__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Sallila Yhtiöiden asiakaslehti 1 • 2015

Jussi Mäntysaari Musiikista tuli ammatti vahingossa s. 4 Luontostipendillä kota partiolaisille s. 6

Oletko käynyt? Aita, jolla on katto s.12

Lieke on ollut myös Elias Lönnrotin ehdottama sähköä tarkoittava sana.

Yli-Kirran talonpoikaismuseo s.13


Sallila Yhtiöiden asiakaslehti 1 • 2015

Sisällysluettelo 2-3

Pääkirjoitus Potinkara pohtii

4-5

Jussi Mäntysaari: Musiikista tuli ammatti vahingossa

6-7

LIEKE kylässä: Luontostipendillä kota partiolaisille

8 Lähitulevaisuutta? Lentorobotti tarkastaa sähköverkot 9

Sallila palvelee – esittelyssä sähköasentaja Tarmo Lehto

10

Hot Dog -koneko turhake?

11

Sähköinen sähkölasku on vaivaton ja vihreä

12-13

Oletko käynyt? Lähimatkailukohteina Vanhan kirkkomaan aita, Yli-Kirran talonpoikaismuseo ja Hiidenkallion uhrilähde

14-15

Autokauppa syö pörssisähköä!

16-17 Uutiset 18 Ajankohtaista Sallila somessa, kuvakilpailujen satoa 19 Ristikko Julkaisija Sallila Yhtiöt Päätoimittaja Mika Potinkara Toimitus ja kuvat Terhi Raumonen Toimitussihteeri Pirjo Haapanen Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Tekokuu ISSN 2342-1932 (painettu)

Loimijoentie 65, 32440 Alastaro puh. 02 76 431 www.sallila.fi

2


Potinkara pohtii... Risujakin odotellessa Kotitalouksien sähkönmyynti vapautettiin kilpailulle jo vuonna 1998. Sähköstä tuli yksi niistä hyödykkeistä, joiden toimittajan voi vapaasti valita. Netissä vertailu käy helposti, ja uusi sähkönmyyjä voi löytyä maantieteellisesti satojenkin kilometrien päästä. ”Vapauden aikana” osa kuluttajista on ehtinyt olla jo usean eri sähkönmyyjän asiakkaina. Mennään ja tullaan, tartutaan tarjouksiin – se on nykyaikaa. Välillä tulee pettymyksiä, kun uuden myyjän halvempi hinta pompsahtaa jo parin kuukauden jälkeen, tai määräaikaisen sopimuksen aikana energianhinta alenee, eikä siitä pääsekään hyötymään. Sallilakin myy sähköä kaikille, jotka sitä meiltä haluavat ostaa. Asiakkaita on kaukaakin, mutta suurin osa teistä on oman jakeluverkkomme alueelta. Yhteistä taivalta on ollut mukava taittaa. Kerrottehan, jos voimme jossain asiassa palvella teitä entistäkin paremmin. Soitelkaa, laittakaa sähköpostia tai tulkaa paikan päälle juttelemaan. Kuuntelemme ja kuulemme. Sähkö on paljon muutakin kuin hinta. Paikallinen yhtiö voi parhaimmillaan tarjota läheisyyttä, kokonaisvaltaisuutta ja todellista alueellista asiantuntemusta. Kun nurkat ja naamat ovat tuttuja molemmin puolin, on mukava asioida. Aina se ei kuitenkaan ole sitä, mitä asiakas juuri sillä hetkellä arvostaa. Joskus tartutaan jonkin muun firman päivän tarjoukseen. Sähkönmyyjän vaihduttuakin meihin voi aina ottaa yhteyttä ja kysyä sähköön ja sähkönkäyttöön liittyviä asioita. Ja kun myyjänvaihto on jälleen ajankohtainen, niin lämpimästi tervetuloa takaisin. Pyydä ainakin tarjous! Jos myyjänvaihto muualle kuitenkin on ainoa vaihtoehto, niin siinä tapauksessa kaino pyyntö: kerro meille, mikä Sallilassa mättää. Me otamme risujakin mielellämme vastaan, koska meillä on vilpitön halu palvella alueen asukkaita hyvin. Kerro, miten voimme petrata. Siitä hyötyvät kaikki. Täällä ollaan, ihan teitä varten. Niitä risujakin. PS Kädessäsi – tai ruudullasi – on uudistunut Lieke-lehti, joka pyrkii entistä monipuolisemmin kertomaan jakelualueemme ihmisistä ja ilmiöistä sekä siitä, miten oma energiayhtiönne toimii osana yhteisöään. Mitä tykkäät? Laita palautetta lehdestäkin, vaikka Facebook-sivullemme!

3


Musiikista tuli

ammatti vahingossa

Jussi Mäntysaari karjui nuorena kollina metallibändin solistina Huittisissa, päätyi sattumien kautta toimittajaksi telkkariin ja radioon ja siirtyi nyt suoratoistopalvelu Spotifyn leipiin.

– Herrankukkaro on klisee, mutta sellainen se oli. Rauhallinen ympäristö, jossa sai vapaasti touhuta ja kulkea. Siellä painettiin pitkin metsiä pikkuveljen ja muiden alueen poikien kanssa, Jussi Mäntysaari muistelee lapsuuttaan. Työt ovat vieneet hänet pääkaupunkiseudulle, mutta isä asuu Huittisissa edelleen, joten yhteys kotiseutuun on säilynyt. Jussi asui perheineen Timontiellä ja kävi Sammun koulua. Tärkeä osa lapsuutta ja nuoruutta oli urheilu: lentopallo, yleisurheilu ja suunnistus. – Urheilukenttä oli aina auki ja välineet sai hakea itse varastosta. Siellä me urheilun ohessa makailtiin korkeushyppypatjalla ja mietittiin asioita. Musiikki otti ison roolin elämässä noin 10-vuotiaana. – Ostelin kasetteja, nauhoitin radiosta musiikkia ja aloin lukea musiikkilehtiä. Kuuntelin silloin metallimusiikkia. Opettelin soittamaan kitaraa, ja meillä oli bändejä niin kuin aika monilla lukioaikana. Minä lauloin niissä – tai pikemminkin huusin, koska en osaa laulaa, Jussi naureskelee. Lukion jälkeen hän opiskeli Tampereella ammattikorkeakoulussa digitaalisen me-

4


dian projektipäälliköksi. Työharjoittelupaikka Rumba-musiikkilehdessä muutti urasuunnitelmat. – Ala-asteelta lähtien ainekirjoitus oli mun lempijuttuja. Luulin kuitenkin, että kaikki toimittajat opiskelevat toimittajiksi yliopistossa. Myöhemmin tajusin ettei se niin olekaan. En tunne ketään musiikkitoimittajaa, joka olisi opiskellut toimittajaksi. Kun toimituspäällikkö värväsi digitaalisen median harjoittelijan kirjoittamaan musiikkijutun ja oli siihen tyytyväinen, huomasi Jussi kohta olevansa musiikista kirjoittava freelance-toimittaja.

