Indeksi 1/2022

Indeksi

Liity kanta-

Liity kanta-

asiakkaaksemme!

asiakkaaksemme!

Rekisteröitymällä Index Ry:n jäseneksi lunastat rahanarvoisia etuja Heidi’s Bier Barissa ja Rabalderissa!

Lataa kantaasiakassovelluksemme NYXNightlife Platform, lue QR-koodi ja lunastat edut samantien!

Päätoimitus, Taitto & Valokuvat, ellei toisin mainita

Markus Heinonen

markus.m.heinonen@utu.fi

Toimituskunta

Matilda Heikkilä, Akseli Salminen, Ville V. Kokko, Alisa Alho, Amanda Viitanen

Muut kirjoittajat

Susanna Tuominen

Putexin hallitus, Matleena Halla, Victoria Luovikari

Aksel Tigersted

Mainosmyynti

Salla Kalliorinne salla.m.kalliorinne@utu.fi

Lenni Lassila lenni.m.lassila@utu.fi

Julkaisija

Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry

Levikki 35 kpl + verkkojulkaisu issuu.com/indexry

Päätoimittajan turina

Teksti ja kuva: Markus Heinonen

Tullessani valituksi Indeksi-lehden päätoimittajaksi vuodelle 2022, päässäni pyörivät jos jonkinmoiset ajatukset tulevasta vuodesta ja kaikista niistä mahdollisuuksista, joista voisi tehdä juttuja yhdessä toimituskunnan kanssa. Samanaikaisesti mietin sitä, miten sovitan kandidaatintutkielman työstämisen tämän projektin yhteyteen ynnä muihin opintoihin, mutta siinä se on soljunut samalla tahdilla hiljakseen.

Valokuvaajan ja kirjoittajan näkökulmasta Turku on äärinmäisen monipuolinen paikka asua tässä suhteessa, aiheita ei tarvitse mennä hakemaan, vaan ne sananmukaisesti kävelevät luoksesi. Indexin mukavassa porukassa on lisäksi ollut erittäin mukava tehdä tämänkaltaista ”projektia” vaikka rehellisesti sanoen välillä on jännittänyt todella paljon, kuinka esimerkiksi lehden taittoprosessi onnistuu. Taitto-ohjelman kanssa olen jossain määrin päässyt vähitellen sittemmin sinuiksi, vaikka esimerkiksi tekstien asettelussa on ollut omat kommervenkkinsä. Visuaalista puolta olen koettanut elävöittää taustakuvittamalla aukeamia valokuvilla mitä arkistoista on sattunut löytymään ja etupäässä turkulaisella painotuksella.

Kirjoittaessani tätä päätoimittajan ”pulinaa” Indeksin ensimmäiseen numeroon vuonna 2022, pää oli jo valmiiksi täyttynyt koronatilanteesta, joka edelleen jatkuu maailmalla, vaikka paljon edistystä on tapahtunut esimerkiksi rokotusten ansiosta. En uskonut, että 2020-luku voisi tarjota enää mitään ikävämpää yllätystä, vaan niin mokoma meni tekemään. Maailmantilanne on muuttunut radikaalisti ja Venäjän sotavoimat vyöryvät Ukrainaan. Tapahtuu asioita, joita historian näkökulmasta ei pitäisi tapahtua, jos ihminen oppisi historiasta joskus jotain.

Tästä huolimatta oikein hyvää kevättä 2022 kaikille toivottele Indeksi-lehden päätoimittaja Markus Heinonen

Puheenjohtajan pulina

Teksti ja kuva: Susanna Tuominen

Kirjoittaessani tätä tekstiä viikko lähestyy loppuaan ja pian on taas aika kirjoittaa seuraavan kokouksen esityslista, jotta se ehtii hallituslaisille ennen maanantain kokousta. Seuraava esityslista on kuudes, jonka kirjoitan. Kuusi viikkoa siitä, kun olemme ensimmäistä kertaa kokoustaneet, aika hurjaa! Näin uutena puheenjohtajana olen kuuden viikon aikana ehtinyt käydä läpi aikamoista tunteiden vuoristorataa.

Olen pitkään haaveillut saavuttavani joku päivä ainejärjestön puheenjohtajan aseman. Alkuun haaveilin tietenkin oman ainejärjestöni Katko ry:n puheenjohtajuudesta. Sitten pääsinkin samaisen järjestön Index-vastaavaksi ja loppu on historiaa. Edellinen vuosi Indexin hallituksessa on rehellisesti sanottuna ollut yksi tämänastisen elämäni parhaista, vaikkakin sitä toki varjosti erään nimeltä mainitsemattoman pandemian tuomat haasteet. Kyseisen vuoden aikana haaveet ainejärjestön puheenjohtajuudesta vaihtuivat tiedekuntajärjestön puheenjohtajuuteen ja näin alkoi piinaavan pitkä odotus ennen syyskokousta. Sen odotuksen aikana kävin läpi kaikki mahdolliset tunteet aina

sisuskaluja kalvavasta innostuksesta rintakehää kuristavaan epäilykseen ja ahdistukseen asti. Vuoroin uskottelin itselleni olevani todella kykenemätön hoitamaan hommaa kunnialla, vuoroin taas rauhoittelin itseäni ajatuksella siitä, että jos muut pystyvät niin kyllä minäkin pystyn.

Kun kauhunsekaisin tuntein odotettu syyskokous viimein suvaitsi saapua, olinkin ainut ehdokas tähän hommaan. Tämähän tietenkin tarkoitti aivan valtavaa pakokauhua ja ajatusta siitä, että eihän musta nyt saakeli ole tähän hommaan ja en mä sitä edes halua. Pitäkää tunkkinne ja niin edelleen, mulle riitti. Kiitti. Tässä kohtaa ei kuitenkaan auttanut enää perääntyä, vaan kohdata kaikki se, mistä olin jo pitkään haaveillut. Ja tässä sitä nyt ollaan, tätä tekstiä kirjoittamassa.

