Haastattelussa Piritta Hagman

miseen melko vähän. Rintamaito ei myöskään korvaa kasvavan lapsen monipuolisia aterioita vaan se voi olla yhtenä osana ravitsemusta. Imetyskertoja päivässä saattaa olla myös vain muutamia, joten haasteet syömisessä liittyvät usein muihin tekijöihin. – Usein äidillä voi olla ristiriitainen olo, koska ei voi varmasti perustella, etteikö asia olisi näin, Meronen harmittelee.

Painetta imetyksen lopettamiseen voi tulla myös esimerkiksi hammashoitolasta, etenkin, jos lapsella hampaat reikiintyvät helposti. Kuitenkin huolellisella hampaiden hoitamisella on imetystä suurempi merkitys suun terveydelle.

Valitettavasti joskus tuodaan esille, että imetys olisi hyvä lopettaa lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen. Moni äiti kuulee vieläkin neuvoja, joiden mukaan imetetyn lapsen olisi vaikeampi jäädä päivähoitoon tai nukahtaa siellä päiväunille. Usein tällaiset lausahdukset kertovat imetystiedon puutteesta. Imetyksen jatkumiselle varhaiskasvatuksen alettua ei ole mitään estettä. Oikeammin, imetyksen jatkuminen kotihoidosta varhaiskasvatukseen siirryttäessä voi tuoda lapselle turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, mikä tukee ja auttaa siirtymävaiheessa. Isompien lasten kohdalla imetys ei välttämättä näy varhaiskasvatuksessa mitenkään. Imetyskerratkin voivat monesti ajoittua aamuun ja iltaan. – Lapset osaavat yhdistää imetyksen omaan äitiin, eivätkä vaadi hoitajalta rintaa, perhepäivähoitajana toiminut Meronen kuvailee.

Neuvolan tulisi myös pyrkiä suojelemaan ja tukemaan imetystä ja nykyisin valmistuvat terveydenhoitajat saavat opintojen osana imetysohjaajakoulutuksen. Imetysasiat kuitenkin helposti sivuutetaan, etenkin isompien lasten kohdalla. Asiaa ei välttämättä oteta edes puheeksi. – Usein terveydenhoitajasta riippuu, miten rennosti asiasta voi jutella. Terveydenhoitajan imetysmyönteisyys on tärkeää, Meronen pohtii.

Imetyksen tuki pyrkii tekemään näkyväksi kaikenlaista imetystä, myös isompien lasten imetystä. Ensisijaisesti imetyksen lopettaminen ja jatkaminen ovat äidin ja lapsen päätettävissä.

"Taaperoimetys oli minulle luontevaa"

HAASTATTELU MIINA KORPI KUVAT ELINA MANNINEN

Kerro työstäsi äitien ja naisten fysioterapeuttina. Millaisten asioiden kanssa työskentelet?

Teen työtä pääasiassa raskaana olevien ja synnytyksestä palautuvien äitien kanssa, mutta koko ajan enemmän myös nuorten tyttöjen ja urheilijoiden parissa. Lantionpohjan oireet, kuukautiskivut, keskivartalon kivut ja toisaalta coren voiman lisääminen, synnytykseen valmistautuminen ja siitä palautuminen ovat tyypillisiä aiheita, joita asiakkaideni kanssa työstetään.

Raskausajan huolet ovat kuitenkin erityisen lähellä sydäntäni. Oikeilla tekniikoilla voi helpottaa monia raskausajan oireita, kuten liitos- ja selkäkipuja, iskiasoireita, närästystä, virtsankarkailua, päänsärkyä ja migreeniä.

"Taaperoimetys oli minulle luontevaa"

Miten imetys ja sen aiheuttamat muutokset kehossa näkyvät vastaanotollasi?

Imetyksen aikana hoito-asentoja saatetaan valita sen mukaan kuinka arat rinnat ovat. Hoidettaessa kehoa tuetaan pehmeillä tyynyillä ja pyyhkeillä, jotta imettävän äidin olo on mahdollisimman mukava.

Rintojen aluetta hoidan aina, mutta luonnollisesti hellemmin ja kuunnellen erityisen huolellisesti asiakkaan oloa. Jännitteet ja kireät lihakset hartiaseudulla ja rintakehän alueella voivat vähentää maidontuotantoa ja edesauttaa rintatiehyeiden tukosten syntymistä, vaikuttaen myös imetysasentojen yksipuolistumiseen.

Rintojen ulkonäkö saattaa mietityttää asiakkaitani ja puhumme usein siitä, miten muutokset vaikuttavat rintojen sidekudokseen ja kuinka kauan palautuminen voi kestää.

Miten itse koit imetyksen ja minkälaiset muistot imetystaipaleilta on sinulle jäänyt?

Imetystaipaleeni haastavin osa oli esikoisen imetyksen ensimmäiset viisi kuukautta, kunnes vauvan kireä kielijänne löydettiin Suomessa neuvolalääkärin toimesta. Jänteen katkaisun jälkeen maitoa alkoikin tulla huomattavasti paremmin, kun imuote stimuloi rintaa tehokkaammin.

Olen tandemimettänyt esikoisen ja kakkosen, sekä kakkosen sekä kolmosen ja niinä aikoina maitoa ei koskaan tullut liian vähän. Koin sen tosi helpoksi tavaksi antaa molemmille imetettäville lapsille huomiota ja ihokontaktia, sekä ravita heitä esim. matkustaessa ja vatsataudin aikaan.

Ainoa mihin kiinnittäisin huomiota nyt tällä viisaudella, on ruokavalioni. Minun olisi ehdottomasti pitänyt syödä vielä enemmän ja ravitsevampaa ruokaa ja lisäksi lisäravinteita. Itselleni ei varmasti jäänyt kyllä mitään ja se näkyi lopulta jaksamisessa.

Tandem- ja taaperoimetys oli minulle hyvin luontevaa ja ihanaa, ainoastaan silloinen anoppini kritisoi valintaani suoraan. Hänen kunniakseen on tosin sanottava, että hän myöhemmin pahoitteli asiaa. Uskon vahvasti, että imetys pitää tuoda näkyväksi ja imetin aluksi kyllä oikeastaan ihan missä vain. Lasten kasvaessa aloin suojelemaan heitä huomiolta, joten ainoastaan siitä syystä pidimme imetyshetken yleensä omassa kodissamme.

Miten rohkaisisit taaperoikäistä imettävää? Entä mitä haluat sanoa äidille, joka arkailee imettää kodin ulkopuolella tai muiden nähden?

Julki-imetystä miettivälle äidille ehdottaisin aloittamaan tilanteista, joissa hän tuntee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. Myös taaperoimetykseen kannustan kaikkia. Se on helppo ja ihana tapa pitää kehoyhteyttä yllä itsenäistyvään uhmaikäiseen taaperoon. Oli mikä tahansa murhe, tissi auttaa aina. Syli myöskin, mutta imettäessä läheisyystankkaus ei koskaan jää välistä. Sitten se pikkuinen ihminen juoksee vauhdilla taas sylistä oppimaan uutta!