Herkkis Pink ja ryytynyt Bieber Parin vuoden päästä ammatti vaihtui television puolelle, kun entinen opiskelukaveri vinkkasi Jussin Voice-tv:lle. Jussi alkoi tehdä Pop-nimistä ohjelmaa, jossa oli lyhyet välijuonnot ja artistihaastatteluja. Hän reissasi Euroopan suurkaupungeissa jututtamassa poppareita. – Zürichissa tapasin Pinkin, jolla on sellainen rajun tytön imago. Hänellä oli assistentti mukana haastatteluhuoneessa tsemppaamassa ja kehumassa Pinkin vastauksia. Olin aika ihmeissäni, että sehän tapasi vaan minut, suomalaisen toimittajan ja olisi voinut sanoa mitä vaan. Pink oli oikeasti herkkis nainen, tosi miellyttävä. Pariisin kadut olivat täynnä kirkuvia pikkutyttöjä, ja Jussi joutui kahlaamaan massiivisten turvatoimien läpi, jotta pääsi haastattelemaan teinitähti Justin Bieberiä. – Väsyneen oloinen Bieber oli ihan jäässä. Hän katsoi koko ajan assistenttiaan, että mitä hän voisi sanoa, ja assistentti huuteli vastauksia. Okei, tässäkö on tämä nuorten uusi supertähti, ihmettelin. Suuren vaikutuksen teki puolestaan amerikkalainen hard core punkin legenda Henry Rollins, joka nykyisin tekee ns. spoken word -kiertuita eli kiertää maailmaa puhumassa tärkeiksi kokemistaan asioista kuten nälänhädän torjumisesta ja sotien vastustamisesta. – Tein hänelle puhelimessa yhden kysymyksen, ja hän sanoi olevansa ajamassa Los Angelesissa töihin ja että okei, puhutaan tässä sen aikaa. Rollins puhui yhtä mittaa 45 minuuttia, sanoi olevansa perillä ja moi! Hän oli tosi vangitseva puhuja. Jussi teki Voice-tv:lle 200-300 muutaman minuutin mittaista artistihaastattelua. – Vaikka yritin kysyä eri kysymyksiä, niin heillä oli kuitenkin vakiovastaukset, jotka

he sanoivat kaikille. Kyllästyin kun haaslittaneet kitsaista korvauksista. tattelut rupesivat toistamaan itseään. Firman PR-osaston kouliman Jussin Jussi ehti toimia myös voice.fi:llä toimikieli menee keskelle suuta, kun esiin tuspäällikkönä tekemässä viihdeuutisia. otetaan Spotifyn arvostelu. – Spotify perustettiin siksi, että ne jotka Sieltä hän lähti Yle-X:ään Uuden musiikin aamuvuoron juontajaksi. eivät koskaan maksaneet musiikista – Suoran lähetyksen tekeminen oli alkuun aika pelott avaa. Monet saina uuri nyt novat että se on kuin huuBob Dylan Sufjan Stevens: metta, johon Carrie & Lowell (2015) jää koukkuun. Satyricon – indie folkia Yhdysvalloista Mitä tahansa Pink Floyd Matti Johannes Koivu: voi tapahtua Kauneimmat meistä (2015) yhtäkkiä, se on Stevie Wonder tosi mukaanLorentz: tempaavaa. Kärlekslåtar (2014) Vajaan vuo– ruotsalaisen räppärin vähän den rupeaman erilainen hip hop -levy jälkeen Jussi Steven Wilson: kuitenkin lähti Hand. Cannot. Erase. (2015) Radio Cityyn – Porcupine Treen musiikkipäällikeulakuvan neljäs soololevy köksi.

Mikä on parasta musiikkia A

– Tajusin että parhailla radiojuontajilla on valtava polte hommaansa. Minulla ei sellaista ollut, vaikka nautin siitä työstä tosi paljon. Musiikkipäällikön työstä ajattelin että se on sitä, mitä itse haluan tehdä. Nehän ovat niitä pahamaineisia soittolistojen laatijoita? Jussi myöntää asian nauraen. – Musiikkipäällikkö päättää mitä kanavalla soitetaan, kun ensin ohjelmajohdon kanssa on sovittu linjasta. Heille tulee palautetta tosi paljon. Musiikkipäällikköjä pidetään paholaisina, jotka pilaavat ohjelmavirran huonoilla musiikkivalinnoillaan.

Suomalainen musiikki esiin Joidenkin mielestä paholaisen puuhat jatkuvat edelleen, sillä hiljattain Jussi värvättiin Spotifylle. Musiikin suoratoistopalvelulla on Helsingissä toimisto, jossa työskentelee kaksi mediamyyjää ja nyt myös Jussi, joka kuratoi soittolistoja. Meininki on hyvin kansainvälistä: työkaverit sijaitsevat ympäri Eurooppaa ja maailmaa, ja heidän kanssaan ollaan yhteyksissä videoneuvottelussa muutamia kertoja päivän mittaan. Vuodesta 2008 toiminut Spotify jakaa mielipiteitä. Se on saavuttanut suuren suosion, mutta musiikintekijät ovat va-

:

J

:

mitään, rupeaisivat maksamaan siitä jotain, ja niin on käynyt, hän muistuttaa. Jussin kädenjälki tulee näkymään globaaleissa soittolistoissa, mutta varsinkin Suomessa, jonne soittolistat tulivat ennen Yhdysvalloista. – Suomalainen musiikki pääsee enemmän esille, koska sitä Suomessa kulutetaan. Täällä kuunnellaan kotimaista musiikkia paljon enemmän kuin vaikka Ruotsissa, Jussi vertaa. Homman käynnistäminen on tarkoittanut useita työrupeamia Tukholmassa. Jatkossa muutama päivä kuukaudessa reissausta riittää – onneksi. – Espoossa on avopuoliso Suvi, tytärpuoli ja koira, enkä halua olla poissa heidän luotaan. Hellyyttä äänessään Jussi kertoo, miten tytärpuoli olisi halunnut viedä päiväkodin levyraatiin Bob Dylanin vinyylilevyn isäpuolensa kokoelmista. Jussi Mäntysaaren blogi osoitteessa:

alsosprachjussi.blogspot.com

5


Lieke kylässä

Sudarit sahaavat! Tähän nousee kesäksi uusi komea kota.

Luontostipendillä     kota partiolaisille Puu kaatuu! Alastaron Jyväset rakentavat partiokämppänsä maille kotaa. Sallila Energian myöntämällä luontostipendillä siihen saadaan tehtyä huopakatto.

