Vanhemmuus ensin - Työkalupakki 2016 by ITLA

VANHEMMUUS ENSIN

Miten ammattilaiset voivat tukea pienten lasten vanhempia päihdehaittojen ehkäisemiseksi?

työkalupakki 2016

VANHEMMUUS ENSIN

Miten ammattilaiset voivat tukea pienten lasten vanhempia päihdehaittojen ehkäisemiseksi?

työkalupakki 2016

Alko on tukenut tämän oppaan tekemistä. Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa Toimitus Maarit Andersson Petra Kouvonen Eeva-Kaarina Veijalainen Editointi ja kielenhuolto Essi Lehtinen Ulkoasu Tiina Ilmavirta Kuvitus Elina Johanna ISBN 978-951-97255-1-2 Kustantaja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) Työkalupakki 2016

SISÄLLYS JOHDANTO 7

Yleinen tuki 31

Sammanfattning på svenska 11

1) Kannustava vuorovaikutus – ICDP 31

Alkoholi ja pienet lapset 13

2) Vahvuutta vanhemmuuteen 32

Varhainen tuki jatkuvana prosessina – havaitsemisesta toimintaan 13

3) Hyvinvointipalveluiden tarjoama yleinen tuki 35 Tehostettu tuki 36

PERHEEN TUEN TARPEEN KARTOITUS 17 Äitiys- ja lastenneuvola sekä varhaiskasvatus kohtaavat perheen 17 Lapsen arjen riskit ja suojaavat tekijät 17 Alkoholinkäytön tunnistaminen varhaiskasvatuksessa 19 Alkoholikäytön tunnistaminen neuvolassa 21 Mini-interventio 24

4) Toimiva lapsi & perhe 36 5) Hyvinvointipalveluiden tarjoama tehostettu tuki 38 Kuntouttava tai korjaava työ 41 6) Pidä kiinni® –hoitojärjestelmä 41 7) Etsivä työ odottavien ja vauvaperheiden auttamiseksi 45

Muutostyöskentelystä 24

TOIMINNAN YLLÄPITÄMINEN JA YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN 47

Alkoholi ja masennus 27

Yhteensovittava johtaminen 47

TUEN KOHDENTAMINEN 29 Vanhemmuuden tuki on tehokas keino tukea lapsia 29

Päihdepalveluiden avun hakeminen ei ole perheille helppoa 49 Äiti kuntoutuu alkoholin käytöstä 50 Voimauttava valokuvaus 52 Alaviitteet 57

työkalupakki

Vanhemmuus ensin -opas on tehty avuksi alle kouluikäisten lasten palveluista vastaaville kunnissa. Paikallinen johto ja keskijohto, jotka suunnittelevat ja tarjoavat palveluita lapsille ja heidän perheilleen, tarvitsevat eväitä osatakseen tukea alaisiaan. Opas on tehty, jotta johto tietäisi, millä työvälineillä ammattilaiset parhaiten voivat ennaltaehkäistä perheille aiheutuvia päihdehaittoja.

vanhemmuus ensin

JOHDANTO

Työntekijän on joskus vaikea tietää,

parhaaseen saatavilla olevaan tietoon

vaikuttavista toimista ja niiden jal-

miten toimia, kun hän havaitsee, että

ja paneutumaan sen käyttöön.

kauttamisesta on Suomessa kuitenkin

vanhemmat käyttävät alkoholia runsaasti tai että perheen vaikea elämän-

vaihtelevasti saatavilla. Esimerkiksi Perheen ja lapsen auttamisen tulisi

neuvoloita ohjaava lainsäädäntö lähtee

tilanne on huomattavasti lisäämässä

aina perustua parhaaseen mahdolli-

siitä, että perheiden auttamisessa on

alkoholin käyttöä. Työntekijä tarvitsee

seen tietoon riippumatta siitä, kohda-

sovellettava parasta saatavilla olevaa

silloin, paitsi osaamista, myös johdon

taanko perhe varhaiskasvatuksessa,

tietoa. Sama lainsäädännöllinen kehys

tukea. Palvelusta vastaavien on näiden

neuvolassa vai esimerkiksi sosiaali-

ei kuitenkaan ohjaa kaikkia palveluita,

tilanteiden varalta osattava ostaa tai

toimessa. Tieto on tärkeää, mutta se

joissa alle kouluikäisten lasten perhei-

tilata ammattilaisten saataville asian-

ei kuitenkaan yksin tue lapsiperheitä

tä kohdataan. Silloin voi olla vaikea

mukaista tietoa ja tukea. Ongelma voi

vastuullisuuteen alkoholinkäytössä.

hahmottaa, miten ja missä järjestykses-

olla olemassa olevan tiedon kirjavuus

Jotta perheiden alkoholinkäyttöön olisi

sä toimia ja millaista tukea erilaisiin ti-

ja tarjonnan runsaus. Mitä toimia

aidosti mahdollista vaikuttaa, tiedon

lanteisiin on saatavilla. Tämän oppaan

johdon olisi hyvä tarjota ammattilais-

pitää soveltua ammattilaisten työhön

on tarkoitus antaa eväitä tilanteisiin,

ten käyttöön? Mistä löytää luotettavaa

ja siirtyä perheiden voimavaraksi am-

jotka seuraavat puheeksi ottamista,

tietoa? Tai miten tietää, minkälaista

mattilaisen ja perheen kohtaamisessa.

kun yhteisen pohdinnan tuloksena

osaamisen kehittämistä on mahdollis-

Vaikuttavassa toiminnassa (Evidence

alkaa syntyä kuva tuen tarpeista. Toive

ta tarjota yli sektori rajojen?

Based Practice)1 yhdistyvät tieto,

on, että opas auttaa suunnittelemaan

ammatillinen osaaminen ja tilanteen

lapsiperheiden palveluita kunnissa tai

huomioon ottava kohtaaminen.

alueellisesti.

Toivomme, että oppaasta on hyötyä, kun alle kouluikäisten lasten perheiden kanssa toimivat ammatti-

Suomessa on tehty paljon hyvää

Vanhemmuus ensin -oppaassa

laiset tarvitsevat valmiuksia käsitellä

työtä ammattilaisten ja lapsiperheiden

keskitytään ennen kaikkea keinoihin,

alkoholin käyttöä perheiden kanssa.

kohtaamisen tueksi ja tiedon levittä-

joilla perheitä voi auttaa: perheiden ja

Aihetta käsitellään tässä oppaassa

miseksi. Vähemmän on kuitenkin kes-

vanhemmuuden tukemisen keinoihin

väestölähtöisesti. Lähtökohtana ovat

kitytty tiedon kriittiseen arviointiin ja

ennen kuin perheissä on päihdeongel-

palvelut, joissa järjestelmä kohtaa

tietoon perustuvien toimien jalkautta-

mia ja niihin keinoihin, joilla perheitä

lapsiperheitä. Tällä valinnalla halutaan

miseen. Näin esimerkiksi niin sanottu

voi tukea, kun huoli on herännyt ja

tuoda esiin työmenetelmiä, esimerk-

huolipuhe2 on monille ammattilaisille

tilanne vaatii välittömiä toimia.

kejä ja vinkkejä, jotka voivat toimia

tuttu asia. Alkoholi kuuluu aiheisiin,

paikkakunnan yhteisen viitekehyksen

joista ei aina ole helppo puhua ja edus-

Ammatissaan lapsiperheitä

tukena lapsi- tai lapsiperhepalveluissa.

taa siten erästä huolipuheen keskeistä

kohtaavat ovat avain vaikuttavaan

Tarkoitus on myös innoittaa paikal-

aluetta. Kun huolesta pitäisi siirtyä

työskentelyyn. Ilman osaamista ja

lisia toimijoita ja johtoa tarttumaan

toimintaan, tietoa perhettä auttavista,

kohtaamisen taitoa paraskaan tieto ei

kohtaa lapsiperheiden arkea. Johdon

Oppaassa käsitellään myös keinoja,

suuteen päihteiden käytössä.

tehtävä on tukea ammattilaisten työtä,

joilla vanhempia voi tukea erilaisissa

mahdollistaa parhaan tiedon käyttö,

tilanteissa. Tämän osuuden taustaksi

tukea kohtaamista ja luoda edellytyk-

on yhteistyössä Ensi- ja turvakotien

jänteisen työskentelyn edellytyksiä

set kiinnittyä paikallisesti sovittuihin

liiton kanssa koottu Sata Lasissa

paikallistasolla. Esimerkit kerättiin

strategisiin tavoitteisiin pitkäjäntei-

– varttuminen suomalaisessa alko-

Ensi- ja turvakotien liiton tekemässä

sesti. Toivottavasti tämä opas auttaa

holikulttuurissa – toimivia vanhem-

kartoituksessa (ks. yllä), jossa puheli-

johtoa tässä tehtävässä.

paintuen ja kuntoutuksen malleja

mitse ja sähköpostitse tiedusteltiin

alle kouluikäisten lasten ja perheiden

järjestöiltä sekä kunnista paikallisia

Oppaassa lähdetään siitä, että

tukemiseksi. Kooste sisältää Suomessa

kokemuksia vanhempien tukemisesta

alkoholia voi käyttää monella tavalla

käytettyjä menetelmiä ja toimia, jotka

päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Päih-

ja elämäntilanteita on monenlaisia.

on suunniteltu perheiden tukemiseen

deriippuvuudesta kärsinyt äiti kertoo,

Jotta tuki olisi tehokasta, sen tulee olla

yleisesti, ennen varsinaista huolta

mitä vanhemmuus merkitsi riippuvuu-

oikeanlaista ja oikea-aikaista. Tekstissä

perheiden elämäntilanteesta, sekä

desta toipumisessa.

esitellään siksi, paitsi prosessia, jonka

menetelmiä ja palvelukokonaisuuksia,

kautta palveluntarvetta on mahdollis-

jotka on suunniteltu erityisesti lapsi-

ta arvioida varhain, myös eri tilantei-

perheiden päihteidenkäytön ennalta-

− varttuminen suomalaisessa alkoho-

siin ja eri kohderyhmille suunnattua

ehkäisemiseksi tai korjaamiseksi.6

likulttuurissa -hanketta. Se on osa Itse-

tukea. Oppaaseen on koottu ja tiivistetty olemassa olevaa tietoa.

Lopuksi oppaassa avataan pitkä-

Opas on tuotettu osana Sata lasissa

näisyyden juhlavuoden lastenrahaston Lähteenä on käytetty myös Kunta-

säätiön (ITLA) vaikuttamis- ja tutki-

liiton ITLAn projektissa Lapset, nuoret

musohjelmaa Lapset, nuoret ja perheet

ja perheet satavuotiaassa Suomes-

satavuotiaassa Suomessa (2013−2017).

heelle aiheutuvia haittoja ja sitä, miten

sa keräämiä vanhemmuuden tuen

Ohjelman keskeinen, ensisijainen läh-

perheen sekä lapsen tuen tarpeita voi

malleja. Eri järjestöjen, yliopistojen ja

tökohta on kääntää tulevaisuuden lap-

alustavasti kartoittaa jo peruspalve-

tutkimuslaitosten edustajia pyydettiin

si-, nuoriso- ja perhepolitiikka lasten

luissa. Lähteenä osioissa on käytetty

hankeen puitteissa tuomaan arvioita-

tasavertaisia elinolosuhteita tukevaksi

Pohjoismaisen Hyvinvointikeskuksen

vaksi malleja, jotka täyttivät tietyt en-

ja juhlistaa Suomen itsenäisyyttä las-

Pohjolan lapset – varhainen tuki per-

nalta määritellyt kriteerit.7 Esitellyistä

ten tulevaisuuden näkökulmasta.

heille -projektissa tehtyä kirjallisuus-

malleista on tähän oppaaseen valittu

katsausta Risk and Protective Factors in

sellaisia malleja, jotka soveltuvat eri-

Pre School Age ja opasta Varhainen tuki

tyisesti alle kouluikäisten vanhempien

ten, nuorten ja perheiden elinoloista ja

lapsille ja perheille4 sekä tämän oppaan

tukemiseen. Esitellyksi tulee myös

tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia

taustaksi koottua katsausta perhe- ja

joitakin paikallisia esimerkkejä siitä,

konkreettisia välineitä lasten arjen

alkoholitutkimukseen.5

miten vanhempia voi tukea vastuulli-

kasvuedellytysten tukemiseen ekolo-

Oppaassa käsitellään päihteistä per-

ITLAn ohjelma tiivistää tietoa las-

gisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti

tua tietoa siitä, minkälaista on kasvaa

kestävästi. Kestävä pohja edellyttää

ja kasvattaa nuoria tämän päivän

erityisesti johtamisen ja suunnittelun

suomalaisessa alkoholikulttuurissa.

kehittämistä, ja sille ohjelma pyrkii

Osahankkeen rahoittaa Alko.

tarjoamaan tukea. Kokonaisohjelmaa tukevat muun muassa Alli Paasikiven

Toivomme, että opas on avuksi

Säätiö, Lastensuojelun Keskusliitto ja

kaikille alle kouluikäisten lasten palve-

Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Sata

luista vastaaville tahoille kunnissa.

lasissa –osahankkeessa on tässä esiteltyjen tulosten lisäksi tuotettu tutkit-

Hyviä lukuhetkiä!

