Sallila Energia - Lieke 2/2017 by Huima

Lieke

SALLILAN JA FORSSAN SÄHKÖYHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

2/2017

Energiansäästön uudet tuulet

Tarvitaanko feminismiä? Tutkijatohtori Saara Särmä vastaa

okläeytnkyot ?

KAUPPAMATKA MENNEISYYTEEN

SISÄLLYS

POTINKARA POHTII

Potinkara pohtii

Lyhyesti

Tutkijatohtori Saara Särmä

SE-24/7 -energianhallintajärjestelmä testissä

Energiansäästöviikko juhlii tasavuosia

Vesikosken miekka

10 Kauppamatka menneisyyteen

Forssan kirkko

Vikapäivystys

Usein kysyttyä

Kuinka lujaa panda lyö

Vaativien olosuhteiden osaaja 16

Lieke

Me palvelemme

Ristikko

Likylässä eke

SALLILAN JA FORSSAN SÄHKÖYHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

Julkaisija Sallila Yhtiöt, Päätoimittaja Mika Potinkara, Toimitus ja kuvat Terhi Raumonen, Toimitussihteeri Pirjo Haapanen, Toimitusneuvosto Taija Lähteenmäki, Noora Karinen, Katja Mäkinen, Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Huima, Paino ForssaPrint, Forssa, ISSN 2342-1932 (painettu), Kannen kuva Terhi Raumonen.

Loimijoentie 65, 32440 Alastaro puh. 02 76 431, www.sallila.fi

LIEKE 2 /2017

Ilo irti hyvällä omallatunnolla Energiansäästö on koko Suomen huulilla jo 20. kerran, kun Motivan organisoima Energiansäästöviikko pyörähtää kohta käyntiin juhlavuoden merkeissä. Mitä tuntemuksia aihe sinussa herättää? Iskeekö harmitus siitä, että muu perhe ei ole vieläkään oppinut sammuttamaan lamppuja? Tai huono omatunto siitä, että näin syksyn tullen tekee mieli nauttia kunnon löylyistä useamman kerran viikossa? Etkö oikein kehtaa tunnustaa kenellekään, että tykkäät lämpimästä kodista, etkä ole siksi laskenut huonelämpötiloja, niin kuin ekoneuvojat kehottavat? Kun on se ilmastonmuutos ja kaikki, niin varmaan pitäisi... Synkistely seis, sanon minä. Sähkö ei ole huolen ja murheen, vaan ilon asia! Se on iso osa sitä, mikä tekee asunnostasi kodin: turvallisen ja mukavan paikan asua ja viettää vapaaaikaa. Mitäkö minä tarkoitan? Esimerkiksi sitä, että ennen kuin sähkölämmitys yleistyi kodeissa, pantiin pakkasella pökköä pesään hartiavoimin, ja siitä seurasi vielä 50-luvulla tuhoisia, ihmishenkiä vaatineita tulipaloja. Ennen sähköllä toimivaa automaattipesukonetta emännät tuikkasivat tulta pyykkipatojen alle ja hakkasivat nyrkit sinisinä avantoja pyykkiä huuhdellakseen. Sähkö on tehnyt meidän elämästämme tässä kauniissa, mutta kylmässä 100-vuotiaassa isänmaassamme monella tavalla mukavampaa. Lämmityksen, valaistuksen ja kodinkoneiden ohella suomalaiskodeissa sähköä kuluttaa viihde-elektroniikka. Ei sekään mitään turhuutta ole, vaan nimensä mukaisesti viihtymistä varten. Työn, opiskelun ja arjen oravanpyörän vastapainoksi meistä jokainen tarvitsee rentoutumista. Joillekin se on jääkiekon SM-liigan ottelu isolta tv-ruudulta, toiselle hyvä elokuva internetin suoratoistopalvelusta, kolmannelle saunailta pitkän kaavan mukaan. Mikä ikinä sinun tapasi onkaan, niin jatka samaan tahtiin. Kehotanko minä siis tuhlaamaan sähköä? En toki: sivuilta 8-9 voit lukea vinkkejä siitä, miten energiansäästön voi ottaa luontevaksi ja vaivattomaksi osaksi omaa arkeaan. Tee se, mikä helposti käy ja sopii juuri sinun elämäntilanteeseesi. Sähkön tarjoamista iloista voi ja kannattaa nauttia hyvällä omallatunnolla! MIKA POTINKARA

Myyntijohtaja

Paulinkatu 9, 30420 Forssa puh. 029 70200 111, www.forssanenergia.fi

Paulinkatu 9, 30420 Forssa Puh. 03 412 61, www.fvp.fi

LYHYESTI

Sallila Energia ja Forssan Verkkopalvelut ovat jälleen mukana Tokaluokkalaisten energiansäästöviikolla, joka on osa Motivan valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Yhtiöt kustantavat Motivan ja Lasten Keskuksen valmistaman Hei, kaikki toimii -oppimateriaalin niille alueensa kouluille, jotka ovat sen tokaluokkalaisilleen tilanneet.

Loimaalla sijaitseva aurinkopuisto tuotti ensimmäisenä toimintavuotenaan yli 720 000 kWh sähköä. Puistossa on noin 2400 aurinkopaneelia, joiden huipputeho on 760 kW.

Onlinesta löytyvät kulutustiedot ja laskut Sallilan ja Forssan Energian verkkosivuilta pääsee kätevästi yhtiöiden Online-palveluihin. Siellä voi tarkastella sähkölaskuja, muuttaa yhteystietoja (puhelin, sähköposti) ja seurata sähkönkulutusta tunti-, päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla. Palvelu toimii kätevästi myös mobiililaitteilla. Online-palvelun käyttöönotto edellyttää rekisteröitymistä, johon tarvitaan asiakas- ja käyttöpaikkanumerot. Nämä löytyvät sähkölaskusta. Verkkosivujen Sähköisen asioinnin kautta voi myös muun muassa tehdä muuttoilmoituksen ja sähkösopimuksen, tilata sähköliittymän sekä antaa palautetta. Näiden palvelujen käyttäminen ei vaadi kirjautumista Online-palveluun.

Forssan Energia oli mukana lahjoittamassa kaupungin kouluille liikennetyökirjoja. Kirjan ovat saaneet syksyn uudet ekaluokkalaiset ja se on liikenneopetuksen apuvälineenä koko alakoulun ajan. Hankkeen takana on Kouluinfo Oy.

Sallila Energia ja Forssan Energia ovat ottaneet käyttöön asiakaspalvelun puheluiden nauhoituksen. Näin voidaan kehittää asiakaspalvelua ja tarvittaessa varmentaa asiointi.

HENKILÖTIETOJA KYSELLÄÄN? Asiakkaista on kerätty varsin vaihtelevasti tietoa, lähinnä vain se, mikä on kulloinkin tuntunut tarpeelliselta. Maailma muuttuu ja yhteiskunnan pitää vastata muutokseen. Yksi energia-alaa varsin voimakkaasti muuttava tekijä on Datahub. Tämä on kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämä keskitetty mittaustietokanta. Siellä on mm. kaikkien Suomessa olevien sähkönkäyttäjien kulutustiedot. Keskitetty järjestelmä mahdollistaa tietojen tehokkaamman välittämisen ja hyödyntämisen. Tarkoituksena on suoraviivaistaa ja tehostaa prosesseja sekä antaa mahdollisuus tarjota asiakkaille parempaa palvelua. Järjestelmä otetaan käyttöön suunnitelmien mukaan vuonna 2019. Datahubia varten kaikki energiayhtiöt tarvitsevat asiakkaista tiettyjä tietoja, jotta voidaan varmistaa käytettävien tietojen oikeellisuus ja minimoida mahdolliset virhetilanteet. Alkuvaiheessa asiakastietoja täydennetään ja tarkistetaan normaalien asiakaskontaktien yhteydessä. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista, että asiakkaita lähestytään suoraan ja pyydetään tarkistamaan ja täydentämään tietojaan. Puhelin-, sähköposti- ja osoitetietojen lisäksi henkilöasiakkailta tarvitaan henkilötunnus ja yrityksiltä Y-tunnus.

Nopea suihkuttelija säästää Kotitalouksissa kulutetaan vettä hyvin vaihtelevia määriä; keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 l/asukas/vrk. Kotitaloudessa eniten vettä, varsinkin lämmintä vettä, kuluu peseytymiseen. Viiden minuutin suihku päivittäin maksaa noin 150 euroa vuodessa, kun taas 20 minuutin suihkusta tulee kustannuksia noin 600 euroa. Lähde: Motiva Oy

LIEKE 2/2017

”Katso toisia ja itseäsi lempeästi, älä arvostellen” TERHI RAUMONEN

Forssalaislähtöinen tutkijatohtori Saara Särmä haaveilee feministisestä vallankumouksesta. Se ei tarkoita miesten nujertamista, vaan sitä, ettei sukupuoli enää määräisi tai rajoittaisi kenenkään elämää.

