Pilven Veikko -lehti nro 1, 2016

PILVEN VEIKKO Ilmavoimien Kiltaliiton jäsenjulkaisu

• nro 1 huhtikuu 2016

20

vuotta

Pilven Veikko -lehti Ilmavoimien Kiltaliitto Hornetit Suomessa

2

Pilven Veikko 1/2016

PILVEN VEIKKO

1 / 2016

4 Ilmavoimien komentajan tervehdys

5 Ilmavoimien Kiltaliiton puheenjohtajan tervehdys 6 Päätoimittajalta

Pilven Veikko -lehti ja Ilmavoimien Kiltaliitto

20 Vuotta

7 Ilmavoimien komentajisto 2016 8 10 11 17 19 20 23 24 25

25 33

Ilmavoimien 98. vuosipäivän juhlassa palkitut Yhdysvaltain lento-osaston vierailu Ilmavoimalaisia mukana Heavy Airlift Wing hankkeessa 20 vuotta Ilmavoimia palvelut Hornet-kalusto Hornetien seuraajan hanke käynnistyi Hawk-kalusto palvelee Ilmavoimia 2030-luvulle asti Ilmavoimien Ilmailusta ammatti -tapahtumat 2016 Vinkan korvaavan alkeiskoulukoneen hankinta jatkuu Suomen ilmatorjunnan nykytila ja kehitysnäkymät – majuri Kai Naumanen Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati Jyväskylässä Suomen ilmavoimamuseo

34 Pilven Veikko -lehden historia 41 Ilmavoimien Kiltaliitto ry:n historiikki • Puheenjohtajien muistelot

Heikki Lahtela ja Heikki Jouppila

Kansikuvat v. 1996–2016 katsottavissa: pilvenveikko.kuvat.fi

KILLAT 53 Ilmasotakoulun Kilta ry – 10 vuotta 55 Ilmavoimien Viestikilta ry • Amerikan matka 57 Karjalan Lennoston Kilta ry 62 Kymenlaakson Ilmakilta ry – 50 vuotta Lisätty teksti uudet suunnitelmat 19.5.16 64 Lapin Lennoston Kilta ry 65 Lentovarikon Kilta ry – 25 vuotta • Lentotekniikkaseminaari 75 Satakunnan Lennoston Kilta ry 77 Kirja-arvostelu, Harmon-lentäjät Suomen Ilmailun uranuurtajat YHTEYSTIEDOT 79 Ilmavoiminen killat ja tiedottaminen 81 Ilmasillat ja muut yhteisöt 82 Pilven Veikko -lehden mediakortti

Vuoden 2015 KILTALEHTI

Kansikuva: Ilmavoimat / Derek Bower. Hornetilla tehty MLU 2 (ilmasta maahan -kyky) eli ylläpitopäivitys 2: 9 x Sidewinder, 4 x AMRAAM, 1 x JDAM ja 1 x JSOW

3

Ilmavoimien komentajan tervehdys Hyvät lukijat, maanpuolustuksen hyväksi tehtävä vapaaehtoinen työ on nyt turvallisuutemme kannalta tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin miesmuistiin. Syitä on kaksi.

Muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa ja lähialueillamme korostaa tehtäviinsä kykenevän ja uskottavan maanpuolustuksen merkitystä. Suomessa reservin ja kansalaisten sitoutuminen maanpuolustukseen ilmenee näkyvästi vapaaehtoisen maanpuolustustyön kautta. Tulokset säteilevät ympäristöömme puolustusta ja sen uskottavuutta vahvistavaa maanpuolustustahtoa.

Samalla elämme valtiontalouden kannalta haastavia aikoja. Puolustukseen kohdennettavissa olevat budjettivarat on käytettävä aiempaa korostetummin valmiuden ja torjuntakyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon. On tehtävä valintoja, jotka ovat jo pitkään johtaneet muun muassa eroihin sijoitetunkin reservin kouluttautumismahdollisuuksissa poikkeusolojen tehtäviinsä. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on onneksi tullut tässäkin avuksi.

Ilmavoimien kiltojen ja muiden ilmapuolustusta tukevien vapaaehtoisjärjestöjen arvokkaaseen vuosikymmenten työhön on myös ulottumassa uutta vastuun taakkaa.

Uudistuksen jäljiltä pienemmät ja valmiuteen keskittyvät Ilmavoimat tarvitsee kaiken vapaaehtoistyön tuen onnistuakseen tärkeillä toimintansa jatkuvuuden mahdollistavilla tehtäväalueilla. Kansalaisten sitouttaminen ilmapuolustukseen edellyttää mahdollisimman laajaa oikean tiedon jakamista ilmavoiman ja ilmapuolustuksen merkityksestä. Ilmavoimien historian ymmärtäminen on taistelutapamme osaamisen perusta.

4

Pilven Veikko 1/2016

Perinteet on tallennettava ja niitä on vaalittava Ilmavoimien erinomaisen toimintakulttuurin säilyttämiseksi. Ilmavoimien killat, ilmasillat ja perinneyhdistykset ovat tehneet näillä alueilla näkyvää ja korkeatasoista työtä, jonka ylläpitoa ja kehittämistäkin haluamme Ilmavoimissa parhaan kykymme mukaan jatkuvasti tukea. Erityisesti Ilmavoimien historian tallentamisessa luotamme vahvasti vapaaehtoisten tukijoidemme apuun.

Kiitän Ilmavoimien hyväksi tehtyyn vapaaehtoistyöhön osallistuneita. Onnittelen 20 vuotta täyttäviä Ilmavoimien Kiltaliittoa ja Pilven Veikko -lehteä sekä 10 vuotta täyttävää Ilmasotakoulun Kiltaa.

Toivotan kaikille ilmavoimalaisille – reservimme ja vapaaehtoiset tukijamme luonnollisesti joukkoomme lukien – voimia ja sitkeyttä ilmapuolustuksemme vahvistamisessa.

– Kim Jäämeri Kenraalimajuri

Ilmavoimien Kiltaliitto Puheenjohtajan tervehdys Ilmavoimien kiltatoiminta alkoi 1960-luvulla, jolloin yli puolet killoistamme perustettiin tiiviiseen tahtiin. Aika oli kypsä vapaaehtoistoiminnalle maanpuolustuksen saralla. Kiltatoiminta koettiin yhdistäväksi voimaksi. Se tavoitti ihmiset sotamiehestä kenraaliin, antoi mahdollisuuden joukko-osastojen perinteiden vaalimiseen, niistä siis tuli joukko-osastokiltoja.

Aluksi kiltojen välisen yhteistoiminnan muotoina olivat puheenjohtajapalaverit ja tapaamiset Ilmavoimien komentajan kanssa. Asialistalla olivat kiltojen tapahtumat ja Ilmavoimien ajankohtaisista asioista informointi. Ilmavoimien Kiltaliiton perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun eversti Matti Antikainen ehdotti yhteistä kiltalehteä. Tämän jälkeen päätettiin perustaa ja rekisteröidä Ilmavoimien Kiltaliitto yhteisen talouden hoitamiseksi. Yhteisen lehden syntysanat tuli samalla lausutuksi. Lehti juontaa nimensä Ilmavoimien sodanaikaisen tiedotuslehden nimestä Pilven Veikko.

Kiltaliiton perustaminen eteni ripeästi ja perustamiskokous pidettiin 29.5.1996 Pirkkalan tukikohdan sotilaskodissa. Ilmavoimien Kiltaliitto täyttää nyt siis 20 vuotta.

Ilmavoimien Kiltaliitto (IVKL) on ilmapuolustuksen perinteitä vaalivien maanpuolustusjärjestöjen yhteistoimintaelin sekä edunvalvoja ja vaalii osaltaan maanpuolustusaatetta ja ilmailuhenkeä.

Liittoon kuuluu 11 ilmakiltaa, jäseniä on 3 452 ja olemme suurin piiri Maanpuolustuskiltojen Liitossa, joka on Suomen kaikkien maanpuolustuskiltojen katto-organisaatio.

Kiltaliittomme puheenjohtajana kuulun Maanpuolustuskiltojen Liiton hallitukseen.

Ilmakiltojen lisäksi perinteitämme vaalii kahdeksan ilmasiltaa ja seitsemän muuta yhteisöä, esimerkkeinä Pilvenveikot ja Aurinkolaivue.

Siis varsin merkittävä ja iso yhteisö.

Ilmavoimien killat ovat aktiivisia toimijoita, ja ovat vuosien saatossa saaneet paljon aikaiseksi. Ehkä näkyvin on Pilven Veikko –lehti.

Se on ainoa ilmavoimallinen julkaisu maassamme. Se on saanut vuosien saatossa lukuisia kunniamainintoja ja on valittu kolme kertaa vuoden kiltalehdeksi. Sen kustantamista tukee merkittävästi Ilmavoimien tukisäätiö ja Ilmavoimien yhteistyökumppanit sekä Ilmavoimat tuottamalla sisältöä.

Kiltojemme toimesta on tuotettu lukuisa määrä Ilmavoimien historian kirjoja ja muita julkaisuja, rakennettu kymmeniä ilmailuhistorian muistomerkkejä eri puolelle Suomea, entisöity lentokoneita, järjestetty seminaareja ja tutustumismatkoja, tuettu Ilmavoimien koulutustoimintaa, palkittu varusmiehiä ja maanpuolustustyötä tekeviä ihmisiä.

Killat toimivat myös joukko-osastojemme ja niitä ympäröivän yhteiskunnan yhdistävänä tekijänä. Killat ylläpitävät ja kohottavat maanpuolustushenkeä kolmannen sektorin roolissa.

Tätä arvokasta työtä tekevät toki myös ilmasillat ja muut ilmapuolustuksen perinteitä vaalivat yhdistyksemme.

Kiitän Ilmavoimien kiltalaisia, ilmasiltalaisia ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme menneistä vuosista ja arvokkaasta maanpuolustustyöstä.

Toivotan kaikille onnea merkkipäivän johdosta ja voimia jatkaa tätä tärkeää toimintaa isänmaamme hyväksi myös tulevaisuudessa – Juha Suonperä 5

Päätoimittajalta

Pilven Veikko – llmavoimalaisten tärkeä yhdysside ”Mitä niillä kaiken maailman lehdillä tekee, eihän niitä jouda lukemaan, täällä tehdään töitä”, totesi Saimaalla kesät seilaavan höyryhinaajan kippari haastattelussa, kun häneltä kysyttiin, kuinka laivalla seuraatte ajankulkua, tuleeko laivalle mitään lehtiä. Haastattelu oli maakunnallisessa lehdessä joskus 1960-luvun loppupuolella, aikana jolloin työ vielä täytti tekijänsä päivän ja toimi tekijöidensä yhdyssiteenä.

Tämän päivän työympäristö on muuttunut ja osittain pirstoutunut niin, että työ yhdistävänä tekijänä on vain hyvin pienten ryhmien kesken.

Yhdistäväksi tekijäksi ovat tulleet ammatilliset-, järjestö- ja jäsenlehdet, jotka vahvistavat yhteisön jäsenten yhteenkuuluvuutta, ne tarjoavat samanhenkistä ajankulua, ammatti- ja jäsenkeskeistä tietoa, ovat julkaisupaikkana yhteisön kirjallisille ja kuvallisille tuotoksille. Järjestölehti myös yhdistää ja vahvistaa jäsenistönsä identiteettiä.

Pilven Veikko, Ilmavoimien Kiltaliiton järjestö- ja jäsenlehti, edustaa vielä nuorta ikäpolvea vanhimpien, lähes 100-vuotiaiden, jäsenlehtien joukossa, mutta Pilven Veikko on jo osoittanut tärkeän tehtävänsä vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien ja vaalivien ilmapuolustuskiltojen yhdyssiteenä.

Lehti on myös tarjonnut sivujaan Ilmavoimien tiedotuskäyttöön, kun he ovat halunneet kertoa toiminnastaan tai tärkeistä hankkeistaan aktiivipalveluksesta pois siirtyneille kiltalaisille ja jopa suurelle yleisölle. Sisällöltään Pilven Veikko on maanpuolustusaatetta ja -perinnettä vaaliva sekä ilmailuhenkinen. Lehden suuri avaustajakunta on 6

Pilven Veikko 1/2016

sekä aktiivipalvelussa olevia ilmavoimalaisia tai yhdentoista ilmakillan, kahdeksan ilmasillan sekä seitsemän muun ilmapuolustusperinteitä vaalivien järjestöjen jäseniä. Heidän asiantuntemuksensa on lehdelle merkittävä apu niin historian kuin nopeasti kehittyvän ilmapuolustusosaamisen alueelta. Myös kiltojen ja muiden ilmailuhenkisten parissa olevien perinnejärjestöjen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan jokaisessa lehdessä kiltojen ja järjestöjen omilla sivuilla.

Pilven Veikko on valtakunnallinen lehti, sen levikki jäsenistöön ja tärkeisiin yhteistyökumppaneihin on keskimäärin 4.000 kappaletta ja lukijoita arvioidaan olevan noin 10.000. Ilmavoimien Kiltaliiton jäsenkillat avustavat sisällön tekemisessä ja tukevat lehteä mainoshankinnassa.

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, joten se ei ole uutislehtenä merkittävä, mutta se on vapaaehtoisen maanpuolustuksen taustavaikuttajana ja ilmavoimalaisten yhteenkuuluvuuden keskeinen side, vaikka joillakin killoilla on myös omia julkaisuja. Pilven Veikko on edelleen perinteinen ”printtilehti”, mutta tämänpäivän toive etenkin nuoremman lukijakunnan parissa olisi sähköinen lehti. Pilven Veikon toimitus on tietenkin pienellä muutostyöllä valmis kokeilemaan sähköistä lehteä, mutta ainakin alkuvuosina pitäisi julkaisun olla molemmissa muodoissa, sillä kaikilla lukijoillamme ei vielä ole valmiutta omaksua yksinomaan sähköistä painosta lehtenään.

Olipa Pilven Veikon julkaisuasu paperinen tai sähköinen, uskon lehden tulevan luetuksi ja kiinnostavan tulevaisuudessakin Ilmavoimien Kiltaliiton jäseniä. Lehti ei jää lukematta kuin hinaajan kipparilta, vaan on odotettu ja toivottu yhdysside ilmailuhenkiselle lukijakunnalleen tulevinakin vuosikymmeninä. Mielipidettäni tukee myös tunnustus, minkä Pilven Veikko sai juuri MPKL:n kevätkokouksessa.

Vuoden Kiltalehti 2015: Pilven Veikko • hyvä perehdytys ilmavoimien koulutusmuutokseen ja lisäksi Kunniamaininta lehtiartikkelista:

Pilven Veikko Harri Rintala, Sotilaslentäjän fyysinen kuormittuminen, kunto ja työperäiset terveyshaitat. • hyvää yleistietoa sotilaslentäjien ammatin kuormittavuudesta – Ossi Kurki

Ilmavoimien komentajisto

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Kim Jäämeri

Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Tolla

Lapin Lennoston komentaja, eversti Mikko Kauppala

Karjalan Lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen

Ilmasotakoulun johtaja, eversti Kimmo Hyvärinen

Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Pasi Jokinen

Ilmavoimat tänään Suomen ilmavoimat on tällä hetkellä kompaktissa paketissa: Lapin, Satakunnan ja Karjalan lennosto keskittyvät operatiiviseen toimintaan. Niiden tehtävä on valvoa ja vartioida Suomen ilmatilaa ja sen koskemattomuutta.

Ilmasotakouluun on keskitetty suurelta osin henkilöstön ja varusmiesten koulutus. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Ilmavoimissa aloitettiin myös uuden taistelutavan käyttöönotto. Henkilöstöä koulutetaan suojautumaan ja mukautta-

2016

Satakunnan Lennoston komentaja, eversti Juha-Pekka Keränen

Lyhyesti maan toimintaansa nopeasti vaihtelevien uhkien varalta.

Pilven Veikon lukijat pyritään pitämään ajan tasalla Ilmavoimien muutoksista, tapahtumista ja kehityksestä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti ei ehdi päivän uutisiin mukaan, mutta kerromme harjoituksista, kalustomuutoksista, monipuolisesta osallistumisesta kansainväliseen toimintaan seuraavissa jutuissa.

7

Ilmavoimien 98. vuosipäivän juhlassa palkittiin ansioituneita on ollut debriefing-toiminnan rakentaminen tukemaan Ilmavoimien kriisityötä. Hän on luonut kokonaisuuden koulutusjärjestelmän ja ylläpitänyt sitä kouluttamalla niin oppilaita kuin alan asiantuntijoita. Hänen ammattitai• Kenttärovasti Sauli Keskiselle on myön- toaan kunnioitetaan yli organisaatiorajojen. netty Suomen lentomerkki tähystäjälle Ho- Kenttärovasti Keskinen jää täysin palvelleena noris Causa. Kenttärovasti Sauli Keskinen eläkkeelle 1.5.2016. on luonut pitkän uran Ilmavoimissa hoitaen tehtäviään innokkaasti sekä kaikki henkilös- • Sotakelpoiselle hävittäjäohjaajalle tai taistöryhmät huomioon ottaen. Hänen kanssaan telunjohtajalle myönnettävän Sarvannon ihmiset ovat pystyneet toimimaan helpos- sarja -kiertopalkinnon saa majuri Ville ti ilman sotilasarvoihin katsomista. Hän on Repo Satakunnan lennostosta. Majuri luontevasti esiintynyt Ilmavoimien edustajana Repo on tehnyt ansiokasta ja pitkäjänteistä ja puolestapuhujana eri tilaisuuksissa. Kent- työtä ilmavoimien hävittäjätaktiikan ja taistärovasti Sauli Keskisen kenttärovastiaikana telunhallintamenetelmien kehittämiseksi. ilmavoimien sotilaspappien tekemän työn merkittävyys on kehittynyt nykyiseen tasoon- Kenttärovasti Sauli Keskinen ja rovastinna Anneli sa. Tällä hetkellä kaikissa ilmavoimien hallin- juhlistamassa Saulille myönnettyä Suomen lentotoyksiköissä on vakinainen sotilaspappi. Hä- merkkiä tähystäjälle h.c. Suomen ilmavoimamusenen merkittävin kehitystyönsä Ilmavoimissa ossa. Kuva Leena Tiainen.

Ilmavoimat palkitsee ansioitunutta henkilöstöä perinteisillä kiertävillä muistopalkinnoilla, jotka luovutetaan vuosipäivän päiväjuhlassa Tikkakoskella.

8

Pilven Veikko 1/2016

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jäämeri luovuttaa Lentäjäritarimaljan Lapin Lennoston komentaja, eversti Mikko Kauppalalle.

• Lentäjäritarin maljalla palkitaan Lapin lennosto. Mannerheim-ristin ritarien Ilmavoimille luovuttama kiertopalkinto annetaan vuosittain Ilmavoimien joukko-osastolle, jonka lentävä henkilöstö kerää eniten pisteitä eri lajeissa järjestettävissä osakilpailuissa. Palkinto jaetaan nyt 36. kerran.

• Ansioituneelle sotilaslentäjälle myönnettävän Maaherran maljan saa majuri Antti Parviainen Satakunnan lennostosta. Majuri Parviaisella on ollut merkittävä rooli Ilmavoimien uuden kuljetuskonekaluston suorituskyvyn kehittämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa.

• Diplomi-insinööri Henry Paajanen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnasta palkitaan lentoteknisen alan henkilöstölle myönnettävällä Sud Aviation -maljalla. Paajanen on henkilökohtaisella panoksellaan ja ammattitaidollaan ollut avainasemassa Hornetin huoltojärjestelmän kehittämistyössä. Kehitystyö on ollut päämäärätietoista ja pitkäjänteistä ja kaikissa huoltojärjestelmään tehdyissä muutoksissa on johtoajatuksena ollut lentoturvallisuuden varmistaminen.

• Ilmavoimien esikunnassa työskentelevä insinöörimajuri Vesa Ek palkitaan viestija tutka-alan henkilöstölle myönnettävällä O.F.E.M.A. -maljalla. Ek on erinomaisella johtamistoiminnalla ja työkokonaisuuden suunnittelulla yhdessä asiantuntevan työryhmänsä kanssa vastannut käytössä olevien

johtamisjärjestelmäalan järjestelmien siirrosta uuteen verkkoinfrastruktuuriin.

• Ilmavoimien toimintaa tukevissa tehtävissä palvelevalle henkilöstölle myönnettävällä ITT-maljalla palkitaan kapteeni Timo Osmala Ilmasotakoulusta. Osmala on kehittänyt ja luonut toimintamalleja, joiden avulla sotaharjoitusten pelitoiminta on aiemmasta merkittävästi tehostunut ja harjoituksista on saatu luotua aiempaa huomattavasti todenmukaisempia, paremmin suorituskykyä mittaavia ja kehittäviä sekä kustannustehokkaampia.

• Liikunta-alan tunnustuspalkintona jaettavalla Finnair-maljalla muistetaan yliluutnantti Juha Puustista Satakunnan lennostosta. Yliluutnantti Puustinen on tehtävässään kehittänyt Satakunnan lennoston liikuntapaikkoja monipuolisesti ja innovatiivisesti.

• Everstiluutnantti Paavo Janhusen muistomalja -tunnustuspalkinto myönnetään yksittäiselle henkilölle tai henkilöryhmälle, joka lentopalvelukseen liittyen on neuvokkaalla ja järkevällä toiminnallaan estänyt yksilöidyssä tilanteessa välittömästi uhkaavan vaaran, vaurion tai onnettomuuden tai estänyt niiden seurauksena olevan haitan laajenemisen tai edistänyt muulla toiminnallaan erinomaisesti ilmavoimien lentoturvallisuutta. Tänä vuonna palkinnon saa ylikersantti Sampo Korsulainen Karjalan lennostosta.

9

Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskone ja Yhdysvaltojen A-10 -rynnäkkökoneita yhteistoimintaharjoituskierroksella Suomen ilmatilassa syksyllä 2015. Kuva: Ilmavoimat.

Lähde: www.ilmavoimat.fi

Yhdysvaltalaisen lento-osaston vierailu Yhdysvaltain Oregonin kansalliskaartin (Oregon ANG) Boeing F-15C -hävittäjäosasto tekee 9.–20. toukokuuta laivuevierailun Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:een.

Vierailu on osa ilmavoimien vuodelle 2016 suunniteltua harjoitustoimintaa. Oregon Air National Guardin eli ANG:n vierailu tuo Karjalan lennoston Rissalan tukikohtaan 6–8 F-15C -ilmaherruushävittäjän lento-osaston sekä 70–100 henkilöä. Laivuevierailun aikana F-15-koneet osallistuvat kahdenväliseen harjoitustoimintaan ilmavoimien Hornetkaluston kanssa sekä mahdollisesti Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa tapahtuvaan Cross Border Training (CBT) -harjoitustoimintaan.

Ilmavoimat on tehnyt monipuolista yhteistyötä Yhdysvaltojen asevoimien kanssa 1990-luvun Hornet-monitoimihävittäjien hankintaprosessin käynnistymisestä alkaen. Ensimmäinen F-15hävittäjien laivuevierailu Suomeen tapahtui vuonna 1997, kun Yhdysvaltain ilmavoimien 48th Fighter Wing vieraili Pirkkalan tukikohdassa. Ilmavoimat harjoittelee yhdysvaltalaisten lento-osastojen kanssa säännöllisesti.

10

Pilven Veikko 1/2016

Esimerkiksi vuonna 2015 ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjät ja Hawk-suihkuharjoituskoneet lensivät niin sanottuja yhteistoimintaharjoituskierroksia Suomen ilmatilassa Baltian lentotukikohtiin tukeutuneiden Yhdysvaltain F-16 -hävittäjien ja A-10 -rynnäkkökoneiden kanssa. Vuosina 2015 ja 2013 Yhdysvaltojen ilmavoimat osallistui hävittäjäkalustolla Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa järjestettävään Arctic Challenge Exercise (ACE) -lentotoimintaharjoitukseen.

Vuoden 2013 ACE-harjoituksessa mukana oli noin 30 Yhdysvaltojen ilmavoimien F-15 -hävittäjää. Vuonna 2015 Yhdysvallat osallistui ACE-harjoitukseen F-16-kalustolla.

Lentoharjoitustoiminnan ja laivuevierailujen lisäksi ilmavoimat tekee yhteistyötä Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa muun muassa ilmatankkauskoulutustoiminnassa. Yhdysvaltojen ilmavoimat tukee ilmavoimien Hornet-ohjaajien ilmatankkauskelpuutusten ylläpitämistä lähettämällä ilmatankkauslentokoneen koulutustarkoituksessa Suomeen yleensä kahdesti vuodessa. Tämän vuoden koutukset on määrä järjestää touko- ja syyskuussa.

Lähde: www.ilmavoimat.fi

Heavy Airlift Wing (HAW)

Ilmavoimalaisia monikansallisen yhteistyön eturintamassa

Monikansallisessa raskaassa lennostossa palvelee Puolustusvoimien lähettäminä neljä logistiikan ja sotilasilmailun ammattilaista. Loppusyksystä ensimmäinen heistä liittyy monikansallisiin C-17 -lentomiehistöihin matkamekaanikon eli Flying Crew Chiefin tehtävässä. Kuva: HAW/Juha Vehokari.