SATA LASISSA – VARTTUMINEN SUOMALAISESSA ALKOHOLIKULTTUURISSA –HANKKEEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Maarit Andersson

Jenni Simonen

Christoffer Tigerstedt

Kehittämispäällikkö

Erikoistutkija

Marja Holmila

Leena Sokolowski

Tuomas Tenkanen

Tutkimusprofessori

Vastuullisuusasiantuntija

Johtava erityisasiantuntija

Maritta Iso-Aho

Henna Pirskanen

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja

Erikoistutkija

Petra Kouvonen

Kati Kataja

Ohjelmajohtaja

Erikoistutkija

SAMMANFATTNING PÅ SVENSKA

Du håller i broschyren Föräldraskapet i

modellen samt olika typer av annat

te kan eventuellt bidra till en positiv

första hand. Hur kan professionella fö-

förändringsarbete i situationer där

identitetsutveckling, även för mammor

rebygga rusmedelsproblem bland små-

riskkonsumtion av alkohol identifie-

vars identitet är starkt förknippad med

barnsföräldrar? Broschyren har utarbe-

rats hos blivande föräldrar. Sambandet

rusmedelsbruk.

tats inom ramen för ITLAs (Stiftelsen

mellan depression och alkohol tas

för självständighetsjubileets barnfond)

också upp.

program Barn, unga och familjer i det 100-åriga Finland. Sammanställningen

Vi redaktörer och skribenter av denna broschyr önskar dig givande

Som ett andra steg presenteras

har skett i samarbete med Förbundet

lovande exempel på kunskapsbaserade

för mödra- och skyddshem.

insatser för olika typer av behov. Vid

lässtunder!

valet av metod är det bl.a. viktigt att Syftet med broschyren är att stödja

beakta att insatsen motsvarar famil-

dig, som på det lokala planet är besluts-

jens och barnets behov, att insatsen ba-

fattare eller professionell, i ditt arbete

serar sig på bästa tillgängliga kunskap

med familjer som har barn under

och att det finns utbildning tillgänglig

skolåldern. Broschyren vill uppmuntra

för personalen. Utgångspunkten i

dig till att jobba systematiskt, lång-

ett förstärkt föräldraskap, både som

siktigt och utgående från den bästa

förebyggande och rehabiliterande

tillgängliga kunskapen. Materialat

insats, löper som en röd tråd genom

består av existerande utvecklingsarbe-

hela texten.

te och forskning som har sammaställts. Utgångspunkten har varit att skapa

Till sist diskuteras behovet av att

förutsättningar för en gemensam

upprätthålla insatser. Berättelsen av en

kunskapsbas för alla som arbetar med

mamma som har fått stöd i föräldraska-

småbarnsfamiljer. Lokala exempel på

pet och kunnat bli kvitt sitt missbruk

kommuner som har erfarenheter av att

presenteras också. Mycket av det som

jobba över sektorgränserna och/eller

sker när en positiv förändring tar vid,

utgående från en gemensam kunskaps-

handlar enligt henne om att samti-

bas finns med i texten.

digt med en intensiv rehabilitering få positiv feedback. En del mammor har

Broschyren inleds med exempel

fått hjälp genom att konkret jobba med

och råd för kartläggning av risk-/och

fotografier på sig själva. Fotografierna

skyddsfaktorer i barns uppväxtmiljöer.

baserar sig på hur dessa kvinnor skulle

Därtill presenteras mini-interventions-

önska att bli sedda. Den typen av arbe-

työkalupakki

FAKTA Naisten alkoholinkäyttö Suomessa on kuusinkertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Runsas juominen on johtanut myös vauvojen sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamien oireiden (FASD) ja lapsille sattuneiden tapaturmien lisääntymiseen. Tapaturmia sattuu päihdeongelmaisten äitien lapsille enemmän kuin muille lapsille. Raitasalo, K. ja Holmila, M. (2012) Äidin päihteiden käytön yhteys lapsen kokemiin haittoihin. Yhteiskuntapolitiikka 77 (1): 53−61.

vanhemmuus ensin

Alkoholi ja pienet lapset

työkalupakki

prosenttia juo niin paljon, että kuuluu riskiryhmään (Audit-testin riskiraja).10

Lasten hyvinvointi on koko yhteis-

Jos riskikulutus jatkuu, se voi johtaa

kuntamme perusta. Hyvinvoiva lapsi

alkoholiriippuvuuteen.

voi todennäköisemmin hyvin myös aikuisena. Lapsuusajan pahoinvointi

Isistä noin kolmasosa on alkoholin

taas voi seurata koko elinajan ja siirtyä

riskikuluttajia, mikä on lapsille mer-

sukupolvelta toiselle. Tutkimukset

kittävä riski.11 Riski on myös ongelman

osoittavat, että vanhempien tukemi-

siirtyminen sukupolvelta toiselle.

nen erityisesti odotus- ja pikkuvauvaaikana edistää koko perheen ja myös lasten hyvinvointia. Lapsen pahoinvointiin voi olla monenlaisia syitä. Yksi niistä voi olla vanhempien runsas päihteiden käyttö ja siihen liittyvät lapsen turvallisuutta häiritsevät tekijät. Tutkimukset osoittavat, että yleisimpiä vanhemman juomisesta lapselle aiheutuvia haittoja ovat perheriidat, vanhemman aiheuttama häpeä, ahdistus, luottamuksen menetys ja pelko juovaa vanhempaa kohtaan. Jopa 26 prosenttia nuorista Suomessa kertoo kokeneensa aikuisten juomisesta aiheutuneita haittoja.8 Suomalaiset aikuiset juovat nykyään noin 10 litraa puhdasta alkoholia vuodessa.9 Valtaosa siitä nautitaan puolison tai seurustelukumppanin kanssa kotona, missä myös pienet lapset viettävät suurimman osan ajastaan. Ikäryhmä, johon lasta odottavat ja pienten lasten vanhemmat kuu-

Varhainen tuki jatkuvana prosessina – havaitsemisesta toimintaan Alkoholista aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy edellyttää kaikilta ammatissaan pienten lasten vanhempia (tai tulevia vanhempia) kohtaavilta pitkäjänteistä ja systemaattista työskentelyä. Työskentelyssä edetään arjen epämuodollisesta tuesta oikea-aikaisen ja oikeanlaisen tuen tarjoamiseen kohti muutosprosessia ja sen ylläpitämistä. Toimintaa pitää kohdentaa ja seurata. Tähän tarvitaan yhteistä sitoutumista. Tässä oppaassa lähtökohdaksi on otettu, että varhaisen tuen systemaattisessa ja pitkäjänteisessä prosessissa on ainakin seuraavat vaiheet: – perheen tuen tarpeen kartoitus – tuen kohdentaminen – toiminnan ylläpitäminen ja yhteensovittava johtaminen.

luvat, juo paljon. Nuorista aikuisista miehistä 42 prosenttia ja naisista 30

työkalupakki

vanhemmuus ensin

(

1. PERHEEN TUEN TARPEEN KARTOITUS tarkoittaa herkistymistä huomaamaan lapsen/vanhemman olotila tai pysähtymistä tarkastelemaan vanhempi−lapsi -suhdetta, kun lapsi ja vanhempi ovat samassa tilassa. Kun lapsi ja perhe kohdataan päivittäin tai säännöllisesti, voidaan edetä esimerkiksi näin: J vapaamuotoinen havainnointi lapsesta (ja/tai kasvuympäristöstä), apuna voi käyttää ns. tarkistuslistaa. Tarkistuslistassa on tietoa riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä sekä niiden yhteisvaikutuksesta. Ammattilainen voi käyttää listaa pois sulkiessaan tai vahvistaessaan havaintojaan lapsesta tai vuorovaikutustilanteesta. J vuorovaikutuksen (aikuinen−lapsi, lapsi−lapsi) havainnointi, apuna standardoituja kartoitusvälineitä tai yhteisesti sovittuja rutiineja. J testaaminen ja systemaattinen analyysi, jonka perusteella pyritään vahvistamaan tuen tarpeet. Esimerkkejä kansainvälisesti käytössä olevista välineistä löytyy täältä: www.ester-bedomning.se www.childdevelop.ca/snap/risk-assessment-tools

vanhemmuus ensin

työkalupakki

2. TUEN KOHDENTAMINEN tarkoittaa, että vanhempien kanssa yhdessä valitaan kartoituksen perusteella toimet, jotka sopivat tarpeisiin ja jotka todennäköisesti johtavat toivottuun lopputulokseen. Toimenpiteet voidaan karkeasti jaotella: J yleiseen tukeen kaikille J tehostettuun tukeen systemaattisesti määriteltyjen riskien vähentämiseksi ja vahvuuksien vahvistamiseksi J kuntouttavaan tai korjaavaan tukeen tarkkaan määriteltyjen (esim. juomisesta johtuvien) haittojen korjaamiseksi.

(

3. TOIMINNAN YLLÄPITÄMINEN JA YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN edellyttää, että: J toiminta on tavoitteellista ja J toiminnalle on riittävä tuki Yksilö- tai perhetasolla seurataan, tuottaako

(

valittu toimenpide toivottua tulosta. Hyvä seuranta sisältää myös sen, että paikallisesti luodaan prosessi, jossa perheen avun saantia arvioidaan säännöllisesti.

Kaikki yllä kuvatut vaiheet ovat tärkeitä ja edellyttävät eri tahojen aktiivisuutta. Seuraavassa kerromme eri vaiheista esimerkkien avulla.

työkalupakki

vanhemmuus ensin

FAKTA Suojaava tekijä tarkoittaa joko yksilön itsensä, lähisuhteiden tai ympäristön ominaisuutta, joka vaikuttaa riskitekijöiltä suojaavasti. Riskitekijä on ominaisuus, olosuhde tai tapahtuma, joka tietyissä olosuhteissa lisää tietyn häiriön tai ongelman todennäköisyyttä. Yksittäinen riskitekijä lapsen tai perheen elämässä ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsen hyvinvointi on vaarassa. Kun tilannearvioinnissa kartoitetaan riskitekijöitä, tarkastellaan aina samalla suojaavien tekijöiden vaikutusta ja määrää lapsen elämässä. Jos riskitekijä lapsen elämässä on merkittävä (esimerkiksi lapseen kohdistuva väkivalta) tai riskitekijöitä on useita, lapsen tilanteeseen tulee aina puuttua, vaikka suojaavia tekijöitä olisi. Lapsen hyvä kasvun ja kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto (2007). Paintek Pihlajamäki Oy. Helsinki, s. 7.

vanhemmuus ensin

työkalupakki

LUE LISÄÄ Pohjolan lapset – pohjoismaisten perhekeskusten kehittäminen. Ineko, Tukholma. www.nordicwelfare.org/

PERHEEN TUEN TARPEEN KARTOITUS Äitiys- ja lastenneuvola sekä varhaiskasvatus kohtaavat perheen Suhteet perheenjäsenten kesken tarjoavat parhaimmillaan kiintymystä, hoivaa ja rakkautta. Ikävä kyllä suhteet voivat olla myös kuluttavia, laiminlyö-

suurimman osan leikki-ikäisten lasten

sia, että niihin voi vaikuttaa ja mitkä

perheistä. Varhaiskasvatuksessa suhde

sellaisia, että niihin ei voi vaikuttaa.

vanhempien ja henkilöstön välillä voi

Apuna voi käyttää riskitekijöiden ja

olla erityisen tiivis, kun he tapaavat lä-

suojaavien tekijöiden tarkistuslistaa.

hes päivittäin. Neuvola, varhaiskasvatus ja esiopetus ovatkin tärkeitä, paitsi

huomiota palveluissa, joissa perheitä tavataan. Silloin voidaan ehkäistä jo

Lapsen arjessa alkoholin liika-

lapsen, myös koko perheen hyvinvoin-

käyttö näkyy perheriitoina, häpeän

nin arvioimisessa ja tukemisessa.

tunteina, ahdistuksena, luottamuksen menetyksenä ja niin, että lapsi pelkää

viä ja alistavia. Pienten lasten perheiden ihmissuhteisiin on hyvä kiinnittää

tidigainsatser

juovaa äitiä tai isää. Lapsesta sen nä-

Lapsen arjen riskit ja suojaavat tekijät

varhain vanhempien liiallista alkoho-

kee usein oireiluna, jonka ammattilainen osaa havaita, kun saa tarvittavan tuen ja koulutuksen.

linkäyttöä tai muita vastaavia ongel-

Pienten lasten perheiden kanssa

mia, jotka rasittavat lasten elämää.

työskennellessä on hyvä keskittyä

Alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat

perhesuhteiden myönteisten asioiden

vat, myönteiset tekijät lapsen elämäs-

ihmissuhteisiin ja voivat olla sekä syy

vahvistamiseen ja mahdollisten kiel-

sä ja elinympäristössä. Suojaavien

perheenjäsenten huonoihin väleihin

teisten asioiden, kuten liian juomisen,

tekijöiden tunnistaminen helpottuu

että niiden seuraus.

vähentämiseen.

perheen sekä eri toimijoiden sujuvasta

Lähes kaikki lasta odottavat ja

Tärkeä on tunnistaa myös suojaa-

yhteistyöstä ja avoimesta keskusteluKielteiset asiat (riskit) ja myön-

yhteydestä. Arjen pienet asiat, kuten

lapsen saaneet perheet käyvät äitiys- ja

teiset asiat (suojaavat tekijät) voivat

toimiva kommunikaatio, nukkumaan-

lastenneuvolassa. Samoin varhaiskas-

liittyä lapseen itseensä, perheeseen,

menoajat, yhteiset ruokailut, rutiinit

vatus ja esiopetus tavoittavat

ystäviin, esikouluun tai esimerkiksi

ja yhteiset vapaa-ajanviettotavat ovat

asuinympäristöön. Esimerkiksi vaka-

tärkeitä varhaislapsuuden perusturval-

vat riidat vanhempien tai vanhempien

lisuudelle. Niitä on hyvä vahvistaa. Ne

ja lasten välillä ovat riski. Riskit ja

yhdistävät perhettä ja tuovat jatku-

suojaavat tekijät voi jakaa lapsen eli-

vuutta lapsen elämään.

nympäristöön liittyviin ja lapsen temperamenttiin ja luonteeseen liittyviin

Jos lapsen suhde ainakin toiseen

tekijöihin. Alustavasti tuen tarvetta

vanhempaan on lämmin ja toimiva, se

miettiessään työntekijän on hyvä ottaa

auttaa lasta selviytymään vanhemman

huomioon, mitkä riskeistä ovat sellai-

päihdeongelman aiheuttamista olosuh-

työkalupakki

vanhemmuus ensin

TOIMIVA LAPSI & PERHE –MENETELMÄ VARHAISKASVATUKSESSA

Lasten seurassa -ohjelmassa on kehitetty

www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/tlp/

Puheeksiottokortti ja Puheeksiottopeli.