Sallila Energia täytti viime vuonna 100 vuotta ja jakoi juhlavuotensa kunniaksi Luontostipendin. Osan siitä sai partiolippukunta Alastaron Jyväset, joka on 112 jäsenellään Loimaan neljästä lippukunnasta suurin. – Partiokämppämme Parala on ahkerassa käytössä. Siellä retkeillään melkein viikottain, kertoo Jyvästen lippukunnanjohtaja Emilia Kivelä. – Koska se alkaa olla vähän ahdas näin

6

isolle porukalle, päätettiin rakentaa kota. Helmikuussa pidettyjen Lounais-Suomen partiopiirin talvikisojen järjestäminen viivästytti rakennustöiden alkua. Alastarolla pidetyt kisat olivat Saviseudun partiolaisten yhteinen voimainponnistus, joihin osallistui yli 300 kilpailijaa. Kotatalkoot pääsivät vauhtiin huhtikuussa. Kota nousee Paratusojalle partiokämpän yhteyteen, jossa päärakennuksen lisäksi on ennestään laavu ja

nuotiopaikka. Kodasta on tulossa kuusikulmion muotoinen ja niin suuri, että ainakin kuusi ihmistä mahtuu yöpymään siellä. Keskelle tulee tulisija.

Kännykät jätetään taskuun Puuhakas, touhukas, neuvokas – sellaisiksi partiolaiset perinteisesti mielle-


tään, ja mielikuva vastaa edelleen hyvin todellisuutta. – Partiossa opitaan nimenomaan tekemällä. Erilaisia taitoja opetellaan laidasta laitaan: rakentelua, suunnistamista, luonnossa selviytymistä, kokkausta, Emilia Kivelä sanoo. Jyväset osallistuvat aktiivisesti partiotaitokilpailuihin, joita järjestetään ympäri vuoden. Siellä missä on lapsia ja nuoria, on myös älypuhelimia. Kännykät ovat vetäneet nuorison etukenoon, ja niiden valitetaan pilaavan koulutunnitkin. Partiossa ei tätä ongelmaa ole, vakuuttaa lippukunnanjohtaja. – Kun koloilta alkaa, kännykät laitetaan ulkotakin taskuun, eikä niitä käytetä.

Luontostipendi Sallila Energia täytti viime vuonna 100 vuotta ja jakoi juhlavuotensa kunniaksi Luontostipendin. Osan siitä sai partiolippukunta Alastaron Jyväset, joka on 112 jäsenellään Loimaan neljästä lippukunnasta suurin.

Leireillä nuorimmille on laitettu sellainen toive, että kännyköitä ei mielellään otettaisi lainkaan mukaan. Partio tarjoaa mielekästä tekemistä ilman nettiä, somea ja kännykkäpelejä. – Saa nähdä mitä tulevaisuudessa tapahtuu: onko esimerkiksi kisoissa sähköiset ohjeet, ja tehtäväkäskyt tulevat kännykkään, Emilia Kivelä pohtii.

Partiossa ei ole yläikärajaa Alastaron Jyväset on yhteislippukunta eli siihen kuuluu sekä tyttöjä että poikia. Nuorimmat partiolaiset ovat 7-vuotiaita sudenpentuja. Yläikärajaa partiossa ei ole, ja sen voi aloittaa koska tahansa – aikuisenakin. Jyväsissä on paljon aikuisia jäseniä aktiivitoimijoina. Kannattajajäseninä on eläkeläisiäkin. Emilia Kivelä on aloittanut partion 8-vuotiaana, ja hänellä 18 vuotta partiouraa takana. Lippukunnanjohtajana on menossa kolmas vuosi. – Partio on antanut paljon rohkeutta. Se on opettanut johtajuutta ja vastuun kantamista toisista ja itsestä sekä kykyä tulla kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen. Ensiaputaidotkin ovat hallussa. Partiotausta on auttanut minua työssäni hyvin paljon, Loimaan Prismassa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevä Emilia sanoo. Sattumaa ei lienekään se, että useilla yhteiskunnan vaikuttajilla on partiotausta.

Valoa partiokämppään! Emilia Kivelä esittelee ylpeänä viime vuonna Paralaan asennettuja aurinkopaneeleja.

Sallilan jakelualueen lippukunnat: Huittisten Eränkävijät Vampulan Varpuspartio Alastaron Jyväset Loimaan Nuotioloimut Loimaan Saviset Punkalaitumen Metsänkävijät

Partiotriviaa: • Partio on kaikille avoin ja puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö • Suomessa on 10 partiopiiriä ja noin 750 lippukuntaa • Keskusjärjestö Suomen partiolaiset ry edustaa suomalaisia partiolaisia maailmanjärjestöissä • Partio tuli Suomeen vuonna 1910 - Keisari Nikolai II julisti partion laittomaksi vuonna 1911, koska liikkeen suojissa pelättiin tapahtuvan salaista sotilaskoulutusta – toiminta kuitenkin jatkui salassa • Kuuluisia partiolaisia: Marsalkka Mannerheim, Jenni Haukio, Jorma Ollila, Barack ja Michelle Obama, Ban Kimoon, Bill Gates, J.K. Rowling, David Beckham, Paul McCartney, Hillary Clinton, Buzz Aldrin, Cambridgen herttuatar Catherine (Lähteet: partio.fi, Wikipedia)

Lieke toivottaa hauskaa leirikesää kaikille alueen partiolaisille! 7


Lähitulevaisuutta?

Verkkoyhtiöt ovat jo pitkään käyttäneet helikoptereita apuna verkostojen kunnossapidossa. Valokuvaamalla ja laserkeilauksella on kerätty tietoa sähköverkkojen kunnosta. Tulevaisuudessa ilma-alukset saattavat tutkia verkostoja ilman ohjaajia. Niin kutsuttujen lentorobottien odotetaan ehkä jo muutaman vuoden kuluessa korvaavan miehitetyt helikopterit verkoston vikapartiointiin ja säännölliseen kunnossapitoon liittyvissä tarkastuslennoissa, todetaan konsulttiyhtiö Renecon tekemässä tutkimuksessa. – Sallilassa verkoston tarkastuksia tehdään tällä hetkellä pääasiassa maasta käsin. Esimerkiksi pylväiden lahoisuustarkastuksia ei voi tehdä ilmasta. Satunnaisesti on tehty tarkastuksia myös

8

helikopterilla, mutta ei tosin viime vuosina, Sallila Sähkönsiirron verkkojohtaja Olli Eskola valottaa nykytilannetta. Harrastuskäytössä radio-ohjatuilla lennokeilla ja pienoishelikoptereilla on jo pitkä käyttöhistoria. Lentorobotit ovat kehittyneet erittäin nopeasti viime vuosina. Markkinoille on tullut laaja skaala laitteita, joiden suorituskyky vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan: enimmäislentokorkeus vaihtelee metreistä 30 kilometriin, toiminta-aika minuutista vuorokausiin, toimintasäde kymmenistä metreistä tuhansiin kilometreihin ja kuormankantokyky gramman osista kymmeneen tonniin. Pisimmälle lentorobotit ovat kehitty-