Kuuden viikon jälkeen homma vaikuttaa lähteneen melko sujuvasti rullaamaan, mutta sehän on tietenkin puhtaasti ihanan hallitukseni ansiota. Vitsi, miten upeita ja aktiivisia tyyppejä taas. Niiden ansiosta tästä vuodesta tulee niin hieno ja hyvä! Kunpa ne ei vaan huomais, miten osaamaton oon. Toivottavasti ne ei nää, että mulla on taas meneillään tää kuvainnollinen huojuva torni, jota yritän pitää epätoivoisesti köysillä pystyssä, enkä tiedä kuinka kauan pystyn siihen. Eikun hetkinen... Onkohan mulla sittenkin huijarisyndrooma? – Niin siis mikä oli? ”Huijarisyndrooma on ajatusvääristymä, joka saa ihmisen uskomaan, että oma osaaminen on pelkkää teatteria. Kun joku vähän rapsuttaa, paljastuu kauhea totuus: pinnan alla lymyileekin osaamaton tomppeli” (Lehto 2021). Halusin nostaa tän aiheen esille syystä. Sen perusteella mitä oon muiden kanssa jutellut, niin tää on ihan yleinen ilmiö tässä kohtaa hallitusvuotta. Moni muukin – etenkin puheenjohtajat – kamppailee tän tunteen kanssa. Ahdistaa. Jokainen seuraava tapahtuma tai tehtävä voi paljastaa, että kulissien takaa paljastuu osaaminen, joka on ihan aloittelijatasoa. Ja niin se varmasti monella meistä onkin. Se ei kuitenkaan tee meistä kenestäkään huonompaa kuin muista. Se ei tarkoita, että me ei oltaisi täysin kykeneväisiä ja pystyviä tähän (hallitus)hommaan. On oikein ja luonnollista, että kun tekee jotain ensimmäistä kertaa, ei voi osata heti kaikkea. Sen sijaan me ollaan täällä oppimassa.

Aine- tai tiedekuntajärjestötoimintaan tulee toki suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella, mutta sen ohessa haluan kannustaa teitä jokaista ottamaan tulevasta vuodesta irti kaiken mahdollisen hyödyllisen kokemuksen ja opin, jonka vaan saatte niistä irti raavittua. Ja ennen kaikkea haluan muistuttaa, että virheet eivät kaada maailmaa. Parhaimmillaan niille voi yhdessä nauraa jälkeen päin ja niistä otetaan opiksi. Vaikeina hetkinä uskaltakaa ottaa apua vastaan. Kuunnelkaa omaa ja muiden jaksamista ja luottakaa siihen, että oma paras riittää. Tuleva vuosi tulee varmasti olemaan rankka, mutta toivottavasti myös täynnä iloa, rakkautta ja lämpöä.

Itse henkilökohtaisesti en malta odottaa, että päästään taas jo kohta näkemään yhteisissä tapahtumissa ja luomaan sitä hyvää muisteltavaa kiikkustuoliin. Ja muistakaa rakkaat Indexläiset, että mua saa aina tulla nykäisemään hihasta, jos on huolia tai murheita. Tai vaikka oisit vaan juttuseuraa vailla. Voidaan myös istua hetki hiljaa yhdessä ja juoda vaikka kahvit kuluneiden vuosien kunniaksi. Mä tiedän ja arvostan, että ootte siellä mua varten – ja mä oon täällä teitä varten.

Kirjoittaja on vakavasta huijarisyndroomasta kärsivä, kypsärin hyväksymistä vaille valmis

kasvatustieteen kandidaatti ja vuoden 2022 Indexin puheenjohtaja.

Teksti: Matleena Halla ja Victoria Luovikari

Opintovastaavan ja kopon kontribuutio

6 + 1 opiskeluvinkkiä - näillä pärjäät varmasti!

Tuntuuko ettet vieläkään ole päässyt hyvään opiskelurytmiin? Tökkiikö tulokseton pänttääminen?

Kaipaatko hyviä neuvoja? Ei hätää, tässä takuuvarma kattaus vinkkejä onnistuneeseen opiskeluun!

1. All-nighter on tehokas tapa oppia! Tutkimusten mukaan koko yön valvominen opiskellen ennen tenttiä auttaa tietoa imeytymään aivoihin tehokkaasti ja takaa paremman arvosanan.

2. Älä pidä liikaa taukoja. Seisomaan nouseminen ja verryttely kesken opiskelun haittaa muistin toimintaa ja vaikeuttaa tiedon pitkäaikaista säilömistä.

3. Pysy flow-tilassa. Etäopiskellessa on hyödyllistä käyttää mahdollisimman pientä tilaa kodistaan, jotta pysyy koko ajan opiskelumielentilassa: opiskelu, nukkuminen, ruokailu ja vapaa-aika kannattaa kaikki sijoittaa samaan paikkaan.

4. Huomioi ajanhallinta. Tenttiin valmistautumista ei kannata aloittaa ajoissa, koska asiat katoavat mielestä.

5. Multitasking kunniaan! Etäluennot kannattaa käyttää hyödyksi lukemalla sähköpostia, kirjoittamalla toisen kurssin esseetä ja selaamalla somea samaan aikaan.

6. Unohda syvällinen aiheen sisäistäminen! On parempi opetella nippelitietoa, sillä pärjää tentissä parhaiten.

+ 1. Muista lähdekriittisyys. Älä usko kaikkea mitä luet ja mieti aina ennen kuin perustelet mitään esimerkiksi Indeksi-lehdestä löytämälläsi tiedolla. Joskus itselle paras opiskelutekniikka löytyy, kun ei tee niin kuin sanotaan vaan kokeilee, mikä toimii itselle parhaiten.

