TARKASTELUSSA SYYTTÄJÄN TYÖ

TEKSTI VENUS MAHMOOD

RAIJA TOIVIAINEN on luonut menestyksekkään uran syyttäjänä. Uran varrelle on mahtunut myös paljon muutakin kuin syyttäjän virka. Valmistumisen jälkeen Toiviainen lähti auskultoimaan.

”Auskultointi oli tosi tärkeä ponnahduslauta ja näin jälkeenpäin ajatellen se oli vuosi, jolloin opin kaikkein eniten. Auskultoinnin jälkeen työskentelin pienen hetken asianajotoimistossa, mutta auskultoinnista oli syttynyt kipinä ja tunsin, että tuomioistuintyö veti puoleensa”, Toiviainen kertoo.

Toiviainen siirtyi asianajopuolelta Helsingin syyttäjävirastoon, jossa hän työskenteli aluksi erilaisten rikosasioiden parissa, mutta siirtyi pian huumausainerikosasioihin.

”Se oikein kiinnostavaa työtä kaikin puolin,” Toiviainen kertoo, ”mutta ajattelin, että olisi mukavaa katsoa työtä myös pöydän toiselta puolelta ja olin useamman vuoden tuomarina.”

Tuomarina työskennellessä Toiviaiselle avautui mahdollisuus ottaa vastaan oikeusministeriön kansainvälisen yksikön lakimiehen sijaisuuspaikka. Alun perin sijaisuuden jälkeen tarkoitus oli palata takaisin tuomarin tehtäviin, mutta niihin aikoihin perustettiin Valtakunnansyyttäjänvirasto, jossa avautui mielenkiintoisia tehtäviä. Toiviainen haki ja pääsi valtionsyyttäjäksi syyttäjälaitokseen ja toimi siellä monta vuotta kansainvälisen yksikön päällikkönä. Syyttäjälaitoksessa Toiviainen eteni apulaisvaltakunnansyyttäjäksi ja lopulta valtakunnansyytäjäksi.

Valtakunnansyyttäjänä Toiviainen johtaa syyttäjälaitosta, joten hänellä on paljon hallinnollisia tehtäviä. Hän muun muassa nimittää kaikki kihlakunnansyyttäjät ja ratkaisee koko syyttäjälaitosta koskevat hallinnolliset asiat. Lisäksi hän hoitaa yhteydenpitoa erilaisiin sidosryhmiin, joita ovat muun muassa Keskusrikospoliisi ja Poliisihallitus. Ylimpänä syyttäjänä Toiviaiselle kuuluvat sananvapauteen ja terrorismiin liittyvät rikosasiat, joissa hänellä on yksinomainen syyteoikeus. Lisäksi syyttäjät hakevat valituslupaa korkeimpaan oikeuteen Toiviaisen kautta.

Kysyn Toiviaiselta työn parhaimmasta, huonoimmasta ja haastavimmasta puolesta. Työn parhaaksi puoleksi hän sanoo sen, että työssä saa tehdä yhteiskunnallisesti äärimmäisen merkittävää työtä.

”Mielestäni hienointa on se, kun voi omalla työllään edistää oikeusturvan toteutumista ja pyrkiä omalta osaltaan kaikin tavoin ylläpitämään ja vahvistamaan oikeusvaltion toimivuutta. Jos mennään omaan henkilökohtaiseen kokemukseen, niin tämä työ on koko uran aikana ollut todella mielenkiintoista ja antoisaa. Lisäksi on valtavan upeita työkavereita ympärillä koko organisaatiossa, niin mikäs tässä on ollessa”, Toiviainen hymähtää. Toiviainen toteaa, että työn huonoin puoli on ajankäytön rajallisuus ja haastavin on huoli riittävistä resursseista ja niiden toimintaedellytysten varmistamisesta koko syyttäjälaitokselle. Haastetta työhön tuo myös oikea-aikaisen ja realistisen tilannekuvan

