Enemmän osaamista ja enemmän osaajia

Suomi tavoittelee vuoteen 2030 mennessä koulutustason kohentamista siten, että puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osuus on hieman yli 40 prosenttia. Ammatilliselle toiselle asteelle tavoite tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksiin on satsattava yhä enemmän. Nykyisten väyläopintojen avulla ammattiin opiskelevat voivat suorittaa korkeakouluopintoja jo toisella asteella, ja näin sujuvoittaa korkeakouluopintoihin siirtymistä sekä lyhentää korkeakoulututkinnon suorittamisaikaa.

Opiskelijan omien valmiuksien lisäksi pitää tarkastella myös korkeakoulujen opiskelijavalintaa. Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. On tärkeää huolehtia, että opiskelupaikka yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa on yhdenvertaisesti mahdollinen niin ylioppilaalle, ammattiin valmistuneelle kuin kaksoistutkinnon suorittaneellekin.

Ammatillinen koulutus ei kuitenkaan ole pelkästään syöttöliikennettä korkeakouluihin, vaan hyvin keskeisellä tavalla työ- ja elinkeinoelämän palvelemista ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa. Siksi koulutustason nostamisen rinnalla on tärkeää puhua osaamistason nostamisesta. Työelämä ei tarvitse ainoastaan korkeamman asteen tutkintoja, vaan käytännönläheisesti parempaa osaamista, joka vastaa yrityksen todellista tarvetta. Osaamistason nostaminen vaatii määrätietoista opetuksen, ohjauksen ja opiskelijan tuen kehittämistä, ja aktiivista koulutuskumppanuutta työnantajien kanssa. Se edellyttää myös sitä, että aikuisilla on jatkossakin mahdollisuuksia jatkuvaan oman osaamisensa päivittämiseen. Valtakunnallisesti yli 65 % ammattikoulujen opiskelijoista on yli 20-vuotiaita, ja aikuisten osuus opiskelijoista on ollut kasvussa.

Väestöennusteiden mukaan niin nuorten kuin työikäistenkin määrä Hyrian vaikuttavuusalueella tulee kääntymään laskuun tulevina vuosina. Toteutuessaan ennuste vaikeuttaisi merkittävästi yritysten mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Vähenevään väestöön voi jossain määrin yrittää sopeutua robotiikkaa ja automaatiota lisäämällä. Erityisesti Riihimäellä robotiikkakoulutus on ollut jo pitkään painopisteenä. Toisena tienä on tarkasteltu työperäisen maahanmuuton vauhdittamista.

Hyrian maine vieraskielisen väestön kouluttajana on vahva. Tällä hetkellä noin joka kymmenes Hyrian opiskelija puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Yhteensä meillä puhutaan viittäkymmentäneljää eri äidinkieltä. Olemme kouluttaneet muun muassa filippiiniläisiä hoiva-avustajia. Olemme osallistuneet määrätietoisesti ukrainalaisten auttamiseen kohti kieli- ja työelämätaitoja. Kansainvälinen painotus tulee kasvamaan logistiikka- ja palvelualoilla sekä kone- ja tuotantotekniikassa. Tärkeäksi on osoittautunut myös työyhteisöjen muutosvalmentaminen, kun uudet työkaverit eivät välttämättä puhukaan täydellistä suomea ja kulttuuritaustakin on erilainen.

Me Hyriassa haluamme tarjota motivoivia opintoja ja oikeaaikaista tukea niin nuorille kuin aikuisillekin – oli äidinkieli sitten suomi tai mikä tahansa muu.

Pekka Vaittinen toimitusjohtaja Hyria

Dorokhovychin eurytmiaa esittävät valokuvat muistuttavat valomaalauksia, joissa tuntuu olevan jotain ylimaallista. Se tukee eurytmian kaunista, virtaavaa ilmaisutapaa. Dorokhovych on kuvannut myös Ukrainasta sotaa paenneita perheitä Suomessa.