Kuva: Pirjo Haapanen

Lentorobotti tarkastaa sähköverkot

– Sallilassa verkoston tarkastuksia tehdään tällä hetkellä pääasiassa maasta käsin. Esimerkiksi pylväiden lahoisuustarkastuksia ei voi tehdä ilmasta. Satunnaisesti on tehty tarkastuksia myös helikopterilla, mutta ei tosin viime vuosina, Sallila Sähkönsiirron verkkojohtaja Olli Eskola valottaa nykytilannetta. neet sotilassovellutuksissa, jossa niitä käytetään kauko-ohjatusti maalinosoitus- ja tiedustelutehtävissä sekä taistelutehtävissä ohjusten ja pommien


Sallila palvelee – esittelyssä sähköasentaja Tarmo Lehto

V oisiko

niistä olla apua myös sähköverkkojen kunnossapidossa ?

kantolaitteina. – Lentorobotit voisivat soveltua paikallisesti sähköverkon tarkastukseen, koska miehittämättömään ilma-alukseen pitää olla näköyhteys. Paljon riippuu myös tarkastuksen hinnasta. Kaikki ylimääräiset kustannukset ovat myrkkyä verkkoliiketoiminnalle, Olli Eskola pohtii. Renecon raportissa päädyttiin siihen, että lentorobotit soveltuvat teknisesti sähköverkoston ja myös yhteiskunnan muun huoltovarmuuskriittisen infrastruktuurin tarkastuksiin jo nykyisellä suorituskyvyllä. Näköyhteydellä tehtävissä tarkastus- ja kuvauslennoissa niiden katsottiin olevan myös taloudellisesti kilpailukykyisiä. – Sallilassa verkostonsen tarkastuksia Ilmailulainsäädännön sijaan todettiin tehdään tällä hetkellä pääasiassa olevan miehittämättömien ilma-alusten maasta kannaltakäsin. hyvinEsimerkiksi rajoittavaa japylväivanhentuden lahoisuustarkastuksia voi nutta ja kaipaavan ripeästi ei muutoksia tehdä ilmasta. Satunnaisesti on mahlentorobottien tehokkaan käytön tehty tarkastuksia myös helikoptedollistamiseksi. rilla, muttavuosi ei tosin viime vuosina, Jokunen siis ainakin mennee, enSallila Sähkönsiirron nen kuin lentorobotitverkkojohtaja saattavat pörrätä Sallilan verkkoja tutkimassa. Olli Eskola valottaa nykytilannetta. Renecon viime vuonna julkaisema raportti aiheesta löytyy internetistä osoitteesta energia.fi/sites/default/files/lentorobotit_sahkoverkon_tarkastuksissa_2014.pdf

Kuva: VideoDrone Finland Oy

lennokeilla käydään jo sotaa ja otetaan uutiskuvia .

1. Mistä tänne tulla tupsahdit? Yhtiöltä noin kolme kilometriä Kosken kylästä. Oli syyskuu 1969, käynnistin Tunturi Sport -mopon ja kaasuttelin yhtiön varastolle. 2. Missä majailet ja löytyykö kotijoukkoja? Omakotitalossa. Entinen tyttöystävä Helena, kaksi lasta ja kaksi lastenlasta. 3. Mitä toimenkuvaasi kuuluu? Voimalaitosten käyttö. Asemien tarkastuksia, kunnossapitoa, erilaisten koneiden huoltoa eli vähän kaikenlaista mitä eteen sattuu. 4. Erikoisin / mieleenpainuvin työssä vastaan tullut tilanne? Niitä kyllä löytyy. Tuli mieleen jostain 80-luvulta, kun suoritettiin mittarinlukua. Luettiin mittarit kerran vuodessa. Menin yhteen pitkään maalaistaloon. Siihen aikaan ei juuri missään pidetty ovia lukossa. Menin isoon pirttiin, missä mittari sijaitsi. Tavan mukaan huutelin, että ”mittarinlukija täällä vaan on”. Silloin kuului kauhea kolina. Saksanpaimenkoira syöksyi kohti ja nosti etukäpälät rintaani vasten. Siinä urokset katsoivat toisiaan silmästä silmään vähän aikaa, kunnes emäntä ehti paikalle ja komensi koiran pois. Emäntä tokaisi: ”onneks et lähteny pakoon, se olis heti käyny kiinni.” Ei tarvinnut lähteä kotiin… 5. Mitä muuta teet kuin töitä? Lentopallon kanssa tulee touhuttua, kaloja narraillaan ja savustellaan, lastenlasten kanssa riittää touhua. 6. Mistä tulee hyvä fiilis? Hyvä fiilis tulee, kun pystyy auttamaan asiakkaan sähköön liittyvissä asioissa ja saa tyydytettyä asiakkaan tarpeet. Tapani-myrsky oli hyvä esimerkki siitä, että asentajat ja asiakkaat tulivat paljon läheisemmäksi toisilleen. 7. Mikä ärsyttää? Kotitaloustöissä olen kuulemma hyvä pitämään järjestystä. 8. Mitä sähkölaitetta ilman et pärjää? Tuli mieleen, että ei kai sitä ilman taskulamppua toimeen tulisi. 9. E-kirja, e-lasku, e-lippu – onko tullut käytettyä? Jossain määrin. 10. Mitä tekisit, jos naapurisi saisi lottovoiton? Ai jaa, että mitä. En oo kuullukka, mahtaako ne lototakka. Ai samperi, kyl mun nyt täytyy lähtee töihin.

Pieni kevennys armeijan kutsuntatilaisuudesta: Kapteeni: Mihin pyritte? Kutsuttu: Pääesikuntaan. Kapteeni: Oletteko hullu!? Kutsuttu: Herra kapteeni, eikö ole muita pääsyvaatimuksia?

9

Kuva: Pirjo Haapanen

M iehittämättömillä


Turhake? Testaajat: Alas

taron yläasteen

kasiluokan oppi

laat

Hot Dog -koneko turhake? Hienon näköinen, mutta aika turha ”Kuumia koiria” käden käänteessä kotona, nam! Voisiko hodarimasiina olla kätevä kodinkone? Alastaron yläasteen kasiluokan oppilaat testasivat Liekkeen pyynnöstä hot dog -konetta kotitaloustunnillaan. Kotitalousopettaja Suvi Knaapisen ohjaama ryhmä tarttuu haasteeseen innolla. Testin ensimmäinen miinus tulee heti Ariete-merkkisen hot dog -koneen pakettia purkaessa: pakkauksesta puuttuu nakeille tarkoitettu ritilä, jonka käyttöohjeen perusteella pitäisi olla mukana. Koneen retrotyylinen ulkonäkö sen sijaan miellyttää nuorison silmää. – Hienon näköinen, kuuluu monesta suusta. Toinen miinus napsahtaa, kun laite kytketään pistorasiaan: virtajohto on niin lyhyt, että kone on pakko sijoittaa nurkkaan.