– Vaikka olisi ollut kuinka kylmä, niin Hunnarilla oltiin aina ja mentiin sitkeästi eestaas sitä muutaman sadan metrin rinnettä, Saara Särmä muistelee lapsuus- ja nuoruusvuosiaan Forssassa. – Yksi tärkeä paikka oli myös mummon ja papan koti Peräjoella. Papalla oli hevosia, samoin yhdellä hyvällä ystävälläni. Forssasta on jäänyt Saaralle hyvät muistot. Se ei ollut ahdistava pikkukaupunki, josta olisi ollut kiire päästä pois – vaikka hän sitten lähtikin. Ovet aukesivat Tampereen yliopistoon, jossa omaksi alaksi valikoitui kansainvälinen politiikka. – Kun luin ensimmäisiä kertoja pääsykokeisiin, tuntui, etten tajunnut yhtään mitään. Vasta jälkeenpäin olen kuullut, miten tiedostavia erilaisessa ympäristössä kasvaneet minun ikäiseni ovat olleet jo lapsina. Ei minulle olisi tullut mieleenkään etsiä Forssan kirjastosta feminismin klassikoita, jotka jotkut ovat lukeneet jo teineinä. Akateemisella uralla olevat vanhemmat tai eliittilukioiden opetus antavat eväitä käsitteelliseen ajatteluun, Saara Särmä sanoo. Ilman niitä akateemisiin opintoihin lähdetään pikkukaupungeista takamatkalta. – Kyky hahmottaa maailmaa käsitteellisesti vaikuttaa paljon siihen, miten solahtaa osaksi yliopistomaailmaa, 4

LIEKE 2/2017

tuntuuko se mukavalta. Luokkaerot eivät ole siinä mielessä kadonneet, hän huomauttaa.

SISÄINEN VORSSALAINEN JA RITARI ÄSSÄ

Saara Särmä on haastatteluissa puhunut sisäisestä vorssalaisestaan, joka käskee pitää kynttilän vakan alla. – Sisäinen vorssalainen sanoo, että älä vaan luule olevasi mitään, älä nyt vaan tee itsestäsi mitään numeroa tai kuvittele osaavasi kauhean paljoa. Ei vahingossakaan saa kehua itseään ja aina pitää vähän kyseenalaistaa. Eihän se nyt ole mitenkään pelkästään forssalainen ilmiö, vaan suomalainen. Sisäiseen vorssalaisuuteen liittyy myös naisille tyypilliseksi sanottu huijarisyndrooma: vaikka olisi kuinka pätevä, niin silti ajattelee, että kyllä se kohta kaikille paljastuu, etten minä mitään ole ikinä oikeasti osannutkaan. Saara kertoo kirjoittaneensa väitöskirjaakin sisäinen vorssalainen edellä. Loppuvaiheessa ohjaaja kehotti editoimaan vorssalaisen pois: väitöskirjassahan ei saisi osoittaa mitään epävarmuutta, vaan siinä pitäisi nimenomaan väittää. Kansainvälisen politiikan alaan kuuluvan väitöskirjan on lukenut kourallinen yliopistoväkeä. Aivan toista luokkaa olevan yleisömäärän on sen sijaan kerännyt Saara Särmän blogi. Congrats, you have an all male panel! kerää tie-

SAARA SÄRMÄ, 42 Kotoisin Forssasta, asuu Tampereella Vaihtanut Ollikainen-nimensä mummonsa tyttönimeksi, koska Särmä tuntui sopivalta Yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija ja taiteilija Tullut tunnetuksi Congrats, you have an all male panel! -blogistaan Perustanut feministisen ajatushautomo Hatun Rosa Meriläisen ja Johanna Vehkoon kanssa PERHE: Mies ja kissa HARRASTUKSET: musavisailu kaveriporukassa, kaunokirjallisuus, tv-sarjat Netflixistä ja HBO:lta, Pokémon Go

– Minulle sanotaan usein, että sinä olet sellainen rento ja hauska feministi, et ole niin kuin ne muut. Ihmettelen aina silloin, että ketkä muut? Tunnen tosi paljon suomalaisia feministejä, mutta en tunne lainkaan niitä tosi kiukkuisia. Monesti miesten esittämä kritiikki otetaan niin, että tässä nyt on järjen ääni. Jos naiset esittävät samalla tavalla asiansa, niin akat kiukuttelevat. Miehet ja naiset tulevat kuulluiksi hyvin eri tavalla, Saara Särmä väittää. Tarvitaanko feminismiä enää, meillähän jo on tasa-arvo? Kun ei ole, Särmä sanoo. – Meillä on esimerkiksi hirveän vahvasti jakautuneet työmarkkinat. On ne miesten ja naisten alat. Osin se johtuu siitä, mihin suuntaan tyttöjen ja poikien kiinnostusta ohjataan. Kun katsotaan valkoisia suomalaisia miehiä ja naisia, niin tasa-arvossa on päästy pitkälle. Täällä Suomessa on kuitenkin muitakin ihmisiä, Saara muistuttaa. – Naisiakaan ei pitäisi nähdä vain yhtenä ryhmänä vaan tarkastella, millaisia haasteita kohdistuu vaikkapa maahanmuuttajataustaisiin naisiin ja heidän mahdollisuuksiinsa edetä yhteiskunnassa. Akuutteja kysymyksiä ovat myös sukupuolten moninaisuus ja transihmisiin kohdistuva epätasa-arvoinen lainsäädäntö. Mitä sanoisit heille, jotka itkevät kommenttipalstoilla, että valkoista heteromiestä syrjitään Suomessa? – Se nyt ei faktuaalisesti vain ole totta! Sehän on hirveän tehokas keino tietyille poliittisille ryhmittymille uhriuttaa itseään. Siitä syytetään paljon feministejä: kun he ottavat jonkin ongelman esille, niin kärkkäästi sanotaan, että älkää nyt uhriutuko. – Ja kun sanotaan, että valkoisella suomalaisella heteromiehellä keskimäärin on parhaiten asiat, niin sehän ei tarkoita, etteikö yksittäisellä valkoisella suomalaisella heteromiehellä voisi mennä todella huonosti. Heitä näkee kaduilla syrjäytyneinä – mutta myös vallan huipulla.

”SINULLE ON VIHAPOSTIA” toja – yleensä kuvien muodossa – asiantuntijapaneeleista, joissa on pelkkiä miesosallistujia. Kuvan vieressä näyttää aina maireana peukkua David ”Ritari Ässä” Hasselhoff. – Huumori on oma ominaispiirre, ja väitöskirjassakin tutkin huumoria ja naurua kansainvälisessä politiikassa. Blogin menestyksen myötä olen huomannut, että huumorilla voi saada asioita eteenpäin. Hömpällä ja meemeillä muutetaan nyt maailmaa, se on väline muiden joukossa. Eri keinot tavoittavat erilaisia yleisöjä, Saara Särmä pohtii.

MISSÄ KIUKKUINEN FEMINISTI LUURAA?

Saara Särmä sanoo olevansa feministi. Tutkijalle se on ehkä luontevampaa kuin meille muille, koska feminismin maine on – no, hiukan huono? – Kannattaisi kuunnella, mitä feministi itse sanoo eikä sitä, mitä feministeistä sanotaan. Siihenhän se huono maine pääosin perustuu, että meillä on julkisuudessa paljon äänekkäitä antifeministejä, joiden puheilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Yksi heidän ikuisista väitteistään on, ettei feministejä kiinnosta miehiin kohdistuvat tasa-arvo-ongelmat. Sitten kun katsotaan, ketkä pitävät tasa-arvo-ongelmista keskustelua yllä (esimerkiksi asevelvollisuuden epätasa-arvoisuudesta), suurin osa niistä onkin juuri feministejä.

Kun rohkenee julkisesti avata suunsa, siitä saa usein palautetta, eikä kaikki ole mukavaa. Saara ja viisi muuta politiikantutkijanaista ovat hiljattain saaneet Tiedonjulkistamisneuvottelukunnalta apurahan Sinulle on vihapostia -nimiseen hankkeeseen. – Siinä tehdään vihaposteista taidetta sekä kartoitetaan vihapuhetta ja vihapostittelua ilmiönä. Taide on yksi keino voimaannuttaa itseään selviämään niistä jutuista, Saara sanoo. Eniten vihapostia saavat faktantarkistajat, eli ne, jotka julkisesti oikovat valemedioiden vääriä tietoja. Myös vihaposti on sukupuolittunut ilmiö. – Väkivaltafantasiointi, jota niissä on, liittyy naisilla aina raiskaamiseen. Miehet saavat jonkin verran saunan taakse sinutkin voisi viedä -tyyppisiä viestejä. Ero on kuitenkin suuri. Kun mies sanoo jonkin asian, hän ei välttämättä saa ainuttakaan vihapostia, ja kun nainen sanoo saman, hän voi saada vaikka kuinka paljon. Saara saa esiintymisistään paljon positiivista palautetta sähköpostilla ja livenä. Joskus tulee sitä toistakin lajia. – Sellaista on tullut, että ”Onneksi olet noin läski, niin kohta kuolet etkä ole täällä enää meitä haittaamassa” ja ”Kyllä sinut jotkut maahanmuuttajat vielä raiskaavat ja siinäpähän sitten näet”. Rasismi ja naisviha kietoutuvat vihaposteissa usein toisiinsa. Kyllä se hätkähdyttää, mutta joskus naurattaakin, SaaLIEKE 2/2017

”Omistaan ja muittenkin puheista voi haastaa ankeita sukupuolistereotypioita, joita usein kahvipöydässä heitellään: että naiset nyt ovat sellaisia ja miehet ovat tällaisia.” ra sanoo. Vihaviesteillä pyritään tukkimaan kohteen suu, ja siihen hän ei suostu. – Ymmärrän kyllä, miksi jotkut eivät enää halua ja uskalla sanoa mielipiteitään. Mutta mitä enemmän meitä feministinaisia ja antirasisteja on äänessä, sitä enemmän sen aika pienen vihapostia lähettävän joukon hyökkäyksetkin hajaantuvat.