Kirjoittajat antavat opiskeluvinkkejä keittiöpsykologin pätevyydellä ja vuoden 2022 koposektorin edustajina.

Indexin Hallitus 2022

Teksti: Hallituslaiset Kuvat: Salla Kalliorinne

Susanna Tuominen

Pesti: Puheenjohtaja

Pääaine ja vuosikurssi: Aikuiskasvatustiede (ainakin vielä), 4. vuosikurssi

Lapsuuden haaveammatti: Maailmanluokan bisnesosaaja

Entisessä elämässäsi olit: Kuulemma lentävä rotta

Harrastuksesi: Ratsastus ja yleinen pööpöily

Oudoin fakta itsestäsi: Saatan ehkä säilyttää mun kuiva-ainetarvikkeita jääkaapissa...

Haluaisit matkustaa: Vaikka ja minne! Mut erityisesti haaveilen Uudesta-Seelannista. Haluaisin sinne kesätöihin joskus.

Elämäsi tähtihetki: Ku juutuin autolla metsätielle keskelle ei mitään ja joku ystävällinen tyyppi tuli työntää sen auton irti ja mä jatkoin vaa matkaa kiittämättä ku en uskaltanu enää pysähtyy etten oo uudestaan jumissa... Tästä johtuva häpeä valvottaa mua vieläkin öisin

Mistä sinut tullaan muistamaan: Siitä ku lopulta keksin elämäntarkoituksen

Mitä haluaisit sanoa: ”Maailmassa ei ole mitään mukavampaa kuin viihtyminen eikä mikään ole helpompaa.”- Mymmeli. Eli kai että otetaan yhdessä ilo irti tulevasta vuodesta ja tulevista ihanista tapahtumista! <3

Katariina Pekkonen

Pestit: Varapuheenjohtaja & tuutorivastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Erityispedagogiikka, 2. vuosikurssi

Lapsuuden haaveammatti: Jääprinsessa!

Entisessä elämässäsi olit: mummo. Ainakin kutomisen ja kotihiireilyn perusteella.

Harrastuksesi: I/O-speksissä tanssiessa tai muuten urheillessa menee kaikki vähä vapaa-aika jota mulla on.

Oudoin fakta itsestäsi: Oon muuttanut vähän yli 1,5 vuoden aikana neljä kertaa. Että jos pakkausvinkkejä kaipaa joku niin saa ottaa yhteyttä :D

Haluaisit matkustaa: Italiaan<3

Elämäsi tähtihetki: Menin ekaa kertaa poikaystävän vanhempien luo ja ku olin lähössä pois ni ajoin autolla ojaan heidän pihassa. Lopulta tarvittiin köysi ja toinen auto, että pääsin auton kanssa ojasta pois. Ainaki elämäni nolostumisen tähtihetki oli tämä.

Mistä sinut tullaan muistamaan: Todennäkösesti värikoodatusta kalenterista ja siitä, että jätän aina luentopäiväkirjat viimeseen iltaan. Tulevaisuudessa toivottavasti jonkun merkityksellisen työn tekemisestä.

Mitä haluaisit sanoa: Elämä on kerran ja uusintatentti kahdesti!

Victoria Luovikari

Pesti: opintovastaava, halloped-koordinaattori ja ympäristövastaava

Pääaine ja vuosikurssi: kasvatustiede, kolmas vuosikurssi

Lapsuuden haaveammatti: prinsessa, astronautti, kettutyttö, näyttelijä tai mikä vaan taiteilija

Entisessä elämässäsi olit: pöllö

Harrastuksesi: lukeminen, diy-juttujen kokeilu vaihtelevalla menestyksellä

Oudoin fakta itsestäsi: en oikein osaa vieläkään katsoa analogisesta kellosta aikaa :DD

Haluaisit matkustaa: kyllä

Elämäsi tähtihetki: vielä tulossa!

Mistä sinut tullaan muistamaan: toivoisin, että yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana

Mitä haluaisit sanoa: Viime vuoden teemalla

jatkaen: Let’s make kopo sexy again!

Matleena Halla

Pestit: Koulutuspoliittinen vastaava, yhdenvertaisuusvastaava ja vara-halloped-koordinaattori

Pääaine ja vuosikurssi: Logopedia, 2. vsk Lapsuuden haaveammatti: Uutisankkuri ja näyttelijä

Edellisessä elämässäsi olit: Joku Minna Canthin tai Miina Sillanpään kaltainen bosslady (ainakin tahdon kuvitella niin)

Harrastuksesi: Kirjoittaminen ja I/O-Speksissä näytteleminen

Oudoin fakta itsestäsi: Puhun ja lauleskelen itsekseni taukoamatta. Mun kotona ei oo koskaan hiljaista!

Haluaisit matkustaa: Islantiin! Tai jollekin pienelle saarelle Oseaniassa tai Karibialla!

Elämäsi tähtihetki: Talk The Talk -esiintymiskurssi, jonka päätteeksi pääsin pitämään puheen 1000 ihmisen edessä

Mistä sinut tullaan muistamaan: Siitä, että olin osa Indexin kaikkien aikojen huikeinta hallitusta!

Mitä haluaisit sanoa: Jos joku kertoo opiskelevansa logopediaa, älä jooko vastaa kertomalla sun lapsuuden ärräviasta <3

Viola Ylitalo

Pesti: Tiedottaja sekä työelämä- ja SYY-Turku-vastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Valtio-oppi, 2. vuosikurssi

Lapsuuden haaveammatti: Opettaja :D

Entisessä elämässäsi olit: Ehkä joku kotikissa, vietän yhä yhtä paljon aikaa chillaillen

Harrastuksesi: Tanssin ja laulan! Teen myös ajoittain sisältöä Tiktokkiin…

Oudoin fakta itsestäsi: Juon aina kotikaljaa

Macciksella, en oo tavannu vielä ketää muuta, joka ottais sitä

Haluaisit matkustaa: Etelä-Koreaan ois kiva päästä joskus tulevaisuudessa!