11

Suomi on ollut vuodesta 2008 mukana Strategisen ilmakuljetuskyvyn hankkeessa, joka tuottaa raskaiden C-17-sotilaskuljetuskoneiden suorituskykyä kahdelletoista jäsenmaalleen. Unkariin sijoitettua konelaivastoa operoi Monikansallinen raskas lennosto, jossa palvelee neljä suomalaista.

Yksi heistä liittyi ensimmäisenä suomalaisena osaksi monikansallisia C-17 -lentomiehistöjä talvella 2015. Ylikersantti Olavi Reponen on työskennellyt vuoden 2014 marraskuusta lähtien työyhteisössä, jota voi perustellusti sanoa ainutlaatuiseksi.

Tikkakoskella Ilmasotakoulussa raskasajoneuvojoukkueen johtajana päätoimisesti työskentelevä Reponen siirtyi viime vuonna määräaikaiseen tehtävään länsiunkarilaisessa Pápan lentotukikohdassa toimivaan Monikansalliseen raskaaseen lennostoon. Kansainvälisesti nimellä Heavy Airlift Wing (HAW) tunnettu lennosto on maailman ensimmäinen sotilaskuljetuslentokoneita operoiva monikansallinen joukko-osasto. Sen tehtävänä on tuottaa kolmen raskaan Boeing C-17 Globemaster III -kuljetuskoneen suorituskykyä Strategisen ilmakuljetuskykyhankkeen eli Strategic AIrlift Capabilityn (SAC) 12 jäsenmaan tarpeisiin. Reposen tehtävänä on lennoston, englanniksi Heavy Airlift Wingin (HAW), Aerial Port -ryhmän jäsenenä vastata C-17-kuljetuskoneiden rahdin kuormausten suunnittelusta ja toimeenpanosta.

– Aerial Port -tiimissä vastuullamme on suunnitella ja toteuttaa kuormaus niin, että se vastaa ilmakuljetusta koskevia turvallisuusmääräyksiä. Työvälineenä ovat niin suunnittelussa käytettävät tietokoneet kuin erilaiset kuormausajoneuvotkin, Reponen kertoo.

Olavi Reposen lisäksi HAW:ssä työskentelee myös kolme muuta Puolustusvoimien henkilöstöön kuuluvaa sotilasilmailun ja logistii12

Pilven Veikko 1/2016

kan ammattilaista. Yhteensä HAW:ssä palvelee yhteensä 135 sotilasta ja siviiliä kaikkien kahdentoista jäsenmaan ollessa edustettuina sen henkilöstössä.

– Suomen kontingentti on tiivis, mutta myös lennoston kansallisuusrajat ylittävä ryhmähenki on erinomainen. Esimerkiksi omalla työpisteelläni on väkeä kuudesta eri maasta, ja me pidämme yhtä sekä työssä että vapaa-aikana. Pulaa ilmakuljetuskyvystä SAC-hankkeen juuret ovat 2000-luvun alkupuoliskolla. Tuolloin joukko puolustusliitto Naton jäsen- ja rauhankumppanimaita ryhtyi pohtimaan tapoja kehittää eurooppalaisten valtioiden kykyä vastata nopeasti ilmenevien sotilaallisten ja humanitääristen kriisien asettamiin logistisiin haasteisiin.

Perinteisesti Euroopan maiden ilmavoimilla on ollut käytössään pääsiassa pientä tai keskisuurta kuljetus- ja yhteyskonekalustoa, jonka kyky kuljettaa rahtia tai henkilöstöä mantereen ulkopuolisiin kohteisiin on ollut rajallinen. Ongelmia on aiheuttanut myös harvalukuisen ja operointikuluiltaan korkean raskaamman kuljetuskonekaluston nouseva kysyntä laajamittaisten kriisien aikana.

Ratkaisuna haasteisiin nähtiin Euroopan maiden sotilaallisen strategisen ilmakuljetuskyvyn vahvistaminen yhteisesti omistetun ja operoidun suorituskyvyn käyttöönoton avulla.

SAC:n perustamissopimuksen allekirjoittivat vuonna 2008 Alankomaat, Bulgaria, Liettua, Norja, Puola, Romania, Ruotsi, Suomi, Slovenia, Unkari, Viro ja Yhdysvallat. Hankkeen lentokalustoksi valittiin Yhdysvaltain ilmavoimien menestyksekkäästi 1990-luvun puolivälistä lähtien käyttämä C-17-kuljetuskone, jonka kyky kuljettaa 77 tonnia monipuolista hyötykuormaa mannertenvälisillä etäisyyksillä vaativissa olosuhteissa oli todennettu käytännössä. Hankkeen perustamisen yhteydessä jäsenmaat sopivat osuuksistaan C-17-kaluston vuosittain tuottamasta 3165 lentotunnin kiintiöstä, jonka mukaan hankkeen toiminnan

Strategic Airlift Capability -hankkeella on käytössään kolme Boeing C-17 Globemaster III -sotilaskuljetuskonetta, joilla suoritetaan lentotehtäviä hankkeen kahdentoista jäsenmaan pyyntöjen mukaisesti. Koneet kantavat hankkeen isäntämaa Unkarin kansallisuustunnusta sekä kotitukikohtansa Pápan nimeä pyrstössään. Kuva: HAW/Ville Tuokko

C-17 on monipuolinen sotilaskuljetuskone, joka kykenee toimittamaan hyötykuormansa määränpäähänsä tarvittaessa laskuvarjopudotuksin. Kuvassa pudotetaan noin 400 kilogramman painoinen rahtilava Unkarissa syksyllä 2014 hyppyvuoroaan odottavien yhdysvaltalaisten laskuvarjojääkarien seuratessa suoritusta. Kuva: HAW/Juha Vehokari 13

kulut jaetaan. SAC:n lentotoiminta käynnistyi heinäkuussa 2009, ja jäsenmaat ovat sitoutuneet siihen kolmenkymmenen vuoden määräajaksi.

Suomella sata lentotuntia.

Syksyllä 2015 SAC-hankkeella on takanaan kuusi lentotoimintavuotta, joiden aikana C-17-kalusto on lentänyt noin 17 000 lentotuntia kuljettaen yli 51 000 tonnia rahtia ja 68 000 matkustajaa. C-17-lennoilla on tuettu jäsenmaiden Naton, YK:n ja EU:n kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvia joukkoja, humanitaarista avustustoimintaa sekä kansallisen puolustuksen ja harjoitus- ja koulutustoiminnan tarpeita.

SAC:n C-17-tehtäviä on lennetty miltei kaikkiin maanosiin. Euroopan ulkopuolella hanketta ovat työllistäneet erityisesti huoltolennot Afganistaniin sekä eräisiin Afrikan valtioihin kuten YK:n rauhanturvaoperaatioiden toiminta-alueille Maliin ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Myös Euroopassa tapahtuvaan harjoitus- ja koulutustoimintaan liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet viime vuosina. SAC-jäsenmaat ovat enenevissä määrin alkaneet hyödyntää C-17:n kykyä siirtää nopeasti suuria hyötykuormia, henkilöstöä ja ajoneuvoja hyvin lyhyillekin kiitoteille sekä mahdollisuutta suorittaa henkilöstön ja materiaalin laskuvarjopudotuksia.

– Pystymme reagoimaan jäsenmaiden pyyntöihin nopeasti. Niinpä vaihtelevat logistiikkatarpeet näkyvät meillä nopeasti siinä, millaisia tehtäväpyyntöjä saamme ja minne ne suuntautuvat, Olavi Reponen kertoo. – C-17:llä kuljetettava hyötykuorma voi vaihdella rahtikonteista ja -lavoista matkustajiin, ajoneuvoihin tai vaikkapa helikoptereihin. Lisäksi meillä on valmius valmistella rahtia ilmapudotuksia varten esimerkiksi pakkaamalla ja asentamalla laskuvarjoja, ja harjoittelemme ilmapudotustehtäviä Unkarissa kuukausittain.

Suomen kansallinen osuus SAC-hankkeessa 14

Pilven Veikko 1/2016

Yhdysvaltalaisvalmisteinen C-17 on suunniteltu toimimaan olosuhteissa, joissa koneeseen voi kohdistua esimerkiksi olkapääohjusten muodostama uhka. Sen torjumiseksi kone on varustettu omasuojajärjestelmällä, johon kuuluvat muun muassa rungon eri puolille sijoitetut soihdutuslaitteet. Kuva: HAW/Peter Snoj

on 100 vuosittaista C-17 -lentotuntia, joiden käytöstä päätetään keskitetysti Puolustusvoimissa. Everstiluutnantti Vesa Autere Pääesikunnan Logistiikkaosastolta kertoo, että logistiikan suunnittelun pääperiaatteena on löytää sopivin, nopein ja kustannustehokkain tapa vastaamaan erilaisiin kuljetustarpeisiin. Tässä vertailussa C-17-kuljetuskoneella on puolellaan selkeitä etuja. – SAC on mukana Puolustusvoimien logistiikan kokonaisuudessa osana kansallisten ja kansainvälisten suorituskykyjen valikoimaa.

C-17:n keskeinen ominaisuus on sen turvallisuus, sillä koneen kehittyneet omasuojajärjestelmät mahdollistavat lentämisen kriisialueiden kohteisiin, joissa siihen kohdistuu esimerkiksi olkapääohjusten aiheuttama uhka.

SAC:n C-17:t ovat viime vuosina osallistuneet

Boeing C-17 Globemaster III Raskas sotilaskuljetuskone

Siipien kärkiväli: 51,74 m Pituus: 53,04 m Korkeus: 16,79 m Rungon halkaisija: 6,86 m Tyhjäpaino: 128 140 kg Suurin lentoonlähtöpaino: hyötykuorma:

265 352 kg 77 519 kg

Toimintamatka: Täydellä hyötykuormalla: 4 480 km 102 laskuvarjojääkarin kuormalla: 10 390 km Tyhjänä: 11 540 km Matkanopeus: 906 km/h (Mach 0.74) merenpinnan tasossa Voimanlähteet: 4 Pratt & Whitney PW2040 -suihkuturbiinimoottoria (á 18 340 kp / 179,9 kN)

Suomi on käyttänyt C-17-lentotuntejaan mm.

Resolute Support -operaation suomalaisosaston huoltamiseen. Kuvassa Afganistanista palaavia Puolustusvoimien RG32-partiajoneuvoja puretaan C-17-koneen rahtitilasta Pápan lentotukikohdassa. Kuva: HAW/Ville Tuokko

15

Suomen toimeksiannoista muun muassa Libanonin UNIFIL- sekä Afganistanin ISAF- ja Resolute Support -operaatioiden suomalaisjoukkojen huoltolentoihin.

Everstiluutnantti Autereen mukaan SACyhteistyö on myös mahdollistanut ennalta odotetusti C-17-konekaluston kapasiteetin tehokkaan yhteiskäytön Euroopan maiden kesken. – Etenkin Afganistanin-missioilla olemme harjoittaneet menestyksekästä pohjoismaista yhteistyötä. Olemme lentäneet lukuisia tehtäviä niin, että Suomen, Ruotsin ja Norjan hyötykuorma on koottu yhdeksi täydeksi koneelliseksi. Näin C-17:n kapasiteetti on täydessä käytössä. – Lisäksi olemme mukana yhteiseurooppalaisessa ATARES-ohjelmassa, joka mahdollistaa erilaisten kuljetuskoneiden tuntien vaihtamisen. Jos esimerkiksi emme tarvitse C-17:n koko kapasiteettia jonkun tietyn kuljetustarpeen täyttämiseen, voimme vaihtaa SAC-lentotunteja toisten maiden kanssa tarpeeseemme sopivan pienemmän kuljetuskaluston tunteihin.

Matkamekaanikko astuu riviin SAC-hanke on kuuden toimintavuotensa aikana tuottanut Puolustusvoimille logistiikan suorituskyvyn lisäksi myös kokemusta ja osaamista kansainvälisestä sotilasilmailuympäristöstä ja logistiikasta. Kaiken kaikkiaan kymmenen suomalaisia on ehtinyt palvella Pápassa

vuodesta 2009 lähtien. Olavi Reposen mukaan HAW:n suomalaishenkilöstö on pääasiassa toiminut esikunta- ja lentotoiminnan tukitehtävissä. Loppuvuodesta Suomi tekee kuitenkin SAC:ssä uuden merkittävän aluevaltauksen, kun ensimmäinen suomalainen liittyy hankkeen lentävän henkilöstön joukkoon.

Heinäkuussa monikansallisen raskaan lennoston palvelukseen astui Ilmavoimia edustava lentoteknillisen alan asiantuntija, joka syksyn aikana kouluttautuu C-17:n teknisistä järjestelmistä lentotehtävien aikana vastaavaksi Flying Crew Chiefiksi, eli suomalaisittain matkamekaanikoksi.

Ensimmäisen operatiivisen lentotehtävänsä suomalainen C-17 -lentomiehistön jäsen suorittaa todennäköisesti alkutalven aikana.

– Lentävään henkilöstöön osallistuminen on hieno asia meille, Olavi Reponen toteaa. Se on avaa uuden kansainvälisen näyteikkunan suomalaiselle sotilasilmailuosaamiselle. Lisäksi muiden HAW-tehtävien tavoin tämäkin uusi aluevaltaus tuottaa osaamista kotiinviemisiksi vakituisiin tehtäviin Puolustusvoimissa.

Täällä oppii oman työtehtävänsä lisäksi paljon kokonaisvaltaisesti sotilasilmailusta, logistiikasta ja – tietenkin toiminnasta kansainvälisessä yhteisössä.

Lisätietoa SAC:stä hankkeen kotisivulla: www.sacprogram.org

Boeing C-17 Globemaster III -sotilaskuljetuskone Esimerkkejä hyötykuormasta: • 18 ilmapudotettavaa Container Delivery System (CDS) -rahtikuormalavaa (á 400 kg) • 188 matkustajaa • 102 laskuvarjojääkäriä varusteineen • Kaksi kuljetuspanssariajoneuvoa • Yksi taistelupanssarivaunu • Kaksi NH90-kokoluokan kuljetushelikopteria Ominaisuuksia • Kyky vastaanottaa polttoainetta ilmatankkauksessa • Omasuojajärjestelmä maasta ilmaan -ohjuksia vastaan • Kykenee toimimaan vähintään 900 metrin päällystämättömältä kiitotieltä 16

Pilven Veikko 1/2016

20 vuotta Ilmavoimia palvellut

Hornet-kalusto on suorituskykynsä huipulla

Ilmavoimien Horneteja käytetään Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtäviin sekä koulutus- ja harjoitustoimintaan kotimaassa ja ulkomailla. Kuva: Derek Bower / Ilmavoimat.

Marraskuussa 2015 tuli kuluneeksi 20 vuotta Ilmavoimien ensimmäisten Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjien vastaanottamisesta. Ilmavoimien pääkaluston muodostava Hornet uudisti saapuessaan Suomen ilmapuolustusta ja mahdollisti konetyypin käyttötavan ja järjestelmien suunnitelmallisen ja jatkuvan kehittämisen. Tällä hetkellä elinkaarensa puolivälissä oleva monitoimihävittäjäkalusto on suorituskykynsä huipulla.

Valtioneuvosto päätti vuonna 1992 yhteensä 64 yhdysvaltalaisvalmisteisen Hornet-monitoimihävittäjän hankinnasta Ilmavoimien ikääntyvän Draken- ja MiG-torjuntahävittäjäkalus-

ton korvaajaksi. Ensimmäiset neljä Hornetia laskeutuivat Yhdysvalloista alkaneen siirtolennon päätteeksi 7. marraskuuta 1995 Pirkkalan tukikohtaan. Ilmavoimat vastaanotti vuoteen 2000 mennessä yhteensä 57 kotimaassa koottua yksipaikkaista C-mallin koneyksilöä sekä seitsemän Yhdysvalloissa rakennettua D-mallin Hornetia. Hornet-hankinta merkitsi 1990-luvulla Suomen ilmapuolustukselle merkittävää kehitysaskelta. Hankinnan myötä Ilmavoimat siirtyi perussuunnittelultaan vuosikymmeniä vanhasta hävittäjäkalustosta uusimman ilmapuolustusta koskevan kokemuksen ja tiedon perusteella kehitettyynnykyaikaiseen kone17

Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg Hornetien 20-vuotisjuhlassa marraskuussa 2015 Pirkkalassa. Kuva: Joni Malkamäki/Ilmavoimat

tyyppiin.Tämänhetkinen 62 koneyksilöstä koostuva Hornet-kalusto muodostaa Ilmavoimien suorituskyvyn selkärangan.

Horneteja on käytetty Ilmavoimissa monipuolisesti Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtäviin sekä koulutus- ja harjoitustoimintaan kotimaassa ja ulkomailla.

Hornetin järjestelmiä ja käyttötapaa on suunnitelmallisesti kehitetty Ilmavoimissa koko konetyypin elinkaaren ajan niin, että sen suorituskyky on tällä hetkellä korkeimmillaan Ilmavoimien toimintaympäristöön nähden.

Merkittävimpiä Hornet-kaluston palvelusuran aikana toteutettuja päivityshankkeita ovat kaksi Mid-Life Update -elinkaaripäivitystä. Vuonna 2010 päätökseen saatu MLU 1 ylläpiti ja kehitti muun muassa koneen ilmataistelukykyä.

18

Pilven Veikko 1/2016

Vuonna 2016 päätökseen tuleva MLU 2 tuo koneisiin muun muassa kyvyn kauaskantoisen ilmasta maahan -täsmäaseiden käyttämiseen.

Näillä jo hankintavaiheessa suunnitelluilla päivityshankkeilla Hornetin suorituskyky vastaa hyvin toimintaympäristön kehitykseen 2020luvun loppupuolelle.

Hornet-kalustoa käytetään Ilmavoimissa 2020-luvun loppuun asti, jolloin sen korvaa syksyllä 2015 käynnistetyn HX-hankkeen myötä konetyypin korvaajaksi hankittava, monitoimihävittäjään perustuva suorituskykyratkaisu.

Lähde www.ilmavoimat.fi

HX-HANKE Hornet hävittäjän korvaaminen uudella kalustolla on ollut julkisuudessa ja otsikoissa jo joitakin vuosia. Jo pitkään on ollut tiedossa, että Hornet-kaluston suunniteltu elinkaari päättyy ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Kaluston käyttöikää rajoittaa kolme päätekijää: suhteellisen suorituskyvyn heikkeneminen, koneen järjestelmien, varaosien ja ohjelmistojen saatavuus sekä rakenteiden väsyminen.

Virallisemmin asiasta alettiin puhua syksyllä 2014, jolloin puolustusministeri Carl Haglund asetti esiselvitystyöryhmän selvittämään perusteet hankkeen mahdolliselle käynnistämiselle. Aloitus oli oikea-aikainen, koska kokemusten mukaan uuden hävittäjän hankinta on noin 15 vuoden projekti.

Työryhmän tehtävänä oli laatia perusselvitys, jota voitaisiin myöhemmin käyttää päätöksenteon ja virallisen valmistelun tukena.

Esiselvitysryhmässä oli jäseninä puolustusministeriöstä, ilmavoimista sekä pääesikunnasta. Työryhmän puheenjohtajana toimi entinen ilmavoimien komentaja kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen. Työryhmän julkinen raportti luovutettiin kesäkuussa 2015 nykyiselle puolustusministerille Jussi Niinistölle. Raportti on luettavissa puolustusministeriön verkkosivuilta www.defmin.fi Raportissa työryhmä esittää, että Hornetkaluston suorituskyky korvataan monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Hävittäjäkaluston suorituskyky on välttämätön osa ilmapuolustusta mutta myös merkittävä lisä pyrittäessä vaikuttamaan maalla ja merellä oleviin kohteisiin. Raportin mukaan hävittäjäkaluston suorituskykyä täydennetään ilmatorjunnan suorituskykyä sekä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää kehittämällä.

Tämän päätöksen perusteella puolustusvoi-

mat käynnisti syksyllä 2015 hävittäjähankkeen Hornetin korvaamiseksi. Hankkeesta käytetään nimeä HX-hanke. Hankkeessa on mukana suuri joukko asiantuntijoita Ilmavoimien esikunnasta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta sekä myös Puolustusministeriöstä ja Pääesikunnasta.

HX-hankkeen ensimmäinen merkittävä tehtävä on ollut valmistella ja lähettää tietopyynnöt hävittäjäehdokkaita edustavien valtioiden hallituksille. Tietopyynnöt lähetetään hallituksille, koska hallitukset käytännössä sanelevat millaista teknologiaa konevalmistajat saavat ulkomaille myydä.

Tietopyynnön tarkoituksena on selvittää, mitkä hävittäjäkoneet ovat Suomelle varteenotettavia vaihtoehtoja, ja selvittää alustavia hintatietoja sekä eri koneiden käyttö- ja huoltoperiaatteita. Tietopyynnössä ei kuitenkaan kysytä tietoja ainoastaan hävittäjästä vaan tietopyynnön tarkoituksena on myös saada myyjämailta tietoa esimerkiksi siitä miten koneita voitaisiin käyttää tehokkaimmin Suomen toimintaympäristössä ja millaisilla aseilla ne pitäisi aseistaa.

Tietopyynnöt lähetetään seuraavien maiden hallituksille seuraavista kone-tyypeistä (suluissa valmistajat): • Iso-Britannia, Eurofighter (Alenia Airmachi, Airbus ja BAE Systems - konsortio ) • Ranska, Rafale (Dassault) • Ruotsi, JAS-39 (Saab) • Yhdysvallat F-35, F-16 (Lockheed Martin), F-15, F-18 (Boeing) Tietopyyntöihin pyydetään vastaukset lokakuun 2016 loppuun mennessä. Tietopyynnön vastausten analyysin perusteella 19

HX-hanke valmistelee yksityiskohtaisen tarjouspyynnön, joka lähetetään keväällä 2018.

Tarjouspyynnön lähettäminen merkitsee käytännössä Suomen sitoutumista hävittäjähankintaan ja edellyttänee Suomen hallituksen lupaa.

Tarjouspyynnön vastaukset käynnistävät laajan ja kattavan evaluointiprosessin 2019 – 2020. Alustavasti hävittäjävalinnan päätöksentekoalueiksi on määritetty suorituskyky, elinkaarikustannukset, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset sekä kotimaisen teollisuuden osallistuminen ja huoltovarmuus. Näistä keskeisin osa-alue hävittäjää valittaessa on suorituskyky. Evaluoinnin tekevät puolustusvoimien ja puolustusministeriön parhaimmat asiantuntijat ja siihen sisältyy myös talvella tapahtuvat käytännön kokeet Suomessa. Prosessin lopputuotteena syntyy puolustushallinnon esitys hankittavasta hävittäjästä ja niiden määrästä.

Hävittäjävalinta on turvallisuus- ja puolustuspoliittisesti sekä taloudellisesti erittäin merkittävä päätös ja sen myötä poliittisen päätöksenteon merkitys on suuri. Lopullisen päätöksen hävittäjähankinnasta tekee vuonna 2019 aloittava hallitus ja hankkeen rahoituksesta päättää eduskunta budjettivaltansa nojalla.

Hankkeen suurimpana haasteena tällä hetkellä on henkilöstön riittävyys tietopyyntöja tarjouspyyntövaiheessa saatavien suurten tietomäärien käsittelyyn ja analysointiin sekä tiedon jalostaminen päätöksentekijöille ymmärrettävään ja vertailukelpoiseen muotoon.

– Seppo Pietiläinen HX program manager Ilmavoimien esikunta

35-vuotias Hawk-kalusto palvelee ilmavoimia 2030-luvulle asti Joulukuun 16. vuonna 2015 tuli kuluneeksi 35 vuotta ilmavoimien ensimmäisen Hawksuihkuharjoituskoneen saapumisesta Suomeen. Aina käyttöönotostaan lähtien Hawkilla on ollut keskeinen rooli suomalaisten sotilaslentäjien koulutusjärjestelmässä.

Modernisoitu ja lisähankinnoilla vahvistettu Hawk-kalusto lentää ilmavoimissa 2030-luvun puoliväliin asti, jolloin siitä tulee puolustushaaran historian pisimpään palvellut konetyyppi.

Päätös Hawkien hankkimisesta ilmavoimien ikääntyvän Fouga Magister -suihkuharjoituskonekaluston seuraajaksi tehtiin vuonna 1977. Ilmavoimat etsi tuolloin modernia konetyyppiä, joka toimisi suomalaisten sotilaslentäjien lentokoulutusjärjestelmässä jat20

Pilven Veikko 1/2016

ko- ja taktisen koulutuksen työkaluna.

Uuden suihkuharjoituskoneen roolina oli toimia ohjaajaoppilaan ensikosketuksena suihkukonekalustoon mäntämoottorisella Vinka-alkeiskoulukoneella tapahtuneen lentämisen perusteiden opiskelun jälkeen.