KAIKILLE TILAA OLLA OMA ITSENSÄ

Tasa-arvon eteen pitäisi siis nyky-Suomessakin tehdä työtä. Onko jotain, mitä meistä jokainen voisi arjessaan tehdä? – On hyvä tunnistaa omasta itsestään seksistisiä ajatuskuvioita. Vaikka olen tiedostava, niin saan itseni usein kiinni sellaisista. Kerran menin työterveyslääkärille, joka oli minua nuorempi, pienikokoinen nainen. Ensimmäinen ajatukseni oli, että mikähän leikkilääkäri se tuokin on. – Omistaan ja muittenkin puheista voi haastaa ankeita sukupuolistereotypioita, joita usein kahvipöydässä heitellään: että naiset nyt ovat sellaisia ja miehet ovat tällaisia. Tällaisten ajattelutapojen kyseenalaistaminen avaa tilaa meille kaikille olla semmoisia kuin me ollaan. Joskus tuntuu, että sitä tilaa on vähän. Miten pitäisi suhtautua vaikka siihen, että Anu

Eppu

LIEKE 2/2017

Saagim aina tuon tuostakin kaivetaan kertomaan jonkin lehden palstalla, miten rumia ja tyylittömiä me suomalaisnaiset olemme? – Silloin voi käyttää kuluttajuuden voimaa ja jättää se lehti ostamatta. Eikä kannata kauheasti välittää. Entäs sitten jos ollaankin. Olen paljon puhunut siitä, miten naisten uskottavuus on tosi kapeissa rajoissa: ei saa olla liian meikattu ja laitettu, mutta pitää olla tarpeeksi huoliteltu. Jos rupeaa kaikkia sääntöjä kuuntelemaan, millainen naisen pitäisi olla, niin eihän niitä pysty ikinä toteuttamaan. Pitää suhtautua niin, että tekee sitä omaa juttuaan eikä välitä semmoisista säännöistä. Ei pidä arvioida itseään eikä muita sellaisilla kriteereillä. Kadullakin kulkiessaan voi opetella katsomaan ihmisiä lempeästi eikä arvostellen. Ja kun vähän harjoittelee, sen saman katseen pystyy kohdistamaan myös itseensä, Saara uskoo.

MISTÄ SAARA SÄRMÄ HAAVEILEE?

– Feministisestä vallankumouksesta! Se tarkoittaisi kaikille vapautusta turhista rajoitteista, joita sukupuolinormit meille asettavat. Lyhyemmällä tähtäimellä ja henkilökohtaisemmalla tasolla haaveilen pitkäaikaisesta tutkimusrahoituksesta ja työhuoneesta, jota minulla ei tällä hetkellä yliopistolla ole.

Asitaekksataatava t Pieneneekö

TERHI RAUMONEN

lämmityslasku pörssisähköllä?

Iso joukko ilmoitti Sallilalle halukkuutensa kokeilla älylaitteella ohjattavaa SE-24/7 -energianhallintajärjestelmää. Testikäyttäjiksi valittiin omakotitalojaan sähköllä lämmittävät Markku Nenonen Forssasta ja Martti Mölsä Punkalaitumelta. Pirkko ja Markku Nenonen muuttivat uuteen kotiin viime vuonna. Kuustossa Kaukjärven tuntumassa sijaitseva kaunis kivitalo on rakennettu vuonna 2008. Kahden aiemman kodin tapaan se lämpiää sähköllä. – Sähkölämmitys on hyvä, se on niin huoleton. Sähkölaskun kun maksaa, niin aina on talo lämmin, Markku Nenonen sanoo. Talossa on asuinneliöitä lähes 200, lisäksi lämmintä tilaa on autotalli. Markku Nenonen arvelee taloa hyvin rakennetuksi ja energiatehokkaaksi. Pirkko Nenonen vahvistaa asian, sillä hän on vanhana kirjanpitäjänä pitänyt tarkasti lukua myös kulloisenkin kodin energiankulutuksesta. – Tämä talo on kuluttanut sähköä kaikkein vähiten. Noin 13 kuukauden jaksolla sitä kului 23 422 kWh. Viime talvihan tosin oli lämmin, hän pohtii. Nenosten lapset ovat jo muuttaneet omilleen, eikä kahden aikuisen taloudessa sähköä kulu paljoa. Sauna kyllä lämpiää ainakin kahdesti viikossa. Markku Nenonen halusi SE-24/7 -järjestelmän testaajaksi mielenkiinnosta. Kodin lämmitys muodostaa niin suuren osan omakotiasujan kuluista, että siihen on hyvä kehittää säästökeinoja, hän sanoo. – Jos tällä järjestelmällä säästää lämmityskuluissa 10-20 %, niin silloin se kyllä kannattaa hankkia joka huusholliin. Nenoset kyllä epäilevät oman talonsa jo olevan niin energiapihi, ettei säästöä välttämättä juuri synny. – Kiinnostavaa nähdä, kuinka käy. Meillä on Tammelassa kesämökki, ja sinne tällainen etäohjattava järjestelmä olisi oikein passeli.

AURINKOPANEELIKIN KIINNOSTAA

Myös Martti Mölsä on niitä sähkönkäyttäjiä, jotka ovat aina seuranneet kotinsa energiankulutusta. Omakotitalo valmistui Punkalaitumen keskustaan 30 vuotta sitten, ja kulutuslukemat ovat tallella alusta saakka. Talossa on lämmintä tilaa 130 neliön verran, lisäksi on puolilämmin 42 neliön autotalli. – Suurimmillaan sähköä kului vuodessa 22 000 kilowatti-

Markku Nenosen kivitalossa lämpöeristys on kohdallaan.

< Martti Mölsän takana on työpaikka eli eduskuntatalon istuntosali.

tuntia. Se oli silloin, kun meidän kolme lastamme vielä asuivat kotona. Lämpimän veden kulutus pieneni paljon heidän muutettuaan, Martti Mölsä kertoo. Talon energiatehokkuutta on sittemmin parannettu yläpohjan lisälämmöneristyksellä. Käytössä on myös ilmalämpöpumppu. – Lisäksi takassa poltetaan puuta. Tai ainakin viikonloppuna, ja arkisin jos vaimo viitsii, Martti Mölsä sanoo viitaten kansanedustajan työhönsä, joka pitää hänet viikolla Helsingissä. Tällä hetkellä kodissa kuluu vuodessa sähköä 14 000 kWh. Martti toivoo, että SE-24/7:n avulla kulutusta saisi hilattua vielä alaspäin. Lisäksi toiveena on, että järjestelmän ohjaus ei olisi aikaa vievää. – Tavoitteena olisi päästä puoleen siitä, mitä kulutus oli suurimmillaan, eli 11 000 kWh:iin. Ikkunat kun vielä vaihtaisi, niin siinä säästäisi hiukan lisää. Myös aurinkopaneeli kiinnostaa, jossain vaiheessa sellaisen voisi asentaa taloon. LIEKE 2/2017

TERHI RAUMONEN

Energiansäästön uudet tuulet:

Nina Alsi (vas.), Elina Ovaskainen ja energiansäästötanssin muuvit.

MOTIVA OY Valtion omistama energia- ja materiaalitehokkuuden yritys Toteuttaa hankkeita ja jakaa tietoa yrityksille, yhteisöille, julkishallinnolle ja kuluttajille Täyttää ensi vuonna 25 vuotta Lisätietoja: energiansäästöviikko.fi

alot pois, naks, sitten kierrätetään turha tavara, kuljetaan hissin sijaan rappusia, vaihdetaan valaisimiin energiatehokkaat lamput, pyöräillään töihin ja lopetetaan turha vedellä lotraaminen – kas siinä Energiansäästöviikon viesti, joka tarjoillaan trendikkäästi tanssin muodossa. Koreografia, musiikki ja mallivideo jaettiin osallistujille, joiden toivotaan videoivan oman esityksensä ja jakavan sen sosiaalisessa mediassa. – Viikolla on aina teema, mutta perusviesti on vuosien saatossa säilynyt samana: joka viikko on energiansäästöviikko. Kampanjoissa pyritään tuomaan esille sitä, miten kestävä kehitys saadaan osaksi arkea, sanoo Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen. Runsaasti hyvää palautetta sai muutaman vuoden takainen Aloita on/off suhde -kampanja. Siinä ei annettu ihmissuhdeneuvoja, vaan kehotettiin kiinnittämään huomiota sähkölaitteiden kuluttamaan valmiusvirtaan: laturi kannattaa irrottaa pistorasioista ja televisio standby-tilan sijaan sammuttaa kokonaan.

SOMETTAMINEN SYÖ SÄHKÖÄ

Edellisvuonna kampanjoitiin somettoman päivän puolesta. – Ihmisiä haluttiin herätellä sosiaalisen median järkevään käyttöön. Harva tulee ajatelleeksi, paljonko se kuluttaa energiaa. Palvelujen pyörittämiseen tarvitaan järjettömän kokoisia datakeskuksia. Älypuhelinten jatkuvasti päivitty8

LIEKE 2 /2017

Somepaastoa, kierrätystä ja ruokahävikin minimointia Motivan järjestämä Energiansäästöviikko juhlii tänä syksynä tasavuosia. Juhlavuoden viikolla ei energiaa säästetä otsa rypyssä, vaan tanssiaskelin. vät ohjelmistot kuluttavat paljon virtaa. Puhelimia pitää ladata koko ajan, Elina Ovaskainen sanoo. Suomessa on henkilöä kohti paljon viihdelaitteita, joten valistajilla riittää työsarkaa. – Sähkönkulutuksesta puhuttaessa esillä ovat aina kylmälaitteet, valaistus ja pesukoneet, mutta harvemmin viihdelaitteet. Sähkölaitteiden energiankulutus on pienentynyt sääntelyn myötä, mutta laitekanta on kasvanut. Esimerkiksi televisioiden määrä ja koko kasvavat koko ajan. Energian säästö ei kuitenkaan tarkoita vain sähkönkulutuksen vähentämistä, vaan huomiota kiinnitetään kulutustavaroiden koko elinkaareen. Teemoiksi ovat tulleet tätä kautta esimerkiksi kierrätys ja hävikkiruoan vähentäminen. – Ruuan tuotannon koko ketju vaatii ihan hirvittävästi energiaa, ja hävikki on tuotantopanoksien tuhlaamista, Elina Ovaskainen muistuttaa.