Elämäsi tähtihetki: Palautin pari päivää sitten julkiselle palautusfoorumille vahingossa aikasemman tiedoston mun esseestä, jossa jokaikisen lähdeviitteen tilalla luki: merkkaa lähde.

Kesti yli 24h huomata tämä.

Mistä sinut tullaan muistamaan: Tanssilattialta.

Mitä haluaisit sanoa: Rauhaa ja rakkautta!

Emmi Vahtera

Pesti: Tapahtumavastaava ja lippu-upseeri. Pääaine ja vuosikurssi: Filosofia, 1. vuosikurssi.

Lapsuuden haaveammatti: Presidentti (tää vois viel tapahtuu)!

Entisessä elämässäsi olit: Muumien piisamirotta.

Harrastuksesi: Sali ja kaverien kanssa oleilu on lemppareita.

Oudoin fakta itsestäsi: Oon lukenut jostain että kello 3 aamuyöstä tapahtuu eniten paranormaaleja asioita, joten nyt pelkään aina että siihen aikaan mun kotona tapahtuu jotain.

Haluaisit matkustaa: Roadtrip Yhdysvaltoihin… korona romutti mun haaveet jo kerran, joko kohta pääsis?

Elämäsi tähtihetki: Voitin tanssikisan lapsena ruotsinlaivalla, kiitos Las ketchupin koreografian.

Mistä sinut tullaan muistamaan: Oon aina keittämässä kaikille kahvia.

Mitä haluaisit sanoa: Iso virtuaalitsemppi kaikille kevääseen! <3

Essi Hyytiäinen

Pesti: Sihteeri ja vuosijuhlavastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Sosiaalitieteet, 3. vuosikurssi

Lapsuuden haaveammatti: laulajatanssija

Entisessä elämässäsi olit: Faarao nimeltä Hatsepsut. Asuin lämpimässä ja aurinkoisessa paikassa ja harjoitin johtamista.

Harrastuksesi: Käytän päivästäni huomattavan ajan asioiden järjestelyyn ja erilaisten to do-listojen tekoon, joten lasken sen harrastukseksi. Lisäksi pidän lukemisesta, sarjojen katselusta ja käymisestä pitkillä kävelyillä kuunnellen musiikkia tai podcastia.

Oudoin fakta itsestäsi: En pitänyt nuorempana jätskistä, limsoista ja pitsasta.

Haluaisit matkustaa: Moneen paikkaan! Tässä on ollut aikaa pohtia erilaisia kohteita ja mielessä on niin löhöilyloma kuin kaupunki- ja reippailulomakin.

Elämäsi tähtihetki: Joskus neljävuotiaana voitin laivalla sellaisen lasten visailukisan ja oon edelleen siitä ylpeä.

Mistä sinut tullaan muistamaan: Viisaista sanoista.

Axel Colliander

Pesti: P-klubin Index-vastaava sekä Indexin kulttuuri- ja yhdenvertaisuusvastaava

Pääaine ja vuosikurssi: valtio-oppi 1. vuosi

Lapsuuden haaveammatti: joulupukki

Entisessä elämässä: laiskiainen

Harrastuksesi: koripallo, kitaransoitto

Oudoin fakta itsestäsi: en voi sietää pupuja

Haluaisit matkustaa: maailman ympäri

Elämäsi tähtihetki: kullan voittaminen hippohiihdossa

Mistä sinut tullaan muistamaan: voittamattomista vitseistä

Mitä haluisit sanoa: make love, not war

Mitä haluaisit sanoa: Haluan sanoa kaikille kanssa Indexiläisille Tonttu Toljanterin erään lausahduksen ” Oon itkeny montakin kertaa, mutta aina oon lopettanut. ” Tämä lause on saanut itseni jaksamaan omissa opinnoissa. 19

Salla Kalliorinne

Nimi: Salla Kalliorinne

Pesti: Juhlavastaava ja varainhankintavastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Sosiaalitieteet, 3. vuosikurssi

Lapsuuden haaveammatti: Presidentti

Entisessä elämässä olin: Toivottavasti quokka, koska se olis mun unelmien täyttymys

Harrastukseni: Netflix

Oudoin fakta itsestäni: Oon myynyt Sauli Niinistölle sähköhammasharjan

Haluaisin matkustaa: Vaikka mihin, mutta ensimmäisenä tuli mieleen Bora Bora

Elämäni tähtihetki: Viimeisimpänä se, että sain kaiken itkun ja epätoivon jälkeen mun kandin valmiiksi ja palautettua

Mistä minut tullaan muistamaan: Todennäköisesti ainakin kovasta kemuttamisesta, mutta toivottavasti myös sydämellisenä ja aurinkoisena tyyppinä, jonka seurassa kaikilla on kivaa!

