Kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta - Työkalupakki 2016

Page 1

KUNTIEN BUDJETOINTI LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA

Opas seurannan toteuttamiseksi

työkalupakki 2016



KUNTIEN BUDJETOINTI LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA

Opas seurannan toteuttamiseksi

työkalupakki 2016


Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa Toimitus Eila Kankaanpää Petra Kouvonen Laura Lempinen Editointi ja kielenhuolto Essi Lehtinen Ulkoasu Tiina Ilmavirta Kuvitus Elina Johanna ISBN 978-951-97255-2-9 Kustantaja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) Työkalupakki 2016

4


SISÄLLYS

ESIPUHE 7 SAMMANFATTNING PÅ SVENSKA 11 LAPSEN OIKEUDET KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA 13 LAPSEN OIKEUDET OSAKSI KUNNAN BUDJETOINTIA 15 Lapsibudjetointi 15 Lapsivaikutusten arviointi 18

LAPSEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN SEURANTA 21 Tietopaketti: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointitieto 21 Indikaattoreita hyvinvoinnin mittaamiseen 21 Budjettineuvottelujen iltakoulu lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi 24 Ilta­koulun järjestelyt ja työnjako 25

LAPSIIN KOHDISTUNEIDEN INVESTOINTIEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 30

Lasten osallisuus 19

LIITTEET 32 Liite 1. Lapsiin investoimisen seuranta (2014−2015) -tietopaketin rakentaminen pilotissa 32 Liite 2. Taulukot 1 ja 2. 38

VIITTEET 45

5


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Tämä opas kertoo, miten kunta voi seurata lapsen oikeuksien toteutumista budjetissaan. Opas on tuotettu osana Itsenäisyyden vuoden juhlarahaston (ITLA) Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa (2013−2017) -ohjelmaa, joka kokoaa vaikuttavia toimintamalleja lasten ja nuorten kasvun tueksi ja tuottaa tietoa pitkäjänteisen ja tietoon perustuvan johtamisen pohjaksi.

6


ESIPUHE

Tämä on Sata investointia − lasten

Tämän oppaan lopussa kerrotaan,

oikeuksien näkyminen kuntien

miten Sata investointia -hankkeessa

budjetoinnissa -hankkeen tuottama

koottiin tietopaketti lapsiin investoi-

opas siitä, miten kunnissa voidaan

misesta. Tammikuusta 2016 alkaen

seurata lapsen oikeuksien toteutumis-

kunnille on saatavissa indikaattori-

ta kuntien budjetoinnissa. Hanke on

kohtaista kansallista vertailutietoa

osa ITLA:n Lapset, nuoret ja perheet

väestön hyvinvoinnista sähköisestä

satavuotiaassa Suomessa (2013−2017)

hyvinvointikertomuslomakkeesta.1

-ohjelmaa, jossa pyritään kokoamaan vaikuttavia toimintamalleja lasten ja

Tietopaketin arvioinnissa olen-

nuorten kasvun tueksi ja tuottamaan

naista on, että kunnassa pyritään

tietoa pitkäjänteisen ja tietoon perus-

toimintakulttuuriin, jossa laajasti, eri

tuvan johtamisen pohjaksi.

ammattiryhmiä ja kansalaisia, myös alle 18-vuotiaita, kuullen kyetään

Lapsen oikeuksien toteutumisen

arvioimaan, turvaako nykyinen resur-

seuranta kunnan budjetoinnissa tar-

sointi lapsen oikeuksien toteutumisen.

koittaa käytännössä sitä, että kunnas-

Oppaalla halutaan suunnata kuntien

sa kootaan säännöllisesti tietopaketti,

toimihenkilöiden ja päättäjien tiedot,

jonka pohjalta analysoidaan, miten

taidot ja voimavarat määrätietoiseen

paljon lasten ja lapsiperheiden palve-

tulevaisuuden suunnitteluun. Ajatuk-

luihin on tiettynä aikana investoitu.

sena on, että jokainen toimi lasten

Tiedot kootaan kunnan omista bud-

hyväksi voi muuttua investoinniksi,

jettitiedoista ja suhteutetaan sitten

mutta jotta näin tapahtuisi, toimia

lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia

tulee arvioida säännöllisesti ja seurata

koskeviin tietoihin. Seurannassa

tarkkaan. Tavoitteena on avoimen,

tietoja voidaan verrata sekä kunnan

suunnitelmallisen ja lapsilähtöisen

omiin, aiempina vuosina tuotettuihin

työskentelyn vahvistaminen kunnissa.

tietoihin, että valtakunnallisesti tai

Muutokset eivät yleensä tapahdu vuo-

tietyissä vertailukunnissa tuotettuihin

dessa tai kahdessa, mutta ajan mittaan

tietoihin.

päätöksien vaikutuksia on mahdollista arvioida. Tämä opas antaa eväitä tähän työhön. Kun tietoja lasten hyvin-

7


voinnista kunnassa aletaan arvioida,

Iltakoulun keskusteluun osal-

Utajärvi/Oulunkaari).2 Hanke toteu-

keskeiset kysymykset voivat olla seu-

listuvat kunnan kannalta keskeiset

tettiin vuosina 2014−2015 Pelastakaa

raavanlaisia: ovatko aiemmat (esimer-

virkamiehet ja päättäjät. Tärkeää on,

Lapset ry:n, Itä-Suomen yliopiston

kiksi viidestä seitsemään vuotta sitten

että iltakouluun osallistuvat kaikkien

sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen

tehdyt) päätökset lasten ja nuorten

lautakuntien puheenjohtajat, jotta

ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenra-

hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa

kunnassa syntyy ymmärrys siitä, että

haston säätiön (ITLA) yhteishankkeena.

osoittautuneet onnistuneiksi? Onko

sosiaali-, terveys- ja opetusasioiden

Kuntaliitto huolehti hankkeessa kunta-

lasten hyvinvointi kohentunut vai pi-

ohella lapsiperheiden ja nuorten

pilotoinnin käytännön toteutuksesta.

täisikö kunnan toimia omalta osaltaan

arkeen saattavat varsin merkittävästi

Työhön kuului yhteydenpito kuntien

toisin, jotta lapset hyötyisivät? Pitäisi-

vaikuttaa myös esimerkiksi kaavoi-

yhteyshenkilöihin, perehdyttäminen

kö jotain tehdä aivan uudella tavalla,

tukseen liittyvät päätökset. Oppaassa

lapsibudjetointikeskusteluun, fokus-

esimerkiksi yhteistyössä yhdistysten

esitellään myös esimerkki siitä, miten

ryhmien haastatteleminen yhdessä

kanssa, jotta lapsen oikeudet toteutui-

lapset voivat olla osallisia budjettineu-

kumppaneiden kanssa ja tilaisuuden

sivat paremmin?

vottelujen iltakouluun. Malli perustuu

taltiointi.

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsuudelle Tällaisen pohtivan ja vuorovaikut-

arvo -kampanjan käytäntöön, jossa

Pyrkimys on ollut tuottaa kunnil-

teisen toimintakulttuurin luomiseksi

nuoret keskustelivat paikallisten päät-

le opas, joka ohjeistaa, mutta ennen

ehdotamme, että kunnassa otetaan

täjien ja virkamiesten kanssa resurssi-

kaikkea innostaa ja tukee kuntia

käyttöön niin sanottu budjettineu-

en kohdentumisesta asuinkunnassaan.

toimintaan, jossa väestölähtöinen

vottelujen iltakoulu. Se on kunnan vuosikelloon sopeutettu, jokavuotinen

hyvinvointijohtaminen lapsen oikeukTässä esitellyt ehdotukset perustu-

neuvottelutilaisuus lasten ja lapsiper-

vat Sata investointia – lasten oikeuk-

heiden tilanteesta. Iltakoulun valmis-

sien näkyminen kuntien budjetoinnis-

telee hyvinvointiryhmä tai kunnan

sa -hankkeen aikana toteutetun pilotin

johtoryhmä.

tuloksiin. Pilotti toteutettiin kolmessa kunnassa (Imatra, Hämeenlinna ja

8

sien näkökulmasta toteutuisi entistä paremmin.


Oppaan parissa työskennellyt

tuloksena kunnassa on entistä parem-

budjetoinnin tueksi. Tämä edistää

ryhmä toivoo, että lasten ja nuorten

min mahdollista ottaa lapsen oikeudet

lapsen oikeuksien toteutumista lasten

hyväksi käytettävien varojen seu-

huomioon budjettisuunnittelussa.

ja lapsiperheiden elämässä.

rannasta muodostuisi oppaan avulla kunnissa toistuva rutiini. Parhaim-

Kun varojen käyttöä seurataan

millaan prosessi johtaa oppivaan ja

säännöllisesti, vähitellen kertyy keske-

vuorovaikutteiseen työtapaan, jonka

nään vertailukelpoista tietoa kunnan

Inspiroivia lukukokemuksia!

SATA INVESTOINTIA -HANKKEEN ASIANTUNTIJARYHMÄ: Susanna Tan

Markku Rimpelä

Anne Sormunen

Ohjelmapäällikkö

Tilaajajohtaja

Johtava konsultti

Pelastakaa Lapset ry

Hämeenlinnan kaupunki

Finnish Consulting Group

Elina Aaltio

Eila Kankaanpää

Projektitutkija

Yliopistonlehtori

Petra Kouvonen

Kuntaliitto, Kuntatalous

Itä-Suomen yliopisto, sosiaali-

Ohjelmajohtaja

ja terveysjohtamisen laitos

Itsenäisyyden juhlavuoden

(FCG)

Mikko Mehtonen

lastenrahaston säätiö (ITLA)

Erityisasiantuntija

Anne Surakka

Kuntaliitto, Kuntatalous

Projektitutkija

Itä-Suomen yliopisto, sosiaali-

Laura Käsmä

ja terveysjohtamisen laitos

Tuotepäällikö

Kuntamaisema, Kuntatalous

9


10


SAMMANFATTNING PÅ SVENSKA Du håller i en manual som har sam-

varit med om att jobba fram manualen

manställts för lokal uppföljning av

uppmuntra lokala aktörer att:

sammanställning av barn(familjers)

barnets rättigheter i den årliga lokala

välmående (lokalt samt nationellt)

budgetprocessen. De av Förenta Nation-

– se på fördelningen av de tillgängliga

skissas upp tillsammans med insatser

erna utarbetade rättigheterna för barn

resurserna från ett befolkningsper-

och kostnader. Som bas används lokala

är ett internationellt folkrättsavtal

spektiv, med barnets rättigheter i

uppgifter samt nationella sammanställ-

som är bindande för alla som arbetar

centrum

ningar. Se den elektroniska välfärds-

med minderåriga. Finland har ratifierat och förbundit sig vid avtalet år 1991.