Käry käy Myyjä lupaa nettisivuillaan, että kone on nopea ja helppokäyttöinen. Masiinaa käyttämään ryhtyvät oppilaat vahvistavat, että näin todella on. Sämpylät ja nakit tipautetaan omiin lokeroihinsa, ja

+ 10

• Ulkonäkö • Teki hyviä hodareita • Helppo käyttää • Nopea

niiden lämmittäminen kestää vain minuutin – pari. – TÄÄ YLIKUUMENEE! kuuluu huuto. Seuraavan satsin kanssa tulee ongelma: lämmennyt kone käräyttää sämpylät liian kuiviksi. Lämpötilaa pystyy säätämään, joten ensimmäisten hodarien jälkeen olisi ilmeisesti pitänyt laskea lämpötilaa. Hankalaa. Hodarikoneen ääreltä kuuluu voihkaisujakin, kun sämpylöiden ohella kärähtävät välillä sormetkin: nakkien pois ottaminen on vaikeaa ilman puuttuvaa ritilää. Sekin huomataan, että nopeasti lämmenneet nakkisämpylät myös jäähtyvät nopeasti. Ne kannattaisi koota koneesta suoraan lautaselle ja ryhtyä saman tien syömään.

”Tosi hyvää!” Uunista leijailee kotitalousluokkaan ihana tuoksu. Koneessa käytetään kaupasta ostettuja valmiita hot dog -sämpylöitä. Vertailun vuoksi leivotaan sämpylöitä myös itse, ja kootaan niistä hodareita. Sämpylät nousevat komeasti ja näyttävät kauniilta. Kun kaikki hodarit on saatu valmistettua, on aika käydä pöytään. Pienen ryntäilyn jälkeen jono saadaan muodostettua.

-

Kaikilla tuntuu olevan nälkä. Tarjolla on runsas valikoima lisukkeita: itse tehtyä majoneesia, kastikkeita ja salaatteja. Jokaiselle riittää testattavaksi kumpaakin hot dogia. Miltä maistuu? Ryhmä on tuomiossaan yksimielinen: molemmat hodarit ovat hyviä. ”Tosi hyviä”, oppilaat tarkentavat. Joka muru katoaa lautasilta, ja sen jälkeen maltetaan tehdä vähän tarkempi analyysi. Jälleen nuoret ovat kaikki samaa mieltä siitä, että itse tehdyt sämpylät olivat selvästi parempia kuin kaupan valmissämpylät. Koko hodarikoneen idea alkaa epäilyttää testiryhmää. Mihin tarvitaan konetta, kun ilman sitä valmistuneet nakkisämpylät olivat parempia? Koska hodareita ei voi hotkia solkenaan, eikä koneella voi valmistaa mitään muuta, epäillään myös, ettei sille löytyisi tilaa keittiön tasoilta. Se pitäisi laittaa kaappiin ja luultavasti unohtuisi sinne. – Kivannäköinen, mutta aika turha, porukka kiteyttää. Kun kysytään, moniko haluaisi oman hodarikoneen kotiin, vain yksi käsi nousee. Hodarikone jää Alastaron yläasteelle, jonka kotitalousluokasta oppilaat voivat sitä halutessaan lainata kotiin pariksi päiväksi. Lieke kiittää testaajia!

• Nakkien pitää olla suoria ja sämpylöiden tietynmuotoisia, jotta mahtuvat koneeseen • Puutteellinen pakkaus, nakkiritilä uupui • Lyhyt virtajohto • Ylikuumeni käytössä ja käräytti sämpylät helposti


Sähköinen sähkölasku on vaivaton ja vihreä Joko sinä saat sähkölaskusi suoraan verkkopankkiisi? Jos et erityisemmin tykkää pitkien viitenumeroiden naputtelusta tai kaappeihin kertyvistä paperipinoista, on sähköinen lasku juuri sinua varten. E-laskuun siirtyminen käy helposti. Suomessa lähetetään vuosittain 450 miljoonaa laskua. Niihin tarvittavan paperin valmistukseen kaadetaan iso pino puuta. Helppo tapa osallistua ympäristötalkoisiin on siirtyä käyttämään e-laskuja. Niin toimien myös kodin paperijäte vähenee huomattavasti. E-lasku on pankkien kehittämä sähköinen lasku, jonka laskuttaja toimittaa suoraan vastaanottajan verkkopankkiin. Laskussa ovat valmiina kaikki tiedot, joten maksajan tarvitsee ainoastaan tarkistaa ja hyväksyä lasku. Pitkien viitenumerojen naputtelun sijaan riittää pari hiiren naksautusta, niin lasku on maksettu. – Kunkin pankin verkkopankista löytyy ohjeistus e-laskun käytöstä. E-lasku on pankin ja asiakkaan välinen sopimus, joten lisäneuvoja tarvitsevan kannattaa kysyä niitä omasta pankista, asiakasneuvoja Marja-Liisa Salorinne Sallila Energiasta sanoo.

Sähköinen lasku pysyy tallessa Kätevimmin e-laskun voi ottaa käyttöön laskun maksamisen yhteydessä valitsemalla laskujen toimitustavaksi jatkossa elaskun. Pankki ilmoittaa asiasta Sallilaan. Siirto sähköiseen laskutukseen tapahtuu mahdollisimman nopeasti.

Laskutusrytmistä riippuen saattaa postissa tulla vielä yksi paperilasku. – Kun sähkölasku saapuu verkkopankkiisi, tarkista sen sisältö ja hyväksy lasku maksettavaksi tai ota meihin yhteyttä, jos laskussa on mielestäsi korjattavaa. Lasku veloitetaan tililtäsi vasta hyväksyntäsi jälkeen, Marja-Liisa Salorinne kertoo. Verkkopankissa voi valita myös automaattisen maksamisen, jolloin pankki veloittaa laskun tililtäsi eräpäivänä. Kaikki e-laskusi tallentuvat verkkopankkiisi, ja ne säilyvät siellä pankin määrittämän ajanjakson. Halutessasi voit tulostaa itsellesi paperiversion laskustasi tai tallentaa sen omalle tietokoneellesi.

Siirtyisitkö sähköpostilaskuun?