Lp_manuaali_ja_lokikirja_kun_vanhemmalla

www.lastenseurassa.fi

_on_mtr_ongelmia_13112013.pdf

PUHEEKSIOTTO

vanhemmuus ensin

teista. Siksi vanhemmuuden taidot ja niissä tukeminen on tärkeää. Kun työmenetelmät on määritelty selvästi ja käytännöt sovittu, työntekijä uskaltaa ryhtyä toimiin epäilyjensä todenperäisyyden selvittämiseksi. Toimiminen ja puheeksi ottaminen on aina parempi kuin odottaminen. Ammattilaisia auttaa tässä johdon tuki, luottamus työmenetelmiin ja se, että olemassa on tukea, jota tarjota perheelle. Työntekijän näkökulmasta varhainen puheeksi ottaminen ohjaa todennäköisemmin toimia oikeille raiteille ja välttää epäilysten ja aavistusten varassa toimimista. Yhteistyön sujuvuutta lisää että kaikki toimivat ns. saman tiedon varassa ja samassa tahdissa tietoisina siitä missä vaiheessa prosessia ollaan.

työkalupakki

Alkoholinkäytön tunnistaminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus kohtaa pienen lapsen ja hänen vanhempansa varhain ja arjessa. Varhaiskasvatus on näin avainasemassa lapsen oireilun tunnistamisessa. Tutkimus osoittaakin, että varhaislapsuus on tehokkain hetki kohdata lapsi ja hänen vanhempansa. Kun lasta autetaan varhaiskasvatusiässä, auttamisen tavoite saavutetaan huomattavasti todennäköisemmin kuin silloin, jos apua tarjotaan myö-

FAKTA Kasvattajan työssä havainnointi on kaiken arvioinnin, suunnittelun ja toteutuksen perusta. Havainnoinin tavoite on, että kasvattajat, huoltajat ja muut lapsen kanssa toimivat aikuiset tuntevat ja ymmärtävät lapsen tilanteen ja tarpeet. Koivunen, P.-L. ja Lehtinen, T. (2015): Kasvu Kiikarissa. Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille.

hemmin. Varhaiskasvatuksessa käytetään paljolti vapaamuotoista havainnointia. Yksinkertaisimmillaan se on aistinvaraisten havaintojen tekemistä ja niiden dokumentoimista. Aistinvarai-

TYÖKALUT VARHAISKASVATUKSEN TYÖKALUJA

Itäpuisto, M. ja Taitto, A. (2010). Lapsi ja vanhempien alkoholinkäyttö. Opas varhaiskasvatuksen työntekijöille. A-klinikkasäätiö. Lasten seurassa -ohjelma. www.lasinenlapsuus.fi/ ladattava-aineisto

Magnusson, M. ja Ilva, M. (2011). Jos sais kolme toivomusta. Työkirja päihdeasioista varhaiskasvatuksen työntekijöille. A-klinikkasäätiö. Lasten seurassa -ohjelma. www.lasinenlapsuus.fi/ladattava-aineisto

Kurkela, S. (2014). Pikkuketun salaisuus. Satukirja alkoholista keskusteluun alle kouluikäisten lasten kanssa. A-klinikkasäätiö. www.lasinenlapsuus. fi/ladattava-aineisto Santalahti, K. (2014). Puheeksioton kortit varhaiskasvatukseen. THL.

työkalupakki

vanhemmuus ensin

FAKTA Suomessa on arvioitu, että vuosittain syntyy 500−600 sikiöaikaisen altistuksen eri tavoin vaurioittamaa lasta. Alkoholi läpäisee istukan, ja jos äiti juo, myös sikiö saa alkoholista osansa. Jos alkoholia joutuu sikiön verenkiertoon toistuvasti, se aiheuttaa pysyviä muutoksia keskushermostoon, sydämeen, munuaisiin, aistielimiin ja luustoon (FASD-oireyhtymä). Siksi mitään turvallista määrää alkoholia ei voi raskausaikana juoda, vaan odottavia äitejä kehotetaan pidättäytymään alkoholin käytöstä kokonaan ja välttämään humalajuomista jo raskautta suunnitellessaan. Vaarla S. (2011). Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.

vanhemmuus ensin

työkalupakki

nen havainnointi tarkoittaa lapsen

vanhempien kanssa tehtävissä lapsi-

kanssa keskustelemista ja toimimista

kohtaisissa varhaiskasvatussuunni-

arjessa. Havainnointi perustuu siihen,

telmissa.” Viime vuosina on kehitetty

että aikuinen on herkistynyt kuule-

menetelmiä, joilla nimenomaan van-

maan lasta. Näin ammattikasvattaja

hemmuutta tai kasvuoloja on mah-

voi oppia tuntemaan lapsen perusteel-

dollista lähestyä. Myös vanhempien

lisesti erilaisissa tilanteissa. Lapsesta

päihteidenkäytön puheeksi ottamista

tehdyt havainnot kertovat myös hänen

varhaiskasvatuksessa on kehitetty.

kasvuoloistaan ja sosiaalisista suhteistaan. Dokumentoituja havaintoja hyödynnetäänkin varhaiskasvatuksessa vanhempien ja ammattihenkilöstön välisessä keskustelussa lapsesta. Näin

Alkoholinkäytön tunnistaminen neuvolassa

on mahdollista saada monipuolisesti

Raskausajan ja varhaislapsuuden

tietoa lapsen kokemuksista, oppimises-

tiedetään nykyisen aivotutkimuksen

ta ja kasvusta. Mitä paremmin aikuiset

mukaan vaikuttavan merkittävästi

tuntevat lapsen, sitä paremmin hänen

aivojen kehitykseen ja lapsen tulevaan

käyttäytymistään ja toimintatapojaan

terveyteen. Lapsen aivojen kehitys,

pystytään seuraamaan.

kiintymyssuhteen laatu ja koko lapsen kehitys tapahtuu oleellisesti varhais-

Vapaamuotoisen havainnoin tueksi

ten vuorovaikutussuhteiden varassa.

FAKTA Raskausaikana vauva ja vanhemmuus, mutta myös mahdolliset tuskalliset ja kivuliaat muistot, valtaavat mielen. Jos äiti käyttää päihteitä tai hänellä on taipumusta masennukseen, kielteiset tai ihannoivat mielikuvat vauvasta ja omasta tai puolison vanhemmuudesta tai vaihtoehtoisesti mielikuvien puuttuminen kokonaan ennustavat ongelmia äidin ja vauvan suhteessa. Odotusaika on ainutlaatuinen mahdollisuus lopettaa päihteiden käyttö ja kuntoutua päihdeongelmista. Se on erityisen motivoivaa aikaa äidille.

tai jatkona olisi hyvä käyttää myös

Odotusaikana vanhemman varhaiset,

valmiita lomakkeita. Esimerkiksi Var-

Flykt, M. (2014). Prenatal representa-

tiedostamattomat, ei-kielelliset koke-

tions predicting parent-child relation-

haiskasvatussuunnitelman perusteissa

mukset aktivoituvat ja vaikuttavat

ship in transition to parenthood: Risk

(2005) todetaan: ”Henkilöstön tehtävä-

mielikuviin vauvasta ja omasta van-

nä on havainnoida lapsen kehitystä

hemmuudesta. Vanhemman ja tulevan

systemaattisesti ja tietoisesti sekä

lapsen, ”kohtuvauvan”, välinen suhde

ottaa havainnointitieto huomioon

Pajulo, M. (2011). Päihdeongelmaisten

alkaa muodostua jo silloin. Samanai-

odottavien äitien hoidon kehittäminen

toiminnan suunnittelussa ja yhdessä

kaisesti suhde puolisoon muuttuu ja

– erityispiirteet, haasteet ja mahdolli-

oma vanhemmuus muodostuu.

suudet. Suomen Lääkärilehti 14/2011 vsk

and family dynamic considerations. Acta Universitatis Tamperensis. Tampere.

66, s. 1189–1195.

Päihdeongelmaiset odottavat ja vauvan synnyttäneet äidit ovat erityinen riskiryhmä monien kasautuneiden ongelmiensa vuoksi. Riski, että vauvan ja vanhemman vuorovaikutus vääristyy, on poikkeuksellisen suuri. Odotusaika on kuitenkin erityisen mo-

työkalupakki

vanhemmuus ensin

tivoiva aika lopettaa päihteiden käyttö.

tekijöitä. Vanhempien päihteidenkäy-

otettava huomioon, kun neuvolassa

Raskaudenaikaiset mielikuvat vauvas-

tön arviointi neuvolassa on ensiarvoi-

arvioidaan vanhempien alkoholin

ta ja vanhemmuudesta valmistavat äi-

sen tärkeää, jotta päihteitä käyttävät

käytön riskejä. Jos Audit-kyselyn tulos

tiä reflektiiviseen toimintaan: kykyyn

äidit pääsisivät kuntoutukseen jo mah-

antaa aiheen huolestua, keskustelua

toimia niin, että pohtii omaa ja toisen

dollisimman varhain raskausaikana ja

tulisi aina jatkaa Mini-interventiolla.

kokemuksia, tunteita ja mieltä sekä

päihteiden käytön siirtyminen suku-

niiden takana olevia merkityksiä.

polvelta toiselle voitaisiin ehkäistä.

Työntekijän on hyvä ymmärtää

Neuvolassa päihteiden liialli-

raskaudenaikaisen psykologisen pro-

nen käyttö pyritään tunnistamaan

sessin vaiheita, sen dynaamista etene-

Audit-kyselyllä. WHO:n kysely mittaa

mistä ja mahdollisia poikkeavuuksia.

yksilön alkoholin käyttöön liittyviä ris-

Kun äitien kuntoutumista päihteiden

kejä ja haittoja läheisille. Se ei kuiten-

käytöstä on tutkittu, on havaittu, että

kaan suoranaisesti kerro, aiheuttaako

naiselle äitiys ja lapset ovat voimak-

vanhemman alkoholin käyttö lapselle

kaimmin motivoivia muutosta tukevia

psykososiaalista haittaa, mikä on

TYÖKALUT LUETTAVAA ALKOHOLINKÄYTÖN TUNNISTAMISEKSI NEUVOLASSA

Alkoholi ja perusterveydenhuolto: Riskikulutuksen varhainen tunnistaminen ja mini-interventio. www.thl.fi/documents/10531/104447/ Alkoholi%20ja%20perusterveyden huolto.pdf Alkoholiohjelman materiaalia työn tueksi: www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/alkoholiohjelma/aineistot-ja-julkaisut/alkoholinkayton-itsearviointi

WHO:n Audit www.thl.fi/documents/10531/104447/ 10_kysymysta_AUDIT.pdf Mäki P., Wikström K., HakulinenViitanen T. ja Laatikainen T. (toim.) (2011). Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa: Menetelmäkäsikirja. Opas 24. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Seppä K. (2010). Riskikulutuksen varhainen tunnistaminen. Mini-interventio. Luento 27.1.2010 Päihteet lapsen silmin -hanke, Ensi- ja turvakotien liitto. www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/paihteet-lapsen-silmin-hanke/ Vaarla S. (2011). Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.

vanhemmuus ensin

tyรถkalupakki

työkalupakki

vanhemmuus ensin

kannustaa ja tukee tarvittavaan muu-

tai vanhemmuuden kriisi tai lapsen

tokseen. Asiakkaan kanssa on hyvä

oireilu. Totutusta elämäntavasta luo-

Jos Audit-kyselyn tulos on, että van-

keskustella siitä, onko hän halukas

puminen tuo aina turvattomuutta ja

hempi käyttää alkoholia niin paljon,

muuttamaan alkoholinkäyttöään,

epävarmuutta.

että se on riski hänelle itselleen ja

miten se voi näkyä käytännössä ja mil-

tuottaa haittaa läheisille, lääkäri tai

laisia tavoitteita hän haluaisi asettaa.

hoitaja käy hänen kanssaan lyhyen

Lääkäri tai hoitaja voi myös sopia

etsiä toimintatapoja, jotka lisäävät

hoitosuosituksen mukaisen keskuste-

asiakkaan kanssa, että asiakas tulee

turvallisuuden tunnetta. Muutoksen

lun asiasta. 5−15 minuutin terveysneu-

jonkin ajan kuluttua uudelleen

on tultava omaksi, ulkoisen motivaati-

vontaa kutsutaan Mini-interventioksi.

käymään. Mini-intervention tavoite

on muututtava sisäiseksi, ennen kuin

on yleensä kohtuukäyttö. Työnteki-

muutos on mielekäs. Se taas vaatii, että

jän myötätunto ja asiakkaan oman

perheen on saatava olla muutoksessa

taja antaa asiakkaalle palautteen

vastuun ja itsemääräämisoikeuden

osallinen ja aktiivinen toimija.

hänen tilanteestaan: neuvoo lyhyesti

kunnioittaminen ovat Mini-interven-

alkoholin käytön vähentämisessä,

tiossa keskeisiä.

Mini-interventio

Mini-interventiossa lääkäri tai hoi-

Kun perheiden tilanteita arvioidaan, huomiota pitää kiinnittää

FAKTA Neuvolan terveystarkastuksia on vastikään kehitetty, jotta niissä pystyttäisiin paremmin arvioimaan koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja sen vaikutusta tulevan lapsen terveeseen kehitykseen. Jos tarkastuksessa nousee huoli, sen ottaminen puheeksi vanhempien kanssa mahdollistaa perheen ja lapsen tilanteen arvioimisen ja toimintasuunnitelman teon yhdessä.

kaikkiin perheiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Vanhemman alkoholinkäyttö voi vaikuttaa perheen psykososiaaliseen ilmapiiriin, vanhempien parisuhteeseen, taloudelliseen tilanteeseen, vanhemmuuteen ja esimerkiksi väkivallan uhkaan. Ydinperheen lisäksi perheeseen vaikuttavat myös isovanhempien, vanhempien sisarusten ja lähipiirin huolenaiheet.

Muutostyöskentelystä Suhde perheeseen luodaan jo ensita-

Terveystarkastukset lastenneuvolassa

paamisessa. Siksi sen merkitystä ei voi

ja kouluterveydenhuollossa

alleviivata liikaa. Tuen vastaanottami-

– Menetelmäkäsikirja

nen merkitsee jonkinlaisen muutostar-

www.julkari.fi/handle/10024/125753

peen tunnistamista. Taustalla voi olla oman terveydentilan, elämäntilanteen

Muutosten keskellä onkin hyvä

Toimivan yhteistyösuhteen luominen on perusedellytys sille, että perhe voi hyväksyä tuen ja ottaa sen vastaan.

vanhemmuus ensin

työkalupakki

FAKTA Mini-interventiossa kiinnitetään huomio juomiseen ja tarjotaan apua sen vähentämiseen. Tarkoitus on puuttua alkoholin suurkulutukseen niin aikaisin kuin mahdollista. Neuvontaa suositellaan naisille, jotka juovat 2 alkoholi-annosta päivittäin tai juovat itsensä humalaan viikoittain (vähintään 5 annosta) sekä miehille, jotka juovat päivittäin 4 annosta tai juovat itsensä humalaan viikoittain (vähintään 7 annosta). Juomista on hyvä seurata juomapäiväkirjan avulla. Alkoholinkäytön puheeksiotto ja mini-interventio. Luettavissa täällä: www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyon-menetelmat/ alkoholinkayton-puheeksiotto-ja-mini-interventio

työkalupakki

vanhemmuus ensin

FAKTA Äitiysneuvolaoppaan (2013) suositus on, että EPDS-seula tulisi antaa molemmille vanhemmille täytettäväksi lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa 13.−18. raskausviikolla; tarvittaessa molemmille vanhemmille 35.−36. raskausviikolla ja synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksessa äidille. Isät voivat vaihtoehtoisesti täyttää Beckin BDI-seulan. Neuvolaterveydenhoitajien kokemukset lomakkeen käytöstä ovat lupaavia, ilman sitä monen masennusoireet olisivat jääneet tunnistamatta. Lomake on osoitteessa https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/ lomakkeet/lomakkeet_neuvolatyohon

vanhemmuus ensin

työkalupakki

LUE LISÄÄ Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen: Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille www.julkari.fi/ handle/10024/80082