Det första steget utgörs då en

berättelsen (https://www.hyvinvointi– använda jämförelser (i tid samt natio-

kertomus.fi/#/welcome).

nellt) av de utgifter och investeringar Manualen har utarbetats inom ra-

som gjorts både i planeringen framåt

Det andra steget sker då skissen ut-

men för ITLAs (Stiftelsen för självstän-

samt i reflektioner över de beslut som

arbetas till underlag för ett gemensamt

dighetsjubileets barnfond) program

har gjorts inom det lokala beslutsfat-

diskussionstillfälle. Sammanställning-

Barn, unga och familjer i det 100-åriga

tandet under tidigare år

en (av lokala insatser och kostnader)

Finland. Sammanställningen har

betraktas då parallellt med nationella

skett i samarbete med Rädda Barnen

– införa bestående rutiner för att föra

indikatorer (se s. 21) för barns väl-

(Finland), Östra Finlands Universitet /

en dialog mellan olika aktörer om hur

mående. Sammanställningen kan

Institutionen för ledarskap inom soci-

väl barnets rättigheter beaktats och

presenteras t.ex som en power point

al- och hälsovården. Utarbetningen har

beaktas framöver

presentation.

gjorts på basen av en pilot i 3 kommuner (Imatra, Utajärvi, Tavastehus) som

Manualen inleds med att lyfta fram

Det tredje steget kallas ”budgetför-

utfördes 2014-2015 inom ramen av pro-

det regelverk som stöder budgetering

handlingarnas aftonskola” och utgörs

jektet ”Hundra investeringar – barns

ur barnets rättigheters perspektiv i Fin-

då sammanställningen (ovan) tas upp

rättigheter som en del av kommuner-

land idag. Till följande presenteras cen-

till diskussion och bedömning av

nas budgeteringsarbete”.

trala ingredienser som behövs för att

lokala aktörer (beslutsfattare, tjäns-

möjliggöra uppföljning ur barnperspek-

temän samt medborgare). Budgetför-

tiv. För att möjliggöra uppföljningen

handlingarnas aftonskola skall helst

och tips för beaktandet av barnets rät-

definieras bl.a. termerna budgetering

arrangeraras i början av året. Diskus-

tigheter i den lokala budgetprocessen.

ur barnperspektiv, barnkonsekvensbe-

sionens främsta syfte är att följa upp

Framförallt är tanken att uppmuntra

dömning samt barns deltagande och

de insatser som gjorts och reflektera

till en ny lokal kommunikationskultur

hur dessa element stöder varandra

över fortsatta investeringar.

där beslutsfattare, tjänstemän och

då uppföljning görs systematiskt.

medborgare (barn, unga och familjer)

Slutligen presenteras det recept som

Med dessa steg i bagaget önskas

i framtiden kunde föra en mer öppen

utarbetats för lokal uppföljning inom

inspirerande läsestunder!

dialog kring fördelningen av befintliga

ramen av projektet (s. 21-29):

Syftet med manualen är att ge idéer

resurser. Med manualen vill vi som

11


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

FAKTA YK:n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt Suomea koskevissa suosituksissaan huolensa siitä, että kunnat saattavat myöntää liian vähän resursseja lapsille ja nuorille tarkoitettujen palveluiden järjestämiseen. Se taas johtaa alueellisiin ja paikallisiin eroihin. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty konkreettisia aloitteita kansallisen tason järjestelmän luomiseksi määrärahojen seurantaan. Kuntien laaja itsehallinto rajoittaa valtion keinoja puuttua siihen, millä tavalla kunnat toteuttavat lakisääteiset velvoitteensa. Tran-Nguyen, E.: An overview on where and how to find information on government spending on child rights in 10 European countries. FIANT Consulting Oy, Jan 2013.

12


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

LAPSEN OIKEUDET KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA YK:n lapsen oikeuksien sopimus on

Kunnat on jo vuodesta 2008 velvoitettu

kaikkia lasten parissa toimivia sitova

tekemään vuosittain lasten ja nuorten

ihmisoikeussopimus. Sen tavoitteena

hyvinvointisuunnitelma (Lastensuo-

on terveyden, koulutuksen, tasa-ar-

jelulaki 12 §). Suunnitelman sisällön

von ja turvan takaaminen jokaiselle

tulisi lain mukaan olla laaja-alainen

lapselle. Sopimuksen kolme keskeistä

ja koskea lasten ja nuorten kasvuolo-

ydintä ovat: suojelu, osallisuus ja

ja, niiden epäkohtien ehkäisemistä,

oikeus yhteiskunnan voimavaroihin.

vanhemmuuden tukea sekä lasten ja

Kunnissa lapsen oikeudet tulisi kaikil-

nuorten palveluja. Suunnitelmassa

ta osin ottaa huomioon lasten elämään

tulisi tarkastella lasten ja nuorten pal-

vaikuttavassa päätöksenteossa.

veluja kokonaisuutena eri toimialojen

3

yhteistyönä. Kun puhutaan lapsiin investoimisesta, kuten tässä oppaassa, ensisijai-

Lastensuojelulain velvoittama

sesti tarkastelussa on lapsen oikeus

hyvinvointisuunnitelma ei kuitenkaan

riittävään osuuteen yhteiskunnan

johdattele kuntia tarkastelemaan

voimavaroista (provision). Oikeutta

lasten, nuorten ja lapsiperheiden

osuuteen yhteiskunnan voimavarois-

palveluihin kohdennettuja resursseja

ta ei kuitenkaan voi käsitellä eril-

kokonaisuutena. Kun resursseja ja

lään muista oikeuksista, koska tällä

palveluja tai toimintaa ei tarkastella

oikeudella pyritään turvaamaan myös

rinnakkain hyvinvointitietojen kanssa,

suojelun ja osallisuuden toteutumista.

kokonaiskuva väestön tarpeista ja

Käänteisesti lapsen oikeus yhteiskun-

niihin kohdennetuista resursseita jää

nan voimavaroihin saattaa toteutua

saamatta.

heikosti ilman lasten suojelua ja oikeutta osallisuuteen. Suojelu ja oikeus

Pelastakaa Lapset ry teetti vuonna

osallisuuteen ovat yhdessä omiaan

2012 selvityksen 10 Euroopan maassa.4

lisäämään lapsen mahdollisuuksia

Selvityksessä todetaan, että Suomen

toimijuuteen.

vahva alueellinen ja kunnallinen itsehallinto koulutus-, terveys- ja sosiaali-

Kunnallisessa päätöksenteossa

politiikassa tekee lapsiin investoinnin

on paljon elementtejä, jotka tuke-

seurannasta haasteellista. Hankkeen

vat lapsen oikeuksien toteutumista.

asiantuntijaryhmä ehdottaa, että yksi

13


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

tapa korjata tilannetta olisi luoda malli

Tämä on ollut lähtökohta myös tämän

budjettien analyysia varten muuta-

hankkeen pilotissa, jossa kolme kes-

massa kunnassa ja tuottaa sen pohjalta

keistä painopistettä ovat olleet väestö-

työkaluja ja materiaalia laajempaan

lähtöisyys, vertailutiedon käyttö sekä

käyttöön. Sata investointia -hankkeen

kuntien, tiedontuottajien,5 Kuntaliiton

pilotti, jonka perusteella tämä opas on

sekä tutkijoiden yhteistyö tietojen

tehty, on askel tähän suuntaan.

kokoamisessa.

Tässä oppaassa näkökulma on

Väestölähtöiseen seurantaan siirty-

väestölähtöinen. Väestölähtöinen

minen edellyttää toisaalta siirtymistä

hyvinvointijohtaminen tarkoittaa

pois vanhoista toimintamalleista

siirtymistä pois sektorikohtaisesta

ja toisaalta uusien toimintatapojen

ajattelumallista. Väestölähtöisessä tar-

omaksumista. Prosessia, jossa siirtymi-

kastelussa ei siten käsitellä esimerkik-

nen kohti koko lapsiväestön tarkaste-

si koulutuksen tai terveydenhuollon

lua tapahtuu, voi verrata leivontaan.

resursseja erikseen, vaan lapsiväestöä

Reseptissä ainesosat ovat pitkälti

ja kaikkia sen tarvitsemia palveluita

samat kuin aikaisemmin, mutta nii-

mietitään kokonaisuutena. Väestö-

den työstäminen edellyttää erilaista

lähtöisessä hyvinvointijohtamisessa

yhdistämistä ja toisenlaisia työotteita.

seurataan tiiviisti yhtä väestöryhmää

Seuraavaksi esittelemme, mitkä ainek-

ja siihen kohdistuneita resursseja.

set ovat Sata investointia -hankkeen havaintojen mukaan välttämättömiä

Väestölähtöinen hyvinvointi-

sellaisen kakun leipomiseksi, joka

johtaminen on otettu tavoitteeksi

tarkastelee lasten hyväksi tehtäviä

myös uudessa Kuntalaissa (410/2015).

toimia ja niihin käytettyjä resursseja

Lain mukaan kuntien tulee jatkossa

väestölähtöisesti.

ensisijaisesti tavoitella yhtä yhteistä strategiaa (Kuntalaki § 12) sen sijaan, että jokaisella sektorilla olisi oma strategiansa. Väestön hyvinvoinnin edistämisen tulee olla keskeistä resurssien ja toimien seurannassa. Uuden Kuntalain henki on ollut, että käytettäviä resursseja ja toimintaa tarkastellaan rinnakkain.

14


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

FAKTA Kuntien sisäisen strategiatyön kehittäminen: esimerkkinä Oulu

LAPSEN OIKEUDET OSAKSI KUNNAN BUDJETOINTIA Lapsen oikeuksien huomioiminen

Lapsibudjetointi

kuntien budjetoinnissa ei sinänsä edellytä mitään uusia toimia. Lapsen

Olemme lähteneet siitä, että lapsibud-

oikeuksien toteutuminen kunnan

jetointi yksinkertaisesti tarkoittaa

päätöksenteossa tarkoittaa uudenlai-

talousarvion tarkastelemista lapsen

seen toimintakulttuuriin siirtymistä.

oikeuksien näkökulmasta. Kyse on

Yksikertaisimmillaan se tarkoittaa lap-

tuolloin:

sen oikeuksien tunnistamista, niiden toteuttamista kunnan palveluilla ja

1) lasten hyväksi kohdistuvien määrä-

tulonsiirroilla ja riittävien resurssien

rahojen jäljittämisestä ja seurannasta

varaamista tähän.

takautuvasti

Hyvinvointikertomuksesta tutun

2) talousarviopäätösten lapsivaikutus-

tarkastelun rinnalle tuodaan taloudel-

ten arvioinnista. Lapsibudjetointi ei

linen ulottuvuus. Keskeisiä kysymyk-

tarkoita erillisen ”lasten talousarvion”

siä ovat: Mikä on lapsibudjetointi?

tekemistä, vaan kyse on talousarvion

Miten lapsivaikutusten arviointi

lapsiin kohdistuvien määrärahojen

liittyy lapsibudjetointiin? Mitä lasten

tarkastelusta kokonaisuutena, jossa

osallisuus tarkoittaa osana lapsibudje-

lasten palveluihin kohdistuvia resurs-

tointia? Minkä tiedon varassa lapsi-

seja ja niiden vaikuttavuutta arvioi-

budjetointia tehdään? Miten lapsen

daan rinnakkain.

oikeuksien toteutumista seurataan käytännössä?

