ITÄ-TURUN JA LITTOISTEN OMA KAUPUNKILEHTI JO 33 VUOTTA
4.3.2015
Uudella
yrittäjällä
CALSORIN
500mg + D3 20 mikrog 130 tabl Kampanjapakkauksessa
+30 tablettia kaupan päälle!
Kampanjatuotteita on saatavilla rajoitettu erä!
Onneksi on myös Drive-in Apteekki Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20, lauantaisin 9-17. Puhelin (02) 275 2150 • Fax (02) 275 2160
Vapaakaupantuotteista bonukset S-etukortilla
Yhteistyössä AboaPharm Oy
tulee vuosi täyteen!
Juhlan kunniaksi:
KAIKKI LINSSIT
-25% Tarjous voimassa 31.3. asti!
2
Lukijalta-palsta: Lähetä napakka mielipiteesi sähköpostitse osoitteeseen lauri.simola@uusikulmis.fi, perinteisellä postilla osoitteeseen Kulmakunta-lehti, Kousankatu 1, 20610 Turku tai kotisivujen palaute-osion kautta. Tekstaillaan-palsta: Tekstiviestejä voi näppäillä numeroon 050 467 5936. Tekstiviesti maksaa normaalin operaattorimaksun. Soitellaan-palsta: Puh. 050 467 5936. Facebook: www.facebook.com/kulmakunta Twitter: @Kulmakunta
PÄÄKKÄRISIVU
15 VUOTTA SITTEN
Itä-Turussa 4.3.2015
Sopuisasti yhdessä TURKU-SOPIMUS raamit-
taa kaupunginvaltuuston päätöksentekoa valtuustokauden loppuun saakka. Sopimuspuolueet päättivät asiasta viime viikolla. Sinivalkoinen rintama, vihreät, rkp, keskusta, kristillisdemokraatit, sdp ja kokoomus etenevät käsi kädessä yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Oppositiossa nököttävät perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja järjen ääni -nimellä kulkeva yhden miehen ryhmä. Kataisen-Stubbin hallituksen rimpuilua on kritisoitu päättämättömyydestä. Pääsyynä päätösten puuttumiseen on pidetty luonnottoman leveää hallituskoostumusta. Turkulainen päätöksentekokaan ei loista nopeudellaan. Virkamiehet tekevät lennokkaita ulostuloja, jotka myöhemmin vesittyvät sopimuspuolueiden käsittelyssä, ja samoja asioita veivataan moneen kertaan vuodesta toiseen. Nopeutuisiko Turun päätöksenteko, jos ympäripyöreän Turku-sopimuksen sijaan puolueet tekisivät yhteistyötä Ruotsista tutun blokkiajattelun mukaisesti?
Turussa on vahva sini-puna-perinne, joka tyrmännee blokkiutumisen lähtökuoppiinsa. Mutta ajatusleikeistä pitäville todettakoon, että tällä hetkellä sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmillä, puna-vihreällä blokilla, on 33 valtuutettua. Kokoomuksen, rkp:n, keskustan ja kristillisdemokraattien, niin sanotun keskusta-oikeiston, yhteenlaskettu paikkamäärä on nyt 27. Lisäksi tulevat ps (viisi valtuutettua) sekä sinivalkoisen rintaman ja järjen äänen yhden miehen ryhmät. Blokkimallin myötä kaupunginvaltuuston kokouksista voisi kehkeytyä nykyistä merkittävämpiä ainakin läpinäkyvyyden kannalta. Asioita jouduttaisiin oikeasti perustelemaan ja esityksille hakemaan kannatusta aivan eri tavalla kuin nykyisin. Nyt valtuuston kokoukset ovat pääosin kuntalaisille esitettyjä näytelmiä - asioista on päätetty jo aikaisemmin.
Lauri Simola
LUKIJALTA
PÄÄTTÄJÄN PAIKKA
Metsäpubi sisätiloihin? Helmikuun alussa voimaan astunut julkijuopottelukielto herätti keskustelun metsäpubin perustamisesta Varissuolle (Kk 23.2.2000). VARISSUON korttelipoliisi Timo Murto arvioi julkijuopottelun olevan Varissuolla lähinnä esteettinen ongelma. Korttelipoliisi kuitenkin muistutti Lausteella jo toimivan metsäpubin rauhoittaneen Kirjurinaukiota kummasti. Hän arveli, että Varissuon liikekeskuksen ympäristö voisi rauhoit-
tua, jos alueelle saataisiin oma metsäpubi. Murto pohdiskeli myös, olisiko metsäpubia mahdollista sijoittaa sisätiloihin. - Ehkä kannattaisi miettiä, onko sellaisen pubin pakko olla ulkona. On ajattelemisen arvoinen asia, löytyisikö jostakin sisätiloja metsäpubin kaltaiselle paikalle, Murto pohti. Järjestyssääntöön oli kirjattu niin sanottu metsäpubi-pykälä, jonka mukaan päihteitä sai nauttia jatkossakin tietyissä paikoissa erityisellä luvalla.
Laita pullo hankeen, ja käy peremmälle! Lausteen metsäpubista kerätyt hyvät kokemukset tukivat metsäpubin perustamista myös Varissuolle (Kk 23.2.2000).