ylläpitäminen, kun toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja syntyy uusia rikosilmiöitä. Toiviaisen uran mielenkiintoisin tapaus tähän asti on ollut Ruandan kansanmurhaan liittyvä joukkotuhontarikosasia, jossa hän toimi syyttäjänä. Hän toteaa, että vaikka Suomessa ei ole pelkoa siitä, että täällä tapahtuisi sotarikoksia tai joukkotuhontaa, Suomikaan ei ole paitsiossa sellaisista rikoksista. Suomeen saattaa nimittäin tulla ihmisiä, joiden taustat eivät ole tältä osin kunnossa. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa joudutaan muun muassa tutkimaan sitä, mihin Suomea sitovat kansainväliset sopimukset velvoittavat. ”Tapaus on merkittävä, koska se on tähän päivään asti ainoa kerta, kun Suomessa on sovellettu rikoslain joukkotuhontaa koskevaa pykälää ja jouduttu miettimään sen rikostunnusmerkistöä. Se oli myös siinä mielessä ainutlaatuinen, kun ainoastaan epäilty oli Suomessa ja kaikki muu mitä rikosasioissa tarvittiin, oli Suomen rajojen ulkopuolella ympäri pitkin”, Toiviainen kertoo. ”Siinä oli välttämätöntä kuulla lukuisia henkilötodistajia ja heitä kuultiin hyvin poikkeuksellisella tavalla: tuomioistuin, me syyttäjät ja kaksi puolustusasianajaa matkustimme Ruandaan alioikeuden aikana ja vastaanotimme siellä kymmenien todistajien todistajakuulustelut ja hovioikeusvaiheessa sama Tansanian puolella. Sehän on hyvin poikkeuksellista, mutta se oli välttämätöntä rikosvastuun toteuttamiseksi”, hän jatkaa. Toimenpiteen kalleutta on kritisoitu, mutta Toiviainen toteaa, että Suomi oli kyseisessä tilanteessa velvollinen hoitamaan myös tämän jutun. Toiviainen mainitsee universaaliperiaatteen, joka antaa valtiolle rikosoikeudellisen toimivallan tietyissä vakavissa kansainvälisissä rikoksissa, vaikka kyseisellä valtiolla ei olisikaan kytköstä rikokseen. Kun tieto epäillystä tuli viranomaisten tietoon, Ruanda pyysi luovuttamaan epäillyn sinne. Päätös epäiltyjen luovuttamisesta EU:n ulkopuolisiin maihin tekee oikeusministeri ja silloin Ruandan oikeusjärjestelmä ja vankeinhoitojärjestelmä ei täyttänyt niitä vaatimuksia, että epäiltyä olisi voitu sinne luovuttaa. Tällaisessa tapauksessa kansainvälinen sääntö on, että valtio, joka ei voi epäiltyä luovuttaa, on itse velvollinen tekemään kaikkensa, jotta asia tulisi hoidetuksi. ”Oikeusturvalla ei tässä tapauksessa siinä mielessä ole hintaa, vaan meidän tulee toteuttaa rikosvastuu korkeista kustannuksista huolimatta. Jos me emme olisi tätä tapausta hoitaneet, olisi käytännössä muodostunut sellainen tilanne, että Suomesta tulee safe heaven ja tällä tavalla antaisimme mahdollisuuden, että ihmiset, jotka ovat syyllistyneet kammottaviin rikoksiin, voivat saada täältä turvasataman ja sitä en pidä hyväksyttävänä”, Toiviainen toteaa.

Viime vuosina erilaiset vihapuhetapaukset ovat olleet säännöllisesti esillä mediassa, eikä eri keskustelupalstojen kommentteja tarvitse selata pitkään ennen kuin huomaa kuinka yleisestä ilmiöstä on kyse. Kysyn millaiset tapaukset päätyvät somesta syyttäjän pöydälle. ”Valtakunnansyyttäjän pöydälle tulevat sellaiset tapaukset, joissa viestin välittämiseen on käytetty joukkotiedotusvälinettä. Nämä ovat juuri näitä sananvapausrikoksia, joissa valtakunnansyyttäjällä on yksinomainen syyteoikeusvalta. Sananvapauden rajat on ylitetty esimerkiksi silloin, kun viestissä panetellaan, solvataan tai uhataan jotakin ryhmää ja taustalla on rasistinen motiivi”, Toiviainen toteaa. ”Somen laajeneminen ja valtava käyttö on madaltanut ihmisten käyttäytymiskynnystä. Ihmiset käyttäytyvät sillä tavalla, että monissa tapauksissa mielipiteen ilmaisussa on rikosoikeudellinen raja ylitetty ja syyttäjän pöydälle päätyvät tapaukset ovat yleensä hyvin selviä. Mutta meillä on myös ollut tapauksia, joissa on ollut kiperää punnintaa sananvapauden ja muiden perusoikeuksien sekä rikostunnusmerkistön ylittymisen välillä.” " Oikeusturvalla ei tässä tapauksessa siinä mielessä ole hintaa, vaan meidän tulee toteuttaa rikosvastuu korkeista kustannuksista huolimatta. "