FAKTA Alkoholi ja masennus

on vielä vauva, masennus voi näkyä niin, että äiti tai isä kokee epäonnis-

Masennus on yksi yleisimmistä kan-

tuneensa vanhempana. Riittämättö-

sansairauksistamme. Lääketieteessä

myyden tunteet ovat tavallisia, samoin

runsaan alkoholinkulutuksen ja ma-

paniikkioireet. Myös pakkoajatuksia

sennuksen välinen vahva yhteys tun-

voi esiintyä. Vanhemmat voivat

netaan hyvin. Tutkimuksen mukaan

pelätä, että tekevät pahaa lapselleen.

alkoholin ongelmallisesta käytöstä

Masennus voi näkyä myös siten, että

pikemminkin seuraa masennusta kuin

vanhempi ei ole kiinnostunut omasta

toisin päin.

ulkonäöstään tai ei hoida kotiaan. Toimintakyky on laskenut. Lapsen

Odottavista äideistä masennusta

masennus näkyy eri tavoin eri iässä.

on tutkimusten mukaan 7−20 prosen-

Usein se ilmenee käytösoireena. Myös

tilla ja synnytyksen jälkeen 9−16 pro-

hyvin pieni lapsi voi masentua, silloin

sentilla. Raskaana olevan naisen mie-

oireet ovat erilaiset kuin aikuisilla.

lialalla, ahdistuneisuudella ja stressillä on vaikutusta paitsi äidin psyykkiseen

Vanhempien mielialaa niin

ja fyysiseen terveyteen, myös sikiön

raskausaikana kuin synnytyksen

hyvinvointiin ja muun muassa aivojen

jälkeen voi arvioida EPDS-mielialalo-

kehitykseen. Siten mahdollisimman

makkeella. Siinä kymmenen mielialaa

hyvä huolenpito ahdistuneisuudesta

ja psyykkistä vointia kartoittavan

ja stressistä kärsivästä äidistä tukee

kysymyksen avulla tunnistetaan ja

kehittyvän sikiön aivojen tervettä

arvioidaan vastaajan riskiä sairas-

kehitystä. Isistä tai kumppaneista joka

tua masennukseen. Lomake mittaa

kymmenes on masentunut raskauden

vanhemman tuntemuksia viimeisen

aikana tai lapsen syntymän jälkeen.

viikon aikana. Tuen tarve arvioidaan

Isien masennuksen on havaittu lisää-

yhdessä keskustellen.

vän erityisesti poikien käytöshäiriöitä, uhmakkuutta ja sosiaalisia ongelmia 3,5 vuoden iässä.

Molemmilla vanhemmilla on tavallista, että raskauden aikainen

FAKTALAATIKKO: Äitiysneu

Motivoivaa haastattelua on käytetty pitkään muutostyön tukena ja sen tehosta erilaisten elämäntapamuutosten tukemisessa on näyttöä. Motivoivassa haastattelussa työntekijän tehtävä on kohdata asiakas aidosti ja hyväksyvästi sellaisena kuin hän on ja keskittyä kuuntelemaan asiakasta saadakseen kuvan siitä, miten asiakas itse oman tilanteensa näkee. Työntekijä voi lyhyessäkin kohtaamisessa välittää asiakkaalle hyväksyvän ilmapiirin. Aktiivisen kuuntelun lisäksi työntekijä reflektoi eli heijastaa osan kuulemastaan takaisin varmistaakseen, että on ymmärtänyt asiakkaan näkemyksen oikein, ja esittää avoimia, tarkentavia kysymyksiä. Asiakkaan diagnosointi, leimaaminen tai väittely ei kuulu motivoivan työskentelytavan henkeen. Asiakkaan näkemys ongelmastaan on oleellinen, sillä muutosvalmiuden edellytykset ovat asiakkaassa itsessään. Työntekijän tehtävä on vahvistaa muutosuskoa. Motivoivan haastattelun kouluttajia: A-klinikkasäätiö, Ensi- ja turvakotien liitto (vauvalähtöinen motivointityö).

masennus jatkuu synnytyksen jälkeen. Suhteessa lapseen, erityisesti kun lapsi

tyรถkalupakki

vanhemmuus ensin

työkalupakki

TUEN KOHDENTAMINEN

Vanhemmuuden tuki on tehokas keino tukea lapsia

voivat joskus erota toisistaan. Silloin on entistäkin tärkeämpää, että lapsia ja lapsiperheitä kohtaavilla on yhtei-

Kun tuen tarve on selvillä, siihen on

nen viitekehys. Yhteistä toimintaa

vastattava. Yksi keino auttaa lasta

varten työntekijät tarvitsevat myös

osana hänen kasvuympäristöään on

yhteisiä välineitä, jaettua osaamista ja

vanhemmuuden tuki. Vanhemmuuden

johdon ja työkavereiden kannustusta.

tuki keskittyy riskien vähentämiseen

Vanhemmuuden tuen ohjelmat voivat

ja vahvuuksien vahvistamiseen.

toimia tällaisena viitekehyksenä.

Vanhemmuuden tukemisessa

Vanhempia voi tukea kolmella eri

korostuu perhekulttuurin ja -rutiinien

tasolla: yleinen tuki, tehostettu tuki ja

merkitys. Yhteiset, jaetut asiat ovat

kuntouttava ja korjaava työ.

keskeisiä perhe-elämän toimivuuden kannalta myös haastavissa perheti-

Tässä oppaassa esitellään menetel-

lanteissa. Vanhemmuuden tuki on

mien ohessa myös ratkaisuja, joilla hy-

kuntien toimintasektoreiden rajat

vinvointipalvelut ovat kohdentaneet

ylittävä tehokas tapa ennaltaehkäistä

esimerkiksi työparien tai poikkihallin-

perheiden ongelmia ja hoitaa perhe-

nollisen työn tukea perheille.

suhteita. Avainasemassa ovat perheen tutut työntekijät, kuten varhaiskasvat-

Menetelmistä kannattaa käyttää

tajat ja neuvolatyöntekijät, jotka myös

niitä, jotka ovat tutkitusti tehokkaita.

ovat yleensä ensimmäisinä havainneet

Niillä on teoreettinen pohja ja selkeä

tuen tarpeen. Vanhemmuuden tukea

kohderyhmä ja niiden käyttöön on

voidaan tarjota eri muodoissa myös

saatavissa koulutusta. Tehokkaita

perheiden muihin ongelmiin kuin

malleja on tarjolla eri tilanteisiin ja

päihteiden käyttöön.

eri kohderyhmille. Suomessa käytössä olevien vanhemmuuden tuen menetel-

Suomessa alle kouluikäisten lasten

mien vaikuttavuudesta ei kuitenkaan

yhteinen hyvinvointityö on vahvasti

aina ole vielä kattavaa tietoa, mikä

normitettua. Eri toimia sitovat eri

vaikeuttaa johdon ja ammatissaan

normitukset ja normit ja käytännöt

lapsiperheitä kohtaavien menetelmän

FAKTA Kasvun tuki –vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde Tietolähteen tehtävä on toimia luotettavana tietokanavana kohderyhmän kanssa työskenteleville ja siten edistää lasten, nuorten ja perheiden parissa toteutettavan työn vaikuttavuutta. Lopullinen tavoite on siten lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen taustalla on muun muassa STM:n asettaman työryhmän ”Toimiva Lastensuojelu” (STM. Raportteja ja muistioita. 2013:19) ehdotus, että Käypä hoito –suositusten tyyppistä järjestelmää sovellettaisiin myös lasten psyko-sosiaalista kehitystä tukeviin menetelmiin. Toistaiseksi Suomessa ei ole määritelty vastaavia hyvän hoitomuodon kriteerejä lasten, nuorten ja perheiden tukemiselle. Lue lisää www.kasvuntuki.fi

työkalupakki

vanhemmuus ensin

Kuntouttava ja korjaava työ Yksilöllinen tuki vanhemmille, joiden lapset oireilevat ja perhe-elämään liittyy erityisiä haasteita, esimerkiksi päihteidenkäyttöä Tavoite vanhempien ja lapsen myönteinen suhde, kun perhe saa tukea ja apua ongelmiinsa. Mahdollinen osallistuminen vanhempainryhmiin ei ole riittänyt.

Tehostettu tuki Ryhmiin hakeutuville vanhemmille, joilla on ongelmia lastensa tai vanhemmuutensa kanssa. Esimerkiksi vanhempainryhmät, jotka tapaavat viikoittain tavallisesti 10–12 kertaa. Vetäjillä on vanhempien tukiohjelman koulutus. Tavoite on, että vanhemmat saavat apua vanhemmuutta kehittävistä strategioista. Vanhemmat hakevat apua itse tai sitä suosittelevat heille neuvola, varhaiskasvatus tai esikoulu, sosiaalipalvelut tai toiset vanhemmat.

Yleinen tuki Kaikille tarjottava tuki, esimerkiksi ns. vanhempainkoulut,neuvonta muun palvelun yhteydessä tai muutaman kerran ryhmämuotoinen työskentely. Tavoite kehittää aikuisen ja lapsen välistä myönteistä ja aktiivista vuorovaikutussuhdetta ja lisätä aikuisen sensitiivisyyttä ja empatiaa suhteessa lapseen. Voi olla vapaaehtoista , ei edellytä asiakassuhdetta.

Marklund K., Andershed, H. ja Andershed A-K. (2012): Varhainen tuki lapsille ja perheille (Tidig insats för barn och familjer). Tukholma, Ineko, s. 13, 2011.

vanhemmuus ensin

työkalupakki

valintaa ja toiminnan suunnittelua.

tunteiden jakamista ja vahvistamista.

Esimerkki: ICDP Perhetalo

Monista menetelmistä tarvittaisiin

Huolenpitoon kuuluu myös lapsen aut-

Ankkurissa Paraisilla

lisää näyttöä niiden vaikuttavuudes-

taminen hänelle vaikeissa ja haastavis-

ta sekä kiinnittymisestä paikallisiin

sa tilanteissa. Kannustava vuorovaiku-

”ICDP on yhteinen osaamis- ja arvo-

käytäntöihin. Tekeillä on portaali

tus (International Child Development

pohja Perhetalo Ankkurissa Paraisilla.

Kasvun tuki – vaikuttavan varhaisen

Programme, ICDP) on ohjelma, jossa

Siellä kaikki ammattiryhmät ’ohjelmoi-

tuen tietolähde (www.kasvuntuki.fi),

keskeistä on positiivinen vuorovaiku-

tuvat ICDP:n hengessä’. Paraisilla on IC-

jonka tavoite on tarjota tehokkaita

tus. Ohjelma perustuu myönteiseen

DP-kouluttajia, joten uusien työnteki-

menetelmiä ja innostaa ammattilaisia

lapsinäkemykseen ja empatiaan.

jöiden peruskoulutus ja perehdytys on

käyttämään niitä.

ICDP:n tavoite on kehittää ja parantaa

mahdollista. Asiakastyössä osaamis- ja

lapsen osallisuutta, vaikutusvaltaa ja

arvopohja näkyy suurempana herkkyy-

vastuuta. Ohjelman avulla aikuinen

tenä ja neuvomisen sijaan (”mitä sinun

mät ovat ns. lupaavia menetelmiä. Lu-

oppii tiedostamaan, miten hänen suh-

pitäisi tehdä”) ajattelutapa vahvistaa

paavat menetelmät määritellään tässä

tautumistapansa vaikuttaa lapseen.

uteliaisuutta asiakkaiden omia ajatuk-

hankkeessa tietyt perusedellytykset

Huomio kiinnitetään vuorovaiku-

sia ja vahvuuksia kohtaan ja auttaa

täyttäviksi (vrt. viite 7 s. 55 oppaassa).

tukseen ja ohjelman avulla autetaan

vastaamaan ilmaistuihin tarpeisiin.

Joukossa on myös menetelmiä jotka

havaitsemaan, milloin on paras hetki

Koska ICDP vaikuttaa tapaan olla, sitä

eivät edellytä perheessä esiintyviä

toimia.

ei voi ikään kuin irrottaa tai sisällyt-

Tässä oppaassa esitellyt menetel-

päihdeongelmia vaan soveltuvat perheen vahvuuksien tukemiseen

tää vain asiakastyöhön. Se inspiroi ICDP:ssä huomio kiinnittyy lapsen

ammatillista kehittymistä ja moniam-

yleisesti. Menetelmien vaikuttavuutta

vahvuuksiin. Myös omat ja toisten vah-

matillista yhteistyötä ja suuntaa myös

arvioidaan parhaillaan ITLAn Kasvun

vuuksien tunnistaminen kehittyy. Tämä

johtamista”, kertoo perheneuvoja Petra

tuki -hankkeessa.

vaikuttaa hoivan laatuun. Lapsi tulee

Zilliacus Perhetalo Ankkurista.

kohdatuksi omana, ainutlaatuisena itsenään riippumatta hänen taustastaan. Esimerkkejä eri tasoilla tarjottavasta vanhemmuuden tuesta:

”ICDP:tä voi käyttää neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, koulussa, nuo-

Yleinen tuki 1. Kannustava vuorovaikutus – ICDP Vanhemman ja muiden lähellä olevien ihmisten huolenpidon kokeminen on perusturvallisuuden syntymisen edellytys. Vanhemman huolenpito merkitsee yhteisen mielenkiinnon ja

risotyössä, sosiaalityössä, vanhustenhoidossa − kaikkialla, missä halutaan edistää kannustavaa vuorovaikutusta. ICDP:n avulla voidaan parantaa myös henkilöstön yhteistyötä ja esimiestaitoja. Se toimii yhteisenä arvopohjana moniammatillisessa yhteistyössä ja helpottaa kokonaisnäkemyksen syntymistä”, kertoo projektipäällikkö Hanna Sellergren Lapsikeskeisen päihdetyön (ICDP) kehittämisprojektista.

työkalupakki

ICDP päihdeongelmaisissa perheissä

vanhemmuus ensin

tärkeänä aikuisena”, sanoo Hanna Sellergren ja jatkaa:

ICDP toimii myös päihdeongelmaisten perheiden tukena. Siitä on hyviä ko-

”Herkistyminen lapsen kokemuksen

kemuksia Kotkassa*, jossa kehitettiin

ymmärtämiselle ja sille, mitä oman

ohjelmaan pohjautuva lapsikeskeisen

päihteidenkäyttötapa merkitsee

päihdekuntoutuksen malli lasten

lapselle, vahvisti halua tarjota lapselle

hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tuke-

turvallinen vuorovaikutussuhde

nut, että vanhempien mentalisaatioky-

miseksi perheissä, joissa vanhemmilla

ja kasvuympäristö. Ryhmissä voi-

vyn vahvistuminen lisää merkittävästi

on päihdeongelma.

tiin samaan aikaan sekä vahvistaa

koko perheen hyvinvointia. Näin on

vanhemmuutta että motivoida

erityisesti, kun perheellä on ongelmia.