TIETO MUUTTUU TEOIKSI

Yrityksille ja yhteisöille suunnattua Energiansäästöviikkoa on alusta alkaen vietetty viikolla 41. Syksyllä 1996 Työ- ja elinkeinoministeriö sekä energia-alan yritykset rahoittivat toteutuksen pilottikouluissa. Varsinainen energiansäästöviikko alkoi seuraavana vuonna. Peruskoulun tokaluokkalaisille jaettava tietopaketti on säilynyt keskeisenä osana viikkoa. – Parhaimmillaan melkein puolet ikä-

luokasta on saanut materiaalipaketin, jonka paikalliset sähköyhtiöt sponsoroivat koululaisille, kertoo Motivan viestintäkoordinaattori Nina Alsi. Sallila on yksi niistä energiayhtiöistä, jotka ovat olleet mukana sponsoroimassa alusta saakka. Valmiin materiaalin, pelien ja leikkien avulla lasten on helppo ottaa haltuun perustiedot energiasta, sen tuotannosta sekä järkevästä käytöstä ja säästämisestä. Kampanjaviikon konkreettista vaikutusta energiansäästöön on mahdotonta mitata, mutta vuosittain mukaan lähtee vaikuttava määrä ihmisiä. Esimerkiksi viime vuonna mukana oli 386 organisaatiota, ja niiden piirissä yli 218 000 osallistujaa, Nina Alsi sanoo. Motiva tarjoaa osallistujille ideoita ja materiaaleja, ja kukin toteuttaa niitä omien resurssiensa mukaan. – Yrityksissä on järjestetty esimerkiksi energiansäästöaiheiset aamukahvit tai kisailtu portaidenkävelyssä. Kouluissa on mitattu biojätteen määrää. Puolustusvoimissa Leijona Catering tarjoili Energiansäästöviikolla ilmastoystävällisempää ruokaa. Suomalaisyritykset ovat hyvin kiinnostuneita kiertotaloudesta ja materiaalitehokkuudesta, Nina Alsi kiittelee. – Yritykset ovat tehneet paljon vapaaehtoisia energiatehokkuussopimuksia. Energiansäästöviikon puitteissa he voivat asiakkailleen ja sidosryhmilleen luontevasti viestiä, mitä ovat tehneet energiatehokkuuden eteen.

ENERGIANSÄÄSTÖVIIKON LUKUJÄRJESTYS

Vinkkejä ruokahävikin torjuntaan

MA TI KE TO PE

• Suunnittele ateriat ja ostokset etukäteen: ota kännykällä kuva jääkaapin sisällöstä ennen kauppareissua. • Kiinnitä huomiota leipään ja kasviksiin, niitä menee hukkaan eniten. • Älä osta liian suuria pakkauksia helposti pilaantuvaa ruokaa. • Maistele ja haistele rohkeammin, ennen kuin heität ruokaa pois. Luota aisteihisi!

Henkilökunnan aktivointi

Liikutaan fiksusti

• Käytetään julkisia • Kuvatkaa työpaikan tai liikutaan pyörällä oma tanssivideo ja ja kävellen. jakakaa se • Faktoja ja vinkkejä somekanavissanne työpaikan fiksuun liik(ohjeet >> kumiseen >> www.motiva.fi/enerfiksustitöihin.fi giansaastotanssi) • Arvioi arjen liikku• Tietoisku, koulutusmista ja sen kustantilaisuus, energiannuksia laskurilla >> säästökilpailu. www.bit.ly/liikku• Kierrätyksen ja janviikontesti lajittelun opiskelu.

Älä ruoki hukkaa

Pihistä sähkön käytöstä

• Muista sammuttaa valot ja muut laitteet. • Tarkista, että kopiokoneen ja tulostimen virrankatkaisuominaisuudet on kytketty päälle. • Rappukamppis -hissitön päivä.

LASU

Pidä etätyöpäivä

Energiaa viikonloppuun

• Kasvisruokapäivä. • Tee töitä kotona, säästä aikaa • Biojätteetön päivä • Ota lyhyempi suihku ja energiaa. – älä heitä ruokaa ja säästä vettä. • Järjestä etäkokous. • Sammuta kiuas heti roskiin. • Tuo tähteet töihin saunomisen jälkeen. -eväspäivä. • Aktivoi sähköyhtiösi kulutusseuranta internetissä ja tutki, paljonko ja milloin sähköä kuluu kotona. • Käytä Ympäristömerkittyjä tuotteita.

ENERGIANENERGIANSÄÄSTÖ SÄÄSTÖ TANSSITANSSI Lisää vinkkejä: saasyoda.fi

Twiittaa, postaa ja tiedota, että olette mukana kampanjassa.

ASENTEET OVAT MUUTTUNEET

Mitään ei tässä maailmassa synny ilman energiaa, joten teemoja energiansäästöllekin on loputtomasti, Elina Ovaskainen ja Nina Alsi sanovat. – Energiansäästön ei tarvitse olla tuskaa eikä väkisin punnertamista. Pienillä teoilla todella on merkitystä, he muistuttavat. Ihmisten asenteet energiansäästöön ovat muuttuneet. Energia-asioista ollaan koko ajan paremmin tietoisia ja myös vastaanottavaisempia tiedolle.

Energian alkuperä kiinnostaa, ilmastonmuutoksesta ollaan huolestuneita. – Tietoa on enemmän ja nopeammin saatavilla meille jokaiselle. Tämä tuo haasteita myös kampanjoiden järjestäjille: miten noukitaan esiin relevantti tieto. Luulojen ja huhujen sijaan on jaettava faktatietoa. Tiedon määrä tekee työstä haasteellista ja mielenkiintoista. Myös kohderyhmän laajuus on haaste: pienistä lapsista suuriin teollisuusyrityksiin, Nina Alsi sanoo. Elina Ovaskainen ja Nina Alsi yrittä-

ENERGIANSÄÄSTÖ TANSSI VALOT POIS

KIERRÄTYS

vät elää niin kuin opettavat: he käyttävät liikkumiseen julkisia kulkuvälineitä, sammuttelevat valoja ja kiinnittävät huomiota hävikkiruuan määrään. Työpaikalla on käytössä toimiston ympäristöohjelma. Energiansäästöviikolta on jäänyt mieleen erityisen mukava tempaus: jos oli muistanut sammuttaa tietokoneensa näytön työpäivän jälkeen, sai palkinnoksi suklaata. – Kyllä oli kivaa löytää aamulla oman koneen vierestä se suklaa!

KÄYTÄ RAPPUSIA

VALOT POIS

KIERRÄTYS

KÄYTÄ RAPPUSIA

TEE OMA ENERGIANSÄÄSTÖTANSSI

VALOT POIS

KIERRÄTYS

LAMPUN VAIHTO

KÄYTÄ RAPPUSIA

HANAT KIINNI

PYÖRÄILE TÖIHIN

LAMPUN VAIHTO

PYÖRÄILE TÖIHIN

1. Valitkaa omat liikkeenne, joiden mukaiseen energiansäästöön sitoudutte työpaikallanne 2. Tehkää liikkeistä oma tanssikokonaisuus 3. Kuvatkaa ja jakakaa video haasteena muille yrityksille 4. Muistakaa säästää energiaa tanssin hengessä

HANAT KIINNI

LIEKE 2/2017 9 PYÖRÄILE TÖIHIN

TERHI RAUMONEN

Sata vuotta sitten Loimaalla käytiin kuolonuhreja vaatinut tulitaistelu. Vesikosken kahakka oli ensimmäinen aseellinen yhteenotto Suomessa, joka liittyi kohta puhkeavaan sisällissotaan.

okläeytnkyot ?

Vesikosken miekka on tulitaistelun muistomerkki Marraskuussa 1917 Loimaa ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. ”Loimaan isoviha”, otsikoi sanomalehti Uusi Aura. Mitä silloin tapahtui? Taustalla olivat suurlakon kiristämät tunnelmat, kertoo kotiseutuneuvos Raija Kouri. Bolsevikkien tehtyä Pietarissa vallankumouksen Suomen SDP ja Suomen Ammattijärjestö perustivat vallankumouksellisen keskusneuvoston, joka julisti suurlakon alkaneeksi 14.11. Työväen järjestyskaartien tuli valvoa järjestystä. Myös Loimaalle ja Alastarolle oli jo perustettu sekä punakaarteja että niiden vastavoimiksi suojeluskuntia. – Lakkoilu oli muualla maassa jo laantunut, kun Loimaalla alkoi tapahtua. Lakkovaltuuskunta lähetti Turkuun kaksi tiedustelijaa, jotka kertoivat, ettei täällä saatu vahvan suojeluskunnan vuoksi kunnon lakkoa aikaiseksi. Niinpä sitten Turusta lähetettiin venäläisiä sotilaita ja suomalaisia joukkoja junalla panemaan asioita toimeen, Raija Kouri sanoo. Tulijat ottivat haltuunsa aseman ja puhelinkeskukset. Yksityisten kodeista takavarikoitiin aseita. Suojeluskunnan jäseniä pakeni Alastarolle, jonne tuli suojeluskuntalaisia myös Vampulasta. Kokoon saatu noin 100 miehen joukko vapautti Alastaron puhelinkeskuksen ja lähti kohti Loimaata.

Uusi Aura -lehdessä 29.11.1917 julkaistu piirros.

