Issuu on Google+

Kirjoittanut ja koonnut Merja Maansalo, MM-viestintä Kuvat: Paneliankosken Voima Oy:n oma arkisto, Tapani Suomi sekä Minna Paananen Layout: TMI Minna Paananen Painopaikka: Eura Print 2012 Painosmäärä: 1000 kpl Copyright: Paneliankosken Voima Oy

1


2


3


4


Johdanto

Nykyisyys rakentuu historiakerrosten päälle Suomessa on enää muutamia yli 200 vuotta vanhoja yrityksiä. Yli sataan vuoteen yltäneitäkin on harvassa. Paneliankosken Voima Oy on yksi sadan vuoden merkkipaalun kunniakkaasti saavuttaneista yrityksistä. Tämän kirjan kirjoittaminen oli todella mielenkiintoinen projekti. Se avasi silmät näkemään, miten keskeinen toimija paikallinen sähköyhtiö on aina ollut omalla alueellaan. Paikallisen sähköyhtiön toiminnan jatkuminen yhtäjaksoisesti vuodesta 1912 on monen tekijän summa. Se on edellyttänyt kunakin aikakautena henkilökunnalta sitoutumista sekä omistajilta ja päätöksentekijöiltä visionäärin taitoja. Kun on ollut pakko suojautua ulkoapäin tulevilta uhkakuvilta, on suojauduttu. Kun on ollut aika ottaa riskejä ja mennä eteenpäin, niin on uskallettu tehdä. Paneliankosken Voima Oy on eri aikoina kohdannut monenlaisia haasteita. Yritys on kuitenkin aina onnistunut sopeutumaan ja löytämään olemassaolon edellytykset sekä kehittymisen väylät. Vuonna 1962 julkaistussa Olavi Koiviston kirjoittamassa Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historiateoksessa kuvaillaan sähkön tuloa Kiukaisten Paneliaan näin: Maaliskuussa (1913) sähkö oli kaikkialla ”ihailun esineenä, sekä ulkona että sisällä valaisemassa”. Kirjan mukaan saman vuoden toukokuussa sähköyhtiöllä oli 25 kuluttajaa ja näillä 637 lamppua.Nämä pari lausetta kuvaavat hyvin sitä, mistä lähdettiin liikkeelle. Kun lauseiden sisältämää informaatiota peilaa tähän päivään, huomaa mihin on tultu. Sähkölamppujen lukumäärän laskemisen sijaan yhtiössä seurataan sähköpörssin myyntikäyriä ja huristellaan trendikkäästi sähköautolla. Sähkö oli sata vuotta sitten harvojen nauttima ylellisyystuote. Nyt se on itsestäänselvyys. Jotain, mikä mahdollistaa meille lukemattomat mukavuudet ja tasaa tietä tulevaisuuden uusille innovaatioille.

Merja Maansalo Eurassa keväällä 2012


Sähkömarkkinat jatkuvassa liikkeessä Paneliankosken Voima Oy ja sen edeltäjä Panelian Sähkö Oy ovat hoitaneet sähkön jakelua omalla toimialueellaan jo sata vuotta. Yhtiön toiminta on ollut suhteellisen vakaata, mutta toki muutoksia ja kehitystä on toiminnassa ja toimintaympäristössä matkan varrella tapahtunut. Sähkömarkkinoiden vapautuminen 1990-luvun puolivälissä aiheutti isoja muutoksia ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Nyt eletään vaihetta, jossa Pohjoismaiden ja muun Euroopan sähkömarkkinoiden yhdentymistä ajetaan voimakkaasti. Paneliankosken Voima on vahvasti paikallinen sähköyhtiö. Yhtiö on kuitenkin kytköksissä yhä laajeneviin eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin, sillä sähkön hankinta tapahtuu pääsääntöisesti pohjoismaisen sähköpörssin kautta. Yhtiön myymästä sähköstä vain noin 15 prosenttia on tällä hetkellä omaa tuotantoa. Tästä valtaosa saadaan yhtiön eri puolelta Suomea omistamien tuotantoosuuksien kautta. Omaa ympäristöystävällistä Kosken Woimaa tuottavat Paneliankosken ja Pappilankosken vesivoimalaitokset. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa merkittävästi oman tuotannon osuutta hankkimalla lisää tuotanto-osuuksia erityisesti uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä energiamuodoilla.

Sähkömarkkinoiden kansainvälistyminen tuo mukanaan melkoisia haasteita erityisesti kaltaisillemme pienille toimijoille. Osaamisen tarve kasvaa ja jo nykyisellään mittavilta tietojärjestelmiltä vaaditaan yhä enemmän. Näin ollen kustannukset nousevat väistämättä, asettaen lisäpaineita sähkön hinnalle tulevaisuudessa. Paneliankosken Voiman maltillinen hinnoittelu on asiakaslähtöistä. Yhtiö on pärjännyt ja pärjää silti hyvin sähköyhtiöiden välisissä hintavertailuissa. Sähkön siirto on Paneliankosken Voiman toiminnan vahva kivijalka, jonka päälle yhtiön menestys ja olemassaolo on rakennettu. Jakeluverkko pidetään hyvässä kunnossa, jotta asiakkaille pystytään turvaamaan mahdollisimman häiriötön sähkön saanti. Yhtiö investoi vuosittain yli miljoona euroa jakeluverkkoonsa. Vuoden 2011 lopussa Suomen yli pyyhkäissyt raju myrsky teki laajaa tuhoa ja pisti sekä sähköyhtiöt että niiden asiakkaat koville. Puheet käyttövarmuuden parantamisesta ja maakaapeloinnin nopeuttamisesta voimistuivat. Paneliankosken Voimassa olemme valmiit vastaamaan tähän haasteeseen. Myrskyn jälkeen tehdyt selvitykset osoittivat selkeästi, että pienet paikalliset sähköyhtiöt hoitivat asiakaspalvelun ja korjaustoimet isoja yhtiöitä paremmin. Tässä 7


kohtaa esiin nousevat jälleen paikallisuuden edut. Kun yhtiö tuntee hyvin jakeluverkostonsa ja asiakkaansa, se kykenee toimimaan ripeästi ja joustavasti myös poikkeusoloissa. Merkittävää tällaisissa tilanteissa on myös muiden paikallisten toimijoiden halu ja kyky auttaa. Sata vuotta on pitkä aika. Suomi on kokenut vuosina 1912−2012 monta isoa murrosta ja muutosta. Yksi iso mullistus oli sähkön tulo kaupunkeihin ja kyliin. Ilman sähköä Suomesta ei olisi tullut menestyvää teollisuusvaltiota, eivätkä monet tekniset innovaatiot olisi nähneet päivänvaloa. Panelialaiset isännät olivat aikanaan edistyksellisiä, kun he päättivät perustaa kylään sähköyhtiön. Tämä päätös loi kiistatta pohjan alueemme myönteiselle kehitykselle. Paneliankosken Voiman omistajat ovat jatkaneet yhtiön perustajajäsenien viitoittamalla tiellä. Omistus on pysynyt paikallisissa käsissä. Tämä on turvannut yhtiön vakaan aseman, eivätkä esimerkiksi 1980−1990 luvuilla tapahtuneet rajut nurkanvaltausyritykset pystyneet murentamaan yhtiötä. Paraskaan asiantuntija ja visionääri tuskin osaa sanoa, miltä sähkömarkkinat näyttävät vuonna 2112. Paneliankosken Voimassa uskomme siihen, että paikallinen sähköyhtiö säilyttää vahvan asemansa omalla alueellaan. Paikallisuus merkitsee sitä, että asiakkaita palvelevat tutut ihmiset. Kun yhtiöllä on kasvot, sen toiminta

on vastuullista. Tänä päivänä vastuullisuutta on myös se, että sähkö tuotetaan mahdollisimman puhtaasti. Paneliankosken Voima haluaa olla nyt ja tulevaisuudessa mukana tukemassa kaikkia ympäristön kannalta kestäviä sähkön tuotantotapoja ja sähkömarkkinoiden toimivuutta parantavia kehityshankkeita. Paneliankosken Voiman olemassaolon ja menestymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on asiakkaiden luottamus, osaava ja pätevä henkilökunta sekä omistajien sitoutuminen yhtiöön. Kun asiakkaat käyttävät paikallisen ja asiakasläheisen yhtiön palveluita, se menestyy, ja sen olemassaolo on turvattu myös seuraavat sata vuotta.

Kimmo Nurminen

Paneliankosken Voima Oy:n toimitusjohtaja


9


10


1880 -1910 -luvut • Suomalaiset aloittivat sähköistymisen ensimmäisten joukossa maailmassa. Venäjän valtakunnan ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi vuonna 1882 Tampereella Finlaysonin tehtaan kutomosalissa. Suomessa ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos aloitti toimintansa Tampereella vuonna 1888. • Maailman ensimmäiset sähkölaitokset olivat aloittaneet toimintansa vain kolmisen vuotta aiemmin Yhdysvalloissa, jossa Thomas Alva Edison oli saanut kehiteltyä käyttökelpoisen hehkulampun. • Suomi oli 1900-luvun alussa vielä täysin maatalousyhteiskunta. Vuonna 1917 sähköä kulutettiin vaivaiset 205 gigawattituntia vuodessa. • Suomessa suurin osa sähköstä tuotettiin 1900-luvun alussa valaistusta varten pienillä höyrykone- tai höyryturbiinikäyttöisillä tasavirtageneraattoreilla. Teollisuus sai tarvitsemansa käyttövoiman vesiturbiineista tai höyrykoneista. • Kansainvälinen tilanne oli 1910-luvulla jännittynyt. Suomeen julistettiin sotatila 31.7.1914. Ensimmäinen maailmansota alkoi elokuussa. • Panelian Sähkö Oy:n perustamisen aikaan vuonna 1912 Suomi oli siis vielä osa keisarillista Venäjää. Pari vuotta myöhemmin puhjennut ensimmäinen maailmansota hajotti Venäjän keisarikunnan. • Suomi julistettiin itsenäiseksi valtioksi vuonna 1917, mutta jo seuraavana vuonna Suomi ajautui sisällissotaan. • Suomessa oli maamme itsenäistyessä 3,1 miljoonaa asukasta, kun väkiluku on nyt vajaat 5,5 miljoonaa. Väkiluvun kasvu ja tekninen kehitys ovat yhdessä pitäneet yllä sähkön jatkuvaa kulutuksen kasvua.

Roos

Suomenkielisen ”sähkö” sanan takana on filosofian tohtori ja lääketieteen tohtori Samuel Roos. Roos oli innokas suomen kielen kehittäjä ja uudissanojen keksijä. Hän syntyi vuonna 1792 Eurajoella ja kuoli vuonna 1878 Vehmaalla.Roos oli Elias Lönnrotin aikalainen. Hän oli toiminut Kajaanin piirilääkärinä ennen Lönnrotia. Vuonna 1845 Roos esitti, että suomen kielessä otettaisiin käyttöön sana sähkö luonnonvoimalle, joka sai eläimen karvat ”sähähtäin säkenöimään”. Muita Roosin keksimiä ja edelleen käytettäviä sanoja ovat: lämpömittari, kaasu, maapallo, syöpä, höyrykone ja hiilihappo. Suomen lisäksi muun muassa islannin kielessä on omakielinen sana sähkölle. Lähde: Energiateollisuus ry

11


Sähköyhtiö perustetaan Aikamatka vuoteen 1912 merkitsee paluuta hetkeen, jolloin panelialaiset isännät ottivat rohkean edistysaskeleen. He perustivat Panelian Sähkö Oy:n. Vanhojen perustamisasiakirjojen mukaan tavoitteena oli sähkövalon sekä voiman hankkiminen kotikylälle. Päätös omasta voimayhtiöstä oli merkittävä ja kauaskantoinen. Sata vuotta myöhemmin yhtiö on yhä voimissaan ja sen omistus edelleen paikallisissa käsissä. Nimi tosin muuttui vuonna 1922 Paneliankosken Voima Oy:ksi, kun Panelian Sähkö myytiin linjoineen, muuntajineen ja oikeuksineen uudelle yhtiölle. Kansan suussa uutta yhtiötä alettiin kutsua tuttavallisemmin ”Kosken Woimaksi”. Sähköistyminen levisi Suomessa vaiheittain ensin suurimpiin kaupunkeihin ja sitten maalaiskyliin. Paneliassa siirryttiin sähköiseen aikakauteen 8. maaliskuuta 1913. Ensin syttyivät lamput ja vähän myöhemmin käynnistyivät sähkökäyttöiset koneet. Ensimmäisten joukossa sähköt saatiin Panelian meijeriin, jossa oli ennestään täysi sähköistämisvalmius. Vuonna 1910 meijerin voimalaitteeksi oli asennettu vesirattaan tilalle turbiini. Sähkö tuli aluksi Paneliaan Raumalta Vuojoki Gods Ab:n sahan yhteyteen rakennetulta voimalaitokselta. Vuonna 1913 voimalaitoksen tehot kaksinkertaistettiin. Samalla tehtiin historiaa, sillä Raumalta Peipohjan asemalle rakennettiin suurjännitelinja, joka oli silloin Suomen pisin sähkölinja. Näin sähkön jakelua voitiin laajentaa isommalle alueelle.

12

Panelian Sähkö Oy:n perustamiskokouksessa olivat: Antti Tarkki, Juho Tolvi, Nestori Isojaakkola, Nestori Juusela, Nestori Tyni-Ruohola, Oskari Heinilä-Jaakkola, Juho Maantila, Kalle Pinomäki, Antti Maijala, Jermi Lammela ja Vihtori Ruski. Vähän myöhemmin allekirjoituksensa osakkuuspapereihin pistivät: Jalmari Uusikatila, Eetu Mattila, Juho Kyläkonstari, Juho Metsäkonstari ja Nestori Vähäjaakkola. Osakkaita oli kaikkiaan 16.


Wanhoja uutispätkiä ”Panelian sähkölaitosta, nimittäin sähköwalo- ja woimajohtoja tarkasti eilen t.k. 7 pnä waltion puolesta sähkölaitosten tarkastaja, insinööri Lindfors. Johdot y.m. hywäksyttiin pienillä korjausmääräyksillä. Tänä iltana klo 7 tienoista arweltiin johtoihin woitawan laskea sähköwirta. Erittäin painostettiin sitä seikkaa, että maa- y.m. johtoihin koskemisesta on kuolemanwaara tarjolla.” 8.3.1913 ”Sähköwaloa on siis wihdoinkin tänne saatu. Wiime lauantai-iltana tuo uutukainen ilmiö täällä ensi kerran näyttäytyi. Tietysti sitä silloin yksimielisesti ihmeteltiin ja ihailtiin. Pieniä wajawaisuuksia tällaisessa laitoksessa luonnollisesti, warsinkin alussa aina sattuu. Niinpä jostakin paikasta joku lamppu suwaitsi pysyäkin pimeänä, waikka siihen sähköwirtaa laskettiin, toisista taas lasi särkyi j.n.e. Mutta sellaiset wiat owat pian autetut, ja yleensä tuntui, että tämä sähköwalo laadultaan oli miltei kirkkaampaa ja waloisempaa kuin se, mitä muutamissa paikoin ennen olemme nähneet. Nyt aluksi on täällä noin 20 talossa ja asumuksessa sähköwalo ja lamppuja taas woi yhdessä talossa olla hyvän joukon yli puolensadan. Luultawaa on, että sähköwalon ja -woiman ottajia täällä piammiten ehkä tulee toinen werta lisäksi.” 11.3.1913

weto Kaukomäelle, josta puuhasta toiwottawasti tänä syksynä syntyy tosi. Näyttää siltä, että missä wain suinkin käy mahdolliseksi sinnen sähköwalo hankitaan jahka tullaan tuntemaan sen mukawuudet.” 28.10.1913 ”Sähköwalaistus ja –woimajohdot Raumalta tänne owat tänä syksynä aiwan ihmeteltäwän hywin saaneet ainakin wielä tähän asti olla rauhassa. Puheena olewat sähkölaitteet owat muutenkin tänä wuonna pysyneet entistä paljon paremmassa kunnossa, jotta suurempien myrskyjenkin aikana sähköwaloa ja –woimaa on miltei keskeymättä ja riittäwästi tänne saatu. Tällainen asiantila tietysti on ollut omiansa kiinnittämään yhä useampain kuluttajain mieltymyksen tähän uudenaikaiseen laitokseen. 10.10.1914 Lähde: Sanomalehti Länsi-Suomi

”Sähköwalo Eurajoen asemalta, jonne ei alkuaan ollut aikomus laittaa muuntajaa ollenkaan, on jo nyt alkanut wähitellen lewitä lankoja ympärillä olewaan Sydänmaan kylään ja paraillaan on kysymyksessä johdon 13


1920-luku • Vuonna 1920 maataloudesta sai toimeentulonsa noin 70 prosenttia ja teollisuudesta vain 10 prosenttia väestöstä. • Teollisuudesta valtaosa oli metsäteollisuutta ja elintarvikkeiden jalostusta eli sahoja, paperiteollisuutta, meijereitä, myllyjä ja lihanjalostusta. • Nuorelle Suomen valtiolle 1920-luku oli uudistumisen aikaa. Vuoteen 1920 mennessä lähes kaikissa kaupungeissa ja teollisuustaajamissa oli paikallinen sähkölaitos. • Myös maaseudulla elettiin 1920-luvulla toista voimakasta sähköistysaaltoa. Energiasta 70 prosenttia tuotettiin silti edelleen kivihiilellä. • Sähkön tuotannossa ja sähkönsiirtoverkon rakentamisessa otettiin iso harppaus, kun Imatran vesivoimalaitos käynnistyi vuonna 1929. Imatra pysyi 1960-luvun alkuun saakka Suomen suurimpana voimalaitoksena. • Maailmalla taivaalle alkoi kasaantua synkkiä pilviä. Ensin Eurooppaa riivasivat yleislakot. • Vuonna 1929 oli vuorossa New Yorkin pörssiromahdus. Tästä alkoi maailmanlaajuinen talouskriisi, jolla oli vaikutusta myös Suomeen.

Oma voimalaitos rakennetaan Vuonna 1921 Panelian Sähkö Oy sulautui uuteen Paneliankosken Voima Oy:öön. Kaupparekisteriin yhtiö merkittiin 4.7.1922. Maailman tyrskyt olivat vielä kaukana, kun panelialaiset päättivät ryhtyä omavaraisiksi sähkön suhteen. Jo ennen yritysjärjestelyjä selvitettiin mahdollisuutta saada kylälle sähkö meijerin turbiinista. Sen tehot eivät kuitenkaan tähän tehtävään riittäneet. Seuraavaksi mielenkiinto kohdistettiin kylää halkovaan Eurajokeen ja Panelian lähes nelimetriseen koskeen. Ajatus omasta voimalaitoksesta vahvistui. Erityisen aktiivisina olivat panelialaiset myllyjen omistajat. Asiat etenivät nopeasti. Voimalaitoksen varsinainen rakentamispäätös tehtiin vuoden 1921 maaliskuussa. Koisonkosken kohdalle rakennettu voimalaitos oli en14

sikertaa käynnissä jo 30.12.1921. Asiakirjojen mukaan ”voimakeskus asetettiin vakinaisesti käyntiin” 1.1.1922. Työ ei kuitenkaan loppunut tähän. Voimalaitoksen rakenteissa todettiin käyttöönoton jälkeen jatkuvasti heikkouksia. Vuotokohtia ja padon murtumia jouduttiin paikkaamaan useasti. Vasta 1950-luvun alussa tehty kanavan peruskorjaus lopetti korjauskierteen. Panelian voimalaitoksen valmistumista seurasi jakelualueen laajeneminen Euran suuntaan. Paneliankosken Voiman uudeksi asiakkaaksi tuli muun muassa Euran Sähkö Oy. Sähkön kulutus lisääntyi nopeasti. Lisävoimaa jouduttiin ostamaan säännöllisesti. Syntyi tarve päästä entistä suurempaan energiaomavaraisuuteen. Tämä pisti liikkeelle Pappilankosken vesivoimalaitoksen rakentamisen.


15


Arkistokuvia,Panelia

16


17


1930-luku • Suomessa vuosikymmenen alkupuolta varjosti yleismaailmallinen lama ja loppupuolta toinen maailmansota sekä talvisota. • Vuosina 1930−31 Suomen teollisuustuotanto kärsi yhden historiansa voimakkaimmista laskukausista yleislaman seurauksena. Suomessa lama jäi kuitenkin varsin lyhyeksi. • Vaikutukset Suomeen tulivat pitkälti puuteollisuuden ongelmien kautta. Vienti ei vetänyt ja kansainvälisille puutavaramarkkinoille  tullut Neuvostoliitto dumppasi hintoja rajusti alaspäin. • Teollisuustuotanto kääntyi uudelleen nousuun ja vuosina 1933−38 vienti oli kovassa vedossa. Parhaimmillaan se kasvoi jopa yli 20  prosenttia vuodessa. Kansainvälistä kilpailukykyä paransi markan devalvaatio. • Ennen toista maailmansotaa maaseudun sähköistysaste oli noussut jo yli 40 prosenttiin. Sodat katkaisivat vähäksi aikaa hyvän kehitys suunnan. Vuonna 1930 Suomen sähkönkulutus oli noin 1 200 gigawattituntia ja vuonna 1935 lähes 2 100 gigawattituntia. • Tällä vuosikymmenellä tehtiin yksi merkittävä myöhempää energiateollisuutta palveleva keksintö. Yhdysvaltalainen fyysikko Enrico  Fermi havaitsi vuonna 1934, että uraanilla voitiin tuottaa ydinfission ketjureaktio.

Pappilankoski valjastetaan Niukkuus ja yhteiskunnallinen epävakaus eivät nujertaneet ”voimalaitosaatteen” kannattajien tulevaisuuden uskoa. Uusia investointeja ja laajennushankkeita suunniteltiin ja toteutettiin suorastaan härkäpäisesti. Päätökset olivat rohkeita, mutta niitä on kiitelty vielä vuosikymmeniä jälkeenpäin. Elokuussa 1932 valmistui Eurajoella Pappilankosken vesivoimalaitos. Paneliankosken Voiman toisen sähköyksikön patorakennelma oli edeltäjäänsä suurempi. Sen rakentamisessa ei haluttu toistaa Panelian voimalaitoksen kohdalla tehtyjä virheitä. Pappilankosken rakennustöille varattiin enemmän aikaa. Haasteita silti riitti, sillä pulakausi vaikeutti eri tavoin suunnitelmien ja töiden toteuttamista. Pappilakosken osto ja valjastaminen avasi uusia mahdollisuuksia. Yhtiön toiminta-alue laajeni, kun iso osa 18

Eurajokea liittyi yhtiön jakelualueeseen. Rohkeus palkittiin.


19


Arkistokuvia, Eurajoki

20


21


1940-luku • Sodat ja rauhanpyrkimykset värittivät koko 1940-lukua. Vuosikymmenen alkumetreillä talvisota päättyi, mutta sitä seurasi jatkosota. Jatkosota päättyi syyskuussa 1944 ja Lapin sota 1945. • Toisen maailmansodan tykit ja pommikoneet hiljenivät vuonna 1945, mutta vuonna 1947 solmittu Pariisin rauhansopimus päätti konfliktin. Tätä seurasi Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välinen kylmä sota, joka viilensi maiden välit pitkäksi ajaksi. • Samaan vuosikymmeneen mahtuvat vielä YYA-sopimuksen solmiminen vuonna 1948 ja NATO:n perustaminen vuonna 1949. • Suomessa alkoi 1940-luvulla voimakas jälleenrakentaminen. Sähköllä riitti kysyntää yli tarjonnan. Tilannetta pahensivat vähäsateiset vuodet. • Vuonna 1947 sähköä ryhdyttiin säännöstelemään.

Valtakunnan verkkoon Paneliankosken Voiman laitokset ja johtolinjat kytkettiin sekä tahdistettiin ensimmäisen kerran valtakunnan verkkoon 12. elokuuta 1940 kello 12. Tästä kellonlyömästä yhtiön rooli muuttui. Sopimus antoi yhtiölle mahdollisuuden toimia ensimmäistä kertaa sähkön myyjänä toisen tuottajan verkossa. Kokonaisuutena 1940-luvun alku oli yhtiölle vaikea. Se kärsi sähköpulasta, joka aiheutti asiakaskatoa ja sitä kautta tuottojen menetyksiä. Sähköpulan vuoksi esimerkiksi Euran Sähkö Oy erosi yhtiön jakelualueesta ja teki hankintasopimuksen Ahlström Oy:n kanssa. Paneliankosken Voimassa ei jääty asiaa pitkään suremaan. Yhtiö ryhtyi turvaamaan oman jakelualueen sähkönsaantia uusilla linjajärjestelyillä ja Rauma Oy:n kanssa tehdyllä viisivuotisella hankintasopimuksella. 22

Asiakirjat osoittavat, että pitkälti hyvän vesitilanteen ansiosta jo vuosi 1943 oli yhtiölle menestyksellinen. Ylijäämäsähköä myytiin niin paljon, että lisätuloilla voitiin maksaa kaikki yhtiön rästissä olleet pankkivelat. Sähkövoiman kulutuksen säännöstelystä luovuttiin vuoden 1949 alussa. Uusia haasteita oli kuitenkin edessä, sillä sähkön kulutus lähti jyrkkään kasvuun. Myös yleinen palkkataso ja rakennusaineiden hinnat nousivat. Vain sähkön kuluttajahinnat polkivat paikoillaan. Samaan saumaan osui Paneliankosken Voiman tarve investoida yhtiön verkoston ja voimalaitosten kunnostamiseen sekä uudistamiseen. Vuonna 1949 otettiin taas uhmakkaasti härkää sarvista. Yhtiökokous antoi johtokunnan tehtäväksi ryhtyä elintärkeiden investointien toteuttamiseen.


1950-luku • Suomalainen hyvinvointivaltio alkoi rakentua 1950-luvulla. Teollisuustuotanto kasvoi erityisen ripeästi vuosina 1953−55. • Vuonna 1956 alkanut yleislakko ja vuonna 1957 kiristynyt kansainvälinen kilpailu hidastivat kehitystä. Teollisuustuotanto kääntyi uudelleen kasvuun vuosikymmenen lopulla. • Ensimmäinen antennien välityksellä esitetty tv-lähetys toteutettiin vuonna 1955 Helsingissä. Kodeissa ”näköradio” eli televisio oli kuitenkin vielä harvinainen aparaatti. Pari vuosikymmentä myöhemmin tv oli jo lähes jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa. • Maailmalla ihmetystä herätti neuvostoliittolaisten Sputnik 1. Ensimmäinen ihmisen tekemä satelliitti laukaistiin avaruuteen vuonna 1957. • Vuonna 1952 Suomi maksoi viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliitolle, vuonna 1955 Suomi liittyi YK:n jäseneksi ja vuonna 1956 Urho Kaleva Kekkosesta eli ”Urkista” tuli Suomen presidentti. • Täsmälleen samana päivänä, jolloin Maalaisliiton Kekkonen aloitti presidenttikautensa, alkoi suurlakko. • Kulttuurissa ja urheilussa otettiin isoja loikkia. Rillumarei-elokuvat ja pop-musiikki raivasivat tietä suomalaisten sydämiin. Vuonna 1952 Helsingissä järjestetyt olympialaiset olivat Suomelle näytön paikka.

Sarja muutostöitä Paneliankosken Voima toteutti 1950-luvulla useita korjaus- ja lisäinvestointeja. Vuosikymmenen alkupuolella toteutuslistalla oli muun muassa Panelian voimalaitoksen yläkanavan peruskorjaus sekä muutostöitä voimalaitos- ja muuntajatornissa. Vuonna 1953 aloitettiin uuden diesel-käyttöisen lisävoima-aseman rakentaminen. Se otettiin käyttöön seuraavan vuoden lopulla. Säännöstelypadon perusteellinen korjaus oli vuorossa 1958 ja alajuoksun perkaus vuonna 1959.

tajat saatiin avarampiin tiloihin vuonna 1957. Vuonna 1958 otettiin käyttöön uusi generaattori. Alakanava perattiin vuonna 1956. Voimalaitoksen yläpuolisen jokiuoman perkaus saatiin päätökseen vuonna 1958.

Parannuksia ja muutostöitä tehtiin myös Eurajoella Pappilankosken voimalaitoksella. Kahdenkymmenen kilovoltin radanvarsilinja vedettiin kulkemaan Pappilankosken voimalaitoksen kautta. Tämä vaati uuden suurjännitelinjan rakentamista voimalaitokselta radanvarsilinjalle. Työ saatiin tehtyä vuoden 1950 kesällä. Linjatyön yhteydessä uusittiin myös kytkinlaitteet. Muun23


1960-luku • Suomessa kuusikymmentäluvun ilmapiiriä voi kuvata yhdellä sanalla, ”sähköinen”. Edellisellä vuosikymmenellä oli jo saatu viitteitä tulossa olevasta isosta yhteiskunnallisesta murroksesta. Vasta 1960-luku ravisutti rakenteita kunnolla. • Osa muutospaineista tuli Suomeen muualta valtavirtojen mukana. Osa niistä oli sisäsyntyisiä. Aikakautta kuvaavia sanoja ovat muun muassa: muuttoliike ja radikalismi. • Maatalousvaltaisesta Suomesta tuli 1960-luvulla lopullisesti teollisuusmaa. • Pienviljelytiloilla laitettiin lautoja ikkunoiden eteen. • Suomen köyhiltä syrjäseuduilta lähdettiin leveämmän leivän perässä Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. • Suomi siirtyi ensimmäisten joukossa Euroopassa viisipäiväiseen työviikkoon. • Suomessa sähkön käyttö lisääntyi edelleen. Vesivoima kattoi sähkön käytöstä yli puolet 1960-luvun lopulle asti. Nykyisin kotimaine vesivoima kattaa Suomen sähkön tarpeesta enää runsaan kymmenesosan. • Kasvavaa sähköntarvetta silmällä pitäen tammikuussa 1969 perustettiin Teollisuuden Voima Oy. Uuden yhtiön päätehtäviksi määriteltii teollisuuden ydinvoimaintressien valvominen ja oman ydinvoimalaprojektin toteuttaminen. • Kuusikymmenlukuun ajoittuu myös Berliinin muurin rakentaminen. • Vuonna 1969 Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle.

