Helsingin henki 2/2011 by helsinginhenki

henki

02 2011

Helsingin

HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Arjen

design

Ensi vuonna tehdään hyvästä entistäkin parempaa

Suunta hyvinvointiin

SIVU 26

Hyvää sisäilmaa!

SIVU 17

kulttuuri

teema

SIVU 06

hyvinvointi

SIVU 10

Ruokakulttuuri nousuun

{ pääkirjoitus }

sisältö { huhtikuu 2011 }

Tuottavuutta hyvinvoinnista tinkimättä

irastoissa ja liikelaitoksissa valmistellaan parhaillaan tuottavuusja työhyvinvointiesityksiä. Tämän vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto nimittäin päätti, että kaupungilla käynnistetään tänä vuonna tuottavuusja työhyvinvointiohjelma. Sen tavoitteena on, että kaupungin palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin vuonna 2012. Ohjelma on haastava, mutta varmaan välttämätön. Taustalla vaikuttaa julkisen talouden vaje, joka on jatkunut jo pidempään. Taantuman jälkeisessä tilanteessa sekä väestön ikääntyessä julkisen talouden menot kasvavat yhä. Esitysten tuottamisessa virastot on hyvin ohjeistettu. Tuottavuutta ei esimerkiksi ole tarkoitus lisätä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Esityksiin tulee päinvastoin sisällyttää nimenomaan työhyvinvointia edistäviä hankkeita. Myös henkilöstön omat ideat ja näkemykset palvelujen tuottamisessa pitää saada esille. – Sitä kautta pystytään innostumaan ja näkemään oman työn merkitys palveluissa ja verorahojen hyväksikäytössä. Loppujen lopuksi vain ihmiset, jotka työtä tekevät, tietävät, miten työn voi tehdä paremmin, toteaa strategiapäällikkö Marko Karvinen tässä numerossa. Tuottavuusesitykset tehdään kaupunginhallitukselle toukokuun alkuun mennessä.

Kesäkeitaat haussa

Henkilöstön kesäpaikat tarjoavat mainioita keitaita, joissa rentoutuu – ja vielä ilmaiseksi. Kaupungilla on tarjolla henkilöstön käyttöön kolme virkistyspaikkaa, joiden haku on parhaillaan käynnissä. Iso Iiluoto on saari Kallahden selällä, Kallioranta sijaitsee Vartiosaaressa Laajasalon edustalla, ja Röykän kesäpaikka löytyy Sääksjärven rannalta Nurmijärvellä. Tilojen käyttö on henkilöstölle ilmaista. Virittäydy kesätunnelmiin ja lue lisää näistä kesäparatiiseista lehtemme sivulta 4! Kaupunki tarjoaa kesäkeitaiden lisäksi myös muita monipuolisia henkilöstöetuja, joihin kannattaa tutustua: alennuksia teattereista, uimahalleista, optikoilta, kuntosaleilta, kuntokeskuksista, partureista, kampaamoista, kultasepänliikkeistä. Pankkipalvelua henkilöstökassasta, ohjattua liikuntaa, henkilöstökerhoja, palvelussuhdeasuntoja ja työsuhdematkalippuedun. Edut kannattaa käyttää hyödyksi. Kun pidät henkilöstökorttisi aina mukana, virkistyt, rentoudut, harrastat ja teet hankintoja edullisesti! Lue lisää eduista Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet.

Maissi Kasurinen

TALOUS

Helsinki ja Vantaa jatkavat hyvinä kumppaneina, vaikka kaupunkien yhdistyminen on tällä erää hyllytetty.

AMMATTI

Vuosaaren täyttömäki on luontoparatiisi keskellä kaupunkia. Siitä on kiittäminen luontopuutarhuria.

06 TEEMA

16 REPPARI

10 DUUNISSA

26 TYÖHYVINVOINTI

World Design Capital -työyhteisön arjessa arki on parasta, design kuuluu kaikille ja tärkein työkalu on kahvinkeitin.

Hengitätkö raikasta ilmaa vai lentelevätkö homeitiöt ympäriinsä? Jos kroppa reagoi, on syytä tarkistaa sisäilman laatu.

14 TYÖ JA YMPÄRISTÖ

PALSTAT 04 Helsinki 180˚ 05 Uutiset 23 Haloo, mistä on kyse? 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Uusi duuni

Tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelma haastaa miettimään, miten asioita voi tehdä paremmin. Vastauksia halutaan toukokuun alkuun mennessä.

Pakilan työkeskus on ekotehdas, jossa käytetyt huonekalut ja jätepaperi saavat uuden elämän.

15 TYÖKALUT

Mitä kirjaamolle nyt kuuluu, kun palvelut muuttivat saman katon alle?

henki Helsingin

Kaupungin ruokakulttuurissa puhuttavat nyt luomu, lähiruoka ja hiilijalanjälki. Tässä maistiaisia kaupungin ruokapöytien äärestä.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Ilmestymisaikataulu

Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Nro 3 1.6. aineisto 4.5. Nro 5 26.10. aineisto 5.10.

Nro 4 Nro 6

31.8. 7.12.

aineisto 11.8. aineisto 15.11.

Lehti ilmestyy verkossa www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

stadi

365 22

KAFFELLA

Onko oma maa mansikka ja muu maa mustikka? Muuttuivatko ajatukset omasta virastosta kansainvälisen vierailun jälkeen?

LIIKKEELLÄ Henkilöstöliikunta viettää juhlavuottaan ja sen kunniaksi startattiin LiikuntaTsemppi!

PALVELU

Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Nyt on aika päivittää myös sen käyttöohjeet.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA

Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi,

Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström (pj), Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510,

www.kynamies.fi TUOTTAJA Maija Kajanto, maija.kajanto@kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2011 PAINOS 39 000 kpl 23. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Vs. maahanmuuttoasioiden johtaja Leena Pellilä pohtii maahanmuuton monimuotoistumista.

den tavoitteena on, että kotoutuminen ja työllistyminen tehostuvat. Kaikille tulijoille on tärkeää maahantulon alkuvaiheen sujuvuus, suomen kielen oppiminen ja työllistyminen sekä perheen toimiva arki maahantulon syistä riippumatta. Kevään aikana selkenee yhteistyössä sisäministeriön kanssa se, miten kotoutumislain mukana tulevat uudet palvelumuodot toteutetaan käytännössä.

Maahanmuuttajien osuus henkilöstössä kasvuun

PARHAILLAAN ON KÄYNNISTYMÄSSÄ sisäasiain-

PÄÄKAUPUNKISEUDUT OVAT eri puolilta maa-

ilmaa tulevien ihmisten, talouden ja kulttuurin solmukohtia. Myös Helsingissä väestönkasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon. Vuodenvaihteessa Helsingissä asui 63 500 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa. Muun kielisen väestön osuus on lähes 11 prosenttia kaikista helsinkiläisistä. MAAHANMUUTTO HELSINKIIN on vakiintunut ilmiö, mutta sen muodot ovat muuttuneet. 90-luvulla suuri osa muuttajista oli pakolaistaustaisia ja inkeriläisiä paluumuuttajia. 2000-luvun muuttajat tulevat pääosin perhesyistä, työn tai yrittäjyyden vuoksi. Merkittävä trendi on muuttajien taustojen, muuttoperusteiden ja elinolojen monimuotoistuminen. MITTAVA KASVU ON ollut myös opiskelun pe-

rusteella tulevilla. Metropolialueen korkeakouluissa opiskelee jo yli 6 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Nousu on ollut huima. Alueen ammattikorkeakouluissa kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat lisääntyneet 80 prosenttia ja yliopistoissa 50 prosenttia vuosien 2005– 2009 aikana. Seutu on myös koti monelle luovan ja tietointensiivisen alan kansainväliselle työntekijälle. KUN MAAHANMUUTTO on sekä lisääntynyt että

muuttanut muotoaan, myös lainsäädäntö uudistuu. Uusi kotoutumislaki tulee voimaan syyskuussa. Lakiin kirjattujen uusien toimenpitei-

ministeriön vetämä Osallisena Suomessa -kokeilu. Myös Helsinki osallistuu siihen yhdessä Espoon ja Vantaan kanssa. Painopiste on lasten ja nuorten sekä kotona lapsiaan hoitavien vanhempien kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä. Opintojen nivelvaiheessa olevia nuoria tuetaan toisen asteen koulutukseen siirtymisessä. Erityisesti pilotoidaan lukioon valmistavaa koulutusta sekä 16–17-vuotiaina maahantulleiden opetusta. Päivähoitoikäisten suomen kielen ja oman äidinkielen valmiuksia kehitetään omassa osahankkeessa. MAAHANMUUTTO AJOITTUU usein elämänvai-

heeseen, jolloin perustetaan perhettä ja hankitaan lapsia. Äitien on sovitettava yhteen pienten lasten hoito ja suomen kielen oppiminen. Huhtikuussa käynnistyy kotona lapsiaan hoitaville äideille tarkoitettu suomen kielen opetus. Sitä järjestetään leikkipuistoissa Malmilla, Pikku Huopalahdessa, Herttoniemessä ja Pasilassa. Äitien opiskellessa suomen kieltä lapsilla on omaa toimintaa. MYÖS HENKILÖSTÖPUOLELLA tapahtuu. Strategiaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että maahanmuuttajien osuus kaupunkikonsernin henkilöstössä kasvaa ja lähestyy maahanmuuttajien osuutta väestöstä. Nyt muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten työntekijöiden osuus on arviolta viisi prosenttia. Kevään aikana henkilöstöpäälliköistä koostuva työryhmä laatii ehdotuksensa siitä, kuinka rekrytointia, työyhteisöjen monimuotoisuutta, johtamista ja osaamista tullaan kehittämään tavoitteen saavuttamiseksi. Kyse ei siis ole vain määrällisistä tavoitteista, vaan laadullisista: miten palveluja tuotetaan siten, että ne kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla monenlaisten helsinkiläisten monimuotoiset tarpeet.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

teksti Maija-Liisa Kasurinen ja Maija Kajanto kuvat mari Hohtari

{ Helsinki 180° }

Kesän tunnelmaa on tarjolla veden äärellä. Kaupungin henkilöstön virkistyspaikoista Iso Iiluoto (kuvissa) säilyttää viehätyksensä vuodesta toiseen.

Loma aaltojen äärellä

evät on käsillä ja lomasuunnitelmat tekeillä. Kun veri vetää veden äärelle, kannattaa muistaa myös kaupungin kolme omaa virkistyspaikkaa, Vartiosaaren Kallioranta, Iso Iiluoto ja Nurmijärven Röykkä. Iso Iiluoto on hyväntuulinen kesäsaari, jonne voi mennä yksin tai perheen kanssa joko päiväretkelle tai useammaksi päiväksi. Majoitustiloja perhelomailua varten voi varata arkijaksoksi tai viikonlopuksi. Veneille on omat laiturit saaren pohjoisrannalla. Sauna lämpiää kuudesti ja kauppavene käy kahdesti viikossa. Kipinä ja Lettovilla taas kutsuvat Röykkään. Tunnelmalliset 1900-luvun alun hirsirakenteiset talot sijaitsevat kirkasvetisen Sääksjärven eteläpäässä. Kallioranta sijaitsee luonnonkauniissa Vartiosaaressa. Se on tarkoitettu työyhteisöjen ja henkilöstökerhojen päiväkäyttöön, kokouksiin ja virkistykseen. Laajasalon lähellä sijaitsevassa Kalliorannassa voi myös saunoa, pelata tennistä ja soudella. Jokainen kaupungin työntekijä voi varata näitä paikkoja ilmaiseksi. Kausi kestää toukokuusta syksyyn saakka. Sitkeän huhun mukaan yhdessä näistä lomapaikoista myös kummittelee. Elokuun pimeinä iltoina voi siis lomallaan tavata myös toisenlaisen lomanviettäjän. •

Helsingin henki | huhtikuu 2011

Varaukset huhtikuusta alkaen

• Iso Iiluoto, lomakausi 9.5.–11.9. Varaukset 10.4. klo 9–16, puh. 310 87 807 ja 310 78 516. • Vartiosaaren Kallioranta, lomakausi 3.5.–10.9. Varaukset 9.4. klo 9–15, puh. 310 87807 ja 310 78516. • Ison Iiluodon ja Kalliorannan varaukset 11.4. alkaen: ma-pe klo 13–17, puh. 310 87807. • Nurmijärven Röykkä, lomakausi 6.6.–28.8. Varaukset alkaen 14.3. alkaen klo 9–12, puh. 310 42703, jolloin huoneita voi varata joko ma–pe tai pe–su. > Tutustu lomapaikkoihin ja käytännön ohjeisiin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Virkistys- ja lomapaikat

uutiset

qrtwtug

Palvelukeskusten käyttäjät tyytyväisiä Helsingissä ■ ELÄKELÄISILLE JA TYÖTTÖMILLE tarkoi-

tettujen sosiaaliviraston palvelukeskusten toinen yhteinen asiakaskysely toteutettiin lokakuussa 2010. Kyselyyn saatiin 1 654 vastausta. Tulosten mukaan palveluihin oltiin yleensä tyytyväisiä ja niiden lisäämistä toivottiin. Vastaajista 82 prosenttia oli sitä mieltä, että palvelukeskustoiminta pitää aktiivisena ja virkeänä. Kaksi kolmannesta vastaajista oli löytänyt mielekästä tekemistä ja saanut uusia ystäviä tai tuttavia. Vajaa puolet vastaajista koki saaneensa uusia taitoja, harrastuksia ja ajatuksia. Henkilökuntaa piti 85 prosenttia ystävällisenä ja 77 prosenttia ammattitaitoisena. Iältään vastaajista 85 prosenttia oli yli 65-vuotiaita. Parantamisen varaa nähtiin olevan asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksissa,

joihin vain 36 prosenttia oli täysin tyytyväisiä. Kaikissa palvelukeskuksissa toimii käyttäjäneuvosto, mutta sitä piti itselleen tärkeänä vain aniharva. Kehittämistarpeita esitettiin runsaasti, ja ne liittyivät usein palvelujen ja tiedottamisen lisäämiseen. Palvelu on tarkoitettu helsinkiläisille eläkkeellä oleville tai työttömille henkilöille, jotka kaipaavat virkistäytymistä, yhteistoimintaa ja ennaltaehkäisevää kuntoutustoimintaa. > Lisätietoja: www.hel.fi/sosv

Palkkoihin korotukset toukokuussa ■ KUNTA-ALAN PALKKOIHIN tulee vappu-

na 1,2 prosentin yleiskorotus, joka maksetaan toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Toukokuun alusta maksetaan lisäksi kaikilla sopimusaloilla 0,8 prosentin pai-