Tässä oppaassa luodaan edellytykset määrärahojen jäljittämiseen ja seurantaan. Tämä resepti ei vielä anna eväitä kuntabudjetin uudelleen rakentamiseksi väestölähtöisesti. Tällainen

Oulun seudun kunnat aloittivat syksyllä 2010 lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön. Seutuvaltuusto hyväksyi Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 -ohjelman kesäkuussa 2012. Siinä suositellaan kunnille niiden järjestämisvastuulla olevan toiminnan tarkastelemista viidellä tasolla (ns. viisitasomalli): 1) Asuinalue, asuminen yms. arjen kehitysyhteisöt. 2) Kaikille yhteiset palvelut riittävät, ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin. 3) Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia erikoistunutta asiantuntijuutta. 4) Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin. 5) Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulkopuolelle, useimmiten erityistason erikoistuneisiin palveluihin. Taloustiedot kerättiin kuntakohtaisiin Excel-taulukoihin. Pyrkimyksenä on luoda pohja kunnan sisäiselle strategiselle analyysille, joka pitkällä tähtäimellä mahdollistaisi myös kuntien vertailun.

uudelleen järjestäminen tulee olemaan tulevaisuuden haasteita. Ohje pyrkii kuitenkin antamaan eväitä ajattelumallille, joka mahdollistaisi siirtymi-

http://www.oulu.ouka.fi/seutu/Tukeva3/LiitteetTUKEVA%203%20oulun%20 seudun%20valiraportti%201%2010%20 2012-31%203%202013.pdf

sen väestölähtöiseen budjetointiin.

15


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Esimerkki osallisuuden vahvistamisesta osana budjetin ennakointia LAPSUUDELLE ARVO -PROJEKTI IMATRALLA Pelastakaa Lasten Lapsuudelle arvo -projekti toteutettiin koulussa eri oppiaineiden yhteistyönä. Oppilaat pohtivat lapsen oikeuksia, niiden toteutumiseen liittyvää eriarvoisuutta, sitä miten eriarvoisuuteen voidaan puuttua ja mihin julkiset investoinnit pitäisi erityisesti kohdistaa, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat. Pienryhmissä oppilaat valitsivat omasta näkökulmastaan merkittävän epäkohdan, johon he tutustuivat ja josta he tuottivat valokuva- ja tekstimateriaalia. Kuvista ja teksteistä koostettiin jokaiselle paikkakunnalle valokuvanäyttely, jonka avajaisten yhteydessä nuoret pääsivät esittämään kysymyksiä oman alueensa päätöksentekijöille ja virkamiehille. – Imatralla oppilaiden työt käsittelivät muun muassa kiusaamista, syrjintää, yksinäisyyttä, köyhyyttä ja

16

väkivaltaa, projektin toteutuksesta Pelastakaa Lapsissa vastaava Eveliina Viitanen kertoo. Nuorten kuvat kertoivat niin läheisten kuin perheen ulkopuolistenkin ihmisten tuen kasvavasta tarpeesta. − Syrjimisen vähentämiseksi nuoret peräänkuuluttivat investointeja niin aikuisten kuin lastenkin tiedon ja ymmärryksen lisäämiseen. Keskustelutilaisuudessa imatralaiset oppilaat kysyivät päättäjiltä konkreettisia kysymyksiä koulunkäynnistä, liikuntamahdollisuuksista, alueen liikennejärjestelyistä ja köyhien perheiden tukemisesta. Nuoret myös esittivät päättäjille ratkaisuja muun muassa nuorten liikunnallisuuden lisäämiseksi. Paikalla olleet virkamiehet toivoivat oppilailta kyseisistä hyvistä avauksista virallisia aloitteita suoraan päättäjille. Nuorten kysymysten pohjalta


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

paneelikeskustelussa pohdittiin myös maahanmuuttaja- ja pakolaisnuorten parempaa integroimista tavallisiin koululuokkiin. Imatran keskustelutilaisuus järjestettiin paneelikeskusteluna, johon osallistui Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja, lasten ja nuorten lautakunnan edustajia, kaupunginvaltuuston edustajia sekä lasten ja nuorten asioista päättäviä virkamiehiä Imatran hyvinvointipalveluista. Oppilaat olivat valmistelleet kysymykset etukäteen, ja keskustelua oppilaiden apuna veti ulkopuolinen juontaja. – Kaikissa toteutetuissa projekteissa opettajat ohjeistettiin antamaan oppilaille mahdollisimman vapaat kädet aiheiden valinnassa, kuvien ja tekstien toteuttamisessa sekä kysymysten asettamisessa, Eveliina Viitanen kertoo.

työkalupakki

– Tärkeää projektissa oli kuitenkin aikuisten ammattilaisten antama tuki projektin aihepiireihin tutustumisen ja niiden käsittelemisen yhteydessä. Myös päättäjille kohdistetut kysymykset ja ehdotukset valmisteltiin oppitunneilla yhdessä opettajan kanssa. Projektin myötä lapset ja nuoret saivat lisää tietoa päätöksenteon taustalla olevista prosesseista, julkisen rahankäytön suunnittelemisen merkityksestä sekä heidän omista vaikutusmahdollisuuksistaan näissä prosesseissa. Kuntapäättäjät tulivat tietoisemmiksi lapsen oikeuksista, lapsiin investoimisen tarpeesta sekä lasten ja nuorten omasta roolista oikeuksiensa edistäjinä. Keskustelujen ja aloitteiden myötä lapset ja nuoret pääsivät entistä vahvemmin mukaan heihin liittyvien päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

17


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Pitkällä tähtäimellä menojen ja tuotet-

Päinvastoin, eri palveluihin käytet-

tujen palvelujen vaikuttavuuden arvi-

tyjä rahoja voidaan hyvin jäljittää ja

ointi edellyttää, että lasten, nuorten ja

seurata samalla kun suunnitellaan

lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta

tulevaisuutta. Tehtyjen ratkaisujen

on käytettävissä toistuvasti ja samalla

pohtiminen myös usein tukee ennak-

tavalla kerättyä tietoa.6 Lapsibudjetoin-

koarviointia. Kun päättäjät ja virka-

ti rakennetaan seuraavaksi kahdesta

miehet käsittelevät yhdessä tietoa

suunnasta. Ensin pilkotaan nykyisen

lasten, nuorten ja lapsiperheiden

talousarvion rakenne ja kootaan se

tarpeista, tuotetuista palveluista ja

väestölähtöisesti. Sitten pyritään tar-

niihin käytetyistä resursseista, syntyy

kastelemaan kuntalaisten palvelujen

päätösten pohjaksi yhtenäisempi

tarvetta ja hyvinvointia väestölähtöi-

käsitys lapsiperheiden tilanteesta. En-

sesti. Tiedon ja kokemuksen karttuessa

nakkoarviointi tukee vaihtoehtoisten

kunnassa pystytään entistä paremmin

toimien kartoitusta ja auttaa ottamaan

arvioimaan resurssien kohdentamisen

huomioon muitakin kuin tavoiteltuja

onnistumista ja arvioimaan toiminnan

vaikutuksia.

vaikuttavuutta.7 Seuraavassa luvussa kuvataan lyhyesti lapsivaikutusten

Esimerkkinä voidaan ajatella ti-

arviointia osana sellaisen uuden

lannetta, jossa esitetään käytettäväksi

toimintakulttuurin luomista kunnassa,

uusia yhteisöllisiä tai ryhmämuotoisia

jossa budjettia tarkastellaan lapsen

tapoja tukea perheitä. Ehdotuksen

oikeuksien näkökulmasta.

taustalla on huoli perheiden yhdessäolosta. Toisaalta, ryhmätoimintaa on ehdotettu myös taloudellisten säätöjen

Lapsivaikutusten arviointi Lapsivaikutusten arviointi on avainasemassa uuden toimintakulttuurin rakentamisessa. Lapsivaikutuksen arvioinnissa pyritään ennakoimaan päätösten vaikutuksia lapsiin. Vaikka tässä oppaassa keskitytään ensisijaisesti tehtyjen toimien arviointiin, tulevien vaikutusten ennakointia ei pidä nähdä irrallisena prosessina.

toivossa. Tavoitteet eivät välttämättä ole ristiriidassa, mutta ne on hyvä lausua ääneen. Keskustelussa on myös mahdollista nostaa esiin, miten uusi toiminta mahdollisesti täydentää tai haastaa olemassa olevaa palveluntarjontaa. Samalla selvennetään, mitä kunnassa odotetaan uudelta toiminnalta. Pitkällä aikavälillä päästään sitten arvioimaan, onko toiminta ”lunastanut paikkansa” vai onko tavoitteiden saavuttamiseksi vielä hiottavaa. Ilman keskustelua ei synny yhteisiä tavoitteita ja ilman tavoitteita ei onnistumista voi myöhemmin arvioida.

18


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

Malleja, joilla vaikutuksia voi arvi-

Uuden Kuntalainkin tavoitteisiin

oida ennakkoon, on useita. Tavoitteena

kuuluu olennaisena osana kansalais-

on yhtenäistää käytäntöjä ja koota ne

ten kuuleminen ja avoimuus. Oiva

yhteen paikkaan kaikkien käytettäväk-

tapa toimia avoimemmin ja lisätä

si.8 Myös lapsivaikutusten arviointiin

kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia,

suunniteltuja oppaita voi edelleen

on lisätä lasten ja nuorten oikeutta

hyödyntää työskentelyssä.

osallisuuteen. Se on myös olennainen

9

osa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Toistaiseksi vain harvat kunnat anta-

Lasten osallisuus

vat lapsille mahdollisuuden osallistua keskusteluun seuraavan vuoden budje-

Lasten osallisuus on tärkeä näkökul-

toinnista. Sata investointia -hankkeen

ma lapsen oikeuksien toteutumisen

pilottikunnat kuitenkin osoittivat

arvioinnissa. YK:n lapsen oikeuksien

halua ottaa lapset mukaan budjetti-

sopimuksen mukaan lapselle on annet-

neuvotteluihin.

tava mahdollisuus tulla kuulluksi lasta itseään koskevissa asioissa. Lapsille on

Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2015

jaettava tietoa heidän hyvinvointiinsa

-kyselyssä nousi myös esille, että

liittyvistä asioista ja lasten mielipiteet

monet lapset haluaisivat vaikuttaa

on otettava huomioon päätöksente-

enemmän kunnan päätöksentekoon.

ossa. Kuntien on tärkeää varmistaa

Monet kyselyyn vastanneista kokivat

lasten osallisuus päätöksenteossaan

nykyiset mahdollisuutensa vaikuttaa

ja toiminnassaan sekä edistää kaikissa

kotikuntansa asioihin melko vähäi-

toimenpiteissään lasten osallisuuden

siksi. Erityisen heikoiksi vaikuttamis-

toteutumista. Osallisuuden sisällyt-

mahdollisuutensa kokivat köyhissä

täminen resurssien seurantaan avaa

perheissä elävät lapset. Herkistymi-

uusia näkökulmia ja lisää avoimuutta.

selle lasten mietteille ja ajatuksille

Osallisuus voidaan näin ymmärtää lap-

näyttäisi olevan tilausta. Lapsen

sibudjetoinnin keskeiseksi ainekseksi.

oikeuksista voidaan keskustella eri tavoin. Keskustelun tueksi voi käyttää erilaisia virikkeitä, kuten ITLAn Lasten Suomi sata vuotta -filmiä.10 Pelastakaa Lapset ry:n työstä Imatralla kerrotaan edellisellä aukeamalla ja esimerkki Hämeenlinnan tavasta toimia on seuraavalla sivulla.