Sähkön käyttö moninkertaistuu Paneliankosken Voiman jakelualueella sähkön käyttöön liittyvä trendi noudatteli yleistä linjaa 1960-luvulla. Käyttö lisääntyi yli nelinkertaiseksi aiemmasta. Sähkön kulutuksen ja toiminta-alueen nopea kasvu edellyttivät yhtiön toiminnan tehostamista sekä uuden päämuuntamon rakentamista. Vuonna 1960 tehtiin myös päätös Panelian voimalaitoksen toisen turbiinin ja generaattorin uusimisesta. Muutostyöt aloitettiin seuraavan vuoden kesäkuussa. Paneliankosken Voimaan sulautuivat Kiukaisten Sähkö ja Läntinen Sähkö Eurajoelta. Euran Sähkö Oy teki paluun, sillä vuonna 1967 sen sähkönjakelu siirtyi uudelleen Paneliankosken Voimalle. 24

Pappilankoskeen liittynyt suurin muutos koski lupaprosessia, jolla anottiin oikeutta yläveden patoamiskorkeuden nostamiseen. Tämä prosessi saatiin myönteiseen päätökseen vuoden 1969 syksyllä. Ratkaisu loi edellytykset Pappilankosken vesivoiman käytön jatkumiselle. Sähkön myynnissä tehtiin perustavaa laatua olevat muutokset vuoden 1960 aikana. Kuluttajayhtymien laskutuksessa siirryttiin yksihintajärjestelmään ja muuntoasemilla tehtäviin mittauksiin. Vastaava yksikköjärjestelmä oli jo yleinen muualla Suomessa.


”Jääkiekkokaukalo sijaitsi ennen aivan voimalaitoksen takana.” 25


Hannu Pihlasalo Aloitti yhtiössä 1.8.1964 Toiminut toimistonhoitajana, konttoripäällikkönä, hallintopäällikkönä sekä 2000-luvulla hallintojohtajana Jäi eläkkeelle 30.6.2007

Nousuja ja laskuja

Eläkkeellä olevalla hallintojohtaja Hannu Pihlasalolla on ehtymätön varasto Paneliankosken Voimaan liittyvää mielenkiintoista muistitietoa. Hän, jos kuka, on nähnyt toimistotekniikan ja taloushallinnon monet kehitysvaiheet. − Tein aluksi kaikenlaisia toimistotöitä ja hoidin myös kirjanpidon sekä maksuliikenteen. Jossakin vaiheessa minusta sitten tuli niin sanottu talon ”Sailas”, Hannu Pihlasalo naurahtaa. Raimo Sailas oli tunnetusti kova valtion talouskurin ylläpitäjä. Osa toimistotöistä siirtyi tietokoneaikaan 1970−1980 -lukujen taitteessa. Pihlasalo muistelee erityisellä lämmöllä toimiston ensimmäistä Philips-merkkistä tietokonetta. − Tietokoneen saaminen merkitsi suurta edistysaskelta. 26

Laitteisto oli niin suuri, että se jouduttiin aluksi sijoittamaan kahvihuoneeseen. Vasta myöhemmin sille tehtiin oma huone. Philips hoiti muun muassa sähkölaskujen tulostuksen ja ajot. − Kone jätettiin tekemään yötyötä, mutta illan aikana joku kävi toimistolla tekemässä vähintään yhden välitarkistuksen.

Tilasta toiseen

Yhtiön konttori on vaihtanut paikkaa monta kertaa, mutta aina samalla mäellä. Pihlasalon mukaan 1970-luvun alkupuolella silloisissa toimistotiloissa oli aiemmin toiminut muun muassa mattokutomo ja vihannespakkaamo. − Itse kävin aikanaan oppikoulun tällä samaisella paikal-


tarjoamalla ”hyvää hintaa” yhtiön osakkeista. Yleisestä trendistä poiketen osakkeenomistajat tyrmäsivät valtausyrityksen. Omistus sementoitiin paikallisiin käsiin ylimääräisissä yhtiökokouksissa vuoden 1988 lopulla.

Uskolliset taustavoimat

la. Kun Paneliankosken Voima otti toimitilat käyttöönsä, sain eräänlaisen ylennyksen. Uuden työhuoneeni paikalla oli nimittäin aikoinaan ollut vanhan oppikouluni opettajanhuone. Toimistotilat rakennettiin myöhemmin uudelleen samalle paikalle 1990-luvun alkupuolella. Väliajan toimimme viereisessä omakotitalossa.

Pankeilta hätäapua

Vaikeita jaksoja Paneliankosken Voimalle olivat 1970-luvun alku ja 1980-luvun loppu. Taustalla olivat kansainvälinen öljykriisi ja nurkanvaltausyritys. − Öljykriisistä seurasi sähkön hintasäännöstely. Yhtiön maksuvalmius oli tiukoilla ja taloutta jouduttiin pyörittämään vekselivetoisesti. Onneksi paikallispankit auttoivat meidät pahimman yli. Vuoden 1988 nurkanvaltausyritys saa Pihlasalon vieläkin kiukkuiseksi. − Nurkanvaltaajat hyökkäsivät Paneliankosken Voiman osakkeenomistajien kimppuun lokakuussa 1988

Pihlasalo kertoo, että etenkin 1990-luvulla sähkön myynnissä tehtiin tappiollisia vuosia. − Markkinatilanne kiristyi vuonna 1995, kun asiakkaiden hinnoittelu vapautettiin, mutta tukkuhinnoittelua ei. Tämä aiheutti myös Paneliankosken Voimalle useana vuonna suuria myyntitappioita. Pihlasalo huomauttaa, että sähkön suurtuottajilla on edelleen määräävä markkina-asema. Lisäksi Energiamarkkinavirasto valvoo tiukasti muun muassa sähkön siirtohinnoittelua. − Paneliankosken Voiman vahvuus on sen asiakas- ja omistuspohjassa. Suurta asiakaspakoa ei ole ollut missään vaiheessa. Sähköyhtiöiden yhteistoiminnalla taas on saatu kaivattua kustannustehokkuutta.

Hyviä muistoja

Pihlasalo ehti työskennellä Paneliankosken Voimassa lähes 43 vuotta. Hän sanoo, että vuosiin ehti mahtua kaikenlaista. − Se on kuitenkin erikseen mainittava, että työpaikan sisäinen ilmapiiri oli aina hyvä. En muista yhtään varsinaista konfliktitilannetta. Lintubongausta harrastava Pihlasalo sai eläkkeelle jäädessään lahjaksi kameran. − Kamera killuu usein kaulalla luonnossa liikkuessani. 27


1970 -79 • 1970-luvun alun nopeita kasvun vuosia seurasi kansainvälinen öljykriisi. Sen ensimmäinen musta aalto osui vuoteen 1973 ja jälkimmäinen vuoteen 1979. Tänä aikana öljyn hinta kymmenkertaistui, mikä johti maailmanlaajuiseen inflaatioon ja lamaan. • Suomen teollisuustuotannossa öljykriisin synnyttämän laman vaikutukset näkyivät vasta vuonna 1975. • Vuodet 1976 ja 1977 olivat teollisuustuotannolle lähes nollakasvun aikaa. • Öljykriisin lisäksi tuotannon laskuun vaikutti Suomen ja EY:n välille vuonna 1973 solmittu vapaakauppasopimus. Kansainvälinen kilpailu  lisääntyi ja länsivienti näivettyi. • Lamaa lievitti Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa. Käänne parempaan tapahtui vuonna 1978. Tähän vaikuttivat vuosien 1977 ja 1978 aikana tehdyt kolme markan devalvaatiota. • Vuonna 1977 Suomi siirtyi ydinvoima-aikaan, kun Loviisan ydinvoimala aloitti sähkön tuotannon. • Vuonna 1978 TVO:n ensimmäinen ydinvoimalaitos aloitti toimintansa Eurajoen Olkiluodossa. • Talouden jyrkistä heilahteluista huolimatta Suomi saatiin vuosikymmenen loppuun mennessä sähköistettyä lähes kokonaan. • Sähkön kulutus kasvoi 1970-luvulla jyrkästi. Yhä useampi talo lämpeni sähköllä. Sähköt alkoivat yleistyä myös kesämökeillä. • Vuonna 1979 eduskunnassa säädettiin uusi sähkölaki. Se astui voimaan vuoden 1980 alussa. Uusi laki antoi valtiovallalle entistä suuremmat mahdollisuudet valvoa ja ohjata sähköhuollon kokonaisuutta Suomessa.

Inflaatiosta investointeihin Paneliakosken Voimalle 1970-luku näytti monet kasvonsa. Energiakriisin takia inflaatio laukkasi Suomessa villinä, kuluttajahinnat nousivat ajoittain pitkälti toistakymmentä prosenttia ja työllisyys heikkeni. Haasteellinen vuosikymmen otettiin paikallisessa energiayhtiössä silti arkailematta vastaan. Yhtiö toteutti peräti kaksi merkittävää muuntamoinvestointia vuosikymmenen aikana. Eurajoen Pappilankosken muuntamosta tehtiin päätös vuonna 1970 ja Euran muuntamosta vuonna 1974. Kumpikin oli 110/20 kilovoltin muuntamoita. 28

Maailmantalouden syvään lamaan syössyt öljykriisi antoi ensimmäisiä merkkejä itsestään vuonna 1973. Samana vuonna Paneliankosken Voima solmi poikkeuksellisen suuren yksittäisen sähköntoimitussopimuksen. Yhtiö aloitti sähkötoimitukset Teollisuuden Voiman ensimmäiselle ydinvoimalatyömaalle Eurajoen Olkiluotoon. Sähkönkulutus kasvoi Suomessa tasaisen varmasti. Vuosikymmenen lopulla koko Suomi oli käytännössä sähköistetty. Näissä talkoissa Paneliankosken Voima oli tehnyt oman osuutensa paikallisena toimijana.


”1970-luvusta on vaikea saada otetta. Vuosikymmen näyttäytyy sekä 1960-luvun jatkeena että tyhjiönä, joka täyttyi 1980-luvulla. Omaa sillä tuntuu olevan öljykriisi, Kekkonen, suomettuminen ja etupiirien taistelu. Ulkopoliittisesti kumarrettiin itään, kauppapolitiikassa länteen. Kaikki oli politiikkaa.” Minna Sarantola-Weiss, 1970-luvun arkea kuvaavassa kirjassa, Reilusti ruskeaa

29


1970

1971

Sähkönkulutuksen kasvu jatkui voimakkaana. Tähän Metalli- ja rakennusalan lakot heikensivät tilapäisesti vaikutti sähkölämmityksen yleistyminen. Kulutuksen yleisiä talousnäkymiä. Lakot aiheuttivat tarvikepulaa ja suuri kasvu vähensi sähkön hinnan korotuspaineita. hidastivat hankkeita, hinnat kallistuivat ja palkat nousivat. Kovista hinnankorotuspaineista huolimatta sähkön Yhtiön talous oli vakaa. Syyskuussa johtokunta teki vähittäishinta junnasi paikallaan. Tämä nakersi yhtiön jälleen uuden merkittävän investointipäätöksen. Eura- tulosta. Sähkön kulutuksen vahva kasvu toimi kuitenkin joelle Pappilankosken läheisyyteen päätettiin rakentaa jälleen kerran tasoittavana tekijänä. Yhtiö pystyi toteuttoinen 110/20kilovoltin muuntoasema. Johtokunta aset- tamaan vuosikorjaukset ja investointeja edelleen lähes ti tavoitteeksi, että uusi muuntoasema voitaisiin ottaa suunnitellusti. Lisäksi rakennettiin uusi 15 kilometrin käyttöön syksyllä 1973 eli kolmen vuoden päästä. pituinen runkolinja Panelian asemalta Panelian voimalaitokselle ja sieltä edelleen Pappilankosken voimalaiVuonna 1970 Pappilankosken voimalaitoksen läheisyy- tokselle. teen valmistui piiritoimisto, jossa oli toimisto- ja sosiaalitilojen lisäksi myös piirimiehen ja voimalaitoksenhoita- Myös edellisvuonna käynnistetty uusi muuntoasemajan asunnot. projekti eteni suunnitellusti. Sähköyhtiö teki Oy Strömberg Ab:lle laitetilauksen. Myös kaikki kulutuksen kasvun vaatimat investoinnit sekä tavanomaiset vuosikorjaukset jakeluverkostossa ja kiinteistöissä voitiin toteuttaa. Jakeluverkkoa täydennettiin kytkinaseman ja Panelian aseman välille rakennetulla viiden kilometrin runkolinjalla. Tavoitteena oli jatkaa runkolinjaa myöhemmin Pappilankosken voimalaitokselle asti.

30


1972 Paneliankosken Voima Oy:llä oli juhlavuosi. Maaliskuussa yhtiö edeltäjän Panelian Sähkön perustamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta. Taloudellisesti juhlavuosi ei ollut kovin ruusuinen. Toimintakertomuksessa jouduttiin toteamaan, että hintasäännöstely ja hintasulku näkyivät negatiivisena yhtiön taseessa. Tästä syystä verkostoon voitiin investoida edellisvuotta huomattavasti vähemmän. Positiivisiakin muutoksia sähkömarkkinoilla koettiin. Sähkön tukkuhinta vapautettiin säännöstelystä. Tukkuhinta on sähköyhtiön tuloksen tärkeimpiä muuttujia. Säännöstelyn purkamisen jälkeen tukkihinnoitteluun tuli kaivattua vakautta ja ennustettavuutta. Hinta perustui aiempaa selvemmin myös todellisiin kustannustekijöihin. Vuonna 1970 aloitetun muuntamoprojektiin ulkoisilla muutoksilla ei ollut vaikutusta. Projekti eteni aikataulun ja suunnitelmien mukaisesti. Pappilankoskella aloitettiin 110/20 kilovoltin muuntoaseman rakentaminen. Lisäksi voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin 20 kilovoltin kytkinsali. Se otettiin käyttöön syyskuussa.

31


Markku Salo Aloittanut yhtiössä 21.2.1972 Toiminut vuodesta 1977 alkaen verkostosuunnittelijana

Matkamittarissa 40 vuotta

Paneliankosken Voiman verkostosuunnittelija Markku Salolla on pitkä työura. Keväällä 2012 tuli täyteen pyöreät 40 vuotta yhtiön palveluksessa. − Onhan sitä ehtinyt jo muutamia karttoja ja suunnitelmia tässä ajassa työstää. Toimintaympäristö ja työskentelytavat olivat vielä hyvin toisenlaisia, kun Markku Salo aloitti Paneliankosken Voimassa. − Tulin vuonna 1972 lähinnä toimistotöihin ja piirtämään verkostokarttoja. Sitten vuonna 1977 silloinen toimitusjohtaja Pentti Vainio kysyi, kiinnostaisivatko verkostosuunnittelun tehtävät. Homma kiinnosti ja kiinnostaa yhä. 32

Erikoisia tilajärjestelyjä

Kun Salo tuli yhtiöön, toimisto sijaitsi vielä niin sanotun Mäkilän päärakennuksen päädyssä. Talon toisessa päädyssä oli toimitusjohtajan asunto. − Johtajan asunnosta oli suora yhteys toimistoon. Tämä aiheutti joskus yllättäviä ja hauskojakin tilanteita. Toimistotilat siirtyivät myöhemmin läheiseen vanhaan koulukiinteistöön. − Samoissa tiloissa olemme edelleen, tosin parin remontin jälkeen. Varasto sijaitsi aluksi kivimakasiinissa. Se on yhä paikallaan Mäkiläntien varressa. − Nykyisin varastotilojen käyttö on muuttunut, sillä ta-


tietokone oli lähes huoneen kokoinen. Kustannuslaskennan tulosteetkin olivat monta metriä pitkiä liuskoja, Salo muistelee huvittuneena.

Paperien pyöritystä

Verkoston laskenta, suunnitelmien teko ja tallentaminen sekä tulostus siirtyivät ajan myötä atk-pohjaisiksi. − Atk:n piti vähentää paperin määrää toimistossa. Todellisuudessa on käynyt päinvastoin. Työsuunnitelmat, laatujärjestelmä ja raportit edellyttävät entistä enemmän tietojen käsittelyä ja keräämistä. Yritysten välinen yhteistoiminta on muuttanut myös Salon työn sisältöä. − Kokemän Sähkö ja Köyliön-Säkylän Sähkö ovat tämän hetken tärkeimmät yhteistyökumppanit.

Tutussa ympäristössä

varat liikkuvat projektikohtaisesti ja työmaanumeron mukaan.

Tietotekniikka avuksi

Alkuvuosina monet työvaiheet tehtiin käsin. − Työ aloitettiin aika alkutekijöistä eli lomakkeista, suunnitelmakuvista ja suunnittelun perusteista, jotta linjanrakentamisen tulos täyttäisi kaikki erilaiset määräykset. Jo silloin haettiin työhön lisää tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Lisää tehoa laskentaan ja rutiineihin tuli, kun tietotekniikka otettiin avuksi. − Ensimmäinen toimistoon hankittu Philips-merkkinen

Alueen maasto, linjat ja muuntamot ovat tulleet Salolle tutuiksi vuosikymmenten aikana. − En ole koskaan laskenut kilometrejä, mutta aika tavalla olen tepastellut maastossa. − Vuonna 1972 jakelumuuntamoita oli noin 180. Tänä päivänä niitä on reilut 500. Salon mukaan johtoaluesopimusten tekeminen maanomistajien kanssa on sujunut vuosikymmenten aikana mukavasti. − Nykyään sopimuksen saaminen edellyttää enemmän neuvottelemista ja sopimukset laaditaan entistä tarkemmin. Salo sanoo pitäneensä aina tärkeänä hyvien suhteiden säilyttämistä maanomistajien ja asiakkaiden kanssa. − Erilaisten ihmisten kanssa toimiminen on myös antanut positiivista sisältöä työtehtäviin, hän toteaa. 33


1973 Öljykriisi, energiapula ja lama muuttivat toimintaympäristön erittäin vaativaksi. Ne jättivät jälkensä myös Paneliankosken Voiman toimintavuoteen. Yhtiö selvisi tosin pelkillä pintanaarmuilla. Esimerkiksi Pappilakosken muuntamoprojekti saatiin vietyä kunnialla päätökseen. Eurajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Arvo Nikmo kytki aseman verkostoon 5.10.1973. Samana vuonna otettiin käyttöön Oy Nokia Ab:n toimittamat kaukokäyttölaitteet. Vuonna 1973 tehtiin myös historiaa. Paneliankosken Voima solmi joulukuussa Teollisuuden Voima Oy:n sekä Ab Asea-Atomin kanssa pitkäkestoisen ja ison toimitussopimuksen. Paneliankosken Voima sitoutui toimittamaan Olkiluotoon työmaasähkön sekä tarvittavat sähkönjakelulaitteet. Yhtiö aloitti Olkiluodon ensimmäiselle ydinvoimalatyömaalle energian toimittamisen 2,5 megawatin teholla. Tämä edellytti sähkönlinjan vahvistamista ja osittaista uudelleen rakentamista. Investoinneilla mitattuna vuosi ei jäänyt muutenkaan laihaksi, sillä Oy Nokia Ab:n toimittamat kaukokäyttölaitteet otettiin käyttöön.

34


35


Hannu Aalto-Setälä Aloitti yhtiön palveluksessa 14.5.1973 Jäi eläkkeelle 9.3.2009 Teknisenä johtajana 1.4.1975−31.5.1990 Toimitusjohtajana 1.6.1990−31.12.2008

Sattumien summa

Paneliankosken Voiman monille työntekijöille on käynyt niin kuin Hannu Aalto-Setälälle. − Ajattelin nuorena, että olen ehkä muutamia vuosia yhtiössä. Vuodet muuttuivat kuitenkin vuosikymmeniksi. Paneliankosken Voima oli Hannu Aalto-Setälän työpaikka lähes 36 vuoden ajan. − Nyt eläkkeellä on ollut aikaa mietiskellä myös menneitä. Oli monien sattumien summa, että sain aikoinaan paikan yhtiöstä. Näin jälkikäteen voin todeta, että minulla oli onnellinen työelämä. Sain tehdä juuri sitä työtä, jota halusin. Ensimmäiset vuodet toimitusjohtajana olivat haasteellisia. − Kun entisestä työkaverista tulee pomo, tilanne on monesti poikkeuksellinen. Omalla kohdallani kaikki meni kuitenkin hyvin.

hanketta. Hän lähti myös määrätietoisesti ajamaan läpi uudenlaisia toimintamalleja. − Edeltäjäni Pentti Vainion aikana yritys kasvatti alueellista painoarvoaan. Itse halusin jatkaa hänen työtään, mutta niin, että asiakkaat, omistajat ja henkilökunta otettiin tasavertaisina ryhminä huomioon.

Uusia tuulia

Vanhoja visioita

Toimitusjohtajaksi Aalto-Setälä nimitettiin 1990-luvun alussa. Lähes ensi töikseen hän ryhtyi valmistelemaan yhtiön pääkonttorin mittavaa saneeraus- ja laajennus36

Hyvä yritysimago

Aalto-Setälän aikana yhtiön markkinointia ja sidosryhmätoimintaa lisättiin. Hänen ajamansa uudistukset kantoivat hedelmää. − Markkinointifirman takavuosina tekemässä alueellisessa imagotutkimuksessa Paneliankosken Voima oli ylivoimaisesti paras. Tutkimuksessa oli toistakymmentä yritystä ja alueen kuntia. Muistan silloin kokeneeni onnistumisen iloa.

Eläkkeelle jäämisen kynnyksellä Aalto-Setälä löysi työpöytänsä laatikoston pohjalta vanhan piirtoheitinkalvon vuodelta 1990.


ja velat painoivat päälle. Keskeytin kuitenkin rakennusprojektin, sillä valtakirjojen kerääminen ja yhtiön olemassaolon puolustaminen vaativat kaiken liikenevän energian. Suurimman henkilökohtaisen pettymyksen Aalto-Setälä koki, kun Euran kaukolämpölaitoksen kauppa meni isompiin käsiin. − Jos yhtiö olisi saanut kaukolämpölaitoksen itselleen, uskon, että siitä olisivat hyötyneet niin alueen kunnat, yritykset kuin kuluttajat. Myyjällä ei riittänyt uskoa paikallisuuteen.

− Olin tehnyt kalvon hallituksen kokousta varten. Povasin ankaraa työvoimapulaa ja pohdin samalla, mahtaako yhtiö olla riittävän houkutteleva työpaikanhakijoiden näkökulmasta. − Ennustus ei tainnut osua ihan nappiin. Suomessa alkoi 1990-luvun alussa yksi taloushistorian syvimmistä lamoista. Työvoimapulan sijaan puhuttiin suurtyöttömyydestä. Nythän tälle pieleen menneelle arviolle voi kuitenkin jo nauraa, Aalto-Setälä hymähtää.

Kriittisiä vuosia

Vuosi 1988 on jättänyt Aalto-Setälälle ikävän muistijäljen nurkanvaltausyrityksen vuoksi. − Yhtiön työntekijät pelkäsivät, että työpaikka lähtee alta. Itse olin juuri aloittanut omakotitalon rakentamisen

Makasiinin avaimesta arvolahja Paneliankosken Voima Oy:llä on ainutlaatuinen tapa muistaa erityisen ansioituneita henkilöitä. Heille luovutetaan isokokoinen pronssiin valettu makasiinin avain. Alkuperäinen avain on peräisin vanhasta sähköyhtiön omistamasta makasiinista, joka sijaitsee konttorirakennuksen lähellä. Ensimmäisen lahja-avaimen teetti Panelian VPK, joka luovutti sen Paneliankosken Voiman toimitusjohtaja Hannu Aalto-Setälälle vuonna 1998, kun hän täytti 50 vuotta. Lahja-avaimen valumuotin teki panelialainen mallipuuseppä Raimo Koski ja se valettiin pronssiin Panelian Metallivalimossa. Avaimesta tuli niin hieno, että sähköyhtiö päätti teettää siitä 12 sarjan. Kaikki avaimet on numeroitu. Sarja alkaa kuitenkin vasta numerosta kaksi, sillä numero yksi on tehty valssaamalla Hannu Aalto-Setälälle lahjoitettuun ensimmäiseen avaimeen. Myöhemmin tehdyssä sarjassa numerointi on toteutettu stanssaamalla.

37


1974

1975

Öljykriisi piti maailmaa edelleen tiukasti otteessaan. Energiapula nosti sähkön tukkuhinnan ajoittain pilviin, mikä vauhditti inflaatiota. Suomessa sähkömarkkinoilla jouduttiin palaamaan tiukkaan hintasäännöstelyyn. Monet jakelusähkölaitoksista ajautuivat ahtaalle, sillä valtioneuvoston päätöksellä tukkuhintojen annettiin vapaasti myötäillä hintarallia. Osa jakelusähkölaitoksista vajosi jopa kassakriisiin, sillä niille myönnettiin vastaavat korotukset porrastettuina ja pahasti jälkijunassa. Porrastettuun hinnankorotusjärjestelmään liittyi lisäksi ylimääräinen mittariluku, joka aiheutti lisätyötä ja kustannuksia.

Suomessa lama syveni ja työttömyys lisääntyi. Paneliankosken Voiman toimintaan tällä ei ollut merkittävää vaikutusta. Toimintakertomuksessa todettiin: ”Yhtiömme toipui melko hyvin energiakriisin aiheuttamista vaikeuksista. Saadut hintaviranomaisten hintapäätökset ovat olleet riittävän väljät, minkä johdosta kuluttajahinnat ovat voineet muodostua kustannustasoa vastaaviksi.” Samaan hengenvetoon ilmaistiin tyytyväisyys Olkiluodon ydinvoimalan sähköntoimituksiin. Energian myynti oli 10,8 miljoonaa kilowattituntia, mikä oli yhtiön vuotuisesta kokonaisenergiasta 21 prosenttia. Yhtiön kokonaisenergia oli 50,5 miljoonaa kilowattituntia. Vuoteen 1974 kasvua kirjattiin lähes 30 prosenttia.

Solmuun mennyt tilanne saatiin purettua vasta, kun Suomen Sähkölaitosyhdistys ja sähköntuottajat neuvottelivat asiasta. Neuvottelujen tuloksena sähköntuottajat suostuivat lainoittamaan jakelulaitoksille rahoitusvajeen. Paneliankosken Voiman kohdalla voi sanoa, että sähköntoimitukset Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle alkoivat kreivin aikaan. Niistä saadut tulot vahvistivat yhtiön asemaa vaikeassa markkinatilanteessa. Yhtiö pystyi jopa ostamaan Koulumäen tilan, rakentamaan uusia toimitiloja sekä tekemään jälleen uuden muuntoasemaa koskevan investointivarauksen. Uusi muuntoasema sijoitettaisiin Euraan ja hanke toteutettaisiin yhteistyössä Köyliö-Säkylän Sähkö Oy:n kanssa. Euran muuntoasemasta tulisi teholtaan vastaava kuin Pappilankoskeen oli valmistunut vuoden 1973 lokakuussa. Euran 110/20 kilovoltin muuntoasema oli tavoitteena saada valmiiksi vuoden 1976 syksyyn mennessä.

38

Euran muuntoaseman rakentaminen eteni suunnitellusti. Laiteasennukset oli määrä aloittaa seuraavan vuoden keväällä.


1976 Suomessa rahamarkkinat kiristyivät ja työttömyys kipusi ennätyslukemiin. Paneliankosken Voimassa vaikutukset näkyivät lähinnä keskeneräisten investointien rahoittamisen vaikeutumisena. Yhtiö joutui turvautumaan suunniteltua suurempaan omarahoitukseen. Tämä heikensi jonkin verran maksuvalmiutta. Synkistä talouden yleisnäkymistä huolimatta Euran muuntoasema valmistui ajallaan. Käyttöönottotilaisuus pidettiin 11. marraskuuta. Tilaisuudessa todettiin, että Paneliankosken Voiman ja Köyliön-Säkylän Sähkön yhteisellä muuntoasemalla saavutetaan ”paras mahdollinen hyöty, minkä naapurisähkölaitokset yhteistoiminnasta voivat saada.”

39


Jorma Pere Hallitustyöskentelyä 35 vuotta, Puheenjohtajana 1976−2010

Paikallisin voimin

Euralainen Jorma Pere teki vuonna 1988 Paneliankosken Voiman kannalta tärkeän päätöksen. Hän osti huomattavan määrän yrityksen osakkeita itselleen, jotta omistus ei olisi valunut nurkanvaltausta yrittäneelle Oy Terrasilvana Ab:lle. − Olen aina yrittänyt toimia Paneliankosken Voiman ja koko sen toimialueen edun mukaisesti, Jorma Pere toteaa. Myös Peren perheen omistamalle Pintos Oy:lle oli tärkeää, että paikallinen sähkönjakeluyhtiö pysyy tukevasti omilla tolpillaan. − Täytyy myöntää, että osakkeiden lunastamisessa oli vähän omakin lehmä ojassa.

Vastuu kasvoi

Paneliankosken Voiman silloiseen johtokuntaan Jorma Pere valittiin vuonna 1975. Puheenjohtajana toimi Mart40

ti Seppälä. Kesäkuussa 1976 Seppälä kuoli yllättäen ja Pere valittiin hänen seuraajakseen. − Varatuomari Antti Seikku toi kokouksessa esiin huolensa siitä, että johtokunnassa on vain vanhoja miehiä. Hän ehdotti, että minut valittaisiin puheenjohtajaksi, sillä olin huomattavasti muita nuorempi. Seikun esitys hyväksyttiin. Vuonna 1977 Pere sai myös Pintoksessa lisää vastuuta. Perheyrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, ja hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi.

Jakelualue laajeni

Paneliankosken Voiman toimialue laajeni sitä mukaa, kun sähkön kulutus kasvoi. Vuosi 1978 on jäänyt Peren mieleen pienenä kohokohtana. Hän viittaa kauppaan, jolla Paneliankosken Voima ja Köyliön-Säkylän Sähkö


− Paneliankosken Voimalla on ollut onni saada sellaiset johtajat, jota kukin aika ja sähkönkäyttäjät edellyttävät. Peren mukaan Pentti Vainio oli tarkka taloudenpitäjä, jolle oli kunnia-asia laajentaa jakeluverkostoa ja pitää se hyvässä kunnossa. − Hannu Aalto-Setälä jakoi vastuuta alaisilleen ja kehitti markkinointia sekä yrityksen ulkoista kuvaa. Nykyinen toimitusjohtaja Kimmo Nurminen edustaa korkeaa teknistä osaamista ja tämän päivän johtamistapaa.

Luvut kertovat

ostivat Ahlströmiltä puoliksi Euran Luistarin jakelualueen. − Tämän yhteisoston sekä alueella toteutettujen linja- ja muuntamotöiden ansiosta, saatiin varmistettua entistä häiriöttömämpi sähkönjakelu. Muutamia vuosia myöhemmin perustettiin Nelivoima Oy, joka käynnisti sähkön yhteisostot. − Sitä päätöstä ei ole tarvinnut katua. Varsinaisina primus moottoreina toimivat Köyliön-Säkylän Sähkön toimitusjohtaja Juhani Yli-Hemminki ja Paneliankosken Voiman toimitusjohtaja Pentti Vainio.

Hyviä johtajia

Peren puheenjohtajakauden aikana Paneliankosken Voimassa ehti olla kolme toimitusjohtajaa: Pentti Vainio, Hannu Aalto-Setälä ja Kimmo Nurminen.

Pere muistuttaa, että Paneliankosken Voima voi olla ylpeä itsestään. − Tunnusluvut kertovat, että yhtiötä on hoidettu hyvin, ja sen, että asiakkaat sekä osakkaat ovat sitoutuneita yhtiöön. Hän korostaa, että yhtenäisyyden säilyttäminen on edelleen tärkeää. − Pelkästään pörssisähkön varaan ei saa jättäytyä, vaan pitää pyrkiä hankkimaan omia tuotanto-osuuksia.