Aino Sipilä

Pesti(t): Katkon Index-vastaava, Indexin hallituksessa hyvinvointivastaava ja alumnivastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Erityispedagogiikka, 1 vsk

Lapsuuden haaveammatti: Näyttelijä

Entisessä elämässä olin: Täydellinen

Harrastus: Brasilialainen jujutsu

Oudoin fakta: En pysty koskemaan jauhoihin, koska saan niin pahoja kylmiä väreitä niistä

Haluaisin matkustaa: Australiaan, Japaniin ja Brasiliaan ainaki

Elämän tähtihetki: Mun koko elämä on yhtä tähtihetkee

Mistä tullaan muistamaan: Riippuu siitä missä yhteydessä mut tapaa

Mitä haluaisin sanoa: Yolo

Pietu Anttonen

Pesti: Fobian Index-vastaava ja yritysyhteistyövastaava

Indexillä: Vujuvastaava, kansainvälisyys- ja ulkosuhdevastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Psykologia, 1. vsk

Lenni Lassila

pesti: excursiovastaava ja toinen varainhankintavastaava taloustiede ja oikeustiede, 2 vsk

Lapsuuden haaveammatti: juristi

Entisessä elämässäsi olit: lumileopardi

Harrastuksesi: salilla käynti, juoksu, golf, metsästys

Oudoin fakta itsestäsi: olen onnistuneesti juossut karkuun

Bangokissa kolmijalkaista katukoiraa

Haluaisit matkustaa: Bahama

saarille

Elämäsi tähtihetki: Olin neljäs vaihtoehto pitämään ylioppilaan puheen (ja sain pitää sen)

Mistä sinut tullaan muistamaan:

Koitin popularisoida sanaparia ”rahvas kävelee”

Mitä haluaisit sanoa: Lainaten erästä taloustieteen professoria: ”Jos et tiedä mitä teet derivoi, hätätapauksessa integroi”

Pesti: Taloudenhoitaja

Pääaine ja vuosikurssi: Taloustiede 3vsk.

Lapsuuden haaveammatti: käsityönopettaja

Entisessä elämässäsi olit: pöllö

Harrastuksesi: valmennan joukkuevoimistelua ja joskus myös itse tätä harrastelen

Oudoin fakta itsestäsi: Olen ollut (jostain syystä) kaikki opiskeluvuodet hallitustoiminnassa mukana

Haluaisit matkustaa: Etelä-Koreaan

Elämäsi tähtihetki: Hymypatsaan saaminen 3. luokalla

Mistä sinut tullaan muistamaan: Hyvistä jutuista ja seurasta (toivottavasti?)

Mitä haluaisit sanoa: Älkää miettikö fuksina, että myöhempinäkin vuosina ehtii ja sitten kirotko kun korona 2 tulee ja pilaa kaiken

Lapsuuden haaveammatti: Maanviljelijä ja/tai kontortionisti

Entisessä elämässäsi olit: Siili: kotipaikkauskollinen yöeläin, vilkkaimmillaan pari tuntia ennen keskiyötä

Harrastuksesi: Kuubalainen parisalsa, lautapelit

Oudoin fakta itsestäsi: Päädyin vaihtamaan alaa, koska 2019 syksyllä työterveyspsykologi kysyi “Haluutko sä oikeesti olla täällä töissä?” ja mietin haluavani itsekin osata kysyä yhtä hyviä kysymyksiä

Haluaisit matkustaa: Singapore

Elämäsi tähtihetki: Viime kesänä, kun sain tietää muutosta Turkuun

Mistä sinut tullaan muistamaan: Heittäytymiskyvystä tai matoilla nukkumisesta

Mitä haluaisit sanoa: Lapsellisuus > aikuisuus

Helen Haapala

Putexin Teksti:nielemisohjeet

Putexin hallitus

Kevät on herkuttelun aikaa! Logopedian leidit tarjoavat nyt nielemisen ammattilaisina Indexin jäsenistölle vinkkejä onnistuneeseen herkutteluun aina esioraalisesta vaiheesta esofageaaliseen huipennukseen asti.

“I don’t spit, I swallow. Professionally.”

Ongelmia nielemisessä voi tuottaa esimerkiksi kaikkien rakastaman keväisen herkun, laskiaispullan, suuri koko. Pullan suunnatessa esioraalisesti kohti vastaanottajan kosteita huulia, leukojen lukkiutuminen voi muodostua tunnelmaa laskevaksi ongelmaksi. Ratkaisuna tähän vastaanottava osapuoli voi kokeilla lämmittelynä oheista leukajumppaa:

1. Avaa suusi niin suureksi, kuin kivuttomasti saat. Sulje ja toista 10 kertaa.

2. Vie alaleukaa reilusti eteenpäin ja tuo takaisin normaaliin asentoon. Toista 5–10 kertaa.

3. Vie alaleuka ääriasentoon oikealle ja vasemmalle. Toista 5–10 kertaa. Oheisen lämmittelyn jälkeen kookkaankin pullan nauttiminen on helpompaa ilman pullan pinnan vaurioitumista hampaiden raapaisuista.

Keväisten auringonsäteiden alkaessa lämmittämään, voi monelle mehujään syönti olla mieluista puuhaa. Osalla meistä Ampparit ja Twisterit voivat kuitenkin aiheuttaa pharyngeal reflexin, eli tutummin gag- tai kakomisrefleksin laukeamisen. Gag-refleksi on täysin normaali reaktio, eikä siitä kannata huolestua. Joillain ihmisillä kurkun takaosa on sensitiivisempi kuin toisilla. Herkkuja ei tarvitse työntää niin syvälle kurkkuun, että se tuntuu itsestä epämukavalta, vaan voi hyödyntää esimerkiksi kieltä. Jos koet gag-refleksisi omaa nautintoasi haittaavaksi, voit erilaisilla harjoituksilla totuttaa kurkkusi takaosaa mehujään kaltaisiin herkkuihin. Voit esimerkiksi hampaidenpesun yhteydessä harjata hammasharjalla myös kieltäsi ja edetä hitain liikkein pidemmälle, jotta kielesi tottuu ärsytykseen.