Päivähoidolle hyvät arviot vanhemmilta Vanhuuseläkkeelle jäätiin myöhemmin

■ PÄIVÄHOIDON LAATUA KARTOITTAVA

asiakaskysely viime vuoden lopulla tuotti hyvää palautetta. Tulosten perusteella päivähoidossa olevien lasten vanhemmat olivat erittäin tyytyväisiä päivähoitoon. Lapsen hoitopaikka sai asteikolla 1–5 yleisarvosanan 4,49. Kaikki kyselyn tulokset paranivat edellisestä kyselystä. Erikseen tehtiin kysely päivähoidossa viime vuonna aloittaneiden lasten vanhemmille. Myös tästä kyselystä saatiin hyviä arvioita. Vastaajat olivat erittäin tai hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun päivähoitopaikan hakemisvaihees-

■ KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN määrä vä-

sa (80 %), tutustumisjaksoon ennen päivähoidon aloitusta (87 %), henkilökunnan tapaan vastaanottaa lapsi ja vanhemmat (90 %), tietoihin päivähoitopaikan toiminnasta (85 %) ja aloituskeskusteluun (86 %).

heni viime vuonna 542 hengellä, mikä johtui lähinnä organisaatiomuutoksista. Miesten ja naisten osuuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta ja koko henkilöstön 44,8 vuotta. Suurin ikäryhmä olivat 50-vuotiaat. Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuus kaikista palvelussuhteessa

kallinen järjestelyerä. Paikallisissa neuvotteluissa sovitaan erän suuntaamisen kriteereistä Helsingissä. Maksuun tulee lisäksi kertaerä, jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), teknisten sopimukseen (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvilla se on 100 euroa. Opetushenkilöstön virka- työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuuluvilla kertaerä on 140 euroa ja lääkärisopimuksen (LS) piiriin kuuluvilla 250 euroa.

olleista oli 5,1 prosenttia. Keskimääräisesti vanhuuseläkkeelle siirryttiin viime vuonna 62,5-vuotiaina. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on kasvanut noin 1,5 vuodella viiden viime vuoden aikana. Henkilöstöstä 72,4 prosentilla verotuskunta oli Helsinki. Helsinkirekry.fi:ssä oli haettavana 9 124 työpaikkaa, joista vakinaisia oli 2 793 ja kesätyöpaikkoja 2 972. Rekrytointisivustolla oli viime vuonna lähes puoli miljoonaa kävijäkertaa. Työpaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 135 514, joista kesätyöhakemuksia oli 47 750. Tiedot käyvät ilmi viime vuoden henkilöstöraportista, joka ilmestyy huhtikuussa ja on sen jälkeen saatavissa osoitteesta www.hel.fi/heke/julkaisut.

Työnantajavideo rekrytoinnin tueksi

Innovaatioihin tukea 3,5 miljoonalla

■ KAUPUNGIN REKRYTOINTI- ja esittely-

■ KAUPUNGIN INNOVAATIORAHASTOSTA

tarkoituksiin on valmistunut tuore video. Se esittelee kaupungin työpaikkoja ja kaupunkia työnantajana. Videota voi käyttää rekrytointikampanjoissa, -tapahtumissa ja -messuilla sekä oppilaitosyhteistyössä. Video on katsottavissa ja ladattavissa muun muassa henkilöstökeskuksen nettisivulla osoitteessa www.hel.fi/heke/julkaisut.

myönnettiin tälle vuodelle lähes 3,5 miljoonaa euroa investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen. Suurimmat summat saivat Forum Virium Helsinki, 800 000 euroa, ja terveyskeskuksen Terveellinen kaupunginosa -hanke, 700 000 euroa. Kaupunginkirjaston Kohtaamispaikka@lasipalatsi sai 375 000 euroa ja Stadi.TV 2010–2012 -han-

ke 300 000 euroa. Rahoitusta myönnettiin myös terveyskeskuksen Verkkoterkkari- ja Terve Helsinki -hankkeille. Kaupunki perusti innovaatiorahaston vuonna 2002 vahvistamaan Helsingin osaamista yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Rahastosta on myönnetty tukea tähän mennessä lähes 21,7 miljoonalla eurolla.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

■ Rauno Jarnila toivoo, että henkilöstöä saataisiin jatkossa yhä mutkattomammin sinne, missä sitä tarvitaan.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

teksti STIINA HONKAMAA kuvat KARI HAUTALA, JUHO KUVA ja TOMMI TUOMI

Tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelma on käynnissä. Tarkoitus on saada kehitettyä henkilöstön työtapoja mielekkääseen suuntaan – työhyvinvointia unohtamatta. Virastot tekevät esityksensä tuottavuutta parantavista toimenpiteistä toukokuun alkuun mennessä. Suunnitelmat ovat jo pitkällä esimerkiksi opetusvirastossa ja terveyskeskuksessa.

Kevään suuntana

TUOTTAVUUS

aupunginvaltuusto päätti tämän vuoden talousarvion hyväksyessään käynnistää tuottavuusja työhyvinvointiohjelman. Tavoitteena on, että vuonna 2012 palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna. Pääsyy ohjelmalle on jo pidempiaikainen julkisen talouden vaje. Taantumassa julkisen talouden ja kansantalouden menot kasvavat yhä. – On pakko löytää keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Yksi keino muiden joukossa on, että tuottavuutta lisätään ja palveluja tuotetaan pienemmillä panoksilla, sanoo strategiapäällikkö Marko Karvinen talous- ja suunnittelukeskuksesta. Hallintokuntien pitää tehdä esitykset tuottavuutta parantavista toimenpiteistä toukokuun alkuun mennessä. Suunnitelmat tehdään yhteistyössä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Niistä raportoidaan kaupunginhallitukselle. Isot virastot kuten opetusvirasto ja terveyskeskus paneutuvat tuottavuussuunnitelmiin päättäväisellä otteella. – Aina pitäisi tutkailla, mikä on järkevää ja mikä ei. Vanha totuus, tehdäänkö kerralla kunnolla vai samoja asioita moneen kertaan, pätee tässäkin. Nyt karsi-

taan päällekkäisyydet ja vaillinaiset tekemiset. Ohjelmasta hyötyvät loppujen lopuksi veronmaksajat, joilta palveluiden merkittävin rahoitus tulee. Kaupunkilaisten oikeus on saada mahdollisimman hyvä vastine verorahoilleen, opetustoimen johtaja Rauno Jarnila opetusvirastosta kertoo.

Työhyvinvointia unohtamatta

Ohjelmaan sisältyy myös työhyvinvointiin tähtääviä hankkeita. Tavoitteena on, että jokainen kaupungin työntekijä kokee oman työnsä merkitykselliseksi. Samalla turvataan myös henkilöstön jaksamista. – Tuottavuuden kasvu ei automaattisesti tarkoita, että työolot heikkenevät. Kun kaikki tietävät, mitä tehdään ja miksi, se edistää työhyvinvointia, Karvinen painottaa. >>

TUOTTAVUUS- JA TYÖHYVINVOINTI-

OHJELMA Hallintokuntien tulee tehdä esitykset tuottavuutta konkreettisesti parantavista toimenpiteistä 1.5. mennessä. Tavoitteena on, että vuonna 2012 palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna. ■

Ohjelma toteutetaan yhteistyössä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. ■

Ohjelmasta raportoidaan kaupunginhallitukselle. ■

”Vanha totuus pätee yhä: Tehdäänkö kerralla kunnolla vai samoja asioita moneen kertaan?”

Ohjelmaan sisältyy myös työhyvinvointiin tähtääviä hankkeita, joilla pyritään tasapainoon tuottavuuden ja työhyvinvoinnin välillä. Käytännössä esimerkiksi osastopäälliköt ovat käynnistäneet omissa yksiköissään pohdinnan, mitä tehostamistoimenpiteitä voidaan tehdä. ■

Henkilöstön edustajat ovat mukana virastojen johtoryhmän kokouksissa täsmentämässä esityksiä.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

■ Marko Karvinen tuntee tuottavuusja työhyvinvointiohjelman plussat ja miinukset. Nyt tarvitaan tekoja, ei puheita.

”Asiat voi tehdä edullisemmin, eikä työmäärä silti lisäänny. Hallinto- ja raportointityötä pitää vähentää ja pyrkiä eroon tyhjäkäynnistä.” – Ohjelmassa on viisaasti yhdistetty tuottavuus ja työhyvinvointi. Ne eivät ole erillisiä asioita, vaan tukevat toisiaan, terveyskeskuksen johtaja Matti Toivola sanoo. Tärkeää on miettiä, miten asiat voidaan tehdä toisin. – Asiat voidaan tehdä paremmin ja edullisemmin, eikä työmäärä silti lisäänny. Hallinto- ja raportointityötä pitää vähentää ja pyrkiä eroon tyhjäkäynnistä. Asiat tai asiakkaat eivät saa turhaan odottaa sellaisissa vaiheissa, missä ei tapahdu mitään, Karvinen valottaa. Kaikissa virastoissa on tehty paljon työhyvinvointiseurantaa. Mittaustietoa ei kuitenkaan saa jättää pölyttymään. Tulokset pitää nostaa pöydälle ja laittaa tii-

meissä mietintämyssyt päähän. – Mittaukset ovat vuosittaisia ja niiden seuranta on äärimmäisen tärkeää. Osastokohtaisesti voidaan katsoa, mihin toimenpiteisiin tulokset antavat aihetta. Työyhteisöjen toimivuus ja johtaminen ovat tässä hyvin tärkeitä asioita, Karvinen jatkaa.

Uusilla työtavoilla aikaa olennaiseen

Ohjelman toteuttaminen on konkreettista työtä. Esimerkiksi terveysasemilla on jo kehitetty erilaisia toimintaa tehostavia työtapoja. – Kaikilla terveysasemilla on otettu käyttöön työparimalli, jossa lääkäri ja hoitaja muodostavat kiinteän työparin. Tästä on saatu hyvää palautetta sekä henkilöstöltä että potilailta, Toivola kertoo. Myös sähköistä asiointia lisätään. Tavoitteena on vapauttaa henkilöstön aikaa itse työhön. Lisäksi esimerkiksi erilaiseen raportointiin käytettyä aikaa vähennetään hyödyntäen mukana kulkevaa tietotekniikkaa. – Kotihoidossa tavoitteena on välittömän asiakastyön osuuden lisääminen. Sen mahdollistamiseksi ollaan ottamassa käyttöön uusi toiminnanohjausjärjes-

Helsingin henki | huhtikuu 2011

■ Matti Toivola muistuttaa, että ohjelman toteuttaminen on konkreettista työtä. Hyvänä esimerkkinä toimii terveysasemien työparimalli.

Pieniä muutoksia nopeasti

KUN TYÖTAPOJA HALUTAAN kehittää,

Mitä mieltä olet tuottavuusja työhyvinvointiohjelmasta?

ovat ripeys ja johdonmukaisuus valttia. Liika itsekritiikki tai asioiden hauduttelu eivät vie eteenpäin. – Työyhteisöissä on oltava valmiina tekemään pieniä muutoksia nopeasti ja ennakkoluulottomasti. Kannattaa miettiä, miten toimintatapoja voidaan tehostaa ja tarttua rohkeasti toimeen, Marko Karvinen t Aina sanoo. t ova elma an sitä, j h o Matti Toivola kannustaa lähtemään liikkeelida daan iset ä voi tälla sesso t i o r m P le oman työn kehittämisestä työyhteisötasolla. ja a. ksi. ellisi anne aihe itseva til rjaamise ntaja, – Siitä muodostuu virastotasolla ja virastoll ko me on va iden n val jen rajatkin ylittävällä tasolla isoja asioita. Kaikmikä hdä asio lueelline te ki mukaan yhteiseen ja avoimeen kommunien, a sto ertan siaalivira M o o n kaatioon, Toivola kehottaa. s Ai Ei riitä, että asioita käsitellään johtoryhmissä. Esimiesten tehtävänä on oman tiiminsä motivointi. Jokaisella työntekijällä on oltava mahdollisuus kertoa omista toiveistaan. Kun kaikki avaavat nyt suunsa, vältetään jälkiviisastelu. – Tämä edellyttää avoimuutta ja keskustelua asioista työyhteisössä. Tärkeää on myös eri-ikäisten ihmisten johtaminen. Johtamisessa pitää olla herkkyyttä, Toivola sanoo. Karvinen korostaa, että henkilöstön osaamista ja ideoita pitää käyttää palveluiden tuottamisen kehittämiseen. – Sitä kautta pystytään innostumaan ja näkemään oman työn merkitys palveluissa ja verorahojen hyväksikäytössä. Loppujen lopuksi vain ihmiset, jotka työtä tekevät, tietävät, miten työn voi tehdä paremmin.

telmä, ja hoitajille annetaan hoitokäynnin kulun kirjaamista varten mukaan kannettavia tietokoneita. Raportointi voidaan tehdä myös matkapuhelimella, Toivola sanoo. – Sairaaloissa päivystyspotilaiden hoitopolku on yksi esimerkki toiminnan tehostamisesta. Tavoitteena on, että potilaat ovat tarvittavan hoidon kannalta oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jatkossa työntekijät pääsevät entistä paremmin keskittymään itse työhön. – Ohjelma on osa oman työn kehittämistä, jossa prosessit saadaan sujuvampaan malliin. Jos prosessit eivät toimi, se merkitsee jonoja. Tämä taas näkyy negatiivisena paineena ja palautteena.