Oy Terrasilvana Ab ”Terrasilvana oli Rosenlewin tytäryhtiö, joka omisti maata, sähkölaitoksia ja koskiosuuksia. Sähköyhtiöt olivat siihen aikaan samanlaista tavaraa kuin puhelinyhtiöt nyt. Sitkeä keräilijä pystyi hankkimaan pilkkahinnalla osakkeita perikunnilta ja muilta yksityisiltä, jotka eivät nähneet niiden piiloarvoja, eikä muutamalla osakkeella ollut heille merkitystä.” Lähde: Talouselämä

41


Timo Seppälä Paneliankosken Voiman hallituksen jäsen 12.10.1976 alkaen Hallituksen varapuheenjohtaja 1977−2010 Hallituksen puheenjohtaja 26.4.2010 alkaen

Sopuisaa sitoutumista

Paneliankosken Voiman asiakkaat ja omistajat ovat poikkeuksellisen sitoutuneita yhtiöön. − Eräs isäntä totesi kerran osuvasti: Ensin myydään talo ja vasta sitten Kosken Voiman osakkeet, hallituksen puheenjohtaja Timo Seppälä kertoo. Sähkömarkkinoilla vuosikymmenten aikana tapahtuneet murrosvaiheet ovat koetelleet myös paikallisen sähköyhtiön perustusten kestävyyttä. Vuonna 1988 nurkanvaltaajat yrittivät iskeä kyntensä yhtiöön. Sähkömarkkinoiden vapautuminen vuonna 1995 oli toinen kriittinen vaihe. 42

− Kummastakin selvittiin ihmeen hyvin. Omistuspohja ei ole murentunut eikä isoa asiakaspakoa ole ollut.

Syvä konsensushenki

Seppälän mukaan yhtiön hallitustyöskentelyä leimaa yksimielisyys. − Hallituksessa ei ole tiettävästi koskaan ajauduttu äänestystilanteeseen. Asioista on aina voitu päättää yksimielisesti. Skismaa ei ole esiintynyt myöskään yhtiökokouksissa. Sama positiivisuus on luettavissa yhtiön henkilöstöhistoriasta.


Sähköyhtiön hinnoittelupolitiikan määritteleminen on tänä päivänä entistä haasteellisempaa. − Ostosopimuksia joudutaan tekemään vuosiksi eteenpäin, vaikka kenelläkään ei ole tarkkaa kuvaa tulevasta sähkön hinnasta. Tiedossa on vain, että hinta on nousussa, mutta kuinka paljon, on jo tuhannen taalan kysymys.

Tärkeä tukijalka

Paneliankosken Voima on halunnut jakaa osan yrityksen tuotoista paikallisten hankkeiden ja yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen. Se on alusta lähtien tukenut muun muassa Panelian jäähallia. − Tänä päivänä voi ilolla todeta, että hallin käyttöaste on edelleen korkea ja urheilutoiminta aktiivista.

”Valtiovierailu”

Sähköyhtiön hallitus ei istu pelkästään pitämässä ko− Työntekijät ovat yleensä pysyneet yhtiön palvelukses- kouksia, vaan osallistuu myös erilaisten sidosryhmien sa pitkään. järjestämiin tilaisuuksiin. Yksi yritysvierailu on jäänyt lähtemättömästi Timo Seppälän mieleen. − Paneliankosken Voiman hallituksen jäsenet puolisoiVakaata ja varmaa Paneliankosken Voiman toiminta ja talous ovat vankal- neen kutsuttiin aikoinaan Iso-Britanniaan tutustumaan la pohjalla. Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat paikalliseen sähköyhtiöön. Taustalla taisi olla jokin kytkuitenkin kasvavia paineita pienille tukkusähköstä riip- kentä Sähkölaitosyhdistykseen. puvaisille yhtiöille. Isot toimijat määräävät tahdin sähkö- − Otimme yllättyneinä, mutta innostuneina kutsun vasmarkkinoilla. Paneliankosken Voimassa tehtiin oikean- taan. Perillä selvisi, että isäntäyritys on noin 4 miljoonan kuluttajan sähköyhtiö. Totesimme aika pian, että ehkä suuntaisia linjauksia riittävän ajoissa. − Esimerkiksi tiivis yhteistyö Satapirkan Sähkön kans- jätämme mainitsematta, paljonko meillä on asiakkaita. sa on ollut äärimmäisen tärkeää. Sähkön yhteisostot ja Kutsun lähettänyt yritys, kun selvästi oletti, että painimpalvelujen yhdistämiset ovat tuoneet merkittäviä hyöty- me heidän kanssaan samassa kokoluokassa, Seppälä muistelee huvittuneena. jä. 43


Sähkön kulutus on Suomessa kasvanut sodan jälkeen jatkuvasti. Nopean teollistumisen aikaan 1940-, 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla sähkön kulutus likimain kaksinkertaistui aina 10 vuoden jaksoissa. 1980-luvulla kasvua oli noin 50 prosenttia ja 1990-luvullakin reilut 25 prosenttia huolimatta poikkeuksellisen pitkästä ja vaikeasta lamasta. Kuluvan vuosikymmenen aikana kasvua arvioidaan olevan noin 20 prosenttia. Teollisuudessa tehtyjen arvioiden mukaan sähkön kulutus kasvaa yli 106 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Suomi kulutti sähköä vuonna 2011 lähes 85 terawattituntia.

Lähde: Energiateollisuus ry

44


1977 Vuosi oli edeltäjänsä toisinto. Kansantalous ui edelleen syvissä vesissä. Keväällä alkanut teknisten lakko loi lisäpaineita sähkölaitostoimintaan. Lakko kesti 49 päivää. Sähköä jouduttiin tuottamaan vajaakapasiteetilla. Se johti myös vaikeimmilla alueilla katkoksiin sähkötoimituksissa. Paneliankosken Voima selvisi olosuhteisiin nähden vuodesta hyvin. Lakkoa enemmän lovea yhtiön tulokseen teki Olkiluodon ydinvoimalatyömaan sähkötoimituksen väheneminen. Toimitukset tippuivat edellisvuodesta 18,5 prosentilla. Vuonna 1977 sähköä toimitettiin Olkiluotoon enää noin 9 miljoonaa kilowattituntia, kun vielä edellisvuonna toimitukset olivat 11,4 miljoonaa kilowattituntia.

45


Olli Jaakkola Aloitti työnsä Paneliankosken Voimassa 27.4.1977 Toimi Pappilankosken voimalaitoksen hoitajana Jäi eläkkeelle vuoden 1996 alussa

Koneen sydänäänet

Olli Jaakkola tuntee Pappilankosken voimalaitoksen kuin omat taskunsa. Työuransa pituudenkin hän ilmaisee koneiden elinkaarien perusteella. − Ehdin olla voimalaitoksella kahden, ja oikeastaan jo vähän kolmannenkin koneen aikana. Vielä 17 vuoden eläkkeellä olon jälkeen, hän esittelee laitoksen laitteisiin ja koneisiin liittyviä numerotietoja kuin liukuhihnalta. Monet koneista ehtivät tulla Jaakkolalle niin tutuiksi, että hän oppi korvakuulolta tulkitsemaan niiden kieltä. 46

− Tiesin äänestä, milloin esimerkiksi vanhan koneen generaattorin katkaisijaa piti painaa, kun sitä tahdistettiin uudestaan valtakunnan verkkoon, Jaakkola kertoo. Tällaisia tilanteita syntyi esimerkiksi silloin, kun ali- tai ylijännite sulki koneen pois verkosta. Vanha kone palautettiin verkkoon manuaalisesti käsiajolla.

Vuosi 1984 vedenjakajana

Automaattiseksi tahdistustoiminto muuttui, kun koneisto uusittiin vuonna 1984. Kauko-ohjaus tapahtui Panelian keskusvalvomosta. Samassa yhteydessä voimalaitok-


Työ ajoittain raskasta

Jaakkola kertoo, että esimerkiksi välppähommat tehtiin aluksi käsin. Etenkin syksyisin puun lehtiä ja muuta moskaa sai haravoida koko ajan pois. Talviaikaan taas piti olla erityisen tarkkana, ettei hyydejää pääse tukkimaan paikkoja. Koneet piti saada jauhamaan huipputeholla sähköä läpi vuoden, Jaakkola muistelee. Myös koneiden huolto oli alkuvuosina työlästä. − Vanhassa koneessa joutui tekemään huollon yhteydessä enemmän purkamista. Automaatio lisääntyi Pappilankoskella vuosikymmenten kuluessa. Päivystyksen ja samalla työvoiman tarve väheni asteittain.

Koneet romutettiin selle saatiin myös muun muassa välpänpuhdistuslaite. − Koneiston uusimisen yhteydessä voimalaitoksella tehtiin mittavia muutoksia, sillä uudet koneet sijoitettiin eri tilaan rakennuksessa. Vanha kone oli pystymallinen ja uusi putkiturbiini.

Sähkö hukassa

Jaakkolan tehtäviin kuului voimalaitoksen ylläpito. Työ ja työajat vaativat joustoa. Kutsulaite pirahteli monesti myös juhlapäivinä. Välillä kotipuhelin saattoi soida keskellä yötä. − Sähkökatkosten aikaan ihmiset soittelivat toisinaan kotiin. Tyttäreni vastasi kerran puhelimeen, kun itse olin voimalaitoksella. Hän oli silloin vasta 6-vuotias. Soittaja tivasi häneltä: Missä sähkö on? Tytär vastasi: Ei ainakaan täällä!

Jaakkolaa on jäänyt harmittamaan yksi asia. − Pappilankosken voimalaitosta yli 50 vuotta palvelleet francis-tyyppinen turbiini, generaattori ja sen valvontataulu romutettiin vuonna 1984, kun voimalaitos sai uudet koneet. Näin jälkikäteen ajatellen, osa niistä olisi kannattanut säilyttää. − Vanhat koneet olivat vielä ihan iskussa. Ne yltivät omaan tuotantoennätykseensä vuonna 1983.

Avain yhä taskussa

Jaakkola ei koskaan asunut voimalaitoksen vieressä sijaitsevassa työsuhdeasunnossa. Hän oli ehtinyt ostaa vaimonsa kanssa rivitaloasunnon juuri ennen kuin tuli yhtiön palvelukseen. Vuonna 1981 hän rakensi Eurajoelle omakotitalon. − Kotini sijaitsee lyhyen matkan päässä voimalaitokselta. Minulla on voimalaitoksen avaimet edelleen hallussani, sillä aika ajoin joku tarvitsee apuani täällä. 47


48


1978

1979

Paneliankosken Voimassa ei odotettu nopeaa talouden korjausliikettä. Yleisestä negatiivisesta suhdannekuvasta huolimatta yhtiö jatkoi määrätietoisesti kasvua omalla toiminta-alueellaan.

Vuosikymmenen lopulla suhdanteet kääntyivät lopulta valoisammiksi. Suomessa bruttokansantuote kasvoi lupaavasti 6 prosentin vauhdilla.

Helmikuussa allekirjoitettiin sopimus, jolla A. Ahlström Oy luovutti Kauttuan tehtaiden ympärillä olevan sähkönjakelualueen puoliksi Paneliankosken Voimalle ja Köyliön-Säkylän Sähkölle. Sopimus koski Eurajoen länsipuolella sijaitsevaa niin sanottua Luistarin jakelualuetta. Ennen varsinaista laajentumista Luistarissa piti toteuttaa jännitteen vaihtoon liittyviä linja- ja muuntamotöitä. Luistarissa sähkönjakelu tapahtui 6 kilovoltin jännitteisenä tehtaan kytkinasemalta. Alueen liittäminen Paneliankosken Voiman 20 kilovoltin piiriin edellytti investointeja suurjännitelinjaan, muuntajiin ja yhteen uuteen pylväsmuuntoasemaan. Nämä työt saatiin päätökseen lokakuussa. Laajentuminen merkitsi noin 2,5 miljoonan kilowattitunnin lisäystä vuosikulutukseen. Lisäys oli tarpeen, sillä Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaan sähkönosto väheni asteittain projektin lähestyessä laitoksen valmistumista. Olkiluodon ensimmäinen ydinvoimala kytkettiin valtakunnan verkkoon syyskuussa 1978. Ydinvoimalan valmistumisvuonna Paneliankosken Voima toimitti Olkiluotoon sähköä 7,8 miljoonaa kilowattituntia. Yhtiön kokonaisenergiasta tämä oli 12,3 prosenttia. Sähköntoimitukset Olkiluotoon jatkuivat kuitenkin vielä seuraavana vuonna, mutta niiden osuus kokonaisenergiasta oli enää 2,4 prosenttia.

Paneliankosken Voimassa vuosikymmenen loppu merkitsi hengähdystaukoa. Yhtiöllä oli kova investointitahti koko 1970-luvun. Vuonna 1979 keskityttiin lähinnä verkoston peruskunnostuksiin ja pienempiin hankintoihin. Paneliankosken Voima osti Eurajoen Kuivalahdella sijaitsevan 8,5 hehtaarin merenrantatilan. Tilan rakennukset päätettiin kunnostaa loma- ja virkistyskäyttöön. Yhtiössä siirryttiin myös omaan tietokonekantaan. Ensimmäiseksi tietokonemalliksi valittiin Philips P410. Suurempia vaikutuksia yhtiön toimintaan olivat tuomassa uusi sähkölaki sekä osakeyhtiölaki. Kumpikin laki oli astumassa voimaan vuoden 1980 alussa. Paneliankosken Voimassa uudistetun sähkölain muutoksiin osattiin varautua. Laki velvoitti muodostamaan aluetoimikuntia, joiden tehtävänä oli valvoa alueellista sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmää. Paneliankosken Voimalla oli vuoden 1979 lopussa yhteensä 6 200 kuluttajaa, joista sähkölämmityskuluttajia oli 23,4 prosenttia. Yhtiön kokonaiskulutuksesta sähkölämmityksen osuus oli 36,6 prosenttia. Sähkölämmityskuluttajat käyttivät energiaa yli 20 miljoonaa kilowattituntia.

49


Alpo Ekman

Asentaja, vuodesta 1979 yhtiön palveluksessa

Etäluenta yleistyy

Paneliankosken Voima käynnisti vuonna 2009 projektin, jolla vanhoja sähkömittareita alettiin vaihtaa uusiin etäluettaviin laitteisiin. Asennusurakka on työllistänyt myös Alpo Ekmania. − Olen tehnyt viime vuodet pääsääntöisesti etämittarointia, hän kertoo. Taustalla on vuoden 2009 maaliskuussa voimaan astunut uusi mittalaiteasetus. Sen mukaan vuoteen 2014 mennessä 80 prosenttia kaikista Suomen mittareista pitää olla etäluennassa. Paneliankosken Voima Oy on 50

vaihtanut mittalaitteet pääasiassa muuntopiireittäin. Yhtiössä isoa muutosruljanssia hoitaa kaksi asentajaa, joista toinen on Alpo Ekman.

Tietoja päivitettävä

Ekman sanoo, että tekninen kehitys on vienyt energiaalaa nopeasti eteenpäin. − Uusi tekniikka on herättänyt monet ”elottomat laitemöykyt” eloon. Asentajalta vaaditaan entistä enemmän tietotekniikan hallitsemista. Esimerkiksi atk-ohjelmointiin liittyviä tietoja on päivitettävä jatkuvasti.


Pois tolpan nokasta

Asentajat kiipeävät enää harvoin sähkötolppiin. Ekman sanoo, että firman pakettiautosta löytyvät kuitenkin edelleen pylväskengät. − Ei niistä voi vielä kokonaan luopua. Paneliankosken Voiman verkoston alueella on edelleen sähköpylväitä kohtalainen määrä.

aika harvinaisia. − Ei niitä meidänkään alueella ole enää kuin muutama. Yksi vielä toiminnassa oleva löytyy Panelian Hiukosta, Ekman kertoo.

Väkeä vähemmän

Ekman oli vasta 18-vuotias, kun hän tuli töihin paikalliseen sähköyhtiöön. Nyt työvuosia on takana jo yli 30. Sähköverkko siirtyy maan alle vaiheittain. Moni asia on muuttunut tänä aikana. Yksi muutoksista − Kaavoitetuilla alueilla kaapelit ovat jo maan alla. Muu- liittyy henkilöstövahvuuteen. alla edetään sitä mukaan, kun tarvetta ilmenee. − Asentajia oli alkuvuosina noin 20. Nyt määrä on enää Tiiliset muuntamorakennukset sen sijaan alkavat olla jo 10, hän laskee.

Ilmajohtoja yhä vähemmän

51


Mittarinlukijat ovat katoava ammattikunta Mittarinlukijoiden ammattikunta siirtyy historiaan. Ovelta ovelle kulkevia mittarinlukijoita ei enää tarvita. Lukemat tulevat automaattisesti tietokonejärjestelmään, sillä nykyisin asiakkaan mittari ja vastaanottava laite keskustelevat keskenään. Tieto voidaan siirtää sähköverkon kautta keskittimelle ja GPRS-yhteyden välityksellä edelleen luentajärjestelmään. Vaihtoehtoisesti tieto voidaan siirtää GPRS -yhteyden avulla suoraan mittarilta luentajärjestelmään. Paneliankosken Voima tekee luentajärjestelmään liittyvää yhteistyötä Satapirkan Sähkön kanssa.

Sähköiseen data-aikaan

Paneliankosken Voiman asiakkaiden sähkömittarit luettiin vuoteen 1995 asti niin sanotuille kuluttajakorteille, joista ne syötettiin käsin tietokoneelle. Vuodesta 1995 vuoteen 2001 tehtiin vielä samoin. Erona oli vain se, että mittarit luettiin mittarinlukulistoille. Listat olivat jatkolomakkeita, jotka tulostettiin mittarinlukijalle mukaan. Vuodesta 2001 alkaen mittarinlukijat saivat lukulaitteet, joille lukemat syötettiin ja tämä aineisto siirrettiin suoraan tietokoneelle.

Korttikansiosta käsimikroon

Paneliankosken Voimalla oli kolme määräaikaista mittarilukijaa. Heidän työnsä loppui vuonna 2012, kun yhtiössä siirryttiin etäluentaan. Yksi mittarinlukijoista oli Janne Aarikka. 52

Hän toimi kausiluonteisena mittarinlukijana yli 20 vuotta ja hän hoiti noin 2000 asiakkaan aluetta. − Aloitin mittarinlukijana 1980-luvun puolivälissä. Vielä silloin kävin asiakkaita läpi muuntopiireittäin kuluttajakorttikansio mukanani. Kaikki tapahtui käsipelillä. Aarikka kertoo, että yhteen postikortin kokoiseen pahvilappuun mahtui kunkin asiakkaan noin kymmenen vuoden lukemat. Työ helpottui, kun mittarinlukijat saivat käyttöönsä pienet käsimikrot. − Aluksi lukemat näppäiltiin laitteelle, josta ne siirrettiin edelleen manuaalisesti tietokoneelle. 2000-luvun alussa käyttöön otettiin kosketusnäytöllinen kevyempi laite, josta tiedot saatiin siirrettyä suoraan tietokoneelle. Mittarinlukijat kiersivät ovelta ovelle aluksi syksyisin. Kun sähkölämmitys yleistyi, kierros tehtiin lämmityskauden jälkeen keväisin. Sähkön kulutuslukemien kerääminen työllisti maanviljelijänä toimivaa Aarikkaa vuodessa yleensä parisen kuukautta. − Moni asiakkaista ehti tulla tutuiksi, vaikka saatoimme tavata vain kerran vuodessa mittarinluvun yhteydessä. Juttu jatkui yleensä siitä, mihin se edellisenä vuonna oli jäänyt. Säät olivat yleinen puheenaihe, mutta jotkut halusivat jutella myös omista asioistaan, Aarikka muistelee.


53


Poimintoja vuoden 1980 sähkölaista • Sähkölaki määritteli ensimmäistä kertaa käsitteen ”sähkölaitos”. Määritelmän mukaan sähkölaitos on yritys tai laitos, joka tuottaa tai siirtää sähköä taikka toimittaa sitä muuhun kuin omaan käyttöönsä. • Laki tunnusti itsenäisten sähkölaitosten keskeisen aseman maamme sähköhuollossa, mutta teki siitä sähkölaitosluvanvaraista toimintaa, jossa huomioidaan muun muassa erilaisia henkilökunnan pätevyysehtoja. • Sähkölaissa on myös määräykset voimalaitosten ja sähkönsiirtolaitteistojen rakentamisluvista. • Keskeinen asema sähkölaissa on myös sähköhuollon valtakunnallista ja alueellista koordinointia koskevilla säännöksillä. Laki velvoitti sähkölaitokset keskenään alueelliseen yhteistoimintaan. • Laki velvoitti sähkölaitokset myös huolehtimaan siitä, että sähkön tarvitsijoilla on mahdollisuus saada sähköä tavanomaisiin käyttötarpeisiin. • Sähköhuollon valtakunnallista koordinointia valvomaan perustettiin kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen Sähköhuollon neuvottelukunta, jonka tehtävänä oli laatia koko maan kattava pitkäaikainen sähköhuollon runkosuunnitelma. • Vuoden 1979 sähkölakiin sisältyi myös hyväksymismerkki, FI-merkki. Lähde: Suomen Sähköturvallisuuden edistämiskeskus, STEK

54


Maailman öljykriisit • Vuoden 1973 öljykriisiä kutsutaan myös ensimmäiseksi öljykriisiksi. • Vuoden 1979 öljykriisi eli toinen öljykriisi syntyi Iranin vallankumouksesta. • Vuosien 1980−1988 öljykriisi johtui Iranin ja Irakin välisestä sodasta. • Vuonna 1990 öljyn hinta nousi Persianlahden sodan vuoksi erittäin jyrkästi. • Vuonna 2000 Iso-Britanniassa puhkesi korkean öljyn hinnan kirvoittamana öljyprotesti. • Vuosina 2004 ja 2005 öljyn hinta kohosi pilviin, kun kysyntä ylitti reippaasti tuotannon. • Kesällä 2008 öljyn hinta lähti ennätysnopeaan nousukiitoon.

Lähde: Tilastokeskus

55


1980-luku • Öljykriisin seurauksena 1980-luku oli Länsi-Euroopassa heikon taloudellisen kehityksen aikaa. Suomen teollisuus menestyi kuitenkin 1970-luvun viimeisistä vuosista 1980-luvun loppuun selvästi eurooppalaista keskitasoa paremmin. • Teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä pidettiin osaltaan yllä vuoden 1982 kahdella devalvaatiolla, jotka nostivat ulkomaanvaluuttojen markkakurs sia yhteensä 11 prosenttia. • Vuonna 1982 Suomen politiikan ylimmällä huipulla tapahtui suuri muutos. Urho Kekkosen yli 25 vuotta jatkunut valtakausi päättyi.   Hänen seuraajakseen valittiin Mauno Koivisto. • 1980-luvulla tietotekniikka teki läpimurron koko läntisessä maailmassa. Kehitys näkyi myös Suomessa työpaikoilla ja kodeissa. • 1980-luvulla suomalaiskodeissa yleistyivät nopeasti kotitietokoneet, VHS-videonauhurit, pelikonsolit ja sähkökäyttöiset kodinkoneet. • Vuoden 1982 syyskuussa Suomessa lunastettiin miljoonas väritelevisiolupa. •  Ensimmäiset CD-levyt tulivat markkinoille 1980-luvulla. Alun perin ne kehitettiin äänen tallennusta varten. Ensimmäiset yleistä dataa lukevat CD ROM -asemat tulivat markkinoille vuonna 1985. •  Myös näitä vempaimia 1980-luku toi tullessaan:mikroaaltouuni, NMT-autopuhelin, tossumopo, korvalappustereot, sähköhammasharja   ja vohvelirauta. • Suomen ensimmäinen kaupallinen tuulivoimalaitos käynnistyi marraskuussa 1986 Inkoon Kopparnäsissä (50 kW). Laitos ei ole enää    käytössä.

Nelivoimasta nurkanvaltausyrityksiin Suomessa 1980-luvun alkupuolen vaisu talouskehitys kääntyi vuosikymmenen lopulla nousukaudeksi. Teollisuuden tilauskirjat pullistelivat ja ajoittain ammattitaitoisesta työvoimasta oli jopa pulaa.

uudelle tasolle. Nelivoima Oy perustettiin. Sen keskeisenä tehtävänä oli tuoda osakasyhtiöille taloudellista hyötyä sähkön yhteisostojen ja muiden hankintojen avulla.

Paneliankosken Voima koki 1980-luvulla hyviä ja huonoja hetkiä. Kehitys yhtiön jakelualueella oli samansuuntaista kuin muualla Suomessa. Monet alueen isoista teollisuuslaitoksista laajensivat toimintaansa ja rakentamistahti oli kiivasta. Sähkön kulutus kasvoi jyrkästi.

Nurkanvaltaajat pyrkivät viemään Paneliankosken Voimaa täysin päinvastaiseen suuntaan. Niiden tavoitteena oli saada valta ja sitä kautta taloudellinen hyöty omiin käsiin. Yhtiön valtaus jäi kuitenkin pelkäksi yritykseksi.

Vuosikymmen siirsi myös energiayhtiöiden yhteistyön 56

Paneliankosken Voima jatkoi yhtiön kehittämistä yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Jakeluverkostoa laajennettiin ja tehoja lisättiin.


”1980-luku oli discon, neonvärien ja olkatoppausten kulta-aikaa. Sitä leimasivat myös toivo ja suuret odotukset. Rahamarkkinat vapautuivat, pankit tyrkyttivät ”edullisia” valuuttalainoja, osakekurssit nousivat ja nousivat. Uskoimme ikuiseen talouskasvuun ja vaurastumiseen – kunnes koitti 90-luku.” 1980-luvulla Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskelleet Katrina Harjuhahto-Madetoja ja Oskar Vahervuori alumnitervehdyksessään

57


1980 Paneliankosken Voima joutui turvautumaan vuosikymmenen alussa tilapäisrahoitukseen. Taustalla oli muun muassa sähkön tukkuhintaan tehdyt korotukset. Hintakehitys pakotti yhtiön tasaamaan kustannuspaineita kuluttajahintojen korotuksilla. Ensimmäinen korotus kuluttajahintoihin tehtiin tammikuun alussa ja toinen heinäkuun alussa. Sähkön hankinnan osuus liikevaihdosta oli jo noin 75 prosenttia. Vuosikymmenen alkuun ajoittui myös konttoritoimihenkilöiden lakko. Keväällä alkanut lakko kesti yli kuukauden ja sen aiheuttamien häiriöiden selvittäminen kesti pitkään. Investoinneissa noudatettiin maltillista linjaa. Paneliassa sijaitsevien yhtiön toimitilojen sekä Eurajoen Kuivalahdella sijaitsevan merenrantatilan rakennusten saneeraukset aloitettiin.

58


59


Leena Lietepohja Aloitti yhtiön palveluksessa 19.5.1980 Toiminut atk-operaattorina, reskontranhoitajana ja vuodesta 1989 kirjanpitäjänä

Tietoa ja tekniikkaa

Paneliankosken Voiman kirjanpitäjä Leena Lietepohja on pitänyt numeroita ojennuksessa koko työuransa ajan. − Tietotekninen kehitys toimistossa on ollut hurjaa etenkin 1990-luvulta alkaen. Vielä 1980-luvun loppupuolella toimistossa oli vain kaksi näyttöpäätettä, joista toinen oli sähkölaskuttajan käytössä ja toinen ostoreskontranhoitajan sekä kirjanpitäjän käytössä. Vähitellen lähes jokaisen työntekijän pöydälle ilmestyi oma työasema. Paneliankosken Voiman konttoriin hankittiin ensimmäinen oma Philips-merkkinen tietokoneyksikkö vuonna 1979. Vanhoissa papereissa huoneen täyttävää yksikköä kutsuttiin ”pienoistietokoneeksi”. Tänä päivänä nimitystä ihmeteltäisiin. Kirjanpitäjä Leena Lietepohja muistaa elävästi Philips60

aikakauden. Esimerkiksi vuonna 1980 laskutuksen hoitaminen oli suuritöinen urakka. − Sähkölaskujen tulostus oli siirtynyt Postipankilta yhtiölle ja laskutusvaiheessa lomakkeita tulostettiin useita päiviä. Sähkölaskut lähetettiin asiakkaille kolmen kuukauden välein.

Käsityövaiheita riitti

Jotta laskut saatiin asiakkaille aikataulussaan, ajoa ja paperin kulkua oli valvottava silmä tarkkana. Jos lomake olisi päässyt ruttaantumaan, koko homma olisi pitänyt aloittaa alusta. Kun laskupino saatiin kunnialla ulos kirjoittimelta, koko toimiston silloinen viisihenkinen naisväki aloitti laskujen postituksen asiakkaille. − Laskut taitettiin, niitattiin, leimattiin, lajiteltiin postinumeroittain pinoihin ja toimitettiin postiin. Kaikki tämä tehtiin käsityönä.


että lukema oli oikein. Työtä riitti, sillä esimerkiksi vuonna 1990 asiakkaita oli jo noin 8000.

Uudelleenjärjestelyjä

Myöhemmin taittovaiheeseen saatiin oma kone. Ympyrä sulkeutui 1990-luvulla, kun laskujen tulostusvaihe siirtyi takaisin nykyiselle Itellalle, Leena Lietepohja kertoo.

Myyntireskontran ja perinnän hoitaminen siirtyivät Leena Lietepohjalle 1980-luvun puolivälissä. Vuonna 1989 hänestä tuli kirjanpitäjä. Vuonna 1995 naapuriyhtiö Köyliön-Säkylän Sähkön sähkölaskutus, myyntireskontran hoito, perintä ja myös puhelinvaihteen hoito siirtyivät Paneliankosken Voiman hoidettaviksi. Sähköyhtiöiden yhteistoiminta lisääntyi vuonna 2000, kun Lännen Voimayhtiöt Oy perustettiin. Tämä näkyi muun muassa taloushallinnon tehtäväjaossa yhtiöiden välillä. − Tänä päivänä työhön tuovat paljon muutoksia Energiamarkkinaviraston määräykset ja EU-säädökset, kuten esimerkiksi SEPA.