Sen tuli voida myös valmentaa ohjaaja siirtymään turvallisesti ja tehokkaasti edelleen erittäin suorituskykyisen suihkuhävittäjäkonekaluston ohjaimiin. Huolellisen evaluointityön tuloksena ilmavoimien valinta kohdistui kolme vuotta aiemmin ensilentonsa tehneeseen brittiläisvalmisteiseen Hawker Siddeley (nykyään BAE Systems) Hawkiin.

Suomi oli myöhemmin menestyksekkääksi vientituotteeksi muodostuneen konetyypin ensimmäinen ulkomainen asiakas.

Ilmavoimien alkuperäinen Hawk-han- Ilmavoimilla on ollut käytössään vuodesta 1980 kinta käsitti viisikymmentä Mk 51-tyypin alkaen kolmea eri mallia edustavia Hawk Mk 51-, konetta. Neljä koneista rakennettiin Britan- 51A- ja 66-koneita. Kuva Ilmavoimat. niassa ja loput koottiin kotimaassa Valmetin Kuoreveden tehtailla. Ensimmäinen Hawk tari, taito-, osasto- ja yölentokoulutusta.HW tunnuksella HW-302 siirrettiin Ison-Bri- 2 -koulutusohjelmaan kuuluvassa taktisessa tannian Dunsfoldista Satakunnan lennoston lentokoulutuksessailmavoimissa hävittäjäohjaajiksi koulutettavat oppilaat perehdytetään Porin tukikohtaan 16.12.1980.

Hawk osoittautui ilmavoimien käytössä muun muassa ilmataistelun ja ilmasta maaluotettavaksi ja suorituskykyiseksi konetyy- han -toiminnan perusteisiin ennen siirtymispiksi. Sillä ovat saaneet 1980-luvulta lähtien tä vaativampaan Hornet-monitoimihävittälentokoulutusta lähes kaikki puolustusvoi- jäkalustoon.

Koulutuskäytön lisäksi Hawkeja käytetään mien ja rajavartiolaitoksen ohjaajat hävittäilmavoimissa myös muihin tehtäviin. Siipien jälentäjistä kuljetuskone- ja helikopterilenalle ripustetuilla ilmanäytteenottosäiliöillä täjiin.

Ilmavoimien Hawkit on tällä hetkellä si- varustettuna kone voi suorittaa saaste- ja säjoitettu Tikkakoskelle Ilmasotakoulun Hä- teilyvalvontaa.

Vuonna 2010 tämä kyky oli laajan julkivittäjälentolaivue 41:een, jossa konetyypillä koulutetaan puolustusvoimien ohjaajia sekä sen huomion kohteena, kun ilmavoimien toteutetaan ilmavoimien operatiiviseen toi- Hawkien keräämiä ilmanäytteitä käytettiin mintaan liittyviä tehtäviä. Hävittäjälentolai- Islannin tulivuorenpurkauksen ilmakehään vue 41:n alaisuudessa opiskelevat Maanpuo- levittämän tuhkan pitoisuuksien tutkimilustuskorkeakoulun ohjaajaopintosuunnan seen. Hawkeilla on myös rajattu kyky torjua oppilaat tutustuvat Hawkiin opintojensa suotuisissa olosuhteissa ilmamaaleja tykillä toisena vuonna alkavassa HW 1 -ohjelmas- tai infrapunaohjuksilla.

Lisäksi ilmavoimien virallinen taitolentosa, jossa lennetään tyyppi- suunnistus-, mit21

"... Hawkilla on 1980-luvulta lähtien lentokoulutettu lähes kaikki puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ohjaajat hävittäjälentäjistä kuljetuskoneja helikopterilentäjiin." " ... Hawk-kalusto lentää ilmavoimissa 2030-luvun puoliväliin asti..." osasto Midnight Hawks lentää Hawkeilla lentonäytöksissä ja yleisötapahtumissa.

Aiemmin Hawkeja on käytetty Ilmavoimissa myös ilmasta maahan -valokuvaukseen ulkoiseen ripustinsäiliöön asennetulla kameralla varustettuna.

Hawkit palvelevat vielä toistakymmentä vuotta Hawk-kaluston suorituskykyä on pidetty yllä ilmavoimissa sen pitkän palvelusuran aikana modernisointi- ja modifikaatiotöin sekä täydennyshankinnoin. 1990-luvun puolivälissä alkuperäisiin Mk 51 -koneisiin toteutettiin laaja rakennevahvistusohjelma.

Vuonna 1993 kalustoa täydennettiin hankkimalla Britanniasta seitsemän uutta Mk 51A -mallin konetta.Vuonna 2007 lisähankintoja jatkettiin ostamalla vielä 18 vähän käytettyä Sveitsin ilmavoimien Mk 66 -mallin konetta. Hawkien viimeisin laaja modernisointityö alkoi vuonna 2007, jolloin vähemmän lentäneiden koneyksilöiden perinteisillä analogisilla mittareilla varustettuja ohjaamojärjestelmiä nykyaikaistettiin muun muassa moderneilla näyttölaitteilla, tehtäväntallenninlaitteistoilla ja HUD-heijastinnäytöillä. Näiden, yhteistyössä Patria Aviationin kanssa toteutettujen muutostöiden ansiosta ilmavoimien Hawk-ohjaajan 22

Pilven Veikko 1/2016

Ilmavoimien Hawkien suorituskykyä on ylläpidetty konetyypin palvelusuran aikana modernisointi- ja modifikaatiotöin. Vuonna 2007 alkaneessa ohjaamopäivityksessä Hawk-ohjaajien työympäristö nykyaikaistettiin niin, että se vastaa pitkälti Hornetmonitoimihävittäjäkaluston ohjaamojärjestelyjä.

Kuva Ilmavoimat.

työympäristö on lähellä nykyaikaisia monitoimihävittäjiä, mikä osaltaan helpottaa ohjaajaoppilaan siirtymistä Hornet-kaluston ohjaimiin.

Ilmavoimien vanhimmasta Hawk-kalustosta osa on jo poistettu käytöstä eniten lennettyjen koneyksilöiden rungon ja järjestelmien elinkaaren päätyttyä. Osa koneyksilöistä on varastoitu lentävän kaluston varaosiksi ja joitakin on sijoitettu muistomerkeiksi sekä museoihin.

Vuodesta 2019 alkaen ilmavoimilla on palveluskäytössä yhteensä 31 ohjaamomodernisoinnin läpikäynyttä Hawkia. Niistä kahdeksan edustaa Mk 51-, seitsemän Mk 51 A- ja kuusitoista Mk 66-mallia.

Hawkien suunnitellaan palvelevan ilmavoimien lentokoulutusta aina 2030-luvun puoliväliin asti. Tuolloin Hawk-kaluston käyttöönotosta ilmavoimissa tulee kuluneeksi yli 50 vuotta, mikä tekee siitä puolustushaaraa ylivoimaisesti pisimpään palvelleen lentokonetyypin.

Ilmavoimien koulutuksesta oli laaja artikkeli Pilven Veikko 2/2015 -lehdessä. www.ilmavoimat.fi

Ilmavoimien Ilmailusta Ammatti -tapahtumat 2016 Tapahtumiin vapaa pääsy Satakunnan lennosto, Pirkkala tiistaina 17.5.2016 klo 12.00 – 19.00

Ilmasotakoulu Tikkakoski, Jyväskylä torstaina 19.5.2016 klo 12.00 - 15.00

Lapin lennosto, Rovaniemi keskiviikkona 25.5.2016 klo 10.00 – 14.00

Tausta Ilmavoimien kuvasta SAC C-17 Dispensing Flares

Tapahtumassa esitellään Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutusta sekä Satakunnan lennoston ja Ilmavoimien toimintaa ja kalustoa niin ilmassa kuin maassa. Päivän aikana on luvassa lukuisia esityslentoja sekä muuta mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa.

Ilmasotakoulu (Tikkakoski) Huimien lentoesitysten ohella on mahdollista tutustua maanäyttelyssä Hornetin ja Hawkin ja muun ilmavoimienkaluston lisäksi myös maavoimien kuljetushelikopteriin. Päivän tavoitteena on esitellä opiskelijoille ilmavoimissa tarjottavaa varusmieskoulutusta sekä tutustuttaa ilmailualan tarjoamiin ammatti- ja harrastemahdollisuuksiin. Tapahtuma on suunnattu opiskelijoiden ja koululaisten ohella kaikille ilmailusta kiinnostuneille. Tapahtumaalueelle vapaa pääsy.

Suomen Ilmavoimamuseo (Tikkakoskentie 125) ilmainen sisäänpääsy aikavälillä 09.00 - 17.00.

Perinteinen avoimien ovien tapahtuma Maunun Matissa. Tapahtumassa on mm. esityslentoja ja annetaan tietoa Ilmavoimien erikoiskoulutuksesta varusmiespalvelusta silmällä pitäen, sekä tietenkin mahdollisuuksista tehdä Ilmailusta ammatti!

Ilmassa • F/A-18 Hornet -lentonäytös •Bae Hawk -lentonäytös • Midnight Hawks -lentonäytös • L-70 Vinka -esittelylento Maassa •Kone-esittely F/A-18 Hornet

23

Vinkan korvaavan alkeiskoulukoneen hankinta jatkuu Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkaissut hankintailmoituksen alkeis- ja peruskoulukoneiden hankkimiseksi ilmavoimille. Hankittavilla lentokoneilla on tarkoitus korvata puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ohjaajien koulutukseen käytettävä Vinka-kalusto.

Vinkan elinkaari päättyy vuoden 2018 loppuun mennessä.

Konetyyppi on ollut ilmavoimien käytössä vuodesta 1980 ja sen käyttöikää on jatkettu 1990-luvun lopussa. Puolustusvoimien logistiikkalaitos joutui syksyllä 2015 keskeyttämään käynnissä olleen tarjouskilpailun Vinkan korvaamiseksi, koska riittävän kustannustehokasta vaihtoehtoa ei löytynyt. Tällöin pyrittiin hankkimaan uusia lentokoneita, ja alustava tarjous saatiin kahdesta eri konetyypistä. Toinen havaittiin ohjaamomitoituksensa vuoksi käyttötarkoitukseensa sopimattomaksi. Toisen suorituskyky ylitti merkittävästi Ilmavoimien minimitarpeen, ja konetyyppi oli hinnaltaan liian korkea suunniteltuun rahoitukseen nähden.

24

Pilven Veikko 1/2016

Logistiikkalaitos on yhteistyössä Ilmavoimien kanssa kartoittanut muita mahdollisuuksia hankkia riittävä lentokalusto budjetoidun rahoituksen puitteissa. Nyt lähetettävällä tarjouspyynnöllä tähdätään käytettyjen lentokoneiden hankintaan.

Tarjouspyynnön kohteena on 28−30 taitoja mittarilentokelpoista, siviilityyppihyväksyttyä alkeis- ja peruslentokoulutuskonetta sekä koulutus kaluston operointiin. Koneissa on oltava nokkapyöräteline ja sauvaohjaus. Koska kyseessä saattaa olla käytetty kalusto, on tarvittavat työvälineet, maalaitteet ja varaosat hankittava erikseen. Lisäksi koneiden mittarivarustusta varaudutaan modernisoimaan Ilmavoimien koulutustarvetta vastaavaksi.

Tarjoukset on pyydetty antamaan viimeistään 25.4.2016. Hankintapäätös pyritään tekemään ennen syyskuun loppua 2016.

Kuva: Ilmavoimat, Ville Tuokko Lähde: www.logistiikkalaitos.fi

Majuri, Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentaja Kai Naumanen

Suomen ilmatorjunnan nykytila ja kehitysnäkymät Johdanto Ilma-aseen muodostaman uhkan torjunnassa on ilmatorjunnalla oma keskeinen asemansa.

Ilmatorjuntajoukkojen käytöllä muodostetaan alueellista pysyvyyttä ja jatkuvaa läsnäoloa sekä samalla kyetään saavuttamaan kiistatonta kustannustehokkuutta. Ilmatorjunnan suorituskyvyillä vastataan ilma-aseen moninaiseen uhkakirjoon, niin ilma-alusten kuin erilaisten asetyyppien muodostamaan uhkaan. Tämä kuitenkin edellyttää useiden erityyppisten asejärjestelmien kokonaisuutta.

Suorituskykyjen vastakkainasettelu, jossa tietylle aseelle kehitetään aina vasta-asetta, on jatkuvaa kilpajuoksua. Tämä koskee luonnollisesti myös ilma-aseen ja ilmatorjunnan välistä suorituskykykamppailua. Keskeisiä tulevaisuuden kehityskohteita ilma-aseen osalta ovat ainakin johtamis- ja tiedonsiirtojärjestelmien digitalisoituminen, ilma-alusten ja aseiden häiveominaisuudet, ilma-alusten monitoimikyky, kaukovaikuttamiskyky sekä erilaiset lennokkijärjestelmät. Nämä ja monet muut ilmauhkan osa-alueet tulee huomioida kehitettäessä Suomen ilmatorjunnan kokonaisuutta ja suunniteltaessa puolustushaarojen operaatioita sekä laadittaessa joukkojen taistelusuunnitelmia.

On olemassa sanonta, että vain muutos on varmaa. Suomen ilmatorjunnassa muutos näyttäisi koskevan sekä määrää että laatua. Joukkojen lukumäärä on jatkuvasti vähenemässä, järjestelmien teknisyys ja verkottuneisuus korostuvat sekä ohjusjärjestelmät valtaavat alaa perinteiseltä ammusaseelta.

"Keskeisiä tulevaisuuden kehityskohteita ilma-aseen osalta ovat ainakin johtamis- ja tiedonsiirtojärjestelmien digitalisoituminen, ilma-alusten ja aseiden häiveominaisuudet, ilma-alusten monitoimikyky, kaukovaikuttamiskyky sekä erilaiset lennokkijärjestelmät."

Ilmapuolustus ja ilmatorjunta 2016 Puolustusvoimien ja puolustushaarojen doktriineja kirjoitetaan vielä osittain meneillään olevassa kenttäohjesääntötyössä. Juuri julkaistussa maaoperaatioita käsittelevässä kenttäohjesääntö 3.1:ssa ilmapuolustus (puolustuksellinen vastailmatoiminta) käsittää kaikki ne Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten toimenpiteet, joiden avulla • valvotaan valtakunnan ilmatilaa ja sen lähialuetta, • turvataan ilmatilan koskemattomuus, • suojataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ilmahyökkäyksiltä, • kulutetaan ilmoitse suuntautuvaa vihollista sekä • torjutaan ilmoitse suuntautuvat hyökkäykset.

Ilmapuolustukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat, Rajavartiolaitos sekä siviiliviranomaiset. Ilmapuolustus (puolustuksellinen vastailmatoiminta) jaetaan aktiivisen ja passiiviseen ilmapuolustukseen.

25

“ Ilmatorjuntajoukkoja on ensisijaisesti käytettävä siellä, missä suojan tarve on suurin; ei siellä, missä koneet lentävät.

Ilmatorjunnan on kuitenkin kyettävä tuottamaan ja tuotettava tappioita ollakseen uskottava.”

Ilmatorjuntaohjuspatterin 12 (NASAMS FIN) ohjuslavetti tulivalmiina. Kuva Ilmavoimat.

• Aktiivinen ilmapuolustus käsittää kaikki puolustukselliset toimet, joilla pyritään suoraan vaikuttamaan vastustajan ilma- tai ohjushyökkäyksiin tuhoamalla tai vähentämällä niihin käytössä olevaa voimaa. Aktiivinen ilmapuolustus rakennetaan yleensä kerroksittaiseksi, jolloin puolustajalla on useita mahdollisuuksia vaikuttaa ilmahyökkäyksiin ennen kuin ne ennättävät vaikuttaa sen kohteisiin, joukkoihin tai toimintoihin.

Aktiivisen ilmapuolustuksen keskeisimmät toiminnot ovat hävittäjätorjunta, ilmatorjunta ja elektroninen vaikuttaminen.

• Passiivinen ilmapuolustus käsittää kaikki muut keinot, joilla pyritään vähentämään vastustajan ilma- ja ohjushyökkäyksien vaikutusta. Passiivisen ilmapuolustuksen toimia ovat seloste- ja hälytyspalvelu, maastouttaminen, salaaminen ja harhauttaminen, hajauttaminen sekä linnoittaminen.

Passiivista ilmapuolustusta kutsutaan myös ilmasuojeluksi. Kaikkien joukkojen toteuttamalla ilmasuojelulla vaikeutetaan vastustajan maalittamisprosessia ja parannetaan omaa taistelunkestävyyttä.

Uudet ilmatorjunnan ohjesääntöt Ilmatorjuntaoppaaseen 2016 Ilmatorjunnan ohjesääntötyön tuloksena julkaistaan kuluvana vuonna 2016 uusi aselajin “doktriini”, Ilmatorjuntaopas.

26

Pilven Veikko 1/2016

Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?

Kuvataanko asioita vain uusilla käsitteillä ja uuden ajattelutavan saattelemana? Väittäisin, että muutosta on nähtävissä. Korvattavan Ilmatorjuntaopas 1:n mukaan “Ilmatorjuntajoukkoja on ensisijaisesti käytettävä siellä, missä suojan tarve on suurin; ei siellä, missä koneet lentävät. Ilmatorjunnan on kuitenkin kyettävä tuottamaan ja tuotettava tappioita ollakseen uskottava.”

Tulevassa Ilmatorjuntaoppaassa tämä ns. perusfundamentti on kirjattu seuraavaan muotoon: ”Ilmatorjuntajoukkoja on käytettävä alueilla, joilla taistelevat joukot ovat toimintansa vuoksi erityisen alttiita ilmatoiminnalle, ajan tai alueen suhteen hävittäjätorjunnan ulkopuolella tai joiden alueella on kriittisiä kohteita tai toimintoja.

Ilmatorjunta-joukkojen keskeisin tehtävä on tuottaa huomattavat tappiot vastustajan ilma-aseelle.”

Syyt tähän muutokseen kytkeytyvät mm. puolustushaarojen uudistettuihin taistelutapoihin, joukkorakenteen ja suorituskykyjen muutoksiin sekä ilmauhkan kehitystrendeihin. Tappioiden tuottamisen korostaminen vaikuttaa väistämättä myös ilmatorjunnan taktisiin periaatteisiin, taistelun toteutusperiaatteisiin sekä joukkojen käyttöperiaatteisiin. Näiden avulla mahdollistetaan tuon kokonaistoiminnan päämäärän saavuttaminen, huomattavien tappioiden tuottaminen vastustajan ilma-aseelle.

Ilmatorjunnan järjestelmäkokonaisuus uuden ilmatorjuntaoppaan mukaisesti.

Tulenkäytön johtaminen

Taktinen johtaminen

ILMATORJUNNAN JÄRJESTELMÄKOKONAISUUS Ohjusjärjestelmät

Johtamisjärjestelmät

Ammusjärjestelmät

Taistelun johtaminen Tilannekuva

Tulenkäyttö

Ilmatorjunnan suorituskyvyt 2016 Ilmatorjunnan kokonaisuuden toimiva osa muodostuu ilmatorjuntajoukoista, jotka käyttävät tehtävän toteuttamiseen johtamisjärjestelmiä, ohjusasejärjestelmiä ja ammusasejärjestelmiä. Yksi yksikkötyyppi voi sisältää kaikkien järjestelmien osia.

Tämän lisäksi ilmatorjunnan toimijoita on sijoitettu eri organisaatioihin eri tasoille ilmatorjunnan taktisen ja tulenkäytön johtamisen mahdollistamiseksi. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi maavoimien sotilasalueiden ja ilmavoimien taistelutukikohtien ilmatorjuntapäälliköt sekä merivoimien esikunnan ilmapuolustuspäällikkö. Ilmatorjuntajoukoissa tulenkäytön ja taktinen johtaminen yhdistyvät ilmatorjunnan taistelun johtamiseksi, joka sisältää tilannekuvan, tulenkäytön, taistelutekniikan ja taistelun tuen toiminnot.

Taistelutekniikka

Taistelun tuki

Ilmatorjuntajoukkoja, joiden pääjärjestelmä on johtamisjärjestelmä, ovat ilmatorjunnan johtoportaat (ITJOPO) 11, 12 ja 06. Näistä johtoportaista mm. johdetaan ilmatorjunnan taistelua, muodostetaan ja jaetaan yksiköille tilannekuvaa sekä tuotetaan osaltaan taistelun tukitoimintoja.

• Lisäksi ilmatorjunnan maalinosoitustutkajaokset (MOSTKAJ) 95M ja 87M sekä • ilma- ja merivoimien johtokeskusten ilmatorjunnan johtoryhmät (ITJOR) kuuluvat tähän kategoriaan.

Näistä ITJOPO11 ja ITJOPO12 -suorituskykyjen rakentaminen on vielä meneillään.

•

Ilmatorjunnan johtamisjärjestelmää ei kuitenkaan voida tarkastella ainoastaan edellä mainittujen joukkojen avulla, sillä se on paljon laajempi ja monitahoisempi kokonaisuus. Il27

matorjunnan johtaminen perustuu ITJ (ilmatorjunnan johtaminen) -ohjelmistomoduulin käyttöön läpi koko organisaatiorakenteen kaikissa puolustushaaroissa. Johtamisjärjestelmän osakokonaisuuksia on asejärjestelmien “sisällä” ja kaikki ilmatorjunnan eri tasoilla olevat johtamispaikat ovat osa ilmatorjunnan johtamisjärjestelmää. Tätä ilmatorjunnan johtamisen suorituskykyä kehitetään ilmavoimiin käyttöönotettavan ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmän (JADEC2) rinnalla.

Ilmatorjuntajoukkoja, joiden pääjärjestelmä on ohjusasejärjestelmä, ovat •

•

•

ilmatorjuntaohjuspatterit (ITOPTRI) 12 (NASAMS FIN), 90M (Crotale), 05 (ASRAD-R-FIN), 05M (Manpad) ja 15 (Stinger). Näistä ITO12 ja ITO15 -suorituskykyjen rakentaminen on vielä meneillään.

Muiden yksikkötyyppien ja järjestelmien osalta suorituskyvyt ovat operatiivisessa käytössä, joskin ITO90M -suorituskyvyn täysi operatiivinen valmius edellyttää vielä muutaman yksikön uudelleen tuottamisen päivitetylle järjestelmälle.

ITO96 (BUK) -suorituskyky hylätään kesästä 2016 alkaen, jonka korvaajaksi rakentuu jo mainittu ITO12 -suorituskyky.

Ilmatorjuntajoukkoja, joiden pääjärjestelmä on ammusasejärjestelmä, ovat ilmatorjuntapatterit (ITPTRI) 88 (35 mm), 61/95 (23 mm) ja 61 (23 mm).

• Lisäksi ilmatorjuntapanssarivaunujoukkueet (ITPSVJ) 90 (Marksman) kuuluvat tähän kategoriaan.

• 23ITK61 -suorituskyvyn osittainen luopuminen on toteutettu 2015.

ITO 15 suorituskyvyllä kyetään korvaamaan osittain 23ITK61 poistuvaa suorituskykyä.

•

28

Pilven Veikko 1/2016

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset ilmatorjuntaan Vuoden 2015 alusta alkaen ilmatorjunnalla ei ole enää ollut ainuttakaan itsenäistä joukkoosastoa, kun niitä vielä vuoden 2000 alussa oli neljä. Viimeisenä näistä neljästä joukkoosastosta toimintansa lopetti Lapin Ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä 31.12.2014.

Ilmatorjunnan koulutusorganisaation runko muodostui 1.1.2015 alkaen näin ollen kolmesta joukkoyksiköstä, Helsingin Ilmatorjuntarykmentistä Panssariprikaatissa, Salpausselän Ilmatorjuntapatteristosta Karjalan Prikaatissa sekä Rovaniemen Ilmatorjuntapatteristosta Jääkäriprikaatissa. Lisäksi Reserviupseerikoulun Ilmatorjuntapatteri on lakkautettu ja sen toiminta on yhdistetty kenttätykistön tuliasemapatterin yhteyteen. Henkilökunnan koulutusta toimeenpannaan Maanpuolustuskorkeakoulussa, Maasotakoulussa ja Ilmasotakoulussa.

Koulutusorganisaation supistumisen lisäksi toinen merkittävä vaikutus kohdistui ilmatorjunnan hankintojen toteutukseen ja ilmatorjuntajärjestelmien ylläpitoon, kun Maavoimien Materiaalilaitos yhdessä muiden puolustushaarojen materiaalilaitosten kanssa yhdistyi Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseksi 1.1.2015. Tämän muutoksen keskellä on ollut ensiarvoisen tärkeää varmistaa ilmatorjunnan resurssien riittävyys meneillään olevien hankkeiden loppuunsaattamiseksi, tulevien hankkeiden valmistelemiseksi sekä järjestelmiimme määritettyjen käytettävyystasojen ylläpitämiseksi.

Mainittakoon vielä ilmatorjunnan tutkimustoiminnan resurssit, jotka eivät ainakaan ole ylimitoitetut, mikäli vertaa esimerkiksi maavoimien muihin aselajeihin.