Kevät tuo tullessaan myös tuon suomalaisten suosikkiherkun: mämmin! Koostumukseltaan pehmeän mämmin pitäisi olla nielemiselle ihanteellista ja pelkkä ajatuskin tuo varmasti veden kielelle (esioraalinen vaihe). Mämmin valuessa kurkusta alas kuin silkki (faryngeaalinen vaihe) voit vielä maistaa sen ihanan viljaisat jälkimaut suussasi. Mämmi jatkaa matkaansa ruokatorvesta mahalaukkuun (esofageaalinen vaihe). Jos et yskäise sitä ulos tai vedä sitä henkeen eli aspiroi, niin hienosti nielaistu!

PUTEX-viinan nielaisu voi olla monille tuttua erinäisiltä rastikierroksilta! Tässä yksityiskohtaiset ohjeet onnistuneeseen nielemiseen:

1. Sekoita sininen elintarvikeväri ja Suomi-viina.

2. Kaada viina shottilasiin.

3. Orientoidu etukäteen viinan makuun. Muistele aiempia kokemuksiasi kyseisestä juomasta (paitsi jos nämä yksinään herättävät kakosmisrefleksin) ja varaudu tujuun nielaisuun.

4. Nosta lasi suullesi ja avaa kurkkusi.

5. Kallista viinat kurkkuun, tässä tapauksessa nieleminen on huomattavasti helpompaa, jos oraalinen vaihe on mahdollisimman lyhyt.

6. Nauti potkua antavasta jälkimausta ja juoman tuomasta hyvästä olosta!

Muita keväisiä herkkuja, joiden nauttiminen onnistuu heikommaltakin nielijältä:

- töhnämunien töhnä – tekee hyvää harjoitella monenlaisessa nuolemisessa olennaista, kieltä hermottavaa vagushermoa

- veriappelsiini – terveellinen sesonkihedelmä, jolla voi harjoitella oraalivaiheen tärkeitä taitoja, kuten imemistä

- pasha – herkullisuus tekee nielemisestä helpompaa

- kaurapuuro raejuustolla ja appelsiinimehukeitolla – monenlaisia eri koostumuksia, mitkä harjoittavat nielemistä tehokkaasti

- kuohuviini – hyvää limakalvojen stimulaatiota, etenkin mikäli suun sensomotoriikka on syystä tai toisesta heikentynyt

Jos nieleminen ei näidenkään ohjeiden jälkeen suju, niin ei huolta, nykäise turkoosia haalaria hihasta ja me toimimme mielellämme oppainasi matkalla ihanteelliseen nielemiseen! <3

Dialectica: Millä oikeastaan on merkitystä?

Teksti: Aksel Tigerstedt Kuvat: Markus Heinonen

Merkityksellisyyden tunne on vähän puhuttu ja hankalasti ymmärrettävä asia. Kuten mitä tahansa muutakin tuntemusta, sitä kuitenkin voidaan, ja kannattaakin, tutkia. Ehkäpä kysymys elämän tarkoituksesta (the meaning of life) viittaakin sanan ”meaning” kautta juuri merkitykseen. Tässä kirjoituksessa tarkoitan merkityksellisyydellä nimenomaan sitä tunnetta, että jokin asia tai asiat koetaan tärkeiksi, eikä sitä tule sekoittaa sanan ”merkitys” käyttöön sanojen 1. ”vaikutus” tai 2. ”tarkoittaa” synonyyminä, esim. 1. ”autojen merkitys tieliikenteelle on valtava” tai 2. ”sanan merkitys vaihtelee kontekstin mukaan.” Nyt siis puhun puhtaasti merkityksellisyyden tuntemuksesta.

Ensiksi käsittelen kahta yleistä mutta virheellistä näkemystä, jotka nousevat usein esiin merkityksestä puhuttaessa. Nämä käsitykset ovat: ”maailmankaikkeus ei välitä siitä mikä meille on tärkeää” ja ”äärettömässä universumissa asiamme ovat mitättömän merkityksettömiä” Näiden jälkeen sanon pari sanaa merkityksen määrittelystä – tai paremminkin määritelmien yleisestä ongelmallisuudesta. Vasta sitten esitän joitain omia tunteeseen liittyviä huomioitani ja näkemyksen siitä, miksi merkityksellisyys on tavoiteltavaa.

Ensimmäinen näkemys eli se, ettei maailmankaikkeus välitä siitä mikä meille on merkityksellistä, on itsessään ristiriitainen. Se nimittäin edellyttäisi ihmisen ja maailmankaikkeuden erillisyyttä. Jos nimittäin sitä vastoin ymmärrämme ihmisen maailmankaikkeuden osana – kuten aion perustella, että meidän on pakko tehdä – emme voi väittää, etteivätkö meidän kokemuksemme olisi samalla maailmankaikkeuden sisäisiä ominaisuuksia. Siis sitä, että ”me välitämme” tarkoittaa yhtä ja samaa kuin että maailmankaikkeus välittää. Maailmankaikkeuden käsite nimittäin edellyttää kaikenkattavuutta. Jos puhuisimme maailmankaikkeudesta, jonka ulkopuolelle lukeutuu asioita, emme puhuisi mistään käsitteellisestä maailmankaikkeudesta, vaan korkeintaan jotain maailmankaikkeudeksi nimetystä kokonaisuudesta, joka sinällään sisältyisi käsitteelliseen maailmankaikkeuteen yhdessä kaiken sen ulkopuolelle jäävän olemassaolon kanssa. Olisin tietenkin voinut käyttää maailmankaikkeudesta myös ilmaisuja universumi, avaruus, tai (kuten Immanuel Kant) urgrund, koska nekin edellyttävät käsitteellisesti kaikenkattavuutta. Valitsin ”maailmankaikkeuden”, sillä se on näistä vaihtoehdoista yksiselitteisin.