Toiviainen muistuttaa, että ”vihapuhe” ei ole juridinen termi/rikosnimike, vaan arvioitavaksi tulevat esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja joissakin tapauksissa julkinen kehottaminen rikokseen sekä uskonrauhan rikkominen. ”Poliitikkojen sananvapaus on erityisasemassa, koska poliittista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista ei tulisi rajoittaa ilman pakottavaa syytä. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu mahdollisuus saada kärkevästikin arvostella asioiden hoitoa. Sama koskee esimerkiksi toimittajia. On kuitenkin muistettava, ettei ihmisarvoa loukkaavien mielipiteiden esittäminen näissäkään piireissä nauti sananvapauden suojaa.” Toiviainen suhtautuu vakavasti maalittamisilmiöön, jossa esimerkiksi toimittajia, rikostutkijoita ja syyttäjiä pommitetaan viesteillä tai muulla häirinnällä. ”Jos maalittaminen alkaa vaikuttaa siten, että maalittamisen kohde ei enää halua tehdä kyseistä työtä tai työn tekeminen vaikeutuu, on viranomaisten puututtava ripeästi tilanteeseen. Tällaista ei pidä hyväksyä.” SYYTTÄJÄN TYÖ Tällä hetkellä Suomessa on 11 paikallista syyttäjävirastoa, joissa kaikki rikosasiat lähtökohtaisesti hoidetaan. Alueellisten syyttäjänvirastojen lisäksi syyttäjäorganisaatioon kuuluu Valtakunnansyyttäjänvirasto, josta käsin valtionsyyttäjät ajavat muutamia, hyvin harvoja tapauksia. Valtakunnansyyttäjänviraston päätehtävä on koko syyttäjätoiminnan ohjaaminen, seuraaminen, kehittäminen ja kouluttaminen. Valtakunnansyyttäjänvirasto on myös mukana kansainvälisessä toiminnassa ja lainvalmistelutoiminnassa. näkyvin puoli lienee oikeudenkäynneissä toimiminen, mutta haastattelun yhteydessä saan selville, kuinka monipuolista syyttäjän työ todella on. Ennen varsinaista oikeudenkäyntiä syyttäjä tekee valmistelevaa työtä syyteharkintaa varten. Toiviainen korostaa erityisesti esitutkintayhteistyön merkitystä, johon menee iso osa ajasta. Syyttäjä neuvottelee esitutkintaviranomaisen kanssa, johon kuuluvat poliisin lisäksi tulli, rajavartiostolaitos ja puolustusvoimat. Esitutkintayhteistyöhön sisältyy muun muassa esitutkinnan rajaamista koskevat neuvottelut. Toiviainen kertoo, että laki mahdollistaa tällä hetkellä syyttäjien laajan osallistumisen rikostutkintaan. Syyttäjällä on mahdollisuus puuttua pakkokeinojen käyttöön, määrätä esitutkinta aloitettavaksi ja muutoinkin antaa ohjausta ja määräystä siitä mitä esitutkinnassa tulisi tehdä, esimerkiksi näytönhankintaan liittyen. Haasteena on enemmänkin yksittäisen syyttäjän käytettävissä oleva aika, sillä lähtökohtaisesti syyttäjät hoitavat useita juttuja samanaikaisesti. Esitutkintayhteistyön lisäksi syyttäjät neuvottelevat myös tuomioistuimen kanssa prosessisuunnitelmasta ja pitävät yhteyttä eri sidosryhmiin. Lisäksi muutoksen hakeminen tuomioihin on keskeinen osa työtä. Monet syyttäjät osallistuvat myös kehittämis- kouluttamis- ja lainvalmistelutehtäviin. Syksyllä Suomessa aloittaa 50 erikoissyyttäjää, jotka ovat oman erikoistumisalueensa huippuosaajia ja heille jaetaan oman erikoistumisalueeseensa kuuluvat valtakunnallisesti vaativimmat rikosasiat. Niissä tapauksissa on yleensä jokin elementti, joka vaatii erityisosaamista. Erikoistumista tarvitaan esimerkiksi talous-, huumausaine-, työ-, virka- ja seksuaalirikoksen saralla. " Jos maalittaminen alkaa vaikuttaa siten, että maalittamisen kohde ei enää halua tehdä kyseistä työtä tai työn tekeminen vaikeutuu, on viranomaisten puututtava ripeaästi tilanteeseen."