Asenne ei korvaa hoitajavajetta EDUSKUNTA edellytti van-
huspalvelulain käsittelyn yhteydessä, että mikäli ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä ei ole saavutettu 2014 loppuun mennessä suosituksen mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), tulee hallituksen antaa eduskunnalle esitys lain täsmentämisestä. Tilanne on parantunut huomattavasti, mutta alimitoitettuja palveluyksiköitä on edelleen jopa 10 prosenttia ja niissä asuu lähes 4.000 ikäihmistä. SDP:n mielestä sitovia henkilöstömitoituksia tarvitaan. Kyse on ihmisoikeuksiin kuuluvasta oikeudesta saada riittävää hoitoa, hoivaa ja arvokas vanhuus. Kokoomus vastustaa niitä perustellen, että laitoshoidon sitova mitoitus merkitsisi vähemmän hoitajia kotihoidossa. Moinen vastakkainasettelu on epäreilua vanhuksia kohtaan. Riittävää henkilöstön määrää tarvitaan molempiin. On myös väitetty, että minimimitoituksen säätäminen tekisi minimistä maksimin. Päi-
VIIKON KUVA
Perusturva vs. perustulo Parhaat aamiaiskuvat palkittiin HS/THL uutisoi, että Suomessa asuu 250.000 ihmistä pelkän ansioperusteisen perusturvan varassa. On määritelty, että perusturvan varassa asumiskulujen jälkeen pitäisi jäädä elämiseen noin 675 euroa kuussa, ikäihmisille hieman vähemmän. Suosituksiin ei ole kuitenkaan päästy kuluneella vaalikaudella. Perusturvan tasoa täytyy nostaa seuraavan vaalikauden aikana. Joidenkin puolueiden esittämä perustulomalli (kansalaispalkka) korvaisi tulevaisuudessa perusturvan. Mallissa sosiaaliturvajärjestelmän kautta kaikille maksetaan säännöllisesti rahaa toimeentuloa varten. Malli mahdollistaa työnteon, eikä perustulo vähene tulojen noustessa vaan verotus kiristyy. Perustuloa saadessa kaik-
ki syyperusteiset tuet jäisivät pois. Se mahdollistaisi työn tekemisen tulojen kärsimättä mutta myös mahdollisesti rajattoman silpputyönannin. Vakinaista työsuhdetta olisi vaikea saada, koska työvoimaa olisi rajattomasti käytettävissä eikä työnantajalle ole velvollisuutta huolehtia työntekijänsä toimeentulosta, joka vastaanottaa perustuloa. Mikäli perustulo otettaisiin käyttöön, se laskisi vähimmäisetuuksien tasoa, jotta se voitaisiin kustantaa. Perustulon tason tulisi olla myös melko korkea, jotta se kattaisi kaikki nykyiset tuet myös asumistuen. Byrokratia on pahasta mutta tässä yhteydessä se on tehty suojelemaan kansalaisen tasaarvoista kohtelua. Nina Kallio (sd.) eduskuntavaaliehdokas
vävastoin lakisääteinen minimimitoitus tekisi alimitoituksen laittomaksi. Emme voi hyväksyä lähes 4.000 ikäihmisen riittämätöntä hoitoa ja hoivaa. Meidän poliitikkojen on muistettava puolustaa yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevia. Vanhuspalvelulaki ja eduskunnan edellyttämä nollatoleranssi liian vähäiselle hoitotyöntekijöiden määrälle koskettaa juuri kaikkein eniten apua tarvitsevia. Lisää henkilökuntaa tarvitaan myös vanhusten kotihoitoon. Kodista ei kuitenkaan saa tulla vanhukselle vankilaa ja hänen pitää päästä asianmukaiseen laitoshoitoon silloin kun siihen on tarve. Ennen vanhuspalvelulakia mediassa kerrottiin jatkuvasti laitoshoidossa heitteille jätetyistä vanhuksista. Minua hävetti silloin Suomen puolesta, ja tulee hävettämään edelleen, jos nyt hyvään alkuun saatu mitoitusasia päästetään ennalleen. Eeva-Johanna Eloranta kansanedustaja (sd.)
KYSYMYS Onko Turun päätöksenteko riittävän avointa? Vastaa kysymykseen osoitteessa www.uusikulmis.fi! Vastausaika päättyy maanantaina klo 8.
VIIME VIIKON VASTAUS Huolestuttaako Nummen yleisilmeen säilyminen? KYLLÄ Nuorisohanke Huomenta Halinen huipentui viime viikon tiistaina, kun projektin kärjeksi nostetun valokuvauskilpailun voittajat palkittiin Nummen kirjastossa. Valokuvakilpailun tehtävänannossa nuoria kehotettiin kuvaamaan oma aamiaisensa. Parhaasta kuvasta palkittiin Khaled Azizi (keskellä), joka kuittasi palkinnoksi Canonin järjestelmäkameran. Toiseksi sijoittunut Sheima Sohrabi (oik.) palkittiin 50 euron lahjakortilla Halisten itämaiseen kauppaan, ja kolmanneksi yltänyt Mitchell Donovan voitti 25 euron lahjakortin Halisten pitseriaan. Huomenta Halinen hankkeella pyrittiin vahvistamaan nuorten paikallisidentiteettiä valokuvauksen keinoin. Projektin toteutti Valokuvakeskus Peri, ja rahoituksesta vastasi Turun kaupungin EVIVA-hanke.
21 % EI
79 %
3
4.3.2015 N:o 08
Sopu syntyi ilman dramatiikkaa
Turku-sopimus kesti puolivälin puntaroinnin
Turku-sopimus raamittaa päätöksentekoa edelleen valtuustokauden loppupuoliskolla.