Jalkautettu mittarinluku

Suuri hetki

Toinen suuri urakka oli loka-marraskuun vaihteessa vuosittain tapahtunut sähkömittarien luku. Tasauslaskut piti saada asiakkaille ennen joulua. − Mittarinlukijat kiersivät taloissa ja merkitsivät lukemat mittarinlukukorteille, joista lukemat syötettiin asiakastietojärjestelmään. Ennen kuin mittarilukemat siirrettiin asiakkaiden tietoihin, vuosikulutusarviot oli laskettu laskukoneella korteille. − Uutta vuosiarviota verrattiin tarkasti edellisen vuoden tietoon. Jos huomattiin, että kulutus oli merkittävästi muuttunut, yhtiön asentaja kävi vielä tarkistamassa,

Vuosi 1992 oli Leena Lietepohjalle merkittävä. − Siirryimme silloin saneerattuihin ja laajennettuihin toimistotiloihin. Olihan se suuri muutos, koska rakennustöiden ajan olimme tehneet töitä toimiston vieressä sijaitsevan omakotitalon olohuoneessa. − Pienellä haikeudella luovuimme nostalgisista kukkaverhoista sekä kokolattiamatolla verhoilluista työhuoneista. Kokolattiamattoa oli jopa seinissä! Leena Lietepohja kertoo tulleensa aikoinaan yhtiöön suoraan koulun penkiltä. − Oikeastaan aloitin jo hiukan ennen valmistumistani yo-merkonomiksi. Sille tielle olen jäänyt. 61


Nelivoima Oy:n perustaminen Neljä pyörää vetää paremmin kuin kaksi Ensimmäisiä tunnusteluja Nelivoima Oy:n perustamiselle tehtiin jo vuoden 1980 keväällä. Neljän paikallisen sähköyhtiön voimat yhdistämällä haettiin synergiahyötyjä energian yhteisostoihin, muihin hankintoihin ja toimitusvarmuuteen. Varsinainen Nelivoima Oy:n perustamiskokous pidettiin kesäkuussa 1981. Uusi yhtiö aloitti toimintansa lokakuussa 1983.

Yhteisen pöydän ääreen kokoonnuttiin ensikertaa 9.5.1980, sillä Porin Voima Oy:n, Ahlström Oy:n ja Nokia Oy:n sähköenergian hankintasopimukset olivat umpeutumassa vuoden 1983 aikana. Alustavassa kokouksessa olivat paikalla Kokemäen Sähkön, Köyliön-Säkylän Sähkön, Lammaisten Sähkön ja Paneliankosken Voiman hallituksen puheenjohtajat sekä toimitusjohtajat. Paneliankosken Voimaa edustivat hallituksen puheenjohtaja Jorma Pere ja toimitusjohtaja Pentti Vainio.

Yhteisostojen aika

Ensimmäisessä kokouksessa todettiin, että aika oli kypsä sähköyhtiöiden yhteisostojen aloittamiselle. Laskelmissa yhteisostojen rahalliseksi hyödyksi arvioitiin noin viisi miljoonaa markkaa (noin 840 000 euroa). Laskelmaa tarkistettiin vuoden 1981 alussa. Silloin yhteistoiminnan tuotoksi arvioitiin lähes 6,4 miljoonaa markkaa (noin 1,7 miljoonaa euroa). Alusta asti oli selvää, että yhteistyötä ei syvennetä 62

yritysfuusioiden asteelle. Kaikki jakeluyhtiöt halusivat ostaa sähkön Nelivoiman kautta siten, että ne jäisivät edelleen itsenäisiksi yhtiöiksi. Yhtiöt halusivat hoitaa edelleen myös sähkön jakelun. Nelivoiman rooli oli toimia yhteisenä ostoyhtiönä.

Vauhti päällä

Energian yhteishankintaneuvotteluja jatkettiin tiiviisti vuoden 1980 aikana. Syyskuussa pidettiin peräkkäisinä päivinä kaksi neuvottelua. Ensimmäisessä neuvottelussa todettiin yksimielisesti, että yhteistoiminnan käynnistämiselle on kaikki edellytykset. Heti seuraavana päivänä päätettiin, että sähköyhtiöiden päättäville elimille esitetään uuden osakkuusyhtiön perustamista.

Yhtiö järjestäytyy

Nelivoima Oy:n perustamiskokous pidettiin 15.6.1981. Hallituksen jäseniksi nimettiin Kokemäen Sähkön hallituksen puheenjohtaja Tauno Salonen ja toimitusjohtaja Ahti Aaltonen, Köyliön-Säkylän Sähkön hallituksen puheenjohtaja Matti Mäkitalo ja toimitusjohtaja Juhani Yli-


Hemminki, Lammaisten Sähkön hallituksen puheenjohtaja Eero Pere ja toimitusjohtaja Eero Heinonen sekä Paneliankosken Voiman hallituksen puheenjohtaja Jorma Pere ja toimitusjohtaja Pentti Vainio. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Antti Aalto-Setälä ja Asser Hulmi. Hallitus piti ensimmäisen kokouksensa välittömästi perustamiskokouksen jälkeen. Hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Tauno Salonen ja varapuheenjohtajaksi Eero Pere. Syksyllä hallitus valitsi Nelivoiman toimitusjohtajaksi Pentti Vainion.

Tiukkoja neuvotteluja

Sähköä yhtiöille olivat toimittaneet Porin Voima Oy, Ahlström Oy ja Oy Nokia Ab. Yhteisostoihin liittyvistä jatkoneuvotteluista tukkumyyjien kanssa povattiin vaikeita. Vaikeiksi ne myös osoittautuivat. Lokakuussa 1981 Nelivoima kutsui tukkumyyjistä Ahlström Oy:n, Oy Nokia Ab:n ja Oy W. Rosenlew Ab:n edustajat neuvottelemaan yhteistyöstä. Yhtiöille annettiin vuoden 1981 loppuun asti aikaa päättää hyväksyvätkö ne Nelivoima Oy:n sähkön tukkuostajaksi. Kaikki kolme kieltäytyivät aluksi myymästä Nelivoimalle energiaa. Elleivät jatkoneuvottelut tuottaisi tulosta, Nelivoima aikoi ryhtyä ostamaan 1.10.1983 alkaen energiaa Imatran Voima Oy:ltä. Tähän ratkaisuun ei kuitenkaan päädytty, sillä Nokia ja Rosenlew sitoutuivat jatkoneuvottelujen jälkeen yhteistyöhön.

Sopimukset allekirjoitettiin

Vuonna 1982 Nelivoiman yhtiökokous korotti osakepääoman 448 000 markkaan (yli 75 000 euroa), kun se aiemmin oli ollut 24 000 markkaa (yli 4 000 euroa). Kukin neljästä jakeluyhtiöstä lunasti kuusi A-osaketta. Yksi A-osake oli arvoltaan tuhat markkaa. Kumpikin tukkumyyjäosakkaista Nokia ja Rosenlew merkitsivät 200 kappaletta Nelivoiman osakkeita nimiinsä. Nämä osakkeet muodostivat B-osakekannan ja ne olivat yhteisarvoltaan 400 000 markkaa. A-osakkeiden äänimäärä oli kuitenkin 20-kertainen B-osakkeisiin nähden. Lopullinen osakassopimus allekirjoitettiin lokakuussa 1982. Siinä sovittiin, että sähkölaitososakkaat sitoutuvat ostamaan nykyisten tuotantomahdollisuuksiensa lisäksi tarvittavan sähkön Nelivoimalta. Nelivoima puolestaan sitoutuu ostamaan sähkönsä Nokialta ja Rosenlewiltä. Kymmenvuotisen sähkönhankintasopimuksen osapuolet allekirjoittivat 4.3.1983. Sopimus oli voimassa 30.9.1993 asti. Nelivoima Oy laajeni 13.8.1990, kun Sallilan Sähkölaitos Oy liitettiin yhtiöön.

”Neljän yhtiön muodostama Nelivoima Oy oli yksi edelläkävijöistä Suomessa. Laajemmassa mittakaavassa samaa energian yhteisostoperiaatetta jatkoi myöhemmin perustettu Satapirkan Sähkö Oy.” 63


Uusia osakeyhtiöitä – Nya aktiebolag

Nelivoima Oy, Eura. Voittoa tuottamatta hankkia ja tuottaa sähköenergiaa osakasyhtiöilleen, hankkia ja vuokrata voimansiirto- ja jakelulaitteita sekä niihin liittyvää materiaalia osakasyhtiöilleen, korjata ja huoltaa osakasyhtiöiden voimansiirto- ja jakelulaitteita sekä kouluttaa osakasyhtiöiden henkilökuntaa. Postios. 27430 Panelia. Op. 24.000 á 1.000, josta 12.000 maks. Yhtiön perustajat: Kokemäen Sähkö Oy (6 osaketta), KöyliönSäkylän Sähkö Oy (6 osaketta), Lammaisten Sähkö Oy (6 osaketta) ja Paneliankosken Voima (6 osaketta). Hall. Tauno Emil Salonen phj. Ahti Ilmari Aaltonen, Matti Olavi Mäkitalo, Pentti Juhani Yli-Hemminki, Eero Frans Pere, Eero Matti Heinonen, Pentti Kasper Vainio ja Tuomo Jorma Sakari Pere vars.jäs. Lähde: uutinen Kauppalehdessä 5.11.1981

64


65


1981

1982

Tämän vuoden kesällä syntyi Nelivoima Oy. Uuden yhtiön osakkaiksi tulivat Paneliankosken Voiman kanssa jakeluyhtiöistä Kokemäen Sähkö, Köyliön-Säkylän Sähkö ja Lammaisten Sähkö sekä tukkumyyjistä Oy Nokia Ab ja Oy W. Rosenlew Ab. Nelivoima Oy merkittiin kaupparekisteriin 5. marraskuuta. Varsinaisen toimintansa se aloitti lokakuussa 1983.

Paneliankosken Voimassa ryhdyttiin tekemään Nelivoima-yhtiöön liittyviä käytännön järjestelyjä. Panelian voimalaitoksen päivystystilojen saneeraus aloitettiin. Niiden oli määrä valmistua seuraavan vuoden huhtikuuhun mennessä, jolloin tilat vuokrattaisiin Nelivoima Oy:n kaukokäyttökeskukselle.

Vuoteen 1981 ei mahtunut muita isoja muutoksia. Edellisvuonna aloitettu toimitilojen saneeraus saatiin päätökseen. Kohonnut sähkön tukkuhinta pakotti Paneliankosken Voiman korottamaan lyhyen ajan sisällä jo kolmannen kerran kuluttajahintoja. Uudet taksat tulivat voimaan tammikuun alussa

Suomen talouskasvu oli hyytynyt. Bruttokansantuotteen kasvu mateli alle yhdessä prosentissa ja etenkin nuorisotyöttömyydestä muodostui valtakunnallinen ongelma. Yleinen talouskehitys hillitsi myös Paneliankosken Voiman kasvunälkää. Uudet suuret investointipäätökset siirrettiin suosiolla seuraavaan vuoteen. Sähkön tukkuhinta teki vuoden aikana heiluriliikettä. Paneliankosken Voima joutui korottamaan jälleen kuluttajahintojaan tammikuussa. Niitä voitiin yllättäen alentaa, kun niin sanottu atomialennus otettiin käyttöön. Alennus huomioitiin kuluttajahinnoissa takautuvasti vuoden alusta. Sähkömarkkinoiden tukkuhintaa alentava vaikutus syntyi ydinvoimaloiden hyvästä käyttöasteesta. Syyskuussa tukkusähkön ostotariffeihin tehtiin uusia muutoksia ja Paneliankosken Voima pystyi alentamaan sähkönmyyntihintojaan toisen kerran vuoden sisällä.

66


1983

1984

Suomen talous sai piristysruiskeen, kun teollisuuden rattaat alkoivat pyöriä. Kierroksia lisättiin myös Paneliankosken Voimassa. Nelivoima Oy aloitti maaliskuussa toimintansa. Sopimuksen mukaisen sähkönhankinnan uusi yhtiö aloitti lokakuussa.

Suomen talouden ja etenkin teollisuuden hyvä vire siivitti myös Paneliankosken Voimaa sekä Nelivoimaa niiden jakelualueella. Paneliankosken Voiman maksuvalmius pysyi koko vuoden hyvänä. Osakaslaitokset saivat merkittäviä ja odotettuja hyötyjä Nelivoiman kautta.

Paneliankosken Voima oli taas iskussa ja valmis tekemään suurinvestointeja. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa, että Eurajoen Pappilankosken vesivoimalaitoksen koneisto uusitaan. Hankintasopimus Oy Tampella Ab:n kanssa allekirjoitettiin marraskuussa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 1,1 miljoonaa markkaa eli noin 185 000 euroa. Hinta piti sisällään muun muassa pystyakselisen puoli-Kaplan turbiinin ja asynkronigeneraattorin. Koneiston uusimisella Pappilankosken vesivoimalaitoksen tehoa pystyttäisiin lisäämään 30 prosentilla. Suunnitelman mukaan laitos toimisi kauko-ohjattuna Paneliasta. Työt koneiston uusimiseksi sovittiin aloitettavaksi vuoden 1984 keväällä. Käyttöönoton oli määrä tapahtua marraskuussa.

Eurajoen Pappilankosken vesivoimalaitoksen koneiston uusiminen aloitettiin toukokuun puolivälissä. Uusi koneisto käynnistettiin lokakuun lopulla. Hanke tuli maksamaan 1,46 miljoonaa markkaa (noin 245 550 euroa), mikä oli hieman ennakoitua enemmän.

67


1985 Yleiset talousnäkymät ja kustannustason kehitys pysyivät hyvinä. Teollisuuden ja kotitalouksien sähkönkulutus kasvoi. Tammi−helmikuun kovat pakkaset aiheuttivat poikkeuksellisen suuren kasvupiikin energian ja tehon hankinnassa. Energianmyynnin voimakas kasvu ei vahvistanut Paneliankosken Voiman maksuvalmiutta. Maksuvalmius pysyi tyydyttävänä. Yhtiön talouskehitykseen vaikuttivat sähkön hinnanmuodostuksessa vuoden aikana tapahtuneet monet muutokset. Sähkön tukkuhinnat ja samalla kuluttajahinnat nousivat vuoden alussa. Lokakuun alussa otettiin käyttöön uusi tukkusähkön hinnoittelujärjestelmä. Sen jälkeen sähkön kokonaishintataso pysyi lähes muuttumattomana. Yhtiön tukkusähkön hinnan kiinteät maksut puolestaan nousivat rajusti. Niiden osuus tukkusähkön hinnasta oli jo noin puolet. Nelivoima Oy oli tärkeä tukijalka. Nelivoima pystyi keventämään osakaslaitosten kulurakennetta ja tarjosi niille lisää palveluja. Paneliankosken Voima vahvisti asemiaan jakelualueellaan. Eurassa toimivan Kariniemi Oy:n toiminnan laajentuminen edellytti 20 kilovoltin linjarakenteiden uusimista ja vahvistamista. Yhtiö teki myös alueen kunnille suuret katuvalaistustyöt.

68


69


1986 Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus kohahdutti koko maailmaa keväällä. Meillä Suomessa ja muualla maailmassa ryhdyttiin keskustelemaan kriittisesti ydinvoimaloiden turvallisuudesta. Paneliankosken Voimassa keskityttiin perustyön ohella uusien investointien suunnitteluun. Marraskuussa Paneliankosken Voima ja Köyliön-Säkylän Sähkö sopivat, että Kiukaisten muuntoasema uusitaan. Hankintasopimus tehtiin ASEA Oy:n kanssa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 4,4 miljoonaa markkaa (noin 740 000 euroa). Köyliön-Säkylän Sähkön osuus kustannuksista oli 790 000 markkaa (noin 133 000 euroa). Paneliankosken Voima vastasi lopuista kustannuksista. Sopimuksen mukaan uusitun muuntoaseman käyttöönoton piti tapahtua viimeistään 30.9.1987. Yhtiö osallistui aktiivisesti myös paikallisen yrityksen kasvumahdollisuuksien luomiseen. Tällä kertaa Paneliassa toimiva Jaakko-Tuote Oy ilmoitti laajentavansa toimintaansa ja tarvitsevansa lisää tehoja. Muutostöiden jälkeen tehot nousivat 500 kilovolttiampeerista 2500 kilovolttiampeeriin. Yhtiötä työllistivät edelleen myös katuvalaistustyöt. Nelivoima Oy:n ja osakaslaitosten yhteistyö lisääntyi. Vuoden aikana osakasalaitoksissa siirryttiin yhdenmukaiseen tietokonejärjestelmään. Syyskuussa Paneliankosken Voiman omistamalle Eurajoen Kuivalahden merenrantatontille valmistui 102

70

neliön pyöröhirsihuvila. Rakennus tehtiin sekä edustustiloiksi että henkilökunnan virkistyskäyttöön. Sähkön hinnoittelussa otettiin käyttöön 16 prosentin liikevaihtovero. Paneliankosken Voima vastaanotti Kiukaisten kunnan yrittäjäpalkinnon lokakuussa.

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus 1986 Ukrainan neuvostotasavallassa sattui 26. huhtikuuta 1986 maailmanhistorian pahin ydinvoimalaonnettomuus. Monet ydinvoimalaa ympäröivät kylät ovat edelleen autioina. Turman aiheuttamista tuhoista ei ole vieläkään yksiselitteisiä arvioita. Laskeuman seurauksena kuoli tuhansia ihmisiä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli satatuhatta. Säteily oli voimakkainta Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän alueella, mutta yli puolet laskeumasta matkasi eri puolille Eurooppaa. Myös Suomessa seurattiin Tshernobyl-keväänä tarkasti säteilymittareita. Lähde: YLE.fi Elävä arkisto


71


Hannu Virta Toimi vuosina 1986−1992 Nelivoima Oy:n käyttöpäällikkönä Siirtyi 1992 Satapirkan Sähkö Oy:n käyttöpäälliköksi ja vuonna 2000 toimitusjohtajaksi Jäi eläkkeelle kesäkuussa 2011

PKV on veturiyhtiö

Satapirkan Sähköä vuosia luotsannut Hannu Virta sanoo, että Paneliankosken Voima on ollut alusta asti kantava voima sähköyhtiöiden yhteistoiminnan luomisessa ja kehittämisessä. − Paneliankosken Voima ja siihen sitoutuneet omistajat olivat myötävaikuttamassa siihen, että yhteistyö lähti hyvin liikkeelle, Hannu Virta toteaa. Nelivoima Oy loi 1980-luvun alkupuolella pohjan paikallisten sähköyhtiöiden yhteistyölle. Se aloitti tukkusähkön yhteisostot, joiden ansiosta osakkuusyhtiöt saivat isommat alennukset. Nelivoiman työtä jatkoi 1990-lu72

vulla perustettu Satapirkan Sähkö Oy. Yhteistyöllä synnytetty hankintaetu hävisi, kun sähkömarkkinat vapautettiin vuonna 1995. Satapirkan Sähkössä ja sen osakkuusyhtiöissä ei jättäydytty kuitenkaan täysin markkinoiden armoille. Hyötyjä alettiin etsiä myös muualta kuin sähkön yhteisostoista. Satapirkan Sähkö laajensi yhteistoiminnan muun muassa käytön valvontaan ja tietojärjestelmiin. − Kaikki yhtiöt ryhtyivät käyttämään 1990-luvun puolivälissä samoja standardoituja järjestelmiä, Virta kertoo.


välillä on edelleen järjestelyjä, joilla varmistetaan kummankin toimintakyky kaikissa olosuhteissa. Paikallisuus on Virran mukaan itseisarvo kaikille Satapirkan Sähkön osakkuusyhtiöille. − Tämä on vähentänyt ristivetoa ja edesauttanut sitä, että Satapirkan Sähkössä on päästy yksimielisiin päätöksiin.

Vauhtia kehitystoimille

Paikallisuus tärkeää

Kylän kokoon suhteutettuna Paneliaan on keskittynyt poikkeuksellisen paljon energiayhtiöihin liittyvää toimintaa. Satapirkan Sähkön toimipaikaksi valittiin Panelia, mikä johtui siitä, että Paneliankosken Voimalla oli valvomo kylässä. Satapirkan Sähkö toimi kymmenen vuotta Panelian voimalaitoksen tiloissa. Vuonna 2002 yhtiö muutti voimalaitokselta Paneliantien toiselle puolelle. Yhtiöiden

Satapirkan Sähkö sai 2010-luvulla kehitysjohtajan. Hänen tehtävänsä on käynnistää ja viedä eteenpäin uusia projekteja yhdessä nykyisen toimitusjohtajan kanssa. − Paneliankosken Voima on ollut aina ensimmäisten joukossa tukemassa Satapirkan Sähkön tärkeitä kehityshankkeita. Yhtiö on vakavarainen, varma ja hyvin hoidettu, Virta painottaa. Hän uskoo, että Satapirkan Sähkön toimintaa kehitetään entistä enemmän asiakaslähtöiseen suuntaan. − Jatkossa osakasyhtiöt saavat varmasti valita entistä vapaammin, mitä palveluita haluavat Satapirkan Sähköltä hankkia. Sähkön tuotantohankkeet siirrettiin Satapirkan Sähköltä vuonna 2010 toimintansa aloittaneelle Suomen Voima Oy. 73


1987

1988

Suomessa koettiin peräkkäin kaksi ennätyskireää pakkastalvea. Toimitusjohtaja Pentti Vainio arvioi vuoden 1987 pakkasten vaikutusten ulottuvan sähkön tukkuhintaan jopa 3−5 seuraavan vuoden ajan. Hyisen talven aikana yhtiön ostaman sähköenergian tehohuippu nousi 19,6 megawatista 25,0 megawattiin. Nousua oli 27,6 prosenttia.

Paneliankosken Voima joutui yllättävään tilanteeseen, kun nurkanvaltaajat yrittivät päästä käsiksi yhtiöön. Yhtiön hallitus käynnisti marraskuussa suojaustoimet. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiöjärjestystä muutettiin. Siihen lisättiin osakkeiden lunastus- ja suostumuspykälä. Samalla osakepääoma kaksinkertaistettiin ilmaisantina. Uusille B-osakkeille tuli kymmenkertainen äänimäärä. Näillä toimilla hallitus sai torjuttua valtausyritykset.

Yhtiön verkosto selvisi kuormituksesta hyvin. Eniten ongelmia tuottivat lisälämmittimet öljy- ja puulämmitteisissä kiinteistöissä. Kiukaisten muuntoaseman uudistamistöiden aikataulua paukkupakkaset eivät juurikaan hidastaneet. Työt aloitettiin toukokuussa ja asema kytkettiin verkkoon lähes suunnitelmien mukaisesti 8. lokakuuta. Kiukaisten muuntoasemalle tuli 25 megavolttiampeerin muuntaja ja 20 kilovoltin kenttään SF6-katkaisijat. Kokonaiskustannusarvio alittui hieman. Verkosto laajeni. Uutena alueena sähköistyksen piiriin liitettiin Eurajoen Melaluodon huvila-alue.

74

Vuosikatsauksessa todetaan: ”On valitettavaa, että sähkönjakeluyhtiöt, jotka toimivat pelkästään sähkön tuotannon ja jakelun parissa ja suurempaa voittoa tavoittelematta jakelualueensa sähkönkäyttäjien edun mukaisesti, joutuvat tällaisten osakekeinottelijoiden ja voitontavoittelijoiden riepoteltaviksi.” Nurkanvaltausyritystä lukuun ottamatta vuosi oli kokonaisuutena hyvä yhtiölle. Sähkön hinnoittelu pysyi vakaana ja maksuvalmius hyvänä. Merkittävimmät investoinnit olivat Kiukaisten ja Euran muuntoasemien välisen yhdyslinjan vahvistaminen ja Pappilankosken kytkinsalin laajennus. Näihin käytettiin yhteensä yli 1,1 miljoonaa markkaa (noin 185 000 euroa).


75


1989 Vuosikymmenen lopulla Suomi oli vielä talouskasvun huipulla. Elinkeinoelämä takoi vaurautta täysillä kierroksilla ja sähkön kulutus oli huipussa. Rattaat pyörivät niin vinhaa vauhtia, että pula ammattitaitoisesta työvoimasta rajoitti jo jonkin verran kasvua. Elämän meno Paneliankosken Voiman jakelualueella ei poikennut mitenkään muusta Suomesta. Teollisuus toimi vireästi ja rakennustoiminta oli vilkasta. Kiukaisissa aloitti toimintansa muun muassa Mykora Oy:n sienitehdas. Yhtiön hallitus oli edellisvuonna estänyt määrätietoisesti nurkanvaltausyritykset. Vuosi tapahtumien jälkeen voitiin huojentuneena todeta, että hallituksen tekemät vastatoimet olivat tehonneet. Osakkeenomistajat antoivat täyden tukensa yhtiön hallituksen tekemille ratkaisuille. Paneliankosken Voima jatkoi verkostonsa kehittämistä. Euran keskustan 20 kilovoltin avolinja muutettiin maakaapeliksi, sillä se hankaloitti alueen maankäyttöä rakentamisessa. Lisäksi Eurajoen voimalaitoksen ja Panelian aseman välinen radanvarsilinja rakennettiin uudelleen. Vuoden 1989 lopulla Paneliankosken Voiman verkoston kokonaiskulutus oli 99,3 gigawattituntia, josta verkostohäviöt olivat 4,9 gigawattituntia. Sähkölämmitykseen käytettiin 41,4 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Yhtiöllä oli kaikkiaan 7 772 sähkönkäyttäjää. Näistä 2 400 oli sähkölämmityskäyttäjiä.

76


77


1990-luku • Suomi sukelsi maan historian pahimpaan lamaan 1990-luvun alussa. • Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 päätti idänkaupan kokonaan, mikä pahensi lamaa Suomessa. • Kiina-ilmiö kiihtyi 1990-luvulla kaupan vapautumisen sekä pääoman ja hyödykkeiden liikkumista rajoittavien esteiden poistuttua. Myös monet keskeiset suomalaisyritykset siirsivät tuotantoaan halpojen tuotantokustannusten maihin. • Persianlahden sota syttyi, kun Irak hyökkäsi Kuwaitiin vuoden 1990 elokuussa. Sota yltyi tammikuussa 1991, kun Yhdysvaltain kongressi antoi presidentille valtuudet sotilaallisen voiman käyttöön Irakin joukkojen poistamiseksi Kuwaitista. • 1990-luvulla Internet kaupallistettiin, siirrettiin suurten operaattoreiden hoidettavaksi ja muokattiin helppokäyttöiseksi. • Suomessa Internetin räjähdysmäinen leviäminen alkoi vuonna 1993, kun EUnet Finland aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille. • Mauno Koiviston presidenttikausi päättyi 1.3.1994. Uudeksi valtionpäämieheksi nousi Martti Ahtisaari. Presidentin toimikausi rajoitettiin enintään 12 vuoteen. • Teollisuusmaiden tietoteknisen mullistuksen synnyttämä IT-kupla paisui 1990-luvun puolivälissä ja se puhkesi 2000-luvun alkuvuosina. • Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. • Fortum perustettiin vuonna 1998.

Myös näistä 1990-luku muistetaan: • Ensimmäiset kirjoittavat CD-R-asemat tulivat myyntiin vuonna 1990. • Bensiiniautojen katalysaattorit tulivat pakollisiksi EU-maissa vuonna 1992. • Virolainen M/S Estonia upposi Itämerellä vuonna 1994. • Ensimmäiset digitaalikamerat ja DVD-soittimet tulivat markkinoille 1990-luvun puolivälissä. • Ensimmäinen onnistunut nisäkkään kloonaus tehtiin vuonna 1996 (Dolly-lammas). • Prinsessa Diana kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1997. • Y2K-pelko levisi ympäri maailmaa vuoden 1999 loppupuoliskolla.

78


”Moni nuorempi fiilistelijä unohtaa 1990-luvun rosoisemman puolen: leipäjonot ja massatyöttömyyden. Lama masensi 1990-luvun alkua, vuosikymmenen loppuun ehdittäessä puhuttiin Suomesta uuden teknologian edelläkävijänä. Kännykät yleistyivät vauhdilla ja tietokoneista tuli joka kodin perustavaraa. Neuvoa antavan kansanäänestyksen jälkeen hallitus päätti noudattaa tulosta ja Suomi liittyi EU:n jäseneksi.”

Lähde: Emilia Kemppi, YLE Elävä arkisto

79


Matti Huttunen Aloitti yhtiössä käyttöpäällikkönä helmikuussa 1990 Toiminut kehityspäällikkönä vuoden 2004 lopulta lähtien

Kaupankäyntiä sähköpörssissä

Kehityspäällikkö Matti Huttusen mottona on: ”Vaikeat asiat tehdään hetkessä, mahdottomat vievät vähän enemmän aikaa.” Hänellä on vuosikymmenien kokemus erilaisista tehtävistä energia-alalta. − Vielä ei ole eteen tullut mahdotonta asiaa, Huttunen toteaa. Paneliankosken Voimassa Matti Huttusen vastuulla ovat sähköverkon käyttö, sähköasemat, vesivoimalaitokset ja suurimmat jakelumuuntamot. Vuodesta 1995 hän on vastannut myös sähkön hankinnasta, sähkönhankinnan suojauksesta ja niihin liittyvästä riskien hallinnasta. − Ostamme sähköä Satapirkan Sähkö Oy:n kautta eri 80

tuottajilta ja pohjoismaiselta sähköpörssiltä Nord Poolilta. − Suojauksella minimoidaan hintariskit, joita syntyy, kun fyysinen sähkö ostetaan päivän hintaan. Suojausta tehdään sähköjohdannaismarkkinoilla toimivien eri osapuolien kanssa. Meillä on vuoteen 2016 ulottuvia sähköjohdannaissopimuksia. − Vaikka sopimuksia on vuosiksi eteenpäin, hinnan seurantaa tehdään päivittäin, Huttunen selvittää.

Kaikkien suosittelema

Hän epäilee, että ”tehtävänjaossa” hänelle kävi niin kuin sarjakuvahahmo B. Virtaselle. Pomo kysyi Virta-


selta töissä: Otatko sinä tämän tärkeän ja äärimmäisen vaikean projektin hoitaaksesi? Pomon mukaan Virtasta oli suositeltu tehtävään. Kun Virtanen kysyi, kuka oli suosittelija, pomo vastasi: Kaikki muut. − Täytyy myöntää, että sähkön hankintaan ja sähköpörssiin liittyvien uusien tehtävien hoitaminen vaati paljon opettelua. Moni asia meni aluksi yli ymmärryksen.

Kokemusta löytyy

Huttunen aloitti työuransa sähköasentajana Salossa, jatkoi Finnairin lentokonekorjaamolla, jossa hän oli 2,5 vuotta. Tämän jälkeen hän siirtyi Halikon Sähkö Oy:n palvelukseen. − Olin jo jonkin aikaa toivonut pääseväni maaseutuympäristöön töihin. Sitten huomasin, että Paneliankosken Voimaan haettiin käyttöpäällikköä. Sain paikan ilmeisesti siksi, että minulle oli ehtinyt kertyä alalta kokemusta, jolle täällä oli käyttöä.

