KUVA: M. MAGGS, PIXABAY
VIERASKYNÄ
Vieraskynässä alan ammattilaiset pohtivat päivänpolttavia teemoja ja ilmiöitä
Ruoan ilmastovaikutusten laskentaan tarvitaan yhdenmukaisia menetelmiä Ruoan ja elintarvikkeiden hiilijalanjälki on puhuttanut paljon. On syytäkin, sillä karkeasti ottaen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä peräti 25–30 % aiheutuu ruokaketjusta. Sama lopputulos saadaan, kun tarkastellaan suomalaisen ihmisen keskimääräisen kulutuksen hiilijalanjälkeä: laskentatavoista riippuen, noin neljännes aiheutuu päivittäisistä ruokavalinnoista. Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, asiakaspäällikkö, Luonnonvarakeskus (Luke)
A
ihepiirin tutkimus (ruokatuotteiden elinkaariarviointi, LCA) käynnistyi Suomessa Luken (silloinen MTT) toimesta vasta vuosituhannen vaihteen paikkeilla. Se on siis tieteenalana ja sovelluskohteena hyvin nuori – mutta julkisesta keskustelusta voisi jopa päätellä, että kaikille elintarvikkeille tunnettaisiin jo todellinen oikea hiilijalanjälki. No näinhän se ei ole. Mutta on todella hienoa, että elintarvikealan yrityksissä ja kaikissa ruokaketjun vaiheissa pohditaan ja tutkitaan, sekä pyritään vähentämään ruokatuotteiden tuotannon hiilijalanjälkeä. Viimeksi 2010-luvun alussa yrityksissä oli selvästi kasvavaa aktiivisuutta laatia ruokapakkauksiin lukuarvopohjaisia hiilimerkintöjä. Tutkimme paljon asiaa silloinkin ja olimme kehittämässä ja julkaisemassa soveltuvia elinkaaripohjaisia LCA-menetelmiä, juuri ruokatuotteiden hiilijalanjäljen laskennan näkökulmasta. Kuluttajatutkimustulokset tosin kertoivat 20
ILMANSUOJELU 2 | 2022
tällöin karua kieltä siitä, etteivät kuluttajat hahmottaneet hiilijalanjälkeä ja sen merkitystä ruoka-alalla. Ruokasektorilla on kova paine vähentää päästöjä Nyt tilanne 2020-alkupuolella on täysin toinen, IPCC:n raportit toitottavat tietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä ja ruoka, maatalous ja maaperäpäästöt on nostettu niin IPCC:n raporteissa kuin myös julkisessa keskustelussa tikunnokkaan. Ihan syystäkin. Tiedämmehän sen, että karkeasti ottaen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä peräti 25–30 % aiheutuu ruokaketjusta, pellolta pöytään, kun maaperäpuoli eli käytännössä turvepellot ovat laskennassa mukana. Sama lopputulos saadaan, kun tarkastellaan suomalaisen keskimääräisen kulutuksen hiilijalanjälkeä: laskentatavoista riippuen, karkeasti noin neljännes aiheutuu päivittäisistä ruokavalinnoista. Ruokasektorin kasvihuonekaasupäästöt poikkea-