Jos tuntuu kätevämmältä saada sähköinen lasku verkkopankin sijasta sähköpostiin, sekin onnistuu. – Voit saada sähkölaskun sähköpostin liitteenä, paperilaskun näköisenä. Laskun voit maksaa verkkopankissa kätevästi virtuaaliviivakoodin avulla, Marja-Liisa Salorinne opastaa. Virtuaaliviivakoodi on laskun saatetekstistä löytyvä numerosarja, jonka voi tietokoneen kopioi-liitä -komennoilla siirtää verkkopankissa viivakoodille tarkoitettuun kenttään. Se sisältää samat tiedot kuin paperilaskun viivakoodi eli saajan tilinumeron, laskun summan, eräpäivän ja viitenumeron. Sähköpostilaskun voi tilata Sallilan asiakaspalvelusta sähköpostilla asiakaspalvelu@sallila.fi , puhelimitse 02 764 3201 tai tietysti käymällä paikan päällä. Lisätietoa e-laskusta löytyy internetistä, mm. www.e-lasku.info

E-laskun edut : H elppous : N opeus :

laskun tiedot ovat valmiina .

voit hyväksyä laskun parilla klikkauksella

tai valita automaattisen maksamisen .

T urvallisuus :

postissa , tunnistus pankkitunnuksilla on luotettava .

H iilijalanjälki

PAPERILASKU

450 g

vältät näppäilyvirheet , lasku ei katoa

E-LASKU

150 g

Y mpäristöystävällisyys :

laskusta ei synny

paperijätettä .

Lähde: Finanssialan keskusliiton Ympäristöystävällinen verkkolasku -raportti 2010.

11


Oletko käynyt?

Lähimatkailukohteet

Aita, jolla on KATTO!

Vanhankirkontiellä Loimaa – Oripää -tien liittymän kohdalla maisemassa luikertelee matala rakennelma kuin punamullattu Kiinan muuri konsanaan. Mikä kumma se on? 240 metrin mittainen katettu hirsiaita sulkee sisäänsä 1830-luvulla käytöstä poistuneen, ikivanhan kirkkomaan. Kirkollinen toiminta alueella alkoi jo 1400-luvulla. Viimeisin kirkko rakennettiin 1751, ja samalla tehtiin hirsinen aita kirkkomaan ympärille. Talkoovoimin kunnostettu, arkkurakenteinen hirsiaita on lajissaan Suomen vanhin. Vastaavia, iältään nuorempia, on säilynyt vain muutamia. Vanhaan kirkkomaahan liittyy tietysti tarinoita. Eräs kertoo murhamies Kaaposta, joka pari sataa vuotta sitten onnistui karkaamaan mestauslavalta. Kaapo piiloutui kirkkomaalle, yhden version mukaan luuhuoneeseen, josta kauhea haju ja rotat karkoittivat hänet. Toisen version mukaan Kaapo jemmautui hautaholviin, mutta pelästyi haudasta kuulunutta uhkausta: ”Jolses sää täältä pois mene, niin kyl tääläki pää poikki pannaan!”

Kaapo könysi aidan yli pakoon, mutta katkaisi jalkansa. Jalka lastoilla tuettuna hänet saateltiin mestattavaksi.

Kauhuromantiikan ystävä tutustuu tähän paikkaan taskulampun valossa. Mitä valkoista tuolla häilähti – oliko se aidan takana lainehti-

R aija K ouri esitteli aitaa

L iekkeelle . 12

van Loimijoen usvaa vaiko hautaholvista noussut haamu?


sudenkuoppa käpälälauta maamoottori puukaasutraktori...

Yli-Kirralla kiire unohtuu

Yli-Kirran talonpoikaismuseo Punkalaitumella herää talviunestaan toukokuussa. Silloin koululaisryhmät rynnistävät ihmettelemään sudenkuoppaa, käpälälautaa, maamoottoreita sekä lukemattomia muita entisaikojen rakennuksia, esineitä ja vekottimia.

– Lapset tietävät, missä tavaroiden kuuluu olla, eikä niitä parane siirtää, nauraa Punkalaitumen Museo- ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää. Yhdistys ylläpitää Yli-Kirraa. Lasten tietämys Yli-Kirrasta on peräisin Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoista. Mauri ja Tarja Kunnas pyöräilivät aikoinaan Punkalaitumella, jossa Tarjan vanhemmilla oli kesämökki, ja tulivat käymään Yli-Kirraan. Museoalueella sijaitseva sepän paja piirtyi Kunnaksen Suomalaiseen tonttukirjaan (1979). Yli-Kirran pihapiiri puolestaan toimi esikuvana suosittujen Koiramäki-kirjojen talolle. Koiramäen talona vuodesta 1954 museona ollut Yli-Kirra nykyisin tunnetaankin. – Ja Mauri Kunnas käy täällä edelleen harvakseltaan, Kalevi Sillanpää kertoo. Seitsemän hehtaarin museoalueelta

löytyy kolmisenkymmentä rakennusta ja rakennelmaa: aittoja, tuulimylly, savusauna, mäkitupalaisalue, riihi, perunakuoppa, riistanpyyntialue... Konehallissa voi tutustua viljanpuinnin ja maanmuokkauksen kehittymiseen. Traktoreita, maamoottoreita ja muita vempeleitä löytyy kymmenittäin. Yksi kokoelman helmistä on puukaasutraktori. – Tällä vuoden 1938 Fordsonilla on ajanut presidentti Mauno Koivistokin, Kalevi Sillanpää kehuu ylpeänä. Yli-Kirra on yleisölle avoinna kesäkuusta elokuun puoleenväliin. Suurin yleisöryntäys koetaan perinteisesti heinäkuun alussa Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyn nimellä kulkevassa perinnetapahtumassa. Kahden päivän aikana museossa vierailee 3000-4000 kävijää tutustumassa vanhoihin maalaistalon työtapoihin. Vanhat työkalut ja koneet pääsevät tositoimiin, kun talkoolaiset suorittavat muun muassa puinti- ja kyntönäytöksiä, traktoriparaatin, plankkusahausta, kehräystä, kudontaa ja saippuankeittoa. Työnäytöksinä tehdään myös riukuaitaa ja pärekattoa. Useilla näytöksillä on tär-

keä merkitys museomiljöön säilyttämisen kannalta. Muutaman vuoden välein Yli-Kirralla on poltettu tervahautakin. – Elämyksellisyys on meidän juttumme, Kalevi Sillanpää kiteyttää. – On eri asia vain katsella jotain tavaraa esillä, kuin nähdä mitä sillä oikeasti ollaan tehty ja voidaan yhä tehdä. Kaikkien aikojen maatalousnäyttely Yli-Kirran talonpoikaismuseossa 4.–5.7.2015.