Opiskelijoiden näkökulmasta syyttäjän työn Erikoissyyttäjät käyvät läpi vaativan koulutuksen, josta Toiviainen kertoo hieman enemmän:

erikoissyyttäjillä on takanaan kaikille syyttäjille tarkoitettu yhteinen koulutuspolku, minkä jälkeen he osallistuvat syventäviin opintoihin omalta erikoistumisalaltaan. Kaikki syyttäjät koulutetaan pääsääntöisesti syyttäjälaitoksen sisäisesti, mutta myös muiden tahojen koulutuksiin osallistutaan. Varsinkin syventävässä vaiheessa järjestetään kansainvälistä koulutusta. Useilla kursseilla kokeneet syyttäjät toimivat kouluttajina, mutta paljon käytetään myös ulkopuolisia kouluttajia muun muassa yliopiston puolelta.

Toiviainen toteaa, että työssä oppiminen on tärkeä osa osaamisen kehittämisessä. Syyttäjien koulutuspolun ensimmäisinä vuosina jaetaan hieman vaatimattomampia juttuja hoidettavaksi. Näin varmistetaan, että peruspohja on kunnossa ja esimerkiksi esiintymisvarmuus kasvaa. Kokemuksen myötä jutut vaikeutuvat ja yksi hyvä tapa kehittyä syyttäjänä on, kun pääsee työskentelemään syyttäjäparina ja tai syyttäjäryhmässä. Erikoissyyttäjillä on velvollisuus tukea ja antaa oikeudellista apua muille syyttäjille.

Viime vuosina on käyty runsaasti keskustelua tekoälyn käyttömahdollisuuksista oikeustieteen alalla. Kysyn, että voiko tekoäly tulevaisuudessa tehdä syyteharkinnan yksinkertaisissa tapauksissa. Toiviainen suhtautuu tähän skeptisesti. ”Syyttäjän ratkaisu on tärkeä oikeudellinen päätös, eikä kone voi sitä päätöstä tehdä.”

Tekoälylle on Toiviaisen mielestä kuitenkin tilaa myös syyttäjän työssä. Hän toteaa, että tekoäly voi louhia valtavasti tietoa ja valmistella asiat sellaiseen vaiheeseen, joka huomattavasti nopeuttaa syyttäjän päätöksentekoa. Varsinkin faktastoltaan selkeiden ja yksinkertaisten asioiden valmisteluun voidaan automatisaatiolla saada paljon tehoa.

”Syyttäjälaitoksen hallinnonhoitopuolella tulee tulevaisuudessa huolellisesti tarkastella ne asiat, joita on mahdollistaa automatisoida, jotta

" Syyttäjän ratkaisu on tärkeä oikeudellinen päätös, eikä kone voi sitä päätöstä tehdä."

voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan eli vaativien rikosasioiden hoitamiseen”, Toiviainen toteaa. ”Ennen kuin päästään sellaiseen vaiheeseen, että meillä on luotettava tekoäly käytettävissä, koodareiden ja oikeustieteen osaajien pitäisi kohdata. Koodari, joka osaa tehdä algoritmin, ei ymmärrä juridiikkaa. Juristit taas eivät osaa luoda algoritmeja. Tällainen porukka pitäisi yhdistää eikä siitä ole vielä ollut hirveästi näyttöä”, hän jatkaa.