19


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Esimerkki lasten osallisuuden yhteydestä budjetointiprosessiin HÄMEENLINNAN KAUPUNGISSA Hämeenlinnassa osallisuuden toimintasuunnitelma hyväksytään vuosittain lasten ja nuorten lautakunnassa ja kau­punginhallituksessa. ”Vaikuta – älä valita” eli V-päivä 8. luokille ja toisen asteen opiskelijoille on keskeinen osallisuuden foorumi. Nuorten huippukokouksessa päätetään 30.000 euron määrärahan jakamisesta V-päivän aloitteisiin. Lapsivaikutusten arvioinnista jaetaan tietoa lautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Nuoret ovat läsnä lautakuntaseminaareissa maaliskuussa ja elokuussa ja kahdella nuorella on puhe- ja läsnäolo-oikeus lasten ja nuorten lautakunnan kokouksissa. Lisäksi Hämeenlinnassa toteutetaan selkokielipilotteja, järjestetään peruskoulujen oppilaskuntatapaamisia ja koulujen oppilaskuntien hallitukset ja nuorten vaikuttajaryhmät kokoontuvat säännöllisesti. 20

Lapsiystävällinen kunta -mallin toteutumisen arvioimiseksi laaditaan raportti, jota käsitellään koordinaatioryhmän ja UNICEFin yhteisessä arviointitapaamisessa. Vuonna 2015 todettiin muun muassa, että Hämeenlinnan Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö perustuu laaja-alaiseen valmisteluun ja eri toimijoiden vuoropuheluun. Vuoden 2016 aikana laaditaan prosessikaavio, josta ilmenevät asioiden käsittelyn eri vaiheet vireille tulosta valmistelun ja kuulemisten kautta päätöksentekoon. Prosessikaavion laadinnassa hyödynnetään muun muassa UNICEFin tekemää ohjeistusta lapsivaikutusten ennakkoarvioinnista. Lapsen kokoisten asioiden ohituskaistalla pyritään päättämään pienehköistä asioista nopeasti. Tärkeää on siten selvittää, millaiset asiat ovat lapsille ja nuorille tärkeitä ja millaisiin asioihin he toivovat nopeita päätöksiä.


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

LAPSEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN SEURANTA

Tietopaketti: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointitieto Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta on keskeistä, että lasten ja lapsiperheiden parissa toimivat ymmärtävät oikeudet ja ottavat ne vakavasti. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellyt oikeudet toki velvoittavat kuntia, mutta velvoittavuus ei yksin takaa, että ehdotettu toiminta muodostuisi pysyväksi rutiiniksi paikallistasolla. Yleensä muutos toimintakulttuurissa edellyttää myös kunnan käytäntöjen uudelleenarvioimista yhdessä. Kun toimintamalleja pohditaan ja puntaroidaan suhteessa omaan tuttuun tapaan toimia, myös uudet toimintatavat saattavat löytää paikkansa. Pohtiessa on hyvä välillä palata siihen, miksi muutos on tärkeä. Tämän oppaan tavoite on selvä: nostaa lapset kuntien määrärahojen seurannassa keskiöön ja synnyttää siten uusi, lapsen oikeuksia toteuttava toimintakulttuuri.

Muutos edellyttää, että oikeuk-

Kerromme seuraavassa lisää tie-

sien seuranta sitoudutaan sisällyttä-

topaketista ja joitain kokemuksia sen

mään omiin paikallisiin rakenteisiin.

kokoamisesta. Ehdotamme myös, että

Sitoutumisen takeeksi on tärkeä käydä

ns. budjettineuvottelujen iltakoulu

keskustelua siitä, missä ja miten juuri

sisältyisi prosessiin, joka tukee bud-

meidän paikkakunnalla tai alueella

jetin vuosittaista tarkastelua lapsen

lapsen oikeuksien toteutuminen tulisi

oikeuksien näkökulmasta.

parhaiten käsitellyksi osana vuosittaista talousarvioita ja hyvinvointikertomuksen laadintaa. Samalla on myös tärkeä arvioida, missä muodossa tieto tuodaan keskusteluun.

Indikaattoreita hyvinvoinnin mittaamiseen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ti-

Tämän oppaan taustaksi tehdys-

lanteen kuvaamiseksi voidaan käyttää

sä pilotissa lapsen oikeudet tuotiin

esimerkiksi kansallisia hyvinvointi-in-

keskusteluun niin sanottuna tietopa-

dikaattoreita.12 Ne on koottu kuuteen

kettina (vrt. liite 1), jotta oikeuksien

ryhmään:

toteutumisen seuraaminen ja arviointi olisi mahdollista. Tietopaketti koos-

• materiaalinen elintaso

tui lapsen oikeuksista johdetuista

• kasvuympäristön turvallisuus

indikaattoreista11 ja niiden rinnalle

• terveys

tuotetusta vertailutiedosta lapsiin

• koulu ja oppiminen

käytetyistä resursseista ja palveluista.

• perhe, vapaa-aika ja osallisuus

Tulevaisuudessa suuri osa tästä tiedos-

• valtion ja kuntien tarjoama tuki

ta tulee löytymään uudesta sähköises-

ja suojelu.

tä hyvinvointikertomuksesta. Lapsiin kohdistuvien määrärahojen seurannasta tuleekin kunnissa luonteva osa sähköisen hyvinvointikertomuksen tarkastelua.

21


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Sähköinen hyvinvointikertomus

tilannetta kuvattaessa kannattaa pitäy-

sisältää kansallisesti sovitut väestöryh-

tyä vain niissä indikaattoreissa, jotka

mittäiset perusindikaattorit. Perusin-

koskevat aidosti väestöä, eivät kunnan

dikaattoreita täydentävät lisäindi-

tuottamia palveluita. Siten kunnan re-

kaattorit, joita voidaan siirtää osaksi

sursointi palveluihin ei pääse vääristä-

perusindikaattoripakettien sisältöjä.

mään tarvearviota. Palvelujen käyttöä

Tämän lisäksi kunnat voivat hakea itse

ja kattavuutta koskevat indikaattorit,

indikaattoreita Sotkanet -tietokannasta

kuten kunnan kustantamassa päivä-

ja lisätä itse keräämäänsä tietoa esi-

hoidossa olleiden alle 6-vuotiaiden

merkiksi omista tilastoista ja kyselyistä

osuus ikäluokasta, kannattaakin käsi-

sekä kerätystä palautteesta.

tellä palveluiden ikäryhmäkohtaisten kustannusten yhteydessä. Liitteessä 2,

Hyvinvointia mittaavat indikaatto-

taulukossa 1 on kuvattu, minkälaisia

rit antavat pohjan kunnan lapsibudje-

tietoja pilotissa koottiin palveluiden

toinnin tarve- ja vaikuttavuusarvioin-

käytöstä ja kustannuksista.

tiin. Hyvinvointi-indikaattoreita voi käyttää myös ohjaamassa palveluita tuottavan kunta- ja kuntayhtymäorganisaation toimintaa. Esimerkiksi tuottamissopimuksessa voidaan asettaa indikaattoreille tavoitteita ja seurata toiminnan onnistumista (vaikuttavuutta). Nuoria lapsia koskevaa hyvinvointitietoa ei Suomessa ole riittävästi saatavilla ja sitä tarvittaisiin kipeästi. Tämä kävi tämän hankkeen pilotissa selväksi:

22


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

Neuvolastahan saadaan tietoa koski-

Mä oon aina inhonnut termiä koulu-

en pieniä lapsia mutta sitte ku ne läh-

kiusaaminen, se täytys poistaa koko-

tun budjettineuvottelujen iltakoulun

tee kouluun ni kouluterveyskyselyhän

naan se koulu siitä edestä, varsinkin

poikkihallinnollisen työn malliksi.

ei näitä sitten kohtaa, että… (Utajärvi)

tänä päivänä, tämä ei suinkaan ole

Budjettineuvottelujen iltakoulu on

koulukiusaamista vaan erittäin suju-

esimerkki foorumista, jolla kunnassa

vaa sosiaaliseen mediaan ja vapaa-ai-

voidaan indikaattorien tiedon pohjalta

kerro lainkaan siitä, mistä sen on ehkä

kaan liittyvää kiusaamista. Ei meillä

keskustella lapsen oikeuksien toteutu-

ajateltu kertovan. Yhtenä esimerkki-

ole Siwa-kiusaamista eikä rautatiease-

misesta.

nä mainittiin koko perheen yhteisen

ma-kiusaamistakaan… (Imatra)

Osa indikaattoreista ei välttämättä

Seuraavaksi esittelemme niin sano-

aterian syöminen. Aterioinnin on ajateltu kuvastavan perheiden yhdessä

Keskustelua indikaattoreista on

viettämän vapaa-ajan määrää, mutta

tärkeä jatkaa, jotta seurantatiedot pal-

kunnista todettiin, ettei niin ehkä enää

velisivat kuntia hyvin. Yksi keskeinen

ole. Perhe voi tehdä yhdessä paljon

kanava kuntien palautteelle on uusi

muutakin kuin syödä. Lisäksi todettiin,

sähköinen hyvinvointikertomus. Sen

että joillain paikkakunnilla tehdään

kautta kuntien on mahdollista välittää

paljon vuorotöitä. Yhteistä ruokailua

tietoa myös seurantatiedoissa olevista

voi silloin olla vaikea järjestää.

puutteista.

Lisäksi koulukiusaamisen indikaat-

Jotta sähköisen hyvinvointikerto-

torin todettiin olevan vanhentunut.

muksen tiedot palvelisivat yksittäistä

Itse asiassa koko termi pitäisi uudistaa,

kuntaa, kannattaa hyvinvointiker-

sillä kiusaaminen ei nykyään liity vain

tomuksen parissa tehtävä työ liittää

kouluun, vaan on siirtynyt mitä suu-

osaksi poikkihallinnollista yhteistyötä,

rimmissa määrin sosiaaliseen mediaan.

kunnan muuta perusraportointia,

Esimerkiksi Euroopan neuvosto käyttää

toiminnan ja talouden suunnittelua,

termiä ”kouluissa ja kouluympäris-

strategista johtamista ja kuntalaisen

tössä lapsiin kohdistuva väkivalta”,

hyvinvointia edistävää strategian

joka sisältää myös lasten kokemukset

toimeenpanoa.

esimerkiksi koulumatkoilla ja virtuaaliympäristöissä.13

23


työkalupakki

Budjettineuvot­telujen iltakoulu lapsen oikeuk­sien toteutumisen varmistami­seksi Mikä on budjettineuvottelujen iltakoulu? Budjettineuvottelujen iltakoulu on tämän hankkeen pilotin pohjalta kehitetty toimintamalli, joka sopii helposti osaksi kuntien vuosittaista strategiatyötä. Se on foorumi, jossa keskustellaan edellisessä luvussa esitellystä tietopaketista. Yksinkertaisimmillaan budjettineuvottelujen iltakoulu on yhteistyökulttuurinen toimintatapa, joka kokoaa yhteen lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta keskeiset toimijat keskustelemaan tietopaketista, jossa lasten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet ja resurssit on tuotu yhteen (vrt. johdanto). Toimijoita ovat luottamushenkilöt, palvelujen tilaajan ja tuottajapuolen toimijat sekä taloudesta että toiminnasta vastaavat henkilöt. Mukaan voidaan ottaa myös lasten ja nuorten edustajia tai käsitellä tietopaketti esimerkiksi oppilaskunnissa tai nuorisovaltuustossa.