Hiidenkallion uhrilähde Huittisten Ripovuorelta aukeava upea maisema Kokemäenjoelle ja peltoaukeille on monelle tuttu postikortteja myöten. Vastarannalla Karhiniemen kylässä sijaitsee Hiidenkallio, jossa on muinainen uhrilähde. Pakanallisina aikoina uhrilähteiden vedestä haettiin parannusta sairauksiin. Veteen pudotettiin samalla uhri, esimerkiksi kolikko. Perimätiedon mukaan Hiidenkallion uhrilähteessä myös kastettiin paikallisia asukkaita, kun kristinusko saapui Huittisiin. Kuva lähteestä 1950-luvulta. Karhiniemen Kyläseura ry

13


Tuote Autokauppa syö pörssisähköä! Viime vuoden alussa Jouko Hakalan määräaikainen sähkösopimus päättyi, ja oli aika miettiä, millaisilla ehdoilla kotiin ja yritykseen jatkossa ostetaan sähkö. Melko suuri sähkönkuluttaja herätti kiinnostusta useissa myyjissä. – Tarjouksia tuli pitkin maailmaa, mutta en vakavissani harkinnutkaan muuta kuin paikallista sähköyhtiötä. Kaikkein halvimpaan tarjoukseen tarttumalla olisin säästänyt jokusen lantin, mutta puhutaan niin pienestä summasta, ettei sillä ollut merkitystä. Sähkönmyyjä olisi sitä paitsi ollut kasvoton yritys jossain kaukana, Jouko Hakala sanoo.

Tärkeämpää oli valita paikallinen yritys. Näin Loimaan Laatuauton yrittäjä pyrkii tekemään aina tuotteita ja palveluja ostaessaan. Oman paikkakunnan säilyminen elinvoimaisena on kaikkien etu. Energia-asioista tuli kuitenkin juteltua monen eri myyjän kanssa ja kysyttyä heidän mielipidettään. Jouko Hakalan oma mielikuva oli, että sähkön hinta tuskin oli merkittävästi nousemassa lähitulevaisuudessa. Näin ollen pitkään määräaikaiseen sopimukseen sitoutuminen ei tuntunut houkuttelevalta. Pohdintojen tuloksena uudeksi sähkötuotteeksi valikoitui Sallila Energian spottisähkö. Siinä sähkönhinta on sidot-

SE-Spot

14

tu pörssisähkön hintaan, ja sähkön hinta määrittyy kerran tunnissa. – En kyllä kerkeä paljoa seuraamaan hinnanvaihteluja, Jouko Hakala myöntää. – Kovin isoja ne eivät ole tainneet olla. Pentti (Sallila Energian Pentti Kuusela) on neuvonut, että pörssisähkön hinta on alhaisimmillaan iltaisin ja öisin, joten silloin kannattaisi kuluttaa. Eipä ole tullut sitä oikein hyödynnettyä. Loimaan Laatuauto Oy on perustettu vuonna 1986. Yritys on paisunut niin, että autoliikkeitä on nyt kaksi ja henkilöstöä niissä 45. Liikevaihtoa kertyy vuosittain komeat 30 miljoonaa euroa. Täyden palvelun autotalossa myydään


Sallilan spottisähköllä ladataan ajokuntoon myös Nissan Leaf, maailman myydyin sähköauto.

uusia ja käytettyjä autoja ja moottoripyöriä sekä huolletaan ja korjataan niitä. Laatuautossa on myös varaosamyymälä. Yrityksen kasvaessa on kasvanut tietysti myös sen sähkönkulutus. Kun las-

ketaan mukaan sekä autoliikkeet että koti, tekevät sähkölaskut vuositasolla kymmeniä tuhansia euroja. On selvää, että sähkötuotteen valinta kannattaa tässä tilanteessa miettiä tarkasti. Jouko Hakala aikoo edelleen ostaa pörssisäh-

Sähkön hinta määräytyy tuntikohtaisen HELspot-hinnan ja käyttöpaikan tuntikohtaisen sähkön kulutuksen perusteella lisättynä myyjän marginaalilla.

Tuote sopii kuluttaja- ja yritysasiakkaille, jotka haluavat ostaa täysin markkinahintaista sähköä ja joilla on mahdollisuus ohjata kulutustaan markkinahinnan mukaan.

Hinta vaihtuu tunneittain seuraten pörssihinnan laskuja ja nousuja.

Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla.

Hintavaihtelut voivat olla lyhyellä aikavälillä suuria, mutta pitkällä aikavälillä markkinahintaan sidottu sähkö voi olla edullinen vaihtoehto.

Tuotteen käyttö edellyttää etäluettavaa mittalaitetta.

köä Sallilalta. – Hinta on tuntunut kilpailukykyiseltä. Olen ollut valintaani tyytyväinen, hän summaa.

Tee sopimus

SE-Spot
Perusmaksu 3,60 e/kk Energian tuntihinta HELspot (tunti tunnista) + alv. + 0,40 snt/kWh. Hinnat sisältävät alv. 24 %. Hinnat voimassa toistaiseksi. 15


Uutiset Ota yhteyttä hyvissä ajoin

l i a l l n k a S e

o t rikie n e n äi ähtyy rt s y p

ue

s

ENNEN PUUN KAATOA

Punkalaitumen torille tiistaina 9.6. klo 10–14 Huittisten torille keskiviikkona 10.6. klo 10–14 Ypäjän torille torstaina 11.6. klo 10–14

Tervetuloa pullakahville ja juttelemaan energiaasioista!

Liittymärakennuspalvelusta hyvät arvosanat asiakkailta Vuonna 2014 uuden sähköliittymän ottaneilta asiakkailta kyseltiin jälleen liittymärakennuspalvelun toimivuudesta. Pääosin asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun, ja yleisarvosanaksi tuli hyvä. Myös kehittämiskohteita löytyi, ja palvelua pyritäänkin jatkuvasti parantamaan muun muassa neuvonnan osalta. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin langaton sähkönkulutusmittari ja kaukokytkinsarja. Voittaja on Pauli Vaittinen. Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

16

Kun puita kaadetaan Sallilan ilmajohtojen läheisyydessä, työn tekijänä on aina oltava henkilö, jolla on riittävä ammattitaito tähän. Sallila antaa kaatoluvan puhelimitse tai lähettää paikalle asentajan. Kun haluat kaataa puita johtojen läheisyydessä, sovi ensimmäiseksi kaatotyöstä ammattilaisen kanssa. Puun kaataja arvioi, miten työ voidaan suorittaa turvallisesti ja sähköjohtoja vahingoittamatta. Ota sen jälkeen yhteyttä asiakaspalveluumme hyvissä ajoin, mieluiten kaksi viikkoa ennen töiden aloittamista. Useimmiten annamme pienjännitejohdon lähellä oleville puille kaatoluvan puhelimitse. Jos kaataja arvioi, että pienjännitejohto pitää kaadon ajaksi laskea alas tai jos puut sijaitsevat suurjännitelinjojen läheisyydessä, lähetämme asentajan paikalle puunkaadon ajaksi. Suurjännitejohdon tunnistaa siitä, että siinä on aina kolme selvästi toisistaan erillään olevaa johdinta. Johtimien etäisyys toisistaan on vähintään kymmeniä senttejä. Puunkaadon suorittaa tässäkin tapauksessa aina valitsemasi kaataja. Jos luvallinen puunkaato vahingoittaa sähköverkkoa, emme veloita korjauksesta. Luvatta tehdyn kaadon aiheuttamista vahingoista laskutamme asiakasta. Rakennuksille aiheutuvat vahingot ovat luonnollisesti aina asiakkaan vastuulla. Normaalina työaikana puunkaatoapumme on maksutonta, työajan ulkopuolella aina maksullista. Kun tarvitset puunkaatoluvan tai -apua, soita vaihteeseemme 02 76 431.