KANSAINVÄLISYYS Perinteisesti on ajateltu, että rikosoikeusoikeus on hyvin kansallista. Mutta EU:n myötä rikosoikeuteen on tullut monenlaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia ja se näkyy myös syyttäjän työssä.

”Syyttäjä törmää kansainvälisiin juttuihin sillä tavalla, että hänen hoitamassaan tapauksessa on jokin linkki ulkomaille. Usein se on kansainvälistä oikeusapuyhteistyötä, jota syyttäjä tekee toisten valtioiden viranomaisten kanssa. Se liittyy esimerkiksi rikoksentekijän luovuttamiskysymyksiin tai näytönhankintaan”, Toiviainen kertoo. ”Eräs kiinnostava tapa tehdä yhteistyötä operatiivisella puolella ovat yhteiset tutkintaryhmät ja koordinaatiokokoukset. Kun useampi valtio liittyy samaan rikostutkintaan, syyttäjät ja tutkinnanjohtajat kokoontuvat yhdessä ja pohtivat, missä yksittäinen asia olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa ja mikä olisi laillinen ja tarkoituksenmukaisin maa, joka ottaisi päävastuun siitä. Tämä on valtavan kiinnostavaa ja monissa vaativissa tapauksissa tällaisia kytköksiä onkin.”

Toiviainen kertoo, että operatiivisen toiminnan lisäksi syyttäjät voivat osallistua kansainväliseen verkostotoimintaan, jossa käydään erilaisissa omaan toimintaan liittyvissä ammatillisissa verkostoissa, jotka kokoontuvat säännöllisesti.

Se on virkatyötä eli jos joku syyttäjä määrätään esimerkiksi terrorismintorjuntaverkostoon, hänen täytyy niissä kokouksissa käydä ja tuoda tietoa Suomeen.

Syyttäjät voivat myös työskennellä pysyvästi ulkomailla. Toiviainen mainitsee esimerkkinä Haagissa sijaitsevan Eurojustin, jossa suomalainen syyttäjä on pysyvästi sijoitettuna neljän vuoden pätkissä. Parhaillaan ollaan perustamassa myös Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO), jonka tehtävänä on huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta EU-varoihin kohdistuvissa petosasioissa. Myös Suomesta nimetään EPPO:on, Luxemburgiin, Eurooppa-syyttäjä. Tämän lisäksi kokeneet syyttäjät ovat haluttuja työntekijöitä muihin kansainvälisiin elimiin.

”On viisasta hankkia hyvä osaaminen ja kokemus perussyyttäjän työstä, jotta voi menestyksekkäästi hakeutua kansainvälisiin syyttäjäntehtäviin. Oikotietä ei ole”, Toiviainen muistuttaa.

TAVOITTEENA SYYTTÄJÄN AMMATTI Kysyessäni mihin kannattaa panostaa, jos tavoitteena on syyttäjän ammatti, Toiviainen korostaa juridiikan perustietojen merkitystä.

”Juridiikan perustietojen tulee olla tosi hyvin hallussa ja yliopistolla pitää tehdä hyvä perustyö. Kun perustiedot, käsitteet ja oikeudellinen ajattelu on kunnossa, riittävän käytännön työkokemuksen kautta pääsee hyvin mukaan konkreettisiin juttuihin ja vaikkapa kimurantteihin talousrikoskuvioihin sisälle. On myös tärkeää ymmärtää perus- ja ihmisoikeuksia.”

Aineellisen osaamisen lisäksi Toiviainen korostaa korkean eettisen ajattelun sekä hyvien kirjoitus- ja esiintymistaitojen merkitystä.