Maasotakoulua ja sen organisaatiossa 1.1.2015 aloittanutta Maavoimien Tutkimuskeskusta suunniteltaessa ovat ilmatorjunnan tutkimusresurssit jääneet vähäisiksi

suhteessa muihin. Samanaikaisesti ilmatorjunnan tutkimusresurssi on supistettu lähes kokonaan ilmavoimien rakenteista, johon se siirrettiin edellisen ison muutoksen yhteydessä vuonna 2008. Tutkimusresurssi pyritään saattamaan minimivaatimustasolle lähivuosina.

Ilmatorjunnan kehitysnäkymät Yksi keskeisin lähitulevaisuuden tavoite on uusien suorituskykyjen (ITJOPO11, ITJOPO12, ITO12, ITO15) loppuun rakentaminen sekä testaaminen eri harjoitusten ja kokeilutoiminnan avulla. Puolustusvoimauudistuksen tavoitteiden mukaisesti myös ilmatorjunnan osalta tulee toiminnan tason palautua vaaditulle tasolle, jotta esimerkiksi varusmiesten harjoitustoiminta ja ilmatorjuntajoukkojen kertausharjoitukset kyetään toteuttamaan suunnitellulla tavalla operatiiviset vaatimukset täyttäen. Vain riittävän koulutuksen ja harjoitustoiminnan kautta voidaan jalkauttaa ”uuden aselajidoktriinin” toimintatavat käytäntöön.

Ilmatorjunnan johtaminen osana ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamista ja samalla puolustushaarojen operatiivis-taktista johtamista on melkeinpä jatkuva haaste aselajin osalta.

Tämä johtuu alati kehittyvästä tekniikasta ja puolustushaarojen johtamisjärjestelmäratkaisujen erityispiirteistä.

Ilmatorjuntajoukkojen tulee kyetä liittymään eri johtamisjärjestelmiin kaikissa toimintaympäristöissä ja johtamaan joukkojensa taistelua puolustushaarojen operaatioissa tehtävän täyttämiseksi. Samanaikaisesti tulenkäyttöä johdetaan keskitetysti eri tiedonsiirtomenetelmillä ja osittain eri johtamispalveluilla. Ilmatorjunnan johtaminen osana kokonaisuutta tulee varmistaa tulevaisuudessa myös siten, että joukoilla on yhteyksien katketessa tarvittaessa kyky itsenäiseen toimintaan.

2020-luvulla näköpiirissä olevien poistuvien suorituskykyjen korvaamisen kokonaisuus on pidemmän aikavälin prioriteetti numero yksi.

Tähän liittyvä aselajin keskeisin tutkimuskokonaisuus on ollut käynnissä vuodesta 2015 alkaen, jonka tarkoitus on tuottaa perusteita päätöksenteolle jo kuluvana vuonna. Juuri tähän työhön tarvitaan aselajin tutkimusresurssia.

Lopuksi Resurssien määrän tulisi olla oikea suhteessa tehtäviin ja toiminnan volyymiin. Ilmatorjunnan materiaalista suorituskykyä osana ilmapuolustuksen kehittämisohjelmaa on kehitetty ja kehitetään kuluvalla vuosikymmenellä koko puolustusjärjestelmä huomioiden. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna kaikki suorituskyvyn osa-alueet eivät ainakaan toistaiseksi ole aivan tasapainossa. Tällä tarkoitan erityisesti henkilöstöresurssien vähäisyyttä.

Materiaalihankintojen lisäksi tulee uuden tai korvaavankin suorituskyvyn koulutusorganisaatio olla oikein mitoitettu unohtamatta muiden joukkojen koulutustarpeita.

Koulutusorganisaation henkilöstöresurssin tulee vastata myös sodan ajan tarpeeseen.

Koulutuksella ja sen tuottamalla osaamisella saatetaan operatiiviset vaatimukset ja konseptit käytännön suorituskyvyksi. Sama koskee ylläpitoresursseja eli esimerkiksi kunnossapitohenkilöstöä ja sen osaamista sekä varastointikapasiteettia, joilla varmistetaan osaltaan suorituskyvyn koko elinjakson hallinta.

Huoli on sikäli aiheellinen, koska näköpiirissä on jo meneillään olevien ilmatorjunnan hankkeiden lisäksi merkittävä suorituskykyyn korvaamiseen liittyvä kokonaisuus tulevalla vuosikymmenellä osana ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Ilmatorjunnan rooli puolustushaarojen operaatioiden mahdollistajana on otettava vakavasti huomioiden ilma-aseen kehitysnäkymät. Kysymys on kaiken kaikkiaan koko yhteiskunnan voimavarojen riittävyydestä ja vaikeista päätöksistä osana tavoiteltavan puolustusjärjestelmän toimivuutta.

29

Ilmapuolustusteema valtakunnallisessa Itsenäisyyspäivän paraatissa Jyväskylässä 2015

30

Pilven Veikko 1/2016

Pilvenveikko Antti Savela oli myös vastaanottamassa paraatia Itsenäisyyspäivän 2015 valtakunnallisen paraatin vastaanotti kenraali Kim Jäämeri yhdessä Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Pauli Partasen sekä veteraanien edustajien Lauri Lehtisen ja Antti Savelan (93 v) kanssa.

Paraatin johtovastuu oli ilmavoimilla ja järjestelyistä vastasi Ilmasotakoulu. Paraatijoukot koostuivat noin 650 henkilöstä ja 50 ajoneuvosta. Edustettuina olivat kaikki puolustushaarat. Sateisesta säästä huolimatta ohimarssia juhlisti ylilento, johon osallistui kuusi Hornet-monitoimihävittäjää, kaksi NH90kuljetushelikopteria sekä MD500-kevythelikopteri. Edellisen kerran Jyväskylässä järjestettiin paraati yhdeksän vuotta sitten.

Nyt järjestetty itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati oli Ilmasotakoulun uudelle kokoonpanolle näyttävä esittäytyminen. Ilmasotakoulun johtaja, eversti Pasi Hakala korostikin järjestelyvastuun olevan Ilmasotakoululle kunnia-asia.

– Paraati toi näkyvyyttä kotikaupungillemme ja samalla tietenkin Jyväskylän varuskunnalle, joka henkilökunnan määrällä mitattuna on Suomen suurimpia. Itse paraatissa painotettiin ilmapuolustusta, mikä on luonteva lähtökohta, kun johtovastuussa oli ilmavoimat.

Jyväskylässä on pitkät perinteet kaupungin, seurakunnan ja varuskunnan yhteisvoimin järjestettävistä Itsenäisyyspäivän tilaisuuksista. Tänä vuonna lisänä olivat paraatikatselmus ja ohimarssi, joiden järjestäminen on iso ponnistus. Ilmasotakoulussa varsinaiset paraativalmistelut kestivät lähes vuoden.

Hakalan mukaan itsenäisyys on jokaisen suomalaisen asia. – Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä minä voin tehdä isänmaamme hyväksi tänään, huomenna ja joka päivä. Isänmaamme eteen

tarvittavat uhraukset ovat nykypäivänä kuitenkin pieniä verrattuna siihen, mitä sotiemme veteraanit, lotat ja sankarivainajamme ovat aikanaan uhranneet.

Paraatipäivän kulku noudatti perinteitä Päivän juhlallisuudet olivat perinteiset: seppeleenlasku, juhlajumalanpalvelus, kalustonäyttely, paraatikatselmus ja ohimarssi.

Ilmapuolustusteema näkyi vahvasti myös esillä olleessa kalustossa ja huomiota herätti etenkin ITPSV 90 Marksman -ilmatorjuntapanssarivaunu ja MOSTKA87M -maalinosoitustutka. Ilmavoimilla on parhaillaan käynnissä puolustushaaran suorituskykyä kehittäviä ja ylläpitäviä hankkeita, joista esimerkkinä uudet keskivalvontatutkat, joita edustaa kalustonäyttelyssäkin esillä ollut KEVA 2010.

Lisäksi yleisön suuren suosion sai ilmavoimien esittelypisteellä ollut Hornet-lentosimulaattori sekä sotilaskodin myyntipisteet.Keskipäivällä järjestetyn paraatikatselmuksen suoritti ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Kim Jäämeri, joka myös vastaanotti paraatin ohimarssin. Jäämeri korosti juhlapuheessaan ilmapuolustuksen merkitystä yhteiskunnan kriittisten kohteiden ja puolustusvoimien joukkojen suojaamisessa. Kiitosta sai myös suomalaisen kokonaisturvallisuuden toimivuus ja varusmiesten osaamistaso. Sateen tauottua prikaatikenraali Tollan komentamien paraatijoukkojen marssia oli kerääntynyt katsomaan noin 8 000 henkeä.

Kuvassa vasemmalta Prikaatikenraali Petri Tolla, kenraalimajuri Kim Jäämeri ja kenttärovasti Sauli Keskinen Prikaatikenraali Petri Tolla johti ohimarssin. Kuvat: Ilmavoimat.

31

Ohimarssin vastaanotti kenraali Jäämeri yhdessä Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Pauli Partasen (vasemmalla) sekä veteraanien edustajien Lauri Lehtisen ja Antti Savelan kanssa. Kuva Kari Korhonen.

Sotaveteraanin terveiset Itsenäisyyspäivään Sotaveteraanien edustajana paraatia vastaanottamassa ollut Savela on Keski-Suomen viimeinen pilvenveikko. Savelan mielestä paraati sopii ilmavoimien järjestämänä hyvin Jyväskylään.

– On hienoa, että ilmavoimat on keskittynyt taas vahvasti Jyväskylään. Tikkakoski on ollut vuodesta 1939 asti ilmavoimien pääpaikkoja ja itselleni sillä on suuri merkitys palveluspaikkana.

Paraatin vastaanottaminen on kunniatehtävä, johon Savela on valmistautunut lähinnä pukeutumalla sääolosuhteet huomioiden tarpeeksi lämpimästi. Hänen iässään on tärkeintä, etteivät jalat palellu. Normaalisti 93-vuotias Savela on tottunut viettämään itsenäisyyspäivää kotona lepopäivän merkeissä – Tällä ikää on matkustamiset tehty. Jos paraatia ei olisi, olisin kotona. Ehkä pienellä kävelyllä saattaisin käydä. Kun lapset olivat vielä kotona, odotettu itsenäisyyspäivän huipentuma oli kynttilöiden sytytys.

32

Pilven Veikko 1/2016

Savela toivoo, että ihmiset muistaisivat, mitä varten itsenäisyyspäivää vietetään. Hän itse vietti kolme ja puoli vuotta sodassa, jotta Suomi säilyisi itsenäisenä. Nykyisin sota eri puolilla maailmaa näyttäytyy vain television välityksellä. Savela kiteyttää itsenäisyyspäivän viestin: – Rakastakaa ihmiset toisianne!

Lähde: www.ilmavoimat.fi

Kuva Leena Tiainen

Kuva Antti Lappalainen

Suomen Ilmavoimamuseossa on lainassa Brewster BW-372 Pensacolan museolta kesään 2018 saakka. Museon kahvion laajennuksessa viime syksynä saivat myös museon pienoismallit tarvikkeineen oman osastonsa.

Suomen Ilmavoimamuseo

Museonjohtaja Kai Mecklin

Vuodesta 1979 toimineen Keski-Suomen Ilmailumuseon nimi on 1.1.2016 alkaenSuomen Ilmavoimamuseo. Nimen muutos tapahtuu vaiheittain ja vanhakin nimi säilyy rinnalla jonkin aikaa. Niin perinteinen posti kuin sähköpostikin löytää perille toistaiseksi vanhallakin nimellä.

Museon perustoiminnassa mikään ei muutu, henkilöstökin pysyy samana. Nimen muutokseen päädyttiin vuosia jatkuneen harkinnan jälkeen. Keski-Suomen Ilmailumuseo on toiminut sotahistoriallisena erikoismuseona ja Sotamuseon yhteistyömuseona vuodesta 1983 vastuualueena Suomen Ilmavoimien perinteet ja materiaali. Tehtävä kattaa ilmavoimien joukot ja toiminnan koko maassa, ei vain KeskiSuomessa. Nimellä haluttaan korostaa museon tehtävää mavoimiemme historiallisen materiaalin säilyttäjänä. Vastaava nimitystapa on käytössä myös Ruotsissa, siellä ilmavoimien materiaalia tallentava museo on Flygvapenmuseum. Englanninkielisenä nimenämme säilyy jo aiemmin käytössä ollut Finnish Air Force Museum.

Useita nimivaihtoehtoja punnittiin. Ilmavoimien Museo hylättiin, koska nimi antaa ymmärtää, että museo on osa ilmavoimia.

Museomme ei kuitenkaan ole osa ilmavoimia, vaan yksityisen säätiön ylläpitämä. Ilmasotamuseota harkittiin, mutta se hylättiin, koska museossa on enemmän rauhan aikaan kuin

sotaan liittyvää ilmavoimien materiaalia. Lisäksi oli vaara, että museo miellettäisiin osaksi lähellä olevaan Ilmasotakoulua. Ilmapuolustusmuseotakin harkittiin, mutta museossa ei ole mutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ilmapuolustuksen toista oleellista elementtiä, ilmatorjuntaa. Sotilasilmailumuseo oli myös pitkään listalla, mutta sekin hylättiin.

Museon näyttelyt Suomen Ilmavoimamuseon perusnäyttely koostuu pääasiassa lentokoneista, lentokonemoottoreista ja lentovarusteista, jotka ovat olleet käytössä Suomen ilmavoimissa. Esillä on myös vaihtuvia erikoisnäyttelyitä.

Lainassa oleva Brewster BW-372 sai Pensacolan museolta kahden vuoden jatkoajan, joten sen sopimus jatkuu kesään 2018. Tammikuussa avattiin kartoituskuvausnäyttely osana perusnäyttelyä.

SUOMEN

ILMAVOIMAMUSEO Tikkakoskentie 125, Tikkakoski • Avoinna joka päivä, myös viikonloppuisin.

• 1.6. – 15.8. klo 10.00 – 20.00 • 16.8 – 31.5. klo 11.00 – 17.00

www.ilmavoimamuseo.fi 33

Onnitellen Pilven Veikko 1/4 siv_Taitto 1 25.2.2016 11.44 Sivu 1

PORIN ILMASILTA

Tule mukaan tärkeään toimintaan!

Ilmailumuseoyhdistys ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen yhdistys, joka julkaisee ilmailuhistoriallista Feeniks-aikakauslehteä ja kirjoja, järjestää jäsenilleen Vantaalla jäseniltoja sekä kotimaassa että ulkomailla tapahtumia ja matkoja.

Yhdistys tukee suomalaisen ilmailuhistorian harrastamista ja avustaa suomalaisia ilmailumuseoita mm. vapaaehtoistyön kautta. Ilmailumuseoyhdistys perusti Suomen Ilmailumuseon.

Kauhavan kaupunki

Tule mukaan tärkeään toimintaan!

Liity jäseneksi helposti myös netissä: imy.fi

Ilmailumuseoyhdistys PL 42, 01531 VANTAA, e-mail: info@imy.fi

www.imy.fi - www.ilmailumuseot.fi

Joensuun Ilmasilta onnittelee 20-vuotiaita Ilmavoimien Kiltaliittoa ja Pilven Veikkoa 34

Pilven Veikko 1/2016

Kiltaliiton ”yhdysside” 20 vuotta

”Torjuntavoitosta”

Pilven Veikoksi

Jatkosodan aikainen Ilmavoimien rintamalehti Pilven Veikko huhtikuulta 1944.

Lehdet 1.1996–2.2006.

Sisäällöntuottajat mm. evp Aarno Liusvaara ja everstiluutnantti evp Pentti Putaala (nyk. Neenberg).

Taitto: Sari Koivumäki Paino: Vammalan kirjapaino.

Lehdet 1.2007–2.2013.

Toimittajat Heikki Lahtela, Jukka Nykänen Taitto: Jukka Nykänen Ilmoitushankinta: Pentti Neenberg.

Paino: kirjapaino Graafiset palvelut, sittemmin Kopijyvä Oy

Lehdet 1.2014–.

Päätoimittaja Ossi Kurki Toimitussihteeri Leena Tiainen Ilmoitusmyynti Killat Taittaja Eila Keinonen, Qr-Media Oy 35 Paino: Kirjapaino Kari

Heikki Lahtela

Pilven Veikko -lehden historia Pilven Veikko -lehden syntysanat lausuttiin, kun Ilmavoimien Killat -yhteisön nimissä julkaistiin vuonna 1994 Torjuntavoitto 1944 -lehti ja seuraavana vuonna Torjuntavoitto varmistetaan 1944–1945 -lehti. Lehdet toimitti eversti evp. Matti Antikainen Ilmavoimien Viestikillan avustamana. Kustannusvastuun jakamista pohdittiin Ilmavoimien kiltojen puheenjohtajapalaverissa ja kiltojen puheenjohtajat päättivätkin jakaa kustannukset kiltayhteisön kesken tavoitteena synnyttää näin kiltojen yhteinen jäsenlehti.

Lehtien saaman hyvän palautteen innoittamana, päädyttiin yhteisen ilmavoimalaisen jäsenlehden julkaisemiseen. Sen käynnistämistä vauhditti Matti Antikaisen lupautuminen hankkeen vetäjäksi Tampereella toimineiden kiltojen tukemana. Hankkeeseen sitoutuivat sisällöntuottajina mm. eversti evp Aarno Liusvaara ja everstiluutnantti evp Pentti Putaala (nyk. Neenberg). Lehden taittajaksi saatiin Sari Koivumäki ja painopaikaksi valittiin Vammalan kirjapaino.

Nimi ja toimitusperiaate löytyvät Luonteva valinta lehden nimeksi oli Pilven Veikko. Samanniminen lehti ilmestyi jo jatkosodan vuosina ilmavoimalaisena rintamalehtenä. Tätäkin aikaisemmin Pilven Veikko esiintyy Runebergin runossa Vänrikki Stålin tarinoissa. Ennen nimen käyttöönottoa pyydettiin siitä lausunnot ns. vanhan lentomerkin omaavien henkiköiden muodostamalta Pilvenveikot-yhteisöltä, Ilmavoimien esikunnalta sekä Pääesikunnalta, jonne vanhojen sodanaikaisten rintamalehtien oikeudet oli36

Pilven Veikko 1/2016

Kansikuvat Torjuntavoitto -lehdistä

vat siirtyneet. Kaikilta tahoilta saatiin hyvin myönteinenja kannustava kannanotto nimiasiaan.

Lehden ulkoasun valinnassa päädyttiin ns. magasine-malliin koossa B5 ja lehti päätettiin julkaista kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja loppusyksyllä. Taloudellisista syistä värin käyttöä rajoitettiin, vain yhden lisävärinkäyttö ja satunnaisesti keskiaukeaman neliväripainatus sallittiin. Lehden ensimmäinen vuosikymmen pärjättiin näillä eväillä ihan hyvin ja lehti sai vakaan aseman ilmavoimalaisuutta yhdistävänä ja tukevana siteenä.

Ensimmäinen Pilven Veikon numero julkaistiin huhtikuussa 1996. Sen teemana oli ilmavoimien uusi hävittäjäkalusto: Hornetit Pirkkalaan 7.11.1995 ja Rissalaan 16.2.1996.

Toinen numero syksyllä 1996 olikin sitten jo juuri perustetun, unituoreen Ilmavoimien Kiltaliiton jäsenjulkaisu teemana lentoteknisen huollon järjestely. Jatkossa lehteä julkaistiinkin teemoitellen Ilmavoimien joukko-osastojen ja toimialojen ajankohtaisasioilla. Ilmavoimien ja sen henkilöstön tuki oli välttämätön näiden teemasisältöjen tuottamisessa.

Ilmavoimien Esikunnan tiedotuksen rooli lehden sisällön tuottamisessa on henkilöstöresurssien vuoksi ollut rajallinen. Apua on kuitenkin saatu tärkeimmissä kysymyksissä samoin kannustusta ja rohkaisua jatkaa valitulla linjalla. Joukko-osastoissa resurssit ovat olleet vieläkin tiukemmalla, mutta vastaanotto kentällä, auttaminen ja tuki on aina ollut hyvää.

Sisällön tuottaminen jäi suurelta osin vapaaehtoistyön varaan. Onneksi useilla tekijöillä on ollut hyviä suhteita entisiin työkavereihin, joten Ilmavoimien virkaorganisaatiosta saatiin kirjoituksia ihan kiitettävästi. Myöhemmin

mahdollisesta yhteistoiminnasta neuvoteltiin myös Siivet -lehden kustantajan kanssa. Niissä ei päästy visiointia pitemmälle, sillä lehden hinta olisi jäsenjulkaisuna muodostunut niin suureksi, että se olisi pitänyt muuttaa erikseen tilattavaksi. Silloin siitä olisi hävinnyt jäsenlehden status.

Talous tiukalla alusta alkaen Jäsenlehtenä Pilven Veikko on ollut koko ilmestymisaikansa paljolti ulkopuolisen taloudellisen tuen varassa. Ilmavoimien Tukisäätiön ja Urlus-Säätiön kuluneitten vuosien varrella antama tuki on ollut ratkaisevan tärkeää. Tukisäätiö jatkaa avustamistaan edelleen. Samoin muutamat vakioilmoittajat ovat mahdollistaneet sen, että Kiltaliiton ei lehden vuoksi ole tarvinnut nostaa jäsenmaksuaan kahta euroa suuremmaksi.

Pentti Neenberg uhrautui lehden hyväksi varmistaessaan näitä vakioilmoituksia numerosta toiseen. Hyvät kaverisuhteet olivat silloin kultaakin kalliimpia. Ilmoitusten hankinnassa on pyritty sellaiseen tasoon, että pääosa lehden painatus- ja jakelukuluista on saatu peitettyä ja kartutettua jopa pieni ”puskuriraha” aina seuraavan numeron varmistamiseksi.

Lehden painos on vaihdellut 4000–5000 välillä jäsenmäärästä ja erikoisnumeroista riippuen. Ilmoitushankinnalle pieni painos ja jäsenlehden asema on tietenkin asettanut tiettyjä vaikeuksia. Taloudellisesti välttämätöntä on ollut, että kaikki toimitustyö on tehty vapaaehtoisesti mahdollisimman pienillä kulukorvauksilla. Painatuksen, taiton ja postituksen osuudet ovat olleet suurimmat. Ne on tietenkin pitänyt hoitaa ihan ammatti-ihmisillä. Poikke-

37

Vuoden 2006 kiltalehtenä palkittiin Pilven Veikko Turussa 21.4.2007. Vas. Erkko Kajander MPKL:n puheenjohtaja. Palkinnon vastaanottivat Pilven Veikon puolesta Heikki Lahtela ja Pentti Neenberg. Kuva MPKL.

uksen teki taittovuorollaan v. 2007–2013 kiltaveli Jukka Nykänen, joka hoiti taiton muun toimituskunnan tapaan vapaaehtoisena.

Toimitus vaihtuu Pohjois-Savoon Kun lehteä oli tehty 10 vuotta, totesivat silloiset tekijät Matti Antikaisen johdolla, että nyt olisi aika vaihtaa vetäjiä. Ajankohta oli sopiva, sillä samalla tapahtui Kiltaliiton puheenjohtajan vaihdos, kun Heikki Lahtela oli saanut ylipuhuttua kiltaveli Heikki Jouppilan Kuopiosta seuraajakseen.

Uutena tekijäryhmänä toimitusvastuun ottivat Heikki Lahtela ja Jukka Nykänen. Ilmoitushankinnasta vastasi edelleen Pentti Neenberg. Toimituksen siirryttyä Pohjois-Savoon tuli ajankohtaiseksi myös painopaikan kilpai-

Joensuun Ilmasilta Ilmavoimien perinnetyötä Pohjois-Karjalassa vuodesta 1987 38

Pilven Veikko 1/2016

luttaminen. Samalla tavoiteltiin myös taiton kannalta läheistä ja luontevaa yhteistyökumppania. Tarjousten perusteella painopaikaksi valittiin kuopiolainen kirjapaino Graafiset palvelut, sittemmin Kopijyvä Oy vuoden 2007 ensimmäisestä numerosta alkaen. Uudet tekijät antoivat lehdelle uuden ilmeen. Lehteä alettiin julkaista täysin nelivärisenä. Kuvallista ilmaisua kehitettiin ja lehden sisällöllistä painopistettä siirrettiin henkilöstö-/jäsenläheisempään suuntaan.

Ilmavoimien kuin myös jäsenkiltojen toimintoja esiteltiin nyt enemmän henkilölähtöisestä kuin organisaation näkökulmasta. Näin pyrittiin minimoimaan ns. ”kapulakielistä virastotekstiä”. Muutoin lehden muotoon tai toimitustapaan ei tullut muutoksia, vaan jatkettiin hyväksi koetetulla toimintatavalla. Siinä kyllä koeteltiin vaimojenkin kestävyyttä, kun parivaljakko Heikki ja Jukka kokoontuivat Nykäsille yötä myöten kokoamaan aineistoa ja taittamaan lehteä. Tämä tietenkin ihan viime tipassa ennen painoa, kuten näissä asioissa usein tapana on.

