Pariisi puolestaan on mielenkiintoinen siksi, että siellä yliopiston roolia hoitivat osakunnat, joissa päätöksentekovaltaa käyttivät maisterit.10 Perusopiskelijat eivät merkittävällä tavalla saaneet osallistua hallintoon ja heidän asemansa oli heikko. Nämä kaksi toisilleen täysin päinvastaista mutta kuitenkin demokratiaan sitoutunutta tapaa järjestää yliopisto inspiroivat tahoillaan eurooppalaista kehitystä pitkävaikutteisesti. Viimeistään 1500-luvulle saavuttaessa Pariisin malli oli kuitenkin saavuttanut yliotteen, eikä opiskelijoiden hallitsemia yliopistoja ole sen koommin tavattu. Myös maisterien osakuntien hallitsema yliopisto hävisi pian tämän jälkeen.11 2.2 Ylioppilaskunta yliopistona - Bologna Sana universitas juontaa juurensa nimenomaan opiskelijoiden yhteenliittymästä, joka Bolognassa toimitti yliopiston virkaa. Käsite ei kuitenkaan liittynyt pelkästään yliopistoihin kuten nykyään, vaan sillä saatettiin viitata mihin tansa itsehallinnolliseksi yhteisöksi muodostuneeseen luonnollisten henkilöiden yhteenliittymään.12 Termin käyttö paljastaa kuitenkin jonkin verran siitä, millaisia attribuutteja liitettiin yliopistoon jo keskiajalla: se oli ennen kaikkea oppivien ja oppineiden yhteisö eikä niinkään vaikkapa jokin tietty rakennus, kuten islamilaisen maailman oppineisuuden keskukset, madrasat.13 Voidaan sanoa, että Bolognassa yliopisto oli ainakin organisaationsa ja päätöksentekonsa puolesta aluksi lähes yhtä kuin ylioppilaskunta. Tämä ensimmäisen ylioppilaskuntaa muistuttava entiteetti, universitas scolarium, perustettiin ulkomaalaisten oikeustieteen opiskelijoiden toimesta vuonna 1193,14 joskin ne olivat toimineet de facto ja saaneet keisarin tunnustuksen jo aiemmin.15 Universitas jakautui hyvin pian, jo 1200-luvun alussa, kotimaisten eli italialaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden universitakseen,16 10 Nuorteva 2016, 50-51 11 Aalto (toim.) s. 29 12 Cobban 1975, 22-23 13 Makdisi, George: Madrasa and University in the Middle Ages. Studia Islamica nro 32 s. 255-264 (Maissonneuve & Larose 1970) s. 258-259 14 Cobban s. 57 15 Bolognan universitakset saivat virallisen aseman myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan silmissä, kun keisari Fredrik I Barbarossa antoi niitä käsitelleen julistuksen 1158. “Kyseinen julistus takasi erityisiä erivapauksia opiskelijayhteisöille, jotka tässä ovat samalla synonyymejä koko yliopistolle.” Aalto (toim.) s. 27 16 Nuorteva 1975, 32 ja Clark, David: The Medieval Origins of Modern Legal Education: Between Church and State. American Journal of Comparative Law 35. vuo-
36