Kiinni muutokseen

Kun mainitaan sanat tuottavuus ja tehostaminen, henkilöstön korvissa ne usein tarkoittavat samaa kuin työtahdin nopeuttaminen tai stressi. Tästä ei kuitenkaan välttämättä ole kyse. – Tuottavuus on positiivista toiminnan kehittämistä, Toivola toppuuttelee. – Ohjelma on henkilöstölle edullinen, kun se hoidetaan hyvin. Henkilöstövähennystalkoita ei ole tarkoitus järjestää, Jarnila tähdentää. Ohjelma mahdollistaa esimerkiksi henkilöstön siirron sinne, missä tarvitaan lisää voimavaroja. – Esimerkiksi eri-ikäisten lasten ja nuorten määrissä tapahtuu eri suuntaisia muutoksia. Lähivuosina päivähoito- ja alakouluikäisten määrät ovat kääntymässä kasvuun, kun taas yläasteen ja perusasteen jälkeiset ikäluokat kääntyvät laskuun, Jarnila sanoo. •

Kai se on hyvä asia. En kyllä ole toistaiseksi nähnyt mitään hyötyä oman työn kannalta. Petri Larmasuo kiinteistönhoitaja, Palmia

Periaatteessa näen ohjelman positiivisena mahdollisuutena. Olen niin kauan ollut kaupungilla töissä, että tiedän, että pitää mennä eteenpäin ja tällaisia muutoksia tulee. Saa nähdä, miten ohjelma toteutetaan käytännössä. Pakkohan sen on toimia. Ulla Pohja, hankintasihteeri, terveyskeskus

Teoria ja käytänt vät tällä ö eihetkellä Olen mie ollenka an koht ttinyt, m aa. sa, kuin iten näin tämäkin isossa p orukastalo on, mintaa voitaisii kehittää n oikeas . Selkeä kipupist ti toisti meillä eet. Odo on tiedo tan mie s sa ne lenkiinn tämä oh olla, mit jelma va e n ikuttaa. Jarkko R aitamo, v ahtimes tari, hallintok eskus

Helsingin henki | huhtikuu 2011

duunissa

teksti Ilpo Salonen kuvat Juho Kuva

Design on hyvää elämää Helsinki on ensi vuonna maailman designpääkaupunki. Sana tuo useimmille mieleen Aalto-maljakot, Marimekon kankaat tai Arabian astiat. Asian voi nähdä myös arkisemmin.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

WDC

Helsinki on maail man designpä äkaupun ki vuonn 2012. Vali a nnan tek i viime vu maailma onna n muotoil ujärjestö Nimitystä ICSID. tavoitteli 46 kaupu 27:stä ma nkia asta. Hels kumppan ingin eina han kkeessa Vantaa, E ovat spoo, Ka uniainen ja Lahti.

esign on kuin säätila. Se on päivittäin läsnä, mutta huomaamme sen vasta, kun se on erityisen huono tai harvinaisen hyvä, Pekka Timonen määrittelee. Kulttuurikeskuksesta lainassa oleva Timonen johtaa Helsinki World Design Capital 2012 -säätiötä. Hän korostaa, että juhlallisesta nimestään huolimatta teemavuosi on tarkoitettu jokaisen helsinkiläisen työkaluksi ja kanavaksi uusien ajatusten esittämiseen. – Kyse ei ole lennokkaista tavoitteista, jotka jäävät pelkiksi puheiksi. Haluamme, että hyvä design läpäisee koko arkisen elämän, hän painottaa. WDC-hanketta johtavassa toimistossa Aleksanterinkadulla työskentelee tänä vuonna 15–20 ihmistä. Johdon assistentti Pirre Kangaste pitää huolta koko porukan aikatauluista ja junailee tiedonkulkua. Hän kertoo, että hanke on lähtenyt rivakasti liikkeelle, ja aikataulu on tiukka. – Palavereja ja kohtaamisia on aamusta iltaan. Kahviautomaatti on toimiston tärkein työkalu, hän nauraa.

Parempia palveluja

Timonen muistuttaa, että hyvä design on tapa tehdä asioita tavalla, joka tuo laatua elämään. – Esimerkiksi palveludesign tarkoittaa, että virasto miettii, miten sen palvelujen käyttö tehdään helpommaksi asiakkaille, ja myös toteuttaa mietteensä käytännössä. Koko yhteiskunnassa on suunnaton tarve hyvälle designille. Hankepäällikkö Satu Lehtonen kertoo, että julkinen hallinto on alkanut kiinnostua design-ajattelusta, vaikka kaikkialla se ei vielä näy. – Pitää miettiä, millainen kokemus asiakkaalle syntyy, kun hän tulee esimerkiksi virastoon tai terveysasemalle. Tavoitteena on kuunnella asiakkaan kokemuksia ja tarpeita. Yhtä lailla hyvän designin pitäisi koskea tietokoneohjelmia, julkista liikennettä tai vaikkapa käyntiä kaupassa. – Haluamme, että ihmisten ääni kuuluu. Kaupungin työntekijät ja kaikki muutkin kaupunkilaiset voivat ehdottaa hankkeita ja tekoja, joilla elämää voi muuttaa paremmaksi. Toivomme, että eri alojen ammattilaiset kohtaavat ja kehittelevät asioita yhdessä eteenpäin, Lehtonen korostaa.

Kaikille avoin vuosi

NETTISIVUILTA WDC2012HELSINKI.FI löytyvät

ohjeet ohjelmaehdotuksen tekemiseen. Kuka tahansa voi ehdottaa tapahtumaa, hanketta tai tekoa. Designsäätiön henkilökunta ja sen käyttämät asiantuntijat tutustuvat kaikkiin ehdotuksiin ja miettivät, miten ne voisi toteuttaa. Jokainen ehdotus käsitellään luottamuksellisena.

Teemavuoden alueet: ■ Pirre Kangaste pitää WDCtyöyhteisön aikataulut tiukasti näpeissään. Kahviautomaatti on tällä hetkellä toimiston tärkein työkalu.

Teemavuoden työryhmä on asiantuntijoista koostuva porukka, jossa ylimääräinen hierarkkisuus olisi pelkkä painolasti. – Tärkeintä on keskinäinen luottamus ja toisen ammattitaidon kunnioittaminen. On oltava varma, että jokainen hoitaa hommansa ja kantaa vastuunsa. Ja tältä pohjalta työryhmämme toimiikin, Lehtonen mainitsee. Design on ikuista, mutta teemavuoden organisaatio puretaan, kun vuosi on ohi. – Vuoden 2013 alkupuolella on edessä yhteenvedon tekeminen ja loppuraportointi, ja sen jälkeen organisaatio puretaan. Siinä mielessä tämä on tyypillinen projekti, vaikka muulla tavalla kyse onkin aika ainutlaatuisesta hankkeesta, Timonen kertoo. • > Lisätietoja: wdc2012helsinki.fi

Maailmanlaajuinen vastuu – designin uusi rooli Teemavuoden tavoitteena on edistää elämisen laatua ja onnellisuutta. Designista ja muotoiluajattelusta halutaan muutoksen käynnistäjiä.

Uuden kasvun juuret Tavoitteena on etsiä tapoja, joilla talouskasvu tuottaisi yhä enemmän todellista, jokapäiväistä hyvinvointia. Embedded Design eli vapaasti käännettynä sulautettu suunnittelu tarkoittaa, että muotoilua voi soveltaa paitsi tavaroihin, myös palveluihin ja järjestelmiin. Muotoilun keinot ja käyttäjän tarpeet ovat alusta lähtien mukana suunnittelussa.

■ Satu Lehtonen muistuttaa, että design näkyy arjessa. Hyvän designin pitäisi näkyä muun muassa terveysasemilla ja julkisessa liikenteessä.

Laatua arkeen Ohjelmaehdotusta tehdessä on hyvä pitää mielessä seuraavia valintakriteerejä:

Muutoksen käynnistäjä

Kolmikko korostaa, ettei kyse ole vain ensi vuonna toteutuvasta hankkeesta. – Designvuosi ei ole palkintopokaali takanreunalla vaan jatkuvaa tekemistä ja liikettä. Haluamme olla mukana käynnistämässä uusia toimintatapoja ja yhteistyökuvioita. Teemavuosi on tärkeä osa koko pääkaupunkiseudun kehitystä ja osa sitä isoa virtaa, jolla asioita viedään eteenpäin tulevinakin vuosina, Timonen linjaa.

Avoin kaupunki – paremman elämän edellytyksiä kaupunkilaisille Ajatuksena on löytää innostavia tapoja, joilla asukkaat vaikuttavat elinympäristönsä kehittämiseen. Tähän liittyvät vaikkapa kaupunkiympäristö, yhteisöllisyys, kestävä kehitys ja asukkaiden tarpeisiin perustuva palvelujen uudistaminen.

■ Pekka Timonen haastaa kaikki mukaan uusiin yhteistyökuvioihin.

> Hankkeen tai tapahtuman yhteys designiin Liittyykö hankkeeseen esimerkiksi tapa tuoda esiin tai käyttää designia tai siihen liittyvää ajattelua: uusi keksintö, uraauurtava palvelumuotoilun ajatus, kaupunkiympäristöä uudistava ratkaisu tai teko? > Kansainvälinen vaikuttavuus Onko tapahtumalla kansainvälinen ulottuvuus? > Paikallinen vaikuttavuus Onko hankkeella merkittävä rooli paikallisesti, esimerkiksi koulun, korttelin, kaupunginosan tai koko seudun uudistumisessa? Vahvistaako se paikallista me-henkeä? Myös pieni on kaunista. > Ainutlaatuisuus ja omaleimaisuus Etsinnässä uusia, tuoreita ja ennennäkemättömiä sisältöjä ja omia oivalluksia. > Kestävä kehitys ja vastuullisuus Koko vuoden kantavana ajatuksena on vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta. > Lisäksi Työryhmä pohtii kokonaisuutta ja kohderyhmiä sekä tapahtumien ajankohtaa ja paikkaa.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

talous teksti SATU ALAVALKAMA kuvat KARI HAUTALA

Helsinki ja Vantaa jatkavat hyvinä kumppaneina, mutta eri kaupunkeina. Kaupunkien yhteistyö yhdistymisen valmistelemiseksi ei ainakaan tällä erää etene. Selvitystyön tuloksena opittiin kuitenkin paljon.

Naapurisopu

jatkuu

antaan kaupunginvaltuusto päätti tammikuun lopussa äänin 45–22 kaupunkien yhdistymiseen tähdänneen selvitystyön päättyneeksi. Helsingin valtuusto oli halukas jatkamaan hanketta, mutta lopputulos ei ollut yllätys. – Selvitystyö tuotti muhkean tietopaketin kaupunkien johtamisen, hallinnon ja palvelujen parhaista käytännöistä. Opimme toisiltamme paljon jo raportteja laadittaessa, ja tätä tietoa voimme nyt viedä eteenpäin virastoihin ja liikelaitoksiin, sanoo kaupunginsihteeri Anja Vallittu hallintokeskuksesta.

Vertailussa vahvuudet esille

Vallittu työskenteli ohjausryhmän sihteerinä koko puolitoista vuotta kestäneen hankkeen ajan. Hän lehteilee yhteensä yli 600-sivuista loppuraporttien pinoa. – Meillä oli ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella ja vertailla nykyisiä työskentelytapoja, tuottavuutta ja sitä, miten voimavarat on jaettu. Saimme räätälöityä selvityksen juuri omiin tarpeisiimme, ehkä ulkopuolista konsulttiselvitystä paremmin, sanoo Vallittu. Nyt keväällä selvityksen tulokset ovat lauta- ja johtokuntien arvioitavana. Syksyllä valtuusto käsittelee yhteenvetoa näistä arvioista. – Helsingin kannalta selvityksessä ja vertailussa on hyvää se, että näemme nyt selvemmin omat vahvuutemme ja parhaimmillaan myös kehityskohteemme, sanoo Vallittu.

Parhaat käytännöt hyödyksi

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo on sitä mieltä, että yhdistymisselvitys oli hyödyksi molempien kaupunkien organisaatioiden kehittämistyössä. Hän johti selvitystyössä henkilöstö-teemaryhmää. – Keskustelut sujuivat erittäin hyvässä hengessä. Vantaa on tuttu kumppani, ja yhteistyömme on avointa. Henkilöstöhallinnon perustietojen laskeminen kaupunkien järjestelmistä oli suuri urakka. Saimme kokoon paljon hyödyllistä tietoa, jonka avulla voimme nyt ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä, sanoo Tulensalo. Vantaan ja Helsingin henkilöstöhallinnot poikkeavat toisistaan. Vantaalla organisaatio on matalampi ja toimii suhteellisesti pienemmällä työntekijämäärällä. – Meidän kannattaa miettiä, löytyisikö Vantaan mallista Helsinkiin tehostuskeinoja. Nykyisellään esimerkiksi jokaisessa virastossa ja liikelaitoksessa on omat henkilöstöasioista huolehtivat henkilöt, sanoo Tulensalo. •

Mitä tästä opimme?

Helsinki–Vantaa-selvityksen antia Vantaan väestö nuorempaa Helsingissä asui 583 350 henkilöä vuoden 2010 alussa. Helsingin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla 0,6 prosenttia vuodessa. Vantaalla asui samaan aikaan 197 640 henkilöä, ja väkiluku on kasvanut 1,2 prosenttia vuodessa. Vantaan väestö on nuorempaa kuin Helsingin ja koko maan väestö. Pienten lasten ja 25–44-vuotiaiden osuus Vantaalla on suurempi kuin koko Suomessa. Helsingissä enemmän eläkeikäisiä ja yksinasuvia Helsingissä yksin asuminen on selvästi yleisempää kuin Vantaalla, missä puolestaan on enemmän lapsettomia pariskuntia ja lapsiperheitä.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

Helsinki–Vantaa-selvitys

2009

> Kesäkuu Helsingin ja Vantaan kaupunginvaltuustot päättävät selvittää mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat.

> Joulukuu Perustetaan teemaryhmät: toimintaympäristö, demokratia, sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistystoimi, maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö, kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut, henkilöstö ja kilpailukyky. Lisäksi perustetaan seuranta-, ohjaus- ja yhteistyöryhmät.

2010

> Maaliskuu Toimintayhteistyöryhmä laatii kuvauksen Helsingin ja Vantaan toimintaympäristön nykytilasta.

> Huhtikuu Teemaryhmien väliraportit valmistuvat. > Elokuu Teemaryhmien loppuraportit valmistuvat. > Joulukuu Helsinki–Vantaa-selvitys valmistuu kokonaisuudessaan.

2011

> 18.1. Vantaan kaupunginhallitus päättää äänin 12–5, että se ei esitä kaupunginvaltuustolle Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämisselvityksen aloittamista. Painavin syy torjumiseen on seudullisen eriarvoisuuden lisääntyminen.

> 31.1. Helsingin ja Vantaan kaupunkien kuntaliitokseen tähtäävän prosessin valmistelun jatkosta äänestetään kaupunkien valtuustoissa. Vantaan kaupunginvaltuusto toteaa äänin 45–22 selvitystyön päättyneeksi. Helsingin kaupunginvaltuusto äänestää hankkeen puolesta äänin 69–13. > 1.2.-> Seutuyhteistyö jatkuu muun muassa Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten, Helsingin lähikuntien sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n ja Helsingin seudun liikenne- ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymien välillä.

Vantaalla käytetään enemmän perusterveydenhuollon avohoidon palveluja Perusterveydenhuollon avohoidon peittävyys eli potilaiden osuus väestöstä oli vuonna 2008 Vantaalla 51 prosenttia, Helsingissä 47 prosenttia ja koko maassa yhteensä 61 prosenttia. Työllisyyskehitys molemmissa kaupungeissa suotuisa pitkällä aikavälillä Vuosina 2004–2009 työllisyyskehitys oli Helsingissä varsin suotuisa; työllisten määrä kasvoi kymmenellä prosentilla. Myös Vantaalla työllisyys kasvoi vuosina 2004–2007 mutta kääntyi loivaan laskuun vuonna 2008. Työttömyys on ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa huomattavasti yleisempää kuin kantaväestön. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on lähes kaksinkertaistunut Helsingissä ja kaksinkertaistunut Vantaalla.

Kuntademokratiassa ei suuria eroja Helsingissä ja Vantaalla ei ole suuria eroja kuntademokratiassa. 2000-luvulla kaupunkien kehitys on ollut samansuuntaista muun muassa äänestysaktiivisuuden eroissa sukupuolten välillä ja alueellisesti sekä kuntavaaliehdokkaiden ja valtuustopaikkojen välisissä suhteissa.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

työ & ympäristö teksti ja kuvat KATRI LEHTOLA

Pakilan työkeskuksessa toimii pieni ja tehokas ekotehdas. Toimistopaperia kierrätetään silppuna uusiotuotteisiin, sahanpurusta ja ylijäämäpuusta puristetaan lämpöä tuottavia brikettejä, ja nuhjaantuneille huonekaluille taiotaan uusi elämä.

