Herttoniemi-seuran rekisteröinnistä 30 vuotta

Vapaaehtoinen yhdistystoiminta on käynnistänyt monia yhteisiä hankkeita, tapahtumia ja juhlia Herttoniemessä jo useammalla vuosikymmenellä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Herttoniemi-seuran (Hertonäs-sällskapet rf.) merkitsemisestä yhdistysrekisteriin 17.9.1980. Keskustelu oman kaupunginosayhdistyksen saamisesta virisi Herttoniemen Sosialidemokraattisen Yhdistyksen piirissä keväällä 1979. Perustava kokous pidettiin Herttoniemen kirkon voimistelusalissa jo samana vuonna.

Paikallisella tasolla tärkeäksi koettu puoluerajat ylittävä työ Herttoniemen kehittämiseksi pääsi alkuun pian perustamiskokouksen jälkeen. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin herttoniemeläinen kaupunginvaltuuston jäsen, varatuomari Per-Erik (Pärre) Förars. Seura sai kaupungin kulttuurilautakunnalta pienen avustuksen, jonka turvin voitiin järjestää asukastilaisuuksia. Niissä herttoniemeläisten yhteiset tavoitteet vähitellen hioutuivat.

Alkuvuosina seura kiinnitti huomiota läheisen teollisuuden haitallisiin päästöihin, Itäväylän kasvavan liikenteen aiheuttamaan meluun sekä se ehti kiirehtiä osaltaan sairaalan aikaansaamista Herttoniemeen. Meluesteen rakennustyöt alkoivat 1980-luvun puolivälissä.

Herttoniemi-seurassa listattiin 1980- luvun lopulla seudun merkittäviä rakennussuojelukohteita, koska Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi asiasta seuran mielipidettä. Listalla oli muun muassa 1990-luvun lopulla tulipalossa tuhoutunut jugendtyylinen huvila Suolakivenkadulla samoin kuin sittemmin puretut Saunalahden rannan talot, Hirvenpään maja, 1940–50-luvulla useampaan paikkaan talkootöinä rakennetut, liuskekivellä päällystetyt portaat sekä Mölylän kallioihin viime sodassa kaatuneiden veljien kunniaksi hakatut muistolaatat.

Herttoniemi-seuran kunniajäsen on Uudenmaan maaherrana ja Helsingin ylipormestarina toiminut Eva-Riitta Siitonen, joka oli mukana seuran toiminnassa heti ensimmäisestä hallituksesta lähtien.

Herttoniemi-seuran viiri on vuodelta 1986. Sen suunnitteli herttoniemeläinen heraldikko Olof Eriksson. Selkeän ja yksinkertaisen viirin pohjaväri on sininen valkoista alareunaa lukuun ottamatta. Viirin kentässä on keltainen kruunu ja liekki, jotka viittaavat historiallisesti kauas menneisyyteen. Herttuan kruunu ja merkkitulet symboloivat keskiaikaisen Herttoniemen kylän syntyä.

Yksi seuran tehtävistä on ollutkin herttoniemeläisten innostaminen paikallishistorian pariin. Yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa valmistui vuonna 2008 historiateos ”Herttoniemi – kylä, kartano, kaupunginosa”.

Seura on kehittänyt lähidemokratiaa ja toiminut yhteistyössä muiden itähelsinkiläisten kaupunginosayhdistysten kanssa. Paikallishengen kohottamiseksi perustettu lehti, ”Herttoniemeläinen”, jaetaan kaikkiin koteihin ilmaiseksi vähän ennen syyskuun alkupuolella järjestettävää Herttoniemi -päivää. Tuolloin seura järjestää monipuolista ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille.

Suurin Herttoniemessä tapahtunut muutos sitten seuran perustamisen on uuden Herttoniemenrannan asuinalueen rakentaminen entisen öljysataman paikalle. Herttoniemenrannassa toimi alkuun omat yhdistykset Sataman Asukasyhdistys ry ja kulttuuriyhdistys HERA ry. Nykyisin toiminta on siirtynyt Herttoniemi-seuraan. HERA ry:n toimesta Herttoniemenrannan asukkaiden ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteisprojektina ehti syntyä uudenlainen toimintakeskus, Asukastalo Ankkuri, joka palvelee kaikenikäisiä ihmisiä.

Kulttuuriseura järjesti Herttoniemenrannassa talviuintia, joka siirtyi kulttuuriseuran lakkauttamisen jälkeen Herttoniemi-seuran tehtäväksi vuodesta 2007 lähtien. Seura vuokraa myös viljelypalstoja ja oma uimahalli on ollut pitkään sen toiveena.

Eva Packalèn