Helsingin henki 1/2016

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

020161 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU X

Kirjaston

o h l e v i l pe opastaa pelikulttuuriin

Tarkkaakin tarkempi tarkastusvirasto

kaffella 22

Johtamisjärjestelmä muutoksen alla

duunissa 10

teema 6

20

Kesätyöntekijä on osa työyhteisöä

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Kaupunki uudistuu

M

eille on tulossa uudistus, joka koskee kaikkia. Kaupungin johtamisraken­ teen lisäksi uudistuu koko kaupunkiorganisaatio, mikäli kaupunginval­ tuusto päättää, että uudistus tehdään. Uudistuksen tavoitteena on de­ mokraattisen päätöksenteon näkyminen selvemmin kaupungin johta­ misessa ja asukaslähtöisyyden ja tuottavuuden paraneminen kaupungin toiminnassa. Uudistus tulisi voimaan seuraavan valtuustokauden alusta 1.6.2017 tai vuoden 2018 alusta, jos kuntavaalit päätetään siirtää.

Muutos olisi suuri. Runsaan kolmenkymmenen viraston toiminnot koottaisiin isompiin toimialoi­ hin, joiden sisälle muodostettaisiin palvelukokonai­ suuksia. Niitä olisi vähemmän kuin nykyisiä viras­ toja. Jos uudistus päätetään tehdä, tarvitaan kaikil­ ta yhteistä ponnistelua, uudistuksen hyvää käsitte­ lyä, viestintää ja keskustelua työyhteisöissä, jotta se saadaan kaikin puolin hyvin toteutettua.

Keskustelulle, vuorovaikutukselle ja uuden kehittämiselle luo hyvän pohjan se, että kaupungilla ei muutosten yhteydessä irtisanota ketään toiminnallisista tai tuotannolli­ sista syistä. Tarvittaessa ihmisiltä edellytetään kuitenkin valmiutta siirtyä tehtävästä toi­ seen. Moni jatkaa silti entissä tehtävissään. Kun muutoksen valmistelu etenee, käydään henkilökohtaiset keskustelut niiden työntekijöiden kanssa, joiden tehtäviin tai asemaan muutos vaikuttaa olennaisesti.

Tärkeää on, että ihmiset ovat uudistuksen kaikissa vaiheissa hyvin informoituja ja tie­ tävät, mitkä ovat sitä koskevien päätösten vaikutukset kaupungin organisaatioon, toi­ mintaan, palveluihin ja omaan tehtävään. Tavoitteena on, että henkilöstö on sitoutunut ja motivoitunut uuden organisaation mukaiseen toimintaan.

Uudistuksen etenemisestä viestitään laajasti ja koko ajan. Viestintä kuuluu niin joh­ dolle, viestinnän asiantuntijoille kuin esimiehillekin. Käytännössä kaupunkitasoista viestintää hoitaa kaupunginkanslian viestintäyksikkö. Virastojen viestinnät saavat tu­ kea kaupunkitasoisesta viestinnästä ja huolehtivat oman viraston hyvästä viestinnästä.

Esimiehet eri organisaatiotasoilla ovat avainasemassa avaamassa muutosta ja sen vai­ kutusta omaan työyhteisöön, ja heille järjestetään avuksi muutostukea ja viestintä- ja esi­ tysmateriaalia. Esimiesten johdolla muutoksiin liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti ja selvitetään henkilöstöä mahdollisesti askarruttavat kysymykset.

Uudistuksen materiaali kootaan Kaupunki uudistuu -sivustolle Helmeen. Helmen uu­ tiset seuraavat asiaa kaiken aikaa. Helsingin Henki kertoo joka numerossa uudistuksen etenemisestä ja avaa, mitä uudistus tarkoittaa eri organisaatiotasoilla ja päätöksenteko­ järjestelmässä.

Vaikka muutos on toteutuessaan iso, kaupungilla on kuitenkin osaamista, tahtoa ja voimavaroja sen onnistuneeseen toteuttamiseen.

Tämän numeron pääjuttu esittelee uudistuksen tämän hetkistä tilannetta. Kaupun­ ginvaltuusto käsittelee uudistusta ensi viikolla 16.3. Seuraa Helmen uutisia.

,,

kuva TUOMO HÄYRINEN

Kaupungilla on osaamista, tahtoa ja voimavaroja uudistuksen onnistuneeseen toteutukseen.”

// vinkki Salainen stadilainen KUN SUOMENLINNAN KUNINKAANPORTISTA katsoo itään, aivan kiven-

heiton päässä näkyy metsittynyt ja hiljainen Vallisaari. Sotilaskäytössä vuosisatoja ollut saaripari, Vallisaari ja Kuninkaansaari, on ollut suurelta yleisöltä piilossa pitkään. Kasvillisuus on haudannut hylättyjä rakennelmia, ja rakennukset ovat saaneet lahota rauhassa.

– Saarten polut, linnakepihat ja vallit olivat kasvaneet umpeen.

Tiheä kasvillisuus tukahdutti ketojen lajistoa, vaurioitti rakenteita ja peitti historialliset näkymät, kertoo Metsähallituksen projektipäällikkö Minttu Perttula.

Vallisaaren lajien määrä on Helsingin saariston runsain, ja saari onkin luontoarvoltaan Helsingin arvokkain.

Toukokuun puolessa välissä saaret aukeavat yleisölle, kun lauttaliikenne Kauppatorilta Vallisaareen alkaa.

Saaria on siistitty vapaaehtoisvoimin luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen ja turvallisuutta parantaen suojelubiologin ohjeistuksella, mutta vielä on paljon tehtävää. Siksi Vallisaaren eteläpuolelle ei vielä pääse. Saaret ovatkin kuin salaisuus, joka aukeaa helsinkiläisille pala kerrallaan.

Saarten nähtävyysreitillä luonto vaihtuu vehreästä lehdosta karuiksi kallioiksi ja aavaksi ulapaksi, ja samalla ääni- ja tuoksumaisemat tarjoavat paljasjalkaisillekin stadilaisille ainutlaatuista koettavaa.

Lue lisää saarista: julkaisut.metsa.fi > Kirjoita hakukenttään Vallisaari > Näytä Reittilautan aikataulut: jt-line.fi > Vallisaaren aikataulu

Uudistuksen sivusto rakennetaan Helmen Yhteisiin palveluihin > Kaupunki uudistuu.

Sivustoa täydennetään ja päivitetään uudistuksen valmistelun ja päätöksenteon myötä.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa omalle palkka-asioiden hoitajalle tai palkanlaskijalle.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 2 18.5. Nro 3 5.10. Nro 4 8.12.

Aineistopäivät 27.4. 16.9. 17.11.

2

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

sisältö

06 teema

Valtuusto päättää, siirtyykö Helsinki pormestarimalliin.

14 ympäristö

Ympäristökeskuksen perustama, kaikille avoin ilmastoverkosto kutsuu työntekijöitä mukaan ilmastotyöhön.

15 työkalut

Helinä on kaupungin ideoiden pankki ja yksi vaikuttamisen kanavista.

20 ammatti

Heikki Marjomaa on toistaiseksi ainoa kirjaston palveluksessa oleva, peleihin keskittyvä palvelukoordinaattori Suomessa.

asukas

24

Helsingin malli levittää kulttuuria ja taidetta kaupunginosiin. Jakomäessä valmistellaan nuorten paikallista kulttuuritapahtumaa.

22 kaffella

Kesätyöntekijät tulevat! Lue vinkit hyvään perehdyttämiseen ja siihen, että nuori viihtyisi työssään muiden joukossa.

26 hyvinvointi

Uudet tyhyhankkeet parantavat työhyvinvointia tuorein tavoin.

32 uusi duuni

Michel Moussa parantaa potilaita Kivikossa.

10

duunissa

Tarkastusvirasto pöllyttää käsityksiä, joita tiukkailmeisiin reviisoreihin on liitetty historian aikana.

16 reppari

Mikä työssä kuormittaa? Eri alan työntekijät kertovat ja asiantuntijat antavat vinkit kuormituksen vähentämiseksi.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

liikkeellä

28

Istahda kotisohvalle ja anna HKO:n viedä sinut musiikin maailmaan.

Outi Pitkänen kertoo, miten se tapahtuu.

12 hanke

Rakentamisen ruusu -palkinto kahdelle hienolle rakennukselle.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh.

310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2016 Essi Eranka, Jussi Karmala, Aune Hulkkonen, Heikki Mäntymäki, Jussi Kaisjoki, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2016 PAINOS 37 500 kpl 28. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

3

kuva COMMA IMAGE OY

uutisia Lyhyesti ■■ ELINA SILTANEN ALOITTI Tukkutorin toimitusjohtajana maaliskuun alussa. Siltanen on toiminut vuodesta 2012 lähtien erityisasiantuntijana kaupunginkanslian elinkeino-osastolla. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa kaupunginorkesterin intendenttinä ja Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtajana.

■■ KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ SAA henkilöstökortilla 25 prosentin alennuksen liikuntaviraston Itäkeskuksen, Latokartanon, Liikuntamyllyn, Maunulan, Töölön kisahallin A-puolen ja Yrjönkadun kuntosaleilta aikuisten 10 kerran sekä 30 ja 120 päivän kuntosalikorteista.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Alennuksella kuntosalille

Brändityölle vauhtia ■■ KAUPUNGINHALLITUS SAI TAMMIKUUSSA raportin brändityön vaiheesta ja antoi eväitä jatkovalmistelulle. Brändikonseptia varten haastatellut asiantuntijat sekä pohdintoihin osallistuneet asukkaat, opiskelijat, matkailijat ja yrittäjät näkevät 2020-luvun Helsingin kaupunkina, jossa vaikutetaan merkittävien ongelmien ratkaisemiseen ja rakennetaan yhdessä maailman edistyksellisintä arkea.

Konseptissa Helsingin tavoitteena on olla tunnettu elämänlaadustaan, puhtaan teknologian ja digitalisaation roh-

keista kokeiluista sekä innovaatioista, jotka muuttavat maailmaa ja luovat hyvinvointia. Kaupunki haluaa rakentaa sujuvaa ja turvallista arkea, jonka mahdollistavat maailman huippuluokkaa olevat peruspalvelut. Asukkaille jää aikaa ja energiaa osallistua ja luoda myös itse uutta kaupunkikulttuuria.

Helsingissä erilaiset vastakohdat kaupunki ja luonto, syke ja rauha sekä tiede ja taide luovat yhdessä uutta urbaania energiaa. Se synnyttää vetovoimaista ja omaperäistä kaupunkikulttuuria sekä ainutlaatuisia tapahtumia.

Viime kesäkuussa aloitettu, strategiaohjelmaan perustuva markkinointi- ja brändityö valmistuu valitun brändikonseptin pohjalta kevään aikana. Siinä määritellään, mitä Helsinki kaupunkimarkkinoinnilla tavoittelee, mitkä ovat markkinoinnin ydinviestit sekä miten ja millä keinoin markkinointia toteutetaan seuraavien vuosien aikana.

■■ KAUPUNGILLA ON TARJOLLA liikunnan lisäksi monipuolisia henkilöstöetuja, kuten oma pankki Henkilöstökassa, virkistyspaikkoja, työsuhdeasuntoja sekä työsuhdematkalippuetu. Kaupungin henkilöstökorttia näyttämällä pääset edullisesti teatteriin tai uimaan ja saat alennusta useista eri liikkeistä. Pidä henkilöstökortti aina mukana.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut

Mikä muuttuu eläkeuudistuksessa?

■■ ENSI VUONNA VOIMAAN tuleva eläkeuudistus nostaa muun muassa eläkkeen alaikärajaa ja muuttaa eläkkeen kertymistapaa. Nykyjärjestelmä on voimassa kaikilta osin kuluvan vuoden loppuun saakka.

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

4

Ilmoittaudu Kevan järjestämään infotilaisuuteen osoitteessa keva.fi > Tapahtumat > Kevan eläketietoiskut henkilöasiakkaille. Tilaisuus pidetään 18.5. klo 18–20 Kulttuuritalolla.

■■ Mikä on Työsuojelupakki?

Työsuojelupakki on järjestelmä, johon kirjataan kaikki kaupungilla tapahtuvat työtapaturma- ja työturvallisuuspoikkeamailmoitukset sekä vaarojen arvioinnit.

Pakkiin pääsee joko Helmen Sovellusten kautta tai osoitteessa www.tyosuojelupakki.fi.

Kaikki kaupungin työntekijät pystyvät tekemään Työsuojelupakkiin ilmoituksia havaitsemistaan työturvallisuuspoikkeamista. Esimiehille ja työsuojeluorganisaatiolle se toimii työkaluna työturvallisuuden hallintaan, kehittämiseen ja seurantaan.

Sen sisältämiä tietoja voi hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa.

■■ Miten vuoden alussa voimaan tullut uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki vaikuttaa työtapaturmailmoituksen tekemiseen?

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

■■ OLETKO ALOITTAMASSA KUNTOSALIHARJOITTELUA? Henkilöstöliikunnan Kuntosalin starttikurssilta saat opastusta laitteiden käyttöön, harjoittelun perusteisiin ja valmiudet itsenäiseen kuntosaliharjoitteluun. Lisäksi saat henkilökohtaisen harjoitteluohjelman. Starttikursseja järjestetään Itäkeskuksen, Latokartanon, Maunulan ja Yrjönkadun kuntosaleilla. Ilmoittautumiset ja tiedot Helmen Koulutuskalenterista. Lisätiedot liikunnansuunnittelijoilta Eeva-Liisa Rautiainen, eevaliisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821 ja Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822.

Työtapaturmailmoitus tulee toimittaa vakuutusyhtiöön 10 arkipäivän sisällä siitä, kun työnantaja on saanut tiedon työtapaturmasta. Jatkossa työntekijät eivät tarvitse hoitoon mennessään vakuutustodistusta. Sen sijaan riittää, että työntekijä ilmoittaa työnantajaksi Helsingin kaupungin ja tapaturmavakuutusyhtiöksi Pohjolan.

Työtapaturmailmoitukset kirjataan Työsuojelupakkiin entiseen tapaan.

■■ Miten ilmoitus tehdään?

Työtapaturmailmoituksen tekee esimies.

Ilmoitus tehdään Työsuojelupakkiin Tee ilmoitus työtapaturmasta -kohdasta. Esimies täyttää ilmoitukseen pyydetyt tiedot ja lähettää ilmoituksen palkanlaskentaan. Siellä ilmoitukseen täydennetään työ- ja palvelussuhdetiedot, jonka jälkeen se lähetetään vakuutusyhtiöön korvauskäsittelyä varten.

■■ Mistä saa lisätietoja?

Lisätietoja löytyy Helmen Henkilöstö-osion Työturvallisuus-sivuilta. Hyödyllistä luettavaa on esimerkiksi sivuilta löytyvä opas: Työtapaturmien ja turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely Helsingin kaupungilla.

Järjestelmän käyttöohjeet löytyvät Työsuojelupakin Ohjeet-kohdasta. Työsuojelupakkiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä myös oman viraston työsuojelupäällikköön.

Kysymyksiin vastasi työturvallisuusasiantuntija Janne Haatainen kaupunginkansliasta.

Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työturvallisuus > Työsuojelupakki

stadi

365

Kerro tarinasi työn hallinnasta ■■ OIVA AKATEMIA KERÄÄ tarinoita työn hallinnasta vuorovaikutteiselle työn- ja stressinhallintaa tukevalle sivustolle. Tämän vuoden aikana valmistuva sivusto on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille.

Kerro siis Oivalle tarinasi! Se voi antaa idean jollekin toiselle ja auttaa haastavassa tilanteessa. Parhaat tarinat julkaistaan ja palkitaan lahjakortein.

Kirjoituskategorioita on kaksi: toinen esimiehille ja toinen työntekijöille. Tarinasta olisi hyvä tulla esille seuraavat asiat: Millainen oli lähtötilanne ja kuinka muutit

omaa työskentelyäsi ja ajatteluasi? Millaiset tekijät auttoivat työn hallintaan? Millainen lopputulos oli?

Tarinan kirjoitusmuoto on vapaa. Tärkeintä on, että tarina on omakohtainen kokemus. Lähetä tarinasi 31.3.mennessä sähköpostilla tarna.kannisto@hel.fi.