Jos nyt kuitenkin jätetään ylimääräinen filosofeeraaminen sikseen ja keskitytään siihen mitä tämä loppujen lopuksi tarkoittaa. Yksinkertaisesti sanottuna: jokainen meistä on maailmankaikkeus kokemassa merkityksellisyyttä. Se että koemme henkilökohtaisella tasolla merkityksellisyyden tunteita

tarkoittaa samaa asiaa kuin se että maailmankaikkeus kokee niitä meissä. Emme siis voi järkevästi ajatella, ettei maailmankaikkeus sinänsä välittäisi yhtään sen vähempää kuin me itse niistä asioista, joita pidämme merkityksellisinä.

Toinen väite on hyvin läheistä sukua ensimmäiselle. Se, ettei kokemuksillamme olisi väliä koska ne ovat maailmankaikkeuden näkökulmasta mitättömän pieniä, liittyy sekin meidän ja maailmankaikkeuden väliseen suhteeseen. Siinä voidaan hyväksyä tosiasiana se, että omat tunteemme ovat kyllä maailmankaikkeuden tunteita. Koska maailmankaikkeus on kuitenkin äärettömän suuri, meidän rajalliset tunteemme ovat kokonaisuuteen nähden mitättömän pieniä. Itseasiassa niin pieniä kuin pienuus voi vaan olla: äärettömän pieniä! Tämän ajatuksen virheellisyys piilee siinä, että se sivuuttaa asioiden - kuten merkityksellisyydentunteen - sisäiset ominaisuudet kokonaan niiden ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Tässä tapauksessa merkitystä määrittää sen suhteellinen koko ulkoisen avaruuden kokon. Voidaan kuitenkin täysin perustein kysyä, että mitä tekemistä maailmankaikkeuden koolla ja asioiden merkityksellä on? Onhan selvää, että merkityksellisyyden kokemuksemme ovat mitä ovat, vaikka niitä ympäröivä avaruus sattuisikin olemaan paljon pienempi.

Asiaa voi havainnollistaa ajattelemalla esimerkiksi tiiliskiveä. Kuvitelkaamme tiiliskivi ensin irtonaisena kappaleena. Sitten kuvitellaan se osana jotakin valtavaa rakennusta. Nyt voimme kysyä, että eikö tuo tiiliskivi ole täysin saman painoinen, värinen, kokoinen jne. oli se sitten oma kokonaisuutensa tai osana jotain itseään massiivisesti suurempaa? Huomaamme, etteivät sen ominaisuudet ole juurikaan muuttuneen, ainoastaan sen relationaaliset suhteet ovat muuttuneet. Sama pätee kokemuksiimme. Se että ne sijoittuvat äärettömään maailmankaikkeuteen ei vaikuttaisi muuttavan niiden merkityksellisyyttä millään lailla. Edes maailmankaikkeuden näkökulmasta. Maailmankaikkeus nyt vain kykenee kokonsa puolesta käsittelemään useita tuntevia yksiköitä, mikä ei tarkoita, että niistä yksikään olisi tuntemaansa merkitystään vähäisempi. --->

merkityksen. Voimme esimerkiksi ajatella täysin ristiriidattomasti elävää robottia, vaikkei se olisikaan tieteellisen ”elämä”-termin ehdoilla teoriassakaan mahdollista (ei-eliö, jolla ei ole aineenvaihduntaa, jolla kuitenkin on ominaisuus ”elämä” joka edellyttää, että se on eliö ja sillä on aineenvaihdunta).

Syy sille miksi otan määritelmien ongelmia esille johtuu siitä, että, kuten muitakin kokemuksellisia tiloja, myös merkityksellisyyden tunnetta on mahdotonta sanallisesti määritellä. Aivan kuten esimerkiksi punaisuutta ei voi määritellä siten, että henkilö, joka ei olisi koskaan nähnyt punaista voisi sen pelkän sanallisen määritelmän kautta sen ymmärtää. Merkityksellisyys vaikuttaisi olevan ilmiö, jota ei tavoiteta järkeilemällä, vaan havaitsemalla.

Tai kuten Ludwig Wittgenstein totesi: ”Don’t think, but look!” Määritelmän puute ei myöskään estä meitä puhumasta merkityksellisyydestä ja sen ominaisuuksista – kyllähän sana ”merkityksellisyys” tarkoittaa jotain, vaikkei sen merkitys olisikaan määritelmällinen.

Jos nyt sitten aletaan vihdoin puhumaan itse merkityksestä. Mitä sitten oikein on? Kaikki aikaisemmat huomionihan pätevät mihin tahansa tunteeseen. Ja vaikka merkityksellisyys pitäisikin jollain tavalla ”havaita” eikä määritellä, emme ole vielä juurikaan puhuneet siitä mitä havaittavia ominaisuuksia sillä oikeastaan on. Eikä meillä siten ole perusteita erottaa sitä mistään sellaisesta tuntemuksesta, johon saattaisimme sen sekoittaa!

Tuo on totta mutta älkääs hyvät lukijat hätääntykö, sillä nyt aion ottaa esille ensimmäisen merkitykseen liittyvän varsinaisesti oman väitteeni. Nimittäin sen, että merkityksellisyyden tunne ei oikeastaan olekaan tunne (emotion), vaan tuntemus (feeling). Vaikuttaisi esimerkiksi siltä, että monessa yhteydessä merkityksellisyys ei ole itsessään tunne, vaan tunteiden ominaisuus. Tämä pätee ainakin positiivisiin tunteisiin. Jos nauran tai olen muuten vain tyytyväinen tai iloinen, koen nuo tunteet joko jollain tavalla merkityksellisiksi. Jos taas kokisin ne merkityksettömiksi, nuo tunteet vaikuttaisivat ikään kuin tyhjenevän ja katoavan. Merkitys tuntuu niille jotenkin välttämättömältä. Sama pätee myös negatiivisiin tunteisiin, joskin hieman eri tavalla. Pelko, kipu, ahdistus jne. ovat yleensä merkityksen tuottajia siten, että niistä eroon pääseminen tuntuu merkitykselliseltä, eli nekin ovat jollain tasolla naimisissa merkityksen kanssa.

