”MIKSI EN PYSTY LEPÄÄMÄÄN” Näin mietin Kitkajoen Jyrävänkosken kuohuja katsellessa, Oulangan kansallispuistossa. Miksi tuo lapsuudestani tuttu ja rauhoittava maisema ei nyt saanut minua irrottamaan ajatuksiani edellisen viikon töistä. Minulla oli työuupumus, burnout. teksti nimimerkki ”Oppipoika”
M
uutama vuosi takaperin olin nuori perheenisä, jolla elämä alkoi vakiintua. Oma arvo ja paikka alkoivat löytyä. Talo oli hankittu, perheenlisäystä tulossa. Kunnian himo työssä alkoi nousta ja kaipasin niin sano tusti ”natsoja kaulaan”, arvostusta. Ja sitä sainkin. Kun yksi homma alkoi sujumaan liian helposti, se tuntui jo tylsältä, joten janosin lisää jatkuvasti. Aina vain vaikeampia ja vaikeampia työtehtäviä. Kunnianhimo ja ”työhön heittäyty minen” oli iskostettu jo lapsuudessa. Työ alkoi vaatia suurimman osan ajasta ja voimavaroista, samalla olisi pitänyt rakentaa kotia ja huolehtia perheen vaatimuksista. Perhe yritti tukea mahdollisimman paljon. Olin itse muuttunut huolenpidon tarjoajasta sen vaatijak si. Aloin kuluttamaan sekä omia, että perheen voimavaroja. Korttitalo alkoi huojua uhkaavasti. Ulkopuolinen henkilö huomasikin jo asioiden laidan ja varoitti: ”Sinä palat loppuun.” Vaimo oli huolissaan jaksamisestani. Vastasin asioiden
10
HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU
olevan paremmin kuin koskaan. Rahaa tulee ja huolet ovat pieniä. Lopun alku alkoi, kun työni sen hetkisellä työnantajalla oli tullut päätökseen ja otin seuraa vaksi haasteeksi käytännössä sen kaikkein han kalimman työnkuvan omalla alallani. Kuningas haaste. Se oli virhe. Työ alkoi olla raskasta ja oma ammattitaito ja sen karttuminen ei vastannut omia odotuksia. Samalla myös kotona tuli haas teita, piti revetä moneen suuntaan. Pienestä levon määrästä leikattiin vielä lisää. Syöminen kärsi, nälän tunne katosi, aloin laihtumaan entisestään, päivittäinen olo huononi. Uni oli katkonaista ja riittämätöntä. Silti elämä tuntui hyvältä, enkä varoituksista huolimatta nähnyt mihin olin menossa. Kesällä tuli eteen viikon tauko töistä, pieni loma. Mahtavaa, perheen kanssa yhden illan suunnittelulla syntyi idea pikareissusta Koillis maalle. Kohta voisin ladata akkuja minulle tär keässä ja tutussa paikassa, Jyrävällä. Kuohuvan