PAPERIN

uusi elämä

yökeskuksen johtaja Sauli Solhagen tarkastelee tyytyväisenä naarmuista, nuhraantunutta puupöytää, joka nököttää yksinäisen näköisenä puutyösalissa. – Tuossa korjataan minulle uutta työpöytää. Kaiken ei tarvitse olla uutta, sanoo Solhagen. Kauaa ei pöydän tarvitse hävetä ulkonäköään, sillä keskuksen aktiivinen porukka on vain kahvitauolla. Kohta alkavat hihat ja hiomapaperit taas heilua.

Vanhassa vara parempi

Sosiaaliviraston alaisuudessa toimiva Pakilan työkeskus tekee konkreettisia ekotekoja. Käytetyn paperin kierrätyksen lisäksi keskus vastaanottaa virastojen ja liikelaitosten käytöstä poistetut huonekalut ja lajittelee ne kunnon mukaan. Kunnostuskelpoiset kalusteet otetaan työn alle, ja ne päätyvät edelleen kaupungin tarpeisiin tai vaihtoehtoises-

ti yksityisille asiakkaille. Toivottomat tapaukset puretaan osiin ja niiden raakaaineet kierrätetään. Huonekaluja on toimistotuoleista päiväkotikalusteisiin ja sairaalasänkyihin. Jopa leluja tuodaan kierrätettäviksi.

”Kuka vain voi tulla ostoksille. Kerran yksityinen päiväkoti sisusti tilansa täältä hankituilla huonekaluilla.” – Kuka tahansa voi tulla huonekaluostoksille varastomyymälään. Jokin aika sitten yksityinen päiväkoti sisusti uudet tilansa täältä hankituilla huonekaluilla, Solhagen kehaisee. Värejä ei ole kunnostuksessa säästelty. Varastossa uutta omistajaa odottavat

työtuolit ovat toinen toistaan pirteämmän näköisiä, toki on joukossa hillitympiäkin kappaleita. – Vanhemmat huonekalut on usein tehty alunperinkin laadukkaista materiaaleista, joten niiden korjaamatta jättäminen olisi täyttä tuhlausta, Solhagen kertoo.

Paperi hyötykäyttöön

Aivan omaa luokkaansa ovat työkeskuksen ”bravuurit”, puiset kuultomaalatut arkut ja uurnat. Tyylikkäät, ekologiset arkut valmistetaan liimapuulevystä, ja ne ovat täysin maatuvia. Pehmusteena käytetään paperisilppua, jota saadaan käytetystä kopiopaperista. Virastot ja liikelaitokset voivat siis toimittaa paperivuorensa työkeskukseen kierrätettäväksi. – Jotta silpusta tulisi kuohkeaa, paperin on oltava kovahkoa kopiopaperia, esimerkiksi sanomalehtipaperi ei kelpaa. Myöskään erityisen kirjavat paperit eivät pehmikkeeksi sovellu, Solhagen opastaa. Arkut ja uurnat valmistuvat sosiaaliviraston tarpeisiin, joka huolehtii vähävaraisten viimeisen matkan järjestelyistä. Kauniissa käsintehdyssä ekoarkussa kelpaisi epäilemättä kenen tahansa matkata. – Kyllä näistä on pidetty. Valkoinen väri ja mattapinta ovat monen mieleen, Solhagen sanoo. Silppuri on laulanut, sillä verhoomon seinään nojaa nytkin muutamia säkkejä kippuraista paperinauhaa. Telineellä viimeistelyä odottaa sileäpintainen vaalea kaunotar. Patja alkaa muotoutua, kun Ari Huhtamäki pudottaa ensimmäiset kaksi kourallista kuohkeaa paperisilppua puuarkun pohjalle. Kierrätys saavuttaa huippunsa, kun paperisuikaleet päätyvät arkun mukana lopulliseen leposijaansa. •

Työkeskuksen hyvät teot PAKILAN TYÖKESKUS TARJOAA erilaisia kuntoutumista ja työhön sijoittumista edis-

täviä palveluja. Työllistymistä tukeva työsuhteinen toiminta on palkattua ja kerryttää eläkettä. Kuntouttava työtoiminta taas on joko työttömyysturvan tai toimeentulotuin rahoitettua. Keskuksen kuntouttavaan työtoimintaan voi hakeutua palvelukeskus Duurin kautta ja muilta osin ottamalla suoraan yhteyttä kuntoutusohjaajaan. Vuoden aikana keskuksessa > > > >

kunnostetaan noin 12 000 huonekalua valmistetaan noin 800 arkkua ja uurnaa puristetaan keskuksen lastuista ja sahanpurusta brikettejä noin 14 000 kiloa työskentelee 103 ihmistä.

> Lisätietoa: www.pakilantyokeskus.fi, www.tuulimylly.info

Helsingin henki | huhtikuu 2011

työkalut teksti OUTI NIEMELÄ

■ Pakilan työkeskus tekee työtään, jotta kaupunki ei hukkuisi paperisilppuun. Paperisodan keskiössä työkeskuksen johtaja Sauli Solhagen.

Yhteinen kirjaamo

sujuvoittaa asiakirjahallintaa Kaupungin kirjaamopalvelut löytyvät nyt kaupungintalolta.

Muistilista paperin kierrättäjälle Työkeskus ottaa vastaan toimistopaperia silputtavaksi. > Paperin on oltava puhdasta ja pääosin valkoista tai vaaleaa. > Se ei saa sisältää arkaluontoista tietoa kuten henkilötunnuksia. > Keskukseen on mahdollista toimittaa myös valmista silppua. > Toimitettavan valmiin silpun ihanneleveys on 5–10 mm, pituus mielellään A4-mitta, noin 29 cm. > Työkeskuksen kuljetusautot ajavat säännöllisesti ympäri kaupunkia, joten kannattaa myös tiedustella, onko paperin tai valmiin silpun nouto mahdollista.

Osoite: P L 10 00099 H ELSINGIN KAUPUN KI Käyntios oite: Pohjoise splanadi 11–13 Avoinna: arkisin k lo 8.15–16 Sähköpo sti: helsinki. kirjaamo @hel.fi

aupungin asiakirjahallinto otti vuoden alussa harppauksen kohti yhtenäisempää toimintatapaa. Kun ennen kirjaamopalveluita antoi yhteensä 36 eri virastoa ja liikelaitosta, kirjaamopalvelut löytyvät nykyään yhden katon alta. – Tämä helpottaa suuresti asiakirjatyötä, sillä nyt kuntalaiset, viranhaltijat ja muut toimijat saavat saman kirjaamispalvelun yhdestä paikasta, kirjaamoesimies Sari Sohlberg iloitsee.

Saman katon alla

Kirjaamon läpi kulkee hallinnollinen posti, joka etenee päätöksentekoon. Tällainen posti tulee rekisteröidä, ja tämän rekisteröinnin ja eri asiakirjojen liikkeiden seurannan hoitaa kirjaamo. Yhdistyminen on merkinnyt myös asiakirjahallinnon yhdenmukaistumista. Kun ennen joka virastolla oli omat käytäntönsä, asia hoituu nykyään yhden ja saman sapluunan avulla. Tämä tuo mukanaan myös kustannussäästöjä sekä helpottaa tiedon saantia, hallinnoimista ja jakamista. Käytännössä kaikki asiakirjat muutetaan kirjaamossa sähköiseen muotoon ja lähetetään eteenpäin asianomaisille.

Ahjolla yhdenmukaisuutta

Yksi ja yhteinen

KAUPUNGIN KIRJAAMO sijaitsee kau-

pungintalolla. Kirjaamolla on lisäksi kaksi sivupistettä: yksi hankintakeskuksen asioille ja toinen sosiaaliviraston yksilöhuollon asioille. Kirjaamista vaativia asiakirjoja voi jättää kirjaamoon aina kaupungintalon ollessa avoinna, myös viikonloppuisin. Muita kirjaamopalveluita tarjotaan virka-aikaan maanantaista perjantaihin. Kaupungintalon alakerrasta löytyvät myös ilmoitustaulut virastojen ja liikelaitosten virallisille kuulutuksille. Myös kaikki viranhaltijoiden ja toimielinten viralliset pöytäkirjat ovat kirjaamossa nähtävissä. Kaikki kirjaamopalvelut ovat virastoille maksuttomia. > Lisätiedot ja kirjaamisohjeet Helmestä > Yhteiset palvelut > Kirjaamo

Lähitulevaisuudessa kirjaamistyö helpottuu entisestään, kun kaupunki siirtyy asianhoitojärjestelmä Ahjoon. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että jokainen asiakirja rekisteröidään sisään järjestelmään vain kertaalleen. Kirjaamossa on panostettu myös kirjaamista koskevan tiedon saantiin. Kaupungintalolle aiemmista kirjaamoista kootuilla kirjaamotyöntekijöillä on jokaisella oma erityistoimialansa, jonka asioissa he osaavat neuvoa eteenpäin. – Parasta palvelua meiltä saa, kun soittaa oman toimialansa palvelunumeroon. Näin saa aina langan päähän jonkun, joka on perehtynyt juuri kyseisen toimialan asioihin, Sohlberg sanoo. •

Helsingin henki | huhtikuu 2011

teksti KATJA PESONEN kuvat ARTO WIIKARI, MARJO TYNKKYNEN, KATRI LEHTOLA, KARI HAUTALA

Kaupunki on lähtenyt kehittämään ruokakulttuuria isoilla harppauksilla. Ruokalistalla halutaan nähdä yhä enemmän luomua sekä lisäaineettomia ja laadukkaita raaka-aineita. Puhtaasta skandinaavisesta ruoasta tehdään nyt Helsingin tavaramerkkiä.

Syömään! A

■ Koulun kasvisruokapäivä puhutti kovasti, mutta pinaattilätyt puolukkahillon kera maistuvat koululaisille yhä edelleen.

amun aurinko paistaa sisälle opetusviraston ikkunasta. Ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki asettaa pöydälle kupillisen kahvia ja levittää ympärille papereita, joissa kerrotaan ravitsevasta kouluruuasta. Kaikki tuntevat ympyrämallin, mutta kouluruuan tehtävä on myös kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Kasvisruokapäivä saapui kouluihin tammikuussa. Idean läpisaaminen kaupunginvaltuustossa ei ollut mikään läpihuutojuttu. Toinen puoli valtuutetuista puolsi vapautta valita, toinen viikoittaista kasvisruokapäivää. Valtuustoaloitteen pohjana oli ekologisuus. On tutkittu fakta, että kasvisruoka vähentää kasvihuonepäästöjä. Rintamäki soitti heti päätöksen jälkeisenä päivänä Palmialle ja laittoi pyörät pyörimään: jos kerran kasvisruokapäivä tulee, siitä on tehtävä loistava, eikä jäädä hämmästelemään. Kasvisruoan tilanne ei kuitenkaan ole ollut mitenkään huono: oppilaiden kouluruoan top 10 -listoilla ovat killuneet viimeiset kolme vuotta pinaattilätyt sekä pinaattikeitto. – Lisäksi ohrapuuro on niin suosittu, että jos se jäisi pois valikoimasta, porukka nousisi barrikadeille, Rintamäki nauraa. Tätä ennen tarjolla on ollut päivittäin yksi kasvisvaihtoehto, kasvisruokapäivänä kaksi. – Ruoat pyritään pitämään mahdollisimman lähellä tavallista valikoimaa. Jauhelihakastiketta vastaamaan tehdään kastike soijarouheesta, ja samaa voi soveltaa lasagneen ja makaronilaatikkoon. On kikhernekasvisrisottoa, kasvispyöryköitä, soijasuikalekastiketta sekä chili sin carnea, joka on soijaversio chili con carnesta, Rintamäki listaa. Hän on tehnyt intensiivistä kehitystyötä Palmian tiimin kanssa. Lokakuussa kahdeksan koulun oppilasraadit saivat antaa palautetta uusista, kehitetyistä kasvisruoista ja valita niistä mieluisimmat. Ruokalistalle päätyneitä annoksia maistatettiin päättäjillekin. Kaikki olivat positiivisesti yllättyneitä. >>

Helsingin henki | huhtikuu 2011

! n ä ä m ö y S Aitoa ja puhdasta

ltapäivä on käsillä. Nyt on välipalan paikka ja tilaa toiselle kupille kahvia. Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori istuu työhuoneessaan pienessä punatiilitalossa Kalasatamassa. Täältä käsin vastataan kaupungin kaikkien kauppahallien ja torien ruokatarjonnasta. Tukkutori on avainasemassa elinkeinostrategiassa, jonka päämääränä on kehittää Helsingistä eurooppalainen herkkukaupunki. Suomessa on Taulavuoren mukaan kaksi kasvavaa trendiä. Ensimmäinen niistä on nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa syntynyt vastarintaliike tehtailtua ja epäeettistä massatuotantoa vastaan. – He haluavat puhtautta, erilaisuutta, lisäaineettomuutta. Ihmiset ovat heräämässä aitouteen. Gourmet-ruoka on tullut mukaan kuvioihin; seurataan huippukokkien ohjelmia, kokeillaan erilaisia ruokia ja harrastetaan kokkausta. Toisen ryhmän mottona on ”nopeaa ja helppoa”. Heidän jääkaapistaan löytyy pika- ja valmisruokia. Niitä hamstrataan nyt enemmän kuin koskaan, mikä luonnollisesti vaikuttaa kauppojen tarjontaan. Miten sitten saada kansa kokkaamaan? Tukkutorin ideariihessä on mietitty muun muassa paikkaa, jonne ruuasta innostuneet voisivat kokoontua ruuanlaittoon. Siellä pidettäisiin kokkauskursseja, näyttelyitä ja tapahtumia, annettaisiin opastusta, tarjottaisiin reseptejä sekä terveys- ja ympäristötietoutta. Yksi tilan tarkoituksista on kannustaa perheitä vaikkapa viikonloppuisin kokkaamaan ja syömään yhdessä.

