Page 1

Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen Teknologiateollisuuden kansainvälinen vertailu 2013

Mari Ainasoja, Marko Mäkipää, Sanna Rytövuori, Elina Vulli


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Tiivistelmä Palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnan merkitystä on viime aikoina korostettu teollisuuden keskeisenä kilpailutekijänä. Monet teollisuusyritykset, erityisesti edelläkävijät, ovatkin jo tunnistaneet palvelujen merkityksen ja saavuttaneet tietyn ”kypsyystason” niin palvelutarjonnassaan kuin palveluajattelussaan. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan yrityksen pitää kyetä jatkuvasti asiakaslähtöisesti ja ketterästi uudistamaan käytäntöjään. Millaiset tekijät ovat keskeisiä yritysten jatkuvassa uudistumisessa palvelujen avulla? Mitkä ovat suomalaisyritysten palveluliiketoiminnan uudistumiskyvyn vahvuudet ja kehityskohteet? Näihin kysymyksiin pureuduttiin Tampereen yliopiston CIRCMI-tutkimusryhmän kyselyssä alkuvuodesta 2013. Vertailumaiksi valittiin Ruotsi ja Saksa. Kyselyssä oman organisaationsa uudistumiskykyä erilaisilla osa-alueilla arvioi 124 suomalaista, 113 saksalaista ja 99 ruotsalaista teollisuusyritysten johtajaa. Tutkimuksessa tunnistettiin viisi osatekijää, jotka yhdessä vaikuttavat teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan uudistumiskykyyn. Nämä tekijät ovat 1) Asiakaskeskeisyys, 2) Markkinoiden haistelu, 3) Johdon uudistushalukkuus, 4) Rohkaiseva ilmapiiri ja yhdessä tekeminen, sekä 5) Toimintamallin selkeys. Suomalaisten teollisuusyritysten uudistumiskyvyn vahvuus on asiakaskeskeisyydessä, jossa eroja vertailumaihin ei synny. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat jopa parhaita siinä, kuinka asiakkaiden näkökulma on mukana suunnitelmissa heti alusta asti kun tulevaisuuden toimintaa linjataan. Lisäksi suomalaiset teollisuusyritykset ovat vertailussa sitkeitä pyrkimään tavoitteisiin pienistä vastoinkäymisistä huolimatta ja huomioimaan tasapuolisesti eri asemissa olevien ihmisten kehittämisideat. Suomalaisten yritysten palveluliiketoiminnan uudistumiskyvyn keskeisimmät kehityskohteet Ruotsiin ja Saksaan verrattuna löytyvät markkinoiden haistelusta ja toimintamallin selkeydestä. Uudistumiskykyä kehitettäessä kannattaakin panostaa erityisesti nykyasiakaskuntaa ja omaa toimialaa laajempaan ideoiden aktiiviseen hakemiseen sekä selkeiden toimintamallien kehittämiseen palvelunkehityksessä, kustannuslaskennassa ja hinnoittelussa. Eroja vertailumaihin syntyy myös voimakkaiden kasvutavoitteiden asettamisessa ja kehittämistyön henkilöresurssien riittävyydessä.

2


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Sisältö Uudistumiskykyisten viisi ominaisuutta……………………………………..……………………………………………………. 4 Asiakaskeskeisyys ………………………………………………………………….…………….…………………………………………. 6 Markkinoiden haistelu ………………………………………...…………………………………………………………………………. 8 Johdon uudistushalukkuus ………………………..…………………………………………………………………………………… 10 Rohkaiseva ilmapiiri ja yhdessä tekeminen ……………………………………………………………………………………. 12 Toimintamallin selkeys …………………………………………………………………………………………………………..……… 14 Tutkimuksen toteutus ……………………………………………………………………………………………………………………. 16 Yhteystiedot ………………………………………………………………………………………………………………………………….. 18

3


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Uudistumiskykyisten viisi ominaisuutta