Projektista toiseen

− Kun tulin taloon vuonna 1990, ensimmäinen projektini oli Euran sähköaseman 110 kilovoltin kentän laajennuksen suunnittelu ja valvonta. Samana vuonna tehtiin vielä kauko-ohjaus ja etäluentalaitteiden asennus. Huttusta ovat työllistäneet muun muassa Pappilankosken voimalaitoksen neljä konevauriota, Panelian voimalaitoksen peruskorjaus ja Pappilankosken voimalai-

toksen uudelleen rakentaminen. − Pappilankosken voimalaitoksen uudistamiselle asetettiin kova aikataulu. Työt aloitettiin alkuvuodesta ja kone piti saada käyntiin saman vuoden puolella. Ja konehan kävi! 81


Sähkömarkkinoiden 1990-luku • 1.6.1995 sähkömarkkinalaki tuli voimaan. Se vapautti sähkömarkkinat ja muutti sähkökaupan rakenteen. Tarpeetonta sääntelyä poistettiin ja kilpailua lisättiin sähkön tuotannossa, myynnissä ja ulkomaankaupassa. • Sähköverkkoliiketoiminta määriteltiin toimiluvanvaraiseksi. • Elokuussa 1995 aloitti toimintansa uusi viranomainen Sähkömarkkinakeskus. Myöhemmin nimi muutettiin Energiamarkkinavirastoksi. • 1.11.1995 kaikki yli 500 kW:n teholla sähköä ostavat sähkönkäyttäjät voivat kilpailuttaa sähkönmyyjiä. • Elokuussa 1996 aloitti toimintansa suomalainen sähköpörssi El-Ex. El-Ex siirtyi Fingrid Oyj:n ja Svenska Kraftnätin omistukseen 1998. • 1.1.1997 500 kW:n tehoraja poistui ja pienemmätkin sähkönkäyttäjät pystyivät ostamaan sähköä vapaasti ja tunneittain. Sähkönkäytön mittaus oli kuitenkin pakollinen. • 1.9.1997 Fingrid Oyj aloitti toimintansa. • 8.5.1998 Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät osti 50 prosenttia El-Exin osakekannasta. • 15.6.1998 El-Ex ryhtyi välittämään norjalais-ruotsalaisen Nord Poolin sähköpörssipalveluja Suomessa. Näin Suomi liittyi pohjoismaiseen sähköpörssiin. • 1.9.1998 niin sanottu tyyppikäyrämenettely otettiin käyttöön kotitalouksien ja sähkölämmittäjien piirissä. Tuntikohtaista oston mittausta ei enää tarvittu. • 1.11.1998 myös muut pienkuluttajat tulivat tyyppikäyrämenettelyn piiriin. • 1.9.1999 kuluttajansuojasäännökset lisättiin sähkömarkkinalakiin. Seuraavan talven aikana alan omat sopimusehdot korvasivat aiemmat kauppa- ja teollisuusministeriön sähkönmyynti- ja liittymisehdot. Lähde: Energiateollisuus ry

Suurten muutosten vuosikymmen Suomessa vietetyt kulutusjuhlat ja nousukausi saivat tylyn lopun 1990-luvun alussa, kun talous ylikuumeni. Suomi vajosi vuosiksi ankeaan lamaan. Vuonna 1994 pahin oli kuitenkin ohi. Talous alkoi jälleen elpyä. Vientiveturina oli moderni elektroniikkateollisuus.

Paneliankosken Voima laajensi 1990-luvulla entisestään yhteistoimintaansa muiden yhtiöiden kanssa. Nelivoiman ajasta siirryttiin Satapirkan Sähkön aikaan ja sähköverkonrakennusmateriaalin hankinnassa Fincopower Oy:n aikaan.

Paneliankosken Voima ui uljaasti vastavirtaan. Yhtiö teki hyvää tulosta, investoi ja ylti lamavuosina toistuvasti uusiin ennätyksiin kokonaisenergian hankinnassa. Uusi sähkömarkkinalaki muutti sähkömarkkinakenttää rajusti. Paneliankosken Voima selviytyi murroksesta hyvin. Yhtiö ei kärsinyt asiakaskadosta, vaan pysyi paikallisesti merkittävänä energian jakelijana.

Nurkanvaltaajat olivat jälleen joukolla liikkeellä. Isommat yhtiöt pyrkivät syömään pienempiään. Tällä kertaa Paneliankosken Voiman itsenäisyys oli uhattuna Satapirkan Sähkön valtausyrityksen vuoksi. Satapirkan Sähkö ja sen osakasyritykset eivät tälläkään kertaa nujertuneet. Ne päinvastoin vahvistivat asemiaan.

82


83


1990 Lama ei näkynyt Paneliankosken Voiman toiminnassa uuden vuosituhannen alussa. Energianhankinta lisääntyi 6,5 prosentilla. Kokonaishankinta nousi 105,8 gigawattituntiin, mikä oli uusi ennätys. Sähköenergiasta valtaosa hankittiin Nelivoima Oy:n välityksellä Oy Nokia Ab:ltä. Omien voimalaitosten osuus oli 2,5 prosenttia. Vuonna 1990 toteutettiin yhteistyössä Köyliön-Säkylän Sähkö Oy:n kanssa Euran muuntoaseman laajentaminen 110 kilovoltin kentän osalta niin sanotuksi H-kentäksi. Lisäksi muuntoasemalle hankittiin toinen muuntaja. Käyttöönottotilaisuutta vietettiin 5.10.1990. Verkostoinvestoinnit kohdistuivat pääasiassa keskijänniteverkon perusparannuksiin ja uusien kaava-alueiden sähköistyksiin. Paneliankosken Voiman pitkäaikainen toimitusjohtaja Pentti Vainio siirtyi eläkkeelle 1. kesäkuuta. Hän ehti toimia yhtiön palveluksessa yli 42 vuotta (1948−1990). Vainio toimi myös Nelivoima Oy:n toimitusjohtajana sen perustamisesta lähtien (1981−1990) Yksi yhtiön historian hankalimmista jakeluhäiriöistä koettiin 23. heinäkuuta. Koko Paneliankosken Voiman jakelualue pimeni, kun valtakunnan sähköverkon 110 kilovoltin johdin katkesi Euraniityllä. Sähkön jakelu oli keskeytyksissä noin neljä tuntia. Tilannetta pahensi se, että toinen 110 kilovoltin syöttölinja oli johtimen katkeamisen aikaan korjattavana. Sähkönkäyttäjät olivat kuitenkin ymmärtäväisiä, sillä jakeluhäiriö johtui Paneliankosken Voimasta riippumattomista syistä.

84

Nelivoima Oy:n toiminta laajeni 13. elokuuta. Uutena yhtiönä sen osakkaaksi liittyi Alastarolla pääkonttoria pitävä Sallilan Sähkölaitos Oy (nykyinen Sallila Energia Oy). Uusi osakas nosti Nelivoiman yhteistä energiamäärää ja jakelualuetta 80 prosentilla.


85


1991 Pankkien surkea tila alkoi realisoitua syksyllä. Tämä voimisti talouskriisiä ruokkivaa ketjureaktiota. Lama näytti orastavia merkkejään myös Paneliankosken Voiman toimialueella. Yhtiö teki silti energian kokonaishankinnassa jälleen uuden ennätyksen. Kokonaishankinta kasvoi edellisvuodesta 3,8 prosentilla ja oli 109,8 gigawattituntia. Myös liikevaihto kasvoi ja käyttökate parani. Heinäkuussa käynnistettiin toimitalon laajennus ja saneeraustyöt. Uusi konttori ja kokoustiloja tehtiin 445 neliötä. Saneerattava ala oli noin 400 neliötä. Suunnittelutyön teki Markus Bernoulli Nalli Oy:stä Raumalta. Pääurakoitsijana oli Panelian Rakennustyö Ky. Yhtiön oma henkilökunta suunnitteli ja toteutti sähkötyöt sekä pitkälti myös LVI-työt. Toimitalorakennuksen kustannus oli noin 723 000 euroa (4,3 miljoonaa markkaa.) Sähköyhtiöiden yhteistyössä siirryttiin uudelle tasolle, kun Nelivoima Oy:n perustalle luotiin laajennettu yhteisyritys Satapirkan Sähkö Oy. Yhdeksän sähköyhtiötä piti uuden yhtiön perustamiskokouksen 16.12.1991. Vuoden 1992 alussa Paneliankosken Voiman sähkön hankintasopimus siirtyi Nelivoimalta Satapirkan Sähkölle. Nelivoima Oy oli keväällä mukana perustamassa Teollisuuden Voimansiirto Oy:n ja usean sähkölaitoksen kanssa resurssiyhtiötä, jonka lopulliseksi nimeksi tuli Fincopower Oy. Sen toiminnan tavoitteena oli alusta lähtien tuoda osakkailleen suuren yhtiön mittakaavaedut ja samalla säilyttää pienen yhtiön joustavuus.

86

Fincopower Oy

Fincopower Oy on vuonna 1991 perustettu 31 energiayhtiön yhteisesti omistama yritys, jonka tarkoituksena on tuottaa palveluja omistajilleen. Sen päätehtävänä on kilpailuttaa sähköverkonrakennusmateriaalin hankinta niiden omistajien puolesta, jotka ovat sitoutuneet Fincopowerin hankintamenettelyyn. Kilpailuttaminen toteutetaan julkisten hankintojen menettelyn mukaisesti. Fincopower osallistuu aktiivisesti energia-alan kehitykseen olemalla muun muassa suurin yksittäinen osakkeenomistaja HeadPower Oy:ssä, joka tarjoaa sisältö- ja sovelluspohjaisia palvelukokonaisuuksia lähinnä energia- ja telesektorille.

Fincopowerin osakkaat:

Alajärven Sähkö Oy, Empower Oy, Esse Ekektro-Kraft Ab, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Heinola Energia Oy, Iin Energia Oy, Iitin Sähkö Oy, Jakobstads Energiverk, Jeppo Kraft Al, Keravan Energia Oy, Koillis-Lapin Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Kokkolan Energia, Korpelan Voima, Kronoby Elverk, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Nykarleby Kraftverk, Oulun Seudun Sähkö Kok, Oy Herrfors Ab, Paneliankosken Voima Oy, Pori Energia Oy, Porvoon Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Sallila Energia Oy, Satavakka Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, Vetelin Sähkölaitos Oy, Yli-Iin Sähkö Oy.


Kuva Satapirkan Sähkön perustamiskokouksesta 16.12.1991, jossa hallituksen pj. Jorma Pere ja tj. Hannu Aalto-Setälä allekirjoittavat papereita.

87


Nelivoimasta Satapirkan Sähköön Nelivoima Oy loi hyvän pohjan 1980-luvulla paikallisten sähköyhtiöiden yhteistoiminnalle. Satapirkan Sähkö Oy perustettiin vuonna 1991 jatkamaan ja laajentamaan Nelivoiman toimintaa. Satapirkan Sähköön kuuluu yhdeksän osakasyhtiötä. Nelivoima Oy purettiin 27.4.1993.

Nelivoima Oy oli aikanaan ainutlaatuinen sähkön ostoyhtiö Suomessa. Se oli niin kutsuttu tuottajayhtiö, jossa lähialueen jakelulaitokset ja sähkön tukkumyyjät valjastivat yhteiset etunsa alueen sähkönkäyttäjien hyväksi.

myös muita muutoksia. Sallilan Sähkölaitos Oy on nykyään Sallila Energia Oy ja Keijärven Sähkö Oy fuusioitiin Leppäkosken Sähköön.

Kiristyneet sähkömarkkinat synnyttivät tarpeen perustaa aiempaa isompi yhteistoimintayritys. Monivaiheisten neuvottelujen jälkeen yhtiöt löysivät toimintamallin, jonka pohjalle Satapirkan Sähkö Oy:n perustettiin 16.12.1991. Entisten Nelivoima-yhtiöiden lisäksi mukaan liittyi useita uusia energiayhtiöitä. Perustajayhtiöitä olivat: Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lammaisten Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Keijärven Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallilan Sähkölaitos Oy ja Vatajankosken Sähkö Oy.

Satapirkan Sähköön tehtävänä on tuottaa osakasyhtiöilleen keskitetysti sähkön hankintaan, tietojärjestelmiin ja muihin energialiiketoiminnan kannalta välttämättömiin osa-alueisiin liittyviä palveluita.

Vuonna 1992 mukaan liittyi Vakka-Suomen Voima Oy, joka alkuvaiheessa toimi vielä Laitilan Sähkö Oy:n nimellä. Alkuperäisessä kokoonpanossa on tapahtunut 88

Keskeinen toimija

Tulevaisuudessa yhtiön rooli kustannustehokkaiden palveluiden tuottajana korostuu. Tietojärjestelmien kehittyminen ja esimerkiksi kaavailtu yhteispohjoismainen sähkön vähittäismarkkina tuovat mukanaan uusia haasteita. Satapirkan Sähkö hankki vuonna 2010 osakasyhtiöilleen sähköenergiaa yhteensä 1 752 miljoonaa kilowattituntia. Liikevaihto kasvoi vajaasta 76 miljoonasta eurosta 120 miljoonaan euroon.


89


1992

1993

Maan talous oli lamassa. Konkurssiaalto pyyhki yli Suomen ja työttömyys nousi ennätyslukuihin. Paneliankosken Voiman alueella elinkeinoelämä säästyi pahimmalta. Vain muutamia yritysasiakkaita ajautui konkurssiin.

Lama jatkui Suomessa. Maan talous natisi liitoksistaan ja ulkomaan velka paisui. Työttömiä oli jo puoli miljoonaa.

Haasteellisena aikana Paneliankosken Voima pystyi yhä kasvattamaan 2,8 prosentilla energianhankintaansa. Kokonaishankinta nousi 112,9 gigawattituntiin. Lama ja lauha talvi teki kuitenkin sen, ettei kovan pakkastalven 1987 suurinta sähkönoston tehoarvoa (25 megawattia) ylitetty. Sähkön oston hoiti edellisenä vuonna perustettu Satapirkan Sähkö. Vuosikatsauksessa todetaan, että muutos vaikutti olennaisesti Paneliankosken Voiman hyvän tuloksen saavuttamiseen. Yhtiö juhli 5. kesäkuuta uudistettujen toimitilojen valmistumista ja 80-vuotista toimintaansa.

Paneliankosken Voiman energianhankinta ja liikevaihto kasvoivat kuin lamaa uhmaten. Edelliseen vuoteen verrattuna energianhankinta lisääntyi 3,2 prosenttia. Vuoden alussa tehdyillä sähköveron muutoksilla ja lisäverolla sekä polttoaineiden haittaverolla oli vaikutusta tukkusähkön hintaan. Paneliankosken Voima teki tukkusähkön hinnan nousuja huomattavasti alempia korotuksia omiin myyntitariffeihinsa. Toukokuussa tehotariffihintoja jopa alennettiin 4 prosentilla. Keväällä toteutettiin myös osakepääoman korotus. Maltilliset hinnankorotukset, osakepääoman vahvistaminen sekä osingon jakaminen olivat selvä käden ojennus asiakkaiden ja omistajien suuntaan. Kesäkuun lopussa Panelian padolle valmistui uusi kauko-ohjattava koneluukku. Uusi luukku oli 4,5 metriä leveä ja se korvasi neljä yhden metrin levyistä puurakenteista kankiluukkua. Luukun ohjaus liitettiin Panelian voimalaitoksella sijaitsevan Satapirkan Sähkön valvomoon. Joulukuun alussa Panelian voimalaitoksella otettiin käyttöön uusi dieselgeneraattori.

90


1994 Vuosi oli hyvin pitkälti edeltäjänsä toisinto. Loppuvuodesta tunnelin päässä alkoi näkyä valoa. Pahin lama hellitti otettaan. Paneliankosken Voima teki edelleen hyvää tulosta. Sähköenergian hankinnassa tehtiin uusi ennätys. Kokonaishankinta nousi 120,8 gigawattituntiin. Edellisvuoteen verrattuna kasvua kirjattiin 3,6 prosenttia. Sähkön osto tapahtui Satapirkan Sähkö Oy:n välityksellä Teollisuuden Voimansiirto Oy:ltä. Joulukuun lopussa yhteistyöyhtiö Satapirkan Sähkö solmi Teollisuuden Voimansiirron kanssa uuden pitkäaikaisen sähkönostosopimuksen. Tukkusähkön hinta heilahteli kolmesti vuoden aikana. Paneliankosken Voima teki vain yhden muutoksen myyntitariffeihinsa. Tariffeja laskettiin toukokuun alussa 1,3 prosentilla. Paneliankosken vesivoimalarakennusta kunnostettiin ulkoapäin kesällä. Rakennus on vuodelta 1921. Vuoden lopulla käynnistettiin koko yhtiön henkilöstöä koskeva kehittämisprojekti. Toimintoja ryhdyttiin muuttamaan niin sanottuun tiimityöskentelymalliin.

91


Sähköä ilmassa Uuden sähkömarkkinalain tulo loi jännitteitä sähkömarkkinoille. Ilmapiiri sanan mukaisesti sähköistyi ja joulukuussa tilanne kärjistyi. Satakunnan medioissa alettiin puhua sähkösodasta. Sen kiivain vaihe kesti vajaan kuukauden.

Yksi markkinamyllerryksen liikkeellepanijoista oli Lounais-Suomen Sähkö Oy, joka halusi laajentua. Yhtiö esitti vuoden 1994 lopulla julkisen tarjouksen, jossa se ilmaisi halunsa ostaa Vakka-Suomen Voima Oy:n, Leppäkosken Sähkö Oy:n ja Sallilan Sähkölaitos Oy:n osakkeita. Valtausyritys koski varsinaisesti Satapirkan Sähköä, jonka osakkaita kolme paikallisyhtiötä on. Samoihin aikoihin liikkeellä olivat omilla ostotarjouksillaan myös Satapirkan Sähkö Oy ja Imatran Voima Oy.

Torjuntatoimia

Paneliankosken Voiman, Lammaisten Sähkön, Kokemäen Sähkön ja Köyliön-Säkylän Sähkön johtajat astuivat julkisuuteen vastustamaan avoimesti LounaisSuomen Sähkön laajentumisyrityksiä Satakuntaan. Yhtiöiden mielestä oli tärkeää säilyttää sähkönjakelun määräysvalta lähellä asiakkaita. 92

Torjuntavoitto

Osakkeiden avulla Lounais-Suomen Sähkö havitteli enemmistöosakkuutta Satapirkan Sähkössä ja takaoven kautta määräysvaltaa paikallisyhtiöissä. Lopulta Satapirkan Sähkö ja samalla sen osakasyhtiöt saivat torjuntavoiton. Esimerkiksi Euran, Huittisten ja Laitilan kunnat myivät omistamiaan sähköyhti��iden osakkeita Satapirkan Sähkölle eikä Lounais-Suomen Sähkölle. Myös paikallisista jakeluyhtiöistä kiinnostunut IVO jäi nuolemaan näppejään. IVO:n silloinen pääjohtaja Kalevi Numminen totesi 16. joulukuuta antamassaan lehtihaastattelussa, että Lounais-Suomen Sähkön ostopolitiikka nosti osakkeiden hinnat niin korkeiksi, ettei IVO pääse tarjouksissaan edes mitalisijoille. IVO ja LounaisSuomen Sähkö olivat vanhoja kilpakumppaneita. IVO osti aiemmin muun muassa Lohjan sähkölaitoksen ja osake-enemmistön Vihdin Sähköstä. Lounais-Suomen


Sähkö tavoitteli itselleen myös näitä yhtiöitä. IVO:n ja Lounais-Suomen Sähkön välillä oli tosin myös toisenlainen kytkös, joka syntyi tytäryhtiöomistuksen ja energian oston kautta.

Ohi on

Maakuntalehti Satakunnan Kansa otsikoi 28.12.1994: ”Sähkösota tällä erää ohi”. Uutisessa joulukuussa riehuneen sähkösodan vaikutusten arvioitiin jäävän vähäisiksi satakuntalaisten sähkötariffeihin. Satapirkan Sähkö joutui käyttämään Lounais-Suomen Sähkön valtausyritysten torjuntaan alkuvaiheessa 20−30 miljoonaa markkaa. Tämä oli vain 10 prosenttia summasta, jonka Lounais-Suomen Sähkö ilmoitti varanneensa valtausyrityksiinsä.

Länsivoima sai maistaa omaa lääkettään Onko sähkömarkkinoilla aktiivisesti huseerannut Länsivoima tullut tiensä päähän? Merkit viittaavat siihen, ettei Länsivoima päätä tätä tilivuottaan itsenäisenä konsernina vaan valtiollisen Imatran Voiman konserniyhtiönä. Manu Muukkosen luotsaama Länsivoima jatkoi viime vuonna valitsemallaan nälkäisen kasvun tiellä. Sähkölaitoskauppoja tehtiin pitkin länsirannikkoa niin vilkkaasti, että yhtiön nimikin päätettiin muuttaa ahtaasta Lounais-Suomen Sähköstä Länsivoimaksi. Se kuvaa paremmin uutta reviiriä. Länsivoima liitti ketjuunsa pohjalaisen Jyllinkosken Sähkön ja Hangon kaupungin energialaitoksen. Ennestään rannikolta oli kerätty Satakunnassa sähköä jakele-

vat Megavoima ja piskuinen Merikarvian Sähkö. ”Tarkoituksenmukaisen toiminta-alueen laajentamisen” ohjenuorakseen ottanut Länsivoima sai kuitenkin viime viikolla maistaa omaa lääkettään. Paimion pääkonttorissa saatettiin joutua jopa hieman shokkiin yhtiön suurimman omistajan, IVO:n nostettua yhdessä rysäyksessä omistuksensa lähelle lunastusrajaa. Kuunneltuaan aikansa markkinoilla liikkuneita, mahdollisesti tarkoitushakuisesti syötettyjä nurkkaushuhuja, IVO ryhtyi salamaoperaatioon. Useilla samanaikaisilla kaupoilla se nosti alle kymmenen prosentin osuutensa Länsivoimasta yli 28 prosenttiin. Sen verran IVO vielä häpeilee vanhaa monopolileimaansa, ettei se kertarytinällä kehdannut ylittää kolmanneksen lunastusrajaa ja ottaa Länsivoimaa kerralla haltuunsa. Pitkän päälle IVO:n vähemmistöosakkuus Länsivoimassa on mahdottomuus. Länsivoima on jo nyt niin leimallisesti IVO:n yhtiö, ettei kaikkien vanhojen omistajien voi uskoa säilyttävän Länsivoima-osakkeitaan. IVO:lla on tiettävästi takataskussaan nippu voimassaolevia myyntitarjouksia. IVO:n kannalta kyse on luultavasti jonkinlaisesta linnarauhasta. Se antaa pölyn laskeutua ja iskee sitten - sivistyneen näköisesti. Länsivoiman kaappaaminen ei ole IVO:lle rahasta kiinni. Länsivoiman lopun osakekannan lunastaminen viime viikolla tehtyjen osakekauppojen keskihinnalla, 225 markalla, maksaisi IVO:lle runsaan miljardin. Lähde: Ote Kauppalehden uutisesta 20.3.1996

93


94


1995 1990-luvun puoliväli oli suurten muutosten aikaa. Suomi liittyi EU:n jäseneksi, eduskunta hyväksyi uuden sähkömarkkinalain ja Satapirkan Sähkö Oy sekä sen yhdeksän osakasyhtiötä allekirjoittivat yli kolmen miljardin markan sähkön toimitussopimuksen. Sopimus solmittiin vuoteen 2005 asti ja sillä tähdättiin edullisempaan sähkön hintaan. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan kesäkuun alussa. Samaan aikaan otettiin käyttöön kauppa- ja teollisuusministeriön uudet sähkön myynti- ja liittymisehdot. Yhdessä nämä uudistukset muuttivat sähkömarkkinakenttää rajusti. Paneliankosken Voiman asemaa kilpailun vapautuminen ei horjuttanut. Yhtiö säilytti kaikki entiset asiakkaansa. Sähköenergian hankinta pieneni vuonna 1995 edellisvuoteen verrattuna 0,86 prosenttia. Kokonaishankinta oli 119,7 gigawattituntia. Pienestä notkahduksesta huolimatta, kokonaishankinta oli ennätysvuoden 1994 jälkeen seuraavaksi suurinta.

Avoimet sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden avaamisessa Suomi oli Ison-Britannian, Norjan ja Ruotsin kanssa maailman ensimmäisten maiden joukossa, paljon ennen Euroopan unionin sähkömarkkinadirektiiviä. Suomessa sähkömarkkinalaki tuli voimaan vuonna 1995. Markkina-avaus tapahtui asteittain, kuten yleensä kaikissa sähkömarkkinansa avanneissa maissa. Suomessa syksystä 1995 lähtien suurimmat yritykset ovat pystyneet kilpailuttamaan sähkönhankintansa. Syksystä 1998 lähtien pienimmätkin sähkönkäyttäjät, muun muassa kaikki kotitaloudet ja sähköistetyt kesämökit, ovat voineet kilpailuttaa sähkönmyyjiä. Sähköverkkotoiminta on edelleen luvanvaraista, viranomaisten tarkoin valvomaa toimintaa. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska muodostavat yhteisen pohjoismaisen sähkömarkkina-alueen. Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool Spot Oslossa määrittää sähkölle päivittäisen markkinahinnan. Tulevaisuudessa suomalainen kotitalous saattaa hankkia sähkönsä muultakin kuin vain kotimaiselta sähkönmyyjältä. Sähkömarkkinat laajentuvat asteittain kattamaan EU-Euroopan. Sähkö on ollut Suomessa pitkään Euroopan halvimpia. Lähde: Energiateollisuus ry

95


Suomen tie EU:n jäseneksi

Keskustelu Suomen liittymisestä Euroopan yhteisön jäseneksi käynnistyi toden teolla Neuvostoliiton hajottua ja kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun alussa. Keskustelu sai lisävauhtia kun Ruotsi haki jäsenyyttä heinäkuussa 1991. Suomen hallitus jätti eduskunnan tuella jäsenyyshakemuksen maaliskuussa 1992. Suomi aloitti jäsenyysneuvottelut Euroopan yhteisöjen kanssa helmikuussa 1993 samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa. Suomi neuvotteli unionin kanssa erityisesti maataloudesta ja aluepoliittisista kysymyksistä, sillä muusta oli pitkälti ehditty neuvotella jo ETA-sopimuksen yhteydessä. Eniten vaikeuksia neuvotteluissa aiheuttikin maataloussektorin yhteensovittaminen unionin maatalouspolitiikkaan.

Suomalaiset äänestivät jäsenyyden puolesta

Lokakuussa 1994 Suomessa pidettiin neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen jäsenyyttä unionissa. Äänestysprosentti oli 74. Jäsenyyden kannattajat perustelivat liittymistä turvallisuustekijöillä ja taloudellisella hyödyllä: jäsenyys tarjoaisi suomalaisille yrityksille pääsyn unionin sisämarkkinoille ja mahdollistaisi samalla yleisen vakaan taloudellisen kehityksen. Lisäksi jäsenyys takaisi Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin, jotka joka tapauksessa muovaisivat kansallisen politiikkamme sisältöä.Vastustajat puolestaan katsoivat, että jäsenyys kaventaisi oleellisesti Suomen oikeutta määrätä omis96

ta asioistaan. Jäsenyyden pelättiin myös heikentävän peruselinkeinojen, lähinnä maatalouden, harjoittamista. Myös pelot rajojen avaamisen seurauksista ja sosiaaliturvan heikkenemisestä olivat syitä vastustukseen. Lopullisen päätöksen teki eduskunta 18. marraskuuta 1994. Vuoden 1995 alusta Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät jäseniksi yhteisöön, josta Maastrichtin sopimuksen voimaantulon myötä oli tullut Euroopan unioni. Lähde: Ulkoministeriö, Eurooppatiedotus

Lintujen asialla

Sähkön ja lintujen tiet ovat toisinaan törmäyskurssilla. Paneliankosken Voima asensi vuonna 1995 Eurajoen Kuivalahdensalmeen sähkölangoille uudet lintupallot. Värikkäät lintupallot toimivat varoittavina liikennemerkkeinä muun muassa alueen joutsenille. Lintu-uutinen

Sähkömiehet pelastivat huuhkajan

Tarkkaavainen isäntä huomasi huuhkajan jääneen kiinni suurjännitelinjan eristimeen lauantaina puolenpäivän aikaan Kiukaisten Köylypolvella. Hän ilmoitti tapauksesta Paneliankosken Voima Oy:n sähköasentajille. Sähkömiesten nopea toiminta pelasti huuhkajan sähköiskulta ja muultakin vauriolta. Huuhkajan pelastamisen ajaksi sähkönjakelu oli keskeytettävä useasta muuntopiiristä. Huuhkaja jäi toipumaan tapauksen järkytyksestä yön yli läheiseen Mäkikallin kanalaan. Lähde: Alasatakunta-lehti 5.12.1995


97


98


1996 Paneliankosken Voima jatkoi kiristyneestä kilpailusta huolimatta kasvu-uralla. Sekä sähkön myynti että liikevaihto kasvoivat. Tulos oli voitollinen sekä sähkön myynnin että siirron osalta. Tilikauden hyvän tuloksen muodostumiseen vaikuttivat muun muassa tehdyt sähköurakat ja muille yhtiöille tuotetut palvelut. Vaikka kaikki investoinnit, lähes 858 000 euroa, toteutettiin omarahoituksella, yhtiön maksuvalmius ja omavaraisuusaste paranivat. Yksi vuoden 1996 investoinneista oli Panelian voimalaitoksen saneeraus. Paneliankosken Voima kunnosti entiseen dieselvoimahalliin tilat Satapirkan Sähkön toimihenkilöille. Yhteisyrityksen käytössä oli muutostöiden jälkeen noin 300 neliön vuokratilat. Vuosikatsauksen mukaan kilpailuttaminen oli Paneliankosken Voiman alueella tervettä tasapuolisen tariffipolitiikan ansiosta. Samaan hengenvetoon todettiin: Myös sähkömarkkinoilla kaupankäynnin on oltava kannattavaa ja kustannustehokasta. Asiakkaalle ei voida myydä sähköä halvemmalla kuin sen hankinta tulee maksamaan, sillä muuten toinen asiakas tai asiakasryhmä joutuu maksajaksi.

Paneliankosken Voiman tulos liiankin hyvä?

Toimitusjohtaja Hannu Aalto-Setälä arvostelee ajan henkeä: ”Ei riitä hyvä toimeentulo, vaan pitää ottaa vaikka viimeisetkin parhaalta kaverilta.” Paneliankosken Voima Oy:n viime vuoden (1995) tulos antaa toimitusjohtaja Hannu Aalto-Setälän mukaan osittain harhaanjohtavan hyvän kuvan yhtiön taloudellisesta tilasta. Liikevaihdoksi muodostui 38,1 miljoonaa markkaa, mikä on lähes 4 miljoonaa markkaa edellisvuotta enemmän. Yhtiön käyttökate oli 7,4 miljoonaa markkaa. Liikevoitto oli 4,2 miljoonaa ja voitto ennen varauksia ja veroja 4,7 miljoonaa markkaa. Tilikauden voitoksi muodostui 2,3 miljoonaa markkaa. Osinkona osakkaille yhtiö jakaa 13 markkaa osakkeelta. Lähde: poiminta maakuntalehti Satakunnan Kansan uutisesta 27.4.1996

Paneliankosken Voimassa pidettiin markkinoiden vapautumisen jälkeenkin äärimmäisen tärkeänä, että hinnoittelu on tasapuolista kaikille sen asiakkaille.