Lauri Simola Turku VUODENVAIHTEEN tietä-
millä näytti siltä, että Turku-sopimuksessa mukana olevien ryhmien rivit rakoilisivat. Etenkin sdp:n suunnalta esitettiin kannanottoja, joissa kyseenalaistettiin puolueen jatkaminen sopimusrintamassa valtuustokauden puoliväliin sovitun pelisääntökeskustelun jälkeen. Esimerkiksi sdp:n valtuustoryhmän silloinen puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf katsoi, että demariryhmän voi hyvinkin heittää sopimukselle hyvästit, jos sopimussisältö ei kehity
sdp:n kannalta toivottuun suuntaan. Viime viikon tiistaina kuitenkin varmistui, että Turku-sopimus raamittaa kaupungin päätöksentekoa myös valtuustokauden loppupuoliskolla. Neuvottelutulos syntyi sopuisasti. Eikä draamasta ollut tietoakaan, kun sopimuspuolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajat allekirjoittivat neuvotteluissa laaditun Turku-sopimuksen lisäpöytäkirjan. - Sopimusryhmien tavoitteet olivat hyvin lähellä toisiaan, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lauri Kattelus kertoi sopimuksen synnyttyä saa-
puneessa tiedotteessa. Rosenlöfin seuraajaksi sdp:n valtuustoryhmän johtoon alkuvuodesta valittu Päivi Pietari myötäilee Katteluksen näkemystä Kulmakunnalle. - Varsinaisia haasteita ei ollut, Pietari luonnehtii neuvotteluja. Oliko vuodenvaihteen ulostuloissa, joissa kyseenalaistettiin sdp:n jatkaminen sopimuksessa, kyse neuvottelutaktiikasta? - Saattaahan se olla, mutta silloin oli eri neuvottelija, Pietari viittaa Rosenlöfiin. Pietarin mukaan sdp:n toimint akulttuur i on muokkautunut aiempaa
T!ETO
moniäänisemmäksi, kun päätöksentekoa vertaa Rosenlöfin kauteen. - Ratkaisuita haetaan nyt Turku-sopimus - lisäpöytäkirja erilaisella otteella, isommalla porukalla. Esimer- 1. Kaupunkikeskustan kehittäminen nostetaan kaukiksi Turku-sopimuksen pungin kärkihankkeeksi. puolivälin tarkastukseen mietimme oman ryhmäm- 2. Yli-Maarian koulu toteutetaan päiväkoti-, ala- ja me kanssa yhdessä 13 koh- yläkoulun yhdistelmänä. dan listan, jota lähdimme viemään neuvottelussa 3. Runkobussilinjaston toteuttaminen aikataulutetaan. eteenpäin. Turku-sopimukseen laa- Sopimusryhmien puheenjohtajat seuraavat sopimukditun lisälistan merkittä- sen tavoitteiden toteutumista neuvotteluryhmässä, jossa vimmäksi toimenpiteeksi muodostetaan yhteiset kannat keskeisiin asioihin. NeuPietari nostaa Yli-Maarian votteluryhmän puheenjohtaja on kaupunginhallituksen uuden koulun, jonka suun- puheenjohtaja. nittelu- ja toteutustyöt aloitetaan mahdollisimman ripeästi. Pietari pitää tär- nusten nousun patoamista, assa kaupungin yhtiöiden keänä myös asumiskustan- jota tavoitellaan muun mu- toimintaa tehostamalla.
Oppositioryhmiltä kovaa kritiikkiä sopimukselle TURKULAINEN sopimus- myönnytyksiä, valtuutettu
politiikkaa saa täyden tyrmäyksen Turku-sopimuksesta kesken kaiken poispotkittujen perussuomalaisten ja sopimuksen ulkopuolella alusta asti pysytelleen vasemmistoliiton riveistä. - Se on Turun tautia, kun kaksi porukkaa, demarit ja kokoomus, päättävät kaikesta keskenään. Muilta sopimuspuolueilta ei kysytä. Täytepuolueille annetaan korkeintaan nimellisiä
Jouko Laakso (ps.) tyrmää. Johannes Yrttiaho (vas.) katsoo Turku-sopimuksen tukahduttavan kriittisen kansalaiskeskustelun, ja välittävän kaupunkilaisille kuvaa poliittisesta vaihtoehdottomuudesta. - Avoin keskustelu johtaisi parempiin päätöksiin. Esimerkiksi Turun viimevuoden tilinpäätösennuste on jopa 16 miljoonaa euroa talousarviota parempi ja
- Sopimuksella tukahdutetaan avoin keskustelu, Johannes Yrttiaho (vas.) katsoo.
- Turun tautia, perussuomalaisten Jouko Laakso tyrmää Turku-sopimuksen.
jää noin viidellä miljoonalla plussan puolelle. Kyseessä on kuudes perättäinen vuosi, kun kaupungin tilinpäätös on selvästi ennustettua parempi ja positiivinen. Tehdyille raskaille leikkauksille ei ole talousperusteita, vaan ideologisia tavoitteita edistetään esittämänä taloustilanne huonompana kuin se on. - Sopimusryhmät uunotetaan sitoutumaan rajuihin leikkauslistoihin ilman julkista keskustelua. Keskus-
telu ei valtaklikille sovi, koska se paljastaisi heidän politiikkansa turkulaisten edun vastaiseksi, Yrttiaho sanoo. Laakson mukaan sopimuksen ulkopuolisilla ryhmillä ei juuri ole mahdollisuutta edistää tärkeiksi kokemiaan asioita, mikä johtaa myös medianäkymisen marginalisoitumiseen. - Asiansa voi huutaa torilla kovaääniseen. Siinä se näkyvyys sitten onkin, Laakso kärjistää.
4
NAISTENPÄIVÄ
Naistenpäivä on yli satavuotinen perinne
Kansainvälinen naistenpäivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota on vietetty 8. maaliskuuta 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1975, jota vietettiin kansainvälisenä naisten vuotena, Yhdistyneet kansakunnat vahvisti päivän vieton, ja se sai samalla nimen ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”. (Lähde: Wikipedia)
Naisen tiellä johtajaksi on useita esteitä Minna Lämsä
S
uurin osa johtajista on miehiä. Etenkin pörssiyhtiöissä johtajien paikat ovat miesten käsissä. Politiikassakin suurin osa päättäjistä on miehiä. Mistä tämä johtuu? Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtorin Hanna Ylöstalon mukaan yhtä suurta syytä johtavassa asemassa olevien naisten vähyydelle ei ole. Kyse on useista esteistä, jotka kasautuvat naisen työuralle ja tekevät etenemisestä vaikeaa. Yksi näistä esteistä on työelämässä vallitseva segregaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että osa töistä lasketaan miesten töiksi ja osa naisten töiksi. – Johtaminen on tyypillisesti nähty miesten työnä. Johtajan ominaisuuksina nähdään vahvuus ja kovuus, jotka mielletään miesten piirteiksi, Ylöstalo sanoo. Naisjohtajien määrä selittyy osaltaan perheelämään liittyvillä seikoilla. Kodista ja lapsista huolehtiminen on useimmiten naisen vastuulla.