Toutainta Loimijokeen SE-Vesi on sähkötuote, jonka energia tuotetaan Loimijoessa sijaitsevilla vesivoimaloilla. Tuotteen hintaan sisältyvä ympäristöosuus käytetään toutaimen poikasten istuttamiseen Loimijokeen. Valitsemalla SE-Veden sähkötuotteeksesi olet näin mukana turvaamassa kalakannan säilymistä, kalastusharrastusta ja paikallisen vesistön elävyyttä tuleville sukupolville.

Valitsemalla luontoystävällisen SE-myyntituotteen olet mukana tukemassa ympäristömme hyvinvointia. Kysy lisää!

Laskujen välitys ja perintä Soneralle

SE-Satasen valinneille lahjakortteja Viime vuonna vietetyn 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Sallila toi sähkönmyyntiin uutena tuotteena SE-Satasen, johon sisältyy ukkosvakuutus salamaniskun aiheuttamien laitevikojen varalle sekä kätevä pistorasiaan asennettava ylijännitesuoja. Tuote on edelleen myynnissä, se on määräaikainen ja voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Juhlavuoden päätteeksi arvottiin sadan euron arvoisia S-ryhmän lahjakortteja SE-Satasen valinneiden kesken. Palkinnot on toimitettu voittajille.

Sonera ja Sallila yhtiöt ovat tehneet sopimuksen laskujen välityspalvelusta sekä perintäpalveluista. Sonera Laskutuspalvelu välittää jatkossa Sallila yhtiöiden kuluttaja- ja yritysasiakkaiden laskut sekä hoitaa yhtiön ostolaskujen välittämisen. Perintäpalvelun tuottaa Soneran tytäryritys Sergel Oy. Sopimuksen mukainen palvelun tuotanto alkaa syksyllä 2015. Soneran ja Sallilan yhteisenä päämääränä on sähköisen laskutuksen merkittävä lisääminen. Sallila on ulkoistanut laskujen välityspalvelun ja perinnän jo muutama vuosi sitten, joten toimintatapa ei ole täysin uusi. Nyt Sallila on ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä solminut sopimuksen laskujen välityspalvelusta ja perinnästä Soneran ja Sergelin kanssa. Aikaisemmat hyvät kokemukset Soneran kanssa sekä kustannusten alentaminen olivat merkittäviä tekijöitä kumppania valittaessa. Tästä yhteistyöstä Sallila odottaa tehokasta, läpinäkyvää ja joustavaa toimintaa.

Tarvikemyynnissämme Alastarolla on monipuolinen valikoima sähkötarvikkeita, lamppuja, valaisimia ym...

Tervetuloa ostoksille! Sähköinen lasku on valinta sekä luonnon että vaivattoman laskunmaksun hyväksi. Alkuvuoden kampanjassa olemmekin kannustaneet asiakkaitamme ottamaan käyttöön e-laskun tai uuden palvelumme sähköpostilaskun.

Sähköisen laskun valinneiden asiakkaiden kesken arvoimme maaliskuun lopussa kymmenen tuotepalkintoa.

Vo

j a itt

at:

Kuva: Pirjo Haapala

100€

Hilja Jokela Jarkko Kokkala Jukka Hakala Miia Aittomäki Armi Hätönen Ari-Pekka Lindroos Kerttu Ojala Kari Tarkkala Leena Toivonen Kaarlo Kojo

Palkinnot on lähetetty voittajille. 17


Ajankohtaista

Sallila somesssa

Valokuvakilpailu

Salli

lan aja n ät p ko h t aits i net aise i s tä f a , nyt t c Faceb eboo m yö kist ooks a. aja n sivu i ltamm ko h t aise e lö t tie y d ät d ot t nope K ys y eet i mm ja t m yö as k a in a pa h s re rrut t u ma i p p taa . aas t t. i jos Tai m ja k aa joki uute n n vaa j o ta in k n ha a n ssamm l u at e :-) l öy d

Kuvakilpailujen satoa Satavuotisjuhlavuoden kunniaksi julistettiin lokakuussa piirustuskilpailu lapsille ja valokuvauskilpailu kaikenikäisille. Piirtäjät palkittiin piirustusvälineillä ja valokuvaajat lahjakorteilla. Kaapo 6v. Kotipiha Neea 7v: Hevosmaa Taustalla näkyy sähkölinja, jonka avulla ihmiset saavat sähköä kotiinsa. Myös hevoset tarvitsevat energiaa, että tallissa olisi mukavampaa. Välillä on kivaa päästä luontoon ratsastusretkelle.

Ahti Isosomppi

Taina Kaarto

Venla 6v. Armi Kaunisto

Piirustuskilpailu

Ilari 5v. Puulastin kuljetus Taimi 1v.

18

Traktori käyttää energiaa työn tekemiseen, tällä kertaa polttopuiden kuljetukseen, josta niin ikään saadaan energiaa talon lämmityksessä.


Täytä ristikko ja lähetä se 31.5.2015 mennessä: Sallila Yhtiöt, Loimijoentie 65, 32440 Alastaro

Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan palkinto. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Lieke 2/2014 ratkaisu

Puhelin

Onnea edellisen ristikon voittaja, Jaakko Lindroos Forssasta!

19


Missä vain, milloin vain

Sallila online!

www.sallila.fi

Online-palvelussa on monipuoliset ominaisuudet, joista kiinnostavin lienee sähkön käytön raportointi. Tätä kautta voit seurata omia kulutustietojasi tunti-, päivä-, kuukausi- ja vuositasolla ja näin saadun tiedon avulla sekä etsiä sähkön säästökohteita että ennakoida tulevan sähkölaskun suuruutta. Online-palveluun pääset Sallilan nettisivujen kautta. Palvelu opastaa rekisteröitymisessä, jonka jälkeen omia tietojaan pääsee katsomaan. Sähkön käytön seurannan lisäksi palvelussa voi muun muassa selata omia sähkölaskujaan, päivittää yhteystietojaan, tehdä muuttoilmoituksen ja lähettää palautetta. Ota samasta linkistä käyttöösi myös Keskeytysvahti, jolloin saat tekstarilla ja/tai sähköpostilla sähkökatkotietoja automaattisesti. Voit tehdä itse haluamasi palveluasetukset. Kirjaudu tästä Sallilan Online-palveluun ->

Profile for Huima

Lieke 1/2015  

Lieke 1/2015  

Profile for huima

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded