tämän kannattavan ja hyödyllisen toiminnan kehittyvän myös jatkossa.

Winds of Change: eLsa 30 vuotta, tarinoita suomesta

Tabula Gratulatoria “Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.” (Olaus Petri 1530-luku) KIITOS ELSA ONNEA ELSA HURRAA ELSA FINLAND

– olet kasvattanut parempia tuomareita ja juristeja jo kolmekymmentä vuotta. – tarjoa elämyksiä ja kokemuksia myös tuleville opiskelijapolville. – Suomi ja suomalaiset ovat olleet mukana vuodesta 1982 ja antaneet korvaamattoman panoksensa ELSA:n kansainväliseen kehitykseen.

Pia Letto-Vanamo Kansainvälisen talousoikeuden instituutti (KATTI), johtaja; Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, varadekaani Juha Raitio Eurooppaoikeuden professori, Helsingin yliopisto Eurooppaoikeuden yhdistys ry (FIDE), pj. Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta Lapin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta Asianajotoimisto Borenius Oy Blue1 – SAS Group Company Castrén & Snellman, Attorneys Ltd. Edita Publishing Oy Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Juridia Oy PwC Roschier, Attorneys Ltd. Nina Pärssinen, ELSA Finland Tuomas Pöysti, ELSA International Eero Rautalahti, ELSA International Arttu Rautiainen, ELSA Finland Ritva Saario, ELSA International Claus Salo, ELSA Helsinki Viveca Still, ELSA Alumni Finland Sari Suono, ELSA Alumni Finland Outi Suviranta, Helsinki Tuula Svinhufvud, ELSA Finland Marianne Vasara-Aaltonen, ELSA Helsinki Piia Vottonen, ELSA Lawyers Society (ELS) Ana Vouk, ELSA Slovenia Heli Vuori, ELSA Helsinki Ingeborg Åkermarck, ELSA International Johan Åkermarck, ELSA International

Ruxandra Balboa-Pöysti, ELSA International Tuija Hartikainen, ELSA Alumni Finland Johanna Hautakorpi, ELSA Helsinki Anna Huilaja, ELSA Finland Hannu Hulkkonen, ELSA Alumni Finland Antti Husa, ELSA Rovaniemi Lavinia Husa (Micallef), ELSA Malta Maritta Hyyppä, ELSA Finland Johanna Kauppinen, ELSA Lawyers Society (ELS) Petri Koistinen, ELSA Rovaniemi Timo Kortesoja, ELSA International Miira Kuhlberg, ELSA Alumni Finland Eira Kuisma, ELSA Finland Annukka Käsnänen, ELSA Finland Suvi Laes, ELSA Alumni Finland Alpo Lahtinen, ELSA Finland Lenita Lindström, ELSA Lawyers Society (ELS) Alexandra Lundell, ELSA Helsinki Anu Mattila, ELSA Alumni Finland Anniina Meuronen, toimittaja, Imatra Jaava Myllyniemi, ELSA Alumni Finland Hanna Nieminen-Finne, ELSA Wasa Seppo Nurmi, ELSA Helsinki Jan Ollila, ELSA Finland Jukka Palander, Lappeenranta Garry Parker, ELSA International Maria Parker, ELSA International Leena Pohjalainen, Lappeenranta Otso Pohjalainen, ELSA Finland

ELSA FINLANDIN HALLITUSLAISIA 2002-2006: Josefin Björklund Liisa Leiniö Aino Nykänen Tiina Ojala Anna-Liisa Saukkonen Heidi Sulander SUOMALAISET ELSA INTERNATIONALISSA 2011/2012: Kaisa-Maria Kimmel Liisa Oravisto Jaana Saarijärvi Winds

Change : eLsa 30

vuotta

, t arinoita

s uomesta

OF THE EUROPEAN LAW STUDENTSâ&#x20AC;&#x2122; ASSOCIATION - ELSA VISION A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity.

PURPOSE To contribute to legal education, to foster mutual understanding and to promote social responsibility of law students and young lawyers.

MEANS Providing opportunities for law students and young lawyers to learn about other cultures and legal systems in a spirit of critical dialogue and scientiďŹ c co-operation. Assisting law students and young lawyers to be internationally minded and professionally skilled. Encouraging law students and young lawyers to act for the good of society.

(adopted by the International Council Meeting of ELSA on 12th of October 1992, Namur, Belgium)