päihteidenkäytön vähentämiseen tai

Vanhemman mentalisaatiokyky saat-

ja turvakotien liiton hallinnoima

päihteettömyyteen. Ryhmä oli myös

taa olla keskeinen tekijä turvallisen

hanke koulutti sosiaali- ja terveysalan

ponnahduslauta muihin palveluihin.”

kiintymyssuhteen synnyssä ja siinä,

Kotkan työstä vastannut, Ensi-

ammattilaisia ICDP-ajattelutapaan.

että haitalliset vanhemmuuden mallit

Menetelmän koulutusohjelma on

”Myös työntekijät saivat vahvistusta

kolmiportainen (peruskoulutus,

omaan työhönsä. Lapsen näkökulman

eivät enää periydy.

ryhmänohjaajakoulutus ja kouluttaja-

nostaminen esiin vanhempaa kunni-

koulutus). Kouluttajien yhteystietoja

oittaen vahvistui ja tasa-arvoisessa

tettiin jo 1960-luvun lopun psykoana-

on saatavissa kouluttajapankista. Lisä-

yhteistyösuhteessa niin yksilö, perhe

lyyttisessä kirjallisuudessa, mutta

tietoja on esitteessä www.e-julkaisu.fi/

kuin yhteistyöverkostokin löysi hel-

1990-luvulla sitä alettiin soveltaa

ensi_ja_turvakotien_liitto/ICDP_2013/

pommin sanoja vaikeillekin asioille.”

kiintymyssuhteeseen. Vanhemmuu-

”Hankkeen vanhemmuutta tuke-

www.icdp.info

Mentalisaation käsitteestä kirjoi-

den lähtökohdat, vanhemman omat kokemukset ja se, millaisia mielikuvia

vissa ja voimavaroja vahvistavissa

äidillä tai isällä on omasta vanhem-

ICDP-ryhmissä olennaista oli van-

muudestaan, vaikuttavat vahvasti

hemmuuden tarkastelu riippumatta

2. Vahvuutta vanhemmuuteen

taustasta. Päihdenäkökulma saattoi

vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Jos äiti tai isä pystyy pitämään samanai-

näkyä ryhmissä, mutta niihin ei ”tultu

Vahvuutta vanhemmuuteen -vertais-

kaisesti mielessään oman ja lapsensa

päihde-etuliitteellä”. ICDP-ryhmä-

ryhmätoiminta perustuu Yalen yliopis-

mielen (reflektiivinen kyky), hänen on

kokemuksen ja vertaistuen avulla

tossa kehitettyyn Parents first -malliin

mahdollista saada monipuolisia, myön-

vanhemman oli helpompi tutkia omaa

ja mentalisaation (reflektiivisenkyvyn)

teisiä mielikuvia vauvasta ja itsestään

rooliaan ja merkitystään lapsensa

ajatukseen. Tutkimusnäyttö on osoitta-

vanhempana.

*Ensi- ja turvakotien liiton, A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton hanke Lapsikeskeisen päihdetyön kehittäminen (2011−2014) pilotoi toimintaansa Kotkassa. Mukana olivat Kotkan kaupungin lastensuojelu, paikallinen ensi- ja turvakotiyhdistys, A-klinikkasäätiön Kotkan alueen yksiköt ja Sininauhasäätiö. Hanketta hallinnoi Ensi- ja turvakotien liitto, rahoitus oli RAY:n.

vanhemmuus ensin

työkalupakki

s ä ät e l e vä dialogi Tuki ja ohjaus sosiaalisten ja muiden kykyjen kehittämiseen ”On tärkeää, että kerrot minulle, miksi joitakin asioita saa tehdä ja jotain muuta ei saa.”

m e r k i t y k s i ä lu o va d i a l o g i Lapsi kiinnostuu ympäristöstään ja ymmärtää sitä ”Olen kiinnostunut, kun näytät minulle asioita.”

t u n n e p o h ja i n e n d i a l o g i Luo perustan luottamukselle ja inhimillisyydelle ”Minä tarvitsen sinun rakkauttasi”.

International Child Development Programme, ICDP:n ydin: KOLME DIALOGIA

työkalupakki

vanhemmuus ensin

LUE LISÄÄ Pohjolan lapset – pohjoismaisten perhekeskusten kehittäminen. Ineko, Tukholma. www.nordicwelfare.org/ tidigainsatser

vanhemmuus ensin

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmät

työkalupakki

Perheryhmät ovat suljettuja

Lue lisää www.mll.fi

ryhmiä, joihin osallistuu 5−7 perhettä. Ryhmät kokoontuvat noin joka toinen

Vahvuutta vanhemmuuteen -perhe-

viikko 1,5–2 tuntia kerrallaan, yhteen-

Tukimateriaalia lastenneuvolan

ryhmät on tarkoitettu ensimmäisen

sä 12 kertaa. Tapaamiseen sisältyy

päihdetyöhön:

lapsensa saaneille vauvaperheille.

perheille yhteinen välipalahetki.

Ryhmiä järjestetään lähes 80 kunnas-

Perheryhmää ohjaa työparina kaksi

Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lap-

sa ympäri Suomen, mukaan pääsee

koulutettua työntekijää.

sen vanhemmille www.lastenseurassa.

neuvolan perhevalmennuksen kautta. Perheryhmä alkaa, kun vauva on 3−4

fi/pub/files/neuvolaopas.pdf Vanhempien kokemukset vertais-

kuukauden ikäinen, vauvan kanssa

tuesta ja sosiaalisista suhteista ovat

Ajattelen sinua. Päihteiden haitat

ryhmään osallistuvat sekä äiti että

olleet positiivisia. Mahdollisuus kes-

odotusaikana www.e-julkaisu.fi/ensi_

isä. Ryhmissä keskitytään miettimään

kustella ja jakaa kokemuksia muiden

ja_turvakotien_liitto/ajattelen_sinua

arjen vuorovaikutustilanteita ja niiden

samassa elämäntilanteessa olevien

vauvassa ja vanhemmassa herättämiä

kanssa ja saada ystäviä on ollut voi-

Päihteet lapsen silmin. Mitä lapseni

ajatuksia ja tunteita.

maannuttava. Oman vauvan tarpeiden

ajattelee, kun juon?

ja tunteiden tunteminen on tuonut

www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvako-

varmuutta lapsen hoitoon ja vanhem-

tien_liitto/esite_paihteet/

Ryhmien tavoitteet ovat

muuteen. Ryhmä on edistänyt myös tasavertaista vanhemmuutta perheessä

– vahvistaa vanhempien kykyä

ja vaikuttanut molempien vanhempien

havainnoida ja ymmärtää vauvan

hyvinvointiin ja parisuhteeseen.

tarpeita ja tunteita Mannerheimin Lastensuojeluliit– vahvistaa tasavertaista

to (MLL) kouluttaa suomenkieliset

vanhemmuutta

perheryhmien ohjaajat ja Folkhälsan

3. Hyvinvointipalveluiden tarjoama yleinen tuki Esimerkki: Perhekeskus

ruotsinkieliset. Ohjaajakoulutus sisäl-

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalli-

– vahvistaa sekä äidin että isän

tää teoriaa mentalisaatiosta ja reflek-

sessa kehittämisohjelmassa yritetään

vuorovaikutussuhdetta lapseen

tiivisestä kyvystä ja reflektiivisen

saada perustason kehitystä tukevat,

työotteen soveltamisesta käytäntöön

ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja

– tukea vanhempien parisuhdetta

ja perheryhmien ohjaamiseen. MLL:n

korjaavat palvelut toimimaan yhteis-

lapsen syntymän jälkeisessä

perheryhmän ohjaajakoulutukseen voi

työssä yli sektorirajojen. Suomeen on

muutoksessa

hakea kunnan lapsi- ja perhetyön am-

muodostunut laajoja verkostotyön mal-

mattilainen, jolla on sosiaali-, terveys-

leja yli kunta- ja hallintorajojen. Yksi

– lisätä koko perheen kokemaa

tai kasvatusalan yliopisto- tai AMK-ta-

Lapsi- ja perhepalveluiden muutos-

hyvinvointia

soinen koulutus. Lisäksi edellytetään

ohjelman kehittämiskohde on lap-

kokemusta perheiden tai vanhempien

siperheiden palvelujen kokoaminen

– vahvistaa vanhempien keskinäisiä

kanssa työskentelystä ja ryhmien

perhekeskuksiin, joissa perheiden on

verkostoja.

ohjaamisesta.

työkalupakki

vanhemmuus ensin

mahdollista saada myös vertaistukea.

Tehostettu tuki

Perhekeskukset toimivat kuntien, jär-

FAKTA

jestöjen ja seurakuntien yhteistyönä.

Toimiva Lapsi ja Perhe –menetelmän osat

kus rakentuu ensisijaisesti olemassa

on tukea lapsen hyvää kehitystä ja

olevien universaalipalveluiden varaan.

ehkäistä ylisukupolvisia ongelmia.

Keskus voi tarjota äitiysneuvolan,

Työskentely sopii tilanteisiin, joissa

lastenneuvolan, ennaltaehkäisevä

lapsen perheessä on vanhemmuuden

lastensuojelun / perhetyön ja avoimen

voimavaroja verottavia asioita, kuten

päiväkodin palveluita. Järjestöt voivat

vakava fyysinen sairaus, mielenterve-

täydentää tarjontaa erityisosaamisel-

ys- tai päihdeongelma, vanhemman

laan.

vankeus, työttömyys, ero, tai muu

Pohjoismaisessa mallissa perhekes-

• Lapset puheeksi -keskustelu • Lapset puheeksi -neuvonpito • Lapset puheeksi -perheinterventio

Lue lisää täältä: www.mielenterveysseura.fi

Toimiva lapsi & perhe -työn päämäärä

stressiä aiheuttava tekijä tai lapsen Perhekeskukset osat voivat olla fyysisesti saman katon alla tai ne

• Vertti-toiminta.

4. Toimiva lapsi & perhe

oma käyttäytymisessä tai tunne-elämässä on vaikeuksia.

voivat muodostaa suunnitellun palveluverkoston, jossa eri toimijoiden

Työn tarkoitus on kiinnittää

yhteistyö muodostaa saumattoman

huomio lapsen hyvinvointia tukeviin

kokonaisuuden. Tämä edellyttää

toimiin ja vahvistaa vanhemmuutta

strategista, monialaista johtamista ja

huolimatta vanhemman vaikeuksista.

rakenteita, jolla on kunnallisen päätök-

Menetelmän avulla kartoitetaan lap-

senteon ja toimivan johtoryhmän tuki

sen hyvinvoinnin kannalta keskeiset

ja sitoutuminen, myös taloudellisesti.

tekijät ja vahvistetaan ja tuetaan toi-

Strategisten tavoitteiden asettamises-

mivaa vuorovaikutusta ja vahvuuksia

sa voi olla hyötyä kunnan hyvinvointi-

perheessä.

suunnitelmasta. Johdolla on oltava yhteinen käsitys siitä, millaisilla arvoilla ja osaamisella ja keiden yhteistyöllä

Tapa ottaa lapsi huomioon

tähän päästään Toimiva lapsi & perhe -menetelmät pohjautuvat kokemukseen perheistä ja vertaisryhmistä ja kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen, muun muassa William Beardsleen kehittämään perheinterventioon. Menetelmän käyttö ei vaadi työntekijältä psykologiaan tai psykiatriaan liittyvää

vanhemmuus ensin

työkalupakki

LUE LISÄÄ http://www.mielenterveysseura. fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/ lapset-ja-nuoret/toimivalapsi-perhe-ty%C3%B6

ja seurakunnan ja ensi- ja turvakodin

Raahen seutukunnassa on myös

edustajat. Varhaiskasvatuksessa Lapset

sitouduttu strategisesti ja johtotasolla

puheeksi -keskustelu käydään vuosit-

vastaamaan Lp-keskustelujen kautta

tain.

esiin nouseviin perheiden tarpeisiin. Nivelvaiheet eri palveluihin hoi-

”Vanhemmat ovat olleet innolla mu-

detaan neuvonpitojen avulla, jolloin

kana. He saavat tietoa lapsen päivä-

verkosto sitoutuu konkreettisin teoin

terapeuttista koulutusta ja siksi sitä

kotipäivästä enemmän kuin ennen

tukemaan ja auttamaan perhettä.

voidaan hyödyntää kartoituksessa ja

ja asiat tulevat helposti puheeksi”,

keskusteluissa eri julkisissa palveluor-

kertoo perhe- ja psykososiaalisten pal-

ganisaatiossa (mm. sosiaali- ja tervey-

veluiden johtaja Irma Heikkinen.

denhuolto, sivistys- ja kasvatustoimi, työvoimahallinto, rikosseuraamustyö). Menetelmän osista ensimmäiseen, Lapset puheeksi -keskusteluun

Birkitta Ala-aho, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Aikuis- ja perhesosiaalityön tulosyksikköjohta-

Neuvolapalveluissa Lapset puheek-

ja toteaa että: ”Perheiden tarpeiden

si -keskustelu käydään raskausviikolla

mukainen toiminta näyttäisi myös

15 ja lastenneuvolassa lapsen 2-vuotis-

johtavan palvelujärjestelmän muu-

tarkastuksen yhteydessä.

toksiin. Toiminta kun vaatii asia-

tarvitaan yksi tai kaksi työntekijän

kasprosesseilta joustavuutta ja eri

ja perheen tapaamista. Niissä kar-

”On kyllä hyvä työkalu. Vanhemmat

toimijoiden yhteistä näkemystä lasten

toitetaan lapsen kehitystä suojaavia

pohtivat omaa päihteidenkäyttöään,

elämässä olevista suojaavista tekijöis-

tekijöitä ja mahdollisuuksia vahvistaa

mitä se merkitsee lapsen näkökulmas-

tä ja haavoittuvuuksista”

niitä. Jos keskustelussa käy ilmi, että

ta. Paljon avoimemmin kuin Audit-ky-

lapsi tai vanhempi tarvitsee tukea,

selyn yhteydessä,” Irma Heikkinen

työtä voidaan jatkaa Lapset puheeksi

toteaa.

-neuvonpidolla. Muita menetelmiä ovat Lapset puheeksi -perheinterventio ja Vertti-toiminta.

Perhetyössä menetelmä antaa työskentelyn alussa paljon tietoa perheestä.