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Pilotin kokemusten perusteella olisi hyvä, että sekä palveluiden tilaajat että tuottajat olisivat paikalla keskustelemassa lapsen oikeuksien toteutumisesta kunnassa. Silloin molemmat osapuolet pystyvät rakentamaan yhteistä näkemystä siitä, miten palvelut kohtaavat kunnan lasten ja nuorten tarpeet. Samoin tärkeää on, että keskeiset luottamushenkilöt ovat paikalla. Keskustelu saman pöydän ääressä mahdollistaa sen, että lasten ja nuorten hyvinvoinnista, palveluista, resursseista ja kustannuksista sekä panostuksista saadaan luotettava kuva ja yhteistä visiota voidaan luoda. Kun meillä on ollut ”konsultti” ni sehän aina kerrottiin sillain, että ensin esiteltiin viranhaltijoille, sitten esimiehille ja sitten kerrottiin poliitikoille että myö kaikki istuttiin kuuntelemassa se sama aineisto eri aikaan. Et siinä olis ollut hirmu oival-

Kuntapilotin parhaaksi anniksi todettiin yhteinen keskustelu. Utajärvellä merkityksellisintä keskustelussa oli se, että kunnan ja kuntayhtymän edustus istui samassa pöydässä. Myös Imatralla poliittisen johdon ja kunnan virkamiesten yhteistä keskustelua pidettiin hyvänä. Pilotin aikana syntyi ajatus entistä avoimemman keskustelukulttuurin herättämisestä kunnassa. ”Miksi tätä keskustelua ei käytäisi juuri näin, että keskusteltaisiin, eikä aina siten, että virkamies esittelee ja poliitikko naputtaa ja kyselee, että miksi tää on näin, et yhteinen avoin keskustelu.”

linen toimintatapa et meil olis ollut virkamiehet ja esimiehet ja päättäjät ihan vaikka hallitustasolla ni yhtä aikaa. Sillon sen keskustelun olis voinut käydä siinä, sehän olis ollut kaikin puolin taloudellistakin kun ajattelee, että sillon esittelijänkään ei olis tarvinnut olla montaa kertaa täällä et nyt kun tässä istuttiin ja puhuttiin et jos tällasen toimintatavan ottais ni täähän kuulostaa ihan älyttömän hyvältä. (Imatra)

24

FAKTA

Keskeistä onkin, kuten yllä jo todettiin, että lapsen oikeuksien toteutumisen arviointi ja turvaaminen kytketään kunnan omiin ohjausvälineisiin. Hyvinvointikertomuksen yhteydessä on jo totuttu käymään läpi väestön hyvinvoinnin tilaa, yleensä ikäryhmittäin.


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Iltakoulun järjestelyt ja työnjako

Budjettineuvottelujen iltakoulun

työkalupakki

Jos tietoa ei ole aiemmin koottu,

toimintamalli on seuraavassa kuvattu

kunnassa päätetään, kuka tiedot ko-

vaiheittain niin, että kunta voi sen

koaa tai kuka täydentää olemassa ole-

Iltakoulu soveltuu hyvin esimerkiksi

avulla suunnitella ja toteuttaa budjet-

vaa tietoa 1) kunnan lasten, nuorten ja

kunnan johto- tai hyvinvointiryh-

tineuvottelujen iltakoulun. Lähtökohta

lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta ja

män järjestettäväksi alkuvuodesta,

on, että iltakoulun olisi hyvä olla heti

tarpeista, 2) kunnan lapsille, nuorille ja

jolloin keskustellaan kuntastrategian

alkuvuodesta. Jokaisessa kunnassa on

perheille tarkoitetuista palveluista ja

painopisteistä ja arvioidaan edellisen

kuitenkin hyvä pohtia, miten alla ole-

toimista ja niiden kustannuksista sekä

vuoden toimintaa.

vat vaiheet parhaiten sopivat kunnan

3) kokonaisinvestoinneista eli määrära-

omaan vuosikelloon.

hoista kokonaisuutena. Kokoaja tekee niistä yhtenäisen tietopaketin. Tämä

Budjettineuvottelujen iltakoulu on

on niin sanottu lapsen oikeuksien

työskentelymuoto olemassa olevien rakenteiden sisällä. Hyvinvointiryh-

1. Etukäteisorganisointi

tilanneanalyysi (Child rights situation analysis). Lue lisää esimerkiksi täältä:

män työnkuvaan, johon kuuluu muun muassa valtuustokausittaisen hyvin-

Ensimmäisenä kunnassa tulee pohtia,

vointikertomuksen ja vuosittaisten

onko siellä jo koottu tietoa lasten ja

http://resourcecentre.savethe-

raporttien työstäminen ja säännöl-

nuorten oikeuksien toteutumisesta,

children.se/library/save-child-

linen vuoropuhelu valtuuston sekä

heidän palveluistaan ja niiden kustan-

rens-child-rights-situation-analy-

virkamiesportaan kanssa, sopii hyvin

nuksista sekä kokonaiskustannuksista.

sis-guidelines

budjettineuvottelujen iltakoulun jär-

Tietoa on voitu koota esimerkiksi

jestäminen. Ryhmän valmisteleva rooli

kunnan lasten ja nuorten hyvinvointi-

sopii myös tehtävään hyvin, koska

kertomukseen tai esimerkiksi Kunta-

budjettineuvottelujen iltakoulussa

maisema-malliin.14 Keskeistä on päästä

ei vielä tehdä muodollisia päätöksiä

tarkastelemaan, miten suuri osuus

kunnan budjetista. Sen sijaan ryhmän

kunnan määrärahoista käytetään las-

tehtävä tulisi olla sovittaa keskustelus-

ten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi.

sa esiin tulleet havainnot ja yhteistyön mahdollisuudet yhteen strategiatyöskentelyn ja sen toimenpanon tueksi.

25


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Fasilitaattori myös toimii iltakoulun puheenjohtajana eli johtaa tietopaketin (vrt. yllä) herättämää keskustelua. Toinen mahdollisuus on, että puheenjohtajana toimii valtuuston tai asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja erikseen tai yhdessä vastuuhenkilön kanssa. Fasilitaattori vastaa tilaisuuden ajasta, paikasta ja osallistujien kutsumisesta. Jotta lasten ja nuorten osallisuus Sitten kunnassa päätetään, missä

toteutuisi, budjettineuvottelujen

muodossa tiedot esitetään, mihin

iltakouluun kutsutaan myös lapsia ja

kunnan omaa tietoa verrataan ja

nuoria heti alkuun keskustelemaan lap-

kuinka pitkältä ajalta vastaavia tietoja

sibudjetoinnista. Hämeenlinnalainen

(esimerkiksi viidestä seitsemään vuo-

osallistuja kommentoi:

delta) halutaan tarkastella. Kun nämä ovat selvillä, tietopaketti kootaan

Mä olisi ehdottomasti kutsunut

visuaaliseen muotoon siten, että se on

tähänkin lapsen, lasten parlamentis-

mahdollisimman informatiivinen ja

ta ja nuorisovaltuustosta, meillä on

selkeä.15

sellanen. Mä itse vedän opetussuunnitelma työryhmää ja siellä työskentelee pikku ihmisiä mukana ihan saman-

2. Tilaisuuden vastuuhenkilön valinta

lailla ku rehtorit ja kaikki muutkin

Kunnassa valitaan budjettineuvottelu-

aivan hyvin mistä me keskustellaan.

jen iltakoulun järjestämisestä vastaava

(Hämeenlinna)

ja kyl ne jaksaa ja pystyy ja niil on oikeasti näkemys siitä, ne ymmärtää

henkilö (fasilitaattori). Hän kutsuu iltakoulun koolle ja esittelee ja tulkitsee

Osallistujille on syytä kertoa

tietoa itse tilaisuudessa. Luontevinta

etukäteen, mistä tilaisuudessa oikein

on, että fasilitaattori on sama henkilö,

on kyse ja mitkä ovat sen tavoitteet.

joka on koonnut tiedot. Hän osaa kertoa

Lisäksi informoidaan osallistujia

niistä taustaa ja budjettilukuja.

tilaisuuden kestosta, ajasta ja paikasta. Fasilitaattori voi olla esimerkiksi hyvinvointikoordinaattori, jonka tehtävänkuvaan yllä kuvatut toimet hyvin sopivat.

26


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

3. Tilaisuuden suunnittelu

työkalupakki

Liikennevalojen tehtävä oli tulkita, miten hyvin tai heikosti olemassa

Tilaisuuden onnistumisen kannalta on

olevat palvelut vastasivat mahdollisiin

keskeistä pohtia, mitä kunta pitää tilai-

haasteisiin lapsen oikeuksien osalta.

suuden tavoitteena. Kunnissa voidaan

Vihreä valo osoitti hyvää kehitystä,

asettaa hyvinkin erilaisia tavoitteita

keltainen ennallaan pysynyttä ja pu-

riippuen esimerkiksi siitä, miten ja

nainen kehitystä, joka menee selkeästi

millaisella kokoonpanolla kunnassa

väärään suuntaan. Liikennevalotyös-

on aiemmin pohdittu investoimista

kentelylle varattiin aikaa osioiden vä-

lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Tar-

leissä ja myös osioiden keskellä siten,

koitus kuitenkin on, että tilaisuudessa:

että osallistujat saivat rauhassa noin

1) pohditaan kunnan nykytilannetta

viiden minuutin ajan pohtia saamaan-

oman ”historiatiedon” ja mahdollisesti

sa informaatiota ja kirjata huomion-

muun vertailutiedon valossa ja 2) enna-

sa liikennevaloihin. Liikennevalot

koidaan tulevaa budjettia.

toimivat lopuksi pohjana yhteiselle keskustelulle kokonaisinvestoinnista

Kun tavoitteet on asetettu, pohdi-

lapsiin kunnassa.

taan, miten niihin päästään. Jos todella halutaan miettiä kunnan seuraavan vuoden budjetoinnin painopisteitä suhteessa edellisen vuoden investointeihin, ei riitä, että tilaisuudessa esitetään tietoa ja keskustellaan. Silloin on pohdittava isoja linjoja: mitä on jo tehty ja mihin suuntaan ollaan menossa. Tietopaketin käsittelyssä voi käyttää osallistavia menetelmiä tai muita välineitä keskustelun tukena. Pilotissa keskustelussa käytettiin niin sanottuja ”liikennevaloja”. Kaikille osallistujille jaettiin tilaisuuden aluksi paperit, joihin oli listattu esittämisjärjestyksessä ensin indikaattoritiedot ja sitten kustannukset palveluittain.