Kuva 1: Palveluliiketoiminnan uudistumiskyvyn osatekijät Tutkimuksessa tunnistettiin viisi tekijää, jotka yhdessä vaikuttavat teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan uudistumiskykyyn: Asiakaskeskeisyys, Markkinoiden haistelu, Johdon uudistushalukkuus, Rohkaiseva ilmapiiri ja yhdessä tekeminen, sekä Toimintamallin selkeys. Tulokset perustuvat suomalaisten (124 kpl), saksalaisten (113 kpl) ja ruotsalaisten (99 kpl) teollisuusyritysten johtajien itsearvioihin organisaationsa suoriutumisesta erilaisten uudistumiskyvyn osatekijöitä kuvaavien väittämien suhteen alkuvuodesta 2013 (ks. lisää Tutkimuksen toteutus -kappale). Uudistumiskykyiset edelläkävijät: •

osaavat hyödyntää asiakastarpeiden ymmärrystä ja asiakasvuorovaikutusta kehittämisessä

etsivät jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja ideoita myös nykyisen asiakaskuntansa ja toimialansa ulkopuolelta

ovat voimakkaasti kasvuhakuisia ja valmiita panostamaan muutokseen

rohkaisevat ideointiin ja jatkuvaan kehittämiseen sekä tukevat palveluliiketoimintaa osaamisen kehittämisellä

osaavat konseptoida palvelukehityksen sekä määritellä kustannukset ja hinnoittelun

4


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen Samat tekijät ovat sidoksissa myös yrityksen edelläkävijyyteen ja palvelusuuntautuneisuuteen. Edelläkävijäksi ja uudistumiskykyiseksi itsensä arvioineet yritykset erottuivat selkeästi edukseen kaikkien näiden tekijöiden kohdalla. Merkittävin ero uudistumiskykyisten ja perässähiihtäjien välille syntyi johdon uudistushalukkuudesta ja markkinoiden haistelusta: Kuinka kovasti yrityksen johto hakee kasvua ja onko johto valmis panostamaan ja resursoimaan uudistumiseen? Onko johdon asenne ja sitoutuminen kunnossa? Kuinka aktiivisesti haetaan ideoita muilta toimialoilta ja etsitään uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden muutoksista?

Kuva 2: Teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistumiskyvyn osatekijöiden maakohtainen vertailu Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset yritykset ovat kautta linjan hieman jäljessä Ruotsista ja Saksasta uudistumiskyvyn osatekijöissä. Suomalaisten teollisuusyritysten uudistumiskyvyn vahvuus on asiakaskeskeisyydessä, joissa eroja vertailumaihin ei synny. Saksalaisiin ja ruotsalaisiin yrityksiin verrattuna suomalaisilla teollisuusyrityksillä on opittavaa erityisesti markkinoiden jatkuvassa haistelussa ja toimintamallin selkeydessä. Suurimmat erot syntyvät voimakkaiden kasvutavoitteiden asettamisessa, kehittämistyön henkilöresurssien riittävyydessä, ideoiden aktiivisessa hakemisessa oman toimialan ja markkinoiden ulkopuolelta, uusien palveluiden lanseerausten ajoittamisessa, palvelunkehitysmallien selkeydessä sekä kustannustietoisuudessa.

5


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Asiakaskeskeisyys

Asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa nimenomaan uudistumisen ja kehittämistyön asiakaskeskeisyyttä: sitä kuinka hyvin asiakasymmärrystä ja -vuorovaikutusta hyödynnetään palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Pähkinänkuoressa tässä uudistumiskyvyn osatekijässä hyvin pärjäävillä yrityksillä: •

asiakkaiden näkökulma on vahvasti mukana heti alusta alkaen, kun tulevaisuuden suunnitelmia lähdetään linjaamaan.

asiakkaiden huomioiminen on monipuolista: palautetta ja kehittämisideoita haetaan aktiivisesti eri tavoin niin arkityön lomassa kuin tutkimuksillakin, ratkaisuja suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ja asiakastarpeita koskeva tietämys liikkuu kaikille sitä tarvitseville.

asiakastieto myös aidosti johtaa muutoksiin toiminnassa.