99


1997 Sähkömarkkinoiden vapautuminen näkyi hinnoittelussa. Osa sähköyhtiöistä pyrki laajentamaan reviiriään polkuhinnoittelun avulla ja omien vakioasiakkaiden kustannuksella. Paneliankosken Voima irtisanoutui tällaisesta toimintatavasta. Yhtiö pärjäsi vääristyneestä kilpailusta ja tiukasta markkinapuristuksesta huolimatta hyvin. Myynti pysyi koko vuoden ennallaan. Liikevaihto notkahti 1,3 prosenttia, mikä johtui eräiden veroluontoisten maksujen kirjautumismuutoksesta. Vertailukelpoisessa tuloksessa liikevaihto olisi näyttänyt 3,7 prosentin kasvua. Yhtiön hyvästä tilasta kielii sekin, että kaikki yhtiön lähes 1,2 miljoonan euron (7,1 miljoonan markan) investoinnit toteutettiin omarahoituksella. Silti yhtiön maksuvalmius ja omavaraisuusaste säilyivät lähes ennallaan. Merkittävimpiä investointeja olivat Panelian voimalaitoksen kunnostustyöt, joiden yhteydessä muun muassa katto palautettiin alkuperäiseen muotoonsa ja kanavarakenteet uusittiin. Loppuvuodesta hankittiin toinen dieselvoimalakontti. Vuoden aikana kehitettiin myös markkinointia. Paneliankosken Voima, Köyliön-Säkylän Sähkö ja Lammaisten Sähkö palkkasivat yhteisen markkinointipäällikön koordinoimaan myynti- ja markkinointitoimintaa. Yhtiö liittyi myös Voimatori Oy:n markkinointiketjuun.

100


101


Pasi Haarala Naantalin Energia Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2009 Toimi 1990−2000 -luvuilla muun muassa markkinointipäällikkönä PKV:ssa sekä Lännen Voimayhtiöt Oy:n ja Voimatori Oy:n toimitusjohtajana

Tehoa markkinointiin

Naantalin Energia Oy:n toimitusjohtaja Pasi Haarala oli aiemmin vuosia paikallisten sähköyhtiöiden ja Voimatori Oy:n leivissä. − Tulin avaamaan latuja, joita kukaan ei ollut aiemmin hiihtänyt, Pasi Haarala sanoo. Hän aloitti työnsä ”PKV-leirissä” vuonna 1997. − Toimin aluksi Köyliön-Säkylän Sähkön, Lammaisten Sähkön ja Paneliankosken Voiman yhteisenä markkinointipäällikkönä. Palkkani maksoi kolme eri yhtiötä ja työpisteitä oli saman verran. Työpisteiden määrä kasvoi neljään, kun Kokemäen Sähkö liittyi mukaan. − Kiersin siihen aikaan paljon paikasta toiseen. Vaikka 102

yhtiöt tekivät tiivistä yhteistyötä, ne olivat silti itsenäisiä. Jokaisella talolla oli omat markkinointitiiminsä ja omat tapansa hoitaa asioita.

Hyvä oppi-isä

Markkinointipäällikön vakanssi oli uusi ja siksi haasteellinen. Aivan tyhjältä pöydältä Pasi Haaralan ei tarvinnut työtään silti aloittaa. − Etenkin Paneliankosken Voiman silloisella toimitusjohtaja Hannu Aalto-Setälällä oli selkeitä visioita markkinoinnin päälinjoista. Hän ei kuitenkaan asettanut työlleni rajoja, vaan antoi vapaat kädet toteuttaa omia ideoitani.


Lisää näkyvyyttä

Sähköyhtiöiden tavoitteena oli saada kustannustehokkaasti lisää näkyvyyttä ja samalla parantaa asiakaspalvelua. − Teimme muun muassa omaa asiakaslehteä, joka jaettiin osoitteellisena Euran, Eurajoen ja Kiukaisten talouksiin. − Osallistuimme myös aktiivisesti alueen tapahtumiin ja järjestimme paljon erilaisia tilaisuuksia omille sidosryhmillemme.

Uusiin tehtäviin

Vuoden 2000 marraskuussa Haarala nimitettiin Lännen Voimayhtiöt Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän hoiti oman toimensa ohella myös Voimatori Oy:n markkinointipäällikön tehtäviä. Vuoden 2002 helmikuussa hän siirtyi kokonaan Voimatorin markkinointipäälliköksi ja saman vuoden syyskuussa toimitusjohtajaksi. − Minulla oli aiempaa kokemusta markkinoinnista, mut- Paneliankosken Voima on yksi Lännen Voimayhtiöiden ta ei energia-alasta. Kyllähän ne olivat Hannu ja Suk- ja Voimatorin osakasyhtiöistä. Vuoden 2009 keväällä hänestä tuli Naantalin Energian toimitusjohtaja. sen Lauri, jotka opettivat minut sähköalalle. − Peruutuspeiliin katsomalla huomaa, että vajaassa 20 vuodessa energiamarkkinat ovat muuttuneet enemmän Yhtiölle verkkosivut kuin sitä edeltäneinä 80 vuotena yhteensä. Kaikki alkoi Lähes ensitöikseen Haarala sai hoitaakseen verkkosi- vuonna 1995 sähkömarkkinoiden vapautumisesta. vu-projektin. − Kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Uskoi− Paneliankosken Voima taisi saada ensimmäiset netti- sin, että Paneliankosken Voima on ainakin jossakin sivunsa vuoden 1998 syksyllä. Teimme ne yhteistyössä muodossa olemassa seuraavan sadan vuoden päästä. Nakkilan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskeli- Moni asia riippuu kotimaisesta ja kansainvälisestä kehijoiden kanssa. tyksestä, mutta myös siitä, haluavatko Paneliankosken Vuotta aiemmin saman oppilaitoksen opiskelija oli suun- Voiman omistajat tulevaisuudessa yhä sitoutua yhtiöön, nitellut Paneliankosken Voimalle uuden logon. Haarala toteaa. 103


Uusi logo

Paneliankosken Voima Oy:n uusi logo julkistettiin 23. toukokuuta 1997. Sen suunnitteli Juha Majander. Logon graafiset kuviot ilmentävät vesivoimalan patoa ja siinä virtaavaa vettä. Valintaa edelsi kilpailu, jonka yhtiö järjesti yhdessä Satakunnan Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa.

Juha Majanderin suunnittelemat patoluukut esiintyvät yhtiön logon eri muodoissa.

Paneliankosken Voima Oy:n logoa päivitettiin juhlavuoteen sopivaksi.

104


Voimatori Oy

Osa Voimatori -yhtiöistä aloitti jo vuonna 1995 osakkaiden keskinäisen, päivittäisen kaupankäynnin. Ketjumarkkinointi alkoi syksyllä 1997, mistä lasketaan Voimatorin nykyketjun syntyneen. Toiminta jatkui näin kaksi ja puoli vuotta. Vuoden 2000 maaliskuussa Voimatori perustettiin uudelleen ja muutettiin markkinointiyhtiöksi. Nykyään Voimatori on 15 suomalaisen, itsenäisen ja paikallisen energiayhtiön muodostama valtakunnallinen kehitys- ja markkinointiketju. Yhteistyön päämäärä on vahvistaa paikallisten energiayhtiöiden asemaa taistelussa markkinoiden keskittymistä ja kilpailun vähenemistä vastaan. Voimatorissa suuruuden edut yhdistyvät pienuuden joustavuuteen. Voimatori ketjun perusarvot ovat: itsenäinen ja paikallinen, luotettava kumppani, osaava ja tehokas, suomalainen, ympäristöystävällinen. Osakasyhtiöt: Etelä-Suomen Energia Oy, Haminan Energia Oy, Keravan Energia Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Kuoreveden Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Rauman Energia Oy, Sallila Energia Oy, Vakka-Suomen Voima Oy ja Vatajankosken Sähkö Oy.

Voimatori-yhtiöiden motto:

”Jotta pienet purot voisivat muodostaa joen, on niiden ensin löydettävä tiensä yhteiseen uomaan.” Poiminta Paneliankosken Voiman vuosikatsauksesta 1997: ”Myyntistrategiamme ei ole mennä myymään Kosken Woimaamme oman yhtiömme alueen ulkopuolelle edullisemmin kuin meidän kivijalkanamme oleville omille asiakkaillemme. Oman voimantuotantomme antama etu kuuluu oman verkkoyhtiömme asiakkaille, eikä sitä pidä jakaa kauemmaksi. Hinnoittelussa pidämme juuri tasapuolisuutta tärkeänä tyytyväisyyden säilyttämisen ehtona. Olemme kiitollisia koko asiakaskunnalle meihin kohdistuvasta luottamuksesta sähkön toimittamisessa. On muistettava, että sähköyhtiön toiminta on paljon muutakin kuin sähkön myyntiä. Se on oman talousalueen merkittävää talouselämän taustatukea ja asumismukavuuden ylläpitoa kaikissa tilanteissa – myös myrskyisinä ja lumituiskuisina päivinä ja öinä.”

105


106


1998

1999

Sähkömarkkinat vapautuivat koskemaan myös yksittäisiä kotitalouksia eli pienasiakkaita. Päättäjät unohtivat kuitenkin samalla vapauttaa tukkumyynnin. Voimaan jääneet vanhat monopolikauden sopimukset jarruttivat sähkömarkkinoiden lopullista vapautumista. Vasta loppuvuodesta myös pienasiakkaat pääsivät ostamaan sähkönsä vapaasti ilman kalliita tuntitehomittareita. Kun suurasiakkaat pääsivät vuonna 1995 ensi kerran kilpailuttamaan sähkösopimuksiaan, ei Paneliankosken Voimassa tapahtunut asiakaskatoa. Samaa uskollisuutta osoittivat myös pienasiakkaat.

Vuosituhat päättyi Paneliankosken Voiman kannalta kaksijakoisissa tunnelmissa. Kauppa- ja teollisuusministeriö suositti helmikuussa tukkusähkösopimusten kohtuullistamista. Tämän perusteella, yhtiö sai sähkönostosopimukseensa tilaustehon määrällisen alentamisen. Tämä antoi yhtiölle mahdollisuuden ostaa osan sähköstä vapailta markkinoilta. Näin kokonaishankintahinta saatiin alenemaan.

Yhtiön sähkön myynti sen verkkoalueen ulkopuolelle oli selvästi suurempaa kuin ulkopuolinen myynti sen alueelle. Asiakkaat osoittivat, ettei hinta ole ainoa kilpailukriteeri sähköntoimittajaa valittaessa. Arvoa annettiin myös toimitusvarmuudelle ja sähköyhtiön läheisyydelle.

Sähköä myytiin edellisvuotta enemmän. Sähkökauppa oli myynnin kasvusta ja sopimusten kohtuullistamisesta huolimatta tappiollista, sillä markkinatilanne oli vaikea. Vasta marraskuun alussa tilanne hellitti sen verran, että yhtiö pystyi alentamaan omia myyntitariffihintojaan. Paneliankosken Voimalla oli halu kasvaa. Yhtiö jätti Euran kaukolämpölaitoksesta ostotarjouksen, kun kunta ilmoitti myyvänsä sen. Yhtiö oli mukana tarjouskilvassa kalkkiviivoille asti, mutta kesäkuussa kunta ilmoitti, että laitos myydään Fortumille. Marraskuun 13. päivänä oli suuri sähköhäiriö. Se aiheutui Länsiverkot Oy:n 110 kilovoltin pylvään kaatumisesta Euraniityllä. Paneliankosken Voiman henkilökunta selvitti ongelmatilanteen ammattitaidolla ja nopeasti.

107


Suomesta tuli talous- ja rahaliiton jäsen

Liittyessään EU:n jäseneksi vuonna 1995 Suomi liittyi suoraan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toiseen vaiheeseen. Tällä vaiheella tarkoitetaan eri maiden talouksien lähentämistä siten, että EMUn kolmas vaihe eli yhteiseen rahaan siirtyminen sujuisi mahdollisimman helposti. EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirryttiin tammikuussa 1999. Siitä lähtien euroa on voinut käyttää tilirahana. Vuoden 2002 alussa laskettiin liikkeelle eurosetelit ja -kolikot, jotka korvasivat vanhat kansalliset rahat kuten Suomen markan. Lähde: Ulkoministeriö, Eurooppatiedotus

Mikä Y2K? Ennalta kuulutetun maailmanlopun kronikka

Kun maailma astui kymmenen vuotta sitten uudelle tuhatluvulle, syntyi maailmanlopun joukkohysteria siitä, että tietokoneita ei ole suunniteltu ymmärtämään aikaa vuoden 1999 jälkeen. Tietokoneet tulevat hulluiksi ja ne alkavat toimia miten sattuu, kun vuosi vaihtuu ja maailma astuu vuoteen 2000. Lentokoneet saattavat pudota taivaalta, sähköverkko voi kytkeytyä pois päältä, puhelinliikenne lakata ja ydinvoimaloiden reaktoreiden sydämet saattavat sulaa. Pankkien kirjanpito voi mennä niin sekaisin, ettei enää tiedetä, kenellä oli tilillä rahaa ja kuinka paljon. Liikenteen vaikeudet voivat estää ruuan jakelun, joka aiheuttaa nälkämellakoita. Hurjimmissa jutuissa puhuttiin jopa siitä, kuinka ydinohjukset lähtevät lentoon siiloistaan, mutta myös tavallisista autoista varoitettiin. Niiden elektroniikassa on pieniä tietokoneita, joiden epäkuntoon meno saa kaasun hirttämään kiinni ja autot syöksyvät hallitsematta minne sattuu. Myös jarrut voivat lakata toimimasta. Rehellisyyden vuoksi mainittakoon, että minä olin yksi niistä, jotka kirjoittivat näitä juttuja. Jälkeenpäin Y2K ongelma tuntuu epätodelliselta hölmöilyltä, mutta joukkohysteria otti valtaansa niin hallitukset kuin suuret yrityksetkin. Ne syytivät miljardikaupalla rahaa tietokonealan firmoille ja konsulteille, jotka

108


työskentelivät kuumeisesti ehkäistäkseen suurimmat vahingot ennen kuin kello lyö kaksitoista yöllä joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 1999. Kun vuosi vaihtui, kummastusta ja orastavaa epäilyä Y2K:n todellisesta olemuksesta herätti se, että Aasiassa asiat sujuivat samalla tavalla kuin ennenkin. Sama tapahtui myös Italiassa ja kaikissa muissakin maissa, jotka eivät olleet välittäneet panna tikkua ristiin. Kolmen viikon kuluttua vuosituhannen vaihdoksesta ilmestynyt The Economist alkoi kysellä, kuka maksaa Y2K:n kustannukset, koska Y2K ongelmaa oli mitä ilmeisimmin liioiteltu. Lähde: ote Taloussanomien kolumnista/Markku Saksa, Washington D.C. 6.1.2010

Kilpailu vapautui

Kilpailu sähkön pienkuluttajista vapautui Suomessa vuoden 1998 syksyllä, jolloin koko vähittäiskauppa pääsi avoimien markkinoiden piiriin. Avoimilla markkinoilla sähkön tarvitsijat voivat kilpailuttaa sähköostonsa riippumatta siitä, missä ja miten ne ovat sähköverkkoon liittyneet. Verkkoyhtiöiden on tarjottava hallitsemansa verkkoalueen kaikille tarvitsijoille kohtuuhintainen verkkoon liittyminen, sähkön siirto, mittaus ja taseselvitysten hoitaminen. Mikäli sähkönkäyttäjä ei kilpailuta sähköostojaan, hän on niin sanottu toimitusvelvollisuusasiakas. Markkina-alueen määräävässä asemassa olevan sähkönmyyjän on toimitettava toimitusvelvollisuusasiakkaalle tämän tarvitsema sähkö kohtuulliseen hintaan. Lähde: Valtioneuvosto 1999

109


2000-2010 • 1.1.2000 voitiin huokaista helpotuksesta, sillä Y2K ei aiheuttanut tietokoneille eikä sähkönjakelulle ennustettuja ongelmia. • Vuoden 2000 tammikuussa Eurajoen kunnanvaltuusto näytti vihreää valoa Posivan ydinjätelaitoksen rakentamiselle Olkiluotoon. • 2000 helmikuussa Halonen valittiin Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi ja maaliskuussa Putin puolestaan Venäjän presidentiksi. • 11.9.2001 maailmaa järisytti New Yorkin World Trade Centeriin kohdistunut terrori-isku. • Maaliskuun alussa vuonna 2002 Suomen markalle jätettiin hyvästit ja siirryttiin eurojen käyttöön. • Vuonna 2002 Teollisuuden Voima Oyj sai valtiolta luvan OL3:n eli Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamiseen. • Huhtikuussa 2008 TVO Oyj jätti OL4:n periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle. • Tammikuussa 2009 Fennovoima Oy jätti oman periaatepäätöshakemuksensa. • Valtioneuvosto puolsi uusia ydinvoimala hankkeita ja eduskunta sinetöi päätökset heinäkuussa 2010. TVO sekä Fennovoima saivat  luvan Suomen kuudennen ja seitsemännen ydinvoimalayksikön rakentamiseen. • Paneliankosken Voima liittyi osakkaaksi vuoden 2009 lopussa perustettuun Suomen Voima Oy:öön. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa osakkailleen. • Maailmantaloudessa elettiin vuosikymmenen lopulla poikkeuksellisen epävarmoja aikoja. Vuoden 2008 syksyllä Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi laajeni globaaliksi talouslamaksi. Kriisin laukaisijana pidettiin investointipankki Lehman Brothersin konkurssia.

Uudet tuulet puhaltavat energiamarkkinoilla Suomessa tehtiin 2000-luvulla sarja pitkän tähtäimen energiapäätöksiä, joilla oli tarkoitus kasvattaa energiaomavaraisuutta ja samalla vähentää hiilidioksidipäästöjä. Energiakysymyksistä ja eri energiamuodoista keskusteltiin paljon. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen Suomeen edellyttää valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä ja eduskunnan sinetöintiä. Myönteisen rakennusluvan sai 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kolme uutta ydinvoimalayksikköä. Myös tuulivoiman ja aurinkoenergian hyödyntäminen oli esillä. Paneliankosken Voimassa energiamarkkinoiden kehitystä seurattiin tarkasti. Yhtiö valitsi omaksi strategiakseen hankkia ulkopuolelta ostettujen tuotantoosuuksien avulla lisäkapasiteettia. Pääpaino asetettiin uusiutuvalle energialle ja vähäpäästöisille sähköntuotantotavoille. Lisää tuotantokapasiteettia yhtiö saa, kun Olkiluodon 110

kolmas ydinvoimayksikkö aikanaan kytketään valtakunnan verkkoon. Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeessa ja Olkiluodon neljännessä ydinvoimalahankkeessa Paneliankosken Voima on ollut mukana alusta asti. Näiden laitosten suunniteltu kokonaisteho on 1600 megawattia per laitos ja yhtiön osuus näistä on yhteensä noin 10 megawattia. Lisäksi yhtiö on mukana muun muassa Kemin Ajoksen ja Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimalapuistoissa. Paneliankosken Voima hankkii asiakkailleen myymästä sähköstä noin 85 prosenttia pohjoismaisilta tukkusähkömarkkinoilta. Yhtiön omat vesivoimalaitokset tuottavat vain muutaman prosentin kokonaissähköstä. Yhtiö pyrkii määrätietoisesti kasvattamaan omavaraisuusastettaan sähkön hankinnassa. Ostetuilla tuotanto-osuuksilla ja lisäkapasiteetilla yhtiö pyrkii takaamaan mahdollisimman vakaan ja kohtuuhintaisen kuluttajasähkön hinnan alueensa asiakkaille.


Tervetuloa 2000-luku

”Uuden vuosituhannen alkaessa Suomi on monin tavoin parempi ja hienompi maa kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Maa on avautunut Eurooppaan, ilmapiiri on vapautunut ja elämä täynnä mahdollisuuksia. Yrittäminenkään ei ole enää häpeä, kuten oli vielä 1970-luvulla, vaan nyt sitä jopa arvostetaan. Kansainvälinen kilpailukykymme on hyvä ja Suomi on vihdoin onnistunut profiloimaan itsensä puujaloilla seisovasta neljän markan maasta hitech-osaajaksi. Suomi tunnetaan Nokiasta ja kännyköistä, mutta myös nettikäytöstä ja muusta tietotekniikasta. Kymmenet pienet, usein nuorten pyörittämät innovatiiviset yritykset ovat aivan kansainvälistymisen kynnyksellä ja tulevat aikanaan toistamaan Datafellowsin menestystarinan. Kansainväliset ja arvovaltaiset bisneslehdet ovat nostaneet Suomen tulevaisuuden maaksi ja kirjoittavat meistä ylistäviä juttuja. Näiden juttujen vaikutus Suomi-kuvan kohottamisessa on sata kertaa merkittävämpi kuin se, että Monacossa asuva ”Hakkinen” voittaa McLarenille formuloiden maailmanmestaruuden.” Lähde: Talous-Sanomat 1.12.1999

111


Sähkömarkkinat vuosina 2000−2010 • Keväällä 2000 noin 2 prosenttia sähkönkäyttäjistä oli vaihtanut myyjää (Sener). • Kesällä 2000 yli puolet sähköstä ostettiin sopimushintaan (Energiamarkkinavirasto). • 2002 eriytetty spottikaupan sähköpörssi Nord Pool Spot perustettiin. Omistajiksi tulivat Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kantaverkko-operaattorit sekä johdannaissähköpörssinä jatkava Nord Pool ASA. • Talvi 2002−2003 oli pohjoismaisille sähkömarkkinoille kova koetus: vähäisten vesivarantojen ja kylmän talven takia sähköpulan uhka nosti markkinahinnan korkealle. Korkea hinta välittyi norjalaisille ja myös ruotsalaisille asiakkaille, jotka vähensivät kulutustaan ja markkinat selvisivät testistä. • 2004 sähkömarkkinalain uudistus: - sähköverkkoliiketoiminta oli eriytettävä muista sähköliiketoiminnoista ja yhtiöitettävä, jos pienjännitesiirtoa vähintään 200 gigawattituntia vuodessa - suurimmille verkkoyhtiöille määrättiin lisäksi hallinnollinen eriyttäminen ja toiminnallinen eriyttäminen - verkkoliiketoiminnan valvonta muuttui etukäteen tehtäväksi • 2005 alkoi EU:n ensimmäinen päästökauppakausi. • 4.12.2006 Suomen ja Viron välinen Estlink-kaapeli vihittiin käyttöön. • Joulukuussa 2008 Euroopan kantaverkko-operaattorit perustivat yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n. • Vuoden 2008 aikana 4,4 prosenttia sähkönkäyttäjistä vaihtoi sähkönmyyjää (EMV). • 1.3.2009 tuli voimaan uusi sähkömarkkina-asetus. Sähkömarkkinoiden toimintaa haluttiin tehostaa ja energiatehokuutta edistää asentamalla tuntimittaus valtaosaan Suomen käyttöpaikoista. Tavoitteena oli vähintään 80 prosentin kattavuus kaikista käyttöpaikoista jokaisen jakeluverkon alueella 2014 alkuun mennessä. • Kesäkuussa 2009 EU:n energian kolmas sisämarkkinapaketti hyväksyttiin - kantaverkkotoiminnan eriyttäminen, energiamarkkinaviranomaisten (ACER) ja kantaverkkoyhtiöiden (ENTSO-E sähköpuolella) yhteistyö, kansallisten energiamarkkinaviranomaisten itsenäisyyden lisääminen ym. • 2009 aloitettiin EU:n laajuisten kolmannen energiamarkkinapaketin edellyttämien verkko- ja markkinasääntöjen valmistelu viranomaisten ja kantaverkkoyhtiöiden johdolla. Kantaverkkoyhtiöt aloittivat alueellisten ja EU:n verkon kehittämissuunnitelmien laadinnan. • 1.4.2010 Viro liittyi pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen. Lähde: Energiateollisuus ry

112


2000 Paneliankosken Voima pääsi vuosituhannen vaihtuessa ostamaan entistä enemmän sähköä vapailta markkinoilta, kun osa vanhoista sähkön ostosopimuksista päättyi. Vuoden 2000 sähkökauppaa tämä ei silti kääntänyt voitolliseksi. Markkinoilla liikkui edelleen aggressiivisia sähkömyyjiä, jotka tarjosivat kuluttajille sähköä polkuhintaan tai olemattomilla katteilla. Toimitusjohtaja Hannu Aalto-Setälä arvioi markkinakatsauksessaan: ”Aktiivisimmin markkinoilla riehuneet sähkönmyyjät näyttävät tehneen suurimmat tappiot sähkönmyyntiliiketoiminnassa. Kaipa näissäkin yhtiöissä on hallitus, joka ottaa kantaa yhtiön myyntistrategioihin.” Paneliankosken Voimassa sähkönmyynti kasvoi vain 0,5 prosenttia. Sähkön siirto omassa verkossa pieneni 0,3 prosenttia. Liikevaihto supistui 5,8 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna. Alenevista luvuista huolimatta yhtiö kasvatti liikevoittoaan. Yhtiö maksoi kesällä pois etukäteen sähkösopimuksen tehomaksuja. Ennakot maksettiin vuosilta 2001−2005, mikä rasitti vuotta 2000, mutta lisäsi liikkumavaraa tuleville vuosille. Kesällä koettiin takaisku, kun Eurajoen Pappilankosken turbiini rikkoontui. Konerikon vuoksi voimalaitos oli noin kaksi kuukautta poissa tuotannosta. Onni onnettomuudessa oli, että turbiini hajosi kesällä halvan energian aikaan. Myös vakuutukset pienensivät tappioita. Yhtiö jatkoi vuonna 2000 investointeja. Pääosin ne kohdennettiin jakeluverkkoon, mutta rahaa käytettiin myös Panelian vesivoimalaitoksen tornin katon uusimiseen. Tornin huopakaton tilalle saatiin kauniisti kaartuva saumapeltikatto kesäkuun lopulla. Noin kaksi tonnia painavan katon teki Panelian Rakennustyö Oy. Mallia otettiin

tornin alkuperäisestä katosta vanhojen valokuvien perusteella. Paneliankosken voimalaitosrakennusta on tehty pala palalta vuosikymmenten aikana. Torniosa rakennettiin vuonna 1921 ja se tehtiin sähkölinjoja varten. Torniin liitettiin 1950-luvulla matalampi lisäsiipi dieselvoimalaitosta varten. Vuonna 1997 siipeen lisättiin kuistiosa. Paneliankosken Voima perusti kesällä yhdessä Köyliön-Säkylän Sähkö Oy:n kanssa markkinointi- ja sähkönhankintayhtiön Lännen Voimayhtiöt Oy:n. Uudelle yhtiölle siirrettiin vanhat sähkön hankintasopimukset. Yhteistyön uudelleenvirittämisestä arvioitiin olevan osakkaille hyötyä etenkin sähkön hankinnassa.

Lännen Voimayhtiöt Oy

Lännen Voimayhtiöt Oy merkittiin Kaupparekisteriin 24.10.2000. Rekisteröinnin yhteydessä yhtiön tavoitteet määriteltiin näin:

”Yhtiön toimiala on hankkia ja myydä, lähinnä osakkaitaan myyntiagentteina käyttäen, energiaa pääasiassa näitten vastuualueilla sekä edistää osakkaiden välistä paikallista energia-alan yhteistyötä. Tässä tarkoituksessa yhtiö hankkii, omistaa, vuokraa ja hallitsee tarvittavia sähkön tuotantolaitteistoja, kiinteistöjä, rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Toimintaansa varten yhtiö omistaa osakkeita ja osuuksia.” 113


2001 Paneliankosken Voima haki jälleen uutta puhtia toimintaansa. Yhtiö kasvatti omistusosuutensa Kokemäen Sähkö Oy:ssä 0,6 prosentista noin 23 prosenttiin. Vuosien 2000 ja 2001 taitteessa toteutettu järjestely liittyi osakekauppaan, jossa Satapirkan Sähkö ja sen osakasyhtiöt ostivat Kokemäen kaupungilta 51 prosenttia Kokemäen Sähkö Oy:n osakkeista. Satapirkan Sähkön leiriin kuuluvien yhtiöiden omistusosuus yhtiöstä nousi yhteensä 80 prosenttiin. Eri yhtiöiden omistusosuudet Kokemäen Sähköstä jakaantuivat heti kaupanteon jälkeen näin: Satapirkan Sähkö 33 prosenttia, Köyliön-Säkylän Sähkö ja Paneliankosken Voima kumpikin 23 prosenttia. Sallilan Sähkölaitoksella (nykyisin Sallila Energia Oy) on noin 3 prosentin osakesiivu. Kaupunki myi paikallisille sähköyhtiöille myös Kiinteistö Oy Tulkkilan Talot ja Kiinteistö Oy Krootilan Talot -nimiset yhtiöt, jotka omistivat Kokemäen Sähkön osakkeita. Lisäksi kaupunki myi kiinteistöyhtiöiden omistamat Satapirkan Sähkön B-osakkeet. Samaan pakettiin kuului vielä järjestely, jolla kaupunki osti Kokemäen Sähköltä Kokemäen Lämpö Oy:n 91 osaketta nimellisarvoon. Paneliankosken Voiman suurin yksittäinen investointi kohdistui Eurajoen Uskalinmaan saaren sähköistämiseen. Meren saareen vedettiin sähköt 30 mökkitontille. Yhtiön kesämökillä vietettiin yhdessä mökkiläisten kanssa valojuhlaa 30.8.2001. Edellisenä vuonna perustetun Lännen Voimayhtiöt Oy:n toiminta toi lievän pettymyksen. Lammaisten Sähkö Oy

114

jättäytyi pois markkinointi- ja sähkönhankintayhtiöstä. Paneliankosken Voima sekä Köyliön-Säkylän Sähkö joutuivat lunastamaan yhdessä sen osakkeet. Lunastetut osakkeet myytiin helmikuussa 2002 edelleen Kokemäen Sähkölle. Marraskuun puolivälissä riehunut Janika-myrsky teki tuhoja, jotka saatiin korjattua nopeasti yhtiön oman väen voimin. Syysmyrsky kuitenkin vauhditti Satapirkan Sähkön osakasyhtiöiden kesken tehtävää yhteistyösopimusta. Sopimus allekirjoitettiin 5.11.2001. Yhtiöt sitoutuivat auttamaan toisiaan luonnonilmiöiden aiheuttamien sähkönjakeluhäiriöiden selvittämisessä. Taloudellisesti vuosi 2001 oli Paneliankosken Voimalle kohtuullisen hyvä. Liikevaihto kasvoi. Liikevoittoa kertyi lähes 518 000 euroa.