27


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

4. Tilaisuuden idea, toteutus ja kulku

Tavoitteena keskustelussa on: a. luoda yhteinen käsitys siitä, miten

Budjettineuvottelujen iltakoulu

hyvin kunnan lapset ja nuoret voivat

voidaan järjestää missä vain kunnan hyväksi katsomassa paikassa, mutta

b. määrittää, mihin varoja tulisi koh-

varusteena olisi hyvä olla ainakin vi-

distaa hyvinvoinnin turvaamiseksi tai

deotykki. Kaikkien osallistujien tulee

edistämiseksi

mahtua saman pöydän ääreen, jotta luonteva keskustelu on mahdollista.

c. seurata lasten ja nuorten hyvin-

Neuvottelujen tarkoitus on, että laaja

voinnin muutoksia ja pohtia, mihin

joukko kunnan lasten, nuorten ja

kunnan resursseja pitäisi jatkossa

lapsiperheiden palveluista ja hyvin-

kohdistaa, kun otetaan huomioon

voinnista vastaavia viranhaltijoita ja

kunnan aiemmin asetetut tavoitteet ja

luottamusmiehiä kokoontuu yhteen

vertailutieto.

pohtimaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeita ja/tai oikeuksia, heidän

Budjettineuvottelujen iltakoulussa

tarpeisiinsa vastaavia palveluja ja

fasilitaattori avaa tilaisuuden ja

toimia sekä sitä, millaisia resursseja ja

esittelee kokoamansa tiedot. Kunkin

kuinka paljon määrärahoja kunta tälle

tietopaketin osion jälkeen käydään ko-

joukolle kohdentaa. Oikealla kokoonpa-

koavaa keskustelua. Tavoitteena on eri

nolla mahdollistetaan yhteisen vision

osioiden jälkeen tarkastella seuraavia

syntyminen sekä kunnan lasten ja

kysymyksiä:

nuorten hyvinvoinnista että varoista, joita tälle joukolle kohdennetaan.

– lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Näin budjettineuvottelujen iltakoulu

hyvinvoinnin tila: mitä tiedot kertovat

varmistaa sen, että kaikilla asianosai-

kunnan lasten, nuorten ja lapsiperhei-

silla on tarvittava tieto, jonka varassa

den hyvinvoinnista ja tarpeista.

pohtia tulevaa budjettia. – palvelut ja kustannukset -osion jälkeen: miten palvelut toimivat ja miten ne on resursoitu? Käytetäänkö resurssit oikeassa paikassa?

28


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

– kokonaisinvestointi-osion jälkeen: miten paljon kunta kokonaisuutena investoi lapsiin ja nuoriin? Onko taso riittävä? Tarkoitus on luoda kokonaiskuvaa tarpeista, niihin vastaamisesta ja käytetyistä resursseista. Hämeenlinnassa osioiden väliset suhteen tiivistettiin näin: …Kun puhutaan väestölähtöisestä budjetoinnista ni siellä on ne tietyt tarpeet, me tehdään tiettyjä toimenpiteitä niiden täyttämiseksi ja siihen käytetään tietyn verran rahaa…ja sitten pohditaan, ollaanko me onnistuttu siinä.

29


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

LAPSIIN KOHDISTUNEIDEN INVESTOINTIEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Kuntaliiton vuosina 2012−2013 teettä-

Minua kiinnostaa se, minkälainen pa-

mä kysely kuntien johdolle osoitti, että

nostus lapsiin ja nuoriin vaikuttaa eli

koottua tutkimuksista nopeasti autta-

Vaikuttavuustietoa ei aina saada

kunnissa kaivataan tietoa lapsiperhei-

mihin ne eurot kannattaa laittaa, jotta

maan päätöksenteossa. Tulevaisuudes-

den tukemisesta kokonaisuutena. Yli

syntyy hyvinvointia. Se olisi arvokas-

sa tutkimustietoa kootaan systemaatti-

90 prosenttia vastanneista totesi muun

ta, että jaettaisiin sitä tietoa kuntien

semmin ja se on helposti saatavilla.

muassa, että ”on välttämätöntä laajen-

kesken et kun tiedetään että jossakin

taa ja vahvistaa sellaisia tukitoimenpi-

kunnassa on tehty vaikuttavaa työtä

teitä, jotka tukevat lapsia ja perheitä

niin voisi katsoa, et mitä ja miten

lastenrahaston säätiö on yhdessä

kuormittavissa elämäntilanteissa il-

siellä on tehty. (Utajärvi)

kumppaneidensa kanssa luonut verk-

ITLA – Itsenäisyyden juhlavuoden

man yhteyttä lastensuojeluun”.16 Myös

koon avoimen ja käyttäjäystävällisen

tämän hankkeen pilotin perusteella

tietolähteen vaikuttavista työmenetel-

vaikutti siltä, että kunnissa kaivat-

mistä lasten ja perheiden tukemiseksi.

taisiin kipeästi tietoa lapsiperheiden tukemisesta ja erityisesti siitä, mitkä

Tässä oppaassa esitelty hanke

toimet ovat vaikuttavia, jotta todella

puolestaan on ennen kaikkea pyrkinyt

tiedettäisiin, mihin varoja kunnissa

paikantamaan, miten lapsen oikeuk-

kannattaisi kohdentaa.

sien toteutumisesta olisi mahdollista keskustella kunnissa säännöllisesti ja miten samalla luotaisiin rakenteita muutosten seuraamiseksi. Oppaan on tarkoitus auttaa kuntia löytämään paikalliseen työhön parhaiten sopivat ratkaisut ja toisaalta edistää kansallisen vertailutiedot tuottamista lapsen oikeuksien toteutumisesta.

30


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

KASVUN TUKI – VAIKUTTAVAN VARHAISEN TUEN TIETOLÄHDE ITLA – Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö on yhdessä kumppaneidensa kanssa luonut verkkoon avoimen ja käyttäjäystävällisen tietolähteen vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi. Portaalin tavoitteena on toimia luotettavana tietokanavana kohderyhmän kanssa työskenteleville ja siten edistää lasten, nuorten ja perheiden parissa toteutettavan työn vaikuttavuutta. Lopullinen tavoite on siten lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen taustalla on muun muassa STM:n asettaman työryhmän Toimiva lastensuojelu (STM. Raportteja ja muistioita. 2013:19) ehdotus, että Käypä

hoito -suositusten tyyppistä järjestelmää sovellettaisiin myös lasten psyko-sosiaalista kehitystä tukeviin menetelmiin. Toistaiseksi Suomessa ei ole määritelty vastaavia hyvän hoitomuodon kriteerejä lasten, nuorten ja perheiden tukemiselle. Hallituksen kärkihankkeessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma vaikuttavan vanhemmuuden tuen arviointi ja levittäminen kansallisesti on nostettu esille. Kasvun tuki -portaali tarjoaa tulevaisuudessa, välineen jolla on mahdollista levittää valtakunnallisesti parasta, ajan tasalla olevaa tietoa lasten mielenterveyden edistämiseksi. Lue lisää www.kasvuntuki.fi

31


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

LIITTEET Liite 1 Lapsiin investoimisen seuranta (2014–2015) -tietopaketin rakentaminen pilotissa Pilotissa tarkasteltiin lapsille, nuorille

Monet kunnat ovat siirtyneet sektori-

vistä tarkasteluista. Tavoite on aidosti

ja lapsiperheille suunnattuja palve-

kohtaisesta palvelujen järjestämisestä

tarkastella kunnan palvelutoimintaa

luja ja niiden kustannuksia väestön

elämänkaarimallin mukaisiin kokonai-

väestölähtöisesti. Kuntapäättäjälle

(ikäryhmän 0−18-vuotiaat) näkökul-

suuksiin, mikä helpottaa resurssien

kustannukset ikäryhmää kohden on

masta. Sosiaali- ja terveyspalveluita

jäljittämistä ja seuraamista.

tarpeellinen tieto resursseja jaettaessa,

koskevat tiedot poimittiin Sotkanetistä ja perus- ja lukio-opetusta koskevat

varsinkin kun tietoa peilataan hyvinKustannusten jäljittämisessä

vointi-indikaattoreita vasten. Palve-

tiedot Tilastokeskuksen talous- ja

kannattaa pyrkiä siihen, että tehtävä-

lutuotannon operatiivisessa johtami-

toimintatilastosta. Kustannustiedot

kohtaisia kustannuksia voidaan tar-

sessa tärkeitä ja tarpeellisia ovat myös

kerättiin Tilastokeskuksen talous- ja

kastella palvelua käyttävää ikäryhmää

palveluja käyttävää kohden lasketut

toimintatilastosta, jotta kuntaa koske-

kohden. Näin pystytään paremmin

kustannukset ja palvelun yksikkökus-

ville tiedoille voitiin tuottaa valtakun-

tarkastelemaan tarpeita, palveluja ja

tannukset.

nallinen vertailutieto samalla peri-

niiden kustannuksia. Sen lisäksi on

aatteella (nettokäyttökustannukset

tavoitteena hahmottaa, kuinka paljon

Sosiaali- ja terveyspalveluista on

tehtäväluokittain). Kustannuskehityk-

kunta kokonaisuutena käyttää lasten,

saatavilla paljon tietoa. Kouluja kos-

sen tarkastelua varten kustannukset

nuorten ja lapsiperheiden palveluihin.

kevia tietoja on puolestaan saatavilla

muutettiin viimeisen vertailuvuoden

Kunnassa tulee pitää huoli, etteivät

kunnittain valtakunnallisesti vain

(2013) arvoon Kuntien peruspalvelujen

eri-ikäisten lasten ja nuorten asiakas/

muutama. Erityisesti lasten ja nuorten

hintaindeksillä.

käyttäjäryhmien tarpeet ja palvelut

vapaa-ajan vietosta, kuten harrastuk-

huku väestölähtöisessä toiminnan ja

sista, ei ole paljon tietoa. Olemassa

kustannusten tarkastelussa. Tällainen

olevia lähteitä ovat esimerkiksi joka

lapsiin käytettyjä resursseja, joudu-

ryhmä ovat esimerkiksi vammaiset lap-

toinen vuosi tehtävä Kouluterveysky-

taan ensin tarkastelemaan talousar-

set, turvapaikan hakijat ja sen saaneet

sely ja vuosittain ilmestyvä Nuorisoba-

vion rakennetta ja miettimään, miten

ja erilaiset etniset vähemmistöryhmät.

rometri.

toiminnan kustannukset voidaan koh-

Myös sukupuolen mukainen tarkastelu

dentaa eri ikäryhmille. Osa palveluista/

kaikessa toimeenpanossa on keskeistä.