6


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Suomalaisten teollisuusyritysten uudistumiskyvyn vahvuus on asiakaskeskeisyydessä, jossa eroja vertailumaihin ei pääosin synny. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat jopa parhaita siinä, kuinka asiakkaiden näkökulma on mukana suunnitelmissa heti alusta asti kun tulevaisuuden toimintaa linjataan. Usein suomalaista tuotantotoimintaa kuvataankin lyhyiden sarjojen asiakaskohtaiseksi räätälöidyksi tuotannoksi, jolloin asiakaskeskeisyys on toimintaan sisäänrakennettua. Toisaalta tukeutuminen olemassa oleviin asiakkaisiin kuten maltillisen kasvun tavoitteluun yhdessä päämiehen kanssa ei aina mahdollista kasvua ja uusiutumista. Suomalaisyritysten kehittämiskohde onkin katseen kääntäminen nykyasiakkaista myös potentiaalisten asiakkaiden suuntaan ja riittävien asiakaskontaktien varmistaminen myös palvelu- ja tuotekehityksestä vastaaville.

Kuva 3. Asiakaskeskeisyyden maakohtainen vertailu

7


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Markkinoiden haistelu

Markkinoiden haistelulla tarkoitetaan yrityksen kykyä hakea ideoita ja arvioida omaa liiketoimintaansa nykyasiakaskuntaa ja nykyistä toimintaa laajemmasta perspektiivistä. Pähkinänkuoressa tässä uudistumiskyvyn osatekijässä hyvin pärjäävät yritykset: •

eivät keskity vain nykyiseen asiakaskuntaan, vaan arvioivat merkkejä myös tulevaisuuden muutoksista.

hakevat ideoita aktiivisesti myös muilta toimialoilta ja markkinoilta.

kiinnittävät huomiota uusien palvelujen ja toimintatapojen kohdalla oikeaan ajoitukseen ja osaavat arvioida asiakkaiden valmiutta ottaa vastaan uudistuksia.

8


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Markkinoiden haistelu on kokonaisuudessaan keskeinen kehittämiskohde suomalaisyritysten uudistumiskyvyssä ruotsalaisiin ja saksalaisiin yrityksiin verrattuna. Lisää osaamista kaivataan erityisesti muutosten oikeassa ajoituksessa sekä jatkuvassa ideoiden haistelussa laajemmin yli markkina- ja toimialarajojen.

Kuva 4. Markkinoiden haistelun maakohtainen vertailu

9


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Johdon uudistushalukkuus

Johdon uudistushalukkuudella tarkoitetaan johdon kasvuhalua, rohkeutta ja resurssien suuntaamista kehittämistyöhön. Nämä yleisemminkin yrityksen innovatiivisuutta tukevat tekijät ovat keskeisiä myös kyvylle uudistaa palveluliiketoimintaa. Pähkinänkuoressa tässä uudistumiskyvyn osatekijässä hyvin pärjäävissä yrityksissä: •

on vahva sisäinen draivi: kyky ja rohkeus ajatella eri tavalla kuin muut, voimakkaat kasvutavoitteet ja sitkeyttä sietää myös epäonnistumisia.

tavoitellaan suurempaa roolia asiakkaan elämässä tai liiketoiminnassa.

ajattelutapa heijastuu myös käytännön resursseihin, joita suunnataan riskialttiiseenkin kehittämiseen. Palveluliiketoiminnan uudistumisessa keskeisiä ovat erityisesti henkilöt, jotka pystyvät irtautumaan päivittäisestä tulipalojen sammuttamisesta palvelukokonaisuuksien kehittämiseen.

Maakohtaisessa vertailussa suomalaisten yritysten vahvuus on sitkeys: näppituntumaan luotetaan ja tavoitteita kohti pyritään pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Myös rohkeus uutta osaamista vaativien muutosten tekemiseen ja kilpailijoista erottautumiseen ovat samalla tasolla Ruotsin ja Saksan kanssa. Suomalaisyritysten keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat kunnianhimoisten ja rohkeiden kasvutavoitteiden asettaminen sekä henkilöresurssien irrottaminen päivittäisestä työstä palvelukokonaisuuksien kehittämiseen.