Luomua lapsille

ounasaika lähestyy. Nyt maistuisi lämmin tomaattikeitto nokareella vuohenjuustoa – luomuna tietysti. Kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että päivähoidossa vuoteen 2015 mennessä puolet tarjottavasta ruuasta olisi luomua. – Sen lisäksi, että pystymme vaikuttamaan ruokaketjun ekologisuuteen ja nostamaan laatua, valinnoissa korostuvat eläinten kasvattamiseen liittyvät eettiset arvot, valottaa ruokapalvelupäällikkö Erja Suokas sosiaalivirastosta. Luomusuunnitelma hyödyttää samalla koko kaupunkia. Kaupunki tilaajana on niin suuri, että se pystyy vaikuttamaan luomuruuan saatavuuteen perinteisellä kysynnän ja tarjonnan lailla. Lapsia on päiväkodeissa pienen kaupungin verran, noin 20 000. Luomutomaattien löytäminen keittoa varten jopa pienen lähikaupan hyllystä ei ole enää mikään ongelma. Kasviksia kyllä piisaa, luomulihan metsästäminen sen sijaan on kuin vaeltaisi labyrintissa. Ennen joulua kaupoissa myydään onneksi luomuporsasta. Mutta jos kaupoissa on vapaan kanan munia,

missä ovat niitä munineet kanat? Kalatiskiltä saa vain viljeltyä kalaa. Päivähoidon johtaja Satu Järvenkallas sosiaalivirastosta on tietoinen ongelmasta. – Juuri liha ja lihajalosteet ovat kaikkein haastavimpia löytää. Hankintakeskus on kartoittanut niiden luomuvalikoimaa, eikä tarjonta todellakaan ole kovin laaja. Oikeiden tuotteiden löytäminen vaatii vielä paljon työtä. Tuottajat on myös valittava niin, että yhteistyöllä on jatkuvuutta. Kaiken lisäksi luomutuotteiden hinnat ovat korkeat. Järvenkallas toteaakin, ettei suunnitelmaa voida toteuttaa ilman lisämäärärahoja. Muutoin kaupungilla on valmiina loistavat resurssit, sillä ruokapalveluosaamista ja asiantuntijoita on paljon.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

■ Lounashetki päiväkoti Merituulessa. Esiopetusryhmä Meriharakat tulee muiden päiväkotilaisten tavoin saamaan jatkossa lautaselleen yhä enemmän luomua.

Trendikäs Suomi

Siinä missä aasialainen ja välimerellinen ruoka ovat kokeneet suvantovaiheen, skandinaavinen ruoka, trendikkäästi sanottuna Nordic Kitchen, on noussut arvoonsa. Sen tiedetään olevan puhdasta ja terveellistä, selkeää ja yksinkertaista. – Skandinaavinen keittiö on lyönyt itsensä läpi viime vuosina. Oikeastaan pohjoismaisten raaka-aineiden käyttö ei ole niinkään pelkkä trendi, vaan enemmän pysyvä suuntaus, uskoo tukkutorin projektipäällikkö Ville Relander. Ville Relander muistuttaa, että Helsingissä on aina ollut hyviä toreja ja ruokahalleja. Nyt halutaan lisää ihmisläheisiä paikkoja, missä käydä ruokaostoksilla. World Design Capital -vuosi antaa potkua

Parantavia herkkuja

un aamuaurinko kiipeää Helsingin kattojen ylle, Töölön sairaalan henkilöstöravintolassa tuoksuu jo vastaleivottu leipä. Tämän sairaalan arjessa aivan erityisen ryhmän muodostavat palovammapotilaat. Heille ensisijainen hoitokeino on energia- ja proteiinipitoinen ruoka, jota kudoksia hajottavassa tilassa oleva elimistö kaipaa. – Palovammapotilaille tarjotaan enemmän proteiinipitoisia tuotteita, kuten lihaa, kalaa, broileria, makkaraa ja maitotuotteita. He syövät viisi kertaa päivässä ja sen lisäksi vielä välipaloja. Potilaista tuntuu kuin he söisivät koko ajan, hymyilee Töölön sairaalan ravitsemusterapeutti Helena Orell-Kotikangas. Laihduttajat kavahtaisivat nähdessään päivän menuun. Kiisseliin laitetaan kermavaahtoa, perunoiden sijaan lisukkeena on perunamuusia, sillä siihen saa ujutettua rasvaa ja maitoa. – Juustot ovat täysrasvaisia, heti aamusta saadaan kananmunia sekä leikkeleitä ja päivällisellä tarjotaan esimerkiksi pastavuokaa siinä missä muilla potilailla on keittoa, listaa ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi. •

kehittää Helsingin ruokakenttää ja tuoda kotimaista ruokaa esiin uusilla tavoilla. – Ruoka on helposti lähestyttävä asia kulttuurin alalta. Uskon, että tulemme näkemään mielenkiintoisia yhdistelmiä, kun ruokaa ja designia mietitään yhdessä, Relander toteaa. Kaupungin ruokapäivä on päätöksessään. On aika suunnistaa kotiin iltapalalle. Mitähän hyvää tänä iltana söisi? • ■ Lautaselle halutaan nyt skandinaavista ruokaa. Timo Taulavuori uppoutuu Hakaniemen hallin herkkuihin.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

luontokuvat JUKKA TOIVONEN

> Nimi: Jukka Toivonen > Ikä: 58 vuotta > Ammatti: Staran luontopuutarhuri > Perhe: 3 lasta > Koti: Fallkulla > Harrastus: Luonto ja blues > Motto: T’Aint nobody’s business if I do > Suosikkikasvi Vuosaaren täyttömäellä: Kataja

teksti ILPO SALONEN kuvat TOMMI TUOMI

{ erikoinen ammatti }

kuka

Vuosaaren kukkulan kuningas Luontopuutarhuri Jukka Toivonen Starasta työskentelee kirjaimellisesti näköalapaikalla. Vuosaaren täyttömäen laelta katse siintää kymmenien kilometrien päähän. Mäki on satoine kasvi- ja eläinlajeineen luonnonystävän paratiisi.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

ukka Toivoselle Vuosaaren täyttömäki on paljon muutakin kuin työpaikka. Kun nousee huipulle ja näkee sieltä avautuvan 360 asteen näköalan, mieli avautuu uudelle. – Täältä näkee Helsingin yli ja Vantaan Kasabergetin kallion, Porvoon öljynjalostamon ja Söderskärin majakan. Täällä on muuttolintujen kanssa samalla korkeudella, Toivonen kertoo. Vuosaarenhuippu on hyvä paikka havainnoida säiden vaihtelua: Vantaalla voi sataa räntää, kun Söderskärissä paistaa aurinko. Pilvirintamia tulee ja menee. – Samaan aikaan luonto on ihan jalkojen juuressa. Saatat törmätä sisiliskoihin ja huomata kettupoikueen, ja kesällä näet takuuvarmasti kyyn. Täällä voi aistia hyviä tuoksuja, kokea sumun, yöt ja aamut ja kuulla monenlaisia ääniä. Kun kesäiltana muualla on jo hämärää, huipulta voi nähdä vielä auringon. Jos on liikkeellä avoimin mielin, tästä kaikesta saa voimaa. Monet vuodet olen tänne kiivennyt, ja jokainen kerta on ollut ainutlaatuinen.

Elämäntyönä mäen kasvatus

Ympäristökeskus otti Toivoseen yhteyttä parikymmentä vuotta sitten ja kertoi, että Vuosaaressa on koetettu maisemoida kaatopaikkaa. Hankkeeseen kaivattiin apua, ja Toivosella oli kokemusta kukkaniittyjen perustamisesta ja hoidosta. – Tulin ajatelleeksi, että kaupungin rakennustöissä liikkuu suuria määriä puhtaita maa-aineksia, joiden avulla tänne voisi perustaa erilaisia kasvuympäristöjä. Toivonen laati alueelle suunnitelman, jolla maa-aines saatiin mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön. Kun Vuosaaren satamahanke pääsi vauhtiin, rekkakuormia alkoi kulkea tauotta. – Siirsimme monia kasvuympäristöjä sellaisenaan, esimerkiksi tervaleppä-saarnilehdon. Toimme tänne puiden kannot ja istutimme ne, ja nyt saarnet ovat jo viisimetrisiä. Olemme siirtäneet myös paljon metsien aluskasvillisuutta ja kivien päältä poistettuja kasvustoja, ja ne ovat jatkaneet täällä elämäänsä. Vuosaarenhuipun yli 60 hehtaarin alueelta löytyy niittyjä, kanerva-katajanummia, ruohikoita, lehtoalueita ja pensasvyöhykkeitä sekä ruderaatteja eli joutomaita. Alue on saanut lukuisia tunnustuspalkintoja, viimeksi tammikuussa kunniamaininnan Suomen paras maisemahanke -kilpailussa. Viisi vuotta sitten Maailman luonnonsuojelusäätiö IUCN

Tulevan kesän hankkeita on alueen lepakkokannan ja kolopesijälintujen tutkiminen. Toivosen pitkäaikainen haave on ollut myös selvittää, mitä kivilajeja Vuosaarenhuipun maastosta löytyy. Kiveä kun on kulkeutunut tänne kaikkialta kaupungista. – Olen ajatellut, että aluetta voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän esimerkiksi luonnosta kiinnostuneiden matkailijoiden käyntikohteena ja opetustarkoituksiin. Kunhan vain kaikki liikkuminen ja tutkiminen tapahtuu luonnon ehdoilla, hän korostaa. • > Lisätietoja, uutisia ja kuvia blogista http://vuosaarenhuippu.blogspot.com

gallup

LUE LISÄÄ AIHEESTA SIVULTA 26!

Millainen sisäilma työpaikallasi on? TOIMIIKO TUULETUS MOITTEETTOMASTI VAI OLISIKO JOTAIN PARANNETTAVAA? teksti OUTI NIEMELÄ kuvat ARTO WIIKARI

■ RAITA ETELÄVUORI sosiaalityöntekijä, sosiaalivirasto Toimistomme sisäilma on mielestäni kohtuullinen. Toisinaan on vähän liian kylmä. Emme pysty valitettavasti itse tuulettamaan, koska ikkunoita ei saa auki. Talvella voisi olla aavistuksen lämpimämpää. Olisi myös mukavaa, jos ikkunat saisi auki, niin tulisi raitista ilmaa sisään.

■ JOHNNY HAATAJA raitiovaununkuljettaja, HKL Yleensä raitiovaunun ohjaamossa on hyvä sisäilma. Ruuhka-aikoina on tosin usein ongelmia, kun pakokaasut pääsevät sisälle vaunuun. Välillä pysäkeiltä leijuu tupakansavu ohjaamoon. Uusissa raitiovaunuissa on miellyttävä työskennellä, vanhoissa vaunuissa voi toisinaan olla tosi kylmä talvisin tai vastaavasti kuuma kesäisin. Liikennesaasteiden suodattimiin voitaisiin panostaa vielä entistä enemmän.

■ VUOKKO HOTTINEN ostaja, opetusvirasto Olen tyytyväinen työpaikkamme sisäilmaan. Ilmastointi toimii meillä oikein hyvin. Kun se oli viime kesänä remontissa, heti huomasi vaikutuksen. Kesäisin on kyllä välillä ylipäänsä hieman liian kuuma. Myös alakerrassamme sijaitsevan hammashoitolan tuoksu pääsee välillä joitain kanavia pitkin meille saakka. Näissä olisi hieman parantamisen varaa, mutta pääasiassa ilmanvaihto pelaa meillä oikein hyvin.

■ ROLF WIDERCRANTZ oppilaskodin johtaja, sosiaalivirasto Toimipisteeni sijaitsee vanhassa kartanorakennuksessa Lohjalla. Siellä on tyypillinen vanhan rakennuksen sisäilma, eli talvella hieman vetoisaa ja kesällä aavistuksen liian kuuma. Toisaalta suuren huonekorkeuden vuoksi meillä on paljon happea ja ikkunan kun avaa niin hyvät maalaistuoksut täyttävät talon. Vanhan rakennuksen luonne täytyy ymmärtää ja toimia sen ehdoilla. Tiettyä sopeutumiskykyä siis tarvitaan.

nimesi Vuosaarenhuipun Suomen parhaaksi monimuotoisuutta edistäväksi hankkeeksi.

Luonto on ykkönen

Toivosen työhön kuuluu alueen jatkosuunnittelu ja suunnitelmien tiivistä toteuttamista puutarhatyöntekijöiden ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Tärkein periaate on, että luontoa kunnioitetaan. – Jos esimerkiksi polku alkaa kasvaa umpeen, emme raivaa kasvustoa pois vaan siirrämme polun toiseen paikkaan. Olemme myös tarkkoina, että linnuille, hyönteisille ja muille eläimille taataan luonnolliset elinolot.

■ Vuosaaren täyttömäki on kerännyt maata eri puolilta kaupunkia. Nyt mäellä viihtyvät niin ketut kuin kolopesijätkin. Staran työvaatteiden vihreä väri houkuttaa usein perhosia.

■ SAMI HILTUNEN rakennusmestari, rakennusvalvontavirasto Omassa huoneessani on ollut ihan ok huoneilma. Siltasaarenkatu 13:n huoneet ovat usein talvisin kylmiä ja kesällä kuumia. Ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Omalta kohdaltani en keksi parantamisen varaa, mutta koko viraston tasolla olisi tosiaan hieman säädettävää.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

kaffella teksti KATJA PESONEN kuvat JUHO KUVA

Ulkomailta ammentamassa Monissa virastoissa työntekijöillä on mahdollisuus tehdä lyhyitä vierailuja valitsemaansa ulkomaiseen kohteeseen. Ulkomaille viedään omaa osaamista ja tuliaisiksi tuodaan uusia ideoita, tietoa ja toisenlaista osaamista. Millaisiin asioihin kansainvälisellä vierailulla käyneet törmäsivät ja mitä haluttaisiin myös omalle työpaikalle?

SA:

> KESKUSTELEMAS

inen Yliarkkitehti Juha Pulkk a ost ast vir nta lvo rakennusva pola Sip a Irm a Toiminnanjohtaj ta ses uk nuorisoasiainkesk Tutkija Jari Harju kaupunginmuseosta ino Kirjastonhoitaja Mari He kaupunginkirjastosta.

> AIHE:

vaihto

Kansainvälinen henkilö

> PAIKKA: Kahvila Aalto

issä olitte kansainvälisessä henkilövaihdossa ja mitä lähditte sieltä hakemaan?

Rakennusvalvonnan yliarkkitehti Juha Pulkkinen kävi viime lokakuussa kahden viikon matkalla Zürichissä. Ensimmäisen viikon hän vietti rakennusvalvonnassa, toisen kaupunkisuunnitteluvirastossa. – Minulle oli tehty lukujärjestys, jossa riitti tekemistä aamusta iltaan. Sain osallistua mielenkiintoisiin projekteihin sekä keskustella virastopäällikön ja muutaman arkkitehdin kanssa. Irma Sippola, nuorisoasiainkeskuksen itäisen yksikön toiminnanjohtaja, oli

viikon Kentissä Englannissa. Nuorisotoimella on ollut aikaisemminkin yhteistyötä samaisen kaupungin kanssa. – Esimerkiksi meidän nuorisotyön arviointimalliimme on otettu mallia Kentistä ja kehitetty se Helsinkiin sopivaksi, kertoo Sippola. Kaupunginmuseon tutkija Jari Harju vietti viikon Luxemburgissa. – Meillä on yhteistyötä takana lähes 20 vuotta, joten tunnemme organisaation sekä sen työntekijöitä. Meillä on käynnissä myös yhteistyöprojekti, joten oli monta hyvää syytä lähteä henkilövaihtoon, hän sanoo. Kaupunginkirjaston Viikin toimipisteen kirjastonhoitaja Mari Heino oli viikon Tanskassa. – Olen ollut mukana työryhmässä, jossa pohditaan perheille suunnattuja palveluita. Tapa, millä tämä on Tanskassa hoidettu, oli yksi syy lähteä henkilövaihtoon Århusiin, Heino kertoo. Kansainvälisillä vierailuilla käyneet halusivat ennen kaikkea tutustua yleisellä tasolla työpaikkansa vastaaviin virastoihin toisessa maassa. Se toimii tehokkaana peilinä omalle työlle. Missä asioissa Helsingin kannattaisi ottaa mallia muilta?