Esimerkki: Lapset puheeksi Raahen

”Vanhemmat saattavat käydä keskus-

seutukunnassa

telun aikana vanhoja traumojaan läpi. Perheet kokevat keskustelut voimaan-

Raahen seutukunnassa Lapset puheek-

nuttaviksi, koska pääpaino on positii-

si -mallia käyttävät kaikki lasten ja

visissa asioissa. Keskustelut lisäävät

perheiden palvelut ja aikuispalvelut.

luottamusta työntekijän ja perheen

Työntekijät on koulutettu mallin

välillä ja ymmärrystä siitä, miten

käyttöön. Menetelmän käyttöä seuraa

tärkeää on, että lapsella on suojaavia

ja arvioi poikkihallinnollinen johtoryh-

tekijöitä”, Irma Heikkinen kertoo.

mä, johon kuuluu kuntien ja kuntayhtymien eri toimialojen työntekijöitä

työkalupakki

5. Hyvinvointipalveluiden tarjoama tehostettu tuki Tehostettu tuki neuvolassa

vanhemmuus ensin

Jos ongelmat ovat monisäikeisiä,

on yleensä lyhytkestoista, ilmaista,

tarvitaan useamman asiantuntijan

nopeasti saatavilla eikä edellytä lasten-

osaamista perheen tukemiseen jo

suojelun asiakkuutta.

varhaisen tuen palveluissa. Tukea räätälöidään perheen tarpeen mukaan.

Perhetyöntekijä voi esimerkiksi

Neuvolan tehostettu tuki voi muodos-

Näin toimitaan muun muassa hyvin-

etsiä yhdessä perheen kanssa apua

tua muutamasta lisäkäynnistä neuvo-

vointineuvolamallissa, jossa tervey-

arkeen, kun vanhempi on väsynyt.

lassa tai perheen kotona. Kotikäynnit

denhoitaja kokoaa tarvittavat muut

Keskustelussa voivat olla vuorovaiku-

ovat vaikuttava työmuoto, johon

työntekijät avuksi.

tus lapsen kanssa, kasvatuskysymykset tai parisuhde. Äkillinen kriisi voi

pitäisi satsata myös tulevaisuudessa.

edellyttää ensiapua arjen sujumiseksi.

Kotikäynnit vaikuttavat yleensä myönteisesti vanhemmuuden taitoihin, vuo-

Esimerkkejä tehostetusta

Perhetyöntekijä voi ohjata perheitä

rovaikutukseen, imetyksen kestoon,

tuesta neuvolassa:

oikeisiin palveluihin tai järjestää vertaisryhmiä. Perhe tekee työntekijän

synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen, tapaturmien ja kal-

Oulun seudulla kehitetty Raskauden

kanssa palvelusuunnitelman, johon

toinkohtelun ehkäisyyn sekä lapsen

tuen polku

kirjataan työskentelyn tavoitteet ja

myöhempään psyykkiseen vointiin.

www.seutunappi.fi/filebank/2857-

suunnitelmat. Kotikäyntien tiheys voi

Tukeva-ty__kalupakki.pdf

kuitenkin muuttua sen mukaan, mitä perhe tarvitsee.

Perheen on yleensä helpompi keskustella omassa kodissaan kuin

Lastensuojelun ja perhetyön kehittä-

toimiston pöydän ääressä. Kotikäyn-

minen Keski-Pohjanmaalla

nillä työntekijä saa kokonaisvaltaisen

www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/

vanhempien kanssa tehtävästä työstä,

kuvan perheen asumisesta ja muista

kaste/keski-pohjanmaa/Loppuraport-

on kyse aina vähintään kahdesta eril-

elinolosuhteista. Lapsen ja vanhem-

ti_10%2010%202011%20(2).pdf

lisestä tavoitteesta: auttaa vanhempaa

Kun on kyse päihdeongelmaisten

pääsemään eroon päihteistä ja tukea

man välistä vuorovaikutusta, vauvan hoitamista, saatavilla oloa tai muiden

Hyvinvointineuvolan niin sanottu

vanhempi−lapsi-suhdetta. Toinen ei

perheenjäsenten vuorovaikutus-

Imatran malli

välttämättä johda toiseen. Päihteistä

suhteita on myös helpompi seurata

www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/

luopuminen voi nostaa esiin muita

kotiympäristössä. Perinteisten vauvan

tiedotteet/2013/03/Sivut/lastensuoje-

ongelmia, esimerkiksi masennuksen,

syntymän jälkeisten kotikäyntien

lun-palkittu.aspx

jota asiakas on yrittänyt hoitaa omatoimisesti päihteillä.

lisäksi terveydenhoitajat käyvätkin nykyään yhdessä perhetyöntekijän kanssa kodeissa jo raskausaikana.

Ehkäisevä perhetyö / lastensuojelun

Myös varhaiskasvatuksessa kotikäyn-

perhetyö

viset ja perheen tarpeisiin sovitetut

tejä tehdään esimerkiksi, kun lapsi aloittaa päivähoidon.

Perhetyön lisäksi tarpeen ovat usein myös pitkäkestoiset, intensii-

Uusi ehkäisevän perhetyön työmuo-

erityispalvelut. Ensi- ja turvakotien

to on, että neuvoloihin palkataan

liiton Totisesti toisenlainen elämä

perhetyöntekijöitä tukemaan vanhem-

(Tosi) -projektissa kehitettiin päihdeon-

pia perheiden tarpeen mukaan. Tuki

gelmaisten vauvaperheiden auttamista

vanhemmuus ensin

tyรถkalupakki

työkalupakki

vanhemmuus ensin

FAKTA Pidä kiinni -ensikodeissa ja avopalveluyksiköissä hoidetaan vuosittain noin 230 perhettä. Keskimäärin 2/3 ensikodeissa ja 3/4 avopalvelussa olleista perheistä kuntoutuu niin hyvin, että vanhemmat kykenevät toimimaan lapsensa ensisijaisina huoltajina. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä, RAY-tilitys, liite 3. 30.11.2009: Pidä kiinni -tuloksista tiivistetysti. Ensi- ja turvakotien liiton arkisto.

vanhemmuus ensin

työkalupakki

FAKTA kotona. Perhetyöntekijöinä toimivat

vauvaperheet, joilla on päihdeongelma.

lastensuojelun Alvari-perhetyöntekijät.

Kuntoutukseen voi osallistua raskaa-

Kotikäynneille osallistui myös muun

na oleva nainen, äiti tai isä vauvansa

muassa avohuollon päihdetyöntekijöi-

kanssa tai kahden huoltajan perhe.

tä, sosiaalityöntekijöitä ja terveyden-

Päihdeongelmaisilla vanhemmilla on

hoitajia. He saivat prosessikoulutuksen

usein kasaantuneita ongelmia elämän

ja koulutuksellista työnohjausta sekä

eri osa-alueilla. Taustalla on usein

varhaisen vuorovaikutuksen ja van-

oman lapsuuden traumakokemukset,

hemmuuden tulemiseen että päihde-

esimerkiksi omien vanhempien päih-

työhön.14 15

deongelma, hylkäämistä ja kaltoinkohtelua.

Kuntouttava tai korjaava työ Vanhemmuuden ja varhaisen vuoro-

6. Pidä kiinni® –hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille. Se koostuu kuudesta päihdeongelmien hoitoon erikoistuneesta ensikodista ja seitsemästä avopalveluyksiköstä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea (Espoossa, Helsingissä, Turussa, Kuopiossa, Kokkolassa ja Rovaniemellä sekä Jyväskylässä avopalveluyksikkö). Hoitojärjestelmän työskentelyä tukee liiton koordinaatioja kehittämisyksikkö. Hoitojärjestel-

vaikutuksen tuki ja päihdekuntoutus

Kiinnipitävä ympäristö • luottamuksellinen, hyväksyvä, välittävä asiakassuhde • toiveikkuuden ilmapiiri • kannattelu ja hoiva

Varhainen vuorovaikutussuhde ja vanhemmuus • kiintymyssuhde elämän perustana • vauvan / lapsen ensisijaisuus arjessa • mentalisaatioteoria ja reflektiivinen työskentely

Kuntoutuksen kokonaisuus muodostuu vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta ja

Päihdekuntoutus

hoidosta sekä erityisesti odottavien ja vauvaperheiden tarpeisiin kehitetystä päihdekuntoutuksesta. Päihdeongelma nähdään ihmisen toimintataipumuksena. Teoreettinen tausta kuntoutukselle on kiintymyssuhdeteoria elämän perustana yhdistettynä mentalisaatioteoriaan. Reflektiivisessä työotteessa yhdistyvät vanhemmuuden tukeminen ja päihdekuntoutus.

• yhteisökuntoutus, jossa yhdistyvät vertaisuus ja ammatillinen tuki • vanhemmuus motivaation lähteenä, päihteetön arki • päihteidenkäytön tarkastelu lapsen näkökulmasta • päihdeongelma toimintataipumuksena • kunnioittava, aito kohtaaminen • motivoiva haastattelu

män yksiköihin voi ohjata asiakkaita

Andersson M., Hyytinen R. ja

kaikkialta Suomesta. Kuntoutukseen

Kuorelahti M. (toim.) (2013). Vauvan

hakeudutaan joko perheen oman tai

parhaaksi. Kuntoutuminen päihteis-

viranomaisen yhteydenoton kautta.

tä odotus- ja vauva-aikana. Ensi- ja

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän

turvakotien liiton julkaisu 38, toinen tarkistettu painos.

kohderyhmä ovat odottavat äidit ja

työkalupakki

Hoitomalli on joustava, asiakkaan

vanhemmuus ensin

lapsiperheen arkea omassa kodissa.

vahvistetaan päihteetöntä riittävää

Kuntoutus on suunnitelmallista ja tii-

vanhemmuutta sekä tuetaan ja hoide-

vistä, perheen kanssa työskennellään

taan vanhemman ja lapsen varhaista

keskimäärin kolme kertaa viikossa. Osa

vuorovaikutusta.

avopalvelun asiakkaista tulee jatko-

tarpeeseen suunniteltu kuntoutus,

kuntoutukseen ensikotikuntoutuksen

jossa keskeistä on työntekijöiden

jälkeen, osa on perheitä, joiden voima-

teella tiedetään, että lapsen aivojen ke-

reflektiivinen työtapa. Henkilöstöltä

varat ja elämäntilanne mahdollistavat

hitys, kiintymyssuhteen laatu ja koko

edellytetään sekä päihde-, lastensuoje-

kuntoutumisen avopalvelun tuella.

lapsen kehitys tapahtuu oleellisesti

lu- että vauvatyön osaamista ja koke-

Tähänastisten tutkimusten perus-

varhaisten vuorovaikutussuhteiden

musta. Ensikodeissa on niin sanottu

varassa. Päihdeongelmaisen äidin ja

modifioitu terapeuttinen yhteisö,

Tavoitteena vauvan ensisijaisuus

vauvan tilanteessa riski vuorovaiku-

joka on kehitetty perinteisen tera-

äidin mielessä

tuksen vääristymisille on poikkeuksel-

peuttisen yhteisön teorian pohjalta.

lisen suuri. Siinäkin tapauksessa, että

Työskentelyssä huomioidaan elämän-

Raskaus- ja vauva-aika on vanhem-

äiti ei saavuta riittävää vanhemmuutta

tilanteen haastavuus ja toimintatavat

malle erityinen mahdollisuus kun-

ja päihteettömyyttä, on suojatuissa

ovat joustavia, jotta ne mahdollistavat

toutua päihdeongelmasta, kun siihen

oloissa varhain tehty vuorovaikutusta

asiakkaiden kehitystarpeisiin reagoi-

tarjotaan perheen tarpeisiin vastaa-

tukeva työ kannattavaa sekä vauvan

misen.

vaa, intensiivistä ja riittävän pitkää

kehityksen että äidin jatkon kannalta.

kuntoutusta (Pidä kiinni -ensikodissa Vastuu vauvasta on vanhemmalla,

6−18 kk ja sen jälkeen tiivistä Pidä

Erityistason kuntoutus on tärkeää

mutta vanhempaa tuetaan tarpeen

kiinni -avopalvelukuntoutusta 1−2 v).

vauvojen suojelemiseksi päihteiden

mukaan ja alussa varsin tiiviisti. En-

Syntyvän vauvan ja äidin hyvinvoin-

aiheuttamilta haitoilta ja ylisukupol-

sikodissa opetellaan elämään vauvan

nin kannalta kuntoutus tulisi aloittaa

visen syrjäytymisen katkaisemiseksi.

tarpeet huomioiden päihteetöntä

mahdollisimman varhain raskausaika-

Sijoitus odottavien äitien ja vauvaper-

vauvaperheen arkea yhteisön päivä-

na. Vauva tuo luonnollisesti mieli-

heiden päihdekuntoutukseen tulee

ohjelman mukaisesti. Säännöllinen

hyvää äidille. Päihderiippuvaisella

rahallisestikin monin verroin takaisin

ruokailu- ja unirytmi, kuntouttavat

äidillä aivojen mielihyväjärjestelmä on

lasten hyvinvointina ja aikuisten

yhteisökokoukset ja ryhmät, yksilö-

muuttunut päihteiden käytön takia ja

työkykynä.

työskentely oman työntekijän kanssa

päihde on vallannut vauvalle tarkoi-

sekä vanhempi-vauvatyö ovat tärkeitä

tetun mielihyvätilan. Äiti tarvitsee

www.ensijaturvakotienliitto.fi/

osia viikko-ohjelmassa. Yhtä tärkeää on

usein apua raivatakseen vauvalle tilaa

tyomuodot/pidakiinni/

yhdessä elettävä arki, jossa työntekijät

omassa mielessään. Kuntoutuksessa

ovat läsnä.

vahvistetaan vanhemman positiivisia mielikuvia ja kokemuksia lapsesta

Avopalveluyksiköissä asiakkai-

ja itsestään äitinä sekä valmistetaan

den kuntoutus koostuu ryhmä- ja

tulevia vanhempia vauvan syntymään

yksilötyöskentelystä sekä kotikäyn-

samanaikaisesti päihdekuntoutuk-

tityöstä, joilla tuetaan päihteetöntä

sen kanssa. Synnytyksen jälkeen

vanhemmuus ensin

työkalupakki

FAKTA HAL-hoitoketju on jo pitkään toiminut raskaana olevien, päihteitä käyttävien äitien tukena Suomessa. Hoitoketjun tärkein tavoite on ehkäistä päihteiden aiheuttamat sikiövauriot tukemalla äitiä päihteettömyyteen raskauden aikana. Äitiysneuvolat ohjaavat odottavan äidin HAL-poliklinikalle, jos työntekijän huoli herää keskusteluissa tai Audit-kyselyn perusteella (pisteet ennen raskautta 8 tai enemmän). Poliklinikat toimivat eri puolilla maata hieman eri tavoin. Perheen kanssa voivat työskennellä työparina neuvolan terveydenhoitaja, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä tai päihdetyöntekijä.

tyรถkalupakki

vanhemmuus ensin

7. Etsivä työ odottavien ja vauvaperheiden auttamiseksi

työkalupakki

Raskausajan työskentelyssä yhdistyvät kiintymys- ja vuorovaikutussuhteen tukeminen ja päihdetyö. Tapaami-

LUE LISÄÄ www.ensijaturvakotienliitto.fi/

Etsivä työ Ensi- ja turvakotien liiton

sissa herätellään kiintymyssuhdetta

tyomuodot/

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmässä

vauvaan mielikuvien ja reflektiivisen

mita-vauva-toivoo-hanke/

on osa raskausajan työskentelyä ja

työskentelyn avulla. Suhde vauvaan ja

HAL-hoitoketjua.

halu suojella häntä tukee päihteettömyyttä. Myös kumppanin mukaantu-

Etsivän työn tarkoitus on tavoittaa

losta sovitaan.

raskaana olevat naiset ja heidän läheisensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa motivoimalla ja sitouttamal-

Jo raskausaikana työskentelyssä

la heidät perus- ja erityispalveluihin ja

pitää lähteä vauvasta

tulevaan vanhemmuuteen. Asiakkaat ohjautuvat etsivään työhön neuvoloi-

Aikuisten palveluissa vauvan näkökul-

Etsivässä työssä oleellista on asiak-

den, HAL-poliklinikoiden, sosiaalitoi

ma helposti jää aikuisen isojen ongel-

kaan kohtaaminen, tämä hetki, tämä

men tai erityispalveluiden kautta.

mien alle. Etsivässä työssä keskiössä

raskaus, tämän vauvan äiti tai isä.