2002 Paneliankosken Voimalla oli juhlavuosi. Yhtiö täytti 90 vuotta. Juhlaa vietettiin 23. toukokuuta työn merkeissä. Henkilöstölle järjestettiin tilaisuus, jossa paljastettiin yhtiön pitkäaikaisten puheenjohtajien Martti Seppälän ja Jorma Peren muotokuvat sekä luovutettiin ansiomerkit kaikkiaan 23 henkilölle. Asiakkaille järjestettiin kesäkuussa Paneliankosken sillalla -yhteislaulutilaisuus, jota veti Mikko Alatalo. Tilaisuuteen osallistui yli 300 laulajaa. Yhtiö ylti edellisvuotta parempaan tulokseen, vaikka sähkökauppa oli edelleen tappiollista. Pitkien sopimusten korkeat hinnat ylittivät asiakkaiden maksaman sähkön hinnan. Markkinahinnat nousivat loppuvuodesta rajusti. Verkkotoiminnan kannattavuus pysyi hyvänä. Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta yhtiön tilikauden voitto kohosi edellisvuoteen verrattuna 33,8 prosentilla eli noin 693 000 euroon. Paneliankosken Voimalla oli 8 706 sähköasiakasta. Sähkönkäyttö oli alueella yhteensä lähes 150 gigawattituntia.

OL3 + OL4

Ydinenergia on jo nyt suurin yksittäinen energianlähde Suomen sähköntuotannossa. Valtioneuvosto teki tammikuussa 2002 viidennestä ydinvoimalaitosyksiköstä myönteisen periaatepäätöksen, jonka eduskunta vahvisti toukokuussa 2002. Olkiluoto 3:n varsinaiset rakennustyöt alkoivat vuoden 2005 keväällä. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö sijoittuu Olkiluodon saaren länsipäähän, OL1- ja OL2-yksiköiden viereen. OL3 on painevesilaitos, jonka tyyppinimi on EPR. OL3 on maailman tehokkain ydinreaktori. Laitosyksikön nettosähköteho on noin 1 600 megawattia ja lämpöteho 4 300 megawattia. OL3:n vuotuinen sähköntuotanto on noin 13 terawattituntia. Loviisan ja Eurajoen nykyiset voimalaitokset tuottivat sähköenergiaa 22 terawattituntia vuonna 2010. TVO arvioi vuoden 2011 lopulla, että OL3-laitosyksikön valmistuminen säännölliseen sähköntuotantoon siirtyy vuoteen 2014. Alun perin OL3:n piti valmistua jo vuonna 2009. Voimayhtiö TVO jätti huhtikuussa 2008 työ- ja elinkeinoministeriöön hakemuksen kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen. Yhtiö haluaa rakentaa Olkiluotoon neljännen yksikön. Lähde: Teollisuuden Voima Oyj:n verkkosivut ja Yle

115


2003

2004

Paneliankosken Voima on pienellä osuudella mukana Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamisessa. Yhtiön vuosikatsauksessa viidennen ydinvoimalan rakentamispäätöstä kutsuttiin ”suureksi energiapoliittiseksi päätökseksi”. Paikalliselle sähköyhtiölle päätös toi suoraan ja välillisesti lisää töitä. Yhtiö sai myös osuuden uuden voimalan tuottamaan energiaan osakkuusyhtiöiden kautta. Osuus tosin jäi pienemmäksi kuin yhtiössä oli toivottu.

Vuosi oli Paneliankosken Voimalle monilla mittareilla mitattuna erinomainen: ulkopuolisten urakointitöiden määrässä tehtiin uusi ennätys, yhtiö valittiin Adaton ja Voimatorin asiakastyytyväisyyskyselyssä vuoden sähköyhtiöksi, yhtiö sijoittui kärkisijoille myös kotikunnan teettämässä työpaikkatutkimuksessa, Energiamarkkinavirasto antoi yhtiölle jo kolmannen kerran peräkkäin parhaan tehokkuusluvun ja yhtiö teki voittoa yli 1,2 miljoonaa euroa.

Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikuttivat osaltaan kaikkien aikojen suurimmat urakointitoiminnasta kertyneet noin 700 000 euron sivutulot. Urakointitöiden lisääntyminen liittyi Olkiluodon viidennen ydinvoimalan maastotöiden alkamiseen. Varsinainen ydinvoimalan rakentaminen alkoi vasta seuraavana vuonna, mutta rakennustyömaa ja Olkiluodon tieyhteyden parantaminen tarjosi alkuvaiheessa suuria sähköistämistöitä Paneliankosken Voimalle. Yhtiö varmisti Olkiluodon ydinvoimalatyömaan sähkönsaannin muun muassa Eurajoen Positiivinen noste tuntui myös yhtiöiden välisessä yh- Linnamaan linjaa vahvistamalla. teistyössä, mistä saatiin merkittävää markkinointi- ja kehitystukea. Voimatori Oy siirtyi Paneliankosken Voi- Verkostoinvestoinnit olivat 668 000 euroa. Yhtiö kunnosti kevään ja kesän aikana myös Panelian voimalaiman tiloihin vuoden alussa. toksen tulokanavan vaurioituneen betonipielen maanVerkostoinvestointeihin käytettiin jopa ennätykselliset tiesillan yläpuolelta. Työn ajaksi tulokanava suljettiin 998 000 euroa. Suurin yksittäinen hanke oli Eurajoen maapadolla. Samalla korjattiin tulokanavan suulla oleva sähköaseman maasulkuvirran kompensointilaitteisto. neulapadon tukirakenne. Vuonna 2004 tehtiin vahvaa Se tuli maksamaan 120 000 euroa. Laitteisto asennet- laadunkehitystyötä kaikissa Satapirkan Sähkön yritystiin turvaamaan häiriötön sähköntoimitus Eurajoen teol- ryhmään kuuluvissa yhtiöissä. Vuonna 2001 yhteisesti käynnistetty toimintajärjestelmän kehittäminen kantoi lisuudelle ja kotitalouksille. kolme vuotta myöhemmin hedelmää. Osakasyhtiöt saivat syyskuussa 2004 toimintajärjestelmän sertifikaatin. Paneliankosken Voima saavutti erinomaisia tuloksia asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyissä sekä myös taloudellisesti. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttivat Voimatori Oy ja Sähköenergialiitto. Vastausten perusteella asiakkaat nostivat Paneliankosken Voiman yhtiöiden kärkiryhmään. IS-Koulutuspalvelun tekemässä henkilöstökyselyssä taas selvisi, että työyhteisössä on myönteinen henki ja onnistumisen ilmapiiri. Yhtiö kasvatti liikevaihtoa ja teki voittoa noin 975 000 euroa.

116


Tehokkuusluku

Energiamarkkinaviraston laskema tehokkuusluku Paneliankosken Voimalle oli vuonna 2004 jo kolmannen kerran peräkkäin 1. Yrityksen toiminta on tehokasta, kun luku on 1. Jos luku jää sen alle, yhtiön täytyy tehostaa toimintaansa. Tehokkuuslukua laskettaessa otetaan huomioon muun muassa sähköyhtiön operatiiviset kulut, sähkön laatu, siirretyn energian määrä, asiakasmäärä ja verkoston pituus.

Energiatietoa koululaisille

Paneliankosken Voima on ollut jo toistakymmentä vuotta mukana viemässä energiatietoa koululaisille. Yhtiö on tukenut vuosittain toisen luokan oppilaille jaettavaa Hei, kaikki toimii -opetuspakettia. Samalla oppilaat ovat päässeet osallistumaan Motiva Oy:n vuosittain järjestämään energiasäästöaiheiseen kilpailuun. Kiukaisten ja Euran kouluille on tullut yhteensä jo neljä valtakunnallista voittoa ja useita kunniamainintoja.

117


2005

2006

Paneliankosken Voima sai edellisvuonna julkista kiitosta, kun se valittiin muun muassa vuoden sähköyhtiöksi. Ennestään hyvää yrityskuvaa vahvisti vuonna 2005 yhtiön valinta vuoden Voimatoriyhtiöksi.

Sähkön markkinahintojen kehitys teki voimakasta sahausliikettä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tukkuhinnat kohosivat päästöoikeuksien hintojen siivittäminä. Keväällä päästötilastojen julkistamisen jälkeen hinnat romahtivat muutamassa päivässä 20 prosentilla. Syksyllä hinnat vuorostaan nousivat yli 50 prosentilla. Tilanne rauhoittui vasta loppuvuodesta. Epävakaasta markkinasähkön hintakehityksestä johtuen Paneliankosken Voima joutui korottamaan kuluttajahintoja kahteen otteeseen vuoden aikana. Kehitystä ei katsottu hyvällä Paneliankosken Voimassa. Yhtiö asettikin tavoitteeksi edelleen lisätä omaa sähköntuotantoa ulkopuolelta ostetuilla tuotanto-osuuksilla ja näin tasata jyrkkiä hinnanvaihteluita.

Myös yhtiön tuloskehitys pysyi hyvänä. Olkiluodon ydinvoimalatyömaa työllisti Paneliankosken Voimaa. Yhtiö toteutti euromääräisesti historian suurimmat verkostoinvestoinnit. Niihin käytettiin yli 1,2 miljoonaa euroa. Olkiluotoon rakennettiin muun muassa 10 kilometrin pituinen kaksois-PAS-150 suurjännitelinja. Yhtiön käyttöön taas saatiin 20 kilovoltin kytkinasemaosuus ydinvoimala-alueelta. Osuuden ansiosta Paneliankosken Voima pystyi hankkimaan energiaa Olkiluodosta. Paneliankosken Voimassa töitä tehtiin koko vuoden resurssien äärirajoilla, sillä myös muu rakentaminen yhtiön toimialueella oli vilkasta. Vireä rakennustoiminta näkyi muun muassa kasvaneina liittymismaksutuloina. Sähkön markkinahinnat heilahtelivat vuoden aikana rajusti. Yhtiö alensi kuluttajahintoja jo vuonna 2004 ja antoi ennakkoilmoituksen vuotta 2005 koskevasta uudesta hinnan alennuksesta. Toukokuun alussa sähköenergian myyntihintaa pudotettiin 6 prosentilla. Marraskuun alussa markkinahintojen kova nousu pakotti yhtiön kuitenkin nostamaan hintoja noin 9 prosentilla. Paneliankosken Voiman liikevaihto kasvoi yli 8,5 miljoonaan euroon. Liikevoitto sen sijaan kutistui hieman edellisvuodesta. Voittoa kirjattiin reilut 1,1 miljoonaa euroa.

118

Tuotantohankkeet keskitettiin vuonna 2006 perustettuun SPS Tuotanto Oy:öön. Sen tehtäväksi annettiin hankkia, siirtää, välittää ja myydä energiaa. Lisäksi uudella yhtiöllä oli oikeus omistaa voimalaitoksia ja sähkön tuotantoa harjoittavien tai tuotanto-osuuksia omistavien yhtiöiden osakkeita. Paneliankosken Voima ei ollut valmis luopumaan omista vesivoimaloista, vaikka niiden tuotantoteho oli suhteellisen pieni. Yhtiö päinvastoin päätti peruskorjata ja uudistaa Paneliankosken voimalaitosta. Työt aiottiin käynnistää vuoden 2007 heinäkuussa. Kylmää vettä yhtiön niskaan kaadettiin loppuvuodesta. Pappilankosken vesivoimalaitoksen perusrakenteet pettivät ja koneisto vaurioitui. Laitoksen tuotantoseisokin arvioitiin kestävän ainakin kesään 2008.


2007 Olkiluodon ydinvoimalatyömaan urakat olivat pelastaneet Paneliankosken Voiman 1970-luvun syvän laman pahimmilta vaikutuksilta. Niin oli myös nyt. Olkiluodon urakointityöt yhdessä omien verkostotöiden lisänä paransivat yhtiön tulosta huomattavasti.

Sähkön markkinahintojen kehitys oli paria edeltävää vuotta tasaisempaa. Varmistaakseen vakaan hintakehityksen, yhtiö jatkoi oman tuotantokapasiteetin lisäystoimia osallistumalla myös Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Yhtiön omat vesivoimalat Paneliassa ja Eurajoella olivat poissa tuotantotoiminnasta. Panelian voimalaitosta ryhdyttiin uudistamaan ja Eurajoen Pappilankosken voimalaitosta korjaamaan. Panelian voimalaitoksen toiminta pysähtyi kesäkuun lopulla, kun vanha generaattori ja säätäjä poistettiin. Turbiini lähetettiin peruskorjattavaksi Tampereelle GE Energy Oy:lle. Uudistettu voimalaitos otettiin uudelleen tuotantokäyttöön joulukuun alussa. Pappilankosken voimalaitoksen kunnostamisesta tehtiin toimitussopimus Vaasa Engineering Oy:n kanssa 26. kesäkuuta. Voimalaitos aiottiin uusia täydellisesti. Lisäksi turbiinille ja generaattorille päätettiin tehdä voimalaitosrakennukseen kokonaan uudet tilat. Kunnostustöiden takarajaksi asetettiin vuoden 2008 syksy. Pappilankosken vesivoimala haluttiin saada taas tuottamaan paikallista energiaa. Yhtiön pitkäaikainen hallintojohtaja Hannu Pihlasalo jäi eläkkeelle kesäkuussa noin 45 työvuoden jälkeen. Hänen työtään tuli jatkamaan Päivi Aarikka-Torkkeli. Teknisen osaston päällikkönä aloitti vuoden alussa Kimmo Nurminen.

119


Kestomagneettiteknologia tehostaa vesivoiman tuotantoa

Kestomagneettiteknologiaa on aiemmin käytetty muun muassa paperikoneissa, tuulivoimaloissa ja laivojen potkurijärjestelmissä. Nyt kestomagneettiteknologia tehostaa ensimmäistä kertaa myös vesivoiman tuotantoa. Paneliankosken vesivoimalaitos otti ABB:n toimittaman ratkaisun käyttöön joulukuussa 2007. Edistysaskel avaa uusia mahdollisuuksia pienvesivoimaloille sekä uusiutuvan energian tuotannolle. − Ratkaisu paransi hyötysuhdetta ja käytettävyyttä. Vaikka vesimäärät vaihtelevat, pystymme nyt toimimaan eri olosuhteissa optimaalisesti ja saamaan energian talteen parhaalla mahdollisella tavalla, Paneliankosken Voiman kehityspäällikkö Matti Huttunen sanoo. Lähde: ote Sähkö & Tele -lehden jutusta 26.9.2008

Finanssikriisistä talouskriisiin

Maailmantalouden syvään ahdinkoon syösseen finanssikriisin katsotaan usein alkaneen elokuussa 2007. Tuolloin amerikkalaisten subprime-lainojen eli luottojen, joiden vakuudet ovat tavanomaista heikommat, riskit alkoivat paljastua, ja markkinoiden riskilisät nousivat jyrkästi. Keskuspankit riensivät apuun ja lisäsivät markkinoiden likviditeettiä mittavilla tukitoimilla. Riskilisät pysyivät kuitenkin korkeina syyskuun 2008 puoliväliin asti, jolloin Lehman Brothers -pankkiiriliikkeen velkasaneeraushakemus lähes romahdutti kansainväliset rahoitusmarkkinat. Markkinoiden riskilisät nousivat räjähdysmäisesti niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa. Viranomaiset tekivät kaikkensa tilanteen vakauttamiseksi, mutta pelastusyrityksistä huolimatta finanssikriisi syventyi maailmantalouden pahimmaksi taantumaksi sitten 1930-luvun. Kriisi tuli lähes kaikille yllätyksenä, vaikka sellaisen mahdollisuus nähtiinkin. Lähde: ote Etlan tutkija Paavo Sunin kirjoituksesta

120


121


2008 Yhdysvaltain finanssikriisi vavisutti maailmantaloutta. Jälkijäristykset tuntuivat myös Suomessa. Paneliankosken Voimaa suhdanteet eivät heikentäneet. Yhtiö teki hyvää tulosta ja investoi voimakkaasti. Kokonaisinvestoinnit olivat vuonna 2008 noin 1,8 miljoonaa euroa. Tästä leijonanosan nieli Pappilankosken vesivoimalaitoksen perusteellinen uudistaminen. Se tuli maksamaan yli 1,3 miljoonaa euroa. Hankkeeseen saatiin TEkeskuksen kautta EU-tukea. Uudistetussa voimalaitoksessa otettiin käyttöön kestomagneettiteknologia. Se avulla laitoksesta saadaan lisää tehoa irti. Verkostoinvestoinnit olivat noin 550 000 euroa. Tulopuolta vahvisti edelleen Olkiluodon urakointilaskutus, jota kertyi noin 700 000 euroa.

122


123


2009 Uusi vuosi toi yhtiöön uuden toimitusjohtajan. Yhtiötä pitkään palvelleen Hannu Aalto-Setälän tilalle nimitettiin Kimmo Nurminen, joka oli aloittanut Paneliankosken Voimassa teknisen osaston päällikkönä vuonna 2007. Toimitusjohtajan nimikkeellä Hannu Aalto-Setälä toimi 19 vuotta. Kaikkiaan hän ehti työskennellä Paneliankosken Voimassa 36 vuotta. Hänen aikanaan luotiin pohja sähköyhtiöiden väliselle yhteistoiminnalle, tehokkaalle markkinoinnille ja henkilöstöorganisaatiolle. Vuonna 2009 maailmanlaajuinen lama vaikutti myös kotimaisiin sähkömarkkinoihin. Sähkön markkinahinnat laskivat ja kilpailu oli koko vuoden kireää. Paneliankosken Voima alensi omia myyntihintojaan kesäkuun alussa. Samalla se antoi asiakkailleen lupauksen, että yhtiö pidättäytyy hinnankorotuksista vuoden 2010 toukokuun loppuun asti. Kylmä pakkasjakso vuoden lopulla käänsi sähkön kulutuksen ja tukkuhinnan yllättävän kovaan nousuun. Sähkön pörssihinta nousi ajoittain jopa 140 senttiin kilowattitunnilta, kun vielä marraskuussa keskiarvo oli 3,5 senttiä kilowattitunnilta. Toimitusjohtaja Kimmo Nurminen arvioi vuosikatsauksessa: Tällaiset hinnat kertovat karua kieltään siitä, että pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat heikosti ja sähkön tuottajia sekä tuotantokapasiteettia on liian vähän. Toimintavuosi oli yhtiölle haasteellinen. Silti se saavutti edelleen hyvän tuloksen ja jatkoi investointeja. Pelkästään verkostoinvestointeihin käytettiin noin 680 000 euroa.

124

Paneliankosken Voimasta tuli joulukuussa Suomen Voima Oy:n osakas. Ilmastomuutoksen torjuminen ja ympäristökysymysten huomioiminen edellyttävät kaikilta energia-alan yhtiöiltä aktiivisia toimia. Näihin haasteisiin myös paikallinen sähköyhtiö haluaa vastata.

Suomen Voima Oy

Suomen Voima on kuudentoista suomalaisen sähköyhtiön perustama osakeyhtiö. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa osakkailleen. Tavoitteena on osakkaiden parempi energiaomavaraisuus ja uuden merkittävän toimijan tuominen pohjoismaisille energiamarkkinoille. Yhtiö toimii Mankala-periaatteella ja toimittaa energian osakkailleen omakustannushintaan. Perustajaosakkaiden sähkönhankinta Suomessa on yli 3 terawattituntia ja niillä on yhteensä noin 300 000 asiakasta.

Suomen Voima Oy:n osakkaat:

Etelä-Savon Energia Oy, Haminan Energia Oy, Keravan Energia Oy, Kokemäen Sähkö Oy, KSS Energia Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Lankonken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Nurmijärven Sähkömyynti Oy, Paneliankosken Voima Oy, Porvoon Energia Oy, Sallila Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja VSV-Energiapalvelu Oy.


2010 Lama hellitti hetkeksi ja sähkön kulutus kääntyi kasvuun. Kasvanut kulutus yhdistettynä pohjoismaissa historiallisen huonoon vesitilanteeseen, nostivat sähkön tukkuhinnan pörssissä korkealle. Vuoden 2010 hintataso oli peräti puolitoistakertainen edellisvuoteen verrattuna. Paneliankosken Voima oli luvannut asiakkailleen, että kuluttajahinnat jäädytetään kevääseen asti. Yhtiö piti minkä lupasi ja jopa ylitti lupauksensa, sillä loppuasiakashinnat pidettiin ennallaan vuoden 2010 loppuun. Yhtiön tulos parani, vaikka liikevaihto supistui 2,5 prosentilla edellisestä vuodesta. Pääoman tuotolla mitattuna yhtiön kannattavuus pysyi hyvänä. Yhtiön hallituksessa tapahtui iso muutos, kun Jorma Pere jätti puheenjohtajan tehtävät. Hänen 35 vuoden hallitustyöskentelynsä päättyi vuoden 2010 yhtiökokoukseen. Perelle luovutettiin pronssinen makasiinin avain kiitokseksi ansiokkaasta työstä yhtiön hyväksi. Uudeksi puheenjohtajaksi nimettiin Timo Seppälä, joka toimi hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 1977.

125


Fennovoimasta ydinsähkön tuottaja

Fennovoima Oy varmisti paikkansa uutena ydinvoiman tuottajana Fortumin ja TVO:n rinnalla. Samalla ydinvoimalapaikkakuntien joukkoon liittyy Loviisan ja Eurajoen lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki. Fennovoima julkisti Suomen seitsemännen ydinvoimalan sijoituspaikan lokakuussa 2011. Ratkaisua edelsi monipuolinen kokonaisarvio. Toisena sijoituspaikkakuntana esillä oli Simon kunta. Se hävisi Pyhäjoelle kuitenkin aivan kalkkiviivoilla. Fennovoima on ilmoittanut, että valmistelevat työt Pyhäjoella alkavat aikaisintaan vuoden 2012 lopulla. Tarkka rakentamisaikataulu lyödään lukkoon laitossopimuksessa. Reaktoritoimittajaksi valitaan Areva tai Toshiba vuonna 2012−2013. Tarkka rakentamisaikataulu lyödään lukkoon laitossopimuksessa. Fennovoiman ydinvoimalan on arvioitu tuottavan sähköä vuodesta 2020 alkaen. Laitoksen suunniteltu toiminta-aika on 60 vuotta. Fennovoiman omaa osaamista täydentää vähemmistöosakas ja tekninen kumppani E.ON. Ydinvoimalan alustava kustannusarvio on 4−6 miljardia euroa. Fennovoiman ydinvoimahankkeen taloudellinen perusta on 70 yhtiöstä koostuvassa, monipuolisessa osakaskunnassa. Fennovoiman pääomistaja on Voimaosakeyhtiö SF, johon kuuluu 15 Suomessa toimivaa teollisuuden ja kaupan alan yritystä. Kaksi kolmasosaa Suomen paikallisista energiayhtiöistä on Fennovoiman osakkaina. Osakkaina ovat muun muassa Paneliankosken Voima, Kokemäen Sähkö ja Köyliön-Säkylän Sähkö. Lähde: Fennovoima Oy

126

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sähköä käytettiin 8 prosenttia edellisvuotta enemmän, 87,7 terawattituntia (TWh). Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi 16 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden käyttö 11 prosenttia. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt olivat 59,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia ja ne kasvoivat 15 prosenttia vuodesta 2009. Teollisuustuotannon elpyminen lisäsi energiankulutusta vuonna 2010. Kulutuksen nousuun vaikutti erityisesti energiavaltaisen teollisuuden eli metsä-, kemian- ja metallinjalostusteollisuuden tuotannon kasvu. Metsäteollisuus on teollisuuden suurin sähkönkäyttäjä ja merkittävin uusiutuvan energian käyttäjä. Sellun tuotannossa syntyvän mustalipeän käytön lisääntyminen vaikutti myös osaltaan uusiutuvan energian käytön kasvuun. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen; tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Lähde: Tilastokeskus 13.12.2011


127


Pappilankosken kalatie

Eurajokeen rakennettiin vuoden 2010 aikana kahdet kalaportaat. Alkukesästä valmistuivat ELY-keskuksen rahoittamat kalaportaat Tammen padolle Paneliaan. Loppusyksystä saatiin valmiiksi Pappilankosken kalatie. Pappilankosken kalatien valmistuminen merkitsi Paneliankosken Voimalle 1930-luvulla määrätyn velvoitteen täyttymistä. Asiaa ryhdyttiin valmistelemaan vasta 2000-luvun puolivälissä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aloitteesta. Hankkeen rahoittivat ELY-keskus ja Paneliankosken Voima Oy.

Säät suosivat

Kalatie otettiin käyttöön vuoden 2011 huhtikuun alussa. Pappilankosken voimalaitos toimi rakennustöiden aikana normaalisti, lukuun ottamatta kolmea viimeistä viikkoa, jolloin vesikone oli pysäytettynä. Eurajoen virtaus

Info:

oli vähäinen pitkälle syksyyn, mikä helpotti rakennustöitä. Projekti valmistui aikataulun mukaisesti.

Jokivesi puhdistunut

Puoli vuotta kalatien valmistumisen jälkeen Paneliankosken Voima järjesti Pappilankoskella yleisötilaisuuden. Syyskuisen tilaisuuden tavoitteena oli jakaa kalatiehen liittyvää tietoa. Tilaisuus veti paikalle niin lähialueen asukkaita kuin harrastajakalastajia. Paikalla oli myös kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelusta. Rannikko sanoo, että vielä 1960-luvulla Eurajoki oli yksi Suomen saastuneimmista joista. − Veden laatu on nykyään jo niin hyvä, että lohi pystyy lisääntymään Eurajoessa. Kalatien rakennustöiden yhteydessä tehtiin havaintoja nousuhaluisista taimenista ja siioista.

• Pappilankosken kalatie otettiin käyttöön 1.4.2011. • Kalatien rahoittivat ja toteuttivat Paneliankosken Voima Oy ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. • Kalatie on 120 metriä pitkä ja nousukorkeutta siinä on 6 metriä. • Tavoitteena on, että taimen, lohi ja vaellussiika pääsevät kulkemaan kalatietä pitkin joen keskiosan kutualueille. • Kalatie on auki huhtikuun alusta marraskuun loppuun. • Kalastuskielto estää kalastamisen Pappilankosken padon kohdalla. Kalastaminen on kuitenkin luvallista jo sadan metrin päässä kalatiestä alajuoksun suuntaan. • Eurajoen alaosan koskia kunnostettiin vuosina 2004−2005 ja joen keskiosan koskia vuonna 2009. • Kunnostustöiden yhteydessä Panelian säännöstelypadolle rakennettiin oma kalatie.

128


Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelusta ja Kimmo Nurminen Panaliankosken Voimasta Pappilankosken kalatien partaalla syksyll채 2011.

Kalatie avaa kalojen nousureitin merest채 Eurajoen keskiosan koskille saakka.

129


2011 • Tammikuussa 2011 antenniverkon HD-lähetykset alkoivat Suomessa. • Tammikuussa 2011 Viro otti euron käyttöön. • Helmikuussa Nokian toimitusjohtaja Elop ilmoitti Nokian siirtyvän älypuhelimissaan Microsoftin Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmään. • 11. maaliskuuta voimakas maanjäristys aiheutti Japanin Fukushimassa vakavan ydinkatastrofin. • Huhtikuussa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tuli kuluneeksi 25 vuotta. • Huhtikuussa järjestettiin Suomen 36. eduskuntavaalit. Perussuomalaiset nousivat vaalien voittajaksi. • Syyskuun alussa ilmatieteenlaitos tilastoi kesän 2011 olleen keskilämpötilaltaan harvinaisen lämmin. Joillakin paikkakunnalla rikottiin koko mittaushistorian lämpöennätykset. • 31. lokakuuta uutisoitiin, että maailman väestömärän arvioidaan saavuttavan 7 miljardin ihmisen rajan. • Marraskuussa perustettiin paikallisten energiayhtiöiden edunvalvontajärjestö, Paikallisvoima ry. Paneliankosken Voima on yksi sen 36 perustajayhtiöstä. • Marraskuussa Paneliankosken Voima esitteli medialle käyttöönsä hankkiman ensimmäisen sähköauton. • Vuonna 2011 yhteisvaluutta euro ajautui historiansa pahimpaan kriisiin. Syynä oli Kreikan ja muutaman muun jäsenvaltion ylivelkaantuminen ja holtiton rahankäyttö. Suomi joutuu maksamaan osansa tästä talouskriisistä. • Joulukuussa Kroatia allekirjoitti kauan odottamansa Euroopan unionin liittymissopimuksen. Kroatiasta tulee EU:n jäsenmaa vuonna 2013, mikäli kaikki 27 jäsenmaata hyväksyvät sopimuksen.

2011

Paneliankosken Voima viestitti monin eri tavoin olevansa vakaa ja tulevaisuuteen katsova energiayhtiö. Paikallisuus ja luotettavuus ovat aina olleet yhtiön tärkeimpiä voimavaroja. Tästä linjasta pidettiin yhä lujasti kiinni, vaikka energiamarkkinat olivat jatkuvassa liikkeessä ja euroaluetta uhkasi uusi talouskriisi. Luotettavuus näkyi muun muassa asiakashinnoittelussa. Yhtiö toimitti asiakkailleen edelleen edullista sähköä, vaikka hinnankorotuspaineet olivat kovat.Sähkömarkkinoita kehitettiin pitkälti isojen energiayhtiöiden ehdoilla. Pienet paikalliset sähköyhtiöt 130

halusivat saada paremmin oman äänensä kuuluviin. Marraskuussa 36 paikallista ja alueellista energiayhtiötä perusti Paikallisvoima ry:n. Joukossa oli myös Paneliankosken Voima. Taustalla painoi huoli yhteispohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden kehityksestä. Marraskuussa Paneliankosken Voima siirtyi myös sähköauton aikakauteen. Yhtiö hankki käyttöönsä Peugeot iOn -merkkisen sähköauton. Ensimmäiset latauspisteet tehtiin Paneliankosken Voiman ja Kokemäen Sähkön pihoille.


131


Pienet energiayhtiöt yhdistivät voimansa

Huoli vähittäismarkkinoiden muutoksesta

Joukko pieniä, paikallisia energiayhtiöitä perusti Paikallisvoima ry:n muistuttaakseen päätöksentekijöitä energiaratkaisujen paikallisista vaikutuksista. Huoli yhteispohjoismaisista sähkön vähittäismarkkinoista sai 36 paikallista ja alueellista energiayhtiötä perustamaan Paikallisvoima ry:n. – Haluamme muistuttaa päätöksentekijöitä siitä, että kaikilla energiaratkaisuilla on myös paikallinen merkitys. Tällä hetkellä pienten yhtiöiden näkökulma ei kuulu keskustelussa riittävästi. Paikallisilla energiayhtiöillä on merkittävä rooli alueellisina investoijina ja suomalaisen hyvinvoinnin luojina, toteaa Paikallisvoiman puheenjohtaja Juha Lindholm Vatajankosken Sähköstä.