Kun kunta itse ryhtyy jäljittämään

toiminnasta on helposti kohdennettavissa lapsille, nuorille tai lapsiper-

Pilotissa tuli esiin, että tämän väestölähtöisen tarkastelun rinnalla

Ikäryhmittäinen tarkastelu poik-

tai lisäksi on hyvä poimia erikseen tar-

heille, mutta esimerkiksi perustervey-

keaa usein käytetyistä ”kustannuksia

kasteluun tärkeät, pientäkin lasten tai

denhuollon kustannukset ovat usein

palvelua käyttävää kohden” tai ”pal-

nuorten ryhmää koskevat tiedot. Imat-

saatavilla vain koko väestön osalta.

velun yksikkökustannuksia” selvittä-

ralla ehdotettiin, että keskiössä olisi

32


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

0%

10%

20%

30%

40%

työkalupakki

50%

60%

70%

80%

90%

100%

kuusikko

92,3%

oulu

89,9%

tampere

93,5%

turku

92,2%

vantaa

93,9%

espoo

92,9%

helsinki

91,8%

kunnallisessa päiväkotihoidossa

yksityisen hoidon tuella

palvelusetelillä järjestetyssä

ostopalvelupäivähoidossa

kunnallisessa perhepäivähoidossa

kotihoidontuella

Kuvio 1. Päivähoitoikäisten (10 kk – 6 v) jakautuminen päivähoidon

http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/down-

palveluihin joulukuussa 2013, prosenttia päivähoitoikäisistä

loads/Ph_raportti2013_25082014_nettiversio.pdf

(ei sisällä avoimen varhaiskasvatuksen palveluja).

33


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

kuusikko oulu tampere turku vantaa espoo helsinki 0

2 000

4 000

päiväkoti

yksityisen hoidon tuki

perhepäivähoito

kodinhoitotuki

palveluseteli

avoin varhaiskasvatus

ostopalvelu

Kuvio 2. Varhaiskasvatuksen kustannukset päivähoitoikäistä (10 kk – 6 v) lasta kohden päivähoidon palveluittain vuonna 2013 Kuusikkokunnissa (Ahlgren-Leinvuo ym. 2014, tässä yhdistetty taulukot 11 ja 14)

34

6 000

8 000

10 000


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

jokin tarve (esim. nuoren päihdeon-

Jos vertailutietoa on saatavilla

gelma) ja sitten käytäisiin keskustelua

myös muista kunnista, voi pohtia mah-

siitä, mitkä tahot tähän voivat vastata,

dollisten ikäryhmittäisten kustannus-

eivät ainoastaan päihdepalvelut vaan

erojen taustoja: miten paljon palvelui-

myös koulu, varhaiskasvatus jne.

ta käytetään ja miten niitä tuotetaan. Valtakunnallisia vertailutietoja löytyy

Nyt ku miettii tota, ni olishan se

tilastoista ja selvityksistä. Näiden

voinut olla niin, että siinä olis ollut se

tietojen rinnalla kannattaa käyttää

tarve, palvelu ja kustannus yhtä aikaa.

kunnan tietoja palvelujen laadusta ja saatavuudesta.

Ikäryhmätarkastelu tarkoittaa sitä, että tarkastellaan palveluiden

Kustannusten käsittelemistä tar-

kattavuutta tai käyttöä koko ikäluo-

peiden ja palvelujen rinnalla pidettiin

kassa, toisiaan korvaavat palvelut ja

hyvänä ja tärkeänä lähestymistapana:

tulonsiirrot rinnakkain. Esimerkkinä tästä Kuusikkokuntien tarkastelu päi-

Raha on kumminkin tänä päivänä

vähoitoikäisten hoidon järjestämisestä

sellanen konsultti että sille ei maha

(kuvio 1). Kuvio tuo esiin erot palvelu-

mitään, sitä tuijotetaan, et vaikka myö

jen kattavuudessa, mutta voi herättää

niin ei haluttais sitä tuijottaa niin po-

myös kysymyksen siitä, missä on noin

liittinen vastuu on, se on kova et se on

10 % ikäryhmästä. Vastaavalla tavalla

et ikinähän sitä ei oo tietyst riittävästi

voidaan tarkastella esimerkiksi toisen

jos näikseen ajattelee, mut ku miettii

asteen koulutusta koko ikäluokan

sit sitä palvelun tasoa ja laatua mitä

osalta.

se on sillä rahalla ni sitä pystyy just peilaamaan ... (Imatra)

Kun palveluihin liitetään niiden tuottamisen kustannukset, on mahdollista tarkastella samalla palvelukokonaisuutta ja kustannuksia (kuvio 2).

työkalupakki

FAKTA Talouden tarkastelun kaksi näkökulmaa Poliittisille päätöksentekijöille palvelut ja niiden kustannukset ikäryhmätarkastelussa, operatiiviseen johtamiseen yksikkökustannukset. Pilotissa käytettiin Tilastokeskuksen Kuntien talous- ja toimintatietoja. Tiedonkeruu on uudistettu, mutta tehtäväluokat säilyvät ennallaan. Vain harvan kunnan taloushallinto on tällä hetkellä yhteensopiva tämän toimintarakenteen kanssa. Silloin ei ole mielekästä yrittää käyttää Tilastokeskuksen keräämien tietojen pohjalta tuotettuja vertailutietoja. Liitetaulukoihin on koottu tehtävät, joiden osalta pilotissa tarkasteltiin sekä palveluja (kattavuus, palvelujen käyttö) että niiden kustannuksia. Lue lisää: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/ https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely

35


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Hyvinvointikertomuksessa me ollaan

Liitteessä 2, taulukossa 1 on ku-

tehty niitä jo ja huomattu, että näitä

vattu, mitkä tehtävät ja kustannukset

FAKTA

indikaattoreitahan on ihan valtavasti

kohdennettiin lapsille, nuorille ja

ja tehty sitä tulkintaa niinku täällä

lapsiperheille.

• Kunnan tapa järjestää hallinto, talous ja tiedonhallinta vaikuttavat siihen, kuinka työlästä tai helppoa toiminnan väestölähtöinen tarkastelu on. Monen tehtävän osalta kustannukset on helppo kohdentaa suoraan palveluja käyttävälle ikä- tai väestöryhmälle, joissakin tehtävissä tarvitaan kustannusten kohdentamista. Parhaimmillaan tietojärjestelmät mahdollistavat palvelujen käytön selvittämisen ikäryhmittäin. Liittämällä tähän tieto kustannuksista päästään tarkkoihin tehtävä/ toimintakohtaisiin kustannuksiin.

kunnan sisällä ja luottamushenkilöi-

• Palveluja tuottavilta tahoilta, olivatpa ne kuntaorganisaation osia, kuntayhtymiä, yrityksiä tai yhteisöjä, voi edellyttää riittävän tarkkoja tietoja toiminnan väestölähtöiseen seurantaan ja arviointiin.

pieni käytetty rahasumma on lasta tai

den kanssa ja saatu ihan valtavasti tietoa, silloin ensimmäisellä kerralla varsinkin siihen yhteiseen keskusteluun ... mutta kyllä tää europuoli on siellä aika vähissä, onhan siellä jotain, kunnan rakenteet ja talous mut et ei se sillä tavalla ole tällä tasolla niin kuin näitten lapsiperheiden palveluiden näkökulmasta ku tämä... että jos nämä eurotiedot saadaan sinne hyvinvointikertomukseen ni se on kyllä tosi hyvä. (Utajärvi)

Palvelu- ja tehtäväkohtaisen tarkastelun jälkeen on hyvä palauttaa kokonaiskuva siitä, kuinka suuri tai nuorta kohden ja miten kustannukset jakaantuvat eri tehtäviin tai toimintoihin (kuvio 3). Usein lastensuojelun kustannukset ovat eniten julkisuudessa esillä, vaikka huomattavasti suurempi osa resursseista käytetään koulutukseen ja päivähoitoon.

36


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2006 2007 2008

2009

2010

2011

päivähoito

kulttuuri ja nuoriso

koulu

lastensuojelu

terveys

muut sosiaaliset palvelut

2012

2013

liikunta, ulkoilu

Kuvio 3. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen nettokäyttökustannukset 0−18-vuotiasta kohden Suomessa, vuoden 2013 rahanarvo (Tilastokeskus, Kuntien talous- ja toimintatilasto)

37


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Liite 2. Taulukot 1 ja 2.

Liitteessä 2, taulukossa 1 on listattu

Käyttökustannukset yhteensä =

ne Tilastokeskuksen talous- ja toi-

toimintamenot (2900) +

kunnan valtionosuuksilla ja kuntave-

mintatilaston tehtäväluokat, joiden

poistot ja arvonalentumiset (2940) +

rolla katettavia kustannuksia (”rasitus-

osalta tarkasteltiin ikäryhmäkohtaista

vyörytyserät (2960)

ta”). Kuntien mahdollisesti erilainen

palvelujen käyttöä ja kustannuksia.

Nettokäyttökustannukset kuvaavat

asiakasmaksupolitiikka vaikuttaa net-

Tehtäväluokista puuttuvat ne, joiden

Käyttötuotot yhteensä =

tokäyttökustannuksiin. Erot eivät lie-

osalta ei onnistuttu löytämään palve-

toimintatulot (6900) + vyörytyserätulot

ne kuitenkaan kovin tärkeitä lasten ja

lujen käyttöä kuvaavaa tietoa. Lisäksi

(6960) yhteensä (muita laskennallisia

lapsiperheiden palveluissa, esimerkiksi

toimeentulotuki käsiteltiin lapsiperhe-

tuloja ei lasketa mukaan).

päivähoidossakin maksuperusteet on

köyhyysindikaattorin yhteydessä. Liitteessä 2, taulukossa 2 on listattu

määritelty koko maassa samaksi. MutNettokäyttökustannukset yhteensä =

ta kun tarkastellaan lasten, nuorten

käyttökustannukset – käyttötuotot.

ja lapsiperheiden palveluiden osuutta

kaikki tehtäväluokat, jotka otettiin

kaikista nettokäyttökustannuksista,

huomioon, kun arviointiin kunnan

niin sillä voi olla suurempi merkitys.

kokonaisresursointia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin. Nämä kustannukset laskettiin koko 0−18-vuotiaiden ikäryhmää kohden. Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston tehtäväkohtaisista tiedoista laskettiin nettokäyttökustannukset seuraavalla tavalla (numero viittaa meno/tulolajiin):

38


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

39


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Taulukko 1. Palvelujen käyttö ja kustannukset tarkastelussa käytetyt Tilastokeskuksen talous- toimintatilaston tehtäväluokat, palveluja koskevan tiedon lähde ja ikäryhmä, jolle nettokäyttömenot on kohdennettu.