– Zürichissä julkisella puolella maksetaan tarkoituksella parempaa palkkaa

Helsingin henki | huhtikuu 2011

■ Opintomatkojen kokemuksia ja näkemyksiä vaihtamassa (yläkuva) Irma Sippola, Jari Harju, Juha Pulkkinen ja Mari Heino.

kuin yksityisellä. Tällä tavoin he houkuttelevat pätevämpää porukkaa kaupungin palvelukseen. Mainitsin tästä henkilövaihdosta tekemässäni raportissakin. Jos Helsinki meinaa pärjätä jatkossa, palkkauksen on oltava kilpailukykyinen, toteaa Pulkkinen. Muut ovat samaa mieltä. Yhteinen mielipide on myös, että kaupungilta puuttuu kokeilunhalua ja rohkeutta toteuttaa lennokkaita suunnitelmia. Heino ottaa esimerkiksi Århusin kirjaston, jossa ihmiset uskaltavat käyttää luovuuttaan. – Siellä yksi työnteon tapa on kokeilla ja luoda erilaisia projekteja. Huomasin meidän Suomessa suhtautuvan ryppyotsaisesti tällaiseen ja asettavan jo lähtökohdaksi sen, että uuden projektin on pakko onnistua. Ongelmia mietitään jo etukäteen, Heino vertailee. Harju tunnistaa Heinon ajatukset. Suomessa erilaiset projektit tulevat monesti muun työn päälle, jolloin niitä aletaan helposti pitää rasitteina. – Luxemburgin kaupunginmuseo on pieni mutta todella innovatiivi-

loin niitä pystytään kehittämään entisestään. – Kentin nuorisotilat ovat kiinni perjantaista sunnuntaihin. Meillä taas keskeisenä ajatuksena on tarjota nuorille päihteettömiä vaihtoehtoja juuri viikonloppuisin. Väitän, että kun Kontulassa on viikonloppuisin 200 nuorta selvin päin, se näkyy koko alueen ilmapiirissä, toteaa Sippola. Pulkkinen näkee sveitsiläisen systemaattisuuden hitusen rajoittavana. – Sisältö arkkitehdin työssä on Zürichissä rutiininomaista, kun taas meillä työn sisältö on motivoivampaa. Me pystymme vaikuttamaan sisältöön itse, mutta Sveitsissä mennään tarkasti pykälien mukaan, hän kuvailee. Mitä matkalta jäi käteen ja mitä haluaisit tuoda omaan virastoosi?

Mistä Helsingin kannattaa olla ylpeä?

– Yhdysvaltalainen kollega esitteli meille, miten vanhoja, digitoituja karttoja voidaan tuoda yleisön nähtäväksi netissä. Ajattelin, että tuota on pakko kokeilla meilläkin, Harju sanoo ja suunnittelee vievänsä ajatusta eteenpäin. Pulkkinen kiinnostui Zürichin polkupyörien lainausjärjestelmästä. – Pyöriä pidetään vartioiduissa laivan konteissa, joista niitä saa hakea henkilötodistusta ja 20 frangin panttia vastaan. Kaikki on rahoitettu mainoksilla. Se on helppo tapa ja toiminut siellä 20 vuotta, joten miksei se toimisi meilläkin, Pulkkinen toteaa. – Luulen, että ylipäätään halu kehittyä ja kokeilla uutta olisi saatava kaikkien asiaksi. Tanskassa uuden ideointi ei ole pelkästään pomon ja muutamien innokkaiden harteilla. Joskus tuntuu, että meillä kehittäminen mielletään vain joidenkin yksiköiden tai ihmisten jutuksi, Heino sanoo ja jatkaa, kuinka Århusissa eri virastot tekevät tiivistä yhteistyötä. Århusin kaupunginkirjastoon tulee paljon ideoita muun muassa paikallisesta yliopistosta. – Tanska on virastomaailmassa edelläkävijämaa, jossa on paljon tutkimus- ja kokeilutoimintaa eri tahojen välillä. Tätä haluaisin meillekin, Heino kertoo. Sippola toivoisi yhteisöllisyyttä vankemmaksi osaksi nuorisotoimea. Se ei ole ihan helppoa. – Se tarkoittaisi sitä, että meidän olisi muutettava koko kansallinen asenne, sillä Britanniassa se on sisäänrakennettua. Meidän pitäisi esimerkiksi ensin opetella tervehtimään rappukäytävässä, hän heittää. •

Sippolan mielestä henkilövaihdon yksi hyöty on se, että oppii näkemään oman työpaikkansa vahvuudet. Sil-

> Kysy lisätietoja kv-ohjelmien hakumenenettelystä omalta esimieheltäsi.

”Henkilövaihdon yksi hyöty on se, että oppii näkemään oman työpaikkansa vahvuudet. Silloin niitä pystytään kehittämään.” nen. Se on perustettu vasta 1990-luvulla, joten sillä ei ole historian painolastia, eikä siellä toimita tietyn kaavan mukaan. Heillä on rohkeutta kokeilla vaikkapa perinteistä poikkeavia, keskustelua herättäviä näyttelyitä. Aiheita otetaan tästä päivästä tai ammennetaan historiasta ja esitellään nykypäivän valossa. Sellaista ei Suomessa hirveästi tehdä, Harju jatkaa. Sippola ihailee brittiläisten tapaa käyttää vapaaehtoisia toiminnan pyörittämiseen. – Halusin matkallani tutkia sitä, kuinka yhteisöllisyys leikkaa läpi yhteiskunnan. Esimerkiksi vapaaehtoistyöllä on Briteissä suuri merkitys. Vapaaehtoisia on paljon ja he voivat tehdä työtä vaikkapa vain pari tuntia viikossa, mutta se tukee organisaatioiden toimintaa.

HALOO mistä on kyse? Kansainväliset vierailut Vastaamassa kehittämiskonsultti Laura Kaartinen Oiva Akatemiasta.

Kerrotko lyhyesti, mikä on kansainvälinen vierailu. Kansainvälisellä vierailulla tai vaihdolla tarkoitetaan kaupunginhallinnossa tutustumisvierailua omaa työtä vastaavaan työhön ulkomailla. Kv-vierailu on hyödyllisintä tehdä yksin tai poikkeustapauksissa kaksi henkeä yhdessä.

Miksi kaupunki näkee tällaisen toiminnan tukemisen hyödylliseksi? Henkilöstökeskus ryhtyi vuonna 2007 tukemaan taloudellisesti virastojen ja liikelaitosten kansainvälisiä vierailuja. Tavoitteena oli saada uudenlaista tietoa, osaamista ja hyväksi havaittuja innovaatioita kaupunginhallintoon. Helsingin koon ja metropoliaseman takia vertailu-, ideoiden etsintäja oppimiskohteina toimivat erinomaisesti muut saman kokoluokan kysymysten kanssa askaroivat kaupungit ja organisaatiot.

Mihin maihin kansainväliset vierailut erityisesti suuntautuvat ja miksi? Viime vuonna keskushallinnon tukemat kansainväliset vierailut suuntautuivat kymmeneen Euroopan maahan sekä Yhdysvaltoihin. Suosituimpia maita viime vuosina ovat olleet Iso Britannia, Ruotsi, Tanska Saksa ja Espanja. Virastot ja liikelaitokset yleensä tietävät, missä maassa heidän toimialallaan on erityisen paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä annettavaa muille.

Kuinka pitkiä vierailut ovat? Jos vain muutaman viikon mittaisia, saako tässä ajassa oikeasti kuvaa vieraan maan ja kaupungin tavasta hoitaa asioita? Virastot ja liikelaitokset voivat määrittää itse, kuinka pitkiksi heidän kansainväliset vierailunsa ja vaihtonsa sovitaan. Lyhyem-

mistä, vain 1–3 viikon mittaisista vierailuista on mahdollista saada irti enemmän, jos ne suunnitellaan hyvin etukäteen kohdeorganisaation kanssa.

Kuka maksaa viulut? Vuosina 2007–2010 käytössä olleella keskushallinnon osarahoituksella katettiin matka- ja majoituskustannukset. Virastoille ja liikelaitoksille jäi vielä osa rahoitusta hoidettavaksi (esimerkiksi päivärahat). Tänä vuonna virastot maksavat itse kv-kustannukset. Tukemisen periaatteet voivat poiketa virastoittain toisistaan. Esimerkiksi sosiaalivirasto on avannut henkilöstölleen oman taloudellisen tuen haun kv-vierailuihin.

Tapahtuuko kansainvälinen vaihto työajalla vai täytyykö sitä varten käyttää esimerkiksi vuosilomia? Kaupungin keskushallinnon taloudellisesti tukemat vierailut oli tarkoitettu tehtäväksi normaalina työaikana.

Jos haluaa kansainväliselle vierailulle, miten pitää toimia? Kehen pitää ensimmäisenä ottaa yhteyttä? Vierailut nähdään yhtenä henkilöstön osaamisen kehittämisen keinona. Jos haluat kv-vaihtoon, ota ensimmäisenä yhteyttä omaan lähiesimieheesi.

Mitä työnantaja tai työntekijät itse kokivat saaneensa vierailuista? Viime vuonna vierailulla olleet pitivät selkeimpänä hyötynä työnantajalle niitä uusia, konkreettisia ideoita, joita tutustumiskäynneiltä tuotiin omille työpaikoille. Yksi kvvierailija kiteytti hyödyn seuraavasti: ’Työnantaja sai takaisin innostuneemman ja sitoutuneemman työntekijän!’

Helsingin henki | huhtikuu 2011

Kaupunki sosiaalisessa mediassa Apulaiskaupunginjohtajat bloggaavat ja terveydenhoitajat vastaavat nuorten kysymyksiin Facebookissa. Kaupunki esittäytyy jo useilla kymmenillä sosiaalista mediaa hyödyntävillä sivustoilla.

■ Leila Oravisto muistuttaa, että soitellen ei kannata lähteä sotaan. Kun oman yksikön näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa suunnitellaan, kannattaa varata riittävästi resursseja, jotta sivusto pysyy ajankohtaisena.

teksti TIMO NYKÄNEN kuva MARJO TYNKKYNEN kuvankäsittely NEEA LAAKSO

osiaalinen media on tullut jäädäkseen – myös kaupungin viestintään. Kaupungin ensimmäiset omat internetsivut avattiin vuonna 1995, ja sen jälkeen verkkoviestintä on kasvanut räjähdysmäisesti. – Yleisimmät sosiaalisen median välineet ovat olleet kaupungillakin käytössä jo pitkään. Jopa virtuaalimaailmoja on hyödynnetty, esimerkiksi työväenopisto on ollut mukana Second Lifessa ja nuorisoasiainkeskus Habbo Hotellissa, sanoo talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolla työskente-

levä verkkopalvelukoordinaattori Leila Oravisto. Parhaiten sosiaalisen median käyttö on Oraviston mukaan onnistunut erilaisten kampanjoiden yhteydessä, jolloin esimerkiksi Facebook ja Twitter ovat toimineet houkuttelevina sisäänheittosivuina kaupungin sivuille. – Myös esimerkiksi monilla kaupunginkirjaston yksiköillä on omia aktiivisia Facebook-faniryhmiä, joille sosiaalinen media on tärkeä viestintäkeino.

Kampanjasivuja ja faniryhmiä

Sosiaalinen media eroaa muusta vuoro-

Helsingin henki | huhtikuu 2011

vaikutteisesta mediasta siten, että sen sisältö on suurelta osin käyttäjien itse tekemää. Useat sadat palvelut, joista tunnetuimpia ovat Facebook, Twitter, YouTube, Wikipedia, Slideshare ja Second Life, ovat yleensä ilmaisia, mutta niiden käyttöehdot ja tietojen omistajuus ovat vastaavasti palvelun tarjoajan eikä käyttäjän päätettävissä. – Osa ihmisistä suhtautuu sosiaaliseen mediaan vähän samalla tavalla hehkuttaen kuten internetiin sen alkuaikoina. Silloin helposti unohdetaan, että sitä koskevat ihan samat säännöt kuin muutakin verkkoviestintää ja viestintää yleensä.

Kun lähdetään suunnittelemaan oman yksikön näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, kannattaa Oraviston mukaan varata ainakin riittävästi resursseja, jotta sivusto pysyy ajankohtaisena eikä sen ylläpitoa laiminlyödä. Tarjolla olevan sisällön tulisi olla niin mielenkiintoista, että käyttäjät haluavat myös palata sivuille tai suositella niitä kavereilleen.

Ammatin puolesta varuillaan

Oravisto sanoo itse pyrkineensä tietoisesti pitämään oman yksityiselämänsä poissa netistä, eikä hänellä ole Facebookissa ja Twitterissä kuin testisivut. Ammatti-

Kaupungin palveluja sosiaalisessa mediassa

Ohjeita sosiaaliseen mediaan

Facebookissa ja Twitterissä • Taidemuseo • Kaupunginmuseo • Kaupunginorkesteri • Kaupunginkirjasto • Matkailu- ja kongressitoimisto • Ympäristökeskus • Kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laituri • Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ovat mukana niin Facebookissa kuin Twitterissäkin.

Tee viestintäsuunnitelma Jos suunnittelet omalle yksiköllesi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, tee ensin aikataulutettu viestintäsuunnitelma. Määrittele ainakin viestinnän tarve sekä oikea väline ja pohdi, millaista aidosti kiinnostavaa sisältöä ja lisäarvoa juuri sosiaalinen media voisi tarjota.