”Suullinen esiintymistaito, yleisesti vakuuttava esiintymistapa ja se, että osaa löytää ytimen, siitä mitä yrittää kertoa, ovat tavattoman tärkeitä taitoja. On tietenkin eduksi, jos on hyvät vuorovaikutustaidot jo valmiiksi. Itse olen aina pitänyt vuorovaikutteisesta toiminnasta ja vaikka esiintyminen aina jännittää, se ei kuitenkaan ollut liian jännittävää. Esiintymistaito harjaantuu samalla kun tekee työtä”, Toiviainen toteaa ”Nopea päätöksentekokyky on toinen hyvin tärkeä taito, joka väistämättä kehittyy, kun tulee näihin töihin. Ei voi jättää kansalaisen juttua jumiin pitkäksi aikaa, vaan täytyy kyetä tekemään se päätös”, hän jatkaa.

Liikaa paineita ei Toiviaisen mielestä kannata kuitenkaan ottaa.

”Kun kävin yliopiston alumnitilaisuudessa, selvästi huomasi, että ihmisillä on stressi ja paineet siitä, kuinka valtavan paljon heidän täytyykään osata ja mitä suorittajajuristeja heidän täytyy ollakin. Lohdutuksen sanana täytyy ilman muuta sanoa se, että kaikissa juristin hommassa ja myös syyttäjän hommassa suurin osa opitaan työssä. Kun on avarakatseinen, haluaa oppia ja tehdä paremmin, yliopisto antaa peruspohjan ja tämän jälkeen opitaan työssä”, Toiviainen vakuuttaa.

Muista myös opiskelija-alennus - 40 % Editan Lakikirjoista! Saat alennuksen tilaamalla Editan asiakaspalvelusta. Tutustu lakikirja.com.

Jos siitä on laki, se löytyy täältä. Suomen johtava lakitietopalvelu

Avaruuslentäj

DOKUMENTIT Laki avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamises

Näytä kaikki hakutu-

Muista myös opiskelija-alennus - 40 % Editan Lakikirjoista! Saat alennuksen tilaamalla Editan asiakaspalvelusta. Tutustu lakikirja.com.

www.edilex.fi

Opiskelijana voit käyttää Edilexiä yliopiston verkossa tai FINNA-portaalin kautta missä tahansa.

Unique assignments, Sharp minds & Inclusive atmosphere

Opportunities for law students. Follow us on careers.hannessnellman.com/finland

Hannes Snellman onnittelee phukseja 2019!

Hannes Snellman on transaktioihin ja riidan ratkaisuun keskittynyt pohjoismainen asianajotoimisto, jossa työskentelee noin 300 oman alansa huippuammattilaista. Vuosittain työllistämme yli 70 opintojen eri vaiheissa olevaa oikkaria ja tarjoamme traineeohjelmia kaikkiin opintojen vaiheisiin aina phuksisyksystä gradun kirjoittamiseen saakka. Tässä jutussa Hannes Snellmanin tiimiläiset kertovat mm. opintojen ja töiden yhteensovittamisesta sekä antavat omat vinkkinsä phukseille työnhakuun.

Oona Aalto, Evening Receptionist Minkälaiset ovat työtehtäväsi? Työtehtäviini kuuluu puhelinvaihteen, neukkarikalenterin ja sähköpostin hoitaminen. Yhdistän puhelut tavoitelluille henkilöille, ja otan toimistolle tulevat vieraat vastaan. Respassa myös esimerkiksi varaamme lennot ja hotellit työmatkoja varten ja autamme CR-tiimiä erilaisissa selvitystöissä.

Miten kuvailisit työpäivääsi? Välillä työpäiväni ovat rauhallisia, välillä super kiireisiä. Kuitenkin tietyt työtehtävät kuuluvat aina työvuorooni rutiinilla: esim. neukkarikierros, jolla järjestelen huoneet asiakaskuntoon aamua varten päivän tapaamisten jäljiltä.

Mikä on mielestäsi parasta työssäsi? Se fiilis, kun oikein kiireisenä päivänä saa repiä post it -lapun työlään tehtävän tultua hoidetuksi. Kuitenkin kaikkein parasta on, kun työkaveri tai esimies kiittää hyvästä työstä.