Ja ennen kuin kriittisimmät kiusanhenget teistä alkavat huomautella ”mutta voimmehan varsin hyvin kokea iloa tai mitä tahansa muutakin tunnetta, joka sinällään on täysin merkityksetöntä.” huomatkaa, että nyt puhutaan merkityksestä nimenomaan tuntemuksena. Varmasti koemme paljonkin sellaisia tunteita, jotka eivät varsinaisesti tuota minkäänlaista hyötyä tai johda mihinkään päämäärään, ja jotka voisivat varsin hyvin jäädä tuntemattakin. Tämä kritiikki kuitenkin käsittelee merkityksellisyyttä ainoastaan välineellisenä arvona. On kuitenkin selvää, että haluamme kokea asioita ja elämää sinänsä merkityksellisenä. Siis merkitystä itseisarvona! Toisin sanoen merkityksellisyys on tunne, jota pyritään

tavoittelemaan, eikä väline, jolla tavoitellaan jotain toista asiaa. Tai no, voisihan sitä toki sellaisenakin käyttää. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että merkityksellisyys on arvokasta aina myös itsessään. Jos siis kysymme nokkelasti – kuten näsäviisaat keskuudessamme tapojensa mukaan tekevät – että mitä hyötyä tästä merkityksellisyydestä oikeastaan on voimme aivan hyvin sanoa, että se on hyöty itsessään.

Merkityksellisyydellä on kuitenkin eräs ominaisuus, joka erottaa sen muista arvoista. Se että kaikki arvot vaikuttaisivat olevan arvokkaita nimenomaan sen perusteella, että ne koetaan merkityksellisiksi. Voitaisiin siis ajatella, että ehkä merkityksellisyys ei olekaan edes arvo, vaan arvoja määrittävä ominaisuus. Ainakaan itse en keksi poikkeusta sääntöön: ”kaikki mikä koetaan arvokkaana, koetaan merkityksellisenä, ja kaikki mikä koetaan merkityksellisenä, koetaan arvokkaana”. Taas kerran painotan sitä, että puhun nyt yksinomaan arvojen ja merkityksen kokemisesta. Saattaahan hyvin olla, etten esimerkiksi koe jalkapallon kokoista timanttia ollenkaan merkitykselliseksi, vaikka sillä olisi rahallista arvoa enemmän kuin matematiikassa on lukuja. Jos kokisinkin, kokemus kohdistuisi enemmänkin timantin edustamaan rahasummaan ja sen merkitykseen, eikä niinkään timanttiin itseensä.

Viimeisenä huomiona sen, että niin kauan kun elämää ei järjellistä liikaa, asioiden merkitys vaikuttaisi syntyvän kuin itsestään. Merkityksellisiä asioita saattavat olla lempikynä, hyvä elokuva, illan viimeinen kalja, puhdas lavuaari, asfaltilla ryömivä suloinen mato, jne. Useimmat merkitykselliset asiat ovat arkipäiväisiä ja monet hyvin pienetkin asiat tuottavat meille merkityksellisyyden tuntemuksia. Voisimme totta kai aina kyynisesti kohauttaa olkapäitä ja todeta, etteivät nuo oikeastaan ole minkään arvoisia ja että on aina tärkeämpiäkin asioita, joihin keskittyä. Kovin viisasta se ei olisi, sillä se että on olemassa paljon tähdellisempiäkin asioita ei itsessään poista tai vähennä pienempien asioiden merkitystä. Ja ainakin itse tunnen olevani ylimalkaan onnellisempi silloin, kun kiinnostus herkästi ikkunalaudalle pudonneesta kävystä, ihmettelen koristenokkoseni epäsäännöllistä kasvurytmiä, tai piirtelen lapsellisia tuherruksia autoni takaikkunan pölyyn. Eivät nämä mitään elämää mullistavia akteja ole, mutta kun moni typeräkin asia on tekemisen arvoista, niin elämässä on enemmän arvokkaita hetkiä ylipäätään. Ja jos näitä merkityksellisyyden

tunteita ajattelee onnellisuuden rakenteina, eivät ne ehkä enää vaikutakaan ollenkaan vähäpätöisiltä. 27

Kaipaatko hengähdystaukoa opiskeluun, piristystä parisuhteeseen tai nautintoa arkeen? Vai jotain ihan muuta?

Jos vastasit kyllä, on XXX Paradise Sinulle juuri oikea paikka.

XXX Paradise on Turun vanhin erotiikkaliike. Meiltä löydät laadukkaat lelut, välineet ja voiteet niin hellään seksiin kuin myös uusiin kokeiluihin.

Suomen edullisimmat hinnat, laadusta tinkimättä. Uusia tarjouksia viikoittain!

Meiltä löydät viihtyisät televisioilla varustellut huoneet, joissa voit katsella eroottisia elokuvia 120 erilaiselta kanavalta makusi mukaan. Uusia elokuvia joka viikko! Katso yksin, porukalla, tai liity seuraan, meillä onnistuu kaikki!

Gloryholen, BDSM-vaihtoehdot ja muuta pikkutuhmaa löydät meiltä.

XXX Paradise on kaikille avoin paikka sukupuolesta riippumatta - tarkoituksemme on että kaikki saavat sitä mitä haluavat.

Läntinen Pitkäkatu 15

www.xxxparadise.Þ

Avoinna joka päivä klo 10-21

Puh. 0400537100

email: falkuru54@gmail.com