HESYN JÄSENJÄRJESTÖT ESITTELYSSÄ
Eläinsuojelukuulumisia maakunnista HESY on valtakunnallinen yhdistys, jolla on viisi jäsenyhdistystä. Näistä viime numerossa esiteltiin tamperelainen Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry ja öllöläläinen Kissojen alkukoti ja apu ry. Nyt vuorossa ovat loput kolme paikallisyhdistystä. Maakunnissa toimivia eläinsuojeluyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot ja ulkokoirat.
KSEY – Eläinsuojelun asialla jo vuodesta 1954 Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry, KSEY, tekee työtä eläinten hyväksi Kymenlaaksossa, Kouvolan ja Iitin alueilla. TEKSTI | Eeva-Mari Virtanen
K
kerrotaan, että yhdistyksen tarkoitus on edistää eläinten hyvää kohtelua, herättää rakkautta eläimiin ja näin vastustaa eläinsuojelurikoksia ja eläinten kärsimystä. KSEY:n Minna Mänttäri kertoo meille KSEY:n toiminnasta. – Hoidamme Kouvolan ja Iitin alueiden kaupungin löytöeläinten talteenoton. Lisäksi edistämme seudun eläinsuojelutyötä. Yhdistys toimii verrattain laajalla alueella. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kouvolan ja Iitin alue vastaa yli puolta Kymenlaakson ja noin kolmannesta Uudenmaan maakunnasta. Talteenoton ja seudun eläinsuojelutyön edistämisen lisäksi KSEY neuvoo ja auttaa ihmisiä erilaisissa eläimiin liittyvissä kysymyksissä. – Järjestämme sirutustempauksia ja puhumme leikkautuksen tärkeydestä, Mänttäri esittelee. Tilastot kertovat vapaaehtoisuuteen, talkootyöhön ja lahjoituksiin tukeutuvan yhdistyksen tarpeellisuudesta. Vuonna 2016 KSEY:n kautta kulki 636 eläintä. Vuonna 2017 lukema ohitettiin jo ennen joulukuuta: 700 eläimen raja rikkoontui 1.12. Kissoja hylätään yhä eniten. Koiria sekä muita pieneläimiä kulkee KSEY:n kautta Mänttärin mukaan vähemmän. – Koiria ja pieneläimiä kulkee kauttamme noin sata vuodessa. 22
SEY:N KOTISIVUILLA
HESY | JÄSENLEHTI 2/2018
Kun eläinmäärät kasvavat, myös KSEY:n nykyiset kissatilat ovat käyneet ahtaiksi ja tulleet tiensä päähän. Yhdistys purkaa tämän vuoden aikana toimipisteen vanhan osan ja rakentaa sen tilalle uuden, noin 200 neliön kokoisen osaston uutta kotia etsiville kissoille. – Kissoille rakennetaan yhden ison tilan sijaan kolme pienempää yksikköä. Tällaisella ratkaisulla pystytään estämään paremmin mahdollisten tautien leviäminen. Tiloihin tulee myös osasto leikkauksesta toipuville kissoille. Samalla rakennetaan yksi isompi tila palvelemaan yleisöä: siellä voi juoda kupposen kuumaa ja järjestää luentoja ja kerhoja. KSEY:n uuden toimitilan rakentamisen rahoittaa osittain Pohjois-Kymen Kasvu ry. Se on paikallinen kehittämisyhdistys, joka on toiminut kesästä 2001 lähtien. Osan rahoituksesta KSEY on kerännyt itse. Lisäksi yhdistys joutuu ottamaan jonkin verran lainaa rakennusprojektia varten. Sirutus saatava pakolliseksi Erityspiirteenä KSEY:n toiminta-alueella ovat maaseudun leikkaamattomat kissat, joista kehittyy nopeasti isojakin populaatioita. Yhdistyksen suurin eläinsuojelullinen haaste sen omalla toiminta-alueellaan ovatkin ulos syntyvät kissapopulaatiot. KSEY pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen alueellaan valista-
KSEY valistaa paikkakuntalaisia kissan leikkauttamisen tärkeydestä.
KSEY:n suurin haaste ovat ulos syntyvät kissapopulaatiot.
malla jatkuvasti paikkakuntalaisia kissan leikkauttamisen tärkeydestä. Usein KSEY tekee neuvontatyötä yhdessä valvontaeläinlääkärin kanssa. – Toivottavasti kissapopulaatioiden eteen tehty työ kantaa hedelmää ja jossain vaiheessa kissamäärät pienenevät. Myös eläinten sirutus olisi tärkeää. – Eläinten sirutus tulisi saada Suomessa pakolliseksi, jolloin karanneiden eläinten omistajat olisi helpompi löytää, Mänttäri toteaa.