Miten opintojen ja työn yhteensovittaminen onnistuu? En ole kokenut ongelmaa opintojen ja työn yhteensovittamisessa. Työvuoroni alkaa yleensä vasta klo 15, joten sitä ennen ehtii hyvin opiskelemaan ja vaikka urheilemaankin. Sanoisin jopa, että arkeni aikatauluttaminen on helpompaa, kun ei ole koko päivää aikaa opiskeluun. Koska oikiksessa on niin vähän läsnäoloa, on kiva, että kalenterissa on jotain pakollista menoa eikä pelkkää luppoaikaa. Lisäksi opintojen ja työn yhteensovittamista helpottaa se, että saamme työparini kanssa joustavasti keskenämme päättää työvuorot: jos toisella on pakollista läsnäoloa yliopistolla, toinen hoitaa iltarespan siltä päivältä.

Miten kuvailisit Hannes Snellmanin kulttuuria? Hannes Snellmanin kulttuuri on mielestäni samalla asiallinen ja rento. Omaa ja työkavereiden työtä arvostetaan, minkä vuoksi koen tärkeäksi hoitaa oman työni niin hyvin ja huolellisesti kuin mahdollista. Parhaani mukaan pyrin myös helpottamaan muiden työntekijöidemme työtä iltarespasta käsin. Hannes Snellmanilla järjestetään paljon virkistystoimintaa työntekijöille, mikä tuo rentoa meininkiä toimistolle. Joka tiistai on tarjolla hierontaa, jonka hinnasta Hannes Snellman sponsoroi osan. Työntekijöille tarjottiin käyttöön kaupunkifillarit, ja itsekin poljen siis tämän pyöräilykauden Hanskin piikkiin. Lisäksi toimistolla pidetään muun muassa joogaa, keppijumppaa ja after workeja, joihin myös Hanskilla työskentelevät oikkariopiskelijat ovat tervetulleita.

Mitä vinkkejä antaisit Hannes Snellmanille hakeville nuorille oikkariopiskelijoille? Kannattaa ilmoittautua Hannes Snellmanin phuksiexcursiolle, mielestäni se oli kaikista viime syksyn phuksiexcuista kivoin. Sieltä sain loistavan ensivaikutelman Hanskin kulttuurista, miksi päätinkin lähettää työhakemukseni. Työskentely Hannes Snellmanilla on kokemus, josta voin tässä vaiheessa elämääni olla kaikkein ylpein ja onnellisin.

Laura Hollmén, Office Support Trainee Minkälaiset ovat työtehtäväsi? Työtehtäväni ovat hyvin monipuolisia. Huolehdimme yhdessä muiden lähettien kanssa toimiston arjen sujumisesta ja tehtävät vaihtelevat laidasta laitaan. Työssäni käyvät tutuksi niin viranomaiset kuin myös asiakastapaamisten järjestelytkin.

Miten kuvailisit työpäivääsi? Rutiinitehtäviä on jonkin verran, mutta yksikään päivä ei ole samanlainen. Päivät menevät yleensä nopeasti, koska tekemistä on riittävästi. Työtehtävät jakautuvat tasaisesti, eivätkä ne ole liian kuormittavia.

Mikä on mielestäsi parasta työssäsi? Parasta työssäni on hyvä henki! Meistä ”tsupeista” on muodostunut tiivis porukka, jossa on helppo tehdä töitä, vaikka olemmekin kaikki erilaisia. Koen, että työssäni tulen kuulluksi ja ajatuksillani on merkitystä.

Miten opintojen ja työn yhteensovittaminen onnistuu? Opintojen ja työni yhteensovittaminen onnistuu hyvin, ja opiskelulle jää aikaa. Sovimme työvuorot yhdessä tiimimme kesken, joten tentit ja pakolliset läsnäolot järjestyvät aina.

Miten kuvailisit Hannes Snellmanin kulttuuria? Koen “Hanskilla” olevani osa erittäin ammattitaitoista asianajotyötä. Työpaikalla rohkaistaan olemaan oma-aloitteisia ja innovatiivisia.

Mitä vinkkejä antaisit Hannes Snellmanille hakeville nuorille oikkariopiskelijoille? Hyvä hakemus on persoonallinen ja huoliteltu. Ole rohkeasti oma itsesi, äläkä turhaan jännitä! Haluan rohkaista kaikkia opiskelijoita erilaisista taustoista hakemaan Hannes Snellmanille.