10


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Kuva 5. Johdon uudistushalukkuuden maakohtainen vertailu 11


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Rohkaiseva ilmapiiri ja yhdessä tekeminen

Rohkaisevalla ilmapiirillä ja yhdessä tekemisellä kuvataan sitä, kuinka koko organisaatiokulttuuri ja henkilöstön osaaminen tukevat palveluliiketoiminnan uudistumiskykyä. Pähkinänkuoressa tässä uudistumiskyvyn osatekijässä hyvin pärjäävissä yrityksissä: •

kulttuuri on avoin ja demokraattinen: ilmapiiri tukee yhdessä ideointia ja sallii myös epäonnistumisia.

uskalletaan myös käytännön tasolla tehdä nopeita kokeiluja luontevana osana työtä ja päästää irti pinttyneistä toimintatavoista.

kehitetään henkilöstön osaamista palvelubisneksen kannalta tärkeillä osa-alueilla. Keskeisiä uusia osaamisvaatimuksia kohdistuu esimerkiksi johdolla palveluliiketoiminnan sisäisen markkinoinnin osaamiseen ja myyjillä laajaan, ratkaisukeskeiseen myyntiosaamiseen.

Maakohtaisessa vertailussa suomalaisyritykset ovat monessa suhteessa samalla tasolla Saksan ja Ruotsin kanssa. Suomalaisten vahvuus on demokraattisuus: kaikilla on mahdollisuus saada kehittämisideoita läpi asemastaan riippumatta. Myös ilmapiirin avoimuus ja yhdessä tekemisen kulttuuri pärjäävät vertailussa Saksalle ja Ruotsille. Suomalaisyritysten keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat aktiivisempi palvelumyyntiosaaminen, henkilöstön sitouttaminen ja kehittäminen palveluliiketoiminnassa sekä vaihtoehtoisten ideoiden nopeiden kokeilujen suosiminen toimintatapana.

12


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Kuva 6. Rohkaisevan ilmapiirin ja yhdess채 tekemisen maakohtainen vertailu 13


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Toimintamallin selkeys

Toimintamallin selkeydellä tarkoitetaan palveluliiketoimintaan ja sen kehittämiseen liittyvien toimintatapojen systemaattisuutta ja selkeyttä. Pähkinänkuoressa tässä uudistumiskyvyn osatekijässä hyvin pärjäävissä yrityksissä on: •

toimiva palvelukehitysmalli

selkeä näkemys palvelujen roolista

osaamista palveluiden kehittämisestä ja toteuttamisesta määrittelyssä ja palvelukokonaisuuksien hinnoittelussa

14

syntyvien

kustannusten


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Toimintamallin selkeys on kokonaisuudessaan keskeinen kehittämiskohde suomalaisyritysten uudistumiskyvyssä ruotsalaisiin ja saksalaisiin yrityksiin verrattuna. Lisää osaamista kaivataan erityisesti palveluliiketoiminnan kustannuslaskennassa sekä palvelukehitysmallien selkiyttämisessä. Myös palvelujen roolin määrittely ansaintamallissa sekä palvelukokonaisuuksien hinnoittelu koetaan haasteellisemmaksi suomalaisyrityksissä.

