10
INFRA-LEHTI
KAUHAAN TARTTUNUTTA
Kuntatekniikka.fi kurvasi koekadulle Ylijäämäkiviaines, betonimurske ja teollisuuden sivuvirrat sopivat hyvin infrarakentamiseen. Koska infratöitä kuten väyliä teettävät eniten kunnat ja valtio, julkiset toimijat ovat suunnannäyttäjiä uusiomateriaalien käytössä. Kasvukeskus Oulu näyttää jo mallia. Kaupungissa rakennetaan paljon uutta, minkä vuoksi myös vanhaa puretaan, ja betonimursketta kertyy enemmän kuin voi-
daan käyttää hyödyksi. Alueella syntyy vuosittain myös lähes 100 000 tonnia turve- ja puu peräistä lento- ja pohjatuhkaa voimalaitosten polttoprosesseissa, Kuntatekniikka.fi uutisoi. Oulun Resurssiviisas infra -projekti tehosti uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa. Tuotteistamattomien materiaalien kuten purkubetonin ja rakeistetun tuhkan käyttö ohjeistettiin. Purkulupamenettelyä kehitetään, jotta purkubetoni ja sen ominaisuudet olisivat jäljitettävissä.
Lisäksi 400 metrin koekadulla testataan erilaisia kierrätysmateriaaleista tehtyjä rakenneyhdistelmiä. Katuun asennetut mittalaitteet selvittävät suotoveden määrää, haitta-aineita ja rakenteen lämpötilakäyttäytymistä. Kaupungin ohjeistuksia päivitetään kertyvän tiedon mukaan. Tutkittavana on myös, miten kiertotalous huomioitaisiin jo maankäytön suunnittelussa. Oulun ylijäämämaiden läjitysalueet täyttyvät lähivuosina. Lue lisää Kuntatekniikka.fi:ssä: 51.fi/cAc
Pima-maat puhtaiksi imulla ja pulsseilla Helsingin Vuosaarentiellä maaperää on puhdistettu poistaen huokosilmaimulla maaperästä haihtuvia hiilivety-yhdisteitä. Ruosilankujalla taas maa puhdistuu menetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä. Jännitteen aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita.
KIERTOTALOUTTA DIGITAALISESTI
Jätteet yhdelle luukulle Ministeriö valmistelee valtakunnallista jätteiden ja sivuvirtojen sähköistä markkinapaikkaa. Mitä infrarakentajan pitäisi tästä ”yhden jäteluukun hankkeesta” tässä vaiheessa tietää? TEKSTI: SARI OKKO JA ANU GINSTRÖM, KUVA: 123RF
M
arkkinapaikan valmistelusta ja selvitystyöstä ym päristöministeriössä vastaava asiantuntija Jenni Lehtonen muistuttaa, että työ on aluillaan, mutta ensimmäiset askeleet on otettu. Idea markkinapaikasta syntyi viime vuonna uudistuneen jätelain yh teydessä. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva valtakunnallinen jätesuunnitelma sisältää jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn ta voitteet vuoteen 2023 sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn pidemmän ajan tavoitetila aina vuoteen 2030. Rakennus- ja purkujätteen hyödyntä misaste halutaan nostaa 70 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Jätelaki ja markkinapaikka tehostavat rakentamisen jätteen kierrätystä sekä ra kennusmateriaalien käyttöä.
Markkinapuute esiin Valtakunnallinen jätteiden ja sivuvirtojen
sähköinen markkinapaikka on yksi keino jätelain tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeella on Lehtosen mukaan kaksi päätavoitetta. Pitkän aikavälin tavoite on toteuttaa kiertotalouden kansallinen ja koko valtakunnan kattava digitaalinen alusta, jossa voi ilmoittaa ja mahdollisesti käydä kauppaa saatavilla olevista ja tarvittavista jätteistä, tuotannon sivuvirroista sekä jätepalveluista. Lyhyellä aikavälillä tavoite on helpottaa kunnan toissijaiseen järjestämisvelvollisuuteen perustuvan jätehuoltopalvelun eli niin sanotun TSV-palvelun edellyttämää markkinapuutteen arviointia. Kunnalla on velvollisuus järjestää asumisessa syntyvän jätteen sekä laadultaan siihen rinnastettavan yhdyskuntajätteen jätehuolto. TSV-palvelulla tarkoitetaan kunnan toissijaista velvollisuutta järjestää myös muun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija sitä palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte soveltuu laadultaan ja määrältään kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.
”Tähän TSV-palvelun markkinapuutteen arviointiin markkinapaikka tarjoaa vastauksen”, Lehtonen summaa.
Rakennusjätteet kiertoon Käytännössä markkinapaikka tarkoittaa sitä, että jätettä tai sivuvirtoja tuottava toimija voi alustan avulla löytää materiaalil le hyödyntäjän. Tai toisinpäin toimija voi itse löytää markkinapaikalta omissa rakennushankkeissaan hyödynnettäviä ma teriaaleja. ”Tarkoituksena on kehittää helppokäyttöinen kanava, jota kautta jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäjät voivat löytää tarvitsemiaan palveluita”, Lehtonen kuvaa. ”Ensimmäinen versio markkinapaikasta valmistuu tavoitteen mukaan ensi vuoden aikana, mutta tarkempaa aikataulua emme