Ahjossa siirryttiin sähköiseen säilyttämiseen ■■ VUODEN ALUSTA AHJOSSA siirryttiin sähköiseen säilyttämiseen. Vireille tulevat Ahjoasiat asiakirjoineen ja vuoden alusta alkaen tehdyt Ahjo-pöytäkirjat kirjaamisvuodesta riippumatta säilytetään pelkästään sähköisessä muodossa.

Sähköinen säilyttäminen eli arkistointi on hyödyllinen, koska tiedot löytyvät tietoturvallisesti ja keskitetysti yhdestä paikasta. Sen myötä myös tietopalvelu helpottuu. Jatkossa fyysisten arkistotilojen tarve vähenee. Ahjon osalta vuosittaiset säästöt tilakustannusten osalta ovat noin puoli miljoonaa euroa.

Tilaa työpaikallesi UP! – Aktiivisempi päivä -tietoisku ■■ ISTUMISEN TAUOTTAMINEN JA aktiivisuuden lisääminen työssä ja vapaa-ajalla olisi tärkeää, mutta miten tehdä se?

Työyhteisöt voivat tilata maksuttoman tietoiskun esimerkiksi viikkopalaverin alkuun, muuhun yhteiseen tilaisuuteen tai vaikka työhyvinvointipäivän yhteyteen.

Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen ja yleiskaavaarkkitehti Marja Piimies kertovat, millaista kaupunkikehitystä yleiskaavalla edistetään.

Yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun ■■ HELSINGIN YLEISKAAVAN PITKÄN aikavälin tavoite on, että Helsinki on raideliikenteen verkostokaupunki, jossa liikkuminen tukeutuu raideliikenteeseen ja on vaivatonta kaikkialla kaupungissa. Kaupunki kehittyy yhä urbaanimmaksi kävelyyn ja pyöräilyyn houkuttelevammaksi ympäristöksi. Palvelut, asuminen ja työpaikat ovat toisiaan lähellä ja siten helposti saavutettavissa. Poikittaiset raideyhteydet kuten Raide-Jokeri kytkevät keskeiset alueet toisiinsa. Tiivis kantakaupunki on nykyistä laajempi ja mahdollistaa hyvän kaupunkielämän kaikkine vetovoimaisine tarjontoineen.

Helsinki on tulevaisuudessakin vehreä kaupunki, josta löytyy laajoja virkistysalueita ja lähipuistoja. Kaupungissa on kaupunkiluontoa yhtä hyvin kuin koskemattomampia luontoalueita ja metsää. Kaupunki tarjoaa asukkailleen vahvan merellisyyden kokemuksen, johon vaikuttaa myös Kruunuvuoren siltayhteyden avautuminen ja sen myötä itäisen saariston tuleminen useimpien lähietäisyydelle. Meri on myös matkailun ja merellisten elinkeinojen näkökulmasta entistä tärkeämpi osa kaupunkia.

Yleiskaavan tarkoitus on mahdollistaa Helsingin kasvu ja uusien asuntojen rakentaminen. Elinvoimainen kaupunki perustuu kasvuun, joka parantaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, mikä on ollut myös yksi vahva lähtökohta yleiskaavaa laadittaessa.

Uudet kaupunkibulevardien varteen syntyvät kaupunginosat ovat niinikään tärkeitä kasvun mahdollistajia.

Yleiskaavan valmistelu on edellyttänyt kaupunkikehitykseen vaikuttavien sosiaalisten ilmiöiden ymmärrystä. Suunnittelussa on tarvittu maankäytön suunnittelun, liikennesuunnittelun ja viher- ja maisemasuunnittelun ammattilaisia. Työssä on ollut vahvasti mukana myös yhteiskuntatalouden, kaavatalouden, yhdyskuntatekniikan, ekotehokkuuden asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita eri ­virastoista.

Valmistelun yhteydessä käytiin hyvää ja laajaa vuoropuhelua useiden tahojen kanssa, kuten Helsingin seudun muiden kaupunkien, valtion viranomaisten, kaupunginvaltuutettujen sekä kaupunkilaisten, sidosryhmien ja asukasjärjestöjen kanssa. Vuoropuhelun tarkoituksena oli päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Tekijöilleen yleiskaavatyö on ollut suuri nelivuotinen ponnistus.

Päätöksentekovaiheita on kaupunkisuunnittelulautakunnassa ollut neljä. Tavoitteena on, että yleiskaava käsitellään kaupunginvaltuustossa vielä tämän vuoden aikana, minkä jälkeen tulevaisuuden Helsinkiä päästään toteuttamaan.

Valmistelu on edellyttänyt sosiaalisten ilmiöiden ymmärrystä.

Valittavana ovat: > Omassa työssä liiallisen istumisen tauottaminen, kesto 15–20 min > Aktiivisemmat kokouskäytännöt, kesto 45 min > Aktiivisempi arki -työpaja, kesto 120 min > Oma paketti (räätälöity sisältö)

Pekka Sauri

Tilaukset ja lisätiedot: liikuntaneuvoja Maiju Mäkelä, puh. 040 351 5933, maiju.makela@hel.fi.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

5

Johtamisjärjestelmän uudistus tulee ratkaistavaksi

Valtuusto päättää

siirtyykö Helsinki pormestarimalliin

Kaupunginvaltuusto käsittelee keskiviikkona 16. maaliskuuta ehdotuksen kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseksi. Jos ehdotus hyväksytään, edessä on historiallisen suuri muutos. Uusiksi menee sekä poliittisen johtamisen malli että kaupungin oma organisaatiorakenne.

teksti TAPIO KARI ja KATJA ALAJA kuvitus PIA HOLM

K

aupunginhallituksen valtuustolle tekemän esityksen mukaan Helsinki siirtyy pormestarimalliin. Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin ja apulaispormestarit vaalikaudeksi kerrallaan.

Muutos tehtäisiin, kun seuraava valtuusto aloittaa toimintansa vuonna 2017 pidettävien kuntavaalien jälkeen.

Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit kaupunginhallituksen jäseninä ja toimialalautakuntien puheenjohtajina.

Pormestari ja apulaispormestarit ovat esityksen mukaan päätoimisia ja palkallisia luottamushenkilöitä. Nykyisestä kaupunginjohtajan ja apulaiskaupun-

Esityksen mukaan pormestari ja apulaispormestarit ovat päätoimisia ja palkallisia luottamushenkilöitä.

6

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

ginjohtajien mallista luovutaan.

Kaupunginhallituksen jäsenten ja siten myös pormestarin ja apulaispormestareiden tulee olla valtuuston jäseniä tai varajäseniä. Ehdotuksen mukaan kaupunginhallitukseen tulisi 15 jäsentä.

31 virastosta neljä toimialaa

Ehdotuksen toinen peruspilari on siirtyminen toimialamalliin. Kaupungin nykyiset 31 virastoa ja liikelaitosta on tarkoitus koota palvelukokonaisuuksittain toimialoiksi, joita on keskushallinnon lisäksi korkeintaan neljä.

Ehdotuksen mukaan toimialat voivat olla sosiaali- ja terveystoimi, opetus- ja varhaiskasvatustoimi, tekninen toimi sekä kulttuuri-, liikunta ja vapaa-aikatoimi.

Kullekin toimialalle valtuusto valitsisi ehdotuksen mukaan toimialajohtajan. Valinnat on tarkoitus tehdä jo ensi syksynä, jotta valittavat toimialajohtajat pääsevät rakentamaan uutta organisaatiota.

Myös kaupungin lautakuntaorganisaatio on määrä uudistaa kokonaan. Toimialoille muodostetaan lautakunnat ja niille jaostoja, joille on tarkoitus delegoida itsenäistä päätösvaltaa. Tavoittee-

na on, että lautakunnissa ja jaostoissa on hyvä eri alojen tuntemus ja yhteydet kansalaisyhteiskuntaan.

Valtuuston rooli suuremmaksi

Uudistuksen perusajatus on se, että kuntavaalien tulos heijastuu aikaisempaa suoremmin kaupungin johtamiseen.

Kaupunginvaltuuston rooli vahvistuu ja luottamushenkilöiden toimintaedellytykset paranevat. Samalla halutaan selkiyttää poliittisen päätöksenteon ja virkamiesvalmistelun rooleja. Tavoitteena on myös palvelujen asukaslähtöisyyden lisääminen.

Kaupungin keskushallintoa johtaa esityksen mukaan kansliapäällikkö, joka on myös kaupunginhallituksen esittelijä. Hän on myös toimialajohtajien esimies. Toimialalautakunnissa esittelijänä toimisivat toimialajohtajat.

Toimialaa alempi organisaatiotaso on palvelukokonaisuudet, joita tulee olla selvästi vähemmän kuin nykyisin on virastoja ja liikelaitoksia. Nykyisten virastojen hallinto keskitetään toimialoittain.

Uuteen järjestelmään on määrä siirtyä seuraavien kuntavaalien jälkeen.

Käytännössä muutos tapahtuisi kesäkuussa 2017, jos lainsäädäntö säilyy ny-

kyisenä, tai vuoden 2018 alussa, jos ehdotus kuntavaalien siirtämisestä maakuntavaltuustojen vaalien yhteyteen lokakuuhun 2017 toteutuu.

Historiallinen muutos

Helsingin johtamisjärjestelmän suunniteltua uudistusta on luonnehdittu historialliseksi. Edellinen vertailukelpoinen muutos tapahtui 1900-luvun alkupuolella.

Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto on valmistellut uudistusta runsaat kaksi vuotta. Siitä on kysytty valtuustoryhmien mielipidettä ja järjestetty verkkoaivoriihi. Johtamisen jaosto hyväksyi ehdotuksen viime joulukuussa ja kaupunginhallitus 29. helmikuuta.

Valtuuston ratkaistavaksi tuleva esitys on periaatepäätös, joka hahmottelee kaupungin tulevan organisaation pääpiirteet. Vielä kuluvan kevätkauden ai-

kana valtuuston käsittelyyn on määrä tuoda hallintosääntö, johon kirjataan toimialojen ja palvelukokonaisuuksien yksityiskohtaisempi rakenne sekä valmistelun ja päätöksenteon periaatteet.

Osana uudistusta halutaan lisätä kaupunkilaisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ehdotuksen mukaan käyttöön otettaisiin osallistuvan budjetoinnin menetelmä sekä asukas- ja käyttäjäraateja.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

7

Muutosvalmiutta pitää olla

HENKILÖSTÖJOHTAJA

MARJU POHJANIEMI kaupun ginkansliasta vakuuttaa, että henkilö stönäkökulma otetaan vahvasti mukaan valmiste luun, jos johtamisjärjestelmän uudistus siirtyy toteutus vaiheeseen valtuuston päätöksellä.

Henkilöstön asemaa koskevat per iaatteet on määrä valmistella kevään aikana ja käsi tellä henkilöstötoimikunnassa. Tässä yhteydessä suu nnitellaan muun muassa uusiin tehtäviin siirtymistä, viestintää ja yhteistoimintaa koskevat linjaukset.

Jos uudistus etenee suunnitelm an mukaan, kesäkuussa valtuustossa päätetä än hallintosäännöstä, ja sen jälkeen virastot yksiköin een ja tiimeineen voivat pitää omia kokouksia ja käsi tellä päätösaineistoja.

Pohjaniemen mukaan tähän vaih eeseen on syytä valmistautua huolellisesti.

Työtehtävät selvillä alkuvuode

sta 201

7 Syksyn tulo sähköistää asioita, sillä silloin uutta organisaatiota työstetään. Alkuvuodes ta 2017 on selvillä, missä organisaatiossa ja työtehtäväss ä työt jatkuvat.

– Perusturva on olemassa, sillä vakinaisen henkilöstön työpaikat säilyvät. Muutosv almiutta tulee kui-

8

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

tenkin olla. Ei voi ajatella, että nyk yinen työ jatkuu ennallaan. Niinkin voi toki käydä.

Uudesta kokonaisuudesta etsitään kaikille tehtävät , jotka vastaavat omaa osaamista tai kaupunki voi jopa tukea uusiin tehtäviin kouluttautumista, Pohjaniemi kert oo.

Asioista tullaan viestimään laaj asti. Oman viraston johto ja omat esimiehet kertova t asioiden etenemisestä. Helmen uudistusta koskev alta sivustolta löytyy aina tuoretta tietoa. Henkilöstöä eri puolilta kaupunkia otetaan mukaan uusien toiminta tapojen luomiseen, ja muutosjohtamisen taidot huo mioidaan kaikissa esimiesten valmennuksissa.

– Haasteensa tuo se, että tämä on pitkä muutosprosessi, joka jatkuu silloinkin, kun uusi organisaatio astuu voimaan. Jokaiselta tarvitaa n osaamista ja panosta, jotta voimme tarjota parempia palveluita kuntalaisille, Pohjaniemi kannustaa.

Seuraa Helmen uutisia.

Uudistuksen sivusto rakennetaa n Helmen Yhteisiin palveluihin > Kaupunki uudistu u.

Sivustoa täydennetään ja päiv itetään uudistuksen valmistelun ja päätöksenteon myötä.

Työterveyskeskus on nyt Työterveys Helsinki TYÖTERVEYSKESKUS MUUTTUI VUODEN alus-

ta liikelaitokseksi ja käyttää nimeä Työterveys Helsinki.

Liikelaitostaminen ei tuonut muutoksia työterveyden toimintaperiaatteisiin. Palvelut kattavat edelleen sekä ennaltaehkäisevät palvelut että sairaanhoidon. Sairaanhoidossa pääpaino on työssä pärjäämistä haittaavien sairauksien tehokkaassa hoidossa.

Työterveys Helsinki otti käyttöön sähköisen eTyöterveys-palvelun, joka mahdollistaa työntekijälle henkilökohtaisen ja tietoturvallisen yhteydenpidon työterveyden kanssa ajasta ja paikasta riippumatta.

Palvelun kautta pystyy seuraamaan kaikkia omaan terveyteen liittyviä asioita, ja jatkossa esimerkiksi laboratoriovastaukset tallentuvat palveluun. Palvelussa voi myös täyttää kaikki työterveyden lähettämät lomakkeet ja kyselyt.

Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

HKL:stä kaupunkiraideliikenteen osaamiskeskittymä

saden alussa. Liikennöinti-, kunnos HKL:nkin organisaatio uusiutui vuo t hjaus- ja yhteiset palvelut -yksikö pito-, infra- ja kalusto-, toiminnano ykjoka otoisten yksiköiden tilalle. Nyt muodostettiin entisten liikennemu ita. asio sekä metro- että raitioliikenteen sikössä pohditaan ja kehitetään yksikLehmuskoski kertoo, että uusi en köid yksi den mui ana liim kö toimii . kea istu ittäm keh e niill a välillä ja anta roSe koordinoi myös raitio- ja met iden mu n iste doll mah ja liikenteen elujen kestävien kulkutapojen palv . kehittämistä äl– Tämän yksikön kehittämispä jen unu iova rait min aiem asi likkö vast yksihuolloista. Nyt hän koordinoi eri ja soköiden strategisia suunnitelmia en. yhte vittaa niitä oLiikennöintiyksikössä valvom enasi vast kilö hen ttu vali päälliköksi iminnen raitiovaunujen korjaamoto johtanasta. Esimies-, päällikkö- ja rin Suu toa. kier ura i htu tapa jatasolla . uun hak ttiin laite a osa paikoist Lehmuskosken mukaan muutokoikein set on otettu vastaan ”pääosin hienosti”. hy– Ihmiset kantavat vastuitaan kun lla, halu tön näy ja lla rgia vällä ene i on vanhat raja-aidat ovat poissa. Tok n ine äm Palvelujen kehitt ia uus me tuem että , eää tärk erittäin uuteen yksikköön eissa haasos- esimiehiä heidän muuttun HKL :n aiem mas ta org anis aati kkö. teissaan. ta puuttui toiminnanohjausyksi

ii yhtenä ikenroli met kokonaisuutena, jossa äimä täys ää teen osaaminen hyödytt vaspäin ja ä räisesti raitioliikennett kiraitoin. Näin kehitymme kaupun änä, tym skit deliikenteen osaamiske olem ja un takaamme korkean laad , gille pun kau a me kustannustehokkait smu Leh e Vill HKL:n toimitusjohtaja koski sanoo. , Fiksulle toiminnalle on tarvetta an raav seu i sillä HKL kasvaa vahvast olvuosikymmenen aikana. Ajanjaks n ntee liike on le osuu yli miljardin eur ja n etro sim investointiohjelma. Län ne sen jatkeen myötä metroliiken en viid an raav kaksinkertaistuu seu ginpun kau et vuoden aikana. Uud ma, osat, kuten Jätkäsaari, Kalasata ren vuo unu Hernesaari, Ilmala ja Kru iorait aan lest ranta, tukeutuvat puo liikenteeseen.

– HALUAMME, ETTÄ HKL toim

Kaupungista nuorillekin kivempi paikka Nuorisoasiainkeskuksen organisaatio muuttui alueperustaiseksi vuoden alussa. Sen uudet osastot ovat nyt lähempänä nuoria ja heidän tarpeitaan, jotka vaihtelevat alueittain.

UUSI ORGANISAATIO KOOSTUU pohjoises-

ta, itäisestä ja läntisestä nuorisotyön osastosta sekä kehittämisosastosta. Eri alueiden nuorten tarpeisiin vastaamalla halutaan kuroa kiinni hyvinvointieroja, mikä on kaupunginvaltuuston linjaama tavoite.

– Nyt toiminnan suunnittelu nuorten ja muiden toimijoiden kanssa on helpompaa eri alueilla. Haluamme saada nuoret toimimaan itselleen tärkeiden asioiden parissa ja tehdä Helsingistä nuorille kivemman paikan elää, nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio sanoo.

Nuoria on osallistettu mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen jo vuodesta 2013. Esimerkiksi RuutiBudjetissa alueen nuorten vapaa-ajan toiminnasta ja palveluista päätetään yhdessä nuorten kanssa. RuutiBudjetti on osa Helsingin kaupungin budjettia, ja sen käytöstä päättävät nuoret. RuutiBudjetin tuloksena nuorten ideat näkyvät alueilla. Viime vuonna seitsemällä asuinalueella toteutetussa RuutiBudjetissa oli 6 700 nuorta osallistujaa. Tänä vuonna mukana ovat kaikki 17 nuorisotyöyksikköä ja vuonna 2018 kaikki asuinalueet.

Kohdennetun työn tarve kasvaa

Osastopäälliköt yhtä lukuun ottamatta ovat vaihtuneet. Pohjoisen nuorisotyön osastopäällikkö Heidi Hållman haki nuorisoasiainkeskukseen töihin sosiaali- ja terveysviraston tehtävistä, koska muutoksen suunta vaikutti hänestä niin hyvältä.

Hållmanin vastuulle kuuluu myös muun muassa kohdennettu nuorisotyö.

Se on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemista, ja työn tarve kasvaa monilla alueilla. Keinojen kirjo ulottuu yökoripallosta tyttöjen omaan kohtauspaikkaan Tyttöjen Taloon.

– Tavoitteena on, että yhä useammat työntekijämme voivat harjoitella, kokeilla ja oppia kohdennettua nuorisotyötä. Haluaisimme tämän työmuodon myös luontevaksi osaksi alueellisten nuorisotalojen työtä, Hållman sanoo.

Nuorten vahvuudet esiin

Laitio kertoo, että monet nuorten ideat koskevat muutakin kuin nuorisotoimintaa – heillä on ajatuksia ja näkemyksiä esimerkiksi joukkoliikenteen, koulujen tai valaistuksen parantamisesta. Nuorten ideoita ja yhteistyötä virastojen, yri-

tysten ja järjestöjen kanssa vie eteenpäin kehittämisosastoa luotsaava Hannu-Pekka Polttila, joka toimi aiemmin Vantaan kaupungin tietohallintopäällikkönä.

– Haluamme esimerkiksi järjestää avustuksia ja tiloja nuorille Helsingissä niin, että oviansa avaavat kaikki mahdolliset tahot. Näin saamme enemmän aikaan, Polttila toteaa.

Tavoitteena on, että yhä useammat työntekijämme voivat harjoitella, kokeilla ja oppia kohdennettua nuorisotyötä.

Digitaalisten palvelujen ja toiminnan kehittämisessä Polttila hakee merkittäviä muutoksia pienten kokeilujen sijaan. Virkamiehet tarvitsevat modernimmat työkalut, jotka auttavat jakamaan tietoa helpommin ja toimimaan tehokkaammin.

– Perinteisesti on ajateltu, että nuorisotyötä tehdään kasvokkain. Nuorten maailma on kuitenkin muuttunut, joten on perusteltua kysyä, voimmeko löytää uusia asioita digitaalisuuden avulla ja rikastaa tekemistä nuorten vahvuuksin, Polttila sanoo.

Uutta toimintamallia työstetään ja tuetaan

Nuorisoasiainkeskuksen uuden organisaation käynnistymistä tuetaan vahvasti yhdessä henkilöstön kanssa koko kuluva vuosi. Kaikki esimiehet virastojohtoa myöten osallistuvat valmennuksiin kolmen viikon välein, ja uutta toimintamallia työstetään tekemällä tehtäviä omassa yksikössä.

– Kaikille tulee selväksi, missä asioissa toimitaan sovituilla tavoilla. Muusta esimiehet päättävät itse. Tavoitteet ja mittarit ovat kaikille yhteisiä, mutta keinot valitaan työntekijöiden kanssa, Laitio sanoo.

Jokainen yksikkö määrittelee kevään aikana asian, jossa se kehittää ja kokeilee uusia tapoja tehdä nuorisotyötä. Valinta voi olla esimerkiksi maahanmuuttajatyö tai kulttuurinen työ. Tämä tarjoaa työntekijöille ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

9

duunissa teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat MIRVA KAKKO

n Tarkastusvirastossa tehdään työtä usein tiimeissä tai parityönä. Kuvassa Kirsi-Marie Kaito, Jari Ritari, Liisa Kähkönen, Timo Terävä ja Vilma Lamminpää.

Tarkkuus palvelee koko kaupunkia Tarkastusviraston väki on jo ovella vastassa ja innokkaana kertomaan tehtävistään.

Virasto haluaa pöllyttää käsityksiä, joita tiukkailmeisiin reviisoreihin on liitetty viraston yli satavuotisen historian aikana.

S

isäänkäynti tarkastusvirastoon on huomaamaton, vaikka ollaan aivan ydinkeskustassa ja kaupungintalon kupeessa, Unioninkatu 25:ssä. Viraston asema kaupungin organisaatiossa on olla riippumaton, objektiivinen ja palveleva.

– Meidän tehtävämme on olla tarkastuslautakunnan työrukkanen, jotta se voi järjestää ulkoisen tilintarkastuksen ja arvioida toiminnan ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimimme kaupunginvaltuuston ja lautakunnan alaisena riippumattomana yksikkönä, viraston päällikkö, tarkastusjohtaja Pirjo Hakanpää kertoo.

10

Virasto on asiantuntijaorganisaatio, joka suorittaa tilintarkastuksen ja tavoitearvioinnin lisäksi uutena tehtävänä kaupungin toiminnan tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia.

– Käytännössä tarkastusviraston rooli on avustaa ulkopuolista tilintarkastusyhteisöä. Lisäksi teemme kaupungin toiminnan arviointia, ja se voi kohdistua kaikkiin kaupungin toimintoihin ja palveluihin niiden tuottamistavasta riippumatta, arviointipäällikkö Timo Terävä täsmentää.

Arviointi on kuin tutkimus

Arviointia koordinoi kaksi tutkijataus-

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

taista työntekijää. Parhaillaan kaupunkitarkastaja Liisa Kähkönen valmistelee lautakuntaa varten arviota sosiaalija terveysviraston yhdistymisen tavoitteiden toteutumisesta.

– Lautakunta valitsee vuosittain arvioinnin aiheet, joiden pitää liittyä valtuuston asettamiin strategisiin tavoitteisiin. Pelkästään yhden bussipysäkin toimivuus ei kiinnosta, mutta jonkin kaupunginosan liikennejärjestelyjen toimivuus sen sijaan voisi jo kiinnostaa, Kähkönen antaa esimerkin.

Tutkijataustasta on ollut hyötyä, sillä aineistoa pitää kerätä yhtä perusteellisesti kuin tutkimukseen ja laatia myös

analyysi, johtopäätökset ja suositukset.

Kähkönen valvoo sosiaali- ja terveysviraston toimintaa.

Mielikuvat uusiksi

Jokaisella työntekijällä on vanhan talon tapaan oma työhuoneensa, mutta ovet ovat auki ja työtoverit tervetulleita piipahtamaan neuvonpitoon. Pieneen työyhteisöön ei pääse katoamaan, sillä työkaverit pitävät huolta, ettei kukaan hautaudu paperipinojen alle.

Henkilöstö on käynyt esittäytymässä myös muille virastoille ja todennut, että on hyvä tuulettaa ennakkoluuloja.

– Pitää muistaa, että emme tarkkai-

Työyhteisö on saanut erinomaisia pisteitä ilmapiiriä, motivaatiota ja viihtymistä mittaavissa kyselyissä.

n Katja Bosisio-Hillberg tietää, että arkistoitavia työpapereita kertyy runsaasti.

le ihmisiä, vaan valvomme toimintaa.

Roolimme on varmistaa, että verovaroille saadaan valtuuston edellyttämää vastinetta, muistuttaa kaupunkitarkastaja Jari Ritari.

Hän valvoo pelastuslaitoksen, rakennusviraston ja Staran toimintaa.

– Tarkastustyö hyödyttää kuntalaista, joka voi olla turvallisella mielellä tietäessään, että taloutta hoidetaan oikein ja verovaroja käytetään järkevästi, huomauttaa tukipalveluista vastaava controller Vilma Lamminpää.

Hän toimii valmistelijana johtoryhmälle, tekee tilintarkastusta ja hoitaa taloussuunnittelun, hallinnon ja kehittämisen tehtäviä.

Tarkkailun kohteena

Tarkastusviraston väki on tottunut olemaan myös itse tarkkailun kohteena.

Ensinnäkin heitä pitävät neuvotteluhuoneen seinältä silmällä entisaikojen vakavailmeiset reviisorit, joiden joukossa on vain miehiä.

– Nyt virastossa työskentelee tasapuolisesti miehiä ja naisia sekä eri elämäntilanteissa olevia työntekijöitä. Monimuotoisuus on meille vahvuus ja rikkaus, erikoistarkastaja Kirsi-Marie Kaito sanoo.

Hänen vastuualuetta tilintarkastuksessa ovat kaupunginkanslia, talousarvion toteutuminen ja tilinpäätöslaskelmat.

Toisekseen kaikki tarkastajat ovat laadunvalvonnan kohteena. Tilintarkastuksesta huolehtiva KPMG Julkis-

hallinnon Palvelut Oy antaa vuosittain henkilökohtaisen palautteen viraston työntekijöille. Lisäksi tarkastajat ovat tottuneet käymään läpi toistensa työpapereita, tekemään itsearviointia ja ottamaan vastaan palautetta tarkastuslautakunnalta. Kaikki tähtää laadunvarmistukseen ja riippumattomuuden ­takaamiseen.

Objektiivisuus on yksi viraston keskeisistä arvoista. Työntekijät antavat vuosittain riippumattomuusvakuutuksen. Liian läheiset välit tarkastuskohteisiin eivät saa vaarantaa työtä.

Neljän tähden työyhteisö

Työyhteisö on saanut erinomaisia pisteitä ilmapiiriä, motivaatiota ja viihtymistä mittaavissa kyselyissä. Virastolle myönnettiin 2014 laatutunnustus Recognised for excellence 4star kiitoksena pitkäjänteisestä kehittämistyöstä.

Henkilöstö arvelee, että hyvä yhteishenki nousee samanlaisesta työskentelytyylistä, johon kuuluu huolellisuutta, tarkkuutta, oppimishalua, vuorovaikutustaitoja, palveluhenkeä ja stressinsietokykyä.

– Pidämme myös arvossa yhteisiä taukohetkiä, ryhmäkeskusteluja ja henkilökuntakerhon hauskoja tapahtumia luontoretkistä teatteri-iltoihin. Jos työyhteisömme hieman lämpiää sisäänpäin asemansa takia, niin toisaalta toimialan ja lakisääteisten tehtävien laajuus takaa sen, että mieli pysyy virkeänä ja avoimena, tarkastajat tuumaavat. 

Tarkastusvirasto > 18 työntekijää: tarkastusjohtajan ja 2 päällikön ohella 8 kaupunkitarkastajaa, 3 erikoistarkastajaa, konsernitarkastaja, controller, hallinto- ja johdon sihteerit. > Tarkastajille on nimetty vastuuvirastot ja -tehtävät.

Kaksi kertomusta Arviointikertomus: tarkastuslautakunnan havainnot siitä, miten kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa ja talousarviossa asettamat tavoitteet ovat toteutuneet, ja lisäksi havaintoihin liittyvät suositukset.

Tilintarkastuskertomus: tilintarkastajan esitys tarkastuksen tuloksista ja lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Yhteenvetoraportti kuvaa yksityiskohtaisesti tarkastuksen havaintoja.

Kertomukset annetaan vuosittain valtuustolle. Vuoden 2015 arviointikertomus ja tilintarkastajan yhteenvetoraportti sekä tilintarkastuskertomus julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä. Ne ovat luettavissa osoitteessa hel.fi/tav.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

11

hanke teksti HANNU PÖPPÖNEN kuvat VESA TYNI, JUUSO PALONIEMI, FRANK LEIMAN ja JANI FORSBERG

Iso ja pieni saivat

Rakentamisen ruusun Vallilan OP-ryhmän toimistotalo ja Meripaviljonki ovat kaupungin näkyviä maamerkkejä.

T

ämän vuoden Rakentamisen ruusu -palkinto jaettiin kahdelle kohteelle: OP-ryhmän Vallilan toimitilahankkeelle ja Säästöpankinrannassa sijaitsevalle Meripaviljonki-ravintolarakennukselle.

OP-ryhmän syksyllä valmistunut toimitalo palkittiin paikan haltuun ottavasta, hienointa kansainvälistä tasoa edustavasta ja samalla suomalaista modernia perinnettä kunnianhimoisesti jatkavasta arkkitehtuurista. Meripaviljonki taas toteuttaa raadin mukaan ansiokkaasti Helsingin merellisyyden politiikkaa, rikastaa Siltasaaren historiallisesti arvokasta kaupunkikuvaa ja säestää Ympyrätalon pyöreää muotoa.

– Molemmat rakennukset ovat korkeatasoista arkkitehtuuria, ja rakennusvalvonnan kanssa asiat on hoidettu mallikkaasti. OP:n kohde on komeaa arkkitehtuuria, ja sen sisätilat ovat hienot.

Meripaviljonki on myös erikoinen kohde: se sopii paikkaansa mainiosti, pal-

12

kintolautakunnan puheenjohtaja Kauko Koskinen perustelee.

Molemmat kohteet herättävät arkkitehtuurillaan huomiota. OP-ryhmän toimitalo Vallilassa on jo kooltaan uljas ja suuri rakennus, ja pieni meren päälle rakennettu Meripaviljonki vangitsee katseen pyöreällä muodollaan. Luonteeltaan ne ovat hyvin erilaisia. OP-talo on pääosin yleisöltä suljettu rakennus ja Meripaviljonki pieni ravintola. OP-talo oli yksi viime vuosien suurimmista investoinneista 250 miljoonan budjetteineen. Meripaviljongin valmistuminen ensimmäisestä suunnitelmasta kesti yli kymmenen vuotta.

OP-talo on kaupunki kaupungissa

OP-ryhmän toimitalon pääsuunnittelija on JKMM-toimiston arkkitehti Asmo Jaaksi. Toimisto voitti suunnittelusta järjestetyn kutsukilpailun. OP-talo on kuin kaupunki kaupungissa. Siellä työskentelee 4 000 ihmistä. Rakennuksessa

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

on työtilojen lisäksi muun muassa kuntosali, parturi-kampaamo ja kuusi ravintolaa. Periaatteena on, että suurimmalla osalla työntekijöistä ei ole pysyvää työpistettä, vaan työnteko on liikkuvaa, ja sitä voi tehdä myös rakennuksen kahvilaja ravintolatiloissa. Isot aulat ovat samalla kokousryhmätiloja.

– Kun väkimäärä on iso ja työpäivät ovat tiivistahtisia, ympärille on pitänyt tuoda muitakin palveluja kuin työntekoa.

Iso juttu oli uudenlaisen työympäristökonseptin luominen arkkitehtonisesti.

OP teki ison harppauksen, kun se siirtyi perinteisistä koppikonttoreista avokonttoriin, Jaaksi sanoo.

Avokonttorit ovat valtavirtaa toimistotalojen suunnittelussa, mutta OP-talon kohdalla arkkitehdillä oli vapaammat kädet kuin yleensä.

Avoin galleriatila

Rakennuksen paikalta purettiin 1970ja 1980-lukujen elementtirakennuk-

sia. Nyt valmistunutta rakennusta jotkut ovat kutsuneet julkisivultaan suljetuksi ja massiiviseksi. Jaaksi sanoo, että uusi rakennus on samankorkuinen kuin aiempikin.

– Aika lailla samoissa nahkoissa se on kuin vanhakin rakennus. Iso umpikortteli on uinut puu-Vallilan rajalle, joten siinä mielessä kontrasti on massiivinen.

Suljetun ulkokuoren vastapainoksi sisätilat ovat avoimet. Kun kyseessä on pankkirakennus, turvatoimet ovat tiukat, mutta yleisö pääsee tutustumaan talossa avoimeen galleriatilaan ja pohjakerroksen pankkikonttoriin.

Taiteen määrä OP-talossa on merkittävä. Auditoriossa on Ilona Ristan iso puinen, metsäaiheinen seinäreliefi ja kahvilan alakatossa Petri Vainion puusäleistä tehty valoinstallaatio. Sisustuksessa on käytetty sekä perinteisempää suomalaista designia, muun muassa Tapio Wirkkalan tuotantoa että uutta, kokeellisempaa designia.

Meripaviljongissa muistumia Ympyrätalosta

Meripaviljonki on kooltaan vain 400 neliömetriä. Keskustelu Työväenyhdistyksen ravintolan rakentamisesta aloitettiin jo 2000-luvun alussa. Kun kaava tuli poliitikkojen päätettäväksi, sitä vastustivat niin museovirasto, Uudenmaan ympäristökeskus kuin monet alueen taloyhtiötkin. Vastustajat pelkäsivät melun lisäksi historiallisen kaupunkikuvan turmeltumista. Rakennusluvan Meripaviljonki sai 2010 ja rakentaminen alkoi siitä kolmen vuoden päästä.

n Meripaviljonki erottuu edukseen Säästöpankinrannassa lasisena ja läpinäkyvänä.

Meripaviljongin suunnitellut arkkitehti Simo Freese Arkkitehtitoimisto Freese Oy:stä sanoo, että kyseessä oli arkkitehdin unelmatehtävä.

– Kun viitesuunnitelmaa alettiin tehdä, oletimme ilman muuta, että rakennuksesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu. Mutta jotenkin tämä luonnos sai siivet. Vuosikausiin hankkeesta ei kuulunut mitään, mutta yhtäkkiä asemakaava oli hyväksytty ja ravintola rakennettava juuri tuollaisena.

Meripaviljonki erottuu edukseen Säästöpankinrannassa lasisena ja läpinäkyvänä. Muoto on tarkoituksella pyöreä samoin kuin Ympyrätalossa. Se ei ole ympyrä, vaan rakennus muistuttaa lumpeenlehteä.

– Mielestäni kahta ympyrää ei tule laittaa vierekkäin, Freese sanoo.

Meripaviljongissa on käytetty materi-

n OP-talossa suurimmalla osalla työntekijöistä ei ole pysyvää työpistettä. Kun työnteko on liikkuvaa, sitä voi tehdä vaikkapa kahvila- ja ravintolatiloissa.

aalina kuparia, joka on muistuma Ympyrätalosta. Rakennuksen valmistuttua valitukset ovat vähentyneet, ja kiitosta on tullut paljon.

Lasiseinien kautta ympäristö näkyy sisältä ravintolasta hyvin. Ikkunat voidaan avata kesäisin, joten rakennukseen saadaan ulkoterassin tuntua. Meripaviljongin asemakaavaan kuuluu myös ulkoterassi, mutta sitä ei ole vielä rakennettu, sillä ravintola haluaa profiloitua ennen muuta ruokaravintolaksi. Freese tekee mahdollisesta terassista parhaillaan luonnosta.

Paitsi arkkitehtuuriltaan Meripaviljonki on ainutlaatuinen myös teknisiltä ominaisuuksiltaan. Se on rakennettu teräsrakenteisten ponttoonien päälle ja kelluu pohjaan ankkuroidun aisaston varassa.

Paviljonki on liitetty kaukolämmön, veden, viemärin ja sähkön osalta kaupungin verkostoihin. 

n Simo Freese ja Asmo Jaaksi ottivat vastaan Rakentamisen ruusu -palkinnon.

Palkinto edistää rakentamisen kulttuuria RAKENTAMISEN RUUSU ON rakennuslautakunnan jakama vuotuinen tunnustuspal-

kinto. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin kohteita ja henkilöitä, jotka edistävät rakentamisen kulttuuria. Kyseessä ei ole pelkästään arkkitehtuuripalkinto, vaikka tänä vuonna molemmat palkitut olivat rakennuskohteita.

– Ykköskriteeri on rakennusvalvonnan tarkoitusperiä esimerkillisesti edistävä tai toteuttava hanke, oli se sitten vaikka kirjallinen tuote, rakennusvalvonnan virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen sanoo.

Palkinto perustettiin Jääskeläisen aloitteesta. Sitä voidaan jakaa muun muassa rakennuskulttuuria arvostaville rakennuttajille, peruskorjaukselle, asemakaavalle, julkiselle ulkotilalle tai kirjalliselle tuotteelle.

Tänä vuonna Rakentamisen ruusu jaettiin 21. kerran. Ruusun lisäksi jaettiin kolme kunniapalkintoa. Sen saivat Brunakärr koloniträdgårdsförening r.f., byggkommittén (Ruskeasuon siirtolapuutarha ry:n rakennustoimikunta), uudisrakennus Heka Viikinmäki Harjannetie 13 sekä IPI Kulmakuppila.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

13

y mpäristö teksti ELINA VENESMÄKI kuvat ISTOCKPHOTO

V

iime keväänä ympäristökeskus teki Ilmastotiekartan, jonka on määrä auttaa Helsinki ilmastotavoitteisiinsa. Pelkkä tiekartta ei riitä, vaan sen hyvät suunnitelmat pitää myös toteuttaa.

Ympäristökeskus päätti perustaa ilmastoverkoston, jotta kaupungin kaikki virastot saataisiin mukaan ilmastotyöhön. Ilmastoverkosto kokoontui ensimmäisen kerran lokakuussa.

Tavoitteet ovat kovat. Kaupunki aikoo pudottaa ilmastopäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteisiin on vaikea päästä, jo siksikin, että kaupunki on suuri ja organisaatio hajanainen. Ilmastoverkosto kokoaa yhteen ilmastoasioista kiinnostuneita ja sen parissa työskenteleviä organisaation eri puolilta.

– Haluamme löytää erilaisia ideoita hankaliin ongelmiin ja myös levittää tietoa siitä, mitä nyt on tekeillä, sanoo ympäristötarkastaja ja verkoston pyörittäjä, ympäristötarkastaja Jari Viinanen ympäristökeskuksesta.

Verkostolla on Facebook-ryhmä, sähköpostilista ja tapaamisia. Ensimmäinen Ilmastoaamu-tapaaminen pidettiin Forum Viriumin kutsusta joulukuussa. Tapaamisessa esiteltiin Kalasataman aluetta, jossa muun muassa vähennetään energian kulutusta älykkään sähköverkon avulla.

Alkuvuonna ilmastoaamuissa kehitettiin yhteistyötä Iso Roobertinkadun Ilmastokatu-

Ilmastotavoitteista

totta

Ilmastoverkosto kokoaa yhteen kaupungin ilmastotyötä tekevät.

14

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

Tule mukaan!

ILMASTOVERKOSTOON pääsee

mukaan liittymällä Helsingin ilmastoverkoston Facebookryhmään tai laittamalla sähköpostia projektisuunnittelija Sonja-Maria Ignatiukselle, sonjamaria.ignatius@hel.fi tai Jari Viinaselle, jari.viinanen@hel.fi.

työkalut kuva THINKSTOCK

hankkeessa ja suunniteltiin, kuinka Korkeasaaresta voisi tulla hiilineutraali.

Kaikille avoin verkosto

Ilmastoverkostoon ovat tervetulleita kaupungin ja sen läheisten, kuten HSY:n, HSL:n ja FV:n työntekijät. Osallistua voi omien mahdollisuuksiensa ja tarpeensa mukaan. Verkostossa on tällä hetkellä 80 jäsentä. Tarjolla olevan tiedon lisäksi kiinnostuneet pääsevät myös mukaan suunnittelemaan hankkeita.

– Verkoston tavoite on muun muassa parantaa tiedonkulkua ilmastoasioista. Kalasatamatilaisuudesta Forum Virium kokosi parikymmentä ideaa ja lähti kehittämään monia niistä eteenpäin. Niitä on mukana kevään EU:n hankehaussa.

Viinanen toivoo verkostoon mukaan kaikkia kaupungin työntekijöitä, jotka haluavat olla mukana kehittämässä uusia yhteistyötapoja kaupungin ilmastotyöhön. Hän kannustaa toimintaan mukaan myös niitä, jotka haluavat oppia uutta ja saada uutta intoa ja ideoita omaan ilmastotyöhön. 

Ideoiden pankki

kuva MATTI TIRRI

Helinään kannattaa laittaa ideoita.

Keskeneräisetkin oivallukset otetaan mielellään vastaan.

Korkeasaarelle hiilikäännös YMPÄRISTÖKASVATTAJA MARJO PRIHA Kor-

keasaaren eläintarhasta on mukana ilmastoverkostossa, joka aikoo muun muassa miettiä, miten eläintarhasta saisi hiilineutraalin vuoteen 2050 mennessä.

– Innokkaina odotamme verkoston ajatuksia ja ideoita Korkeasaaren hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Korkeasaaressa kiinnitetään jo nyt erityistä huomiota energiankulutukseen ja jätteiden lajitteluun Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän ansiosta, Priha sanoo.

Korkeasaari on erityinen alue, koska esimerkiksi sen rakennukset ovat eri vuosisadoilta. Vanhimmat on rakennettu 1800-luvun lopussa ja uusimmat aivan viime vuosina.

Rakennukset lämmitetään Helenin kaukolämmöllä.

Kalasataman ja Mustikkamaan välille tehty kävelysilta tuo alueen entistä lähemmäs Kalasataman asukkaita ja Priha toivoo, että ilmastoverkoston kautta myös Korkeasaari voi saada ideoita Kalasataman ekoalueesta.

– Muutakin liikkumista Korkeasaareen meidän pitää miettiä verkostossa, Priha sanoo.

Mikä Helinä on?

Helinä on kaupungin yhteinen ideajärjestelmä. Se on tarkoitettu oman ja muidenkin työn kehittämiseen, yhdessä ideointiin ja ajatusten jatkojalostamiseen. Kaikki voivat siis ideoida kaikkea! Lisäksi siellä voi peukuttaa eli kannattaa muiden tekemiä ideoita. Helinä on yksi vaikuttamisen kanavista, ja siellä esiinnytään omalla nimellä.

Helinässä on myös paikka kehittämishaasteille, jotka poikkeavat ideoista siten, että esittäjänä on aina virasto, liikelaitos tai yksikkö. Kehittämishaasteet on tarkoitettu jokaiselle pohdittaviksi. Esitä siis ratkaisuehdotuksesi.

Milloin sitä kannattaa käyttää?

Helinään kannattaa tallettaa ideoita, jotka liittyvät joko omaan tai muiden työhön tai vaikka yhden tai useamman viraston toimintaan. Idean ei tarvitse olla valmis, vaan sinne voi laittaa myös idean siemeniä, joista joku toinen voi ottaa kopin ja jatkaa eteenpäin. Tärkeintä on yhteinen tekeminen ja innostuneisuus työn kehittämiseen.

Parhaassa tapauksessa hyvien ideoiden kautta pystytään parantamaan tuottavuutta ja saamaan aikaan kustannussäästöjä. Myös prosessien kehittäminen ja tehostaminen parantavat lopulta kaupunkilaisten palveluja.

Helinässä määrä on laatua. Mitä enemmän ideoita saadaan, sitä todennäköisemmin joukossa on todellisia Helinän helmiä eli niitä ideoita, jotka toteutuessaan parantavat ja sujuvoittavat työn tekemistä ja prosesseja. Kaikkien ideoiden ei tarvitse olla suuria ja maailmaa mullistavia, mutta useista pienistä ideoista voi syntyä jotain suurta.

Mitä ideoille tapahtuu?

Kaikki ideat käsitellään ja niiden toteutettavuus arvioidaan. Jokainen virasto ja liikelaitos on nimennyt henkilön, joka toimii Helinän pääkäyttäjänä eli moderaattorina. Moderaattori huolehtii, että oman viraston ideat tulevat käsitellyksi. Mikäli idea koskee useampaa virastoa tai koko kaupunkia, niiden käsittelyvastuu on kaupunginkansliassa. Virastoilla on hyvin erilaisia käytäntöjä siitä, miten ideoiden toteutumista seurataan. Tämä on yksi kehittämishaasteista koko kaupungin osalta.

Saako ideoista palkkioita?

Ideoista on mahdollista saada tunnustus-, ideatai käyttöönottopalkkio. Palkkiot ovat vaihdelleet teatterilipuista tuhansiin euroihin. Palkkion suuruus on vaihdellut sen mukaan, miten merkittävä idea on ollut ja millaisia säästöjä se on tuonut tullessaan.

Millainen oli helmikuisen Helinä-viikon anti?

Lopputuloksena oli kaksi onnistunutta työpajaa ja yksi seminaari. Molemmissa oli innostunut ja kehittämismyönteinen ilmapiiri. Saimme muun muassa seuraavia uusia ideoita: kangaspuita nuorisotaloille, asukkaiden aktivoiminen lumitöissä, työn kierrättäminen ja matkaluistelurata mantereelle.

Työ ideoiden jatkojalostamiseen ja käytäntöön viemiseen on käynnissä, ja siihen voi jokainen osallistua kommentoimalla ja kehittämällä ideoita eteenpäin Helinässä.

Viikon aikana Helinän päivittäiset kävijämäärät kasvoivat viisinkertaisesti verrattuna normaaliin päiviin, joten Helinä sai toivottua näkyvyyttä.

Miten Helinää kehitetään jatkossa?

Helinän ohjeistusta selkiytetään jatkossa lisää. ­Lisäksi tuotetaan tukimateriaalia niin idean esittäjille kuin moderaattoreillekin. Järjestelmään on tulossa teknisiä uudistuksia, jotka itsessään helpottavat Helinässä toimimista ja ideoiden käsittelyä.

Uudessa versiossa on toivottavasti myös enemmän mahdollisuuksia keskusteluun, kommentointiin ja ideoiden jatkokehittämiseen. Tavoitteena on saada näkyviin idean koko elinkaari eli se, mitä idealle on sen esittämisen jälkeen tapahtunut. Lisäksi kannustamme virastorajat ylittävään ideointiin ja innovointiin.

Kuka Helinästä vastaa?

Kaupunginkanslian henkilöstöosasto.

Sovellukset > Helinä-ideajärjestelmä Helmi > Yhteiset palvelut > Kehittämö > Helinä Kysymyksiin vastasivat HR-asiantuntijat Aino Lääkkölä-Pyykönen ja Maija Summanen kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

15

16

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

teksti KATI JALAGIN kuvat TOMMI TUOMI, VESA TYNI, RONI LEHTI

Stop työssä

kuormittumiselle Mikä työssä kuormittaa opettajaa, rakennusmiestä ja toimistotyöntekijää? Miten työvälineet ja ergonomia eri aloilla on hoidettu? Miten henkistä kuormittumista voi lievittää?

Asiantuntijat antavat vinkit eri alojen työntekijöille työn kuormituksen vähentämiseksi ja työstä palautumiseksi.

Erityisluokanopettaja Anne Salovesi, 40, opetusvirasto

K

arviaistien koulun käytävällä käy iloinen melske oppilaiden kirmatessa ulos luokasta. Erityisluokanopettaja Anne Salovedelle vilske ja vilinä ovat arkipäiv ää.

Kymmenestä kakkosluokkalaises ta koostuvan oman luokan sekä mui den 1.–9.-luokkalaisten opetus täyt tävät Saloveden työviikot. Koulua käy vien lapsien tuen tarve on suurem pi heidän laaja-alaisten oppimisvaikeuk siensa vuoksi.

Sopeutumista, muutosvalmiutta, oikeanlaista asennetta ja spontaanisuu tta.

Näistä on erityisluokanopettajien työpäivät tehty.

– Lasten vireystaso sekä erilaiset fyysiset ja psyykkiset tekijät vaikutta vat

päivän kulkuun. Oma toiminta tule e mukauttaa kuhunkin vallitsevaan tilan teeseen. Suunnitelmat muuttuvat kok o ajan.

Salovesi kuvailee itseään tasapainoilijaksi, jonka tulee olla turvallinen, innostava ja sparraava, tilanteessa kuin tilanteessa.

– Joskus vallitsee täysi kaaos. Kun istun sohvalla luokkani edessä, yksi opp ilas kiipeää selässäni, toinen vetää käde stä samalla kun yksi seisoo kauemp ana yksin ja hiljaa tarviten tukea.

Salovesi katsoo ikkunasta ulos ja myöntää riittämättömyyden tunteen nousevan välillä pintaan.

– Kaikkea ei voi tehdä, mutta yrittää pitää. Välillä kun räiskyy ja paukkuu ,

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

17

Rakennusmies Jani Räsänen, 40, Stara

N

aulapyssyn pauke kajahte- alaselän kanssa, mihin hän sai apua fylee jyrkästi kaltevan Käpylän sioterapeutilta.

– Alaselän välilevyjen välissä todettiin pelastusaseman katolla, kun rakennusmies Jani Räsänen madaltuma. Fysioterapeutti antoi hyviä ja kehotkiinnittää paikoilleen uusia aluskatteita ohjeita vatsa- ja selkäliikkeisiin ksia, taloliha keskivar syviä ään käyttäm ti ja tuuletusrimoja. älle.

Kylmäkään sää ei haittaa työntekoa. joiden käyttö oli jäänyt vähemm taukokontin työmaa pohtii Räsänen sisälkojensa Räsänen vilauttaa työhans pana nuorem että , nojaten pöytään tilan käpitää joka tä löytyvää lämpöpussia, ketehtyä tuli työtä ja in paremm jaksoi suojaa stus työvaru det lämpiminä. Täysi hoaan tarkemmin miettimättä. miestä vesikaton rakennuspuuhissa.

– Ikä ja kokemus ovat tuoneet työnteja kypärä kuuluu n – Työvarustuksee järkeä. Vanhempana on tullut miekoon suo, ojaimet siihen kiinnitetyt kuulosu jalasit, heijastava työliivi, turvakengät tittyä helpompia työtekniikoita.

Räsänen huolehtii fyysisestä kunnosja valjaat. Pölymaskia tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tiiltä leikataan timanttilaikalla.

Fyysiseen työhön kuuluu muun muassa kiipeämistä, raskaiden työkoneiden kantamista ja tasapainoilua vaativaa liikkumista. Oma fysiikka joutuu työssä välillä koetukselle.

Räsäsellä on ollut aiemmin ongelmia

tuntuu, etten pysty aina turvaamaan rauhallista oppimisympäristöä.

Työparinaan Salovedellä on koulunkäyntiavustaja, jonka kanssa päivän tilanteita ruoditaan useaankin otteeseen.

Koko työyhteisö toimii myös tukena.

– Kaikki tuntevat täällä toisensa.

Käymme aina yhdessä läpi haastavat tilanteet.

Päänsä Salovesi pitää kunnossa liikkumalla.

– Monesti tulen töihin punttisalin kautta. Lisäksi lenkkeilen. Liikkuessa työpaikan ja oppilaiden asiat eivät ole iholla.

hyvinvoinnin edistämiseen.

Hienoa, että Anne on oivaltanut työkavereiden tuen, oman asennoitumisen sekä palautumisen merkityksen työssä jaksamisessa ja henkisen työkuormituksen hallinnassa.

Annen harrastama liikunta on mainio keino irrottautua henkisesti työasioista. Työhön liittymättömät kiinnostuksen kohteet ja mielekkäät ihmissuhteet energisoivat.

Jokaisen on tärkeää löytää juuri itselleen sopivat keinot palautua työstä ja hallita työkuormitusta. Levolle on hyvä varata riittävästi aikaa ja lyhyitä ”mikrotaukoja” kannattaa pitää työpäivän loja iin massa.

Huomiota onnistumis Hektisen työarjen keskellä on erityiitselle hyvää palautetta kiinnittää huomiota Työterveyspsykologi Elina Nygrén Työ- sen tärkeää muistaa ksiin ja antaa niiskokemu misen terveys Helsingistä antaa näkemyksensä onnistu ta. palautet hyvää itselleen Annen työtilanteesta ja vinkit henkisen tä

18

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

taan urheilemalla ja nukkumalla hyvin.

– Treenaan salilla ja käyn kerran viikossa pelaamassa salibandya ja tennistä. Lisäksi käyn hierojalla kerran kuukaudessa. Venyttely vähän jää, ja se ei ole varsinaista lempipuuhaa. Pyrin myös nukkumaan hyvin, tosin se ei aina onnistu, kun kotona on 4- ja 6-vuotiaat lapset.

Treeneihin vartalon hallintaa ja liikerataharjoituksia

Työfysioterapeutti Riitta Mansikkaniemi Työterveys Helsingistä arvioi Janin työtä ja antaa vinkit fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoon.

– Janin tilanteessa työturvallisuus on otettu hyvin huomioon. Hän on varmistanut järkevästi käsien ja ranteiden lämpimänä pysymisen, mikä ennaltaehkäisee myös rasitusvammojen syntymistä.

Fyysisessä työssä apuvälineiden, ku-

Treenin olisi hyvä kattaa tasapainoon, nivelten liikeratoihin ja lihasvoimaan liittyviä harjoituksia. ten nostolaitteiden tai nokkakärryjen käyttö työvälineiden ja rakennusmateriaalien kantamisessa ja nostamisessa on suotavaa. Polviin kohdistuvaa fyysistä kuormitusta voi ehkäistä polvipehmusteilla. Lisäksi riittävä ja oikein ajoitettu tauotus on tärkeää.

Jani on ymmärtänyt syvien vatsalihasten tärkeyden selän tukijoina ja vahvistanut niitä oikeaoppisesti treeneissään. Treeniohjelman olisi hyvä kattaa lisäksi vartalon hallintaan, tasapainoon, nivelten liikeratoihin ja lihasvoimaan liittyviä harjoituksia.

Kielenkääntäjä Magnus Gräsbeck, 61, tietokeskus

T

urussa sijaitsevan omakotitalon vinttihuoneessa vallitsee rauhallinen tunnelma. Taustalta kuuluu vain tasaista näppäimistön naputtelua.

Lähes 30 vuotta tietokeskuksen kielenkääntäjänä toimineen Magnus Gräsbeckin työpiste poikkeaa tavanomaisesta toimistotyöntekijän työtilasta. Etätyötä on takana yli 25 vuotta. Työvälineet on kustomoitu täydelliseen kuntoon ergonomiaa ajatellen.

– En tarvitse työpöytää työtä tehdessäni. Pidän polvillani tekemääni vanerilevyä, jolla ovat ergonominen näppäimistö ja hiiri. Pyrin minimoimaan staattista kuormitusta. Varsinkin kättä nostavat lihakset joutuvat kirjoittaessa koville. Kaikki tarpeellinen on käsieni ulottuvilla, ja työpiste on viritetty kuntoon monen vuoden kokemuksella.

Gräsbeck tekee yleensä normaaleja työpäiviä pitäen päivittäin pari noin tunnin mittaista taukoa. Mukaan mahtuu myös hetkittäisiä poistumisia työpisteeltä.

– Tauoilla jumppaan olkapäitä, käsivarsia ja ranteita sekä teen ve-

nyttelyitä. Kerran päivässä käyn kävelyllä tai talvella hiihtolenkillä.

Työt eivät ole aina sujuneet vaivatta.

Gräsbeck kärsi aikoinaan rannekivuista ja jääolkapäästä, joka aiheutti hänelle kipuja usean vuoden ajan.

– Pääsin kivuista , kun otin asian vakavasti ja ryhdyin tekemään asiaan muutosta. Päivittäin tehdyillä fysioterapeutin neuvomilla jumppa- ja venytysliikkeillä kivut vähenivät ja hävisivät vähitellen kokonaan. Jos en tee jumppaliikkeitä päivittäin, kivut tulevat takaisin.

Kitaran soitto ja kuntoilu ovat kuuluneet aina Gräsbeckin elämään.

– Olen pitänyt itseni kunnossa. Teemme vaimon kanssa pitkiä kävelylenkkejä viikonloppuisin ja harrastan paljon hyöty- ja arkiliikuntaa. Mielestäni ratkaisevan tärkeää toimistotyöntekijälle on oman fyysisen kunnon hoitaminen.

– Hienoa, että Magnus on saanut kivut hallintaan kuntoilun, taukojumppaliikkeiden ja hyvän tauotuksen avulla.

Magnus on myös löytänyt itselleen sopivan työasennon.

Istumatyössä hyvän työasennon löytäminen on erityisen tärkeää. Yhtä tärkeää on vaihdella asentoa tai mahdollisuuksien mukaan välillä seistä tai kävellä muualle työpisteestä.

Tuolissa istuessa jalkojen tulee ylettyä maahan ja ristiselän nojautua selkänojaan. Kyynärvarret on hyvä tukea työtasoon niin, että olkavarret ovat lähellä kylkiä, eikä hartioita tarvitse kannatella. Kuvaruutu tulisi asettaa siten, että yläreuna on silmien tason alapuolella, jolloin niska on kuvaruutua katsellessa keskiasennossa. 

Asennon vaihtelu ja ergonomian tarkistaminen tärkeintä

Työfysioterapeutti Riitta Mansikkaniemi arvioi Magnuksen työskentelytapoja ja antaa ohjenuorat ergonomiseen toimistotyöhön.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

19

{ ammatti } teksti MAARIT SEELING kuvat VESA TYNI

Pelin henki Palvelukoordinaattorin vastuualueelle kuuluvat peliasiat ja osin myös mediakasvatus.

20

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

K

irjastomaailma nielaisi Heikki Marjomaan kerralla, kun hän vuosituhannen vaihteessa päätyi kaupunginkirjastoon suorittamaan siviilipalvelustaan.

– Innostuin alasta sen verran, että opiskelin kirjastoalan tutkinnon vuonna 2006. Siitä asti olen ollut vakinaisena, mutta jo sitä ennen tein kirjastossa pätkätöitä, Marjomaa muistelee.

Vuosien varrella Marjomaa on ehtinyt toimia kirjastotyöntekijän tehtävien lisäksi muun muassa tapahtumakoordinaattorina ja it-tukihenkilönä.

Marjomaan vastuualueelle kuuluvat peliasiat ja osin myös mediakasvatus. Hän on toistaiseksi ainoa kirjaston palveluksessa oleva ja nimenomaan peleihin keskittyvä palvelukoordinaattori Suomessa.

– Päädyin tehtävään, kun kaupunginkirjastossa käynnistettiin muutama vuosi sitten Pelin paikka -hanke. Hankkeen tavoitteena oli peleihin liittyvien asenteiden kartoitus, pelilukutaidon parantaminen ja kirjaston käytön lisääminen. Olen itse innokas pelaaja, joten oli aika luontevaa ryhtyä yhdeksi hankkeen vetäjistä, Marjomaa kertoo.

aa ki Marjom ik e H i: attori > Nim koordina lu e lv a p tti: , > Amma inkirjasto g n u p u a :k > Virasto imipiste Pasilan to > Ikä: 34 o avopuolis ily, > Perhe: lit, lenkke e p : t e s k tu > Harras kset erävaellu

gallup Valvottavatko työasiat yön tunteina? teksti MAARIT SEELING kuvat VESA TYNI

Pelimaailman opas

Marjomaa jatkoi kaupunginkirjaston pelipalveluiden koordinaattorina Pelin paikka -hankkeen päättymisen jälkeenkin.

– Digitaaliset pelit ovat kirjastossa melko uusi asia, eikä valmiita malleja niiden hyödyntämiseen vielä ole ollut. Peliasiat on pitänyt miettiä alusta asti, Marjomaa kertoo.

Vaikka pelit täyttävät ison osan myös Marjomaan vapaa-ajasta, aikaa jää kuitenkin muillekin harrastuksille, kuten lenkkeilylle ja vaeltamiselle. Marjomaa kertoo pyrkivänsä ainakin kerran vuodessa vaellusreissulle Lappiin, mistä on kotoisin.

– Pelikulttuuri elää jatkuvasti, ja sitä pitääkin aika tavalla elää ja hengittää, muuten ei pysy ajan tasalla.

Marjomaan asiakkaita ovat kirjastonkäyttäjien lisäksi muut kirjastotyöntekijät eri puolella Suomea. Koulutustehtävien lisäksi hän osallistuu peleihin liittyvien mediakasvatussisältöjen tuottamiseen. Marjomaa on yksi verkosta ilmaiseksi ladattavan Pelikasvattajien käsikirjan kirjoittajista.

Käsikirjassa kerrotaan, mistä pelaamisessa ja siihen liittyvissä ilmiöissä on kyse. Se on tarkoitettu pelikasvatuksen tueksi. Oppaan on tuottanut pelikasvatusta edistävä valtakunnallinen Pelikasvattajien verkosto, jossa on kirjastojen edustuksen lisäksi mukana muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen lautapeliseura ja nuorisoasiainkeskus.

Marjomaa korostaa yhteistyön merkitystä eri toimijoiden kanssa kirjastojen pelitoiminnan kehittämisessä. Verkosto on hänen mukaansa osoittautunut suorastaan korvaamattomaksi eri alojen asiantuntijoiden kohtauspaikkana.

– Emme tarjoa pelkästään aineistoja lainaksi, vaan järjestämme myös eri-

Emme tarjoa pelkästään aineistoja lainaksi, vaan järjestämme myös erilaista ohjattua pelitoimintaa. laista ohjattua pelitoimintaa. Pelit kertovat tarinoita siinä missä kirjatkin. Uskon niiden merkityksen kasvavan nykyisestään. Olemme vasta tämän polun alussa, Marjomaa pohtii.

Lautapeleistä digimaailmaan

Lautapeleillä on kirjastoissa pitkä historia. Digitaaliset pelit jatkavat pelien tarinaa siitä, mihin suomalaisklassikko ­Afrikan tähti jäi. Marjomaa huomauttaa, että digitaaliset pelit eivät ole syrjäyttäneet vanhoja kestosuosikkeja, päinvastoin. Lautapeliharrastus elää paraikaa uutta renessanssia.

– Meillä on ollut HelMet-kirjastoissa jo kolmisen vuotta tarjolla kotiin lainattavia lautapelejä. Kasvatamme kokoelmaamme pikku hiljaa. Lukujen mukaan lautapelit ovat tällä hetkellä lainatuimpia artikkeleitamme. Ne menevät yhtä hyvin lainaksi kuin elokuvat ja ohittavat digitaaliset pelit tai perinteiset kirjat, Marjomaa kertoo.

– Pelaamalla voi oppia monia hyödyllisiä taitoja, kuten teknologian käyttöä, ryhmässä toimimista ja usein myös englantia. Toistaiseksi harva digitaalinen peli on suomeksi. Kaikki pelaajat eivät ole lapsia tai nuoria, vaan pelaajien keski-ikä on reippaasti yli 30 vuotta. Mielestäni pelaaminen on hauska ja viihdyttävä harrastus, Marjomaa sanoo. 

Minna Bakhtaoui, oikeuspalveluassistentti, kaupunginkanslia En vietä unettomia öitä töiden takia. Olen jotenkin onnistunut sisäistämään, että päästän päivän päätteeksi irti työasioista myös mielessä. Harrastan joogaa, tanssia ja lukemista, joten ne auttavat osaltaan irtautumaan.

Joskus nuorempana työt saattoivat tulla uniin asti, mutta ikä on tähän mennessä opettanut pistämään asiat tärkeysjärjestykseen. Kokemus auttaa stressintorjunnassakin!

Jyrki Kiiveri, huoltomies, Palmia No enpä voi sanoa, että työt stressaisivat uniin asti. Perhe ja kaksi pientä lasta pitävät huolta siitä, etten illalla ehdi ajatella työasioita. Työvuoroni alkaa aamuisin kello seitsemän, ja iltaisin on päästävä ajoissa nukkumaan. Toistaiseksi lasten kanssa on ollut sama unirytmi, joten sekään ei ole ollut ongelma. Kun koko päivän tekee kiireessä töitä ja illalla puristetaan vielä loputkin mehut, niin kyllä ne yöt sujuvat enemmän nukkuessa kuin miettiessä.

Katri Maijanen, kotihoidonohjaaja, sosiaali- ja terveysvirasto Työasiat tulevat valitettavan usein uniin, erityisesti silloin, kun on kauhea stressi ja pulaa työntekijöistä. Joskus yölliset ajatukset saattavat valvottaa montakin tuntia. Se kostautuu vaikeutena nousta aamulla. Tiedossani ei ole varsinaisia niksejä, joilla työajatuksista pääsisi eroon. Yksi on sellainen, eli päätän ihan tietoisesti olla ajattelematta työasioita. Joskus se auttaa, joskus ei. Pahimman varalle käytössäni on meditointiin perustuva rentoutusharjoitus, jolla yritän lukita mielen ei-toivotuilta ajatuksilta.

Tomas Palmgren, projektinjohtaja, rakennusvirasto Yleensä työt eivät tule häiritsemään uniin kuin ihan poikkeustapauksissa. Silloin töissä saattaa olla erityisen stressaavaa esimerkiksi ennen vaativaa yleisötilaisuutta. Onneksi näitä tilanteita on vain muutaman kerran vuodessa. Olen todennut aika hyväksi keinoksi kirjoittaa illalla ennen nukkumaan menemistä ylös ne asiat, jotka siinä vaiheessa vielä mietityttävät. Näin asioihin on helppo palata aamulla. Tavallaan kirjoitan mieltä vaivaavat ajatukset yön ajaksi mielestäni.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

21

kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat ROOPE PERMANTO

A: > KESKUSTELEMASS ija Hulkkonen, Tu tija tun an asi Henkilöstö sto kaupunkisuunnitteluvira nen, Kaija HR-suunnittelija Tiina sto ira luv itte kaupunkisuunn Valkonen, ny Jen ti ult ns ko Rekrytointi palvelukeskus Vesterinen, Nuoriso-ohjaaja Johanna nuorisoasiainkeskus > AIHE: onnistunut Kuinka tehdä kesätyöstä kokemus? > PAIKKA: Annantalon kahvila

Kesätyöntekijät hyvin vastaan Onnistunut kesätyö antaa nuorelle luottamusta itseensä ja tulevaisuuteen sekä hyvän kokemuksen kaupungista työnantajana.

22

H

elsinki on viime vuoden tapaan mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, joka haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat hyvän kesätyön periaatteisiin rekrytoinnista työtodistuksen antamiseen asti.

Viime vuonna kaupunki sai tarjoa­ mastaan kesätyökokemuksesta nuorilta keskiarvon ”hyvä”. Tuija Hulkkosen, Tiina Kaijasen, Jenny Valkosen ja Johanna Vesterisen mukaan onnistu-

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

neeseen kesätyökokemukseen vaikuttaa oleellisesti se, että nuoret otetaan vastaan avoimesti, perehdytetään huolellisesti ja heitä kohdellaan työyhteisön tasavertaisina jäseninä.

Millaiset asiat ovat tärkeitä kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa?

Nuoret kertovat kaipaavansa enemmän tietoa työpaikasta ja -tehtävistä. Selkeä ilmoitus, joka antaa mahdollisimman tarkan kuvan työstä, on tärkeä.

– Oleellista on myös, että työnhakuprosessi etenee jouhevasti ja nopeasti: työpaikkailmoituksen julkaisu, hakemusten käsittely, haastattelukutsut, haastattelut, valinnat ja valinnoista ilmoittaminen, Vesterinen sanoo.

– Rekrytoinnin pitää olla tasapuolista. Kaikki hakemukset käydään läpi ja niitä käsitellään samoin kriteerein, Valkonen toteaa.

Hakemusten suuri määrä on monessa virastossa haaste. Esimerkiksi nuorisoasiainkeskukseen tuli viime vuonna yli 2 000 hakemusta pelkästään Fallkullan kotieläintilan kesätyöpaikkoihin. Silti kaikki hakemukset käytiin läpi.

Viestintä on tärkeää kaikissa rekrytoinnin vaiheissa.

– Myös ne, jotka eivät tule valituiksi, tarvitsevat tiedon ajoissa, jotta ehtivät hakea muuta paikkaa, Hulkkonen sanoo.

Myös valitsematta jääneet ovat mahdollisia tulevia kaupungin työntekijöitä.

Mikä merkitys on perehdyttämisellä?

Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla perehdyttämisellä nuori pääsee nopeasti kiinni työtehtäviin, oppii ja kehittyy.

– Nuoret eivät välttämättä vielä tunne työelämän pelisääntöjä, ja meidän tehtävämme on opettaa ne heille. Pereh-

Kertaa periaa kesätyön tteet

KAUPU

n Tuija Hulkkosen, Johanna Vesterisen, Tiina Kaijasen ja Jenny Valkosen mukaan kesätyöntekijät otetaan hyvin tyytyväisinä vastaan.

dytyksellä vältetään monet ongelmat, Valkonen sanoo.

– Perehdytys alkaa meillä yhteisellä perehdytystilaisuudella, jossa käymme läpi organisaation, työsopimuksen sisällön ja työntekijän velvollisuudet ja edut. Alle 18-vuotiaille järjestämme oman tilaisuuden, jossa käymme vastaavat asiat läpi ja varaamme runsaasti aikaa työsopimuksen ja palkan käsittelyyn, Valkonen kertoo palvelukeskuksen käytännöistä.

Myös nuorisoasiainkeskuksessa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa työsuhteeseen liittyvät perusasiat käydään läpi työsuhteen alussa, ja kesätyöntekijöille jaetaan viraston perehdytysmateriaali. Kaikissa kolmessa virastossa nuorelle nimetään oma perehdyttäjä tai mentori, joka tukee ja auttaa.

– Meillä kesätyöntekijät pääsevät myös kiertoajelulle eri projektikohteisiin, työn aloituskahville virastopäällikön kanssa ja yksiköiden omiin kehittämispäiviin. On hyvä, että nuori verkostoituu ja tutustuu mahdollisimman moneen työntekijään, Kaijanen sanoo.

Miten kesätyön mielekkyyteen voidaan vaikuttaa?

Mielekäs kesätyö vastaa nuoren taitoja ja on sopivan haasteellista. Työtehtävät, vastuut, valtuudet ja odotukset on määritelty silloin selvästi. Kaupunkisuunnitteluvirastossa kesätyöntekijät ovat alan opiskelijoita, ja jokaisen työtehtävä on tarkkaan mietitty. Työ tuntuu mielekkäältä, kun siitä saatua kokemusta voi hyödyntää jatkossakin.

– Kesätyöntekijällä pitää olla riittävästi oikeaa tekemistä, Vesterinen toteaa.

Nuoria harmittaa joskus, kun he eivät pääse esimerkiksi sairaalan keittiössä vaativampiin tehtäviin.

– Perustelut on hyvä kertoa nuorelle. Jos olosuhteet sallivat ja kesätyöntekijältä löytyy tarvittavaa osaamista, tehtävänkuvaa voidaan myös laajentaa, Valkonen toteaa. n Keskustelijoiden mukaan onnistuneeseen kesätyökokemukseen vaikuttaa se, että nuoria kohdellaan työyhteisön tasavertaisina jäseninä.

NGI

sia paik N KESÄTYÖH AKU A koja tu LKOI t lee au kesäty ammik ki pitk öhaku uun pu in kevä a lk o olivälis i 7.3. ja p ttä. Nu Kesäty sä, ja u äättyy orten ökaud u16–17vuositt 18.3. ella to vuotia uko–sy ain neli iden yskuus sentuh sa kau atta ke pungil sätyön Vastuu la työs tekijää llisen kentele t a i -sijaist k esätyö e joihin a. n kuus kaupu i peria nki on atetta sitout hyvä , unut: hakijak okemu miele s käs työ pereh dytys ja ohjaam oikeu inen denmu k aisuus kohtu ja tasa ullinen puolis palkka uus kirjall inen ty ösopim us ja ty ötodis tus.

Millaista kohtelua kesätyöntekijät kaipaavat?

Nuorille on tärkeää, että heitä kohdellaan tasavertaisina työyhteisön jäseninä ja koko työyhteisö tukee heitä.

– Kesätyöntekijät otetaan mukaan tiimiin, yhteisille lounaille, kahveille, tiimipalavereihin ja tyhytapahtumiin, Kaijanen sanoo.

– Pienetkin asiat ovat merkittäviä.

Meillä nuoret saavat omat T-paidat ja työhanskat, ja heille on varattu pukeutumistila ja tehty nimilaput valmiiksi, Vesterinen kertoo.

Tasavertaisuuteen kuuluu myös se, että kaikilla on samat säännöt. Jos nuori esimerkiksi myöhästelee, asiaan tartutaan heti ja kerrotaan, että jokaisen kuuluu tulla töihin ajoissa.

– Työjakson lopulla mentori keskustelee meillä nuoren kanssa siitä, mitä nuori on oppinut ja missä asioissa on onnistunut. Näin nuori todentaa itselleen, miten paljon hän on kehittynyt työjakson aikana, Vesterinen sanoo.

Kun nuoren työsuhde päättyy, monessa virastossa juodaan yhteiset lähtökahvit. Kesätyöntekijä saa työtodistuksen, joskus myös pienen lahjan, esimerkiksi juomapullon.

– Työtodistus on nuorelle tärkeä. Se pitää aina antaa, vaikkei nuori muistaisi itse sitä pyytää, Valkonen toteaa.

Millä mielellä odotatte kesätyöntekijöitä?

– Heidät otetaan hyvin tyytyväisinä vastaan. Palkkaisimme kesätyöntekijöitä enemmänkin, jos pystyisimme, Hulkkonen sanoo.

– Kesätyöntekijät ovat työpaikan piristysruiske, Valkonen vahvistaa.  Helmi > Henkilöstö > Rekrytointi > Määräaikaisten rekrytointi > Kesätyöntekijän palkkaaminen

Lähde: Kesäduunitutkimus 2015, palautekyselyn tulokset. Helsingin kaupunki.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

23

asukas teksti ANNE VENTELÄ kuvat VESA TYNI

Helsingin malli

levittää kulttuuria ja taidetta kaupunginosiin Jakomäessä valmistellaan nuorten paikallista kulttuuritapahtumaa. Töitä sen eteen on tehty vuoden päivät kulttuurikeskuksen, Pohjois-Helsingin Bändikoulun ja paikallisten toimijoiden tuella. Valmista pitäisi olla 2019.

N

uorten paikallista kulttuuritapahtumahanketta vetävä Pohjois-Helsingin Bändikoulun rehtori Mikko Kierikki kertoo, mistä on kyse.

– Haluamme tuoda osallistavaa kulttuuritoimintaa Jakomäkeen.

Hankkeessa voi syntyä mikä tahansa esittävän taiteen tuotanto.

Toiminnan taustalla on tammikuussa käynnistynyt, kulttuurikeskuksen luotsaama Helsingin malli, jossa kulttuuria levitetään keskustan ulkopuolelle kaupunginosiin ja kau-

punkilaisten yhdessä tuottamaksi.

Kolmivuotiseen ohjelmaan kuuluu 12 hanketta. Näistä kaksi – Bändikoulun mahdollinen musikaali ja Kaupunginteatterin teatterilähtöinen projekti – sijoittuvat Jakomäkeen.

Muoto on nuorista kiinni

– Kaikkien pitäisi päästä taiteesta ja kulttuurista osalliseksi, sanoo Jakomäen kirjaston johtaja Leena Sallas ja jatkaa: – Jakomäki on niin pussinperällä, etteivät nuoret välttämättä lähde

täältä muualle. Kuitenkin kun kirjastossa tai nuorisotoimessa tapahtuu, he tulevat mukaan ja antavat ideoita yhteiseen tekemiseen.

Juuri nuorten osallistuminen on bändikoulun hankkeen ytimessä. Tavoitteena on lisätä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista pääomaa sekä vahvistaa minäkuvaa ja ryhmätyötaitoja.

Se, mitä yhdessä lopulta tehdään, on nuorista itsestään kiinni.

– Meillä on jo nyt bändikursseja ja DJ-kerhoja, sanoo Kierikki.

Sallaksen tavoin hän sanoo, että nuoret lähtevät mukaan sellaiseen, mitä he itse saavat suunnitella. Kynnystä madaltaa se, että osallistuminen on nuorille ilmaista eikä aikaisempaa kokemusta tarvita.

Paikalliset aktiivisesti mukana

n Mikko Kierikki sanoo, että Jakomäkeen halutaan osallistavaa kulttuuritoimintaa.

24

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

Vaikka Helsingin mallin hankkeet ovat vasta käynnistyneet, Jakomäessä on liikkeellä jo liuta paikallisia toimijoita: nuorisotalo, leikkipuisto, kirjasto, Kulttuuriyhdistys Lila, pienperheyhdistys, Vuorensyrjän palvelutalo, Operaatio Pulssi!, Malmitalo, Koillis Seura ja Malmin seurakunta, joten tekijöitä riittää. Lisäksi omia hankkeitaan toteuttavat Bändikoulu ja Kaupunginteatteri saavat tukea toisiltaan.

– Olen onnellinen, että mukana on ihmisiä, jotka ovat tehneet vastaavaa työtä ennenkin. Haluamme hyödyntää hyvät mallit ja välttää sudenkuopat, sanoo Kierikki.

Tietoa jaetaan myös jo vuosia toimi-

Malli haluaa parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta kaupunginosissa. neen Jakis-tiimin toiminnassa. Jakis on paikallinen vaikuttaja, joka hoitaa Jakomäen keskinäistä yhteistyötä alueen parhaaksi, Sallas kertoo.

Tiimiin kuuluu kirjaston lisäksi kaupungin toimijoita, asukasyhdistys ja vapaaehtoistahoja.

Seuraavaksi Bändikoulun on aika lähteä nuorten pariin.

Jo nyt liikkuu huhuja, joiden mukaan 2019 tapahtuu jotain suurta. 

Mikä Helsingin malli?

– TAIDE- JA kulttuuritarjonta Helsingissä

on keskustakeskeistä. Haluamme parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta kaupunginosissa, kertoo suunnittelija Sara Kuusi kulttuurikeskuksen kulttuuripolitiikan osastolta.

Tähän tavoitteeseen pohjaa Helsingin malli, kolmivuotinen pilotointihanke, jonka pääkoordinaattorina Kuusi toimii.

Helsingin mallissa kulttuurilaitokset toteuttavat yhteensä 12 hanketta paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa pääosin Kaarelassa, Maunulassa, Jakomäki–Kivikossa ja Vuosaaressa. Kaarelassa tutkitaan asukkaiden identiteettiä ja vahvistetaan vaikuttamisen tapoja tanssin keinoin, Kannelmäessä ja Malmikartanossa hyödynnetään kuvataidetta turvallisuuden tunteen kehittämiseen. Tai-

delaitokset vastaavat sisältöjen toteuttamisesta, ja kulttuurikeskus koordinoi ja rahoittaa työtä.

Tavoitteena on laajentaa taidelaitosten vaikutuspiiriä keskustan ja omien seiniensä ulkopuolelle. Samalla luodaan poikkihallinnollisia toimintatapoja. Vaikutteita mallille on saatu Ranskasta ja Iso-Britanniasta.

Pilotointivaiheen hankkeet valikoituivat kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avoimen haun kautta. Haussa painotettiin paitsi kulttuurin katvealueita myös kokonaisuutta, jossa alueet eroaisivat riittävästi toisistaan. Se on tärkeää vaikuttavuuden arvioimiseksi.

Tavoitteena pysyvät vaikutukset – Mallin rinnalla on kattava tutkimusoh-

jelma, jossa selvitetään, millaisia vaikutuksia työllä on alueisiin ja taidelaitoksiin.

Mukana on eri tutkimusorganisaatioita, joista esimerkiksi Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu, toteuttaa alueilla vaikuttavuuskartoituksen, kertoo Kuusi.

Malli otettiin käyttöön tammikuussa, mutta taustatyötä on tehty vuoden päivät.

– Loimme siltoja neljän pilotointialueen jo olemassa oleviin alueverkostoihin.

Mukaan tarvitaan pysyviä toimijoita, jotka tuntevat alueet ja niiden erityispiirteet ja kehitystarpeet. Ilman niitä tällainen

hanke ei voi onnistua.

Tavoitteena on saada aikaan alueilla pysyviä vaikutuksia ja uusia toimintatapoja.

Hankkeet löytyvät: hel.fi/kulttuuri > Kulttuuripolitiikka > Helsingin malli.

Hankkeista tiedotetaan myös kaupungin nettisivuilla ja paikallismedioissa. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä hankkeiden vetäjiin.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

25

hyvinvointi teksti ARJA KRANK kuvat ISTOCKPHOTO

Etäjohtaminen ja ketteryys kohdilleen

Kaupungilla startattiin viime syksynä lukuisia työhyvinvointihankkeita. Sosiaali- ja terveysvirastossa lähdettiin kehittämään hyvää etäjohtajuutta.

Kaupunginkanslian elinkeino-osasto ja tietotekniikkaja viestintäosasto taasen ryhtyivät yhdessä työstämään ketterämpää organisaatiota.

E

täjohtaminen on nykyaikaa myös sosiaali- ja terveysvirastossa. Esimiehet johtavat yhä useammissa eri toimipisteissä olevia ihmisiä ja töitä.

– Silti esimiehen pitää pystyä tukemaan henkilöstöä ja olemaan läsnä, työhyvinvoinnin asiantuntija Anne Heikkilä sosiaali- ja terveysvirastosta pohtii.

Sotessa käynnistettiin viime syksynä Osaavat ja hyvin toimivat työyhteisöt -hanke, jossa lähdettiin tutkimaan ja kehittämään etäjohtamista. Hankkeeseen osallistui 19 esimiestä ja 350 työntekijää.

– Meille oli tärkeää, että myös henkilöstö pääsee vaikuttamaan asioihin.

Hankkeen malli on kopioitavissa samalla reseptillä työyhteisöihin, jotka haluavat kehittää etäjohtamistaan.

26

Esimiestyön uudistuminen ei onnistu ­ilman, että työntekijät sisäistävät uuden johtamisen ja tukevat sitä. Kun lähiesimies on muualla, jokaiselta vaaditaan uutta, työyhteisöä kannattelevaa roolia.

Hankkeen aluksi esimiehiltä kysyttiin, millaisia haasteita kaukaa johtaminen tuo työhön. Vastausten perusteella Heli Ahonen Toimiva Oy:stä kehitteli etäjohtamisen nelikenttämallin, joka kuvaa esimiehen etäisyyttä ja läsnäoloa sekä sen vaikutusta hänen neljään tehtäväänsä: lähiesimiehenä olemiseen, muutosvalmentajan työhön, kokonaisuuksien kehittäjään ja hallinnoija/koordinaattoriin.

Tämän visuaalisen mallin avulla ja sekä esimiesten että työntekijöiden koulutustilaisuuksissa sisäistettiin etäjohtamisen ongelmatiikkaa ja lähdettiin ideoimaan ja kirjaamaan käytännön ratkaisuja. Heikkilän mukaan hanke kokonaisuudessaan antoi tilaa pysähtymiselle, työn luonteen pohtimiselle ja innovoinnille.

– Ihmiset tiedostavat ongelmat ja esittävät hyviä ratkaisuja, kun heitä kuunnellaan. Hulluillekin ideoille on ti-

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

laa, ja ne voivat olla hyviä, kunhan niitä vähän jalostetaan.

Vaikutuksia heti ja pitkällä aikavälillä

Hankkeen isona antina pidettiin sähköisten työvälineiden koulutuksia.

– Business Lync -ohjelmisto on ollut vuoden 2013 organisaatiomuutoksesta asti käytössä, mutta sitä ei ole kaikkialla omaksuttu. Esimerkiksi toimisto- ja neuvolatoiminnassa saatiin koulutuksen avulla viritettyä intoa virtuaalisen kokouskäytännön aloittamiseen.

Kaikki esimiehet painivat yleensä aikapulan kanssa. Siksi muun muassa kokouskäytäntöjä lähdettiin hankkeen työpajoissa hiomaan tehokkaimmiksi. Parempaan etäjohtamisen työn hallintaan ja tiedon kulkuun haettiin myös tuoreita menetelmiä.

– Vuosikello sytytti erityisesti. Visuaa-

Voimme parantaa työpäivää esimerkiksi miettimällä, millaisen mielialan viemme töihin. lisen työkalun avulla voi havainnollistaa itselle ja työyhteisölle kokonaisuuksia: mitä milläkin tasolla tehdään ja milloin.

Hankkeen vaikutukset työhyvinvointiin näkyvät Heikkilän mukaan vasta pitkällä aikavälillä.

– Jo nyt palaute on kuitenkin ollut hyvin myönteistä. Vuoden kuluttua järjestettävässä seurantatapaamisessa voimme todeta, mitä asioita hankkeesta on jäänyt arkeen.

Hankkeen malli on kopioitavissa samalla reseptillä työyhteisöihin, jotka haluavat kehittää etäjohtamistaan.

Osaavat ja hyvin

työterveyspsykologi kuva VESA TYNI

Positiivisia kokemuksia hank keista toimivat

työyhteisöt – etäj > Sähköisten työvä ohtaminen lineiden käyttööno tto sisäistettiin. > Kokouskäytäntöih in löydettiin tehokk aita tapoja ja aikaa > Tiimityöskentely keskustelulle. yn saatiin kasvate ttu a luottamusta. > Vuosikellosta sa atiin visuaalinen ap u asioiden hahmot > Hanke antoi tilaa tamiseen. pysähtyä, keskuste lla ja innovoida ra tkaisuja yhdessä.

Ketterä työyhteisö

> Nostettiin esiin oik eita ongelmia. > Kehitettiin tekem isen ja konkretian kautta. > Oma-aloitteisuu s vahvistui. > Epäkohtiin tarttu minen nopeutui. > Epäonnistuminen on sallittua.

Hankkeiden menet elmistä ja tuloksis ta julkaistiin juttu Helmen uutisissa helmikuun lopussa .

söön. Työpajaan osallistujat pääsivät muokkaamaan tarinoiden käsikirjoituksia uusiksi ja Kipakkalan työilmapiiriä paremmaksi.

Ideapajoissa luotiin lopuksi kymmenen kohdan Päätä ja sydäntä -vinkkilista, joka neuvoo toisten huomioimiseen.

Ensimmäinen listan vinkki on Katso peiliin.

– Oivalsimme prosessin aikana sen, kuinka paljon voimme itse tehdä. Voimme esimerkiksi parantaa työpäivää miettimällä, millaisen mielialan viemme töihin.

Pitkät jaarittelut pois

Kokeillen kohti ketterämpää työyhteisöä

Kokeilukulttuurista puhutaan paljon. Se voi myös onnistua. Tämä todettiin kaupunginkanslian elinkeino- sekä tietotekniikka- ja viestintäosaston yhteisessä hankkeessa. Syksyn kestäneessä Ketterä työyhteisö -hankkeessa 250 ihmistä pääsi kokeilemaan yhdessä ideoituja, nopeita ratkaisumalleja.

– Lähdimme tutkimaan, kuinka omalla käyttäytymisellä ja epäkohtiin tarttumisella voi vaikuttaa työpaikan arkeen, yritysasiamies Anu Mänttäri elinkeino-osastolta kertoo.

Hankkeessa käytettiin kahta työkalua: teatterilähtöisiä menetelmiä ja palvelumuotoilua. Teatterin keinoihin pohjautuvassa menetelmässä näyttelijöiden luomat karikatyyriset henkilöhahmot peilasivat työyhteisön ongelmia kuvitteellisen Kipakkalan kunnan työyhtei-

Palvelumuotoilun avulla taas lähdettiin ”poismuotoilemaan” asioita, jotka hiertävät työtä.

– Ihmiset kertovat usein, että tämä tai tuo iso asia ei toimi. Ryhdyimme tiimeittäin etsimään ja ratkaisemaan ison ongelman takaa pieniä arjen asioita, johon­voisi heti vaikuttaa. Tiimit käynnistivät kaikkiaan 22 omaehtoista kehittämiskokeilua.

ICT-kehitystiimissä lähdettiin miettimään, mitä tehottomille palavereille voisi tehdä. Ideoinnin pohjalta tiimi määritteli aikarajan, jonka sisällä kokeiltiin paremmin suunniteltuja palavereja. Näissä kiertävä puheenjohtaja piti tiukasti kiinni aikataulusta.

Kokouk­siin otettiin käyttöön tunnussana ”kytkin”, jolla kuka tahansa sai keskeyttää pitkän jaarittelun. Palaute paljasti, että jo ensimmäinen palaveri oli ajallisesti puolet tehokkaampi.

– Työ oikeastaan alkaa vasta tästä, mutta jo hankkeen aikana työhyvinvointi lisääntyi. Ihmiset ovat todenneet, että hyvää muutosta saadaan aikaan ja vielä yllättävän nopeasti. Hyvin positiiviseksi on koettu, että työyhteisö ja johto kannustavat löytämään omia ideoita asioiden parantamiseksi ja kokeilemaan niitä yhdessä. 

Työterveyspsykologi Katriina Pulli Työterveys Helsingistä kertoo, mitä voimme tehdä aivojemme hyväksi ja miten pitää niiden hyvinvoinnista parhaiten huolta.

Huolletuilla aivoilla selviää työpaineista TYÖTERVEYSPSYKOLOGIN NÄKÖKULMASTA TYÖELÄMÄÄN kohdistuvat

vaatimukset ovat selkeästi lisääntyneet voimakkaan muutostahdin myötä. Lähes kaikki työ on ainakin osittain tietotyötä, jossa edellytetään vaativaa tiedon käsittelyä ja uuden tiedon luomista. Meiltä vaaditaan koko ajan enemmän, nopeammin ja tehokkaammin, mikä kuormittaa erityisesti aivojamme ja aiheuttaa muistin sekä oppimisen vaikeuksia. Tietoteknologia kehittyy huimaa vauhtia mahdollistaen sen, että olemme yhtä aikaa yhteydessä kaikkien kanssa, online ja virtuaalisesti. Mikä pahinta, olemme sairastuneet yhteiseen harhaan siitä, että aivomme päivittyisivät samassa tahdissa tietoteknisten työvälineiden kehittymisen kanssa. Valitettavasti evoluution näkökulmasta biologinen kehityksemme on kuitenkin hitaampaa. On olemassa selvä ristiriita tehokkuusodotusten ja todellisuuden välillä.

LISÄÄNTYNEIDEN VAATIMUSTEN TAKIA on syytä kiinnittää yhä enemmän

huomiota palautumiseen ja työolosuhteisiin. Palautuminen työstä on riittävää silloin, kun ihmisellä on kokemus hallinnan tunteesta. Myös hyvä sisäinen motivaatio on luotettava merkki palautumisesta. Hyvä työ mahdollistaa luovan, paineettoman ajattelun sekä keskittymisen ja paneutumisen kulloinkin huomion kohteena olevaan työhön ilman keskeytyksiä.

PALAUTUMISEN TULISI KÄYNNISTYÄ jo työpäivän aikana muun muassa

intensiivisen työskentelyn tauotuksella. Tutkimusten mukaan palautumista edistävät myös työyhteisön ystävällisyys, onnistumisen ja valmiiksi saamisen kokemukset, omien ajatusten ja tunteiden jakaminen, vaihtelu, liikunta ja elämykset. Tehokkaimmin palautumista puolestaan estää asioiden negatiivinen märehtiminen, joka ei johda ratkaisuihin eikä hankalien tunteiden lievittymiseen.

AIVOJEN HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN on taitolaji, joka kehittyy

usein kokemuksen kautta. Mitä enemmän ikäännymme, sitä selkeämmin elimistömme viestii uhkaavasta ylikuormittumisesta. Jos huolehdimme riittävästä aivojen huollosta ja levosta, pärjäämme kyllä ympäristön informaatiotulvan kanssa. Ihmisen aivot eivät ole tietokone, johon voi hankkia lisämuistia ja tehoa työpäivää pidentämällä ja työtahtia kiihdyttämällä, vaan ne ovat monimutkaiseen prosessointiin ja tulkintaan kykenevä elävä organismi, joka tarvitsee lepoa, happea ja terveellisen ruokavalion. Olisiko siis aika huoltaa aivot? Ei vaatimuksilla, vaan kohtuullisuudella: vapaalla ajatuksen lennolla, aivoystävällisillä työolosuhteilla sekä järkevillä rajoilla työn ja muun elämän välillä.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

27

liikkeellä

teksti HANNA OJANPÄÄ kuvat JUHO KUVA ja MAARIT KYTÖHARJU

Konsertti tulee T kotisohvalle Kaupunginorkesterin konsertit keräävät yleisöä paitsi Musiikkitalon katsomoon myös kotisohville läppärin tai tabletin ääreen.

Innokkaimmat musiikin ystävät hakevat kulttuurielämyksiä molemmista.

28

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

alvisena torstai-iltana kellon lähestyessä puolta seitsemää Helsingin taidemuseossa eli HAMissa asiakaspalvelupäällikkönä työskentelevä Outi Pitkänen alkaa virittäytyä puolen tunnin päästä alkavaan kaupunginorkesterin konserttiin. Haudutettu tee odottaa valmiina sohvapöydällä, kun Pitkänen avaa tietokoneensa ja asettaa kuulokkeet valmiiksi koneen kylkeen kiinni.

– Ennakkoluulijat pohtivat tähän alkuun illan antia, Pitkänen selventää, kun tietokoneen näytölle ilmestyvät ”luulijat” kommentoimaan tulevaa, Wagnerin, Beethovenin ja Šostakovitšin musiikista koostuvaa konserttia.

Ennakkoluulijoissa on keskustelemassa yksi vakioluulija ja yksi vaihtuva vierasluulija. Tällä kaudella vakioluulijoina vuorottelevat säveltäjät Pasi Lyytikäinen ja Christian Holmqvist. Tavoitteena on tarjota asiantunteva, mutta hieman kevyempi alustus illan ohjelmaan ja esiintyjiin.

Sekä Helsinki-kanavalla että Ylen verkkosivulla näkyvä konsertti tulee Musiikkitalolta suorana lähetyksenä. ­Lisäksi lähetys on katsottavissa Yle Areenalta 30 vuoro-

kauden ajan tallenteena. Jos konsertti on erityisen vaikuttava, Pitkänen saattaa katsoa konsertin moneen kertaan.

– Näin käy itse asiassa aika usein, jos olen ollut ensin paikan päällä konsertissa. Kapellimestari John Storgårdsin jäähyväiskonsertin olen katsonut jo aika monta kertaa, Pitkänen tunnustaa.

Kanavansa löytänyt

Pitkänen on valmistunut taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmasta Jyväskylän yliopistosta. Verenperintönä kiinnostus kulttuuria kohtaan ei kuitenkaan ole ­hänelle tullut.

– En laula enkä soita, ja lapsuudenkodissanikin musiikkia tuli vain radiosta, Pitkänen kertoo.

Nykyään Pitkänen paljastaa kuitenkin olevansa kulttuurin suurkuluttaja.

– Musiikki, kuvataide, kirjallisuus, hän listaa.

– Kiitos internetin, että olen löytänyt valtavasti tietoa paitsi itse klassisesta musiikista myös siitä, mistä verkko­lähetyksiä löytyy. Innostus alkoi 2000-­ luvun alussa oopperasta ja on nyt levinn Konsertissa kuvaajan täytyy käyttää kameraa äänettömästi. Konsertit kuvataan ammattikameroilla.

n Konsertti tulee onnistuneesti kotiin monien ihmisten yhteistyöllä.

nyt laajemmin klassiseen musiikkiin.

Iloitsen siitä, miten hienoa on vielä aikuisiällä löytää uusi kiinnostuksen kohde.

Eikä se, että kuuntelee klassista, tarkoita etteikö voisi pitää myös David Bowiesta.

Pitkänen on huomannut, että netin kautta katsotut ja kuunnellut klassisen musiikin konsertit ovat lisänneet hänen livetapahtumissa käyntejään.

– Toinen ruokkii toistaan, Pitkänen sanoo.

Itselle sopivana aikana

Verkkolähetyksissä on myös lisäarvoa, mitä paikan päällä ei saa. Ennakkoluulijoiden lisäksi konsertti-iltojen isäntä toimittaja Jaani Länsiö luotsaa katsojia musiikin saloihin konsertin tauoilla, ja väliaikahaastattelut vievät katsojat ­kulisseihin. Yksi on kuitenkin pyhää, musiikin päälle ei tule juontoja.

– Minä nautin erityisesti siitä intiimistä tunteesta, että pääsen kuvissa niin lähellä soittajia. Henkilökohtaisesti en kaipaa viihde-elementtejä enkä inter­ aktiivisuutta. Olen kyllä joskus peukuttanut kaupunginorkesterin facebook-sivuilla hyvän konsertin jälkeen, Pitkänen kertoo.

Verkkolähetysten parhaana puolena Pitkänen pitää sitä, että hän voi itse valita katsomiselle sopivimman ajankohdan. Vieraita hän ei kotikonserttiinsa kaipaa.

– Koti- ja villasukkaihmisenä pidän verkkolähetysten vaivattomuudesta.

Voin vaikkapa syödä samalla, mutta koskaan en esimerkiksi lue samaan aikaan, hän sanoo.

Kaupungilla Pitkänen on ollut töissä viime keväästä. Vielä toistaiseksi työpaikalla ei ole keskusteltu verkkokonserteista. Ehkäpä tilanne muuttuu kevään aikana.

– Samalla voi sitten käydä tutustumassa kaupunginorkesterin uuteen visuaaliseen ilmeeseen, mikä on muuten todella onnistunut, Pitkänen toteaa. 

n Kulttuurin suurkuluttaja Outi Pitkänen valmistautuu kaupunginorkesterin konserttiin rennosti kotona.

HKO:n kevään set verkkolähetyk en o 1 ja yle.fi/klassin to 17.3. Yle Radi anava.fi to 31.3. helsinkik en 1 ja yle.fi/klassin o di pe 22.4. Yle Ra en sin 1 ja yle.fi/klas su 1.5. Yle Radio anava.fi ik pe 6.5. helsink

18.30. . talosta alkaa klo s alkaa jo klo 18.15 Lähetys Musiikki paaminen, lähety ta ja ili ite ta on in llo Niinä iltoina, jo

Viimeisilleen hiottua Kaupunginorkesteri aloitti suorat verkkolähetykset syksyllä 2011 pian Musiikkitalon valmistumisen jälkeen.

– TESTASIMME JO Finlandia-talon aikana verkkolähetyksiä, mutta lähinnä omaan

käyttöön. Opimme silloin, miten homma toimii, HKO Screenin verkkolähetyksistä vastaava projektipäällikkö Tapio Piirainen taustoittaa.

Suoraa lähetystä tekemässä on yleensä tusinan verran ammattilaisia. Piirainen itse seisoo aina yhden kameran takana.

– Olemme todella panostaneet äänen- ja kuvanlaatuun ja saaneet siitä paljon kiitosta, mutta ennen kaikkea näemme verkkolähetykset julkisena palveluna. ­Tarjoamme konsertteja niille, jotka eivät esimerkiksi maantieteellisten tai fyysisten esteiden vuoksi pääse paikan päälle. Monelle tulo klassiseen konserttiin saattaa olla isokin kynnys. Verkosta konsertin seuraaminen antaa mahdollisuuden kokeilla turvallisesti jotain uutta, Piirainen toteaa.

Yksi konkreettinen syy verkkolähetyksille on tila. Musiikkitalon konserttisaliin mahtuu 1 700 vierasta; live-lähetykset tuplaavat katsojamäärän. Arvioiden mukaan viime vuonna konsertteja olisi katsottu verkosta parisenkymmentä tuhatta kertaa.

– Katsominen verkossa on myös helppoa, sillä se on maksutonta eikä vaadi ­rekisteröintiä. Toki samalla tavoittelemme myös uusia klassisen musiikin ystäviä, Piirainen tuumii.

Live-lähetyksiä lähetetään Musiikkitalolta vähintään kuusi, enintään kymmenen kauden aikana. Vuodessa lähetyksiä on siten lähes parikymmentä.

– Mietimme tarkkaan, mitkä lähetykset valitsemme verkkoon. Haluamme jatkuvasti kehittää toimintaamme. Yksi tärkeimmistä seikoista on entistä läheisempi kontakti kuulijan kanssa esimerkiksi Twitterin kautta. Negatiiviset palautteet ovat koskeneet teknisiä haasteita, mutta sisällöstä olemme saaneet vain positiivista palautetta, Piirainen toteaa tyytyväisenä.

– Suuri kiitos kuuluu tietysti orkesterin jäsenille yhteistyöstä ja ymmärryksestä, hän sanoo.

– Erityisesti iloitsen, että alkujännityksen jälkeen lähetykset ovat muuttuneet osaksi normaalia toimintaa.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

29

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 27. huhtikuuta.

ilmoitustaulu

Nyt soudetaan! kuva VEIKKO SOMERPURO

■■ STADIN SOUDUT KISATAAN perjantaina 26.8. alkaen klo 15 Helsingin Soutustadionilla, Merikannontie 8. Tänä vuonna teemana on Stadin ammatit ennen ja nyt.

Osallistumismaksu on 170 euroa joukkueelta, maksuun sisältyy lämmin aterian soutajille. Soutujoukkueessa pitää olla 15 henkeä (14 soutajaa ja perämies). Soutajista vähintään neljän tulee olla naisia.

Sarjat: > Stadin ammatit ennen ja nyt = joukkueet, jot­ka tulevat viihtymään ja pitämään hauskaa.

Tässä sarjassa on asukilpailu. Paras asu palkitaan.

Raitiovaunulla musiikin tahdissa

> Grand Prix = joukkueet, jotka ottavat tosissaan mittaa siitä, kenen venekunta on Stadin nopein.

Sitovat ilmoittautumiset 10.6. mennessä: Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Stadin soudut 26.8. Ilmoittautumisessa kysytään joukkueen nimi, sarja, virasto tai liikelaitos, yhteys- ja varayhteyshenkilö, tarvitsetteko perämiestä kilpailujärjestäjältä sekä toive starttiajasta.

Tervetuloa iloiseen liikuntatapahtumaan elokuiselle Soutustadionille!

Tiedustelut: Teijo Rautio, puh. 050 559 1604 ja Pekka Markkula, puh. 050 336 3782.

■■ IHME-NYKYTAIDEFESTIVAALI TUO KATUSOITTAJIA Helsingin raitiolinjoille 16.–19.3.

Tsekkitaiteilija Katerina Šedán Ratikkasoittajien kiertue on vuoden 2016 IHME-teos, joka luo mahdollisuuden yhteiselle kokemukselle ja monitasoiselle vuorovaikutukselle raitiovaunussa.

Esiintyjäkaartiin kuuluu kansainvälisten katusoittajien parhaimmistoa: muun muassa kitaravirtuoosi Mario Parizek Wienistä, Steve Aruni Lontoosta robottiapinoineen sekä psykedeelisiä covertulkintoja esittävä amerikkalaisartisti The Space Lady. ihmefestival.fi

kuva MARITA HAUKEMAA

Sompasaunalle Helsingin kulttuuriteko 2015 -palkinto ■■ SOMPASAUNA RY SAI Helsingin kulttuuriteko 2015 -palkinnon. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan myöntämä palkinto on arvoltaan 5 000 euroa.

Lautakunta painotti perusteluissaan Sompasaunan aitoa yhteisöllisyyttä ja omalaatuista luovuutta, joka ilahduttaa sekä asukkaiden että matkailijoiden arkea.

Yhdistys ylläpitää Kalasatamassa kaikille avointa ja ilmaista yleistä saunaa, joka on elävöittänyt kesäistä kaupunkikulttuuria vuodesta 2011.

Kunniamaininnan saivat Mustikkamaalla toimiva yhteisökahvila MuuMaa sekä näyttelijä Noora Dadun Minun Palestiinani -esitys Teatteri Takomossa.

Isoon Iiluotoon isännäksi?

kuva THINKSTOCK

kuva MARI THORIN

■■ UUSI HELSINKI SAUNA Day -tapahtuma avaa helsinkiläisten saunat kaikille halukkaille 12. maaliskuuta.

Tapahtumaan mukaan ilmoittautuneiden kaupunkilaisten ja yritysten yksityiset saunat tarjoavat maksuttomia löylyjä niin tutuille kuin tuntemattomillekin.

Saunavieraat voivat selata saunavuoroja tapahtuman nettisivuilta ja ilmoittautua mukaan haluamaansa saunavuoroon. helsinkisaunaday.fi

30

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

■■ MUOTOILIJA EERO AARNION tuotantoa ja muotoiluajattelua esitellään Helsingin Designmuseossa 8.4.–25.9.

Retrospektiivinen Eero Aarnio -näyttely esittelee muotoilijan huonekalu-, valaisin-, pienesine- ja uniikkituotantoa aina 1950-luvulta nykyhetkeen.

Poikkeuksellisen pitkän uran tehnyt professori ja sisustusarkkitehti Aarnio sai maailmanlaajuista mainetta vuonna 1963 valmistuneella Pallotuoliistuimellaan.

kuva ANTTI TASKINEN / OTAVAMEDIA

Löylyä heittämään!

Suomalaista huippudesignia

■■ ISO IILUOTO ON kaupungin henkilöstön virkistyspaikka, jossa on asuinmökkejä, yhteinen puusauna, grillikatoksia ja venevalkama. Vuosaaren edustalla ja Kallahdenselällä sijaitsevaan saareen pääsee sekä reitti- että omalla veneellä.

Saareen haetaan nyt isäntää 15.4.–15.10. väliseksi ajaksi. Tehtäviin kuuluu muun muassa tilojen ylläpito, turvallisuudesta huolehtiminen, vieraiden opastaminen ja tarvikkeiden kuljetus mantereelta. Isännällä on käytössään oma mökki, ja häneltä toivotaan

pulpettimoottoriveneen hallintaa ja sosiaalisia taitoja. Eduksi katsotaan myös pienkorjaustaidot.

Hakemus ja CV 20.3. mennessä: jan.bjorkman@hel.fi tai ­sisäpostilla Jan Björkman, kaupunginkanslia­ PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Hakemuksen otsikko: Iso Iiluoto. Lisätiedot: Kari Uusikumpu, puh. 310 70450, kari.uusikumpu@hel.fi.

Ristikko nro 1/2016

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 27.4. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 27.4. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 6/2015:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Anu Huttunen, Tarja Vesala, Mervi Koivukoski, Susanna Jyrinki ja Mervi Heiskanen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

31

01

Helsingin henki @KjJu

kuva ROOPE PERMANTO

2016

s

si Valtuusto käsittelee pormestarimallia 16.3.2016.

Historiallinen muutosesitys.

9.4.2017 on tärkeä päivä. #kuntavaalit2017 ratkaisevat.

maaliskuu–toukokuu 2016

{ uusi duuni }

Ihmisten parantaja

32

KUKA: Michel Moussa AMMATTI: yleislääkäri TÖIHIN: 1.9.2015 TOIMIPAIKKA: Kivikon terveysasema

Millaista työsi on?

Työnkuvani on laaja, ja minulla on monenlaisia asiakkaita. Meidän pitää pystyä hoitamaan kaikkia. Myös päivystys kerran viikossa kuuluu työhöni.

Mitä teit aiemmin?

Työskentelin Vuosaaren päihdepoliklinikalla ja sitä ennen kuntoutuskeskuksessa. Olen ollut töissä myös Laakson sairaalan mielialahäiriökeskuksessa, joka on nykyisin Auroran sairaalan osasto.

laisia. Olen joutunut käyttämään useita kieliä.

Suomen lisäksi osaan englantia, ranskaa ja venäjää. Arabia puhun hiukan ja ymmärrän jonkin verran espanjaa ja italiaa, mutta en osaa puhua niitä.

Onko jotain uutta tullut työhösi?

Vuoden alusta fysioterapiaa on laajennettu Kontulan alueella, mikä on helpottanut työtämme merkittävästi. Influenssan takia meillä on käytössä uudet ohjeet.

Mihin suuntaan työtä voisi kehittää?

Byrokratiaa voisi olla vähemmän. Lisäksi potilaille pitäisi antaa ohjeita siitä, milloin tulee hakeutua hoitoon ja milloin taas kotihoito voisi riittää.

Mitä haasteita työssäsi on?

Töitä on yleensä paljon, mutta tilanteet vaihtelevat. Joskus on epäselviä tapauksia, jolloin taudin syytä täytyy selvittää pidempään.

Millainen on työyhteisösi ja verkostosi?

Meillä on käytössä oma hoitaja ja lääkäri -pari, joten teemme töitä vakituisen parin kanssa. Lähityöpiiriini kuuluu toki muukin henkilökuntamme.

Koska Kivikon terveysasemalla ei ole käytössä omaa röntgeniä eikä laboratoriota, teemme yhteistyötä Myllypuron ja joskus myös Vuosaaren terveysasemien laboratorioiden kanssa. Yhteistyöverkostomme kattaa lisäksi koko kaupungin, kuten Malmin ja Meilahden sairaalat, joita käytämme potilaan tilanteesta riippuen.

Mikä on kivaa työssäsi?

Olen tyytyväinen, kun potilaat voivat hyvin hoidon ja kontrollikäynnin jälkeen. Kiitoskirjeet heiltä ilahduttavat myös. Mukava henkilökuntamme ja kollegat ovat tärkeitä. Uutena työntekijänä olen saanut heiltä apua ja tukea. Hyvä fiilis vaikuttaa työssä viihtymiseen.

Yllättikö jokin asia, kun aloitit nykyisen työsi?

Pieni yllätys oli, että täällä on paljon ulkomaa-

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Länsimäessä ja kuljen autolla töihin.

Helsingin henki | Maaliskuu 2016

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Tykkään lukea monilla kielillä. Vietän aikaa lasten kanssa, mikä on tärkeää.

5.2.–8.5.

RANSKALAISIA VEISTOKSIA Maailman kenties tunnetuimman kuvanveistäjän Aguste Rodinin (1840–1917) veistoksia voi ihastella Ateneumin taidemuseossa Kaivokatu 2:ssa. ateneum.fi

11.3.–29.5.

RAKKAUDESTA

Virka-galleriassa avautuu Stadin Aikuisopiston valokuvaopiskelijoiden tuottama näyttely, joka esittää 20 näkemystä rakkauden monimuotoisuudesta. Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13. virka.fi

24.3.–12.6.

VALLAN VALLATONTA MENOA Vallankumous-installaatiossa pääsee lähikontaktiin vallan kanssa. Annantalon taidegalleria (etutila), Annankatu 30.

Vapaa pääsy. annantalo.fi

16.4.

HELSINKIKUORON KEVÄTKONSERTTI Suomenkielisen työväenopiston 100-vuotias Helsinkikuoro esiintyy kevätkonsertissa yhteistyössä Helsinginkadun Jousien kanssa. Opistotalo, Helsinginkatu 26. hel.fi/tyovaenopisto

13.5.

KAUPUNGINMUSEO AVAUTUU Kaupunginmuseo avaa toukokuussa uuden museon Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa, Aleksanterinkatu 16:ssa.

Vapaa pääsy. helsinginkaupunginmuseo.fi