Jutuntekomatkalla Karjalan Lennoston vanhan tutka-aseman (VRRVY) maastossa. Tutka-aseman entiset työntekijät Ritva Kinnunen (vas.) ja Eelis Mönkkönen (oik). Jukka Nykänen 2. vas. ja Lennoston edustaja kuuntelevat Eeliksen muisteloita.

Pilven Veikko palkittiin kunniamaininnalla MPKL:n vuosikokouksessa Hennalassa.

Palkinnon vastaanotti Heikki Lahtela (oik.).

Muut palkitut vas. Kari Kinnunen (Roottori) ja Ritva Kohonen (Kaartin Jääkäri)

Tervetuloa tutustumaan Private Banking -palveluumme.

Soita 08001-98989 tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa.

VARATTU 39

kylän seudulta, kun Ossi Kurki lupautui päätoimittajaksi ja Leena Tiainen aineiston kokoajaksi. Painopaikaksi valittiin Kirjapaino Kari ja taitto ostetaan Qr-Medialta Eila Keinosen taittamana, molemmat toimituksen läheltä.

Samalla Pentti Neenberg jätti ilmoitushankkijan tehtävät. Kiltaliiton hallitus tekikin päätöksen, että jokainen kilta hankkii vuodessa vuoroperiaatteen mukaisesti 500 euron ilmoituksen lehteen. Ensimmäisten kokemusten perustella pääosa killoista on ottanut tehtävän hoitaakseen. Tämä on erittäin tärkeää, jotta killat sitoutuvat entistä enemmän yhteisen jäsenlehden tekemiseen.

Kiltalehden tulevaisuuden näkymät

Heikki Lahtelan ja Jukka Nykäsen viimeisin lehti 2/2013 palkittiin kahdella kunniakirjalla: kansikuvasta ja Matti Haran jutusta sotavainajien muiston vaalimisesta "Sotavainajiamme ei unohdeta ulkomaillakaan​".

Toimitus vaihtuu Keski-Suomeen Savon suunnassa lehteä tehtiin vuoden 2013 loppuun. Samoihin aikoihin Heikki Jouppila luopui Kiltaliiton puheenjohtajan tehtävästä ja Juha Suonperä otti vetovastuun. Kun Leena Tiaisesta onnistuttiin saamaan kiltaliitolle sihteeri, merkitsi se toiminnan keskittämistä Keski-Suomeen.

Siinä vaiheessa tuli jälleen ajankohtaiseksi tarkastella Pilven Veikko -lehden toimittamista samaan tapaan kuin edellisessäkin vaihdossa. Lehden kolmas maakuntavaihe ja melkeinpä kolmas vuosikymmenkin pääsi alkuun. Aika näyttää millaisen jäljen ”maakunnallisuus” lehteen aina jättää.

Onko lehden neljäs vuosikymmen Lapin, se jää nähtäväksi. Uusi toimitus löytyikin Jyväs40

Pilven Veikko 1/2016

Pilven Veikko -lehden tulevaisuus näyttää hyvältä. Se on saavuttanut jäsenkunnassa jo vakiintuneen aseman ja sen ilmestymistä odotetaan. Lehti on myös palkittu Maanpuolustuskiltojen liiton vuoden kiltalehtenä ja kunniamaininnoilla moneen kertaan vuosien varrella. Tämäkin kuvastaa sitä, että lehti on löytänyt paikkansa Ilmavoimien kiltojen ja kiltalaisten parissa. Jonkin verran on keskusteltu lehden toimittamisesta sähköisessä muodossa ns. nettilehtenä. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole vielä ollut vakavasti esillä, sillä jäsenkunnassamme on paljon henkilöitä, jotka eivät hallitse internetin käyttöä.

Printtilehden toimittamisen ehtona on kuitenkin riittävä taloudellinen pohja. Mitä enemmän talous perustuu avustuksiin ja ilmoituksiin, jotka nekin ovat tuki-ilmoituksia, sitä enemmän kiltojen pitää varautua rahoittamaan lehteä.

Tärkeintä on kuitenkin, että killoista saadaan lehteen tulevaisuudessa enemmän ajankohtaista aineistoa omista joukko-osastoistaan tai toimialoistaan ja tietenkin omasta killastaan. Näin voidaan taata lehden kiinnostavuus jäsenkunnan keskuudessa.

– Heikki Lahtela

Kiltaliiton historiikki

Lentomestari Pentti Tuisku luovuttaa Aurinkolaivueen matrikkelin Ilmavoimien komentaja, kenrm. Jarmo Lindbergille komentajatapaamisessa 2.4.2009. Kiltaliiton puh.joht. Heikki Jouppila seuraa luovutusta. Edess채 Mauri Uskelin, taustalla Pekka Kanninen ja Matti Antikainen. Kuva Heikki Lahtela..

41

Leena Tiainen

Ilmavoimien Kiltaliitto 1996–2015

Ilmavoimien komentajan, Ilmavoimien ja Ilmatorjunnan kiltojen sekä Ilmasiltojen tapaaminen Tikkakoskella 22.2.2008. Vas. Kai Silvan, Matti Elonheimo, Rauno Suhonen, Jarmo Aalto, Jukka Uhari, Jaakko Opas, Heikki Jouppila, Heikki Lyytinen, Jukka Sjöblom, Pertti Haavaste ja Antero Nylund. Kuva Heikki Lahtela.

Ilmavoimien killoilla on ollut yhteistoimintaa ainakin 1970 -luvulta alkaen. Toimintamuotona olivat ns. puheenjohtajapalaverit ja tapaamiset Ilmavoimien komentajan kanssa.

Asialistalla olivat yleensä kiltojen tapahtumista ja yleistilanteesta informointi. Tapaamiset Ilmavoimien komentajan kanssa jatkuvat yhä vuosittain, ja mukaan on kutsuttu myös Ilmasiltojen edustajat.

Yhteistoiminta tiivistyi 1980-luvun alussa, kun killat aloittivat historiaprojektinsa. Tuli tarvetta saada tulevalle kirjasarjalle yhtenäinen muoto, joka toteutettiin yhteistyössä Ilmavoimien Esikunnan tiedotuksen kanssa.

Yhtenäiset pohjat luotiin historia- ja historiikkisarjoille. Ne ovat tunnetun jyväskylä-

läisen Jussi Jäppisen käsialaa.

Ilmavoimien Kiltaliiton (IVKL) perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun eversti Matti Antikainen Ilmavoimien Viestikillan pääasiallisella avulla teki kaksi Torjuntavoitto -44 -lehteä vuonna 1994 ja toimitti puheenjohtajapalaveriin lehdestä pienen laskun killoille maksettavaksi ja ehdotti yhteistä kiltalehteä.

Tämän jälkeen päätettiin perustaa ja rekisteröidä Ilmavoimien Kiltaliitto yhteisen talouden hoitamiseksi. Muutoin yhteistyötä olisi aivan hyvin voitu jatkaa puheenjohtajapalaveritasolla. Pilven Veikon syntysanat tuli samalla lausutuksi.

Nettisivut www.mpkl.fi g jäsenyhdistykset g Ilmavoimien Kiltaliitto 42

Pilven Veikko 1/2016

Kahdeksan kiltaa perustivat Ilmavoimien Kiltaliiton Ilmavoimien Kiltaliiton perustava kokous järjestettiin 29.5.1996 Pirkkalan lentotukikohdassa. Kahdeksan killan edustajat allekirjoittivat perustamiskirjan: Ilmasotakoulun Kilta ry (Pekka Kanninen, Aune Luoma), Ilmavoimien Viestikilta ry (Matti Antikainen, Eero Vuorimaa), Karjalan Lennoston Kilta ry (Heikki Lahtela, Reijo Alanne), Kymenlaakson Ilmakilta ry (Esko Laiho, Leevi Tolvanen), Lapin Lennoston – Lentorykmentti 4:n Kilta ry (Veli Taka, Juhani Pesonen), Lentotekniikan Kilta ry (Arvo Kiiskinen, Aarno Saramäki), ja Satakunnan Lennoston Kilta ry (Pentti Putaala, Jari Saarenmaa).

Kilta – Ilmavoimien Kiltaliitto – Maanpuolustuskiltojen liitto Ilmavoimien Kiltaliitto ry liittyi Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL) ry:n jäseneksi jo vuonna 1997. Viestikoelaitoksen Kilta liittyi Ilmavoimien Kiltaliiton (IVKL) jäseneksi 8.10.1996 ja Lentovarikon Kilta 21.1.1997.

Lapin Lennoston, Satakunnan Lennoston ja Viestikoelaitoksen Kilta kuuluvat Ilmavoimien Kiltaliittoon, mutta eivät ole Maanpuolustuskiltojen liiton (MPKL) jäseniä.

Lapin Lennoston – Lentorykmentti 4:n Killan nimi lyheni Lapin Lennoston Killaksi vuonna 2000. Ilmavoimien organisaatiomuutokset muuttivat myös kiltakenttää: Kauhavalla toiminut Ilmasotakoulun kilta jatkoi toimintaansa Lentosotakoulun killan nimellä, kun Tikkakoskella perustettiin uusi Ilmasotakoulun kilta 29.4.2006.

Ilmavoimien Kiltaliitto on alusta alkaen ollut löyhä jäsenkiltojensa yhteistoimintaelin.

Sillä ei ole ollut normaalia keskusjärjestöhallintoa. Lähes kaikki toiminta on keskittynyt jäsenkiltoihin. IVKL:n tehtävänä on ollut toimia jäsenkiltojen edustajana yhteistyökump-

Ilmavoimien Kiltaliiton ulkoiset tunnusmerkit: jäsenmerkki, standaari sekä Kiltaliiton kiltamitali ja kiltaristi.

Ilmavoimien Kiltaliiton jäsenkillat ikäjärjestyksessä: • Lapin Lennoston Kilta Ent. Lapin Lennoston – Lentorykmentti 4:n kilta 14.4.1962, • Ilmavoimien Viestikilta 5.11.1965 • Kymenlaakson Ilmakilta 20.2.1966 • Lentotekniikan Kilta 4.11.1966 • Lentosotakoulun Kilta 9.6.1968 • Satakunnan Lennoston Kilta 18.10.1968 • Karjalan Lennoston Kilta 1.4.1980 • Viestikoelaitoksen Kilta 3.6.1987 • Lentovarikon Kilta 4.4.1991 • Helikopterikilta 11.11.1994 • Ilmasotakoulun Kilta 29.4.2006 43

Ilmavoimien Kiltaliiton hallitus kokouksessaan 21.1.2016 Tikkakoskella. Kuva Leena Tiainen.

paneihin päin silloin, kun se on katsottu parhaaksi. Muutoin toimintaperiaatteena on ollut ns. jäsenkiltojen alueellinen/paikallinen edustaminen ja yhteistoiminta esim. Ilmasiltoihin.

Kiltojen toiminta suurelta osin perustuu joukko-osastonsa tai toimialansa perinteiden vaalimiseen. Perinteiden tallentamista on toteutettu kirjoittamalla historiateoksia, pystyttämällä muistomerkkejä ja -tauluja tapahtumapaikoille, tuottamalla myyntituotteita, järjestämällä seminaareja, tapahtumia, juhlia ja matkoja kotimaassa tai ulkomaille.

Hallinto Vuonna 2008 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Toiminta- ja tilikaudet lasketaan kuitenkin kalenterivuosittain. Kiltaliiton hallitukseen ovat kuuluneet pääsääntöisesti kiltojen puheenjohtajat varsinaisina jäseninä ja heillä varajäsen. Kiltaliiton puheenjohtajan lisäksi siis hallitukseen kuuluu 11 jäsentä.

Kiltaliiton puheenjohtajina ovat toimineet Pekka Kanninen, Heikki Lahtela, Heikki Jouppila ja Juha Suonperä, sihteereinä Arvo Kiiskinen, Kari Tuomela ja Leena Tiainen, taloudenhoitajina Rauno Haikarainen, Anja Halme, Heikki Lahtela ja Leena Tiainen.

44

Pilven Veikko 1/2016

Jäsenistö Kiltaliiton jäsenmäärä on ollut suurimmillaan 4856 vuonna 2006 ja pienimmillään 3321 vuonna 1997. Vuoden 2015 lopussa jäsenmäärä oli 3452. Ilmavoimien killoissa on kuluneiden 20 vuoden aikana kirjattu kaikkiaan 76 150 jäsenyyttä. Yksittäisten jäsenten määrä ei kuitenkaan ole näin suuri, sillä yksi ja sama henkilö voi olla jäsenenä useammassa killassa vuodesta toiseen. Selkeästi eniten naisjäseniä on Lentovarikon Killassa, jossa joka neljäs (100 jäsentä v.

2015) killan jäsenistä on nainen. Tarkasteluajankohtana naisjäsenyyksiä on 5 634, mikä lienee todellista pienempi.

Talous Kiltaliiton talouden perustan muodostavat killoilta perittävät jäsenmaksut. Talous on jaettu hallinto- ja julkaisutileiksi. Lisäksi tuloja saadaan erilaisista myyntituotteista.

Pilven Veikko -lehden kustannuksista suurin osa muodostuu painatuksesta ja postituksesta. Tuloja on saatu avustuksina, mutta niiden osuus on koko ajan pienenemässä. Ilmoitusten hankkiminen on nykyisin jaettu pääosin kiltojen harteille. Lehden kokoaminen perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön.

Onnittelemme 20-vuotiasta Ilmavoimien Kiltaliittoa!

www.millog.fi

6!2!).(!.+).4! n s WWW JYU l YLIOPISTONTUKIJAT 45

Muut 234

108 *)

Yleisiä kokouksia 458

Talkoot 208 varusmiestapahtumat 208 *) Yleisötilaisuudet

Esitelmätilaisuudet 408 Retket ja tutustumiskäynnit 362

20 vuotta – 2145 tapahtumaa Kahdenkymmenen vuoden aikana killat ovat kirjanneet kaikkiaan 2145 tapahtumaa.

Yleisiä kokouksia on eniten 458. Seuraavina tulevat esitelmätilaisuudet 408, retket ja tutustumiskäynnit 362, varusmiehille järjestetyt tilaisuudet 288, talkoot 281 ja muut kiltatilaisuudet 234. Killat ovat järjestäneet tai osallistuneet yleisötilaisuuksien järjestämiseen 108 kertaa. Todettakoon, että talkoot ovat omana listauksenaan vasta vuodesta 2007. On enemmän kuin todennäköistä, että läheskään kaikkia tapahtumia eikä tekemisiä ole näissä listoissa mukana. Kiltalaiset ovat ahkeroineet erityisesti ilmavoimaperinteen tallentamiseksi, mikä onkin useimpien kiltojen sääntöjen mukaan niiden perustoimintaa.

Killat ovat hoitaneet myös kiltaliiton tuella ja nimissä eri organisaatioiden kanssa 46

Pilven Veikko 1/2016

aikaansaatuja tapahtumien käytännön järjestelyt omilla toiminta-alueillaan. Merkittävämpiä tapahtumia ovat olleet mm.

• Utin patsashanke 1997 • Pohjoismaiset kiltapäivät 2002 • Porin lentokentän 70-vuotisjuhla 2009 • Ilmavoimien 92. vuotispäivän ja talvisodan päättymisen 70-vuotisjuhlatilaisuus 2010 • 100 vuotta suomalaista moottorilentoa -juhlaseminaari ja kiltaliiton lipun naulaustilaisuus 2011 • 60 vuotta suomalaista suihkulentämistä 2013 • 100 vuotta Ilmari Juutilaisen syntymästä -seminaari 2014.

Historia- ja historiikkijulkaisuja: • Ilmavoimien historiakirja • Ilmavoimien joukko-osastojen historiateoksia yhdeksän • Ilmavoimien lentokenttähistorioita kolme • toimialahistorioita neljä • muistomerkin historiakirja (Leonardo), • Ilmailumuistomerkit-kirja • henkilöhistorioita kahdeksan • lentokonetyyppiteoksia viisi.

Jyrki Laukkanen lentää ylilennon Closter Gauntletilla Kasper Wreden lennon muistomerkin paljastustilaisuuspäivänä 13.8.2015. Kuva: Juha Ritari.

Yhteensä 30 teosta. Todellisuudessa julkaisuja on vieläkin enemmän.

Muistomerkkejä: Muistomerkkejä on pystytetty yli 20 eri puolille Suomea viimeisten 20 vuoden aikana.

Muistomerkki voi olla • Ilmavoimien käytössä ollut kone pylvään nokassa (MG, Hawk) • vitriinissä (Saab Safir, Mersu, Viima) • taiteilijan muotoilemana (Vampire)tai muistokivi.

• muistolaattoja on kiinnitetty kaikkiaan 10 joukko-osaston tai toimialan toimintapaikalle sekä onnettomuuden uhrien muistoksi.

Leonardo muistomerkki Härmälässä.

Pilven Veikko -lehdessä julkaistujen muistomerkkien kuvia voi katsella: pilvenveikko.kuvat.fi g Kuvat g Muistomerkit 47

Monien kiltojen toimintaan on kuulunut merkittävien historiallisten koneiden entisöinti näyttelykuntoon. Kuvasarja Ilmasotakoulun Killan entisöintiprojekteista. Kuvat. Pertti Juutilaisen.

Arto Hoffrén kiipesi tutkimaan Blenheimin potkuria.

Jorma Kelo niittien kimpussa.

Vasemmalla Pertti Juutilainen, ylhäällä takana Kari Kärkkäinen ja oikealla Martti Vesikainen.

Jukka Järvinen, Hannu Valtonen, Kari Kukkonen ja Vas. Martti Vesikainen, Jorma Kelo (näkyy keskellä) oik Kari Kärkkäinen. ja Markku Mäkinen oikealla.

48

Pilven Veikko 1/2016

Palkitseminen Ilmavoimien Kiltaliitto otti käyttöön palkitsemisjärjestelmän vuonna 2001. Korkein tunnustus on kiltaristi, jonka myöntää Ilmavoimien komentaja. Toiseksi korkein tunnustus on kiltamitali, jonka myöntää kiltaliiton hallitus. Lisäksi tunnustuksena voidaan jakaa Kiltaliiton standaaria ja levykettä. Palkitsemiseen liittyvät säännöt hallitus on hyväksynyt vuonna 2008. Myöntämisperusteet on luettavissa www.mpkl.fi gjäsenyhdistykset gIlmavoimien Kiltaliitto Myönnetyt tunnustukset 2001 – 2015 Ilmavoimien Kiltaliiton esityksestä on Ilmavoimien komentaja myöntänyt kaikkiaan 209 kiltaristiä ansioituneille henkilöille. Kiltamitaleja on kiltaliiton hallitus jakanut 337 henkilölle. Standaareja on myönnetty 56 kpl ja levykkeitä seitsemän (7) kappaletta vuoden 2015 loppuun mennessä.

Uutuutena pienosmerkit IVKL:n kiltarististä ja kiltamitalista on teetetty pienoismerkit 2015. Ristin korkeus on noin 15 mm ja mitalin halkaisija noin 17 mm. Pienoismerkin voi hankkia henkilö, jolle kyseinen merkki on myönnetty.

• Pienoisristi 50 €, toimituskulut 5 € • Pienoismitali 35 €, toimituskulut 5 € Lisätiedot ja tilaukset: Leena Tiainen, leena.tiainen@gmail.com tai puh. 040 560 9303 49

Puheenjohtajien muisteloita – Heikki Lahtela, toinen puheenjohtaja Kiltaliittomme ensimmäisen puheenjohtajan silloisen Ilmasotakoulun Killan puheenjohtajan, eversti evp Pekka Kannisen kausi jäi hänen omasta pyynnöstään yhden vuoden mittaiseksi.

Kiltaliiton vuoden 1997 vuosikokouksen kahvijonossa Pekka tuli juttusille ja sanoi, että jos suostun, niin hän esittää minua uudeksi puheenjohtajaksi. Pakkohan siinä oli suostua. Sitä työtä riitti sitten aina vuoteen 2006 asti, jolloin Heikki Jouppila aloitti oman pestinsä. Onneksi sain Pekalta perintönä Putaalan (nyk. Neenbergin) Pentin varapuheenjohtajana ja Kiiskisen Arvon sihteerinä. Rauno Haikarainen jatkoi myös taloudenhoitajana aina puheenjohtajakauteni loppuun, jolloin minä otin sen työn Pilven Veikon päätoimittajuuden lisäksi hoidettavakseni.

Hallituksessakin olivat pääosin kiltojen puheenjohtajat, jotka vaihtuivat kohtuullisen harvoin. Tutulla porukalla mentiin sitten kaikki vuodet eteenpäin. Koska Ilmavoimien Kiltaliitto oli juuri perustettu, niin se tarvitsi tietenkin myös ulkoiset tunnusmerkit tunnuksineen ja palkitsemisjärjestelmineen. Tämän tehtävän Neenbergin Pentti hoiti mallikkaasti yhdessä heraldikko Harri Rantasen kanssa. Saatiin Kiltaliiton jäsenmerkki, standaari sekä Kiltaliiton kiltamitali ja kiltaristi.

Toiminta sai vakiintuneen järjestötoiminnan luonteen.

Kiltaliiton organisaatio pidettiin tarkoituksella ohuena vapaaehtoispohjalla. sillä käytännössä kaikki varsinainen kiltatoiminta tapahtui ja tapahtuu edelleenkin jäsenkilloissa. Kiltaliitto jatkoi siten aiempien puheenjohtajakokousten perinnettä rekisteröitynä yhdistyksenä omalla taloudellaan. Tätä edel50

Pilven Veikko 1/2016

lytti erityisesti Pilven Veikko -jäsenlehden tekeminen. Talouden osalta saimme Maanpuolustuskiltojen liitolta tukea, kun se palautti Kiltaliitolle toimintatukena pääosan Ilmavoimien kiltojen sille maksamista jäsenmaksuista. Tämä menettely oli voimassa aina 2000-luvun alkuun asti. Tuki oli niin merkittävä, että omaa jäsenmaksua ei Kiltaliiton silloin tarvinnut periä.

Merkittävinä Kiltaliiton tapahtumina olivat Ilmavoimien kiltapäivät, joita jäsenkiltojen järjestäminä pidettiin neljä kertaa.

Samoin osallistuminen pohjoismaiseen Ilmavoimien kiltatoimintaan kiltapäivineen oli ohjelmassa aina 2000-luvun alkupuolelle asti. Suomessa näitä tapaamisia pidettiin kaksi kertaa Tampere-Pirkkalassa ja Tikkakoskella. Kiltapäivätoiminta hiipui kuitenkin hiljalleen, kun järjestäviä kiltoja ei enää löytynyt.

Kiltaliiton kautta tehtiin myös ilmavoimallista työtä omina projekteinaan kuten Viron Ilmavoimien muistomerkkihankkeen rahoittaminen Ämärin lentotukikohtaan ja Suomen Ilmavoimat 1944 –1980 -historiakirjan tekeminen. Ilman Kiltaliiton vapaaehtoistoimijoita nämä olisi ollut paljon vaikeampi järjestää.

Puheenjohtajakaudesta jäi minulle erittäin mukavat muistot. Porukka, jonka kanssa sain toimia, oli aktiivinenja selvästi piti kiltatyötä tärkeänä. Meillä on ollut joskus jopa hauskaakin keskenämme.

– Heikki Lahtela

Kuvin historiaa

Kiltapäivän osallistujia Pirkkalassa 5.5.2001. Edessä Kiltaliiton sihteeri Arvo Kiiskinen (vas.) ja puheenjohtaja Heikki Lahtela. Kuva Jukka Nykänen.

Suomen Ilmavoimat 1944-1980 kirja on valmis.Karonkan alkuseremoniassa vas. Pia Pernaa, Veli Pernaa, Vilho Lukkarinen, Marita Lukkarinen, Pentti Neenberg, Aarno Liusvaara, Riitta Neenberg ja Marja-Liisa Liusvaara.

Kuva: Jukka Nykänen.

Kiltaliitto anoi professorin arvonimet Vilho Lukkariselle ja Veli Pernaalle 2008.

51

Pohjoismaisten Ilmavoimien kiltapäivien avajaiset 9.8.2002 Tikkakoskella silloisen Ilmavoimien Viestikoulun paraatikentällä. Kuva Jukka Nykänen..

Pohjoismaisten Ilmavoimien kiltapäivien juhlaillallinen Tikkakosken kerholla 10.8.2002. Vas.Flemming Raalund Tanskasta, Anu-Riitta Suonperä, Juha Suonperä, Heikki Lahtela ja Ragnar Åhlberg. Kuva Jukka Nykänen..

Tilinpäätöstä allekirjoitetaan. Vas. Kari Kinnunen, Aarno Saramäki, Arvo Kiiskinen ja Veli Taka.

Taustalla Valto Ottovainen ja Heikki Jouppila.

Kuva Heikki Lahtela.