Hetki valinnalle oli suotuisa
Eduskunnassa naisten määrä on kasvanut tasaisesti. Suomen ensimmäinen naisministeri oli Miina Sillanpää, joka valittiin eduskuntaan vuonna 1926 sosiaaliministeriksi. Hänen jälkeensä yhä useammat naiset ovat kantaneet eduskunnassa ministerin salkkuja. Ylöstalon mukaan naiset ovat poliittisessa päätöksenteossa merkittävässä asemassa nykypäivänä. Pääministerin virassa nainen on toiminut kahdesti. Suomi sai ensimmäisen naispresidentin vuonna 2000, kun Tarja Halonen nousi presidentiksi. Ylöstalon mukaan aika naispresidentin valinnalle oli suotuisa. – Siihen aikaan tasa-
– Käsityksemme naisista ja miehistä johtajina eroavat toisistaan. Naisen odotetaan olevan äidillisiä, sosiaalisia ja neuvottelevia, sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo sanoo.
arvokysymykset nostettiin esiin. Yhteiskunnassa käytiin keskustelua siitä, saammeko nyt ensimmäisen naispresidentin. Ylöstalon mukaan unohdamme monesti sen, että kyse on vain yhdestä ja ainoasta naispresidentistä. Tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu, vaikka myös nainen on ollut presidenttinä. – Ainokaisuuteen liittyy usein se, että yhden naisen ajatellaan osoittavan, että tasa-arvo on toteutunut. Tämä on kuitenkin toteutunut vasta sitten, kun uutisoinnissa ei tarvitse nostaa esille sukupuolta. Ylöstalon mukaan politiikan uutisointi on sukupuolittunutta. Ylöstalo antaa esimerkin valtionvarainministerinä toimineesta Jutta Urpilaisesta. Jos hän oli tiukka jonkin asian suhteen, hänen sanottiin kiukut-
televan. – Naista tulkitaan tunteiden, ei asian kautta. Naisen ajatellaan toimivan tunteiden vallassa, miehen rationaalisesti. Media kohtelee miehiä ja naisia myös muulla tavoin eri tavalla. Ylöstalon mukaan naisille esitetään enemmän yksityiselämään liittyviä kysymyksiä kuin miehille, jolloin asiakysymykset jäävät vähemmälle. Media kiinnittää huomiota naisten ulkonäköön enemmän kuin miesten. Naisen pätevyyttä toimia johtavassa asemassa myös arvioidaan ulkonäön perusteella. – Esimerkiksi Tanja Karpela joutui todistelemaan pätevyyttään missitaustansa takia. Urheiluuralta politiikkaan siirtyneen miehen kohdalla ei kuitenkaan esitetä kysymystä, mitä hän mahtaa tietää politiikasta.
Naiseuden ja johtajuuden välinen ristiriita
Ylöstalon arvion mukaan yhtenä syynä johtavassa asemassa olevien naisten vähäiseen määrää voi olla se, että naiset eivät ole yhtä itsevarmoja kuin miehet. – Jos ajatellaan, että naisen vahvuudet ovat jossain muualla kuin johtamisessa, tämä vaikuttaa siihen, miten nainen kokee itsensä ja oman osaamisensa. Miehille oman osaamisen esille tuominen on sallitumpaa kuin naisille. Tämä näkyy monis-
sa asioissa, kuten palkan pyytämisessä: miehet pyytävät enemmän palkkaa kuin naiset. – Naisilla työntekoon liittyy usein ajatus, että työtä tehdään kutsumuksesta. Jos nainen kokee, että hän tekee työtä kutsumuksesta, hänen mielestään rahasta ja uralla etenemisestä on sopimatonta puhua. Naiset toimivat johtajina useimmiten julkisella sektorilla, aloilla, joiden luonteeseen kuuluu hoivaaminen ja toisista huolehtiminen. Sen sijaan aloilla, joil-
la keskeisenä tekijänä on raha, naiset ovat harvemmin johtajina. Pörssiyhtiöissä on hyvin vähän naisjohtajia. – Nainen joutuu monesti todistamaan pätevyytensä johtajana. Jos hän onnistuu tässä, hänet määritellään miehisyyden kautta. Puhutaan niin sanotusti hyvistä jätkistä. – Naisjohtajat kokevat, että naisena olemisen ja johtajajana toimimisen välillä vallitsee ristiriita. Nainen ei saa olla kova, mutta johtajan on oltava. Sen sijaan Norjassa pörssiyhtiöiden johdossa on Suomeen verrattuna enemmän naisjohtajia, mikä johtuu osittain kiintiöistä. Ylöstalo suhtautuu kiintiöihin myönteisesti. – Radikaaleja muutoksia on vaikea saada aikaan, jos toimitaan pelkältä vapaaehtoiselta pohjalta. Kiintiöt tasoittaisivat tilannetta myös Suomessa. Ylöstalo suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti. Eteneminen kohti tasa-arvoisuutta ei tapahdu kuitenkaan itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä. – Naisten työuralle kasautuvat esteet on tiedostettava. On myös ymmärrettävä, että kyse ei ole naisten yksilönä tekemistä valinnoista.