Kuva 7. Toimintamallin selkeyden maakohtainen vertailu

15


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin osana Tampereen yliopiston CIRCMI-tutkimusryhmän ServRate-projektia, jonka rahoittajina olivat Tekes, Tampereen yliopisto, Teknologiateollisuus ry, Kaupan Työnantajaliitto ry sekä Finpro ry. Tutkimusaineisto kerättiin web-kyselyllä, jonka vastaajat olivat tyypillisesti yrityksensä omistajia/yrittäjiä, ylimmän johdon edustajia tai liiketoiminnan kehittämisestä vastuussa olevia henkilöitä. Kysely perustui vastaajien itsearvioon: vastaajat arvioivat erilaisten palveluliiketoiminnan uudistumiskykyä kuvaavien väittämien kykyä kuvata omaa organisaatiotaan asteikolla 1-7 (kuvaa meitä erittäin huonosti… kuvaa meitä erittäin hyvin). Vastaajat eivät kuitenkaan arvioineet suoraan uudistumiskyvyn osatekijöitä, vaan ne muodostettiin tilastollisella analyysillä yhdistäen keskiarvoksi useamman keskenään korreloivan väittämän saamat arvot. Suomessa kysely toteutettiin helmikuussa 2013. Vastauksia saatiin kaikkiaan 143, joista laatutarkistuksen jälkeen lopulliseen analyysiin otettiin mukaan 124 vastausta. Osoitteistona käytettiin Teknologiateollisuus ry:n yritysrekisteriä ja Teknologiateollisuus ry:n edustaja toimitti kyselykutsut vastaanottajille. Kohdetoimialoiksi valittiin elektroniikka- ja sähköteollisuuden, metallien jalostuksen sekä kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset. Tutkimuksen ulkopuolelle rajautuivat suunnittelu-/tutkimus-/konsultointiala sekä tietotekniikka-ala. Kansainvälinen vertailuaineisto Ruotsista ja Saksasta kerättiin huhti-toukokuussa 2013. Saksa valittiin vertailumaaksi, koska markkinoilla on vahva koneenrakennusteollisuus ja se näyttää kestävän suhdannevaihtelut muita maita paremmin. Ruotsi taas valikoitui mukaan, koska toimintaympäristö on Suomen kaltainen ja palvelukulttuuri vahva. Lomakkeiden kääntäminen ja tiedonkeruun toteutus verrokkimaissa hankittiin alihankintana SSI – Survey Sampling Internationalilta. Ruotsissa osa vastauksista kerättiin puhelinhaastatteluilla web-kyselypohjaa hyödyntäen. Vertailuaineistossa on mukana 99 vastausta Ruotsista ja 113 vastausta Saksasta. Suomen aineistosta 69% yrityksistä edusti kone- ja metallituoteteollisuutta, 24% elektroniikka- ja sähköteollisuutta, 7% metallien jalostusta ja 6% jotakin muuta teollisuuden toimialaa (esim. kaivosteollisuus). Yrityksistä 60% myynti tuli joko kokonaan tai pääosin Suomesta. Hieman alle puolella (43%) Suomen vastaajayrityksistä on joko valmis valikoima tuotteistettuja palveluja tai palvelut ja/tai ratkaisut ovat keskeinen osa liiketoimintaa. Lopuissa vastaajayrityksistä palveluliiketoiminnan rooli on pienempi: palveluita on kehitetty tarpeen tullen vain joillekin 16