52

Pilven Veikko 1/2016

Heikki Jouppila, kolmas puheenjohtaja Puheenjohtajavaihdos käynnissä. Vas. Heikki Lahtela ja Heikki Jouppila Aunuksen maisemissa. Kuva Jukka Nykänen.

Jäädessäni eläkkeelle Ilmailulaitoksen (nyk.

Finavia) Itä-Suomen aluejohtajan tehtävistä, onnistui Heikki Lahtela herättämään kiinnostukseni seuraajakseen IVKL:n keulakuvaksi. Niinhän siinä lopulta kävi – ensimmäinen ei-kaaderi valittiin vuonna 2005 liiton johtoon. Koska olin aikanaan ollut perustamassa Turun ilmasiltaa, tuumasin heti, että samoilla aatteilla toimivat sillat on saatava mahdollisimman lähelle Ilmavoimien kiltoja. Silloinen Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen oli kovasti samoilla linjoilla.

Noista ajoista alkaen kaikki ilmasillat ovatkin olleet mukana tärkeissä vuotuisissa komentajatapaamisissa.

Koska IVKL on kattojärjestön, Maanpuolustuskiltojen liiton (MPKL) jäsen, on seurauksena ollut, että puheenjohtajuus on tarjonnut myös Maanpuolustuskiltojen liiton hallituspaikan. Eräs keskeisistä tavoitteista myös MPKL:lle on mahdollisimman suuri jäsenmäärä. Itselleni aiheutti päänsärkyä erityisesti kaksi lennostokiltaamme, jotka halusivat pitäytyä MPKL:n ulkopuolella. Tavoitteeni oli selvä – useita keskusteluja käytiin vuosien mittaan – tuloksena vesiperä. Mainitut killat ovat edelleenkin ”itsellisiä”. Vähän harmittaa vieläkin.

Pari kohokohtaa kaudeltani on erityisesti painunut hyviin muistoihin. Vuosi 2010 oli taas kerran Puolustusvoimien säästövuosi.

Puolustushaaroilla oli kielto perinteisten vuosijuhliensa järjestämiseen. Siispä päätimmekin IVKL:n hallituksessa, että mehän järjestämme tuon juhlan. Niinpä Tikkakosken kerholla juhlittiin ja tanssittiin 5.3. vähintään yhtä innokkaasti kuin muinakin vuosina. Silloinen Ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg tuntui viihtyvän Maria-vaimonsa kanssa erityisen hyvin, kun ei nyt ollut isännän vastuita harteillaan.

Toinen kohokohta olikin samalla puheenjohtajaurani päätepiste – viimeinen naula konkreettisesti. Tampereen Vapriikissa juhlittiin satavuotista suomalaista moottorilentämistä 29.4.2011 ja naulattiin IVKL:n oma lippu. Itse sain kunnian lyödä viimeisen naulan ja luovuttaa lipun seuraajalleni Juha Suonperälle.

IVKL näyttää jatkavan nimensä mukaisesti vahvana liittona – liimana kiltojensa yhdistäjänä. Ratkaiseva ja korvaamaton tekijä tuossa työssä on maamme paras kiltalehti Pilven Veikko.

Onneksi olkoon!

53

Tilannetietoisuus – Johtaminen – Kotimaiset tukipalvelut Airbus DS Finland Oy Mattilanniemi 6 40100 Jyväskylä 54

Pilven Veikko 1/2016

Ilmasotakoulun Kilta 10 vuotta

Nuorin kilta naulaa lippunsa Ilmasotakoulun kilta on nuorin Ilmavoimien killoista, mutta on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt olla mukana monessa erilaisessa historiallisessa projektissa, jotka eivät olisi onnistuneet ilman aktiivisia ja osaavia kiltalaisia eikä hyviä yhteistyökumppaneita. Olemme näin omalta osaltamme auttaneet entisöityjen historiallisesti arvokkaiden lentokoneiden säilymistä tulevien sukupolvien ihasteltaviksi.

Kunnostamiimme lentokoneisiin liittyen olemme myös koonneet kyseisten koneiden Suomessa käytön historiaa kirjaprojektien muodossa.

• Toinen entisöidyistä lentokoneista, maailman ainoa jäljellä oleva alkuperäinen pitkänokka Bristol Blenheim, on esillä Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella.

• Toinen entisöity lentokone DC-2 ”Hanssin-Jukka” on yleisön nähtävillä Hämeenlinnassa Tuulosen kauppakeskuksessa.

• Muita merkittäviä kirjaprojekteja ovat Ilmasotakoulun 90 vuotta historiateos ”Taivaan Vartijat” sekä kuluvana keväällä julkaistava ”Luonetti 75” vuotta historiikki.

• Olemme olleet mukana myös muistomerkkien toteutusprojekteissa Keski-Suomen alueella, • tukeneet Jyväskylän varuskuntaa rakentamalla rantalentopallokentän, rahoittaneet frisbeegolf-laitteiden hankinnan varusmiesten ja henkilökunnan käyttöön sekä parantaneet varusmiesten viihtyvyyttä ja palkinneet varusmiehiä.

votellut uusia etuisuuksia Ilmasotakoulun killan jäsenistölle Jyväskylän seudun yrityksiin.

Etuisuudet ovat myös Jyväskylän varuskunnan henkilöstön hyödynnettävissä. Siis kannattaa olla killan jäsen ja kertokaa kavereillekin, että aktiiviseen joukkoon kannattaa liittyä mukaan.

JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA

1. Juhlimme 29.4. Jyväskylän kaupungintalolla yhdessä Ilmavoimien kiltaliiton 20-vuotisen taipaleen merkeissä.

2. Killan lipun naulaus juhlan yhteydessä 3. Lahjoitamme Ilmasotakoululle varat monitoimikuntolaitteen hankkimiseksi varusmiesten ja henkilökunnan käyttöön 4. Julkaisemme ”Luonetti 75 vuotta” historiikin 5. Teemme kiltamatkan Berliinin ilmailunäyttelyyn ILA:an 2.-6.6.

6. Perinteiset seppeleiden laskut 7.9. ja 1.10.

Ilmasotakoulu Ilmasotakoulu vastaa koko ilmapuolustushaaran koulutuksesta niin viesti- ja johtamisjärjestelmäalan, ohjaajien, lentoteknisen alan kuin ilmatorjunnan henkilöstönkin osalta.

Samalla periaatteella toimii myös Ilmasotakoulun kilta – siis avoin kaikille Ilmavoimiemme toiminnasta kiinnostuneille – kannattaa siis liittyä kiltamme jäseneksi.

Jäsenasioita Auringonpaisteista kevättä!

Killan jäsenmäärä on kasvanut kuluvana vuonna, ja toivottavasti sama trendi jatkuu myös – Jarmo Alanko tulevaisuudessa. Olen puheenjohtajana neupuheenjohtaja 55

näyttävä muisto kurssilta!

Lentoreserviupseerikurssin käyneillä on mahdollisuus ostaa itselleen kurssilippalakki ja -merkki.

LENTORESERVIUPSEERIKURSSIN LIPPALAKKI Lakki on väriltään tummansininen (navy blue). Lakkiin kirjaillaan taakse kunkin kurssin virallinen lyhenne ja kurssin numero, esim. LentoRUK 84. Jotta kirjailun hinta voidaan pitää kohtuullisena edellyttää se sitä, että kukin kurssi tilaa lakkinsa yhdellä kertaa. Tästä syystä myös minimitilaus on viisi (5) kappaletta. Hinta 20 e/kpl (lakki ja brodeeraus).

Lisäksi toimituskulut/lähetys: 1 – 20 kpl: 10 e ja 21 – 50 kpl: 15 e. Toimitusaika noin 2 – 3 viikkoa. Lakit ja toimituskulut maksetaan ennen toimitusta Ilmasotakoulun Kilta ry:lle .

LENTORESERVIUPSEERIKURSSIN MERKKI Hinta: 25 e, postituskuluineen 30 e/kpl. Tilauksen yhteydessä mainittava Lentoupseerikurssin numero.

Tilaukset: www.ilmasotakoulunkilta.fi/myyntiartikkelit Ilmasotakoulun Kilta ry

Lisätietoja ja tilaukset: Arto Kupiainen, mieluiten

akuavia(at)elisanet.fi. Puh. 040 580 0092

Kunnianosoitus talvi- ja jatkosodan taistelijoille taivaalla: Sotalentäjät Mauno Fräntilä, Väinö Pokela, Alpo Lehto, Martti Uotinen ja Erkki Ehanti kertovat ilmasodasta.

Otos Mannerheim-ristien jakotilaisuudesta 9/1942: mm. lentäjät Auvo Maunula ja Jorma Karhunen.

Videon kesto 1h 24min.

TUOTTAJA ©: Helsingin Reserviupseerien Ilmailukerho ry www.rul.fi/ilmailukerho/kannatustuotteet 25 € postitettuna. Tilaukset: valto.ottovainen@ netti.fi tai puh. 040 742 3097 tekstiviestillä, anna nimi, osoite ja oma puh.numero.

56

Pilven Veikko 1/2016

Taustakuva SA-kuvasta JSdia213

Kaikki ilmavoimien Mannerheimristin ritarit esitellään kuvina.

Ilmavoimien Viestikilta ry Viime vuosi 2015 oli poikkeuksellisen juhlava, kiltamme pääsi miehen ikään täyttäessään 50 vuotta. Ilmavoimien viestikiltahan on toiseksi vanhin ilmavoimien killoista.

Killan 50-vuotisjuhlat vietettiin perinteisin menoin Tikkakosken varuskuntakerholla lokakuun alkupuolella. Tilaisuudessa jaettiin ansioituneille jäsenille prenikoita ja mitaleita. Vuoden kiltalaiseksi valittiin Matti Antikainen. Juhlatilaisuudessa julkistettiin Ilmavoimien viestikillan historiikki sekä juhlajulkaisu, joiden toimittamisesta vastasivat ansiokkaasti Keijo Koivisto, Martti Lehto ja Risto Rissanen. Pari viikkoa 50-vuotisjuhlista teimme vielä 11 päivän ”juhlamatkan” Yhdysvaltoihin, joka onnistui erittäin hyvin, vaikka kaikenlaista pitkillä matkoilla voi tapahtua ja tapahtuikin.

Nyt aloittaessani killan uutena puheenjohtajana edellisen puheenjohtajan Risto Laukkasen mittavan neljän vuoden pestin jälkeen, on jo meneillään olevia asioita vietävä loppuun ja uusia haasteita sekä strategioita mietittävä. Suunnitelmia on jo tehtykin tammikuussa hallituksen suunnittelukokouksessa.

Yksi vaikeimmista asioista tuntuu olevan jäsenmäärän väheneminen. Nyt meitä on pitkälti alle 400 kun parhaimpina aikoina jäseniä on ollut noin 650. Somen (Facebook ym) hyödyntäminen lienee yksi, mutta ei ainut apu tähän asiaan.

Muita merkittäviä hankkeita on Suomenlinnan IVAK/IPAK tilan kunnostaminen ja avaaminen yleisökäyttöön. Tämä etenee nyt vihdoin hyvällä vauhdilla Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan toimesta.

Suunnitelmissa on IVAK/ IPAK :n avaaminen yleisölle vuonna 2018 eli Ilmavoimien 100-vuotisjuhlavuoden aikana. Suomen Ilmavoimat täyttää 100 vuotta 2018, joten myös meidän kiltamme tulee osallistumaan jollakin tavalla näihin juhlavuoden tapahtumiin ja järjestelyihin.

Ulkomaanmatkat kiinnostavat Aloitimme muutama vuosi sitten järjestämään killan ulkomaanmatkoja, joista tuli hyvinkin suosittuja ja matkalle osallistujat tuntuivat olevan tyytyväisiä saamaansa vastineeseen. Tämän vuoden kiltamatka tehdään kesäkuun alussa Berliiniin, jossa vieraillaan ILA 2016 -ilmailunäyttelyssä ja tutustutaan myös Berliinin nähtävyyksiin ja museoihin.

Kevätkokous pidetään 12.5. Kymenlaaksossa. Ensin tutustumme Vekaranjärven varuskuntaan, joka on suurin varuskunta Suomessa. Varsinainen kokous, illanvietto ja yöpyminen pidetään Kouvolan seurakunnan kurssikeskus Puhjonrannassa, joka sijaitsee erittäin kauniilla paikalla Rapojärven rannalla.

Seuraavana päivänä 13.5. on Utin Jääkäripaljoonan ”avoimet ovet” yleisötapahtuma ja toimintanäytös, johon myös ilmavoimat osallistuvat, jos sää vaan sallii.

Me aiomme myös osallistua tilaisuuteen, sekä tutustumme myös samalla Utin perinnetilaan.

Harri Utti Puheenjohtaja

57

Ilmavoimien Viestikilta ry

50-vuotisjuhlamatka USA:han 21.10. – 2.11.2015

58

Pilven Veikko 1/2016

Koko ryhmä WarBird museossa Kissimeessä / taustana T6-harjoitushävittäjä. Kuva: Harri Utti

Ilmavoimien Viestikilta teki 50-vuotisjuhlamatkan 21.10-2.11.2015. Tavoitteena oli tutustua matkan aikana Washingtonin ilmailumuseoihin, Cape Kennedyn avaruuskeskukseen ja laivaston lentotukikohtaan Key Westissä. Matkalla oli mukana 27 henkilöä.

Washigtonissa kävimme ensin Arlingtonin sotilashautausmaalla. Seurasimme vahdinvaihtoa ja seppeleenlaskua Tuntemattoman sotilaan haudalla. Suomensukuinen amiraali Onni Lattu ja Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni on haudattu Arlingtonin hautausmaalle. Vierailimme molempien haudoilla.Kiertoajelulla tutustuimme kaupungin tärkeimpiin nähtävyyksiin sekä Suomen suurlähetystöön.

Sitten oli vuorossa Smithsonian National Air and Space Museo. Museorakennuksen pinta-ala on noin 15 000 m² ja sitä pidetään maailman parhaana ilmailumuseona. Varsinaisten näyttelyesineiden lisäksi museossa on planetaario ja IMAX-teatteri. Esillä on myös Apollo- ja Sojuz alukset telakoituneena, Skylab –avaruusasema, kantoraketteja, Apollo 11 komentomoduuli ja Apollo-lennoilta käyttämättä jäänyt kuumoduuli.

Air & Space Udvar-Hazy Centerin museo, Washington, osakuva Discover sukkulasta.

Neljäntenä matkapäivänä alkoi Baltimoresta matkamme risteilyosuus RCCL:n Grandeur of the Seas-aluksella. Se on Helsingin telakalla vuonna 1996 valmistunut Vision-luokan laiva, joka on uudistettu muutama vuosi sitten. Konepäällikkönä laivalla toimii suomalainen Harri Kulmajärvi.

Kun laivamme saapui Port Canaveraliin Floridaan. Aamupäivällä oli retki Kissimmeen Warbird-museoon, joka järjestää yleisölennätyksiä toisen maailmanasodan aikaisilla North American AT-6 Texan koulutuskoneilla.

Iltapäivä tutustuimme Kennedy Space Centeriin. Siellä on nähtävänä avaruuslentojen kantoraketit ja USA:n miehitettyjen lentojen Mercury- ja Gemini-kapselit. Ne vaikuttivat kovin pieniltä ja ahtailta. Apollo lennot ovat esillä monipuolisesti ja Atlantis sukkula oli näytteillä lastitilan luukut avoinna ja robottikäsi ojennettuna.

Seuraavan päivän kohteena oli Bahamasaarten pääkaupunki Nassau, johon tutustuttiin omaan tahtiin.

Yhdeksäntenä matkapäivänä saavuimme Floridan Key Westiin. Siirryimme tilausbussilla USA:n laivaston Boca Chica lentotukikohtaan, jossa meidät otti vastaan tiedottaja Trice Denny. Hän johdatti meidät aluksi kokoustilaan ja kertoi tukikohdan historiasta ja nykypäivän toiminnasta. Kuuban 59

B29 Enola Gay Hiroshiman pommittaja kriisin aikana vuonna 1962 Boca Chica oli tapahtumien keskipisteessä. Nykyisin päätehtävänä on Super Hornet-lentäjien koulutus ennen heidän siirtymistään lentotukialuksille. Lentokonehallissa tutustuimme Fighter Squadron Composite (VFC) 111 laivueeseen, jonka kutsumanimi on Sundowners. Siellä oli Northrop F-5 koneita, joita käytetään harjoitusvastustajina. Niitä sai valokuvatakin. Hallin toisella sivulla olevia Super Horneteja sai katsoa ja koskea mutta valokuvaaminen ei ollut sallittua.

Lentokoneisiin tutustumisen jälkeen meille esiteltiin harjoitustietojen tallennus-ja arviointijärjestelmä, Tactical Combat Training System P5CTS/TCTS. Tutustumiskäynnin lopuksi siirryimme helikopterihalliin, jossa mielenkiintomme kohdistui välillä vieressä olevalle kiitoradalle kun F-5:et ja Super Hornetit lähtivät iltapäivän harjoituksiin. Vierailun päätteeksi matkanjohtajamme Harri Utti luovutti oppaillemme Kiltaliiton merkit.

Ennen laivan lähtöä jäi aikaa tutustua Key Westin tunnetuimpaan nähtävyyteen Hemingwayn taloon tai seurata Fantasy Fest Week-paraatia.

Kymmenes ja yhdestoista matkapäivä olivat meripäiviä. Harri Kulmajärvi kutsui meidät tutustumaan laivan komentosiltaan ja 60

Pilven Veikko 1/2016

konehuoneen valvomoon. Osa matkalaisista sai kutsun laivayhtiön vieraiksi konepäällikön pöytään. Viimeinen risteilypäivämme 31.10. oli Halloween-juhla, jota vietetään riehakkaasti.

Kahdennentoista matkapäivän aamuna meillä oli kuljetus Air & Space UdvarHazy Centerin museoon, joka on lähellä Washingtonin lentokenttää. Museon pinta-ala on 71 000 m² ja se on rakennettu unkarilaissyntyisen emigrantin Steven F. Udvar-Házyn lahjoitusten turvin. Museossa on esillä noin 200 lentokonetta ja saman verran suurikokoisia avaruuslaitteita.

Ajatuksia herättävä on B-29 pommikone Enola Gay, josta pudotettiin ensimmäinen atomipommi Hiroshimaan. Näyttävä kohde on kylmän sodan aikainen tiedustelukone SR-71 Blackbird. Museossa on esillä myös Air Francen Concorde ja avaruussukkula Discovery.

Museovierailun jälkeen oli bussikuljetus Dulles Town Center Malliin ostoksille ja sieltä lentokentälle. Matkan päätteeksi saatoimme todeta, että tästä tuli hyvä reissu.

– teksti Kalervo Karppinen ja kuvat Harri Utti

Karjalan Lennoston Kilta

Kesäretki 30–31.7.2016 Jääkärien jäljille Kainuuseen Karjalan Lennoston Kilta tekee perinteisen kesäretken yhdessä Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistyksen kanssa Hyrynsalmelle ja Suomussalmelle viikonvaihteessa 30.–31.7.2016 Alustava ohjelma on seuraava: Lauantai 30.7.

• lähtö Kuopiosta Maljalahdenkadulta klo 07.00 • brunssi Kontiomäen Shell 9.20 - 10.00 • Hyrynsalmelle, mistä opas kyytiin 10.40• Hyrynsalmen Saarijärven Jääkärisaareen veneellä klo 11.40, • Jääkäripirttiin tutustuminen, Hallan Ukon etappireitti, oppaana Matti Kemppainen • Ämmänsaareen, majoittuminen Kiannon Kuohuun ja päivällinen.

Hinnat 64 eur/henkilö 2 hh ja 92 eur/henkilö 1 hh. Hinnat sisältävät päivällisen, aamiaisen sekä kuntosalin ja kylpylän käytön.

Sunnuntai 31.7.

• tutustuminen Juntusrannan Talvisodan taisteluihin • tutustuminen Raatteen Porttiin ja lounas • paluu Kuopioon noin klo 19.00 Retkestä aiheutuvat kustannukset ovat alustavasti noin 100–150 eur/henk. Tarkemmat ohjeet ohjelmineen ja hintoineen annetaan ilmoittautuneille myöhemmin.

Ilmoittautumiset 15.6. mennessä Heikki Lahtela, heikki.lahtela(at)pp.inet.fi Kuvassa kesäretkeläisiä edellisellä Raatteen tien retkellä rajaportilla. Kuva: via Heikki Lahtela.

61

Tämä vuoden 2016 vuosikokousporukka päätti selvällä äänten enemmistöllä Kymenlaakson Ilmakillan purkamisesta ja yhdistymisestä Helikopterikillan kautta uuteen uttilaiseen ilmakiltaan vuoden 2017 alusta lähtien.

Kymenlaakson Ilmakilta ry – 50 vuotta Ensi syksynä Kymenlaakson Ilmakilta ry juhlii 50-vuotismerkkipäiväänsä. Helmikuussa 1966 kokoontui joukkoilmavoimista vastikään eläkkeelle jääneitä nuorukaisia, sodan ajan lentäjiä ja mekaanikoita sekä muita asiasta kiinnostuneita Kouvolan kauppakerholle pohtimaan, miten vaalia alueen laajaa ilmailuperinnettä.

Yhdessä tuumin päädyttiin perustamaan Kymenlaakson Ilmakilta ry.

Killan toiminta on keskittynyt aktiivisen jäsenistön tukemana Kymenlaakson rikkaan ilmailuperinteen vaalimiseen. Kilta on järjestänyt mm. ilmailuaiheisia esitelmäkokouksia, retkiä niin kotimaahan ja lähialueille kuin Venäjälle, Baltiaan ja Ruotsiinkin, sekä organisoinut monimuotoisen perinneaineiston keruuta.

Yli kahdenkymmenen vuoden ajan Kilta on pitänyt yhteyttä Viron lentäjäveteraaneihin 62

Pilven Veikko 1/2016

ja ylläpitänyt Utin seudun ilmailuhistoriallista internet-sivustoa. Yhteistyökumppaneiden kanssa on aikaansaatu useita ilmailumuistomerkkejä: Kotkapatsas Uttiin v. 1997, Alppilentoturman muistomerkki Kouvolan Alakylään onnettomuudessa surmansa saaneen majuri Väinö Mikkolan kotitilan maalle v.

2000, Selänpään lentokentän ilmataistelujen muistomerkki v. 2003 ja Vihuri VH-4 – onnettomuuden muistokivi Elimäen Villikkalaan v. 2015.

Lentokoneiden kunnostusta Killan aikaansaannoksiin kuuluu myös muutama erillinen merkittävä projekti. Ilmavoimien alkuaikojen Morane Saulnier MS-50 C, MS52, kuljetettiin vuonna 1973 Vesivehmaan hallista HR-kopterin rungossa Uttiin. Koneen

Mersun rungon ”peruskorjaus” ja säilytysvitriinihanke vuonna 1978 ratkaisi Mersun säilymisen Utissa.

entisöintiin näyttelykuntoon kiltalaiset käyttivät yli 2200 talkootyötuntia neljän vuoden aikana.

Nyt se on Suomen Ilmavoimamuseossa tilan puutteen vuoksi varastoituna. Vuonna 2013 Morane pääsi puoleksi vuodeksi esille Mersun MT-452:n sijaisena Utin vitriinissä. Mersu puolestaan juhlisti samaan aikaan Suomen Ilmailumuseolla Mersut Suomessa 70 vuotta -teemanäyttelyä. Niin Mersun kuin Moranenkinsiirto-operaatiot Utissa tehtiin suurimmalta osin ilmakiltalaisten voimin. Mersu tuskin olisi enää Utissa, ellei kilta olisi tarttunut toimeen jo v. 1978 ja puuhannut tukijoukkoineen säältä suojaavan säilytysvitriinin ja rungon ”peruskorjauksen”.

Maalauksen suoritti Kuljetuslentolaivueen mekaanikko Antti Härkönen. Mersun alkuperäinen korkea kivikoroke vaihdettiin matalaksi betonilaataksi ja vitriini sai lattiaan päällysteen sekä koneellisen ilmanvaihdon

vuonna 1998. Tuolloin itse kone ruostesuojattiin ja maalattiin uudelleen Finnairilla.

Utin ilmailu-upseerikerhon tiloihin v. 2001 perustetun Utin Jääkärirykmentin (UtJR) hallinnoiman Utin lentotukikohdan, kaukopartiomiesten eli Erillinen pataljoona 4:n ja UtJR:n perinnetilan näyttelyn ilmavoimaosan esillepanossa kilta oli vahvasti mukana.

Uudet suunnitelmat Kymenlaakson Ilmakillalla on juhlaan aihetta ja paljon historiaa takana. Killassa katsotaan myös eteenpäin ja tunnistetaan realismi. Yleisesti kiltatoiminta on varttuneemman väen touhua, mutta jäsenistön iäkkyys ei sinänsä ole haitaksi, jos mukana on myös riittävästi innokasta väkeä käytännön toiminnan pyörittämiseen.