5
4.3.2015 N:o 08
Kohmon joukkoliikennekatu ei ole akuutti asia Lauri Simola Kohmo-Littoinen joukkoliikennelaut akunnan kaarinalaisjäsen Matti Alander (kesk.) arvioi Aamuset-lehdessä (18.2.), että Kohmontien ja Kaarinantien yhdistävä joukkoliikennekatu saataisiin käyttöön vuoden 2016 aikana. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte hämmästelee Alanderin arvioita. Korteen mukaan Kohmontien avaaminen joukkoliikenteen käyttöön on pyörinyt keskusteluissa vuosia, mutta asia ei tällä hetkellä ole edes valmistelun asteella. - Ainakaan joukkoliikennepuolella ei ole kyseistä yhteyttä koskevia suunnitelmia, Korte sanoo. Turun ympäristötoimialan suunnittelupäällikkö Matti Salonen vahvistaa Korteen käsityksen. - Yhteydestä on tosiaan keskusteltu Kaarinan kanssa vuosien mit-
Seudullisen
taan, mutta tällä hetkellä kyseessä ei ole akuutti asia, Salonen kertoo. Alander katsoo, että Kohmosta Kaarinaan kulkeva joukkoliikennekatu parantaisi Littoisten bussiyhteyksiä, jotka ovat heikentyneet seudullisen Föli-liikenteen alettua. Korte muistuttaa, että Kaarina sai määritellä tarpeelliseksi katsomansa joukkoliikennepalveluiden tason ennen Föliliikenteen alkamista. - Kaarinalle esimerkiksi esitettiin, että Littoisten linja 600 kulkisi myös Kultanummeen ja linjaväli olisi 20 minuuttia. Kaarina kuitenkin toivoi linjan kulkevan 40 minuutin välein ja esitti, että reittiä ei ulotettaisi Kultanummeen asti. Me kuuntelimme Föli-kuntien toiveita hyvin tarkasti, ja Kaarinan joukkoliikenne järjestettiin heidän esitystensä mukaan, Korte sanoo. Korte pitää Alanderin
arviota Kohmon joukkoliikennekadun toteuttamisaikataulusta ylipäätään ongelmallisena: voimassa olevat liikennöintisopimukset ulottuvat vuoteen 2021 asti. - Kohmoon ajava linja 2 ja Littoisiin kulkeva linja 600 ovat eri liikennöitsijöiden hoidossa. Käytännössä Kohmon joukkoliikennekadun avaaminen tarkoittaisi, että toisen liikennöitsijän linjoja lisättäisiin ja toisen vähennettäisiin kesken sopimuskauden, mikä ei tunnu oikeudenmukaiselta. Kulmakunta-lehti ei tavoittanut Kaarinan kaupungin teknistä johtajaa Jyrki Lappia kommentoimaan Kohmon joukkoliikennekatusuunnitelmia. Kohmontien ja Kaarinantien yhdistävästä joukkoliike nn ek a du s t a on keskusteltu pitkään. Tällä hetkellä asiaa ei viedä aktiivisesti eteenpäin.
Hilan-talon torniosaan suunnitellaan vanhusten tuettua palveluasumista Minna Lämsä, Kurala Kuralassa sijaitsevan Hilan-talon torniosan muuttaminen vanhusten tuettuun palveluasumiseen soveltuvaksi on nytkähtänyt eteenpäin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on varannut hankkeen rahoittamiseen merkittävän summan. Tuettua palveluasumista oltaisiin siirtämässä myös Murkionkadulle, Koivulan liikekeskuksen läheiselle tontille rakennettavaan tilaan. Jos hankesuunnitelmat saavat hyväksynnän Turun kaupunginvaltuustolta, palveluasuminen on suunnitelmissa siirtää liian pienistä ja epätarkoituksenmukaisista tiloista nykypäivän vaativuuksia vastaaviin tiloihin. Uusien kohteiden myötä Hyvinvointitoimialan on tarkoitus luopua Sävelkodista, Kutomokodista, Kurjenpesästä
sekä Mansikkapaikasta ja Pohjantähdestä kokonaan. – Nykyiset tilat eivät vastaa tämänhetkisiä vaatimuksia, eivätkä ne siksi sovellu raskaampaan hoitoon, hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksa sanoo. Parisenkymmentä vuotta tyhjillään olleeseen torniosaan on tarkoitus rakentaa 120 paikkaa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on myöntänyt hankkeelle 5-6 miljoonan euron investointivarauksen. – Rakennukseen täytyy tehdä merkittäviä muutoksia. Aivan pienellä remontilla sitä ei saada kuntoon, mutta se on kuitenkin muutettavissa, va. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi sanoo.
Uudet tilat Murkionkadulle
Koivulan liikekeskuksen läheiselle tontille Mur-
kionkadulle on tarkoitus rakentaa tuettuun palveluasumiseen soveltuva tila, jossa on niin ikään 120 paikkaa. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus on myöntänyt myös tälle hankkeelle 5-6 miljoonan euron investointivarauksen. Mikäli hankesuunnitelmat hyväksytään, kohteet tullaan toteuttamaan porrastetusti siten, että ensimmäinen kohde valmistuu vuonna 2017 ja toinen 2019. Ensimmäinen suunnitelma Hilan-talon torniosan muuttamisesta palveluasumiskäyttöön tehtiin parisenkymmentä vuotta sitten. – Aikaisemmat suunnitelmat eivät saaneet ulkopuolista rahoitusta, minkä vuoksi ne eivät toteutuneet. Nyt hanke on edennyt, Liuksa sanoo.
Jos hankesuunnitelma hyväksytään, Hilan-talon torniosa muutetaan vanhusten tuettuun palveluasumiseen soveltuvaksi. Torniosaan on tarkoitus rakentaa 120 paikkaa.
6
AJANKOHTAISTA
Myynti: puh. 050 438 1523 / Taru Heino puh. 050 342 5320 / Sari Vuotila Ilmoitusvalmistus: 3W Mediatalo Oy, kulmakunta@mediatalo.net JakeluhäiriÜt: 050 342 5320 / Kulmakunta
Kousankatu 1, 3. krs Julkaisija: Uusi Kulmis Oy Päätoimittaja: Lauri Simola p. 050 4675 936
KIRKOLLISET
Kirjava naistenpäivän tapahtuma Varissuon liikekeskuksessa Kk Varissuo LAUANTAINA järjestetään naistenpäivän kunniaksi kaikille avoin ilmaistapahtuma Varissuon liikekeskuksen alakerrassa. Lavalle astuvat mediapersoona Lola Wallinkoski, vuoden 2014 uusturkulainen Roda Hassan, runoilija Kirsti Vuolo-Äärilä sekä tutkija ja kirjailija Seija A. Niemi. Luvassa on myÜs upeita musiikki- ja tanssiesityksiä muun muassa yhteislaulua haitarin säestyksellä, vietnamilainen musiikkiesitys, lasten tanssiesitys, sekä afrikkalaista yhteistanssia. Lavaohjelman lisäksi tapahtuma-alueella on tietoa naistenpäivän historiasta, näyttelyitä, tyÜpajoja, arpajaiset ja erilaisia hoitopisteitä. Tarjolla
on energiahoitoja, käsihoitoja, hierontaa, sekä pikakampausta ja meikkausta. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa lapsiparkissa nimellistä maksua vastaan. Tapahtuman järjestävät: Yhdessä-yhdistys ry, Katariinan seurakunta, Varsinais-Suomen piiri ja Varissuon MLL, Uusipesula, Turun TyttÜjen Talo Varissuolla, Elämän taidon ja vanhemmuudentuki ry, Varissuo-Seura ry, Varissuon vapaaseurakunta ja Varissuon kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotalo Chill. Naistenpäivän tapahtuma Varissuon liikekeskuksen alakerrassa 7.3. klo 12-16. Sata ensimmäistä vierasta saa ruusun. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin.