Asiakkuus ei edellytä pitkälle kehitty-

on vauvan terve kehitys. Työparityö

Luottamus syntyy hyväksytyksi ja

nyttä päihderiippuvuutta, vaan tarve

mahdollistaa työnjaon, jossa kaikki

kuulluksi tulemisen kokemuksesta.

tukea riskikäytön katkaisemisessa on

osapuolet tulevat huomioiduksi, ja yh-

riittävä peruste työlle.

teisen reflektion. Toimintamallista on

Työntekijä tuntee sekä raskausajan

positiivisia kokemuksia kaikissa Pidä

psykologisen prosessin ja kiinty-

kiinni® -yksiköissä. Turussa* etsivä

myssuhteen normaalit ja poikkeavat

missä raskauden vaiheessa tahan-

työ on mahdollistanut saumattoman

kehityskulut että päihteisiin liittyvän

sa ja valita, osallistuuko yksilö- vai

yhteistyön perustason ja erityispalve-

motivointityön ja muutosvaiheiden

ryhmätyöhön vai toivooko työparin

lujen kesken.

mukaisen kannustamisen.

Odottava äiti voi tulla asiakkaaksi

käyvän esimerkiksi kotikäynnillä.

* Turussa neuvolan terveydenhoitajat ja Turun ensi- ja turvakoti ry:n avopalvelupalveluyksikkö Olivia jatkavat varhaista tukemista ja yhteistyötä myös Mitä vauva toivoo -hankkeen (2012–2014) jälkeen.

työkalupakki

vanhemmuus ensin

FAKTA Lapsibudjetointi (LapBu) –ohje Budjettineuvottelujen iltakoulu on yhteistyökulttuurinen toimintatapa, joka kokoaa yhteen lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueella toimivat keskeiset toimijat. Toimijoiden joukkoon kuuluvat luottamushenkilöt, palvelujen tilaajan ja tuottajapuolen toimijat sekä taloudesta että toiminnasta vastaavat henkilöt. Malli perustuu ITLAn, Pelastakaa Lapset ry:n ja Itä-Suomen yliopiston terveystaloustieteen laitoksen yhteisprojektiin ”Sata investointia – lasten oikeuksien näkyminen kuntien budjetoinnissa (2014−2015)”. LapBu –ohje löytyy valmistuttuaan ITLA:n työkalupakkivalikoimassa (www.itla.fi)

vanhemmuus ensin

työkalupakki

TOIMINNAN YLLÄPITÄMINEN JA YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN Jotta perhe voi saada tarvitsemansa

kesken, myös esimerkiksi kunnan

tuen ja palvelut oikeaan aikaan, tarvi-

hyvinvointiryhmässä. ITLAn Lapset,

taan niin sanottua yhteensovittavaa

nuoret ja perheet satavuotiaassa Suo-

johtamista. Yhteensovittava johtami-

messa -hanke ehdottaa, että kuntien

nen on hallinnonalojen rajat ylittävää

hyvinvointiryhmät järjestäisivät sään-

johtamista: monialaisten työryhmien

nöllisesti alkuvuodesta niin sanotun

on kehitettävä asiakasprosesseja,

budjettineuvottelujen iltakoulun.

yhdistettävä käytäntöjä ja menetelmiä ja otettava käyttöön uusia. Muutoksen

Budjettineuvottelujen iltakoulu on

tukemiseen tarvitaan kunnassa yhtei-

yhteistyökulttuurinen toimintatapa,

set suuntaviivat, tavoitteet ja tapoja,

joka kokoaa yhteen lasten ja nuorten

joilla seurata työn toteutumista. Myös

hyvinvoinnin alueella toimivat keskei-

selkeä työnjako on tärkeä.

set toimijat. Toimijoiden joukkoon kuu-

FAKTA Lapsen etu on sekä koko lapsiväestöä koskeva arvopäämäärä että yksittäistä lasta koskeva työskentelyn lähtökohta ja lapsilainsäädännön läpäisevä periaate (Lsl 2007/417).

luvat luottamushenkilöt, palvelujen Ennen uuden menetelmän

tilaajan ja tuottajapuolen toimijat sekä

käyttöönottoa on tärkeää selvittää

taloudesta että toiminnasta vastaavat

esimerkiksi, vastaako se nykyisten

henkilöt. Malli perustuu ITLAn, Pelasta-

työkäytäntöjen haasteisiin? Mitä uudet

kaa Lapset ry:n ja Itä-Suomen yliopis-

lait ja suositukset edellyttävät? Mitä

ton terveystaloustieteen laitoksen

muutostarpeita nousee kunnan omasta

yhteisprojektiin ”Sata investointia –

lastensuojelusuunnitelmasta? Miten

lasten oikeuksien näkyminen kuntien

henkilöstö on mukana valmistelussa?

budjetoinnissa (2014−2015)”.

Miten koulutus järjestetään, kuka kouluttaa? Miten menetelmä siirtyy käytäntöön? Onko menetelmän käyttöön-

Yhteensovittava johtaminen

ottoon mahdollisuus varata riittävät resurssit? Näiden kysymysten äärellä

Yhteisten toimintatapojen olemassaolo

on hyvä pysähtyä kunnan eri tasoilla

tai niiden puute paljastuu erityisesti

yhteisen tavoitteen löytämiseksi.

silloin, kun omat työkäytännöt eivät riitä ratkomaan tilanteita tai kun

Kysymyksiä olisi hyvä käsitellä,

työntekijän huoli perheestä ja lapsesta

paitsi lasten ja nuorten palveluiden

kasvaa sellaiseksi, että omat auttamis-

suunnittelusta vastaavien tahojen

keinot eivät riitä. Jos lapsen edun

työkalupakki

vanhemmuus ensin

johtamaan kutsuttiin seurantaryhmä,

”Marraskuussa 2007 Kotkan aluetyö-

johon kuului edustajia Kotkan kaupun-

ryhmä nimettiin Vauvapäihdetyön

gista, Kymen A-klinikasta, Langinkos-

seurantaryhmäksi ja sen koolle

ken seurakunnasta ja Kymenlaakson

kutsujaksi valittiin toiminnanjohtaja”,

Ensi- ja turvakotiyhdistyksestä; orga-

kertoo Kymenlaakson Ensi- ja turvako-

nisaatioista, jotka kohtaavat vauvaa

tiyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaana

odottavia tai synnyttäneitä perheitä,

Vaittinen, ja jatkaa.

joissa vanhemmat ovat käyttäneet tai käyttävät päihteitä. toteutuminen askarruttaa, tarvitaan lisävoimia, yhteistyön selkiyttämistä

”Seurantaryhmään kutsuttiin myös Päihdeperheen hoitopolut -työryhmän

Samaan aikaan Kotkan kaupungin

jäseniä. Seurantaryhmän uudelleen

ja tukitoimia. Silloin pyydetään usein

sijaishuolto oli kutsunut yhteistyö-

muodostamisessa pidettiin tärkeänä,

myös lastensuojelun apua.

kumppaneitaan Päihdeperheiden

että työryhmässä on sekä työntekijä-

hoitopolut -työryhmään. Ryhmän tar-

että esimiestason työntekijöitä. Ryh-

koitus oli kartoittaa päihdeperheiden,

mä kokoontui kolmesta neljään kertaa

on, että lapsen hoito ja kasvatus on

Lastensuojelulain peruslähtökohta

-äitien ja -vanhempien Kotkassa käy-

vuodessa. Kokouksista tehtiin muistio,

vanhempien vastuulla. Yhteiskunnan

tössä olevat tukimuodot, yhteistyökäy-

joka jaettiin koko verkostolle.”

vastuulla on kaikkien lasten perusoi-

tännöt ja perheiden tarpeet. Sijaishuol-

keuksien ja ihmisoikeuksien toteutu-

to oli kiinnostunut pohtimaan myös

minen (Lapsen oikeuksien sopimus).

uusien tukimuotojen tarpeellisuutta.

Kaikissa lasta koskevissa lastensuojelutoimenpiteissä on otettava huomioon

Vuonna 2012 seurantaryhmän nimi muutettiin Kotkan vauvaperheen päihdetyön kehittämisryhmäksi. Ni-

Kotkassa työryhmä laati Haluan

meä perusteltiin ryhmän tavoitteella:

lapsen etu. Se tarkoittaa toiminnan

lapselleni hyvän elämän -polun, josta

kehittää Kotkassa olevaa palvelujär-

lapsilähtöisyyttä, varhaista tukemista,

helposti näki, miten vauvaa odottavan

jestelmää siten, että vauvaperhe, jossa

avohuollon ensisijaisuutta ja sitä, että

päihteitä käyttäneen/käyttävän äidin

vanhemmilla on ollut tai on edelleen

lasta autetaan lievimmällä riittävällä

hoitopolku etenee Kotkassa avo- ja

päihteidenkäyttöä, saa mahdollisim-

toimenpiteellä. Parhaimmillaan yh-

laitoskuntoutuksessa. Hoitopolussa

man tiivistä ja oikea-aikaista tukea jo

teensovittavalla johtamisella jokaiselle

oli huomioitu myös se vaihtoehto, että

vauvaa odottaessaan sekä välittömästi

lapsiperheelle on mahdollista tarjota

äiti tai vanhemmat päättävät antaa

vauvan synnyttyä.

juuri oikeanlaista tukea lapsen edun

lapsen adoptioon. Hoitopolkua oli tar-

näkökulmasta katsottuna.

koitus käyttää apuna, kun vanhempaa

Paikallinen esimerkki: Kotka

”Jotta perhe voi saada tukea, ver-

motivoidaan päihdekuntoutukseen ja

koston on tiedettävä sekä raskaudesta

ottamaan vastaan perhetyötä omaan

että vanhempien päihdetaustasta”,

kotiin. Lastensuojelu teki työnteki-

Jaana Vaittinen toteaa. Kehittämisryh-

jöille myös toimintaohjeen, johon oli

män tärkein tavoite on ollutkin, että

Kotkassa kehitettiin vuosina

kirjattu sekä Kotkassa tarjolla oleva

eri tehtävissä toimivat oppivat tunte-

2004−2008* kotona tehtävän vauvaläh-

avohuollon tuki että päihde- ja lasten-

maan toisiaan ja sopimaan keskinäi-

töisen perhetyön mallia. Kehittämistä

suojelun sijoitusvaihtoehdot.

sestä yhteistyöstä.

vanhemmuus ensin

työkalupakki

Kehittämisryhmän ydinjoukko on

ollut ensiarvoisen tärkeää. Lastensuo-

muodostunut Kotkan keskussairaalan

jelutyöntekijät ovat osanneet neuvoa

äitiyspoliklinikan, äitiysneuvolan, las-

verkoston muille toimijoille, miten

tensuojelun, sijaishuollon, A-klinikan

toimia haastavissa tilanteissa. A-klini-

ja Ensi- ja turvakotiyhdistyksen edusta-

kan edustajat ovat välittäneet tietoa

jista. Verkoston toimivuudesta kertoo,

päihdekuntoutuksen toimintalinjois-

että halukkuus tulla siihen mukaan

ta, seulojen antamisen käytännöistä

on kasvanut koko ajan. Viimeisimpänä

ja korvaushoidon merkityksestä.”

verkostoon liittyi aikuispsykiatria. Kehittämisryhmä on tehnyt useita ”Vauvaperheen kehittämisryhmän

koulutusaloitteita Carealle (Kymenlaak-

asialistalla on lähes aina katsaus

son sairaanhoitopiiri) alueellisten kou-

siihen, minkä verran on tiedossa

lutusten järjestämiseksi. Kehittämisryh-

vauvaa odottavia vanhempia, joilla on

män ryhmän jäsenet ovat myös kertoneet

päihdeongelma. Ryhmässä käydään

koulutuksissa ryhmän toiminnasta.

läpi, onko heidät saatu motivoitua

”Raskaus ja päihteidenkäyttö nos-

ottamaan apua vastaan. Jos tiedetään

tattaa tunteita, vaikka olisi kysymys

vanhempia, jotka ovat vielä kieltäy-

kuinka ammattitaitoisesta sosiaali- tai

tyneet tarjotusta avusta, mietitään

terveydenhuollon työntekijästä. Kun

yhdessä, miten motivointi saataisiin

omaa osaamista tukee luottamus

onnistumaan. Asiakkaista puhutaan

hyvin toimivaan verkostoon, jonka

luonnollisesti nimettöminä, mutta

puoleen voi kääntyä ja jonka osaami-

asiat hoituvat” kertoo Jaana Vaittinen

nen täydentää omaa osaamista, voi

ja jatkaa:

syntyvän vauvan elämän pelastamiseksi tehdä paljon”, Jaana Vaittinen

”Olemme käyneet myös läpi tilanteita,

summaa.

joissa verkoston yhteistyö ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Silti suurempi paino on annettu kokemuksille, joissa yhteistyö on tuottanut

Päihdepalveluiden avun hakeminen ei ole perheille helppoa Yhteensovittava johtaminen tai sen puute näkyy eteenkin tilanteissa, joissa apua pitäisi saada ennen ongelmien kärjistymistä. Kaikki päihdepalveluja käyttävät vanhemmat eivät esimerkiksi välttämättä ole lastensuojelun asiakkaita. Kynnys hakea apua on usein korkea. Pelko lasten menettämisestä tai häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat estää avun hakemisen. Toisaalta tutkimuksessa on käynyt ilmi, että apua on vaikea saada pyytäessäänkään. Ammattihenkilöiden päihdetietous voi olla heikkoa tai rankkoihin toimenpiteisiin ryhdytään joskus vanhemmat ohittaen. Päihdepalveluiden ja lastensuojelun palvelujen yhteistoiminnassa on paljon kehitettävää. Lapsen tilanne pitäisi selvittää aina, kun autetaan päihteitä käyttävää vanhempaa. Kun käy hyvin, palvelu ja asiakkaan tilanne kohtaavat, kuten Jennin tarinassa (alkaa seuraavalta sivulta).