Utissa hieman yli 20 vuotta toimineen Helikopterikillan kanssa rinnakkaiselo ja yhteistyö 63

on sujunut mallikkaasti koko ajan. Molemmilla killoilla on kymmeniä yhteisiä jäseniä, molempien hallituksissa istuu samoja päättäjiä ja nyt remontoimme jo yhteisiä toimintatiloja. ”Kentältä” on jo jonkin aikaa tullut viestejä uttilaisten yhdestä ilmakillasta. Pitkään ajateltiin yhdistymisen tapahtuvan vähitellen laajenevan yhteistoiminnan kautta.

Nyt molempien kiltojen yhteinen tahto on yhdistyä kuluvan vuoden aikana siten, että vuoden 2017 alkupuolella yhdistymisprosessi olisi läpikäyty.

Helikopterit jatkavat Utin sotilasilmailun perinnettä Ilmavoimien 1990-luvun järjestelyissä Kuljetuslentolaivueen lentokonetoiminnot siirrettiin vuonna 1996 Tikkakoskelle. Lyhyen epävarmuusajan jälkeen puolustusvoimat päättivät helikopteritoiminnan kehittämisestä maavoimien alaisuudessa päätukikohtana Utti. Utin sotilasilmailun pian satavuotista historiaa ovat pääosin tehneet viimeiset lähes 20 vuotta helikoptereilla operoivat joukot, eikä siihen ole odotettavissa muutosta. Kiltojen yhdistyminen antaa hyvät edellytykset luoda tulevaisuuden Utin ympäristön ilmailuperinnetoiminta vakaalle pohjalle, etenkin jos Utin Jääkärirykmentistä eläkkeelle siirtyneistä osa kiinnostuisi ilmakiltatoiminnasta.

Nykyisten ilmakiltalaisten toivotaan luottavan tämän kokonaisuuden onnistumiseen ja sujuvasti liittyvän uuteen yhdistykseen, koska kilta ei voi siirtää jäsenistöään millään päätöksellä.

Samoilla periaatteilla – uudella nimellä Helikopterikilta –nimenä koetaan viittaavaan tiettyyn ilma-alusluokan perinnetoimintaan. Uuden yhdistyksen nimeksi on ehdotettu Utin Ilmakilta ry. Utti on keskeinen sekä ilmailuhistoriallinen että tulevaisuuden vahva ilmailutoiminnan paikka. Uusi kilta 64

Pilven Veikko 1/2016

Utin vesitornia, lentokentän maisemallista kiintopistettä vuodesta 1925, uhkasi lentoestetarkastelun perusteella osittainen purku vuonna 2014.

Monelta suunnalta tulleen painostuksen alla viranomainen taipui hieman alkuperäistä joustavampaan riskianalyysiin ja perustorni sai toistaiseksi jäädä Utin yhdeksi ikoniksi. Vain kattotasanteella ollut antenniviidakko jouduttiin purkamaan.

jatkaisi entiseen tapaan Utin tukikohdan ja sen ympäristön ilmailutoiminnan perinteiden vaalimista ottaen huomioon mm. kummankin killan taltioidut materiaalit, esineistöt ja muistomerkkien ylläpidon. Utin Jääkärirykmentin ja sen Helikopteripataljoonan kanssa killoilla on ollut tähän mennessä hyvin toimivaa konkreettista yhteistyötä. Perinnejoukoksi sopisi hyvin Helikopteripataljoona, vaikka olemmekin Ilmavoimien kilta, ja sininen lippu kulkee edellämme.

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Lapin Lennoston Kilta Ruotsalaisen lentorykmentti 19 antama apu ei unohdu Ruotsalaisten vapaaehtoisten muodostaman lentorykmentti 19 (Flygflottilj 19) muistopäivää vietetään vuosittain 12. tammikuuta.

F19 taisteli talvisodassa Pohjois-Suomessa Suomen rinnalla Neuvostoliittoa vastaan vuoden 1940 alusta talvisodan päättymiseen asti.

F19-lennoston kalustoon kuului viisi Hawker Hart -pommikonetta ja kaksitoista Gloster Gladiator -hävittäjää. Lennoston kokonaisvahvuus oli yhteensä noin 270 sotilasta, joiden lisäksi mukana oli kaksi lottaa.

Ruotsalaiset vapaaehtoiset torjuivat koneillaan Neuvostoliiton lentohyökkäyksiä Lapin maakuntaan ja valvoivat ilmatilaa. Lentorykmentti 19 päämuistomerkki sijaitsee Olkkajärven Apukassa. Kyseisellä paikalla

toimi talvisodan aikana ruotsalaisten Oskartukikohta.

Muistomerkillä järjestettiin F19-muistopäivänä seppeleenlaskutilaisuus, johon osallistuivat Lapin lennoston, Lapin Lennoston Kilta Ry:n, Norbottens Flygflottilj 21:n sekä F19-perinnetoimikunnan edustajat. Tilaisuuteen kuului seppeleenlaskujen lisäksi Hornetin suorittama ylilento ja varusmiespapin pitämä hartaushetki.

Lapin Lennoston Kilta Ry

Suunnitelmissa kiltamatka Ruotsiin Norbottens Flygfljottil 21:n vieraaksi Kallaxiin.

65

Pertti Korhonen ja Aarno Saramäki

Lentovarikon Kilta 25 vuotta 1991 – 2016

Lentovarikon Kilta 2016 • 25.04. klo 17.30 Kevätkokous Puolustusvoimien logistiikkalaitos, Vuoreksen toimipiste • 18.06. Suomen päälentonäytös Rissalassa • 24.-26.7. Bussimatka Riikaan Jääkärien muistomerkin paljastus sekä käynti Junkers JU-274 muistomerkillä Saulkrastissa. (ilm. 15.5. men.)

• 06.08. Hamina Tattoo Marssishow.

Ilmoittautumiset 30.6.2016 mennessä.

• 07.09. Ilmavoimien vainajienpäivä Kalevankankaan hautausmaalla klo 14.

Tutustutaan Lentäjäveljien hautoihin ja leposijoihin. Opas.

• 28-29.10. Lentotekniikkaseminaari Porissa.

Lokakuussa Syyskokous Marraskuussa Pikkujoulujuhla 66

Pilven Veikko 1/2016

Tervetuloa toimintaan mukaan!

Lentovarikon Killan tarkoituksena on "... Lentotekniikkalaitoksen ja lentotekniikan perinteiden vaaliminen sekä Lentotekniikkalaitoksen, sen edeltäjien ja ilmailuteollisuuden entisen ja nykyisen henkilöstön yhdyssiteenä toimiminen...”

Lentovarikon Killan matkalaiset kahvitauolla Norjassa 2006.

Alkuvaiheet Jo 1990-luvun alussa toimi monissa Puolustusvoimien joukko-osastoissa keskiaikaisia ammattikiltoja mukailevia kiltoja, jotka vaalivat maanpuolustushenkeä, joukko-osastonsa perinteitä sekä toimivat joukko-osastoissa palvelevien tai palvelleiden henkilöiden sosiaalisena verkostona. Kiltojen jäsenistöä yhdisti aselaji ja joukko-osasto, jossa pääosa jäsenistä palveli tai oli palvellut kantahenkilökunnassa, varusmiehenä tai muissa tehtävissä.

Pääosa Ilmavoimien lentokaluston keskuskorjaamotasoisesta ylläpidosta oli keskitetty jo 1930-luvulla Tampereen alueelle. Lentokaluston ylläpitotoimintaa johti 1990-luvulla Härmälään sijoitettu Lentovarikko, jonka tehtävänä oli huolehtia kaluston kelpoisuudesta ja kehityksestä. Työhön kuuluivat korjausedellytysten luominen ja ylläpitäminen, korjauksissa tarvittavien varaosien ja tarvikkeiden hankinta

ja vastaanotto, uusien sekä käyttökuntoisten laitteiden varastointi ja toimitus käyttäjille, ylläpitotöiden tilaaminen sekä omilta, että alihankkijoiden korjaamoilta, töiden laadun valvominen ja vastaanottotarkastukset, joihin kuuluivat laitteiden koeajot ja valmiiden lentolaitteiden koelennot. Hallissa toimivat Varikon koelentue, tarkastamo ja varastot. Linnavuoreen oli sijoitettu Varikon lentomoottoreiden tarkastus- ja varastotoiminnot.

Lentovarikolla oli Tampereella eri alojen omia korjaamoita, mutta pääosan töistä Varikko teetti alihankintana eri osa-alueille keskittyneillä yhteistyökumppaneillaan. Merkittävimmät yhteistyökumppanit olivat Valmet Oy ja Instrumentointi Oy. Valmet Oy:n Lentokonetehtaalla Kuorevedellä valmistettiin lentokoneita ja niiden osia sekä ylläpidettiin lentokoneita, mekaanisia laitteita ja lentokonejärjestelmiä. Valmet Oy:n Linnavuoren tehtaan lentomoottoriosasto kokoonpani ja 67

ylläpiti lento- ja dieselmoottoreita ja niiden laitteita. Instrumentointi Oy Tampereella oli keskittynyt mittareiden-, laitteiden- ja järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen. Edellisten lisäksi oli useita muita yhteistyökumppaneita mm. Finnair Oy ja Karhumäki Oy. Työjaon mukaisesti Lentovarikon johtamaan lentokaluston ylläpitoon osallistui Puolustusvoimien henkilöstön lisäksi suuri joukko eri alojen ammattihenkilöstöä sekä Varikolla että yhteistyökumppaneilla. Varsinainen työkokonaisuus muodostui yleensä eri paikoissa tehdyistä osatöistä ja osakokoonpanoista, joista lopullinen tuote koottiin. Alan henkilöstöä yhdisti ilmailuhenki, vastuu työn laadusta ja samaan kohteeseen, Ilmavoimien lentokalustoon, tehtävä työ. Erikoisammattityötä tekevän henkilöstön vaihtuvuus oli erittäin pieni.

Varusmiehiä oli Varikolla ja sen osastoissa vain hyvin pieni määrä vuosittain.

Killan perustaminen Tampereen alueella sotilasilmailun hyväksi työskentelevien henkilöiden yhteistyö myös harrastusten ja sosiaalisen toiminnan alueilla nähtiin tärkeäksi ja sen kehittämiseksi kiltamuotoinen ratkaisu näytti täyttävän parhaiten tavoitteet.

Asiaa valmistelemaan koottiin työryhmä, joka määritteli tulevan killan toiminnan pääpiirteet ja teki ehdotuksen säännöiksi. Pirkkahallissa 4.4.1991 pidetyssä yleisessä kokouksessa hyväksyttiin työryhmän ehdotukset ja perustettiin virallisesti Lentovarikon Kilta ry.

Killan säännöissä pyrittiin ottamaan huomioon aiemmin mainitut paikalliset olosuhteet ja yhteiset tavoitteet, jotta eri osaalueiden koko henkilöstö voisi osallistua toimintaan ja saisi siitä halutun tyydytyksen.

Killan säännöissä määriteltiin Killan tarkoitus (§ 2) (Killan sääntöjä on myöhemmin muutettu nykynimistön mukaisiksi): 68

Pilven Veikko 1/2016

• • •

”Killan tarkoituksena on maanpuolustusaatteen ja ilmailuhengen vaaliminen.

Lentotekniikkalaitoksen ja lentotekniikan perinteiden vaaliminen sekä Lentotekniikkalaitoksen, sen edeltäjien ja ilmailuteollisuuden entisen ja nykyisen henkilöstön yhdyssiteenä toimiminen”

sekä Killan jäsenistö (§3): ”Killan hallitus voi hyväksyä killan varsinaiseksi jäseneksi hyvämaineisen Suomen kansalaisen, joka: •

• •

kuuluu tai on kuulunut Ilmavoimien, tai Lentotekniikkalaitoksen tai sen edeltäjien, suomalaisen ilmailuteollisuuden tai yhteistyökumppaneiden henkilöstöön, on edellisten perheenjäsen tai on muuten kiinnostunut ilmailutekniikasta.”

Killan toimintamuodot Valmistelevan työryhmän luomien suuntaviivojen mukaisesti Killan ensimmäinen hallitus tarkensi Killan säännöt ja toimintatavat sekä hoiti Lentovarikon Kilta ry:n rekisteröimisen.

Killan tavoitteena oli aluksi vakiinnuttaa perustoiminta ja kehittää jäsenistöä kiinnostavaa toimintaa.

Jäsenistö Perustavassa kokouksessa Kiltaan ilmoitti liittyvänsä 273 henkilöä, heistä suuri osa oli työuransa Lentovarikolla tai sen yhteistyökumppaneilla jo lopettaneita. Jäsenmäärä on vuosien varrella hiljalleen kasvanut ja on nykyisin tasaantunut noin 400:an. Nykyisin jäsenistä noin 2/3 on ”Lentovarikon jälkeläisiä” ja 1/3 pääasiassa lentokoneteollisuudessa työuransa tehneitä. Naisten osuus jäsenistöstä on koko ajan ollut merkittävä, alussa viidennes, nykyisin neljännes.

Jäsenistön tapaamisia on järjestetty vuosi-

Killan koko perheen talviriehassa järjestettiin lasten hiihtokilpailut 5.3.2016.

Kuva: Harri Terrinen.

juhlien, pikkujoulujen, talviriehan ja esitelmätilaisuuksien merkeissä.

Hallitukset ja toimihenkilöt Hallituksen puheenjohtajiksi ja jäseniksi sekä projektien vetäjiksi on aina pyritty ja onnistuttu löytämään asiaan innostuneita ja aikaansaavia henkilöitä. Toimihenkilöiden valinnoissa on pyritty tasapuolisuuteen eri toiminta- ja maantieteellisten alueiden kesken. Killan hallituksissa ja aktiviteeteissä on pyritty määrittämään eri vastuualueille, toiminnoille ja projekteille omat vastuunalaiset vetäjänsä.

Palkitsemiset ja muistamiset Kilta on valinnut vuodesta 2003 alkaen ansioituneen kiltalaisen ”Vuoden kiltalaiseksi”, joka on saanut arvonimen lisäksi vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon ja omakseen sen pienoismallin. Erityisistä ansioista kilta voi nimetä kiltalaisen kunniapuheenjohtajakseen tai kunniajäsenekseen.

Kilta on muistanut jäseniään ehdottamalla heille sekä valtakunnallisia että kiltaliittojen ansio- ja kunniamerkkejä. Killalla on myös omia ansiomerkkejä, kuten standaari, eritasoiset plaketit ja adressit, joilla on voitu muis-

taa sekä kiltalaisia että yhteistyökumppaneita. Kun kysymyksessä on vapaaehtoistyö, on muistamisilla hyvin suuri merkitys.

Matkat Kilta on järjestänyt jäsenilleen runsaasti matkoja ilmailunäyttelyihin, erilaisiin ilmailutapahtumiin ja muihin kiinnostaviin kohteisiin. Tavoitteena on ollut järjestää vuosittain 1-2 ulkomaan ja 2-3 kotimaan matkaa. Matkat ovat olleet hyvin suosittuja, lähes aina loppuunmyytyjä.

Ulkomaisia matkakohteita ovat olleet mm. suuret Ilmailunäyttelyt ja -museot sekä lentotukikohdat mm. Ruotsissa, Venäjällä ja Englannissa. Ilmailuteollisuuteen on tutustuttu mm. Venäjän Leningradissa, Hollannin Leidenissä ja Islannin Keflavikissä sekä Baltian maissa.

Suomessa on tutustuttu entisiin lentotukikohtiin, ilmailuteollisuuteen ja moniin jäsenistöä kiinnostaviin kohteisiin. Matkakohteissa on usein ollut ”jotakin ilmailuun liittyvää”, mutta osa on ollut ”muuten kiinnostavia”, kuten Tattoot Haminassa, Bonkmuseo ja Autotehdas Uusikaupungissa.

69

Perinteiden vaaliminen Merkittävin Ilmailuhistoriallinen muistomerkki on Leonardo, joka on Lentovarikon vanhalle toimipisteelle, Pirkkahallin edustalle pystytetty Härmälän lentokentältä viimeiselle lennolleen lähteneiden, tamperelaisen ilmailun ja ilmailuteollisuuden muistomerkki.

Muistomerkin suunnitteluryhmään kuului Lentovarikon Killan edustajien lisäksi edustajia Tampereen kaupungilta ja Härmälässä toimivilta yhteisöiltä sekä eri alojen asiantuntijoita.

Muistomerkin taiteellinen suunnittelija oli professori Kimmo Kaivanto. Tampereen kaupunki luovutti arvokkaan paikan Pirkkahallin edustalta ja rakensi perustan. Patria Oy AVI valmisti osat hiilikuitukomposiitista alipaineimu tyyppisellä valmistusmenetelmällä ja kokoonpani muistomerkin Hallissa, josta valmis muistomerkki siirrettiin helikopterilla Tampereelle lopulliseen sijoituspaikkaansa.

Presidentti Martti Ahtisaari vihki muistomerkin 1.10.1991 Tampereen kaupungin 220-vuotisjuhlien yhteydessä. Muistomerkki on kaksi metriä korkean kummun päälle sijoitettu ilmailua kuvaava yli 20 metriä korkea muistomerkki.

Kilta on pystyttänyt vuosien varrella kaksi vitriiniä lentokoneineen, kuusi erilaista muistokiveä ja paljastanut 19 muistolaattaa merkittävien ilmailutapahtumien tai entisten toimipaikkojen muistoksi sekä avustanut useita yhteisöjä muistomerkkien toteutuksessa.

Kilta on toimittanut ja julkaissut tähän mennessä 10 Lentovarikkoa tai ilmailuhistoriaa käsittelevää kirjaa.

Suurimman työpanoksen vaati ”Lentovarikon historia 1918–2000”. Se on vuonna 2003 julkaistu 448 sivuinen teos, joka kuvaa Lentovarikon ja sen edeltäjien toimintaa koko suomalaisen sotilasilmailun ajalta. Kirjan valmistelutyöhön osallistui lähes kymmenhenkinen työryhmä, joka teki vaativaa tutkimus- ja 70

Pilven Veikko 1/2016

Tampereen vanhan Lentokonetehtaan alueelle 26.9.2008 on luovutettu lentokonevitriini, johon on sijoitettu Lentokonetehtaalla Santahaminassa suunniteltu ja valmistettu Viima 1.

Oriveden ilmailumuistomerkki

Kasper Wrede muistokivi paljastettu 13.8.2015

Tampereen Pirkkahallin edustalle on 01.10.1991 pystytetty Leonardo-muistomerkki viimeiselle lennolleen Härmälästä lähteneiden, tamperelaisen ilmailun ja lentokoneteollisuuden muistolle. Muistomerkillä koelentäjät 5.10.2006. Matti Antikainen on toiminut koelentäjä yhteisön yhdyshenkilönä killan perustamisesta alkaen.

Lentovarikon Killan kirjatuotantoa ilmailun eri alueilta.

Kaarion pintaliitäjän näköismalli, ohjaimissa Erkki Jokitie.

71

kirjoitustyötä yli kolme vuotta. Teoksen laadun, oikeellisuuden ja tieteellisyyden valvoi asiantuntijana kiltaveli, dosentti Keijo Elio.

Kilta on luonut ja pitää yllä Lentovarikon perinnehuonetta, joka sijaitsee nykyisin Vuoreksen rantarakennuksessa. Perinnehuoneeseen on koottu Lentovarikkoa koskevaa aineistoa, kuten esineistöä, kirjallisuutta, valokuvia ja haastatteluja.

Killan talous Killan talous on tehtyjen aktiviteettien ja suunnitelmallisen varainkäytön ansiosta hyvä.

Jäsenmaksu on vieläkin vain 15 €/v. Hyvän talouden ansiosta on pystytty toimimaan monipuolisesti ja aktiivisesti jäsenistöä tyydyttävällä tavalla ilman ”kireää jäsenten rahastusta”.

minnat edelleen, tosin eri nimillä. Organisaatiomuutosten takia on Killan perinnetyö entistä tärkeämpää.Vaikka Killan jäsenmäärä onkin pysynytkin melko vakiona, on kiltalaisten keski-ikä pyrkinyt kasvamaan. Uusien jäsenten, niin Lentovarikon seuraajilta kuin teollisuudestakin, värväämiseen on kiinnitettävä jatkossa paljon huomiota. Parhaiten se onnistuu kehittämällä ja aktivoimalla Killan toimintaa jäsenistöä kiinnostavaksi ja jakamalla tietoa säännöllisesti niin kiltalaisille, yhteistyökumppaneille kuin muillekin.

Onnittelemme nykyisin Maanpuolustuksen kiltaliittoon kuuluvaa Ilmavoimien kiltaliittoa, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Toivotamme menestystä kiltaliitoille ja veljeskilloillemme maanpuolustuksen ja sen historian hyväksi tehtävässä työssä.

Tulevaisuuden näkymät Vaikka entistä perinnejoukko-osastoamme Lentovarikkoa ei organisaatiomuutosten takia enää olekaan, jatkuvat sen seuraajien ja Tampereen alueen ilmailuteollisuuden toi-

– Pertti Korhonen ja Aarno Saramäki Kuvat Lentovarikon Killan kuvaarkistosta, ellei toisin ole mainittu.

Amsterdamin matka 2006, kuva Esan avaruustutkimusasemalta Leidenissä 72

Pilven Veikko 1/2016

Lentovarikon Kilta ry

Lentotekniikkaseminaari Syyssateisena perjantaina 12.11.2015 Marskinsali täyttyi viimeistä sijaa myöten. Tilaisuus keräsi yli sata lentotekniikasta kiinnostunutta kuulijaa kautta maan aina Helsingistä ja Rovaniemeltä asti. Osanottajamääräkin kertoo, miten tarpeellinen tämä tilaisuus oli.

Teknikkokapteeni Juhani Ronumäki Lentovarikon Killasta toivotti luennoitsijat ja yleisön tervetulleeksi. Hän järjesti seminaarin ja oli kutsunut parhaat asiantuntijat luennoimaan.

Insinööriprikaatikenraali Kari Renko avasi tilaisuuden kertoen maamme lentotoiminnan alkuajoista sekä Lentokonetehtaan ja Varikon perustamisen tarpeellisuudesta. Tuolloin todettiin myös koulutuksen tärkeys.

Insinöörieversti Juha Hakulisen aiheena oli Varikon eri vaiheet 90 vuoden ajalta alka-

en Ilmailutelakan ajoista (1924) aina tähän hetkeen, jolloin varikko toimii integroituna Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Tuona ajanjaksona varikko on vastannut yli 150 konetyypin tarpeista. Toiminta on sopeutettu joustavasti näihin moniin muutoksiin niin, että varsinaisten tehtävien hoito on aina ollut etusijalla.

Insinöörieverstiluutnantti Juha-Matti Ylitalo esitteli Ilmavoimien tämän hetken lentokaluston. Hän selosti Horneteille tehdyt ja menossa olevat elinkaaripäivitykset. Hän kertoi, mitkä koneet ovat tulossa tiensä päähän ja suunnitelmat niiden korvaamisesta uusilla koneilla. Vaikka Hornetit lentävät vielä 10 – 15 vuotta, on esivalmistelut niiden korvaamiseksi jo aloitettu. Kokonaisuudessa uusien koneiden hankinta näinä määrärahaleikkausten aika73

Vasemmalta Teknikkokapteeni Juhani Ronumäki, insinööriprikaatikenraali Kari Renko, insinöörieversti Juha Hakulinen, insinöörieverstiluutnantti Juha-Matti Ylitalo, toimitusjohtaja Pekka Karhumäki ja filosofian tohtori Pertti Korhonen.

na on vaikea asia. Täysipainoisen seminaarin tiukkaa ohjelmaa kuvaa se, että kahvitauon aikana Lentokapteeni, insinööri Esa Passila kertoi lentokuntoon entisöimästään Viima VI-17 koneestaan. Hän on entisöinyt lentokuntoon myös Safir SF-27 ja Fouga FM-37 koneet.

Hän mainitsi, että Kauhavalle Hawk-patsaan ja Safir-vitriinin lisäksi on suunnitteilla uusi kolmen koneen vitriini, johon on tulossa Pyry, Stieglitz SZ-25 ja mahdollisesti Viima, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Lisäksi suunnitellaan Fouga-muistomerkin siirtämistä Lentokonepuistoon.

Toimitusjohtaja Pekka Karhumäki esitteli Veljekset Karhumäki Oy:n lentotoiminnan alkutaivalta. Vaikka kaikki sujui hyvin, mahtui siihen kolarointi linja-auton kanssa. Heidän ilmakuvauksensa ovat tänään tuon ajan hienoa ja arvotettua historian tallennusta. Yksi kohokohta oli, kun Kar-Air avasi Malagan siviilikentän. Siitä muistona on siellä nyt Kar-Airin väreissä oleva komea Convair Metropolitan 440 museokone.

Filosofian tohtori Pertti Korhonen kertoi havainnollisessa ja selkeässä esityksessään eri lentomoottorien toimintaperiaatteet. Meille selvisi, miten monien toimintojen summana fysiikan lakeja noudattaen tonnien painoiset 74

Pilven Veikko 1/2016

koneet nousevat ilmaan ja pysyvät siellä.