LIEKE 2 /2017

Samanaikaisesti Vesikosken ja Hirvikosken punakaartit päättivät lähteä Alastarolle ”tapaamaan tovereita”. – Osapuolet olivat liikkeellä toisistaan tietämättä. Punakaartilaiset kohtasivat Haitulan sillalla hautajaissaattueeksi naamioituneen suojeluskuntalaisjoukon, jonka ensimmäiset hevoskärryt oli verhoiltu ruumiskuljetukseksi. Kun hämäys huomattiin, suojeluskuntalaiset avasivat tulen. Punakaartilaiset pakenivat sekasorrossa. Kuolonuhreja tuli yksi: vatsaan haavoittunut kivityömies Ruoho kuoli viikkoa myöhemmin.

läisten sotilaiden rankaisuretkikunta lähti Alastaroa kohti, ja heitä pakoon lähtenyt Hurrin talon poika Janne ammuttiin. – Jälkikäteen arveltiin, että jos pelkät loimaalaiset olisivat olleet osapuolina, tuollaista väkivaltaa ei olisi tapahtunut. Turkulaisten tulo kärjisti tilanteen, Raija Kouri sanoo.

VÄIJYTYS ONNISTUU

Suojeluskuntalaiset jatkoivat matkaansa Loimaalle vapauttaakseen puhelinkeskukset. Nyt punaiset kuitenkin tiesivät heidän olevan tulossa. – Joen yli kulki vain yksi silta, joten väijytys tehtiin sen luo. Osa punaisista asettui silloisen paperitehtaan, myöhemmän nahkatehtaan yläkertaan, osa Myllykylän päärakennuksen vintille, Raija Kouri selostaa ja näyttää joenrannasta tapahtumapaikat. Silta ja tie ovat sittemmin vaihtaneet paikkaa, mutta vanhan sillan jäänteet ovat edelleen näkyvissä kummallakin rannalla. ”Punakaartilaiset olivat vallanneet paperitehtaan ja kätkeytyneet sen muurien sisään, josta he aloittivat venäläisiltä saamillaan uusimallisilla makasiinikivääreillä ja kaiken todennäköisyyden mukaan myöskin kuularuiskuilla vimmatun tulen suojeluskuntalaisia vastaan”, Helsingin Sanomat kuvaili. Osa suojeluskuntalaisista pakeni Ekmanin makkarakaupan läpi metsään, osa yritti vastata tuleen. Vampulalainen Oskari Mäkituomola sai surmansa. Ekmanin ulkorakennukseen piiloutunut suojeluskuntalainen Väinö Ojala ampui Jalmari Liljaa. Heti tämän jälkeen Ojala sai luodin päähänsä. Molemmat kuolivat välittömästi. Seuraavana päivänä syntyi vielä yksi kuolonuhri, kun punakaartilaisten ja venä-

Tasan 20 vuotta Vesikosken kahakan jälkeen, 21.11.1937, taistelulle pystytettiin muistomerkki lähelle tapahtumapaikkaa. Vesikosken miekan suunnitteli loimaalaistaiteilija Urho Ahonurho. Patsaan paljastamiseen liittyivät suuret juhlallisuudet paikalla ja myöhemmin suojeluskuntatalo Heimolinnassa. Vain valkoinen osapuoli oli mukana – haavat olivat vielä liian tuoreet, jotta molemmat osapuolet olisivat yhdessä voineet julistaa sanomaa ”isänmaan ja kodin puolesta, väkivaltaa vastaan”, niin kuin muistomerkin jalustassa sanotaan. – Vesikosken kahakka oli silmiä avaava tapahtuma Suomessa, Raija Kouri arvioi. – Se näytti, mihin tämä kaikki saattaa johtaa: että tulee todella taisteluita, verenvuodatusta, ja suomalaiset tosiaan ampuvat toisiaan.

okläeytnkyot ? Kauppamatka menneisyyteen TERHI RAUMONEN

Mitä Huittisten keskustassa oli sata vuotta sitten? Paljonkin, muun muassa Virtasen kauppa eli Lauttakylän Rauta ja Talous, jossa voi edelleen tehdä ostoksia autenttisessa tunnelmassa.

auttakylän Rauta ja Talouden kauppasali loksauttaa leuat: niin hieno se on alkuperäisine 20-luvun tiskeineen ja hyllyineen. Lisää ihmetyksen aihetta antavat hyllyille asetellut tavarat, sillä nekin ovat löytyneet lopetetun kaupan omista varastoista. Mitään ei ole tänne keräilty muualta, vahvistaa Kaisa Teerikoski, joka miehensä Petrin kanssa osti kiinteistön Virtasen kauppiassuvun perikunnalta vuonna 2011. – Myyjätahon toiveena oli, että vanha kauppasali säilyy. Se on alkuperäisessä kunnossa lukuun ottamatta 50-luvulla purettuja kaakeliuuneja ja linoleumiksi vaihdettua puulattiaa, hän kertoo. Kustaa Virtanen siirsi kauppansa Kokemäeltä Huittisiin vuonna 1912, jolloin valmistui rakennuksen vanhin osa. Kun liikettä laajennettiin vuonna 1925, siirtyi kauppa nykyiseen tilaansa. 50-luvulla valmistui vielä uusi, matala laajennusosa, niin sanottu kivipää.

KAUPAN UUSI ELÄMÄ

Mittavassa remontissa Teerikosket rakensivat taloon neljä vanhaan tyyliin sisustettua asuntoa, joista kaksi on myyty, kaksi vuokrattu. Kivipäässä on vuokralaisena kiinteistönvälitysyritys. – Ideana oli saneerata kiinteistö vanhoja rakennusperinteitä kunnioittaen ja vaalien, joten remontissa käytettiin pellavaöljymaaleja, paperitapetteja ja pinkopahvia. Historia heräsi remonttia tehdessä eloon, kun vanhoja kerrostumia löytyi hurja määrä. Siinä oppi ymmärtämään vanhan ajan tekemistä ja elämäntyyliä, Kaisa Teerikoski kuvailee. Kustaa Virtasen pojat jatkoivat kauppiaina aina vuoteen 1989 saakka. Siis jopa kolmikymppiset huittislaiset, vanhemmista puhumattakaan, muistavat asioineensa ajan patinan kaunistamassa Virtasen kaupassa. Kaupan historiaa vaalii nyt osuuskunta, ja sen toimesta puoti avattiin uudelleen vuonna 2012. Myynnissä on lähiseutujen käsityöläisten tuotteita ja muuta paikan henkeen sopivaa lahjatavaraa – sellaista, mitä tämän päivän marketeista ei saa. Lisäksi hyllyiltä löytyy perinnerakentamisen tarvikkeita kuten Uulan maaleja ja Pihlgren ja Ritolan paperitapetteja. Kaupan viralliset aukiolopäivät ovat perjantai ja lauantai, mutta jos oven takana on muuna päivänä, kannattaa kokeilla onneaan soittamalla kaupan numeroon tai kurkkaamalla, onko viereisessä toimistossa paikalla joku, Kaisa Teerikoski vinkkaa. LIEKE 2/2017

okläeytnkyot ?

Lasimaalaukset ovat Forssan kirkon helmiä TERHI RAUMONEN

Sata vuotta sitten Forssan keskustan ilme muuttui kertaheitolla, kun Ståhlmanin kallioksi kutsutulle mäelle nousi komea kirkkorakennus.

Syysaurinko tulvii sisään suurista ruusuikkunoista ja täyttää Forssan kirkon valolla. Uusgotiikkaa edustavan kirkon ulkokuori on linnamaisen jylhä, mutta sisätiloissa tunnelma on toinen: kirkkosali on vaalea ja avara, lasimaalaukset värikkäitä. Kirkko valmistui 1917 työläiskaupunginosa Ronttismäen kupeeseen. Käyttöön se vihittiin vasta seuraavana syksynä. Kirkon suunnitteli Suomen tuotteliain kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, jonka kynästä ovat lähteneet peräti 35 kirkon piirustukset. Hän oli ensin tarjonnut kaksitornista rakennusta, mutta forssalaiset päättivät tyytyä yhteen torniin. Ennen oman kirkon valmistumista forssalaisten kirkkomatkat olivat suuntautuneet Tammelaan, ja omaa kirkkoa olikin toivottu pitkään. Forssa-Yhtiön isännöitsijä, vapaaherra K.E. Palmén, järjesteli yhti-

LIEKE 2 /2017

öltä lahjoituksia rakennustyöhön ja lahjoitti valmistuneeseen kirkkoon kellot.

AINUTLAATUISET ALTTARITAULUT

Kirkon näyttävät alttaritaulut ovat lasimaalauksia, jotka kuvaavat Jeesuksen syntymää, kuolemaa ja ylösnousemusta. Ne ovat myös mielenkiintoinen kappale suomalaisen taiteen historiaa, sillä tekijät ovat Eric O.W. Ehrström ja hänen vaimonsa Olga Gummerus-Ehrström, ja tiettävästi kyseessä on monilahjakkaan taiteilijapariskunnan ainut yhteisprojekti. Eric O.W. Ehrström tunnetaan metallinpakotus- ja emalitöistään. Hän suunnitteli myös koruja, lasiesineitä sekä teki käyttöja taidegrafiikkaa. Suunnittelipa hän myös sen kruunun, joka Suomen kuninkaan oli tarkoitus päähänsä painaa. Helene Schjerfbeckiltäkin taideopetusta

saanut Olga Gummerus oli niin ikään monipuolinen taiteilija, joka teki lasimaalausten ohella kuvituksia ja muotokuvia. Forssan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Tommi Karjalainen silmäilee toimittajan korkokenkiä kriittisesti, mutta paikkaan niin kovin sopivasti antaa armon käydä oikeudesta: pääsen kiipeämään kellotorniin. Puuportaissa kompurointi kannattaa, sillä kauniisti patinoituneet kirkonkellot, niiden hiekkatäytteiset punnukset ja kellokoneisto ovat vaikuttava näky. Kun kellot alkavat kumista, koko torni tuntuu huojahtelevan. Lepakoita ei tapulissa näy, ne eivät ehkä moista meteliä kestä. Kiinteistöpäällikkö pahoittelee, että yleisöllä ei ole turvallisuussyistä pääsyä kellotorniin. Kesäaikaan Forssan kirkon lasimaalauksia pääsee ihailemaan muulloinkin kuin sunnuntaisin, sillä se toimii tiekirkkona.