hyvää tulosta. Kotkan lastensuojelun osallistuminen kehittämisryhmään on

*Yhteisvastuu-keräyksen tuotolla rahoitettu Ensi- ja turvakotien liiton ja Tyynelän kehittämiskeskuksen projekti Totisesti toisenlainen elämä (2004−2008).

työkalupakki

vanhemmuus ensin

Äiti kuntoutuu alkoholin käytöstä Rankasti juova Jenni huomasi olevansa raskaana. Hän pääsi katkaisuhoitoon ja hänet ohjattiin raskaudenseurantaan HAL-poliklinikalle ja kuntoutukseen Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän avopalvelu Pesään. Jennin uusi kumppani oli vahvasti mukana raskaudessa ja yritti tukea häntä. Jenni kuitenkin jatkoi juomista. ”Juominen oli ihan hirveetä. Join sellaisia putkia. Olin raskauden ajan lähes joka toinen viikko katkolla. Olin sen ajan, mitä katkaisu yleensä oli, ja sitten meni viikko tai kaksi ja olin siellä uudestaan. Jonkun kerran kävin avokatkaisuissa.” ”Mieheni on aina laittanut lapset etusijalle. Hän ei halunnut mahdollistaa eikä hyväksynyt minun juomista.” Kuntoutuminen päihdeongelmasta ei tapahdu hetkessä, vaan ihminen voi tarvita monta kuntoutusjaksoa, ennen kuin raitistuu. Raskausaika ja vauvan syntymä on erityinen mahdollisuus kuntoutua vaikeistakin päihdeongelmista, kunhan siihen saa oikeanlaista kuntoutusta. Jennin kuntoutus avopalvelu Pesässä jatkui ja hän sai vihdoin juomisen hallintaan.

vanhemmuus ensin

työkalupakki

”Kaikki se, missä olen käynyt Pesässä,

mutta se ei riitä. Hoidon pitäisi olla

on auttanut minua ja lasta. Olen ollut

jatkuvampaa.” Jenni toteaa.

monissa eri hoidoissa ja kaikilla aikaisemmilla hoidoilla ja pitkillä raittius-

Jennille oli ehdotettu raskausaikana Pidä kiinni® -ensikotikuntoutukseen menoa, mutta hän ei ollut silloin

Kun raskaana oleva äiti käyttää

valmis lähtemään. Päihdeongelmai-

jaksoilla on ollut vaikutusta varmasti

päihteitä, muut usein miettivät, että

set raskaana olevat äidit ovat usein

siellä taustalla. Lopetin juomisen kak-

hän itsekkäästi vaarantaa syntyvän

sellaisessa kierteessä, etteivät he näe

si kuukautta ennen lapsen syntymää.

vauvan terveyden. Äidin kannalta

kuntoutuksen tarvetta, vaikka olisivat

Imetysaikana en juonut.”

tilanne on monimutkaisempi. Yleensä,

kipeästi sen tarpeessa. Silloin tarvitaan

kun nainen saa tietää raskaudestaan,

ammattilaisten jämäkkää hoitoonoh-

hänessä alkaa prosessi, jonka myötä

jausta. Jennikin toivoo nyt, että asiat

usein valtavaa syyllisyyttä ja häpeää

hän aktivoituu tekemään valintoja si-

olisivat menneet toisin.

omasta tilanteestaan ja tarvitsevat

kiön hyväksi, esimerkiksi lopettamaan

paljon kannattelua kuntoutuakseen.

päihteiden käytön kokonaan. Päihde-

”Minulle ehdotettiin ensikotia. Mies-

Jenni kertoo:

ongelmaisella äidillä tätä prosessia

kin tuki ajatusta. Mikä tahansa olisi

vaikeuttavat tai jopa estävät monet

ollut parempi kuin juominen. Uskon,

tekijät.

että juominen on vaikuttanut lapseni

Päihdeongelmaiset äidit tuntevat

”Täällä (Pesässä) on aina ollut hirveen positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Tällaisena päihdeongelmaisena on it-

kehitykseen, vaikka hänellä ei ole Päihteet vaikuttavat aivoissa niin

diagnoosia sen suhteen. Tää on taak-

setunto niin romuna muutenkin. Aina,

sanottuun mielihyväjärjestelmään, jon-

kun olin käynyt täällä, oli sellainen

ka kuuluisi aktivoitua raskausaikana

ka, jota kannan koko elämäni.”

tunne, että minussa on jotain hyvää,

ja joka luonnollisesti kuuluisi vauvalle.

että en ole ihan surkimus.”

Jos päihteet ovat vallanneet mielihyvä-

käävät usein lastensuojelua ja lasten

Päihdeongelmaiset vanhemmat pel-

järjestelmän, äiti tarvitsee paljon apua

huostaanottoa ja yrittävät siksi peittää

”Ehkä se vaikutti niin, että olin aina-

ja kannattelua, että vauva saa mielihy-

tai piilotella ongelmaa. Kuntoutumisen

kin sen loppuraskauden ajan raittiina

väjärjestelmässä sille kuuluvan tilan ja

myötä ajatus lastensuojelusta, avun

ja halusin pitää sen lapsen ja imettää.

tulee äidin mielessä todelliseksi. Jenni

vastaanottamisesta ja viranomaisista

Se on niin sellaisesta pienestä kiinni.

kuvaa prosessia, ”tilan raivaamista

usein muuttuu.

Juominen oli raskausaikana sellaista,

vauvalle”.

että se vei viimeisetkin itsetunnon

”Kaikille odottaville haluan sanoa,

rippeet. Ja sitten piti juoda lisää, koska

”Kaikkein ratkaisevin tekijä on lop-

että lastensuojelua ei pidä pelätä, se

ei kestänyt enää.”

pujen lopuksi se, että ottaa itse sen

on sananmukaisesti Lasten Suojelua.

vastuun. Se, miten se vastuu löytyy. Se

Ainakin meidän perhe on saanut

on sitä työtä mitä te teette (Pesässä).

eniten apua ja tukea olemalla avoin ja

rimmäisen tärkeä varsinkin päihteitä

Ehkä se, että lapsi oli ihan syntymässä

rehellinen.”

käyttäville raskaana oleville äideille.

ja se oli sitten siinä, niin ihan primi-

Hoitotahojen hyvä yhteistyö on ää-

tiivinen vastuu tuli jostakin. Sit mä ”Pitää olla se jatkumo. Katkaisun

halusin sen hoitaa. Theraplay-hoito

jälkeen tarvitaan jotain. Katkolla

oli hirveen hyvä. Theraplay-hoito on

sanotaan, että voit mennä AA:han,

varmasti kenelle tahansa hyvä.”

Jennin nimi on vaihdettu.

työkalupakki

vanhemmuus ensin

Esimerkki toipumisen tueksi

VOIMAUTTAVA VALOKUVAUS

Kuvat ja teksti Katja Koivula

Voimauttava valokuvaus on Miina

tin muutos on mahdollinen. Eheyttävä,

Savolaisen kehittämä sosiaalipedagogi-

näköaistiin tukeutuva kuvaustilanne,

nen menetelmä, jonka avulla valoku-

kuulluksi tuleminen ja hyväksyvä

vaa ja kuvaustilannetta voi käyttää

palaute vahvistavat usein myös heitä,

yksilön, perheen ja yhteisön voimau-

joiden kyky luottaa sanalliseen vies-

tumiseksi. Keskeinen idea on, että

tintään on vaurioitunut. Omakuva,

toista ihmistä ei voi voimauttaa, vaan

jonka kuvattava kokee voimauttavaksi,

voimautuminen on sisäinen prosessi.

tuottaa mielihyvää ja korjaa mieliku-

Perinteinen valta-asema puretaan

vaa itsestä myös alueella, johon on

kuvauksessa: menetelmä edellyttää

verbaalisesti vaikea yltää.

kuvattavan itsemääräämisoikeuden toteutumista ja kuvaajan ja kuvattavan

Voimauttavan valokuvauksen pro-

tasavertaisuutta. Kuvattava määritte-

sessissa syntyneet uudet kuvat antavat

lee, miten hän haluaa tulla nähdyksi;

parhaimmillaan korjaavan kokemuk-

mitä tehdä näkyväksi, mitä rakentaa ja

sen nähdyksi tulemisesta ja itsensä

vahvistaa juuri tällä hetkellä. Menetel-

hyväksymisestä. Albumikuvat voivat

män lähtökohta on hyvän näkeminen,

auttaa jäsentämään omaa elämänta-

hyväksyvä katse ja vastavuoroisuus.

rinaa ja löytämään kosketuspintaa omaan itseen uudella tavalla. Valokuvi-

Jokaisella on tarve tulla nähdyksi,

en kautta on mahdollista tutkia omaa

kuulluksi ja hyväksytyksi. Jokaisella

identiteettiä, persoonan erilaisia puo-

on oikeus kokea itsensä rakastetuksi ja

lia, rooleja ja tunteita. Voimauttavaa

arvokkaaksi. Voimauttavassa prosessis-

valokuvausta käytetään muun muassa

sa opitaan tietoisesti tekemään itsessä

Kokkolan Pidä kiinni -yksiköissä tuke-

olevaa arvokkuutta, vahvuutta ja eh-

maan asiakkaiden kuntoutumista.

jyyttä näkyväksi. Sen kautta identitee-

vanhemmuus ensin

työkalupakki

Jokaisella on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Jokaisella on oikeus kokea itsensä rakastetuksi ja arvokkaaksi.

tyรถkalupakki

vanhemmuus ensin

työkalupakki

ALAVIITTEET 1

Evidence Based Practice on alun perin

Veijalainen, E-K: Sata Lasissa – varttumi-

Shemeikka R., Rinne H., Saares A., Murto J.,

lääketieteelliseen kliiniseen työhön sopivaksi

nen suomalaisessa alkoholikulttuurissa.

Kaikkonen R. (2014): Alueelliset erot nuorten

kehitetty malli (Esim Sackett, D.L. y.m., (1996):

Toimivia vanhempaintuen ja kuntoutuksen

aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomes-

What is evidence based medicine and what

malleja alle kouluikäisten lasten ja perheiden

sa 2012−2013. ATH- tutkimuksen tuloksia.

it is not. British Medical Journal 312: 71-72).

tukemiseksi. Luettavissa täällä: http://itla.

Mallia on sittemmin kritisoitu liian tutki-

fi/100-vuotisohjelma/teemat/ylisukupolvi-

musorientoituneeksi ja kehitetty enemmän

suus-ja-yhteisoissa-tapahtuvat-muutokset/

lapsen yhdessäolo. Tutkimuksia 15. Helsinki:

itse tilannetta ja kohtaamista huomioivaksi

sata-lasissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

in the era of evidence-based medicine and

patient choice.)

ITLA:ssa 7.3.2014 järjestetyssä työkokouksessa

for antenatal depression, postnatal depres-

tarkastelluista vanhempaintuen malleista.

sion and parenting stress. BMC Psychiatry 8,

Luettavissa täällä: http://itla.fi/100-vuotisoh-

1−11. Repokari L. (2008): Transition to paren-

pa, jossa työntekijä, joka lähestyy asiakasta/

jelma/teemat/palvelut-ja-perheiden-muut-

thood after assisted reproductive treatment:

huoltajia ilmaisten huoltaan ja pyytäen heitä

tuvat-tarpeet/sata-kohtaamista/ ITLA:n ja

Follow-up study of singleton pregnancies.

yhteistyöhön. Tilannetta ratkotaan yhteis-

Kuntaliiton sisäänottokriteerit keruussa edel-

Department of Obstetrics and Gynecology, and

työssä, dialogisesti sen sijaan että työntekijä

lyttivät 1. selkeää kohderyhmää, 2. että mal-

Department of Child Psychiatry, University of

määrittelisi huolen. Eriksson, E. & Arnkil,

lissa esitelty interventio perustuu teoriaan

Helsinki.

T. E. (2012): Huoli puheeksi. Opas varhaisista

ja 3. että mallille on saatavilla koulutusta

dialogeista. Opas 60 Stakes. 8. painos. Helsinki:

Suomessa. Kartoituksessa kerätyt vanhem-

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-

muuden tuen menetelmät eivät ole kattava

T.G., Heron, J., Murray, L. and Evans, J. (2008):

miskeskus.

luettelovanhemmuuden tuen menetelmistä

Depression in men in the postnatal period

Suomessa. Ne eivät myöskään ole läpikäy-

and later child psychopathology: A population

neet vaikuttavuusarviointia. Esitellyt toimet

cohort study. Journal of American Child and

ton D. P. (2012): Risk and Protective Factors in

ja menetelmät ovat kuitenkin tiedollisesti

Adolescent Psychiatry 47 (4), 390−398.

Pre School Age. Luettavissa täällä:

lupaavia menetelmiä, jotka täyttävät edellä

www.nordicwelfare.org/tidigainsatser.

mainitut kriteerit.

Halme, N. (2009): Isän ja leikki-ikäisen

(esim. Haynes, R.B (2002): Clinical expertise

Huoli puheeksi on dialoginen lähestymista-

Andershed, H, Andershed, A-K and Farring-

Puustinen-Korhonen, A.: Koontimuistio.

Leigh, B. & Milgrom, J. (2008): Risk factors

Ramchandani, P.G., Stein, A., O´Connor,

www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/julkai-

sut/tosi-projektin_loppuraportti_pa/ 4

Marklund K., Andershed, H. ja Andershed

Takala, J. & Ilva, M. (2012): Mikä suojaa

A-K. (2012): Varhainen tuki lapsille ja perheille

nuorta aikuista alkoholinkäytön aiheutta-

(Tidig insats för barn och familjer). Tukholma,

milta haitoilta? Yhteiskuntapolitiikka 77 (2),

Raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden

Ineko.

176−185.

tilanteesta, huolesta ja muutoksesta. Ensi- ja

Niemi, H. (2008): Lapset alkoivat nauraa.

turvakotien liitto ry, Helsinki. Luettavissa: Pirskanen, H.: Perhe ja alkoholi tutkimuk-

Karlsson T., Kotovirta E., Tigerstedt C.,

sen valossa -katsaus tutkimukseen. Luetta-

Warpenius, K. (toim.) 2013: Alkoholi Suomes-

vissa täällä: http://itla.fi/100-vuotisohjelma/

sa. Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. THL

teemat/ylisukupolvisuus-ja-yhteisoissa-tapah-

raportti 13/2013.

http://ensijaturvakotienliitto.fi

tuvat-muutokset/sata-lasissa

tyรถkalupakki

vanhemmuus ensin

tyรถkalupakki