Sähkö, Kokemäen Sähkö, Köyliön-Säkylän Sähkö, Lammaisten Energia, Paneliankosken Voima ja Rauman Energia. Lähde: Satakunnan Kansa 14.11.2011

Paneliankosken Voima siirtyi ensimmäisten energiayhtiöiden joukossa

Sähköauton aikakauteen

Paneliankosken Voima Oy on hankkinut käyttöönsä sähköauton. Yhtiö haluaa olla ensimmäisten joukossa edistämässä päästöttömien autojen ja latausverkoston tuloa Suomeen. − Sähköautot ovat jo markkinoilla. Seuraavaksi on luotava niitä varten latausverkosto. Se työ taas liittyy meidän toimialaamme, Kimmo Nurminen sanoo.

Yhteispohjoismaisia sähkön vähittäismarkkinoita ollaan Ensimmäiset latauspisteet on tehty Paneliankosken Paikallisvoiman mukaan valmistelemassa pohjoismais- Voiman ja Kokemäen Sähkön konttoreiden pihoille. Paneliankosken Voiman lisäksi sähköauton ovat energiaten ministerien toimeksiannosta. yhtiöistä jo hankkineet ainakin Fortum, Helsingin EnerPaikallisten ja alueellisten energiayhtiöiden mukaan gia ja Oulun Seudun Sähkö. suunnitellulla mallilla ei pystytä saavuttamaan tehokkaampaa kilpailua tai parempaa asiakaspalvelua. Kehi- Valko-vihreä väritys tyksen epäillään vaarantavan myös nykyisen vähittäis- Paneliankosken Voiman sähköauto on Peugeot iOn. markkinamallin edut sekä kotimaisten polttoaineiden Auton tunnistaa yhtiön logosta, teksteistä sekä valkoaseman. vihreästä värityksestä. − Auto on ensimmäinen starttaus Paneliankosken VoiPaikallisvoiman jäsenyhtiöillä on yhteensä puoli miljoo- man juhlavuoteen. Yhtiö täyttää ensi keväänä sata vuotnaa asiakasta ja ne työllistävät suoraan yli 1 400 hen- ta. Sähköauto tulee näkymään paljon tien päällä, mutta kilöä. Satakunnasta mukana ovat Koillis-Satakunnan myös erilaisissa yleisötapahtumissa. 132


Puhtaita kilometrejä

Sähköauton CO2-päästöt ovat pyöreä nolla. Auto liikkuu tasaisesti ja äänettömästi. Sähköauto kuluttaa keskimäärin 15 kilowattituntia (kWh) sähköä sadalla kilometrillä. − Sadan kilometrin ajon kustannukseksi tulee vain noin 2 euroa, Kimmo Nurminen laskee. Lähde: Ote Paneliankosken Voiman mediatiedotteesta 30.11.2011

Vuoden 2011 lopulla suuria myrskytuhoja

Suomen yli loppuvuodesta pyyhkäisseet myrskyrintamat aiheuttivat koko maassa miljoonavahinkoja. Puita kaatui runsaasti myös sähkölinjojen päälle, mikä aiheutti pitkiksi venyneitä sähkökatkoja. Paneliankosken Voiman jakelualueella sähkökatkot kestivät pisimmillään noin neljä vuorokautta, kun esimerkiksi osa Fortumin asiakkaista oli ilman sähköä toista viikkoa. Yhteensä sähkönjakelun palauttamiseen osallistui lähes keskeytyksettä noin 40 koskenvoimalaista ja paikallista urakoitsijaa.

Stressitestejä ydinvoimaloille

Fukushiman onnettomuus 11. maaliskuuta 2011 oli pahin ydinkatastrofi sitten Thsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuonna 1986. Voimakas maanjäristys ravisteli Japanin itäosassa sijaitsevaa Honshun saarta aiheuttaen tuhoisan tsunamin. Honshun pohjoisosaan iskenyt tsunami vaurioitti pahoin myös yhtä Japanin 17 ydinvoimalaitoksesta. Fukushiman voimalan ydinreaktorit joutuivat vaikeuksiin, kun maanjäristys katkoi sähköt ja hyökyaalto pysäytti varajärjestelmät. Onnettomuus käynnisti maailmanlaajuisen keskustelun ydinvoimaloiden turvallisuudesta. Eurooppa-neuvosto päätti 25.3.2011 teettää jäsenvaltioiden voimaloissa stressitestit. Niissä arvioitiin, miten EU-maiden ydinvoimalat selviäisivät esimerkiksi maanjäristyksestä tai tulvasta. Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK) sai lokakuun lopussa Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n lopulliset stressitestin vastaukset. Voimayhtiöt selvittivät, kuinka Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitokset selviytyvät poikkeuksellisista ulkoisista tapahtumista ja muista tilanteista, joihin liittyy useiden turvallisuusjärjestelmien samanaikainen toimintakyvyn menetys. STUK laati selvitysten pohjalta kansallisen loppuraportin vuoden 2011 lopulla. Alkuvuonna 2012 kansallisia raportteja arvioitiin erikseen kootussa arviointiryhmässä, jossa oli edustus myös Euroopan komissiosta. Lähde: Säteilyturvakeskus (STUK) , Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)

133


Otteita 2000-luvun uutisista 2001 Sähkökauppa ei tuonut tappiota

Paneliankosken Voima Oy:n maltillinen liiketoiminta edesauttoi yhtiön viime vuoden tuloksen teossa, kun samaan aikaan aktiivisimmin markkinoilla riehuneet sähkönmyyjät tekivät suuria tappioita. Yhtiö pääsi ostamaan viime vuonna yhä enemmän edullista sähköä vapailta markkinoilta, eikä tariffien korotuksiin tarvinnut turvautua. Kesällä 2000 Eurajoen Pappilankosken voimalaitoksella tapahtunut turbiinirikko aiheutti kahden kuukauden seisokin. Toimitusjohtaja Hannu AaltoSetälä sanoo yhtiön vuosikertomuksessa, että onneksi rikko tapahtui halvan sähkön kesäaikaan, ja vakuutuksilla voitiin myös menetyksiä pienentää.

2002 Pappilankosken patotyö etenee odotetulla tavalla

Paneliankosken Voima Oy:n patotyöt Eurajoen Pappilankoskella etenevät hyvin aikataulussa siitä huolimatta, että kovat sateet ovat tänä kesänä tuoneet välpälle odottamattoman paljon roskia. – Sateet nostavat joenpintaa ja keräävät mukaansa ylimääräisiä roskia, jotka sitten ajautuvat padolle. Ne saatiin kuitenkin puhdistetuksi, eivätkä patotyöt ole niiden takia joutuneet odottamaan, sanoo kehityspäällikkö Matti Huttunen Paneliankosken Voimasta. Pappilankoskella on yksi niin sanottu koneluukku, joka toimii automaattisesti ja kolme niin sanottua kankiluuk134

kua, joita raotetaan käsipelillä virtaaman niin vaatiessa. – Mutta nyt rakennetaan vielä yksi uusi luukku lisää. Se helpottaa ennen kaikkea veden ohjaamista UPMKymmenen tarpeisiin. Vesi ohjataan padon toisesta reunasta ja se on aiheuttanut hieman ylimääräistä työtä, Huttunen selittää.

2005 Paneliankosken Voima palkittiin jälleen

Paneliankosken Voima Oy on palkittu vuoden Voimatoriyhtiönä. Titteliin yhtiön siivittivät muun muassa liiketoiminnan kehitys, ketjuilmeen paikallinen toteutus ja aktiivisuus ketjutoiminnassa. Yhtiötä on kuluvana vuonna muistettu myös muilla tunnustuksilla, sillä se on palkittu parhaasta asiakaspalvelusta sekä vuoden sähköyhtiönä. Alueellisessa yritystutkimuksessa yhtiö on arvostettu korkeimmalle sijalle.

2005 Sähköyhtiöt hankkivat yhteistä varavoimaa

Kokemäen Sähkö, Köyliön-Säkylän Sähkö ja Paneliankosken Voima ovat hankkineet yhdessä 600 kVA:n dieselaggregaatin. Investoinnin arvo on yli 100 000 euroa. Aggregaatin tuotto riittäisi tarvittaessa noin 50 sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin. Sähköyhtiöt


käyttävät 12 tonnia painavaa, pyörien päällä kulkeva varavoimalaa verkonrakennustöissä. – Uuden laitteiston avulla saamme vähennettyä töiden aiheuttamia sähkökatkoksia, markkinointipäällikkö Tomi Suovanen kertoo. – Jos tulee esimerkiksi myrskyjä, meillä on heti apuväline keskeytyksien varalle. Kokemäen Sähkön, Köyliön-Säkylän Sähkön ja Paneliankosken Voiman yhteistyö ei rajoitu aggregaatin ostamiseen. – Teemme yhteistyötä sähkön hankinnassa, markkinoinnissa ja materiaalihallinnossa, Suovanen sanoo.

2005 Paneliankosken Voima sai haukut toisen yhtiön mokailusta

Kiukaisissa pääpaikkaansa pitävä Paneliankosken Voima sai tahtomattaan maineeseensa tahran, kun postin omistama yhtiö lähetti sen 9 000 asiakkaalle vanhan kirjeen toiseen kertaan. Siinä sähkön hintaan luvattiin alennusta, vaikka voimayhtiön tarkoitus oli päinvastainen eli kertoa korotuksesta. Kimmastuneet asiakkaat alkoivat soitella palvelustaan kiitosta saaneelle energiayhtiölle ja kysellä, mistä pelleilystä oikein on kyse, kun parin päivän välein tulleissa kirjeissä on täsmälleen päinvastainen sanoma. Asiaa selviteltäessä kävi ilmi, että Postin omistama yhtiö nimeltään Itella Suomi Oy, joka hoitaa mm. Paneliankosken Voiman postituksia, oli lähettänyt asiakkaille toistamiseen saman kirjeen.

2006 Sähkökatkot jatkossa yhä harvinaisempia

Sähköyhtiöt ovat varautuneet entistä paremmin tuleviin syysmyrskyihin. Energiateollisuus ry:n mukaan lähes kaikilla verkonhaltijoilla on kattava toimintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle. Paneliankosken Voiman verkostopäällikkö Timo Lätti kertoo, että myrskyihin varautuminen on rutiinityötä, jota on aina tehty. Puiden karsinta on tärkeintä sähkökatkojen ehkäisytyötä, ja sitä tehdään joka yhtiössä vuosittain. – Viime vuosina olemme kiinnittäneet aikaisempaa enemmän huomiota verkon rakennusmateriaalien saatavuuteen häiriötilanteissa. – Pidämme myös säännöllisesti palavereja, joissa ongelmiin varaudutaan. Lisäksi häiriötilanteiden toimintaa on harjoiteltu. Häiriöiden korjauksessa avainasemassa ovat varallaolojärjestelmä, jonka avulla korjaukset käynnistyvät nopeasti. Paneliankosken Voimalla on sopimus esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten kanssa. – Lisäksi meillä on Satapirkan Sähkön kanssa sopimus, jolla apua annetaan eri yhtiöiden alueella. Lätti muistelee, että viimeksi pidempiä sähkökatkoja oli syksyllä 2001, kun Janikan päivän myrsky riepotteli maakunnan metsiä.

135


2007 Paneliankosken Voima menestyi taas hyvin palvelututkimuksessa

Paneliankosken Voima sijoittui toiselle sijalle valtakunnallisessa energiayhtiöiden palvelututkimuksessa. Sen edelle kiilasi ainoastaan Keravan Energia. Energiayhtiöiden toiminnallista tasoa sekä yhtiöihin liitettäviä mielikuvia mitanneeseen tutkimukseen osallistui syksyllä 29 yhtiötä ja vajaa 7 000 yhtiöiden asiakasta. Paneliankosken Voima on pärjännyt palvelututkimuksessa ennenkin. Vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa yhtiö oli paras, ja se valittiin vuoden energiayhtiöksi. Vaikka sijoitus nyt putosi pykälällä, yhtiölle laskettu palveluindeksi parani.

2007 Fennovoimalle osakkaita Satakunnan alueelta

Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön- Säkylän Sähkö Oy ja Paneliankosken Voima Oy ovat mukana Fennovoiman hankkeessa rakentaa uusi ydinvoimala Suomeen. Hankkeella turvataan suomalaisen sähkön saantia, vähennetään riippuvuutta sähkön tuonnista ja torjutaan ilmastonmuutoksia. Yhtiöt ovat mukana Satapirkan Sähkö Oy:n osakasyhtiöiden muodostaman hankintayhtiön SPS Tuotanto Oy:n kautta.

136

Kokemäen Sähkön, Köyliön-Säkylän Sähkön ja Paneliankosken Voiman suunniteltu osuus voimalaitoksesta on yhteensä 14,7 MW. Tämä vastaa yli 7 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähköntarvetta. Fennovoiman osakkaina on nyt yli 60 yritystä ja energialaitosta.

2007 Paneliassa riittää virtaa taas kymmeniksi vuosiksi

Lähes 90-vuotias Panelian voimalaitos jatkaa virran tahkoamista joesta ainakin muutaman seuraavan vuosikymmenen. Laitoksella on juuri valmistunut yli 600 000 euroa kustantanut laitteiston peruskorjaus. Perinteinen rakennus kätkee nyt sisälleen uusinta tekniikkaa. Paneliankosken Voima Oy: n toimitusjohtaja Hannu Aalto-Setälä vertaa projektia sydänleikkaukseen. Laitoksen turbiini peruskorjattiin, ja sähköä syntyy tuliterällä kestomagneettigeneraattorilla. Koneisto uusittiin vuonna 1921 valmistuneeseen sähkötehtaaseen toisen kerran. – Alkuperäinen kesti neljäkymmentä ja toinen 46 vuotta, Aalto-Setälä sanoo. – Katsotaan, kestääkö tämä taas 40 vuotta.


2008

2009

Pappilankosken voimalaitos Eurajoella käynnistyi

Paneliankosken Voima laskee sähkön hintaa

Paneliankosken Voima Oy:n Pappilankosken voimalaitos Eurajoella tuottaa taas sähköä. Laitos oli pysähdyksissä kaksi vuotta sitten tapahtuneen laitevaurion jäljiltä. Korjaustyöt aloitettiin viime vuoden joulukuussa, ja perjantaina laitos oli käyttökuntoinen. Vuonna 1931 rakennettua laitosta myös uudistettiin korjaustöiden ohella. – Turbiini on nyt vaakatasossa ja siinä on suoravetoinen generaattori. Uudistus vaati rakenteellisia muutoksia voimalaitokseen, kertoi kehityspäällikkö Matti Huttunen. Voimalaitoksen korjaus ja muutostyöt olivat iso investointi Paneliankosken Voima Oy:lle. Sähköyhtiön osuus oli noin miljoona euroa, rahoitusta projektiin tuli myös TE-keskukselta.Yhteistyökumppaneina Paneliankosken Voimalla oli neljä toimijaa. Helsinkiläinen Oy Vesirakentaja vastasi muutostöiden suunnittelusta, Vaasa Engineering Oy toimitti turbiinin, generaattorin ja automaation, Panelian Rakennustyö Ky vastasi purkutöistä ja raumalainen Timantti-Nieminen Oy hoiti timanttiporauksen ja -sahauksen sekä purkutyöt.

Paneliankosken Voima Oy laskee sähkön myynnin energiamaksuja kesäkuun alussa. Hinnan alennus johtuu hankintakustannuksiin vaikuttavien hiilen ja päästöoikeuksien hinnan alenemisesta. Alennuksen vaikutus sähkön myyntihintaan on 3–6 prosenttia tuotteesta ja kulutuksesta riippuen. Kotitalousasiakkaalle, jonka vuotuinen sähkönkäyttö on 5 000 kilowattituntia, hinnan alennuksen vaikutus vuodessa on noin 20 euroa. Sähkölämmitysasiakkaiden vuosittainen alennus on luonnollisesti huomattavasti suurempi. – Tavoitteemme on pitää asiakashinnat vakaina ja edullisina myös jatkossa, sähkön markkinahinnan nopeista muutoksista huolimatta, toimitusjohtaja Kimmo K. Nurminen sanoo. – Näin ollen pidättäydymme sähkön myyntihintojen korotuksista vuoden eli ensi vuoden toukokuuhun asti huolimatta sähkön markkinahintojen mahdollisesta noususta, Nurminen lupaa. Hinnanmuutoksista tiedotetaan asiakkaille kirjeellä.

137


2009 Paikallisia sähköyhtiöitä mukaan Suomen Voimaan

Kuusitoista paikallista sähköyhtiötä on perustanut Suomen Voima Osakeyhtiön. Rauman seudulta uuden yhtiön osakkaina ovat Paneliankosken Voima ja Köyliön-Säkylän Sähkö. Kaikkiaan 16 yhtiöllä on Suomessa yhteensä noin 300 000 asiakasta. Yhtiön tarkoituksena on hankkia uusiutuvaa tai vähäpäästöistä sähköntuotantoa osakkailleen usean sadan megawatin edestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lähde: Sanomalehti Länsi-Suomi

138


139


Paneliankosken Voiman yhteistyökumppaneita: Energiameklarit Oy

Yhtiö tuottaa osakkailleen sähkö- ja pörssikaupan asiantuntijapalveluita.

Fennovoima Oy

Fennovoima on vuonna 2007 perustettu suomalainen energiayhtiö. Yhtiö rakentaa Suomeen uutta ydinvoimaa ja tuottaa osakkailleen kohtuuhintaista sähköä aikaisintaan vuonna 2020. Fennovoiman enemmistöosakkaita ovat paikalliset energiayhtiöt sekä sähköä käyttävän teollisuuden ja kaupan yritykset.

Lännen Voimayhtiöt Oy

Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy ja Paneliankosken Voima Oy muodostavat yhteisesti Lännen Voimayhtiöt Oy:n. Yhtiöt toimivat erittäin tiiviissä yhteistyössä, mutta ovat kuitenkin paikallisia ja omia erillisiä yhtiöitään.

Paikallisvoima ry

Paikallisvoima on paikallisten energiayhtiöiden edunvalvontajärjestö. Paikallisvoima haluaa turvata pienten energiayhtiöiden toimintaedellytykset, puhuu energiamarkkinoiden monipuolisuuden puolesta ja kannattaa aitoa kilpailua.

140

Satapirkan Sähkö Oy

Satapirkan Sähkö Oy (SPS) on yhdeksän energiayhtiön omistama yhteistoimintayhtiö, jonka tehtävänä on hankkia osakkaiden tarvitsema fyysinen sähköenergia ja tuottaa käytönvalvontaan, taseselvitykseen ja tietojärjestelmiin liittyviä palveluja asiakasyrityksilleen SPS:n omistajayhtiöt ovat Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Sallila Energia Oy, Satapirkan Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja Vakka-Suomen Voima Oy.

Suomen Voima Oy

Suomen Voima on kuudentoista suomalaisen sähköyhtiön perustama osakeyhtiö. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa osakkailleen. Tavoitteena on osakkaiden parempi energiaomavaraisuus ja uuden merkittävän toimijan tuominen pohjoismaisille energiamarkkinoille. Yhtiö toimii Mankala-periaatteella ja toimittaa energian osakkailleen omakustannushintaan.

Voimatori Oy

Voimatori Oy:n omistaa 15 suomalaista paikallista sähköyhtiötä eri puolilta Suomea. Yhtiö tukee osakkaidensa eli Voimatori -yhtiöiden markkinointia.


Paneliankosken Voima tukee muu muassa: Paneliankosken Voima tukee urheiluseura Panelian Raikasta ja yhtiö on ollut alusta asti tukemassa myös Panelian jäähallihanketta.

Paneliankosken Voima on yksi LiigaEuran pääyhteistyökumppaneista.

Paneliankosken Voima sponsoroi taiteilija Pirjo Hamm-Hakamäen vuosittain Eurassa järjestämää upeaa valotapahtumaa.

141


142


Sähkötehdas

Ennen Satapirkan Sähkö Oy:n perustamista, kaikki vikailmoitukset menivät Panelian voimalaitokselle. Vikailmoitusten vastaanottajien piti olla tarkkana. Puhelimeen ei voinut vastata ”voimalaitoksella”. Jos näin erehtyi tekemään, tuli luuri herkästi korville. Soittaja luuli valinneensa väärän numeron. Vasta, kun voimalaitoksella älyttiin vastata ”sähkötehtaalla”, alkoivat asiat rullata. Sähkötehdas on paikallisten käyttämä sana voimalaitoksesta. Vaaliakseen paikallisia perinteitä, yhtiö teetti yli 10 vuotta sitten oman Sähkötehdas-opasteen, joka ohjaa kulkijat Paneliantieltä voimalaitoksen pihaan.

143


Käyttökeskus valvoo läpi vuorokauden

Satapirkan Sähkön käyttökeskus Paneliassa valvoo osakasyhtiöiden sähköverkkoa ja vesivoimalaitosten toimintaa 24 tuntia vuorokaudessa. − Kaikki vikailmoitukset ohjataan tänne. Jos verkossa on jokin häiriö, pystymme paikantamaan vian nopeasti ja ohjaamaan osakaskasyhtiön asentajat paikalle, käyttökeskuksen esimies Tuomas Kirjavainen sanoo. Satapirkan Sähkön valvonnassa oleva alue on laaja. − Käyttökeskuksella on osakasyhtiöissä noin 80 000 loppukäyttäjää. Maantieteellisesti alueemme ulottuu suurin piirtein pohjoisesta Kihniön kautta etelään aina Ypäjälle asti. Keskuksessa työskentelee kolme käytönvalvojaa. − Itse teen valvonnan ja fyysisen sähkönhankinnan ohella paljon myös lisäyksiä osakasyhtiöille kaukokäyttöjärjestelmään, Tuomas Kirjavainen kertoo.

144


145


Panelian voimalaitos Valmistunut Saneerattu

1922 1961,

jolloin hankittiin uusi turbiini ja generaattori sekä rakennettiin uusi generaattorisali. 2007 turbiini peruskorjattiin, hankittiin uusi generaattori ja uusi automaatiojärjestelmä. Turbiini: • hankittu • peruskorjattu

1961 2007

Täyskaplan pystyturbiini: • putouskorkeus H = 6,15 m • mitoitusvesimäärä Q = 7,0 m3/s • mitoitusteho P = 368 kW, (500 Ps) • nimellispyörimisnopeus n =320 r/min Hydraulinen ohjausjärjestelmä Generaattori: • suoravetoinen kestomagneettigeneraattori, tyyppi ABB M3BJ 450LC 14 • hankittu 2007 • 382 kW • 400 V • 690 A • 320 r/min Taajuusmuuttaja: • generaattori on liitetty taajuusmuuttajalla sähköverkkoon • 510 kVA • tyyppi ABB ACS 800-17 Taajuusmuuttaja huolehtii tahdistuksesta, suojauksesta ja loistehonsäädöstä. Ei tarvitse erillistä magnetointia. Automaatiojärjestelmä: • ABB AC800M • sisältää ohjaus-, säätö- ja valvontajärjestelmän • kierrosluvun säätäjä on ohjausjärjestelmän yhteydessä

146


147


148


Pappilankosken voimalaitos Valmistunut Saneerattu

1932 1984, 2008

Turbiini: • täyskaplan -vaakaturbiini • valmistaja • juoksupyörän halkaisija • putouskorkeus • mitoitusvesimäärä • mitoitusteho • nimellispyörimisnopeus • paino

HH 1200 SK Hydrohrom, Czech Republic 1200 mm H = 7,3 m (6,5 – 7,9 m) Q = 1,5 – 7,8 m³/s N = 526 kW n = 375 r/min 11 000 kg

Hydraulinen ohjausjärjestelmä Generaattori: • tahtigeneraattori vaaka-asennossa • valmistaja VEM AEM:n tehdas, Saksa • tyyppi SE 630 MA 16 • teho 567 kW • jännite 400 V • virta 909 A • pyörimisnopeus 375 r/min • paino 8000 kg Automaatio: • logiikka • toiminnot • säätötavat • käyttötavat

Allen-bradleyn control logix mittaus, ohjaus, hälytys pinta- ja avaussäädöt kauko- ja paikalliskäytöt

Teho optimioloissa

490 kW

Turbiinin, generaattorin sähköasennuksen ja automaation toimitti Vaasa Engineering Oy. Voimalaitoksen tuotantoon vaikuttaa huomattavasti Eurajoen vuotuinen vesitilanne. Virtaamat: • min 2 m³/s, keski • 4 m³/s • max 40 m³/s

vastaa tehoa 130 kW vastaa tehoa 230 kW

149


150


Yhtiö lyhyesti Paneliankosken Voima Oy on Euran ja Eurajoen kuntien alueella toimiva, pääosin yksityisomistuksessa oleva sähköntuottaja, -jakelija ja -myyjä. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa. Vuoden 2011 lopussa yhtiöllä oli yli 9 300 asiakasta. Paneliankosken Voima työllistää 21 henkilöä.

Paneliankosken Voima Oy:n vakituinen henkilökunta: Nimi

Tehtävänimike

Aarikka-Torkkeli Päivi Ekman Alpo Hakala Sami Heinonen Tarja Hiekkakallio Eija Huttunen Matti Kaitale Olli-Pekka Ketola Sami Kykkänen Sami Lavonen Sami Lehtonen Satu Lietepohja Leena Lätti Timo Nurminen Kimmo Riento Ari Salo Markku Suomi Tapani Tapaninen Jali Virtanen Minna Vähätörmä Risto Välimaa Päivi

hallintopäällikkö mittalaiteasentaja verkostoasentaja suunnitteluinsinööri asiakasneuvoja kehityspäällikkö kiinteistönhoitaja verkostoasentaja verkostoasentaja verkostoasentaja luotonvalvoja kirjanpitäjä verkostopäällikkö toimitusjohtaja verkostoasentaja suunnitteluteknikko suunnitteluteknikko työnohjaaja asiakasneuvoja verkostoasentaja asiakasneuvoja

Aloittanut yhtiössä

2006 1979 2010 2011 1995 1990 1978 2004 2004 1997 1989 1980 1989 2007 1986 1972 1983 1985 1990 2005 1983

2006 1979 2010 2011 1995 1990 1978 2004 2004 1997 1989 1980 1989 2007 1986 1972 1983 1985 1990 2005 1983

151


Vesa Lammela (vas. alhaalta lukien), Matti Huhtamaa, Samu Pere, Timo Seppälä, Juha Miikkulainen jaTimo Tolvi (oik. ylhäällä). Kuvasta puuttuu Tapio Marimo.

Kuva: Pete-Jukka Rinteelä

Yhtiön hallitus:

152

Nimi

Aloittanut yhtiössä

Matti Huhtamaa Vesa Lammela Tapio Marimo Juha Miikkulainen Samu Pere Timo Seppälä Timo Tolvi

2000 1996 1997 2011 2010 1976 1977


Toimitusjohtajat: Antti Maijala Pentti Vainio Hannu Aalto-Setälä Kimmo Nurminen

1924−1958 1959−1990 1990−2008 2009 alkaen

Hallituksen puheenjohtajat: Antti W. Tarkki Nestori Juusela Antti Maijala Niilo Jaakkola Martti Seppälä Jorma Pere Timo Seppälä

1912−1914 1915−1921 1922−1958 1959−1961 1962−1976 1976−2010 2010 alkaen

153


PKV:n liikevaihdon kehitys vuosina 2001−2011

154

2001

7,3 €

7,3 €

2002

7,7 €

7,7 €

2003

8,0 €

8,0 €

2004 8,5 € 2005 8,6 € 2006 9,4 € 2007 10,3 € 2008 11,2 € 2009 11,8 € 2010 11,5 €

8,5 € 8,6 € 9,4 € 10,3 € 11,2 € 11,8 € 11,5 €

2011

11,2 €

11,2 €


Sähkötekniikan yksiköt Voltti (V) on jännitteen yksikkö Jännitettä mitataan voltti-nimisellä yksiköllä. Kotitalouksissa pistorasioiden, sähkökeskusten ja yleensä myös valaistuksen jännite on 230 V. Halogeenivalaisimet voivat toimia esimerkiksi 24 V:n jännitteellä, jolloin niissä on muuntaja, joka pudottaa jännitteen 230 V:sta 24 V:iin. Pistorasioihin saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvessä on sama jännite. Kaikissa maissa ei ole sama jännite kuin Suomessa.

Kilowattitunti (kWh) on energian yksikkö Energia kuvaa sähkönkulutusta. Kilowattitunti on siis sähköenergian mittayksikkö. Teholtaan 1000 W sähkölämmitin kuluttaa yhden tunnin (h) aikana energiaa yhden kilowattitunnin. Mitä suurempitehoisia sähkölaitteet ovat ja mitä kauemmin niitä yhtäjaksoisesti käytetään, sitä suuremman sähköenergian kuluttaa. Sähkön eräänä laskutusperusteena on kulutettu sähköenergia. Lähde: www.sahkoopas.com

Ampeeri (A) on virran yksikkö Jokainen sähkölaite ottaa sähköverkosta virtaa. Mitä suuremman virran laite ottaa, sitä suuremman tehon se kuluttaa. Virtaa voidaan verrata vesijohdossa kulkevaan vesivirtaan. Joidenkin sähkölaitteiden arvokilvessä on ilmoitettu laitteen virta. Watti (W) on tehon yksikkö Watti on tehon mittayksikkö. Sen kerrannainen on kW = kilowatti. Yksi kilowatti on 1000 wattia. Watti kertoo, kuinka paljon sähköä jokin sähkölaite tarvitsee, jotta se toimisi. Mitä suurempi laitteen teho on, sitä enemmän se kuluttaa sähköä. Kotitaloudessa suuritehoisia laitteita ovat sähköliesi ja sähkökiuas, kun taas pienitehoisia laitteita ovat televisio ja tietokone. 155


Teho- ja energiayksiköt Tehoyksiköt: 1 kW kilowatti = tyypillisen mikroaaltouunin teho 1 MW megawatti = 1 000 kW = keskikokoisen tuulivoimalan huipputeho, suurten tuulivoimaloiden teho on puolestaan noin 3-3,5 MW Energiayksiköt: 1J joule = yhden joulen energialla voi nostaa esimerkiksi omenan (n. 102 g) metrin korkeuteen maan painovoimakentässä (putoamiskiihtyvyys = 9,81 m/s2). 3 600 000 J = 1 kWh 1 kWh kilowattitunti = tyypillisen jääkaapin sähkönkulutus vuorokaudessa 1 MWh megawattitunti = 1 000 kWh = pienen sähkökiukaan vuosikulutus, käyttö 3h/viikko

156

1 GWh gigawattitunti = 1 000 MWh = 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus 1 TWh terawattitunti = 1 000 GWh = kotitalouksien vuotuinen sähkönkulutus kaupungissa 1 toe ekvivalenttinen öljytonni = raakaöljytonnin sisältämä energiamäärä = 11,63 MWh 1 ktoe 1 000 toe = 11,63 GWh 1 Mtoe 1 000 ktoe = 11,63 TWh Lähde: Motiva Oy


Lähteet Kirjan teossa on käytetty opettaja Veikko Roihan kirjoittamaa Paneliankosken Voima Oy:n historiaa (vuodet 1912−72) sekä yhtiön vuosikatsauksia. Muut lähteet on mainittu lainatun tekstin yhteydessä.

157


158


Paneliankosken Voima