Vikapäivystys toimii vuorokauden ympäri TERHI RAUMONEN

Sähkökatkon sattuessa vikapäivystäjät antavat neuvoja ja lähettävät korjaajat matkaan vaikka keskellä yötä.

un sähköt katkeavat, on hyvä tarkistaa ensin omat sulakkeet ja sitten mahdollisuuksien mukaan selvittää, puuttuvatko sähköt laajemmalta alueelta. Jos vika ei selviä, niin soitetaan päivystysnumeroon. Sallilan asiakkaiden ilmoitukset otetaan vastaan Paneliassa Satapirkan Sähkö Oy:n (SPS) valvomossa. – Täällä päivystetään viiden hengen tiimin voimin vuorokauden ympäri, kertoo valvomopäällikkö Janne Mäki. – Jos katko koskee vain yhtä asiakasta, päivystäjä voi neuvoa esimerkiksi tarkistamaan kodin pääsulakkeet, mutta tarvittaessa paikalle lähetetään Sallilan asentajapäivystäjä. Sallilan nettisivuilta voi ottaa käyttöön tekstiviestipalvelun, jolloin 20 kV runkoverkon vikaantumisesta saa tiedon omaan kännykkäänsä. – Viestissä kerrotaan sähkökatkon syy ja ennuste sen kestosta. Saman tiedon saa myös Sallilan internetsivuilla olevasta häiriökartasta. Forssan Verkkopalveluissa päivystys hoidetaan oman henkilökunnan voimin. – Työajan ulkopuolella hälytykset ja puhelut menevät päivystäjälle, joka lähtee liikkeelle välittömästi saatuaan tiedon viasta. Tarvittaessa koko henkilökunta hälytetään mukaan korjaustöihin,

kertoo verkkojohtaja Jyrki Tulander. Vikatilanteet ovat Forssassa harvassa: niitä on viime vuosina ollut 2-13 kappaletta vuodessa. Useampia käyttöpaikkoja koskevista vioista, esimerkiksi myrskyn aiheuttamasta sähköjen katkeamisesta, päivystäjälle tulee valvomoon tieto automaattisesti. – Päivystäjä ryhtyy silloin rajaamaan vika-aluetta käytönvalvontaohjelman avulla. Yleensä siten saadaan palautettua sähkö osalle asiakkaista nopeastikin, Janne Mäki ja Jyrki Tulander sanovat.

NOLLAVIKA ON HENGENVAARALLINEN – Kun hälytys tulee Sallilaan, minä tai joku toinen työnjohtaja ottaa yhteyttä työryhmään, joka lähetetään työkohteeseen mahdollisimman hyvillä tiedoilla vian luonteesta, sanoo Sallila Sähköasennuksen työnjohtaja Reijo Onnela. – Viat korjataan aina, oli mikä vuorokaudenaika tahansa. Eniten sähkökatkoja syntyy kaivutöiden yhteydessä. Myös metsäkoneet ja rekat ajavat toisinaan ilmajohtoja alas. Myrskyt katkovat usein sähköjä isol-

ta määrältä asiakkaita kerrallaan. Reijo Onnela toivookin, että asiakkaat ottaisivat yhteyttä Sallilaan, jos huomaavat puun uhkaavan kaatua linjalle. – Näin katko saataisiin ehkäistyä ennakolta. Laajempia vikoja korjatessa työt aloitetaan aina runkojohdoilta, jolloin sähköt saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti suurelle osalle asiakkaita. Yksittäisiä pienjännitevikoja korjataan sitten, kun runkojohdot alkavat olla kunnossa. Mahdollisia asiakkaan oman sähköverkon vikoja voidaan korjata vasta kun jakeluverkon viat on korjattu. Tällä tarkoitetaan sähkömittarin jälkeisiä johtoja, esimerkiksi ulkorakennusten sähkönsyöttöä. Kun maa- tai ilmakaapelin niin sanottu nollajohto katkeaa, puhutaan nollaviasta. Vian voi kotona havaita esimerkiksi siitä, että valot ovat toisessa huoneessa kirkkaammat, toisessa himmeämmät. – Silloin sähkö on heti katkaistava pääkytkimestä ja ilmoitettava asiasta päivystysnumeroon tai suoraan Sallilaan, Reijo Onnela neuvoo. – Nollavika on todella vaarallinen, sillä silloin maadoitus ei toimi, ja kaikista kodin metallikuorisista sähkölaitteista ja vesihanoistakin voi saada sähköiskun.

Sallilan nettisivuilta voi ottaa käyttöön tekstiviestipalvelun, jolloin 20 kV runkoverkon vikaantumisesta saa tiedon omaan kännykkäänsä. LIEKE 2/2017

Usein kysyttyä MILLOIN JA MITEN TEEN MUUTTOILMOITUKSEN?

MITÄ SÄHKÖYHTIÖ TEKEE SIIRTOMAKSUILLA?

Tee muuttoilmoitus viimeistään kaksi viikkoa ennen muuttopäivää. Muuttoilmoituksen voit tehdä verkkosivuillamme tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme. Vanha sopimus (ja maksuvelvollisuus) päättyy vasta kun poismuuttava päättää sopimuksen tai uusi asiakas tekee osoitteeseen sopimuksen.

Siirto- eli verkkopalvelumaksulla asiakas saa kaikki sähköverkkotoimintaan liittyvät palvelut, mm. asiakaspalvelun, sähkön kulutuksen mittauksen, vikapalvelun 24 tuntia vuorokaudessa sekä vikojen korjauksen kaikissa tilanteissa. Verkkopalvelumaksuilla katetaan myös sähköverkon ylläpito, kunnostaminen, kehittäminen sekä uuden verkon rakentaminen. Palvelut ovat jatkuvasti asiakkaiden saatavilla, ja sähköverkkoyhtiöissä tarvitaan runsaasti osaavaa henkilökuntaa. Sähkönsiirron eli verkkopalvelun hinnoittelu on valvottua. Energiavirasto varmistaa verkkoyhtiöiden tehokkaan toiminnan, kohtuullisen hinnoittelun ja hyvälaatuisen sähköntoimituksen.

MITÄ MÄÄRÄAIKAINEN TAI TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA SÄHKÖSOPIMUS TARKOITTAA? Määräaikaisen sopimuksen sopimushetkellä sovittu hinta on voimassa koko sopimuskauden. Sopimus sitoo molempia osapuolia eikä sitä voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla. Toistaiseksi voimassa olevia ovat kaikki sopimukset, joissa ei ole sopimuksessa määriteltyä määräaikaa. Sähkön hinta voi muuttua sopimuskauden aikana. Hinnanmuutoksesta ilmoitamme viimeistään 30 vrk ennen muutoksen voimaanastumista.

MISTÄ SÄHKÖLASKU MUODOSTUU? Sähkön hinta muodostuu sähkön siirtopalvelusta ja sähköenergiasta eli myynnistä. Sekä siirrosta että myynnistä veloitetaan kiinteä perusmaksu (euroa/kk) ja energiakulutuksen mukaan määräytyvä energiamaksu (snt/kWh). Sähkön siirron yhteydessä laskutetaan lisäksi sähköveroja, joita ovat sähkön valmistevero ja huoltovarmuusmaksu. Sähkön siirto- ja myyntihinnat ja sähkövero sisältävät arvonlisäveron.

LIEKE 2/2017

MIKSI SÄHKÖYHTIÖ PERII PERUSMAKSUA, VAIKKA SÄHKÖÄ EI KÄYTETÄ (ESIM. KESÄMÖKIT)? Lain mukaan sähköverkkoyhtiön tulee kohdella asiakkaitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Näin ollen kaikki verkkoalueella asuvat sähköverkon asiakkaat osallistuvat tasapuolisesti sähköverkon ja sen palveluiden ylläpitoon, kunnostamiseen sekä kehittämiseen. Sähköverkon kustannuksista valtaosa (yli 90 %) on kiinteitä. Verkkoyhtiölle aiheutuu siis kustannuksia, vaikka sähköä ei käytettäisikään. Sähköverkon ja siihen liittyvän verkostoautomaation ja kulutusmittausten on oltava koko ajan käyttökunnossa, vaikka sähköä ei käytettäisi lainkaan. Asiakas maksaa verkkopalvelumaksussaan mahdollisuudesta käyttää sähköä haluamanaan ajankohtana.

MIKSI SÄHKÖNSIIRTOA EI VOI OSTAA MUULTA KUIN PAIKALLISELTA VERKKOYHTIÖLTÄ? Sähköverkko on niin kutsuttu luonnollinen monopoli. Kun sähkömarkkinat vapautuivat kilpailulle, päätettiin sähköverkkopalvelut jättää kilpailun ulkopuolelle. Syynä olivat mm. päällekkäisen verkonrakentamisen kustannukset, ympäristönäkökohdat sekä asiakkaiden tasapuolinen kohtelu yhden sähköverkkoyhtiön alueen sisällä.