Tilastokeskuksen tehtäväluokka (eurot)

Palveluja koskevat tiedot (suluissa Sotkanetin tunniste)

Ikäryhmä, jolle nettokäyttömenot kohdennettu

204 Lasten päiväkotihoito

Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1−2-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (id 1226)

0−6-vuotiaat

205 Lasten perhepäivähoito

Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3−5-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (id 1227) Lastenhoidon tuet, maksettu vuoden aikana, 1 000 euroa (id 2276) 207 Muu lasten päivähoito (lasten leikkitoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki)

Lastenhoidon tukien kuntalisät, Kelan maksamat vuoden aikana, 1 000 euroa (id 2277)

304 Esiopetus (myös aikaisemmat 208 ja 303 tehtäväluokat)

vuosiviikkotunnit per oppilas (Tilastokeskus)

6-vuotiaat

305 Perusopetus

vuosiviikkotunnit per oppilas, tukiopetustuntien osuus vuosiviikkotunneista (%), tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus (%) (Tilastokeskus)

7−15-vuotiaat

310 Lukiokoulutus

vuosiviikkotunnit per oppilas (Tilastokeskus)

16−18-vuotiaat

253 Perusterveydenhuollon avohoito (pl. hammashuolto)1)

Äitiysneuvolan lääkärin vastaanottokäynnit (id 2361) ja muut käynnit (id 2362), lastenneuvolan käynnit (id 2453), kouluterveydenhuollon käynnit (id 694), avohoidon lääkärikäynnit alle 1-vuotiailla (id 2381), 1−6-vuotiailla (id 2382) ja 7−14-vuotiailla (id 2383)

0−18-vuotiaat

254 Perusterveydenhuollon hammashuolto2)2) 260 Erikoissairaanhoito1)

40

0–18-vuotiaat

sairaalahoitoa saaneet 0−17-vuotiaat potilaat (id 2527), mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0−17-vuotiaat (id 4)

0–18-vuotiaat


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

335 Taiteen perusopetus

työkalupakki

0–18-vuotiaat

350 Kirjastotoimi 355 Liikunta ja ulkoilu 360 Nuorisotoimi 370 Museo- ja näyttelytoiminta 375 Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta 385 Musiikkitoiminta 390 Muu kulttuuritoiminta 212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0−17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (id 1245)

0–18-vuotiaat

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (id 1243) Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0−17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (id 1244) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0−17-vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (id 419) 217 Muut lasten ja perheiden palvelut

1)

Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksista on 0−18-vuotiaille

kohdennettu 11 % kahden tutkimuksen perusteella (Hujanen ym. 2004, Hujanen ym. 2008). 2)

Kunnan hammashuollon kustannuksista on 0−18-vuotiaille kohdennettu koko Suomea koskevien

käyntitilastojen pohjalta ikäryhmän käyntien määrän perusteella 37 % (Perusterveydenhuolto 2013).

41


työkalupakki

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

Taulukko 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden nettokäyttökustannusten osuus koko kunnan nettokäyttömenoista. Laskelmassa mukana olevat tehtäväluokat ja 0−18-vuotiaillekohdentamisperiaate

Tilastokeskuksen tehtäväluokka (eurot)

Kohdentamisperiaate

204 Lasten päiväkotihoito

100 %

205 Lasten perhepäivähoito

100 %

207 Muu lasten päivähoito

100 %

212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito

100 %

217 Muut lasten ja perheiden palvelut

100 %

225 Vammaishuollon laitospalvelut1)

9,6 %

240 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut

9,6 %

245 Päihdehuolto2)

2%

253 Perusterveydenhuollon avohoito (pl. hammashuolto)4)

11 %

254 Perusterveydenhuollon hammashuolto2)

37 %

260 Erikoissairaanhoito3)

11 %

304 Esiopetus (myös aikaisemmat 208 ja 303 tehtäväluokat)

100 %

305 Perusopetus

100 %

310 Lukiokoulutus

100 %

315 Ammatillinen koulutus

100 %

335 Taiteen perusopetus

100 %

345 Muu opetustoimi

100 %

350 Kirjastotoimi

0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa

355 Liikunta ja ulkoilu

0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa

360 Nuorisotoimi

100 %

370 Museo- ja näyttelytoiminta

0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa

375 Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta

0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa

385 Musiikkitoiminta

0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa

390 Muu kulttuuritoiminta

0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa

42


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

1)

työkalupakki

Vammaishuollon laitospalveluista on 0−18-vuotiaille kohdennettu 9,6 %. Pitkäaikaishoidossa olleista

oli tämän ikäisiä vuonna 2013 (Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013). Samaa osuutta käytettiin myös kohdennettaessa tehtäväluokan 240 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut kustannuksia tälle ikäryhmälle. 2)

2000-luvulla päihdehuollon avopalveluissa nuorten osuus on ollut reilut 10 %, laitospalveluissa osuus oli 1,9 %.

Päihdehuollon kustannuksista on tässä kohdennettu 0−18-vuotiaille 2 %. Lasten vanhempien palveluja ei ole otettu huomioon. Päihdetilastollinen vuosikirja 2013: Alkoholi ja huumeet. Suomen virallinen tilasto (SVT): Sosiaaliturva 2013. THL, Helsinki. http://www.julkari.fi/handle/10024/110892 (luettu 8.12.2014). 3)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksista on 0−18-vuotiaille

kohdennettu 11 % kahden tutkimuksen perusteella (Hujanen ym. 2004, Hujanen ym. 2008). 4)

Kunnan hammashuollon kustannuksista on 0−18-vuotiaille kohdennettu koko Suomea koskevien

käyntitilastojen pohjalta ikäryhmän käyntien määrän perusteella 37 % (Perusterveydenhuolto 2013).

43


työkalupakki

44

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

VIITTEET 1

2

http://www.hyvinvointikertomus.fi/ Kuntapilotti rakentui kahdesta eri

edustajista. Tiedontuottajiksi voidaan luo-

jotka, innoittavat pohtimaan aihetta yli hal-

kitella kaikki, jotka osallistuvat tarvittavien

linnonrajojen sekä suhteuttamaan nykyhetki

budjettitietojen kokoamiseen.

historiaan. ITLAn ”Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa” -ohjelman puitteis-

vaiheesta: 1. Kuntapilotin ensimmäisessä vaiheessa Itä-Suomen yliopiston tutkijat ja

6

Budjettimenojen jako väestölähtöisesti edel-

sa tuotettu Lapsen 100 vuotta -filmi keskuste-

pilottikunnan taloushallinnon yhteyshenkilöt

lyttää tietoa siitä, mitkä menot kohdistuvat

selvittivät valtakunnallisesti tuotettujen ver-

suoraan ja epäsuorasti tietyn väestöryhmän

tailutietojen (kustannukset) ja kunnan omien

käyttämiin palveluihin tai vastaanotta-

11

käytäntöjen (palvelujen tuotantorakenne)

miin tulonsiirtoihin. Lapsibudjetoinnin

(2014:3): Eriarvoistuva lapsuus. Lasten hyvin-

eroavaisuuksia. Keskeinen kysymys tässä vai-

budjettianalyysissa on kohtalaisen helppo

vointi kansallisten indikaattoreiden valossa.

heessa oli ns. ”räätälöintitarve”, kun kuntien

kohdentaa esimerkiksi peruskoulutukseen

http://lapsiasia.ssthosting.fi/wp-content/up-

omia palvelujen organisointi- ja taloushallin-

tai päivähoitoon liittyvät menot, mutta

loads/2014/12/Vuosikirja-2014.pdf

non käytäntöjä suhteutettiin valtakunnalli-

esimerkiksi toimeentulotuen ja muiden tulon-

seen vertailutietoon. 2. Kuntapilotin toisessa

siirtojen kohdentaminen edellyttää lisätietoa

12

vaiheessa selvitettiin edellä mainittujen

niitä vastaanottavista kotitalouksista. Myös

torit: https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/

tietojen (vertailutieto, kuntaprofiilit) käyttöä

monien peruspalveluiden menojen kohden-

metadata/groups/139

ja hyödyntämistä kuntien budjetoinnissa

tamisessa tarvitaan erittelyjä siitä, minkä

Lisätietoa indikaattoreista: Lapsiasiavaltuu-

sekä koottiin tulokset ohjeeksi. Toinen vaihe

ikäiset henkilöt ovat palveluita saaneet.

tetun toimiston julkaisu 2014:3 Eriarvoistuva

Lapsiasiavaltuutetun toimiston vuosikirja

Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaat-

lapsuus http://lapsiasia.fi/aineistot/julkaisut/

toteutettiin ryhmähaastatteluna kunnissa. Ryhmähaastatteluissa pohdittiin mm. sitä,

lun avaukseksi löytyy täältä: www.itla.fi.

7

Päätösten lapsivaikutusten arviointi teh-

julkaisut-2014/eriarvoistuva-lapsuus-las-

mitä kuntaprofiilien trendit kertovat lapsen

dään valmisteluvaiheessa. Siinä arvioidaan

ten-hyvinvointi-kansallisten-indikaattorei-

oikeuksien toteutumisesta laajemmin ja mitä

ennalta sekä tavoiteltuja että mahdollisia

den-valossa/

oikeuksien kannalta keskeisiä tekijöitä jää

negatiivisia vaikutuksia lapsiin. Vaikuttavuu-

lukujen ulkopuolelle (esim. palvelujen laatu,

den arviointi puolestaan on jälkikäteen ke-

13

saatavuus ja vaikuttavuus).

rätyn tiedon perusteella tehtävää analyysiä

OsloReport_en.pdf

http://www.coe.int/t/dg3/children/violence/

siitä, miten asetetut tavoitteet saavutettiin. 3

14

Ytimet ovat johdettavissa sopimuksen

neljästä yleisestä artiklasta: Syrjimättömyys

8

Sundquist Salme ja Oulasvirta Leena.

http://www.kuntamaisema.fi/fi/maise-

ma-jarjestelma-kunnassa

(artikla 2); Lapsen edun huomioiminen

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa

(artikla 3); Oikeus elämään ja kehittymiseen

päätöksenteossa. Kuntaliitto 2011. Saatavil-

15

(artikla 6); Lapsen näkemysten kunnioittami-

la http://shop.kunnat.net/product_details.

oikeuksien toteutuksesta kunnassa tänään

nen (artikla 12).

php?p=2572

voidaan lisäksi käyttää muita materiaaleja,

4

9

Keskustelun aikaansaamiseksi lapsen

jotka innoittavat pohtimaan aihetta yli halTran-Nguyen, E.: An overview on where and

Heinämäki Liisa ja Kauppinen Tapani. Lapsi-

linnonrajojen sekä suhteuttamaan nykyhetki

how to find information on government spen-

vaikutusten arviointi kuntapäätöksissä. Työ-

historiaan. ITLAn ”Lapset, nuoret ja perheet

ding on child rights in 10 European countries.

väline kunnille lasten, nuorten ja perheiden

satavuotiaassa Suomessa” -ohjelmassa

FIANT Consulting Oy, Jan 2013. Selvityksessä

hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden

tuotettu Lapsen 100 vuotta -filmi keskuste-

mukana olleet maat: Tanska, Suomi, Saksa,

suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

lun avaukseksi löytyy täältä: www.itla.fi.

Italia, Alankomaat, Norja, Romania, Espanja,

THL 2010. Saatavilla https://www.julkari.fi/

Filmi ei korvaa kunnan tietopakettia, mutta

Ruotsi, Yhdistyneet kansakunnat.

handle/10024/80048.

täydentää pohdintaa lapsen oikeuksien

5

10

toteutuksesta. Hankkeessa tiedontuottajat koostuivat

Keskustelun aikaansaamiseksi lapsen

seuraavista: kunnan talousvastaavista, tut-

oikeuksien toteutuksesta kunnassa tänään

16

kijoista ja eri tietolähteiden (esim. Sotkanet)

voidaan lisäksi käyttää muita materiaaleja

jelun kuntakyselyn tulokset. Kuntaliitto.

Puustinen-Korhonen, A. (2013). Lastensuo-

45


työkalupakki

46

kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta


kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta

työkalupakki

47



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.