Kampanja/tapahtumasivuja • World Design Capital 2010 • Rakennusviraston puistosivut • Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston Verkkoterkkari- ja Teinihelpperi-sivut • Nuorisoasiainkeskuksen Netari-hanke • Kaupunginkirjaston keskustakirjasto -kampanjasivut

Varmistu tietosuojasta ja -turvasta Älä käsittele kaupungin ulkopuolisissa sosiaalisen median välineissä tai tallennuspalveluissa salassapidettäviä tietoja. Huolehdi, ettei luottamuksellisia tietoja joudu vääriin käsiin. Yhteisöpalveluun perustettavan viraston tai laitoksen profiiliin on suositeltavaa ilmoittaa sähköpostiosoit-

Teksti- ja videoblogeja • Liikuntavirasto • Työväenopisto • Matkailu- ja kongressitoimisto • Pekka Saurin ja Tuula Haataisen videoblogit > Laajempi linkkilista löytyy Helmestä sosiaalisen median ohjewikistä osoitteessa Helmi > Yhteiset palvelut > Tietotekniikka > Tietotekniikan ammattilaisille > Verkkopalvelut

ja asiantuntijaroolissa esiintyminen on asia erikseen. – Ainoa palvelu, jota voin sanoa käyttäväni vähän enemmän, on LinkedIn. Ammattilaisverkoston kautta olen saanut samoja asioita seuraavilta kollegoilta muun muassa juuri sosiaalista mediaa koskevia vinkkejä, Leila Oravisto mainitsee. Tärkeää on myös noudattaa tietoturvan osalta samaa varovaisuutta kuin muussakin internetin käytössä. Haittaohjelmat saavat jatkuvasti kekseliäämpiä muotoja ja suoranaiset identiteettivarkaudetkin ovat mahdollisia. •

teeksi yksikön yhteiskäytössä oleva postilaatikko, ei yksittäisen työntekijän osoitetta. Älä myöskään käytä ulkopuoliseen järjestelmään rekisteröityessäsi kaupungin tietojärjestelmissä jo käytössäsi olevia käyttäjätunnuksia tai salasanoja.

”Osa ihmisistä suhtautuu sosiaaliseen mediaan vähän samalla tavalla hehkuttaen kuten internetiin sen alkuaikoina.”

Terkkarit teinien tukena Facebookissa NUORISOTYÖTÄ TEKEVILLÄ terveyden-

hoitajilla ja sosiaalialan ammattilaisilla on uudet, 13–18-vuotiaille suunnatut fanisivut Facebookissa. Verkkoterkkarit- ja Teinihelpperi-nimisiltä sivuilta nuoret saavat tietoa ja tukea omaan hyvinvointiinsa liittyvissä asioissa. Sivustolle voi jättää kommentteja ja kysymyksiä, joihin ammattilaiset vas-

Muista kenen nimissä esiinnyt Kaupungin työntekijän tulee osata erottaa yksityinen ja viranhaltijan rooli toisistaan vastattaessa esimerkiksi yhteisöpalvelussa esitettyihin kysymyksiin. Selkeyden vuoksi on suositeltavaa luoda kaksi eri profiilia ja käyttää viraston sivuilla virkaprofiilia. Muista myös, että yksityisen Facebook-profiilin jatkuva päivittäminen ei kuulu työajalla tehtäväksi. Markkinointitarkoituksiin ja asiantuntijatehtäviin sosiaalisen median käyttö on tietenkin sallittua ja suositeltavaakin. > Tarkempia ohjeita ja internetin käyttöä koskevat pysyväispäätökset Helmestä.

taavat arkisin klo 9–17. Fanisivuja ylläpitävät terveyskeskuksen Verkkoterkkari-hankkeen ja sosiaaliviraston Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) -hankkeen työntekijät. Fanisivuilta löytyvät linkit myös muille verkkosivuille (IRC-Galleria, Habbo Hotel, Demi.fi), joissa ovat läsnä nuorisotyöntekijä, terveydenhoitaja, poliisi, sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen hankkeet tekevät yhteistyötä nuorisoasiainkeskuksen valtakunnallista verkkonuorisotyötä koordinoivan Netari-hankkeen kanssa.

> www.facebook.com/verkkoterkkarit, www.facebook.com/teinihelpperi

Helsingin henki | huhtikuu 2011

työhyvinvointi teksti TIMO NYKÄNEN kuvat JORMA MARSTIO

Lähteet Sisäilmayhdistys ja Työsuojeluhallinto

Sisäilman laatu vaikuttaa olennaisesti viihtyvyyteen ja työtehoon. Pahimmillaan huono ilma näkyy lisääntyneenä oireiluna ja sairauksina.

Ilmalla

on väliä

skittääkö? Tuntuuko siltä, että happi loppuu tai kutiavatko silmät koko työpäivän ajan? Syy kannattaa selvittää, sillä se voi liittyä työpaikan sisäilmaan. Tunkkaisuus, hajuhaitat ja vetoisuus ovat tavallisimpia työpaikoilla koettuja sisäilmaongelmia. Liian korkea huonelämpötila aiheuttaa myös kuivuuden tunnetta ja voi osaltaan lisätä sairastumisriskiä. Sisäilmaongelmat liitetään usein kosteus- ja homevaurioihin, vaikka ne voivat johtua monista muistakin tekijöistä kuten ulkoilman laadusta, ilmastoinnin tehokkuudesta sekä ihmisten määrästä ja omasta toiminnasta. Olennaista on, että talon rakenteista sekä ilmanvaihtoja lämmityslaitteiden kunnossapidosta huolehditaan asianmukaisesti.

Kuntotutkimus selvittää

Herkkyys sisäilman epäpuhtauksille on hyvin yksilöllistä. Myös oireet ovat niin moninaisia, että altistuksen ja terveysongelmien välistä yhteyttä voi olla vaikea todentaa. Työpaikoilla kokemukseen sisäilmasta vaikuttavat lisäksi usein psykososiaaliset syyt, kuten yleinen tyytyväisyys työpisteisiin ja työilmapiiriin. Sisäilmaa on kuitenkin syytä epäillä ongelmien aiheuttajaksi, jos oireet näyttävät selvästi liittyvän rakennuksessa oleskeluun ja ne helpottuvat tai häviävät sieltä poistuttaessa. Erityisesti kosteusvaurioista kärsineissä rakennuksissa työskentelevät voivat altistua homeiden mikrobeille, ja heillä todetaan tavallista enemmän esimerkiksi hengitystieinfektioita, limakalvojen ärsytysoireita ja allergiaa. Jos rakennuksessa on sisäilmaongelmia, mutta siitä ei kuitenkaan löydy näkyvää hometta, kosteusvauriojälkiä tai homeen hajua, eikä rakennuksen historiassa tiedetä olleen kosteusvaurioita, voidaan harkita sisäilmaston kuntotutkimuksen tekemistä. •

Oireiletko sisäilman vuoksi? MIKÄLI EPÄILET terveydellisten oireidesi

johtuvan työpaikan olosuhteista, käänny työterveyshuollon puoleen. Niin sanottu SBS-oireyhtymä (Sick Building Syndrome) tarkoittaa joukkoa rakennuksessa koettuja oireita, jotka kehittyvät vähitellen ja jotka häviävät tai lievenevät muualla. Tyypillisiä oireita ovat:

> silmien, nenän ja kurkun ärsytysoireet > ihon ja limakalvojen kuivuus > ihottuma > väsymys > päänsärky > ylähengitysteiden lisääntyneet infektiot > yskä > kuorsaus > hengityksen vinkuminen > pahoinvointi > huimaus

Helsingin henki | huhtikuu 2011

■ Sisäilmaongelmat liitetään usein kosteus- ja homevaurioihin, vaikka ne voivat johtua myös ulkoilman laadusta ja tiloissa olevien ihmisten määrästä.

■ Jos työtiloissa on liian kuuma, se voi osaltaan aiheuttaa kuivuuden tunnetta ja lisätä sairastumisriskiä.

psykologi

Museohuvila uusiksi

Työterveyspsykologi Marjukka Hämäläinen miettii, onko ikä pelkkä numero.

KORKEASAAREN RANNAN TUNTUMASSA seisova

vuonna 1901 valmistunut keltainen huvilarakennus on kaunis ja idyllinen. Korean ulkokuoren alta todettiin kuitenkin pahoja sisäilmaongelmia, joista henkilökunta kärsi pitkään. Vanha rakennus pääsi viimein remonttiin, joka venyi kahden vuoden mittaiseksi. Nyt kymmenkunta eläintarhan asiakaspalveluyksikön työntekijää tyhjentelee jo viimeisiä muuttolaatikoita. Viereisissä työmaaparakeissa vietetty evakkoaika on vihdoin päättynyt. – Lähtökohta remontille oli yksinkertaisesti se, että talo ei enää ollut kelvollinen nykykriteerit täyttäväksi toimistorakennukseksi, sanoo eläintarhan kiinteistöyksikön johtaja, rakennusmestari Tapio Päiväniemi. Päiväniemen mukaan talossa työskennelleet valittivat varsinkin pahasta, viemärimäisestä hajusta. Sisällä oli myös kesällä liian kuuma ja talvella kylmä. – Täällä ei ollut aiemmin minkäänlaista ilmastointia, kun vanhat räppänätkin oli jostain syystä aikanaan laitettu pysyvästi umpeen. Kunnollisen koneellisen ilmastoinnin rakentaminen olikin yksi remontin tärkeimmistä hankkeista. Työolosuhteet kuntoon Lopullinen päätös remontista syntyi, kun katosta vuoti vettä sisään. – Siihen saakka olimme tehneet omin päin pieniä korjauksia ja muun muassa asentaneet jäähdytysjärjestelmän, mutta silloin tulimme tulokseen, että edessä on täydellinen remontti. Talon kaikki rakenteet katosta lattiaan avattiin ja erilaisia tutkimuksia tehtiin perusteellisesti lähes vuoden verran. Kosteusmittauksissa ei kuitenkaan ilmennyt mitään erityisen hälyttävää.

Talon tavoille – vai uutta osaamista kehiin?

■ Hyvästit huonolle sisäilmalle! Korkeasaaren historiallinen huvila remontoitiin ja ilmanlaatu parani. – Vakavia homepesäkkeitä ei löytynyt, ainoastaan hyvin pieniä pitoisuuksia sädesieniä. Henkilökunnan keskuudessa ei Päiväniemen mukaan ole tehty mitään järjestelmällistä kyselyä mahdollisista sisäilman aiheuttamista oireista, mutta ainakaan laajamittaista sairastelua ei ole tiedossa. – Kaikki mahdollinen on joka tapauksessa tehty työskentelyolosuhteiden parantamiseksi näissä puitteissa. Kun kyseessä on suojeltu museorakennus, ainoastaan katon muotoon ja julkisivuun emme saaneet kajota, mutta muuten kaikki on pistetty täysin uusiksi. > Lisätietoja ja ohjeet, jos epäilet sisäilmaongelmaa: Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Sisäilma

IKÄ ON SUHTEELLINEN KÄSITE myös työelämässä. 30-vuotias balettitanssija alkaa kolkutella eläkeikää, kun asiantuntijatehtävässä samanikäinen on auttamatta keltanokka. Työpaikoilla työkavereiden välinen ikäero voi olla lähes viisikymmentä vuotta. Nuorelle työntekijälle voi tulla halu kompensoida ikää jakkupuvun avulla, ja uunituore tutkintotodistus tuntuu äkkiä vain säälittävältä paperilta konkarin tietotaitoon verrattuna. Kokenut, iäkkäämpi työntekijä saattaa kokea yhtälailla epävarmuutta nuoren, intoa pursuavan kollegan rinnalla. Kumpi on valttia, koulusta hankittu alan tuore asiantuntemus vai vuosien saatossa kertynyt kokemus ja hiljainen tieto? Vallitsevan ajan ja kulttuurin vaikutusta ei sovi unohtaa. Moni vanhempi työntekijä on tehnyt nousujohteisen uran samalla työnantajalla, aloittanut apupojasta ja kivunnut johtajaksi saakka. 2000-luvulla nuoret hahmottavat työelämän projektiluonteisena: pätkä siellä, toinen täällä, välillä piipahdus ulkomaille ja sitten mahdollisesti uuden ammatin opiskelu. Nykypäivänä apupojaltakin vaaditaan kymmenien eri ohjelmistojen hallintaa, sujuvaa kielitaitoa ja esiintymiskykyä. TYÖELÄMÄN NUORI SUKUPOLVI tietää mitä haluaa. Työpaikalta

nuori odottaa kokemuksia ja viihtyvyyttä. Vastuuta hän kantaa lähinnä omasta työstään ja kehittymisestään. Palkka takaa toimeentulon, mutta rahan perässä harva juoksee, rikastua kun voi nykypäivänä osakekaupoilla tai vaikka nettipokeria pelaamalla. Työyhteisön konkareilla on arvokasta näkemystä työpaikan virallisista ja epävirallisista toimintamuodoista. Mietittäväksi jää, onko hyödyllistä opettaa nuoret työntekijät noudattamaan talon tapoja vai keskittyä muokkaamaan toimintaa dynaamiseksi ja uudistuvaksi. Lokerointi ei motivoi ketään: nuori ei halua epävirallista IT-vastaavan titteliä, eikä eläkeikää lähestyvä työntekijä koe itseään jämähtäneeksi. Miksi ei kiinnitettäisi huomiota asioihin, jotka ovat yhteisiä? Tutkimukset sekä arkikokemus osoittavat, että ihminen jaksaa työssä, jos työ koetaan mielekkääksi, siinä on vaikutusmahdollisuuksia ja siitä saa arvostusta. Sekä nuoret että vanhat työntekijät voivat uupua yhtä lailla. Arvottomuuden, tarpeettomuuden ja turhautumisen tunteet eivät palvele ketään. ERI-IKÄISTEN JA ERIPITUISEN kokemuksen omaavien henkilöiden

osaamisen hyödyntämiseen on herätty myös johtamistieteissä. Ikäjohtaminen tarkoittaa johtamista ja töiden organisointia ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta. Entä mitä jokainen työntekijä voisi tehdä yhteisen sävelen löytymiseksi? Tarvitaan avoin mieli ja aktiivisuutta, halua jakaa omaa osaamista ja hyviä käytänteitä. Lisäksi rohkeutta vaihtaa näkökulmaa sekä tietoisuutta omista ikään liittyvistä asenteista ja ennakkoluuloista. Yhdistetään siis vanhempien työntekijöiden kokemus ja viisaus sekä nuorempien uudet ideat ja tuore asiantuntemus. Tuloksena innovatiivisuutta, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. •

Helsingin henki | huhtikuu 2011

liikkeellä teksti OUTI NIEMELÄ kuvat TOMMI TUOMI

ylÖs sohvalta! Tänä vuonna kaksikymmentä vuotta täyttävä henkilöstöliikunta on kasvattanut tarjontaansa huimasti. Juhlavuoden kunniaksi henkilöstöliikunta tarjoaa myös paljon uutta. Työntekijöitä kannustetaan liikkumaan esimerkiksi LiikuntaTsempin myötä.

iikuntapalveluita tarjotaan nykyään yhä enemmän. Erilaisia lajeja löytyy spinningistä futsaliin asti. Mihin juuri henkilöstöliikunnalla tähdätään? Entä kuinka se erottuu muiden liikunnantarjoajien suuresta massasta? – Liikunta nähdään meillä nykyään hyvin kokonaisvaltaisesti: se on muutakin kuin fyysisen kunnon ylläpitämistä. Pyrimme tukemaan työntekijöiden jaksamista sekä työssä että vapaa-ajalla, kertoo Stadin kundi kondikseen -hankkeen koordinaattori Kaisa Laine. – Teemme yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Näin voimme ohjata toimintaamme henkilöstön tarpeita vastaavaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös ennaltaehkäisevien liikuntaryhmien perustamisen, jatkaa henkilöstöliikuntakonsultti Pilvi Heinonen. Henkilöstöliikunta on huomattavasti edullisempaa kuin monien yksityisten palveluntarjoajien valikoimat. Tämä on yksi henkilöstöetuuksista. – Moni liikuntajuttu palvelee myös työpaikkojen yhteisöllisyyttä, kuten vaikkapa jokavuotiseen petankkikisaan osallistuminen työporukan kesken, Heinonen sanoo.