Jakelu: Turku-Palvelu Oy Paino: Hämeen Paino Laskutus: Tilitoimisto Kimmo Heikkinen Ky p. 050 505 6623 www.uusikulmis.fi facebook.com/kulmakunta @Kulmakunta
www.turunhautauspalvelu.fi
p. 02 2424 044
Avoinna: ma-to 9-17, pe 9-15 tai sopimuksen mukaan
Uudenmaantie 58 ajo Hippoksentien kautta - hyvät paikoitustilat
Pyhän Katariinan kirkko: su 8.3. klo 10 Messu, Kairavuo, Paatere, Lautjärvi Varissuon kirkko: to 5.3. klo 17 Nuortenilta – pe klo 9.30 Perhekerho, klo 20 DaWiGo, Dancing With God –nuortenmessu Yhteisvastuun hyväksi – la klo 18 Rauhanyhdistyksen iltakirkko ja ehtoollinen, liturgia Rauno Vesti, saarna Valde Palola – su klo 12 Messu, ForsstrÜm-Roivanen, Paatere, Kerokoski, avustajina Varissuon Hannat, kirkkokahvit – ma klo 8.30 Aamurukouspiiri – ma klo 19 Siioninvirsiseurat, kahvit klo 18.30 alkaen – ti klo 12 Valpurin Kammari, Markkula, klo 16.30 Isoskoulutus – ke klo 17 Heprean piiri, klo 18.30 Miestenpiiri Nummen srk-koti: ti 10.3. klo 9.30 Perhekerho (Pun.tupa) Hannunniitun srk-talo: to 5.3. klo 9.30 Perhekerho – su klo 12 Messu, Vesti, Lautjärvi Hurttivuoren srk-koti: to 5.3. klo 13 Varttuneen väen kerho, Vesti – ma klo 10 Hurttivuoren äitikaverit Petkeltie 5, kerhohuone: ma 9.3. klo 12 Raamattupiiri Sokkelo, Jaanintie 36: ma 9.3. klo 14 Sirpan kerho Varissuon diakoniatoimistolla os. Kousankatu 6: - DiakoniatyÜn ajanvaraus ti ja pe klo 10-11.30 p. 040 341 7172 - IkäArvokas päivystyspuhelin (varttuneelle väelle ja heistä huolissaan oleville) ti ja pe klo 9-10 p. 040 3417 172.
tilitoimistolehtimaki.com
Äitien ja lasten puuhailta ke 18.3. klo 18-19.30 Hannunniitun srk-talossa (Virmuntie 2). Tervetulleeksi toivottavat nuorisotyÜnohjaaja Taru, perhetyÜntekijä Jaana ja lastenohjaaja Maija. Ilmoittautuminen ma 16.3. mennessä taru.heikkonen@evl.fi tai jaana.heinonen@evl.fi KUULUTUKSET: Katariina evl Kastetut: Nella Matilda HÜrkkÜ, Sisu Eerik Ristelä Kuolleet: Terttu Inkeri Helander 75 v, Urpo Olavi Mattsson 74 v
Kulmakunta ei mainosnippua, kiitos. Ryhdy Kulmakunnan tilaajaksi, niin paikallisuutiset kannetaan sinulle kotiin joka keskiviikko päiväpostin mukana käytännÜssä omakustannehintaan. Vuositilaus 45 euroa + 10 % alv. - Tilaa numerosta 050 4381 523 tai uusikulmis.fi -sivuston palautelomakkeella.
Naistenpäivän tapahtuma järjestetään Varissuon liikekeskuksen alakerrassa lauantaina 7.3.
YHDISTYKSET TOIMIVAT • YHDESSÄ-yhdistys: Nisse Kavon katu 3 (p. 044-744 5523). Toimisto ma-to 9-16, pe 9-14. Lukusali ma-pe 9-20, la-su 10–20. Naistenpäivää juhlitaan 7.3. klo 12-16 Varissuon liikekeskuksessa. Ohjelmassa mm. tanssi- ja lauluesityksiä, puheenvuoroja, arvonta sekä mahdollisuus kokeilla erilaisia hoitoja. Yhdessä-yhdistyksen omat ryhmätoiminnot jatkuvat ja viikoittain kokoontuvat mm. helppo suomen keskusteluryhmä ma klo 14-15.30, käsityÜkerho ma 17–19, miesten pelikerho ke 18-19.30, alakoululaisten askartelukerho to 14.30-15.30 ja naisten
jumppa to 18-19. Koko ohjelma osoitteessa www.yhdessa.org/fi. Tervetuloa mukaan! Toiminta on ilmaista ja kaikille avointa. • Varissuon TyÜttÜmät VT ry: Majanummen toimitalo avoinna ma-pe klo 8-17, Hintsankuja 4, (02) 236 5202. Monipuolista liikuntaa päivittäin: peruskuntojumppa / keppijumppa / kuntopiiri / jooga / pingis / sulkkis / lentopallo / ulkoliikunta. Ma: (parittomat vkot) Seniorikerho klo 12. Ti: Ompelukerho klo 10-13. Ke: Keskiviikkoklubi klo 11-14. Lauluryhmä Valo klo 14. Joka kk:n
ensimmäinen pe klo 12 Pelikerho. Kalakerhon kokouksista ilmoitetaan erikseen. Katso kaikki palvelumme: www. vtry.fi ja ruokalista mm. liikekeskuksen S-Marketin ja Tokmannin ilmoitustaululta. TyÜtÜn / tyÜssäkäyvä / eläkeläinen, tule mukaan toimintaamme! • Turun Seudun Nivelyhdistys: Ma 9.3. klo 16-18. Vertaisryhmä: Käsi ja olkapää. Tiloissamme Aninkaistenkatu 14 B 3. Ovisummeri. (Muut päivät 13.4. ja 11.5.) Ke 11.3. klo 18. Yhteislaulut Happy Housessa. Ursininkatu 11.
• Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry: Maaliskuun taidenäyttely: Aki Jalava "Valokuvia elämästä" Ti 10.3. klo 10 -11.30 Hyvinvointi info: Henkinen hyvinvointi ja aivoterveys.
kerholaiset! Lisätietoja: www. mll.fi/littoinen.
• Itä-Turun Eläkkeensaajat ry: Toimintaa Majanummessa joka ke klo 12. Jäsentilaisuus parittomilla viikoilla, Bocciaa parillisilla viikoilla.
• Turun Seudun Vanhustuki ry: Tuolijumppa Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen Liikuntasalissa torstaina 5.3. klo 13, Puistokatu 11, Turku. Studia Generalia senioreille – Kelan etuudet eläkeläisille tiistaina 10.3. klo 12 Turun Kaupungin kirjaston Studiossa, Linnankatu 2, Turku. KäsityÜkerho Vakka keskiviikkona 11.3. klo 13-15
• Littoisten MLL: Perhekerho perjantaina klo 9.3011.30. Leikkiä, kahvia, pullaa ja seurustelua Littoisten monitoimitalolla. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat
• Turun TyÜväen Eläkeläiset: T-Talolla perjantaina 6.3. klo 12 kerho kansainvälisen naistenpäivän merkeissä.
yhdistyksen toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku. Uusia tukiystäviä vanhuksille tarvitaan puh 044 536 7721, www.vanhustuki.fi. • Turun Tapaturma- ja sairausinvalidit ry: Avustamme monivammaisten avustusten hakemisessa. Toimisto os. Yliopistonk 11 a E 79, avoinna ma ja ke klo 1014, puh. 02 232 8526. Yhteydenotot myÜs: Helli 0400 636 046 ja 050 307 4203.
7
4.3.2015 N:o 08
NIMEN TAKAA
Vaala nimettiin torpan mukaan Minna Lämsä Vaala
Nimistötoimikunnan jäsen, Suomen historian emeritus yliopistolehtori Veikko Laakso, mistä Vaala on saanut nimensä?
Vaalan kaupunginosan nimi on todennäköisesti saanut alkunsa torpan nimestä.
-
Kaupunginosan
nimi Vaala (ruot. Svalas) on todennäköisesti saanut alkunsa Svalanimisestä torpasta, joka sijaitsi Lausteen kylässä. 1800-luvun alkupuolella torpassa asui leski, jonka sukunimi oli Svala. Todennäköisesti nimi Svala on ollut ensin hänen miehensä sotilasnimi, jonka hän on saanut palvellessaan ruotuarmeijassa. - Kirjurit merkitsivät miehistöluetteloihin systemaattisesti rakuunoille ja ruotusotamiehille sukunimet, koska nimet kuten Matti Matinpoika ja Erkki Juhonpoika eivät
riittäneet miesten identifiointiin. Rahvaat eivät käyttäneet sukunimiä, mutta ratsumiehillä ja sotilailla oli yleensä sotilasnimi, Laakso sanoo. Kirjurit nimesivät sotilaita milloin milläkin tavalla. Pääskystä tarkoittava svala oli yleinen sotilasnimi kuten esimerkiksi tapper, joka tarkoittaa urheaa. Ruotuarmeijan hajottua sotilaat ja lesket saivat monissa tapauksissa jäädä asumaan torppiin. Myöhemmin Svalan torppaa muutti asuttamaan torpparipariskunta, joista jompikumpi on todennäköisesti ollut
lesken ja tämän edesmenneen puolison lapsi. Pariskunta on säilyttänyt Svala-nimen, joka on vuonna 1942 vahvistunut kaupunginosan nimeksi. Vanhat sotilasnimet saattoivat jäädä sukuniminä käyttöön aina siihen saakka, kunnes Suomessa säädettiin ensimmäinen sukunimilaki 1920-luvun alussa ja sukunimet ikään kuin virallistuivat. Juttusarjassa selvitetään Kulmakunnan levikkialueen nimistön historiaa.
Haku nuorten kesätyöpaikkoihin alkoi Kaarinassa Kk Kaarina Kaarinan kaupunki työllistää tänäkin vuonna kaarinalaisia nuoria kuukauden pituisiin työjaksoihin. Jakson palkka on 760 euroa sisältäen lomarahan. Kesätyöpaikkaa voivat hakea 16–21-vuotiaat kaarinalaiset nuoret arvonnan ja / tai haastattelun kautta (16 vuotta täyttänyt 31.5.2015 mennessä). Tarkemmat ohjeet ja sähköiset hakulomakkeet löytyvät kaupungin kotisivuilta. Hakuaika kesätyöpaikkoihin on 2.3.31.3.2015. Kohta alkaa myös Tuumasta duuniin -kesätyötuen hakeminen. Tukea voivat saada 1994–1999 syntyneet kaarinalaiset nuoret. Edellytyksenä tuen saamiseen on, että kaarinalainen yritys työllistää nuoren kesällä 2015 kokopäiväisesti vähintään neljän viikon ajaksi. Kaupunki maksaa yritykselle 400 euron suuruisen tuen. Lisätiedot ja ohjeet löytyvät kaupungin kotisivuilta.
Työmaa sulki Epäilty kaistaleen rattijuoppo ajeli Tarkk’ampujan- kortitta katua Kk liikenteeltä Varissuo
Kk Itäharju I t ä h a r j u n Tarkk’ampujankatu on suljettiin liikenteeltä viime viikon tiistaina välillä Karjakatu-Lehmikuja. Liikenteeltä suljetulla alueella tehdään viemäri- ja vesijohtotyöt, jotka jatkuvat kesäkuuhun asti. Tonteille ajo on sallittu työmaa-alueella. Ajojärjestelyt saattavat muuttua töiden edetessä.
Poliipartio kiinnitti huomiota Pihkalankadulla epävarmasti liikkuneeseen henkilöautoon perjantaina kello 18 aikoihin. Noin 30-vuotias mieskuljettaja puhalsi alkometriin törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävän lukeman. Miehellä ei myöskään ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta ajo-oikeudetta.
LUE LEHTI MYÖS NETISSÄ
Tuumasta duuniin -hakuaika on 16.– 31.3.2015.
ME PALVELEMME SINUA APUA TARJOLLA
AUTOHUOLLOT
AUTOVARAOSAT
JALKAHOIDOT
PARTURI-KAMPAAMOT
TV-HUOLLOT
KULTASEPÄT ASIANAJOTOIMISTOT
HAMMASLÄÄKÄRIT
PAINONHALLINTA AUTOHUOLLOT
INVATAKSIT
Ilmoituksesi voisi olla tässä! Soita 050 342 5320
PUTKITYÖT
LUE MYÖS NETISSÄ
www.uusikulmis.fi
8
4.3.2015 N:o 08
VUOKRA-ASUNTOJA
kotikäyttöön
RÄNTÄMÄKI, Emmauksenkatu 5 2h+k+s 58,5 m2 Rauhallisen alueen rivitalokaksio. Oma ulkoiluvälinevarasto sisäänkäynnin vieressä. Lähellä on metsää ja Aurajokirannan mainiot ulkoilumahdollisuudet. Autopaikka sisältyy vuokraan. Asunto vapautuu huhtikuussa. 670,00 €/kk HALINEN 2h+k 60,0 m2 2h+k+s 64,0 m2 3h+k 69,0 m2 3h+k+s 77,0 m2 3h+k+s 82,5 m2 LAUSTE 2h+k 58,5 m2 3h+k 74,5 m2 3h+k 75,0 m2 VARISSUO 1h+tk 58,0 m2 3h+k 75,5 m2 3h+k 76,0 m2 3h+k 76,5 m2 3h+k 79,0 m2
Kardinaalinkatu 4 Paavinkatu 4 Kuuriankuja 2 Säkkikuja 3 Karpiokatu 4
560,00 €/kk 645,00 €/kk 640,00 €/kk 827,00 €/kk 851,00 €/kk
Raatimiehenpolku 7 Raadinkatu 4 Raastuvankatu 3
564,00 €/kk 650,00 €/kk 645,00 €/kk
Suurpäänkatu 47 Karvataskunkatu 20 Suurpäänkatu 49 Kousankuja 4 Piinokankatu 1
587,00 €/kk 650,00 €/kk 740,00 €/kk 638,00 €/kk 657,00 €/kk
Asuntojen vuokraan sisältyy 10 Mbit/s laajakaistayhteys.
Uusia vuokrakoteja keskustassa Sisustettujen asuntojen esittely to 5.3. klo 17.30–18.30. Tervetuloa!
Vakuusmaksut alk. 400 €. Lemmikit sallittu. Tee hakemus kätevästi netissä www.tvt.fi tai kysy lisää.
Turun SDP VARISSUOLLA Tule lauantaina 7.3. klo 11 papusopalle ja puhumaan ajankohtaisista asioista Varissuon Annikan tasanteelle (Pihkalankatu). Tavattavissa SDP:n eduskuntavaaliehdokkaita, kaupunginvaltuutettuja ja paikallisia toimijoita. Mukana myös puoluesihteeri Reijo Paananen.
Paikalla SDP:n ehdokkaista mm. Eeva-Johanna Eloranta, Nina Kallio Ilkka Kantola, Mari-Elina Koivusalo Varissuon sosialidemokraateilla myyntipöytä kauppakeskuksessa samana päivänä 7.3. klo 10-15.
Tervetuloa!
TVT Asunnot Oy Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku Avoinna: ma 10–17, ti–pe 10–16 Vuokraus, puh. (02) 262 4888 www.tvt.fi
KESKUSTELUTILAISUUS KIRKOLLISEN ELÄMÄN MUUTOKSISTA VARISSUOLLA Varissuon Sosialidemokraatit ry järjestää keskustelutilaisuuden Uudistuva seurakunta maanantaina 30.3. klo 18.30 Varissuolla Kousankadun liiketalon kulmassa Kahvila Sokerpalassa. Kansanedustaja Ilkka Kantola ja kirkkoherra Leena Kairavuo käsittelevät puheenvuoroissaan kirkollisen elämän tulevaisuuden näkymiä, ja Pyhäjärven entinen kirkkoherra Jarmo Saksman kommentoi. Kahvitarjoilu.
TURVALLISUUSILTA VARISSUOLLA Varissuon Sosialidemokraatit ry järjestää Turvallisuusillan maanantaina 13.4. klo 18.30 Varissuolla Kousankadun liiketalon kulmassa, Auranmaan leipää myyvässä Kahvila Sokerpalassa. Mukana ovat puhujina kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto ja kommentoijana, mikäli perhesyyt eivät estä, Pro Jaanin Paloasema -kansanliikkeen alullepanija Merja Heinonen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
TULOSSA MYÖS MM. - Peruspalveluministeri Susanna Huovinen kauppatorin Naantalin aurinkoisessa 17.3. klo 13- Ehdokkaiden joukkueväittely ravintola Koulussa (Eerikinkatu 18) pe 27.3. klo 18.30- Vaalikadun avajaiset Yliopistonkadulla 28.3. klo 11 - Soppatykki Varissuolla 9.4. klo 16 - Pohjoismainen seminaari Alvariumissa 11.4. klo 14- Grillimakkaraa Lausteen Kirjurinaukiolla 13.4. klo 16