Lopuksi Juhani Ronumäki kiitti luennoitsijoita ja seminaariin osallistuneita toivottaen hyvää kotimatkaa. Lentovarikon Killan uusi puheenjohtaja kapteeni Matti Käkelä kertoi vielä lyhyesti killan monipuolisesta toiminnasta. Hän toivoi uusien jäsenien liittyvän hyvään kiltaamme. Yksiköllä on ollut monta nimeä: • • • • •

Ilmailuvarikko Ilmavoimien Varikko Lentovarikko vuoteen 2001 Lentotekniikkalaitos vuoteen 2009 sittemmin Ilmavoimien Materiaalilaitoksen osana 2010 – 2014 • Vuoden 2015 alusta tapahtui toimintojen sekä henkilöstön yhdistäminen/ siirtäminen perustettuun Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen Yleisesti juteltiin, miten yhdistäminen on vaikuttanut toimintaan. Käsiteltiin myös Puolustusvoimauudistuksen aiheuttamia muutoksia. Kaikki nämä on tehty ja tehdään siten hallitusti, että täysi toimintakyky ja valmius säilyvät koko ajan.

Kuvat ja teksti Jorma Hautala

Entä sijoituspalvelut?

Omatoimi, paketti vai all-inclusive.

Tervetuloa keskustelemaan kanssamme vaihtoehdoista.

Omistajan käyntikortti

Omistajan asialla

handelsbanken.fi

Field-proven tactical IP communication

Outstanding data performance across the battlefield

Elektrobit Wireless is now Bittium.

Bittium Tactical Wireless IP Network™ Bittium Tough VoIP™ Product Family Bittium Tough Mobile™ www.bittium.com | defense@bittium.com

Juhani T Korpela

Erikoistunut mitalien ja merkkinen valmistukseen Sarkamaantie 10, 21280 Raisio Puh. 02-4378 300 www.turunmerkkimitali.fi myynti@turunmerkkimitali.fi

ROMUKORPELA NIMÄKÖ LENTÄJÄ

Osa II

Kovakantinen • Koko B5, 200 sivua ”R O M U K O R P E L A” Jatkoa Romukorpelalle • 7LODXNVHW MXKDQL NRUSHOD#DQYLDQHW ¿ Hinta 38€, postitse 50€ OSA II

75

Satakunnan Lennoston Kilta ry Kuva ja tekstit Markku Määttänen Satakunnan Lennoston Killan historiaa Satakunnan Lennoston Kilta perustettiin Porissa 18. lokakuuta 1968 Hävittäjälentolaivue 21:n Aliupseerikerholla. Perustavassa kokouksessa oli paikalla 72 henkilöä ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin eversti Kalervo Mustonen.

Killan tehtäviksi kirjattiin mm maanpuolustushengen vaaliminen, jäsenten keskinäisenä yhdyssiteenä toimiminen, Satakunnan Lennoston ja siviiliväestön toisiinsa lähentäminen ja historiallisten perinteiden vaaliminen.

Nämä päämäärät ovat tänäkin päivänä voimassa ja perinteiden vaalimisen osalta hyvinkin ajankohtaisena.

Perustamiskokouksessa jäseniksi päätettiin hyväksyä Satakunnan Lennostossa ja sen perinneyksiköissä palvelleita henkilöitä. Muissakin Ilmavoimien joukko-osastoissa palvelleet kelpuutettiin jäseniksi.

Viimeisten voimassa olevien sääntöjen mukaan lennostossa palvelleiden lisäksi jäseniksi voidaan valita kaikki hyvämaineiset Suomen kansalaiset sekä miehet että naiset, jotka ovat kiinnostuneita ilmapuolustuksesta ja haluavat pitää yhteyttä lennostoon ja Ilmavoimiin.

Killan toiminnasta vastaa vuosittain valittava johtokunta, johon tänä vuonna kuuluvat: puheenjohtaja Markku Määttänen, varapuheenjohtaja Janne Pauni sekä jäsenet Jukka Uhari, Sauli Keskinen ja Pertti Haavaste. Killan sihteerinä toimii Jarmo Aalto ja rahastonhoitajana Markku Kallvikbacka.

76

Pilven Veikko 1/2016

Johtokuntaan eli killan hallitukseen kuuluvat hallituksen kutsumina Satakunnan Lennoston edustajana lennoston esikuntapäällikkö ja HävLLv 21 perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja.

Vuoden 2016 alussa killassa oli jäseniä 281 henkilöä Killan toiminta 2016 Vuoden 2016 painopistealueena on jäsenistön lisääminen Satakunnan Lennoston lakkautetuistajoukkoyksiköistä ja lennoston perinnetyön tukeminen.

Satakunnan Lennoston Killan tämän vuoden kiltapäivä järjestettiin Ilmasotakoulussa Tikkakoskella tiistaina 16. helmikuuta.

Kuulimme ajankohtaisen esitelmän tämän päivän Ilmasotakoulusta ja tutustuimme laivueen tiloissa tämän päivän lentokoulutukseen ja uudistettuun Hawk-kalustoon. Erityistä ihastusta ja mielenkiintoa kuulijoissa herätti nykyisin käytössä oleva tehtävienpurkujärjestelmä. Lopuksi kilta piti vuosikokouksen.

14.7. Porissa palvelleiden perinteinen kokoontuminen Porin lentoasemalla Porissa palvelleiden perinteinen kokoontuminen Porin lentoasemalla järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti 14. heinäkuuta Suomi Areenan tapahtumiin liittyen. Tuona päivänä Porin lentoasemalla esitellään lentoaseman toimintaa. Kokoonnutaan Hävittäjälentolaivue 21:n muistomerkin luona.Tarkempi aikataulu ilmoitetaan erillisellä kiltakirjeellä Suomi Areenan ohjelman ja aikataulun tarkennuttua.

Kiltamatka syyskuussa Puolaan Kilta järjestää kiltamatkan Puolaan Krakovaan 2.-6.9.2016. Finnairin lennolle Helsingistä Krakovaan ja takaisin saimme 32 paikkaa ja ne ovat juuri nyt täytetyt, mutta varapaikoille kannattaa vielä ilmoittautua antamalla yhteystiedot killan sihteerille jarmoaalto@dnainternet.net. Matkan hinta on 800 euroa. Yhden hengen huoneesta ja Auschwitzin leirillä käynnistä peritään lisämaksu. Matkasta informoidaan tarkemmin killan nettisivuilla. Ennakkoilmoittautuneille ilmoitetaan tiedot myös sähköpostilla.

Lennoston killan tapaaminen lokakuussa Lennoston kilta järjestää lennoston esikunnassa ja sen perinneyksiköissä palvelleiden tapaamisen Pirkkalan lentotukikohdassa 7. lokakuuta 2016. Tapaamisen päätteeksi järjestetään pienimuotoinen illanvietto.

Tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Jatkossa selvitellään lennoston nykyisillä toimialoilla palvelevien ja palvelleiden tuki- ja koelentotoimintaa edustavien henkilöiden halukkuuksia ja kiinnostusta yhteistoimintaan Satakunnan Lennoston Killan kanssa.

15.12.2015 paljastettiin Aitovuoressa siellä toimineiden yksikköjen muistolaatta. Laatasta ilmenee että Aitovuoressa palvelivat 1965 – 2014 Satakunnan Lennoston Esikunta ja Viestikeskus 3, jonka nimi myöhemmin muutettiin 3. Pääjohtokeskukseksi. Aitovuoren luolassa toimi myös Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus, kunnes sille valmistuivat uudet tilat Aitovuoren rinteen alaosaan. Kiltaa tilaisuudessa edustivat Jukka Uhari, Janne Pauni, Sauli Keskinen ja Markku Määttänen. Jukka Uhari yhdessä eläkkeellä olevan Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen päällikön Jouko Pelkosen kanssa muistelivat ansiokkaasti toimintaa Aitovuoressa sen perustamisesta lähes nykypäivään asti.

77

Kirja-arvostelut

Harmon-lentäjät ilmailunhistorian apostoleina Harri Mustosen Harmon-lentäjät on mainio tietoisku ilmailumme ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.

Suomen ilmailun suurmiehistä on saatu vahvoihin kansiin nimellä Harmon-lentäjät Suomen ilmailun uranuurtajat.

Harri Mustonen: Koala kustannus 2016 442 sivua.

Harri Mustonen, jonka persoonasta olisi kaivannut pari sanaa kansilehden liepeeseen, tarkastelee taitavasti ilmailun sankarihahmojemme viitekehyksestä koko kansallista ilmailuhistoriaamme ja sen riskejä sisältänyttä kehityskankeutta. Ja niinhän se on ollut, että pieni joukko ihmisiä kantoi suuren vastuun ilmailun kehityksestä.

Ja näistä miehistä vain osa sai Harmonpatsaan, jonka Suomeen lahjoitti 1920-luvulla amerikkalainen miljonääri Clifford B. Harmon 1920-luvulla ilmailualan kiertopalkinnoksi.

Mustonen kutoo hyvin moniulotteista kuvaustaan 12 uranuurtajan, palkitun kautta.

Tarkastelu on osin kaavamaista, mutta silti varsin juohevaa ja seikkaperäistä.

Varttuneemmalla ilmailunharrastajalla saattaa lukiessa syntyä hetkellinen ajatus siitä, mikä onkaan kirjan focus, välittää henkilökuvaa Harmon-lentäjistä, vaiko yleisestä ilmailunhistoriasta. Pieni ”rönsyily” kiusaa varsinkin sel78

Pilven Veikko 1/2016

laisia, joille ilmailun yleishistoria on jo tutumpaa. Se ei heikennä teoksen arvoa, nimittäin jokainen nouseva sukupolvi tarvitsee historian uudelleen tarjoilua, ja siinä(kin) Mustonen onnistuu.Harmon-lentäjät sopii yleiskuvaukseksi myös suomalaisen ilmailun kehitysvaiheista. Siinä tehtävässä se palvelee erinomaisesti nuorta ja tulevaa ilmailusukupolvea, niin ammattilaisia kuin harrastajiakin.

Harmon-patsaalla palkittujen määrä on jo paljon suurempi kuin kirjassa huomioidut.

Kiertopalkinnon jakaminen oli liki 20 vuotta pysähdyksissä, kunnes sitä aloitettiin jakaa uudelleen 1950-luvun lopulla.

Kun puhutaan Harmon -lentäjistä, sillä tarkoitetaan ko. kiertopalkinnon saaneita. Kirjan loppuun olisi kaivannut vaikka pelkän luettelon katkon jälkeen saaneista Harmon-lentäjistämme.

– Jukka Nykänen

KIITOS YHTEISTYÖKUMPPANEILLEMME!

Älykäs, raikas ja kestävä kasvukeskus

Tuokko

jyvaskyla.fi

Ilmavoimien Tuki-Säätiö Aineistojen muokkaus kirjaksi, lehdeksi yms. printtiin ja sähköiseen käyttöön.

EILA KEINONEN puh. 050 558 3957 www.qrmedia.fi

KIRJAPAINO KARI Kauhatie 5 40320 Jyväskylä

www.kariteam.fi puh. 0201 555 599

TOIMISTOTUKKU KARI/SUURMYYMÄLÄ Laukaantie 1, 40320 Jyväskylä

79

Ilmavoimien killat Ilmavoimien Kiltaliitto ry Pj. Juha Suonperä

Leena Tiainen Sihteeri/jäsensihteeri / taloudenhoitaja Helikopterikilta ry Pj. Lassi Viisanen

Sihteeri Lassi Ukkonen

Ilmasotakoulun Kilta ry Pj. Jarmo Alanko

Sihteeri Aija Hiltunen

Ilmavoimien Viestikilta ry Pj. Harri Utti

Sihteeri Tommi Pyöriä

Karjalan Lennoston Kilta ry Pj. Esa Kainulainen

Sihteeri Kaarina Burtsoff

Kymenlaakson Ilmakilta ry Pj. Aarni Hyttinen

Sihteeri Markku Koponen

Lapin Lennoston Kilta ry Pj. Jari Nykänen

Sihteeri Paula Valolahti

Lentotekniikan Kilta ry Pj. Ahti Ojanen

Sihteeri Timo Teppo

80

Pilven Veikko 1/2016

Jontikka 2, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 045 266 8089, juha.suonpera (@) gmail.com Lampikuja 3 B 9, 41160 TIKKAKOSKI Puh. 040 560 9303, leena.tiainen (@) gmail.com Latomutka 3, 45360 VALKEALA Puh. 050 539 5706 , hekosihteeri (@) gmail.com Pohjoiskuja 4 , 45740 KUUSANKOSKI Puh. 050 567 8505, hekosihteeri (@) gmail.com www.ilmasotakoulunkilta.fi Pohjanniementie 10, 40250 JYVÄSKYLÄ Puh. 050 910 5778, jarmo.alanko (@) gmail.com Ruukintie 3 F 1, 41160 TIKKAKOSKI Puh. 040 704 1679, aimahil (@) elisanet.fi www.ilmavoimienviestikilta.fi Pallotie 32 B, 01280 Vantaa, Puh. 0500 207 803, (09) 309 449, harri.utti (@) saunalahti.fi Samppakankuja 4, 03400 VIHTI 0500 680 309, sihteeri (@) ilmavoimienviestikilta.fi Saturannantie 1–3 A 1, 70260 KUOPIO Puh. 040 834 8610, esa.kainulainen (@) finavia.fi Satamakatu 23 B 19, 70100 KUOPIO Puh. 0400 548 398, anna.burtsoff (@) luukku.com www.ilmakilta.info Killintie 1, 45200 KOUVOLA Puh. 044 280 9251, aarnihyttinen (@) hotmail.com Koivupiha 14, 45100 KOUVOLA Puh. 040 537 5011 markkukop (@) gmail.com Urpiaistie 10, 96400 ROVANIEMI Puh. 040 522 2818, nykanenjari (@) suomi24.fi Lapin Lennosto/PL 22, 96101 ROVANIEMI Puh. 0299 210 101, paula.valolahti (@) mil.fi www.lentotekniikankilta.fi Keiteleentie 48 44200 SUOLAHTI, Puh. 0400 545 534, ahti.ojanen@gmail.com Kontiotie 3, 96900 Saarenkylä 040 767 5811, timo.teppo (@) hotmail.com

Lentosotakoulun Kilta ry www.lentosotakoulunkilta.fi Pj. Tapani Terämaa Pohjoinen Hesperiankatu 7 A 12, 00260 HELSINKI

Puh. 0400 483991, tteramaa (@) gmail.com Sihteeri Esa Rämäkkö Norjantie 6, 62200 KAUHAVA

Puh. 040 575 4225, esa.ramakko (@) gmail.com Lentovarikon Kilta ry www.lentovarikonkilta.fi Pj. Matti Käkelä Hirvikatu 28 D 14, 3240 TAMPERE

Puh. 044 987 9232, matti.kakela (@) elisanet.fi Sihteeri Tiina Ahtiainen Käräjätörmä 3 C 31, 33310 TAMPERE

Puh. 040 525 4960, tiina.ahtiainen (@) mil.fi Satakunnan Lennoston Kilta ry www.satakunnanlennostonkilta.fi Pj. Markku Määttänen Vellamonkatu 16 C 49, 33500 TAMPERE

markku.maattanen (@) pp.inet.fi Sihteeri Jarmo Aalto Suoniemenkatu 9 G 55, 28660 PORI

Puh. 044 270 9297, jarmoaalto (@) dnainternet.net Viestikoelaitoksen Kilta ry Pj. Erkki Hammarén Lukuhaara 10, 40930 KINKOMAA

Puh. 0400 640 820, erkki.hammaren (@) gmail.com Sihteeri Tuula Katainen Airontie 4, 41160 TIKKAKOSKI

Puh. 040 525 9614, tuula.katainen (@) pp1.inet.fi

Ilmavoimien Kiltaliiton tiedottaminen Nettisivut www.mpkl.fi g jäsenyhdistykset g Ilmavoimien Kiltaliitto Ilmavoimien Kiltaliiton sivuilla on tällä hetkellä seuraavat osiot: • Yhteystiedot: kiltojen puheenjohtajien ja sihteereiden yhteystiedot.

• Pilven Veikko -lehti: vuoden 2015 lehdet ja 20 vuoden aikana ilmestyneiden lehtien kansikuvat. Näköislehtiä voi jatkossa lukea tältä sivulta avautuvan linkin avulla.

• Säännöt: IVKL:n säännöt • Palkitsemisohjeet ja -lomakkeet: Palkitsemistavat ja -ohjeet. Lomakkeista luodaan täytettävät versiot lähiaikoina.

• Uutiset: IVKL:n hallitus • Linkit yhteistyökumppaneiden sivuille • Tapahtumat: Sotahistoriallinen seminaari 13.5. Tapahtumia päivitetään sitä mukaa kuin niistä saadaan tietoa.

Nettisivuja ylläpitää sihteeri Leena Tiainen.

Pilven Veikko -lehden kuvapankki (http:// pilvenveikko.kuvat.fi) perustettiin tammikuussa 2016. Julkisia kansioita ovat Pilven Veikon kansikuvat sekä muistomerkit; niissä olevia kuvia pääsee katsomaan.

Kuvapankissa oleviin kiltojen kansioihin pääsee salasanalla. Killat voivat toimittaa kansioihin lehteen tulevaa ja omaan käyttöönsä tarkoitettuja kuvia ja tekstejä. Kuvapankissa on mahdollista tehdä esityksiä.

Pilven Veikko 2/2015 numerossa, • sivu 4. Petri Tollan sotilasarvo oli artikkelin kirjoitushetkellä eversti, mutta julkaisuhetkellä prikaatikenraali • Sivu 14. G-voiman kaavan oikea muoto on 9,81 m/s² • Sivu 42. rivi 4. Ins-evl Reini Valtonen 81

Ilmasillat Hämeenlinnan Ilmasilta Pj. Markku Hiedanpää Pohjakatu 21 A 4, 13100 HÄMEENLINNA Puh. 040 1654711, markkuhiedanpaa (@) gmail.com

Muita yhteisöjä Pilvenveikot Pj. Markku Määttänen Vellamonkatu 16 C 49, 33500 TAMPERE markku.maattanen (@) pp.inet.fi

Joensuun Ilmasilta Pj. Rauno Suhonen Männiköntie 10 C, 80100 JOENSUU Puh. 0400 245 478 rauno.suhonen (@) gmail.com

Kauhavan Lentosotakoulun Perinneyhdistys ry Pj. Olli Nieminen ollinieminen2 (@) gmail.com puh. 050 356 6846

Lahden Ilmasilta ry www.lahdenilmasilta.fi Pj. Hannu Iivarinen Männiköntie 8 C 3, 17200 VÄÄKSY Puh. 040 502 6113, iivarinen.hannu (@) gmail.com

Aurinkolaivue www.aurinkolaivue.com Komentaja Torsti Ojala Puh 050 594 4527 Espanja +34 952 964 720 tai +34 629 222 505, komentaja (@) aurinkolaivue.com

Mikkelin Ilmasilta Pj. Reima Huttunen Seuralankatu 1 B, 50170 MIKKELI Puh. 0440 150 625, reima.huttunen (@) surffi.fi

Turun Seudun Lentäjät www.turunseudunlentajat.seeven.net Sihteeri Raimo Munukka Jalustinkatu 7 D 37, 20880 TURKU Puh. 040 823 5891 r.munukka (@) luukku.com

Porin Ilmasilta www.porinilmasilta.suntuubi.com Pj. Jaakko Opas Riistapolku 9 as 2, 29600 NOORMARKKU Puh. 0400 709 174, jaakko (@) lm.fi Tampereen Ilmasilta Pj. Matti Antikainen Luhtaankatu 4 a C 11, 33560 TAMPERE Puh. 040 513 7297 matti.antikainen (@) kolumbus.fi

Helsingin Reservinupseerien Ilmailukerho ry Pj. Aarne Paukku Vaahtokuja 6 F 66, 01600 VANTAA Puh. 040 757 8353 atte.paukku (@) elisanet.fi Helsingin Reservin Ilmailuosasto ry Pj. Tapio Heikkilä Rajamännynkuja 3 C 24, 02710 ESPOO Puh. 050 368 8010

Turun Ilmasilta Pj. Pentti Kosonen Hakapellonkatu 19, 20540 Turku Puh. 050 559 0168 pentti.kosonen (@) turku.fi

Laivue Etelä-Karjala Komentaja Pentti Metso Puh. 0405 734 571 pentti.metso (@) luukku.com

Turun Ilmatorjuntakilta ry Pj. Kyösti Vuontela Puh. 0500 910 402 kyosti.vuontela (@) paimio.fi

Lentokonehistoriallinen seura Pj. Eino Inkeri Kihlakangas 11, 96800 ROVANIEMI 050 467 5090, eino.inkeri (@) gmail.com

82

Pilven Veikko 1/2016

PILVEN VEIKKO Ilmavoimien Kiltaliiton jäsenjulkaisu ISSN 1239-3223

Julkaisija Ilmavoimien Kiltaliitto ry

Helikopterikilta Ilmasotakoulun Kilta

Ilmavoimien Viestikilta Karjalan Lennoston Kilta

Kymenlaakson Ilmakilta Lapin Lennoston Kilta

Lentosotakoulun Kilta Lentotekniikan Kilta

Lentovarikon Kilta Satakunnan Lennoston Kilta

Viestikoelaitoksen Kilta Päätoimittaja Ossi Kurki Toimitussihteeri Leena Tiainen

puh. 040 848 7635, ossi.kurki (@)gmail.com puh. 040 560 9303, leena.tiainen (@)gmail.com Lampikuja 3 B 9, 41160 Tikkakoski

Toimituskunta Petri Tolla, Joni Malkamäki, Ossi Kurki Risto Laukkanen ja Leena Tiainen

Pilven Veikko -lehden ilmestymisaikataulu 2016 • 2/2016 aineistopäivä 1.10.2016, • 1/2017 aineistopäivä 28.2.2017 •

ilmestyy marraskuussa 2016 ilmestyy huhtikuussa 2017

Aineistoasiat sähköpostiosoitteeseen: pilven.veikko.lehti (@) gmail.com Käytämme lehteen tulevien aineistojen siirtoon kuvapankkiamme:

http://pilvenveikko.kuvat.fi/ Painos 4 000 kpl Ilmoitusmyynti Ilmavoimien Killat Ilmoitushinnat (alv 0 %) 4-väri-ilmoituksille, toistoalennus -20 % Takakansi 175 x 212 mm 1 500 € 1/1 136 x 210 mm 1 000 € 1/2 136 x 103 mm 550 € 1/4 66 x 103 mm 300 € 1/8 66 x 50 mm 170 €

Levikkialue: Koko maa, Ilmavoimien kiltojen jäsenet, joukko-osastot ja yhteistyökumppanit Tekniset tiedot Lehden koko: B5 (175 x 251 mm) Painopinta-ala: 151 x 220 mm Palstojen lukumäärä: 2 Kuvien resoluutio: 300 dpi Painomenetelmä: offset Sidonta: stiftattu Ilmoitukset: Taitto: Painopaikka:

painovalmis pdf tai sopimuksen mukaan Eila Keinonen, Qr-Media Oy, puh. 050 558 3957 Kirjapaino Kari, Jyväskylä 83

GRIPEN

– THE SMART FIGHTER Voimaa, joustavuutta, tehokkuutta. Vain yksi moderni hävittäjä kokoaa kaikki nämä ominaisuudet yhteen täydellisessä tasapainossa. Saabin thinking edge -ajattelutapa on läsnä jokaisessa kehittämisvaiheessa, mikä tekee Gripenistä enemmän kuin hävittäjän: Se on kansallinen voimavara, joka suojelee itsenäisyyttä ja varmistaa turvallisemman tulevaisuuden. Siksi se tunnetaankin nimellä: The Smart Fighter – älykäs hävittäjä. www.saab.fi www.gripen.com

84

Pilven Veikko 1/2016

Turvallisen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan rakentaja ja ylläpitäjä Suomalainen Insta-konserni on riippumaton perheyritys, jonka tehtävänä on turvata yhteiskunnan turvallisuus. Olemme puolustusvoimien strateginen kumppani. Konserni työllistää 800 rautaista ammattilaista.

Insta ILS Oy on maan johtava ilmailulaitteiden- ja järjestelmien kunnossapitopalveluiden toimittaja. Palveluihimme kuuluvat myös järjestelmien elinkaaren tukianalyysit, tutkimus ja tuotekehitys sekä modifikaatiosuunnittelu.

Insta DefSec Oy kehittää asiakkailleen tehtäväkriittisiä ja turvallisia tietojärjestelmiä. Olemme johtamisjärjestelmien markkinajohtajana puolustusvoimien pitkäaikainen kumppani. Rakennamme turvallisempaa yhteiskuntaa myös tietoturvan ja siviiliviranomaistoiminnan alueilla.

Konserniin kuuluvat myös Insta Automation Oy ja Insta Innovation Oy.

insta.fi 85