Lasi on monien mahdollisuuksien materiaali, mutta

Kuinka lujaa panda lyö?

Lieke kylässä

Mitä yhteistä mahtaa olla Mäntyniemellä, Ähtärin eläinpuiston Pandatalolla ja Scarlett Johanssonin elokuvan näytöksellä Lontoossa? Kaikkiin näihin kohteisiin on tarvittu erikoislasiosaamista Huittisista. Minne vain katseensa Seloy Oy:n hallissa kääntää, siellä on lasia: ohutta, paksua, vielä paksumpaa. Ääntä eristävää lasia, palonkestävää lasia, metallipinnoitteella päällystettyä selektiivilasia, luodinkestävää lasia – ja vaikka mitä muuta. Lasin joukossa kävelee mies, joka taitaa tietää tästä materiaalista kaiken tietämisen arvoisen. Seloy Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kiuru on tehnyt lasihommia 40 vuotta. – Firma perustettiin vuonna 1985, ja nyt meitä on täällä viitisenkymmentä henkeä. Asiakkaita ovat toiset yritykset, kuten ikkunatehtaat ja metallirakentajat. Kaikki tuotanto on tilaustavaraa, hän kertoo ja esittelee samalla, mitä kaikkea lasille hallissa tapahtuu: sitä leikataan, pestään, päällystetään, kuvataan… Lama iski aikanaan lasialaankin, ja sen jälkeen ongelmaksi on muodostunut tuonti halvemman hintatason maista, kuten Puolasta ja Baltiasta. Bulkin tekeminen alkaa olla yhtä tyhjän kanssa, toimitusjohtaja sanoo suoraan. – Vielä ollaan sinnitelty, eikä me kirvestä olla kaivoon heittämässä. Erikoiskohteita

Henri ja Pekka Kiuru.

TERHI RAUMONEN

on tehty paljon ja tehdään koko ajan. Mitä erikoisempi kohde, sen helpompi meidän niihin on päästä kiinni, koska entiset näytöt ovat niin vahvat, hän kertoo. Seloyn referenssit puhuvatkin vaikuttavaa kieltä tuotteiden laadusta: Mäntyniemi, Serlachius-museo, Hernesaaren Löyly, sairaaloita, uimahalleja, kauppakeskuksia, metroasema. Viime aikoina on toimitettu muun muassa luodinkestävää lasia ydinvoimalan toimistorakennukseen – ja Pandatalon lasit Ähtäriin. – Lujuuslaskelmat olivat kohtuullisen hankalia, koska sellaista tietoa ei ollut saatavilla, miten lujaa panda tassullaan lyö, Pekka Kiuru nauraa.

KOSKETUSIKKUNALLA MAAILMALLE Sukupolvenvaihdos on perheyrityksessä käsillä, ja nuori polvi on jo keksinyt uusia metkuja. Pekan poika Henri Kiuru häärää suuren kosketusikkunan ääressä tuoden mieleen Tom Cruisen Minority Report -scifi-elokuvan. Tämä on tytäryhtiö Seloy Liven ykköstuote. – Tuotteen idea on se, että yhdistetään kaksi- tai kolmelasiseen ulkoelementtiin kosketusmahdollisuus. Ikkunaan tuodaan heijastamalla kuva, ja sisältöä voi ohjata koskettamalla sitä ulkopuolelta, Henri Kiuru kertoo. – Uutta on se, että kosketustekniikka toimii moninkertaisissa ulkoikkunoissa. Aiemmin markkinoilla olleet ratkaisut eivät toimineet tai olleet kestäviä. Liven teknologia ratkaisee monia aiempia ongelmia. Tytäryhtiöllä on muitakin tuotteita, kuten näytön ja peilin yhdistävä Seloy Live Shine ja väriä vaihtava älylasi. Paljon kiinnostusta on herättänyt myös lisäominaisuus, jolla lasi saadaan toimimaan kaiuttimena. Päätuote on kuitenkin kosketusikkuna.

Tekninen tuotepäällikkö Jukka Vuoristo lähettää kosketusikkunan maailmalle.

Sitä työstettiin Tekesin tuotekehityshankkeessa, ja nyt on aika viedä tuote kunnolla maailmalle. Markkinat löytyvät pääosin ulkomailta, Kiurut uskovat. – Hyvänä esimerkkinä on pikakauppa keväältä. Elokuvayhtiö Paramount Pictures halusi kosketusikkunan Scarlett Johanssonin elokuvan Ghost in the Shell kutsuvierasnäytökseen Lontoossa. Taidegalleria Sohossa oli sisustettu scifi-henkisesti, ja sinne kuljetettiin meiltä pakettiautolla ikkuna, joka sisältöineen maksoi asiakkaalle useita kymmeniä tuhansia. Sellaista on turha yrittää myydä suomalaisten elokuvien tuottajille. Vaikka asiakkaat ovat ulkomailla, tuote tehdään Huittisissa. Sitä varten Seloyn halliin rakennetaan parhaillaan puhdastilaa. Samaan aikaan pakataan kapsäkkejä seuraavaa messumatkaa varten. Kontakteja ja kiinnostusta on jo syntynyt Australiaa myöten. – Mitä tästä kaikesta sitten syntyy? Voi olla, että syntyy jotain tosi isoa, tai voi olla, ettei synny yhtään mitään, mutta ei mitään saa, jos ei kokeile, Henri Kiuru summaa.

LIEKE 2/2017

TERHI RAUMONEN

Täyden palvelun teknologiatalo on

Vaativien olosuhteiden osaaja

Lieke kylässä

DA-Design on huikea forssalainen menestystarina: paikallisten insinööriopiskelijoiden nyrkkipajasta on kasvanut alansa huippuosaaja, jonka teknologiaa on niin sääsatelliiteissa, merivoimien miinoissa kuin Helsingin raitiovaunuissakin. DA-Designin juuret ovat 1990-luvun lamassa: silloin lopetti toimintansa forssalainen elektroniikkatehdas, jossa oli iltaisin ja viikonloppuisin työskennellyt neljä paikallisen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijaa. Jotain piti keksiä tilalle, joten kaverukset perustivat yrityksen. – Hoidettiin siinä opiskelun ohessa pienimuotoisia projekteja. Tehtiin elektroniikkasuunnittelua ja suunnittelua sulautettuihin järjestelmiin, toimitusjohtaja Sami Kotiniemi muistelee. Kun he valmistuivat vuonna 1997, elettiin jo nousukautta. Itpuoli ja Nokia vetivät, ja insinöörit houkuteltiin suurella palkalla koulusta töihin. Kotiniemi ja kumppanit kuitenkin päättivät jatkaa yrittäjyyttä. – Ajateltiin, että hoidetaan pari keskeneräistä projektia loppuun. Nyt 22 vuotta myöhemmin edelleen hoidellaan niitä, Sami Kotiniemi naurahtaa. Aloittaneista yrittäjistä on Samin lisäksi mukana vielä Kari Vainio. Kolmas omistaja on sijoittaja. Matkan varrella puitteetkin ovat muuttuneet: DA-Group -konserniksi kasvanut yritys muutti viime vuonna Hämeen Painon entisiin tiloihin, jotka se osti Sanomalta. Kotiniemi kutsuu komeaa toimitaloa firman suurimmaksi markkinointipanostukseksi. Forssassa käy jopa kymmenien miljardien liikevaihtoa pyörittävien yritysten edustajia. – Me emme olisi oikein uskottava kumppani, jos meillä ei olisi vakuuttavaa näyttöä isoista toimituksista ja kutsuisimme heidät pieneen vuokrakoppiin neuvottelemaan yhteistyöstä, hän perustelee.

KOKO KETJU OMISSA KÄSISSÄ

DA-Design kasvoi it-buumin myötä vajaan parinkymmenen hengen insinööritoimistoksi. Kun it-kupla puhkesi 2003, yritys koki markkinatalouden raadollisuuden. Kolmen suurimman asiakkaan mukana lähti ykskaks 80% liikevaihdosta. Se oli kova, mutta ihan hyvä oppikoulu, Sami Kotiniemi sanoo. – Päätettiin, ettei haluta enää toimia perinteisessä insinöörimoodissa ja myydä vain insinöörimiestyötunteja. Siihen maailmaan ei enää haluttu mennä, että miehet ja naiset laitetaan pihalle, kun asiakas lopettaa tilauksen, ja kun tilaa uutta, palkataan väkeä. Sen sijaan lähdettiin kehittämään omaa osaa16

LIEKE 2/2017

mista pidemmälle ja kansainvälistymään. Etsittiin asiakkaita, jotka tekevät suunnitelmia kolmen kuukauden sijaan kolmeksi, viideksi tai 10 vuodeksi eteenpäin. Näin löytyivät avaruusliiketoiminta ja puolustusteollisuus. DA-Group on kasvattanut osaamistaan liiketoimintakaupoilla. Konserniin kuuluvat suunnitteluyhtiö DA-Designin lisäksi testausyritys Eleforss ja elektroniikan valmistaja Nelcomp. Henkilöstöä on tällä hetkellä 85, ja Forssan lisäksi toimistot myös Tampereella ja Turun seudulla. Tämän vuoden alussa hankittiin Tampereelta Microsoftin entinen testauslaboratorio. – Elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelu on edelleen ydinosaamisalueemme, mutta olemme laajentuneet mekaniikka- ja radiotekniseen suunnitteluun. Kaikki tämä elektromekaaninen osaaminen yhdistettynä sulautettujen järjestelmien toteutukseen palvelee Suomen teknologia- ja teollisuusyrityksiä, mm. IoT-ratkaisuissa ja teollisen automaation sovelluksissa. Väitän, että olemme radioteknisissä ratkaisuissa ja tutkajärjestelmissä yksi Suomen tai jopa Pohjoismaiden parhaista

LYHYESTI

Sallila Energia palkittiin energiatehokkuustoimistaan Tuloksellista ja esimerkillistä energiatehokkuustyötä vuosina 2008–2016 osoittaneita yrityksiä ja kuntia palkittiin kesäkuussa Finlandia-talolla pidetyssä Energiatehokkuussopimusten juhlaseminaarissa. Palkinnot myönsi työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva. Palkitut ovat toteuttaneet erilaisia energiatehokkuustoimia, joiden ansiosta ne ovat onnistuneet energiankäytön tehostamisessa reilusti yli sopimuksessa asetettujen tavoitteiden. Lisäksi toimijat ovat raportoineet vuosittain kattavasti toimistaan ja niillä saavutetuista säästöistä, mikä on erityisen tärkeää Suomea sitovien EU-tavoitteiden saavuttamisen seurannan kannalta. Sallila Energia palkittiin energiapalveluiden toimenpideohjelmassa. Sallilalle myönnetyn kunniamaininnan kriteereinä olivat asiakkaille kohdistettujen energiapalvelujen monipuolinen toteutus ja raportointi, omalle toiminnalle asetetun energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen sekä sopimuksen mukaista energiatehokkuustyötä tukevan tehostamissuunnitelman laatiminen.

ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSILLA TÄYTETÄÄN VELVOITTEITA

toimijoista, Sami Kotiniemi kehaisee. Kun muut ulkoistavat, DA-Groupissa halutaan kantaa projektista kokonaisvastuu. Insinööritoimistosta on tullut täyden palvelun teknologiatalo, joka pystyy tarjoamaan asiakkaalleen koko tuotekehityshankkeen ketjun suunnittelusta muotoiluun, valmistukseen ja testaukseen. – Alihankintaketjujen ongelmista on nähty monta surullista esimerkkiä Länsimetrosta ydinvoimalaan. Kun jotain menee pieleen, kaikki haluavat vain pestä omat kätensä, Kotiniemi sanoo. DA-Groupin asiakkaina on monenlaisia teollisuus- ja teknologiayrityksiä. Heille suunnitellaan ja valmistetaan esimerkiksi tuotannon automaatioon ja etävalvontaan ratkaisuja ja laitteita. Yhdistävä tekijä projekteissa on usein vaativa ympäristö: lämmönvaihtelut voivat olla suuria ja rasitus kovaa. Tuotteen on silti toimittava ja kestettävä. Esineiden internet (IoT) on nykyisin paljon tapetilla. DA on tehnyt sitä 1990-luvulta lähtien, Sami Kotiniemi muistuttaa. Hän uskoo, että esimerkiksi kunnonvalvontaan liittyville sovelluksille on yhä enemmän käyttöä: laitteet keräävät tietoa ja lähettävät sen verkkoon. – Kun asiakkaalla on hyvä idea tai palvelukonsepti, me pystymme toteuttamaan sen teknisesti, Kotiniemi lupaa.

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vapaaehtoiset sopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja. Energiatehokkuussopimuskausi 2017–2025 jatkaa vuoden 2016 lopussa päättynyttä energiatehokkuussopimusten kautta 2008–2016. Vuosille 2017–2025 solmitut neljä energiatehokkuussopimusta kattavat elinkeinoelämän (teollisuus, energiaala, yksityinen palveluala), kiinteistöalan, kunta-alan ja lämmityspolttonesteiden jakelun. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on valtion ja elinkeinoelämän välinen sopimus energian tehokkaasta käytöstä. Sopimukseen ovat sitoutuneet työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elintarviketeollisuusliitto ry, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kaupan Liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Autoalan keskusliitto ry. Yritykset liittyvät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoimintaan allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan oman toimialansa toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan energiankäyttöään siinä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti. www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi

LIEKE 2/2017

me palvelemme

TERHI RAUMONEN

Sekä sähköasentaja Toni Vaahteran että hankintapäällikkö Sami Haapalaisen työn paras puoli on sen vaihtelevuus. Toni Vaahtera tuli Forssan Verkkopalveluihin kymmenen vuotta sitten oppisopimuksella. Takana olivat elektroniikka- ja tietoliikennetekniikan opinnot ammattikoulussa. FVP:ssä hän suoritti sähköverkkoasentajan perustutkinnon ja myöhemmin alan ammattitutkinnon. – Toimenkuvaani kuuluvat sähkömittareiden asennus- ja huoltotoiminta, kaapelinäyttöjen suorittaminen, sähköverkon asennustyöt sekä vikapäivystys. Työn vaihtelevuus on ihan mielekästä, Toni sanoo. Hänen perheeseensä kuuluu vaimon lisäksi kaksi lasta, joista nuorempi on esikoululainen ja vanhempi ala-asteella. – Vapaa-aika kuluu tehokkaasti lasten ja kodin kanssa touhuamiseen. Millä mielellä odotat tulevaa talvea? – Hyvällä mielellä. Kesää ei oikein tullut, niin toivotaan, että tulisi hyvä talvi.

INTOHIMONA VENEILY

Toni Vaahtera, Forssan Verkkopalvelut Oy

Sami Haapalainen on sähköteknikon opintojen jälkeen tehnyt koko työuransa varsinaissuomalaisissa energiayhtiöissä. Sallilaan hän tuli vuonna 2005. – Rakennutan täällä sähköverkostoa, organisoin johtokatujen raivauksia, toimin Sallilan varautumisasioissa valmiuspäällikkönä, osallistun sähköliittymien myyntiin ja tekniseen asiakaspalveluun, Sami kertoo. – Päivät menevät laskujen hyväksymisessä, töiden tilaamisessa, puhelimessa ja työmailla käynneissä. Välillä saan olla työpöydän äärellä ja välillä maastossa. Vaihtelevuudesta pidänkin työssäni eniten. Lisäksi mukavista työkavereista, meillä on hyvä yhteishenki. Turussa asuvan Samin aikuiset lapset ovat jo lentäneet kotipesästä pois. – Asun vaimon ja yhden nelijalkaisen karvatassun kanssa. Kesäinen, elinikäinen intohimoinen harrastukseni on veneily. Myös moottoripyöräily, polkupyöräily ja koiran kanssa kävely ovat kesäisin mukavia. Talvisin harrastan laskettelua ja teen polttopuita. Ennen tämän lehden painoon menoa Sami on ennättänyt käyttää jäljellä olevan kesälomaviikkonsa purjehduslomaan Välimerellä. Sami Haapalainen, – Talven lomamatka on vielä suunnittelussa. Toivotaan Sallila Sähkönsiirto Oy normaalilumista talvea, että pääsisi myös hiihtämään. Kevätauringon noustessa alkavat taas venehommat.

LIEKE 2 /2017

Jorma Kemppainen 2017

RISTIKKO saaristoryhmä Tyynellämerellä

Nyt tulee hyvä! VÄRINÄÄ n. 300 000 km/s

IKÄMIEHIÄ

edeltää

LIEKE 1/2017 RISTIKON RATKAISU

Asko

Prost Myller

k Er

laskee Laatokkaan

Sisilia MUSTAPÄÄ

pyytämistä

kartella

kuivatusteline

letti

vuotava ei näy

Ikonen

tunnoko-ton meita

ainemääriä

lakea veri-

USA:n tiedotuspalvelu

Lea

Mona ?

hamuilua

Akaata

VÄYLIÄ

syötyjä

rasisteja

Laurel

istuinlauta lastialus

sukulaisia

Edellisen ristikon voittaja on Irja Äijälä Ypäjältä.

ga saaiva O

tuulahdus

IN VA

älyllisen elämän etsintää KULKEE MUKANA

KYTKEE naisia äiheim

75 %

Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan palkinto. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin

Täytä ristikko ja lähetä se 30.11.2017 mennessä: Sallila Yhtiöt, Loimijoentie 65, 32440 Alastaro LIEKE 2/2017

SE 24/7

Kodin energianhallintapalvelu Sallila Energian SE-24/7 on kokonaisvaltainen palvelu, joka ohjaa kodin tai mökin lämmitystä tarpeesi mukaan. Voit hallita lämmitystä langattomasti koska ja missä tahansa vaikkapa matkapuhelimellasi.

Tätä kaikkea SE-24/7 tarjoaa • SÄÄSTÖÄ SÄHKÖLASKUUN hyödy edullisimmista sähkön tuntihinnoista • ASUMISEN MUKAVUUTTA kotonasi on aina sinulle parhaiten sopiva lämpötila • ENERGIANSÄÄSTÖÄ EKOLOGISESTI laske lämpötiloja, kun olet poissa tai nukut • ÄLYKÄSTÄ LÄMMÖNOHJAUSTA laite huomioi säätilan ja sähkön hinnat ohjatessaan lämmitystä valitsemiesi asetusten mukaan

Peruspaketti sisältää • • • • •

Käyttöliittymä energianhallintapalvelulle Theregate-ohjausyksikkö 2 kpl 2-kanavaisia ohjausreleitä Lämpötilasensori Tekstiviesti-ilmoitukset puhelimeesi

SE-Spot SE-24/7 yhdistettynä SE-Spot sähkösopimukseen takaa sen, että kotisi lämpenee vuorokauden edullisimmilla tunneilla. Spottisähkön hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Tuote on sidottu markkinahintaan, ja energian hinta vaihtuu tunneittain seuraten koko ajan pörssihinnan laskuja ja nousuja.

Lisätiedot ja tilaukset puh. 02 7643 200 / Katja Mäkinen ja Noora Karinen

Loimijoentie 65, 32440 Alastaro www.sallila.fi