Helpompaa ja vaativampaa

Henkilöstöliikunnassa panostetaan ensisijassa terveysliikuntaan. Niinpä osa tanssi-, peli- ja muista ohjatuista tunneista on matalan kynnyksen tunteja. Lähemmäs 80 erilaista ohjaustuntia sisältävästä liikuntakalenterista löytyy myös useita vaativampia tunteja. – Ikisuosikkien kuten vesijumppien ja joogan lisäksi meillä on aina käynnissä myös lajikokeiluja. Tällä hetkellä kokeilussa ovat spinning ja suuren suosion nopeasti saavuttanut zumba, henkilöstöliikuntakonsultti Eeva-Liisa Rautiainen kertoo.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

■ Oikea suora ja vasen koukku, nyt kuntoilemaan, sohvaperunat! Henkilöstöliikunnan Eeva-Liisa Rautiainen ja Kaisa Laine muistuttavat, että moni liikuntajuttu palvelee myös työpaikkojen yhteisöllisyyttä.

LiikuntaTsempin tavoitteena on liikkua vähintään 3 x 30 minuuttia joka viikko.

Tapahtumia ja taukoliikuntaa

Toiminnan oleellinen osa ovat myös erilaiset tapahtumat. Esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa järjestettävä UKKinstituutin kahden kilometrin kävelytesti tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden oman peruskunnon kartoittamiseen. Henkilöstöliikunnan vuosikalenteriin kuuluvat myös supersuosittu petankkiturnaus sekä Täysi Kymppi -tapahtuma. – Nykyään panostamme erilaisiin teemavuosiin ja hankkeisiin. Tällä hetkellä on käynnissä kaikenikäisiä miehiä liikkumaan kutsuva Stadin kundi kondikseen -hanke, Laine mainostaa.

Ja jos siltä tuntuu, liikunta onnistuu myös työpaikalla. – Helmi-intrasta löytyy videopätkinä taukoliikuntaohjeita. Näin voi työtuolista käsin pitää hetken virkistystauon ja vaikkapa venytellä niskaa ja selkää, Heinonen kannustaa. Joillakin työpaikoilla taukoliikunta on jo koko työyhteisön jokapäiväinen juttu, kun työporukasta valittu vertaisohjaaja vetää lyhyen taukoliikuntatuokion sovittuun aikaan päivästä. – Vertaisohjaajaksi voi ryhtyä kuka tahansa asiasta innostunut, Rautiainen kertoo. •

liikuntatsemppi > LiikuntaTsempin ideana on kannustaa liikkumaan aktiivisesti kolme kuukautta. > Lajin voi valita itse, pisteitä saa liikutun ajan mukaan: 30 minuuttia = 1 piste. > Tavoitteena on liikkua vähintään 3 x 30 minuuttia joka viikko. > Täytetty LiikuntaTsemppi-kortti tulee palauttaa 10.6. mennessä henkilöstöliikuntakonsulteille. Palautusosoite löytyy kortista. > Kaikki palautetut kortit osallistuvat palkintojen arvontaan – pääpalkintona Jopo ja lisäksi yllätyspalkintoja! > Tarkemmat tiedot LiikuntaTsempistä, liikkumisesta sekä tulostettava LiikuntaTsemppi-kortti löytyvät Helmestä! > Helmi > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta > LiikuntaTsemppi

poimintoja 20 vuoden varrelta 1991

Henkilöstöliikunta käynnistyy henkilöstöliikuntatapahtumassa Olympiastadionilla. Henkilöstöliikuntatoimintaa kutsuttiin aluksi Stadin kuntoklubiksi.

1996

Ensimmäinen Henkilöstöliikuntateemavuosi.

2000

Ensimmäinen koko kaupungin petankkikisa ja Kuntokisa.

2007

Vire-X -teemavuosi, johon sisältyi työmatkaliikuntakampanja, henkilöstöliikunnan ja työhyvinvoinnin suurtapahtuma Töölön kisahallissa sekä koko koko kaupungin Kuntokisa.

2009

Kunnon Kävelyn teemavuosi. Huomio kävelyn terveysvaikutuksiin muun muassa porraskävelykampanjan avulla.

2010–2012

Stadin kundi kondikseen -hanke, joka on suurin yksittäinen Kunnossa Kaiken Ikää -ohelman hanke. Tarkoitettu kaikille kaupungin töissä oleville miehille.

Helsingin henki | huhtikuu 2011

S U T I O M L I

U L U TA alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar sanna.k enterin l a k n a v Seuraa päivä on o t s i e n i a kuuta. 4. touko

HENKILÖSTÖLIIKUNTA

Keväisiä liikuntatapahtumia • 3.– 5.5. Rekkamieskiertue Stadin kundi kondikseen: Suomi mies seikkailee • 9.5. Suomi mies seikkailee, kuntotestitapahtuma kaikille Narikkatorilla • 7.5. Sählyturnaus Liikuntamyllyssä • 11.5. UKK-kävelytesti Eläintarhan urheilukentällä • 20.5. Petankkikisat Kaisaniemen kentällä • 8.6. Stadin Skaba -golfkilpailu Luukissa Lisätietoja Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822, Kaisa Laine, kaisa.mari.laine@hel.fi, puh. 310 87878 tai Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821. > Lisätiedot ja tapahtumien ilmoittautumisohjeet löydät Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta. KEHITTÄMINEN

OPPISOPIMUSKOULUTUS

Kehitä taitojasi ■ OLETKO HELSINGIN KAUPUNGIN palveluksessa toimistotehtävissä? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. Oppisopimuskoulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitoksessa. Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena: > Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Koulutus on tarkoitettu kaupungilla toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin 2 vuotta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Edupolin kanssa. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulutus alkaa 4.4. > Taloushallinnon ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa taloushallinnon tehtäviä hoitaville. Koulutuksen kesto on noin vuosi.

Koulutus toteutetaan yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana on 8–12. Koulutus alkaa syksyllä. > Taloushallinnon erikoisammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa talous- tai henkilöstöhallinnon esimies-, asiantuntija- tai projektitehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin vuosi. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana on 12. Koulutus alkaa syksyllä. > Lisätietoja opetusvirastosta: Merkonomin koulutus: oppisopimusneuvoja Tuula Nisonen, puh. 310 86772, tuula.nisonen@hel.fi ja koulutustarkastaja Virpi Heinonen, puh. 310 86871, virpi.heinonen@hel.fi. Taloushallinnon koulutus: oppisopimusneuvoja Tuula Nisonen, puh. 310 86772, tuula.nisonen@hel.fi ja koulutustarkastaja Tuula Kajaste, puh. 310 86695, tuula. kajaste@hel.fi. > www.oppisopimus.hel.fi

TYÖTURVALLISUUS

Ilmoita läheltä piti -tilanteista helposti ■ TYÖSUOJELUPAKKI ON uusi nettiohjelma uhka-, väkivalta- ja läheltä piti -tilanteista ilmoittamiseen. Viime vuosina kaupungin työntekijöille on sattunut noin 2 600 työtapaturmaa vuodessa. Tavoitteena on, että Työsuojelupakin avulla määrä vähenisi. Virastojen ja liikelaitosten tulisi ottaa ohjelma käyttöön viimeistään 30.6. mennessä. Työsuojelupakkiin pääsee Helmen Henkilöstö-sivun pikalinkeistä. Virastoja suositellaan lisäämään Työsuojelupakki oman Helmensä Sovelluksiin.

KOKOUKSET

Akavalaisten lomatuki ry:n kevätkokous 19.4.

■ KAUPUNKI ON MUKANA Vastuullinen kesäduuni 2011 -kampanjassa ja sitoutuu samalla hyvän kesätyön periaatteisiin, joita ovat muun muassa oikeudenmukaisuus, perehdyttäminen ja mielekkään työn antaminen nuorelle. > Kampanjan sivut Facebookissa: www.facebook.com/kesaduuni2011

■ SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS pidetään tiistaina 19.4. klo 18 Hiidenkiven koululla, Rajatie 7. Kaikki kaupungin palveluksessa oleva akavalaiset ovat tervetulleita. Ilmoittautumiset 15.4. klo 16 mennessä Kaarlo Kontrolle, kaarlo.kontro@hel.fi tai puh. 050 466 9658.

tapahtumia

Vastuullinen kesäduuni -kampanja

Pelastuslaitos laukkaa Finlandia-talolle ■ PELASTUSLAITOS JUHLII tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan, minkä kunniaksi kaupunkilaisille on järjestetty lukuisia luentoja ja tapahtumia. Lisää on tiedossa pitkin kesää ja syksyä, mutta yksi juhlavuoden kohokohdista nähdään toukokuussa. 10.5. Finlandia-talon lavalle nousee pelastuslaitoksen soittokunta. Juhlakonsertin kapellimestarina toimii Esko Heikkinen. Lavalla nähdään myös tunnettu solisti, jonka henkilöllisyys paljastetaan vasta itse tilaisuudessa. Konserttiin on yleisöllä vapaa pääsy. Liput voi saada rekisteröitymällä käyttäjäksi www.piletti.fi-sivustolla tai soittamalla palvelunumeroon 0600 13377 (1,71 €/min + pvm). Odotettavissa on rento ja letkeä musiikkielämys kaikille kaupunkilaisille! > Lisätietoja pelastuslaitoksen juhlavuodesta löytyy osoitteesta www.hel.fi/pel

Helsingin henki | huhtikuu 2011

Pekka Sauri

Ristikko nro 2/2011 Lähetä ristikon vastaussanat 4.5. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä! Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Edellisen ristikon oikea vastaus löytyy netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, www.hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Satu Villikka, Tuula Nummela, Kirsti Hämäläinen, Kirsi Laurikainen ja Keijo Saarni. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | huhtikuu 2011

Helsingin henki JU S J SI P A

kuva MARJO TYNKKYNEN

2011

”

Jaan tietoa, olen siis olemassa.”

huhti–toukokuu 2011

GoGo

9.3.–28.8.

NAISTEN HUONEET -NÄYTTELY

{ uusi duuni }

Tarkasti tarkastamassa

> KUKA Ulla Poutanen > AMMATTI Tarkastusinsinööri > TÖIHIN 7.12.2010 > TOIMIPAIKKA Rakennusvalvontaviraston rakennustekninen osasto Mitä tekee tarkastusinsinööri? Päätehtäviäni ovat rakentamisen luvanmukaisuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen. Työhöni kuuluvat rakennushankkeiden rakennustyönaikainen valvonta, aloituskokoukset, katselmukset rakennustyömailla, rakennusvalvonnan rakenneasiantuntijana toimiminen ennakkoneuvotteluissa, rakennesuunnittelijoiden kelpoisuuden arviointi ja rakennesuunnitelmien vastaanotto. Missä olit aiemmin töissä? Olin aiemmin töissä Vantaan rakennusvalvonnassa. Työtehtäväni eivät muuttuneet, kun vaihdoin Helsinkiin, mutta tapa tehdä asioita on jonkin verran erilainen. Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen rakennusvalvontavirastoon tuloa? Mielikuvani oli, että kaupunki on suuri työnantaja ja täällä henkilöstöasiat hoidetaan reilusti ja järjestelmällisesti. Millaista on rakennusvalvonta vuonna 2050? Mikä on muuttunut? Olisikohan silloin metropolirakennusvalvonta?

Helsingin henki | huhtikuu 2011

Rakennusvalvonnan rooli on enemmän ohjaava ja neuvova. Vanhaa rakennuskantaa korjataan edelleen, ja vuosien 2007–2017 energiatehokkuusmääräysten kiristämisestä johtuvia kosteus- ja homeongelmia tulee esiin. Onko rakennusvalvonta-sanalla mielestäsi hyvä vai huono kaiku ja miksi? Toisille hyvä, toisille huono. Nimi rakennusvalvonta voi johtaa ihmisiä harhaan, koska rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee itse huolehtia rakentamisen suunnittelun ja rakentamisen valvonnasta. Teetkö yhteistyötä muiden kaupungin virastojen tai liikelaitosten kanssa? Yhteistyötä muiden virastojen kanssa olen vasta aloittelemassa. Ensimmäisiä aluerakentamispalavereja on ollut talous- ja suunnittelukeskuksessa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Rakennushankkeisiin liittyvää yhteistyötä rakennusvalvonnalla on muun muassa pelastuslaitoksen, rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa. Mikä työssäsi on parasta, mikä pahinta? Parasta on toiminta ihmisten kanssa, kun saa nähdä, että heidän rakennushankkeensa onnistuvat. Pahinta on, kun omasta ohjauksesta huolimatta rakennetaan ensin ja suunnitellaan sitten. Suosikkipaikkasi Helsingissä? Espa ja Kauppatori. Kesällä Helsingin parhaita paikkoja ovat kahvilat ja meren rannat. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Malminkartanossa, töihin kuljen työtehtävien vuoksi omalla autolla, mutta aina kun voin, käytän junaa ja metroa.

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kertoo Sederholmin talolla tarinaa sukupuolten välisestä tasa-arvosta Suomessa. > www.hel.fi/kaumuseo

10.4.

VAIPPAKANSAN KARNEVAALIT Malmitalolla tarjoillaan toimintaa vauvoille ja taaperoille. Mukana meuhkaavat muun muassa Kurahousukirahvi ja kehtolaulukonsertillaan viihdyttävä Sari Kaasinen. > www.malmitalo.fi

13.4.–22.5.

HAUSKAN PIDOT -NÄYTTELY Opetusviraston nuorten työpajojen tuotteita katetaan esille Virka Galleriaan. Tarjolla on monipuolinen menu metalli- ja puutöitä, tekstiilejä, valokuvia ja videoita. > www.nuortentyopajat.fi

16.4.

KOKO PERHEEN PÄÄSIÄISPAJA Vuotalon galleriassa on mukavaa pääsiäistouhua koko perheelle. Askarrellen syntyvät pääsiäisaiheiset korut ja sarjakuvat. > www.vuotalo.fi

7.5.

HELSINKI CITY RUN 2011 Maan suurin maratontapahtuma juostaan, hölkätään tai kävellään taas kerran. > www.helsinkicityrun.com

18.–20.5.

STARA KUKKII TAAS TOUKOKUUSSA! Kesäkukkien myyntitapahtuma kaupunginpuutarhalla. Seuraa ilmoituksia Helmestä, http://helmi/stara.

3.6.

HELSINGIN HENKI 3/2011 ILMESTYY Aiheina muun muassa tietokeskuksen toiminta, lähisaariston helmet ja työpaikkakiusaaminen.