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen asiakkaille tai palveluista ei laskuteta vaan niiden tarkoitus on tukea tuotemyyntiä. Vastaajien yrityskoossa on huomattavaa eroa maiden välillä. Noin puolella suomalaisista vastaajayrityksistä oli 10-49 työntekijää, reilulla neljänneksellä 50-249 työntekijää. Verrokkimaista Ruotsin aineistossa on suhteellisesti enemmän (23%) alle 10 työntekijän yrityksiä kun taas Saksan aineistossa on reilusti enemmän (36%) yli 500 työntekijän yrityksiä. Itsearviointikysely kehitettiin laajalla laadullisella tutkimuksella. Aiemman palvelututkimuskirjallisuuden, viiden asiantuntijahaastattelun ja yhdentoista edelläkävijäyrityksen haastattelun perusteella tunnistettiin 62 palveluliiketoiminnan uudistumisen kannalta keskeistä elementtiä. Kehittämistä jatkettiin kolmessa työpajassa, joissa kaupan ja teollisuuden yrityselämän edustajat sekä suomalaiset palvelututkijat ryhmittelivät ja arvioivat näiden elementtien tärkeyttä uudistumiskyvyn kannalta. Tämän perusteella elementtejä karsittiin 21 tärkeimpään elementtiin, joita kuvaamaan muotoiltiin väittämiä. Mittariston toimivuutta pilotoitiin pienellä määrällisellä otoksella, jonka jälkeen toteutettiin laajamittainen kysely. Kiinteällä yhteistyöllä yrityskentän kanssa pyrittiin varmistamaan väittämien sanamuotojen ymmärrettävyys ja sopivuus yritysarkeen. Viiden uudistumiskyvyn keskeisen osatekijän eli faktorin tunnistamisessa ja mittariston toimivuuden tilastollisessa testaamisessa hyödynnettiin aineistolähtöistä sekä eksploratiivista faktorianalyysiä (EFA) että teorialähtöistä konfirmatorista faktorianalyysiä (CFA). Analyysin seurauksena joitakin heikosti toimineita väittämiä karsittiin ja lopusta aineistosta tunnistettiin raportissa esitellyt viisi uudistumiskyvyn osatekijää. Tilastollisen testauksen näkökulmasta malli toimi kohtuullisesti: χ2 (220) = 531.45, p < .001; CFI = 0.90, TLI = 0.88; RMSEA = 0.08, SRMR = 0.06. Tulokseen vaikutti se, että väittämien ja faktoreiden väliset korrelaatiot olivat korkeita. Maiden välinen vertailu ja Suomen teollisuuden kehityskohteiden tunnistaminen perustuvat keskiarvoanalyysiin. Vastaava tutkimus toteutettiin myös kaupan alalla vertailumaina Ruotsi ja Iso-Britannia, mutta kaupan alan tulokset on raportoitu erillisessä julkaisussa.

17


Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen

Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön CIRCMI-tutkimusryhmä, jonka tutkimus kohdistuu tiedon, asiakkuuksien ja innovaatioiden johtamisen haasteelliseen kenttään. Yhteiskunnan ja organisaatioiden tutkimus- ja kehityshaasteet ovat tänä päivänä laajoja ja ne eivät ole ratkaistavissa vain kapeiden tutkimusasetelmien avulla. Ne edellyttävät usein sekä organisaation toiminnan, sen rakenteiden ja järjestelmien että organisaatioissa työskentelevien ihmisten kehittämistä. Tämä taas vaatii monitieteistä ja monipuolista tutkimus- ja kehitystoiminnan suuntaamista. Pyrimme hyvin usein myös tutkimuskonsortioiden avulla tekemään yhteistyötä ja täydentämään osaamistamme tutkimusongelmien monipuolisessa tarkastelussa. Olemme aidosti verkostoitunut yksikkö. Henkilöstöllämme on laaja tausta ja koulutus tietojärjestelmä- kauppa-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteistä sekä kokemusta laaja-alaisista kehittämishankkeista. Toimintamme jakaantuu pääosin kolmeen osaamisalueeseen: Aasian liiketoiminta ja teknologia, Teolliset järjestelmät ja Asiakkuusinnovaatiot. Tämän lisäksi olemme perehtyneet työorganisaatioiden ja työelämän kehittämishankkeisiin. Tutkimustapamme on hyvin organisaatioläheinen, käytämme paljon laadullisia menetelmiä, kuten haastatteluja, case- ja toimintatutkimusta. Kysely- ja muu tilastollinen tutkimus täydentää metodiosaamistamme mainiosti. CIRCMI edustaa uutta, yliopiston laitos- ja ainerajoista vapaata tutkimustyötä, jossa tutkimusongelmien relevanssilla on suuri merkitys. Seuraamme myös aktiivisesti yritysmaailman kansallisia ja kansainvälisiä kehittämissuuntia. Olemme joustavia ja vuorovaikutteisia myös yritysten omien kehityshankkeiden suunnittelussa. Ota yhteyttä! Tutkimusryhmän johtaja, professori Mikko Ruohonen Mikko.J.Ruohonen (at) uta.fi

Ainasoja, M., Mäkipää, M., Rytövuori,S. ja Vulli, E. (2013). Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen: Teknologiateollisuuden kansainvälinen vertailu. Tampereen yliopisto, Tampere

18

Avaimet palveluliiketoiminnan jatkuvaan uudistumiseen  

Teknologiateollisuuden kansainvälinen vertailu 2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you