Monen mielestä henkilöstökassa on henkilöstöetujen ykkönen.
sa, maksaa hän viimeistään viimeisestä palkastaan luoton takaisin. Se on luoton vakuus, Väärikkälä kertoo. Kassan palveluvalikoimaan kuuluvat myös vakuudelliset lainat, kulutusluotot ja asuntolainat. Kulutusluotossa maksimimäärä on 50 000 euroa. Asuntolainaa voi saada 150 000 euroa Helsingissä sijaitsevaan asuntoon. Lainaa on mahdollista saada sekä omaan että asumisoikeusasuntoon, suurempiin remontteihin ja yhtiölainan maksuun. – Jos työsuhde kaupungilla päättyy, asuntolainat ja kulutusluotot erääntyvät maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa. Eläkkeelle jäävät voivat jatkaa kassan asiakkaina, Väärikkälä sanoo.
Maksutonta palvelua
Henkilöstökassa työllistää kahdeksan henkilöä Kallion virastotalossa sijaitsevassa toimipisteessä. Lisäksi asiakaspalvelupisteessä on lainaneuvoja. Henkilöstökassatiliä voi käyttää myös Inka-verkkopankissa, joka toimii kaupungin verkossa. Kassan valtti on kuitenkin henkilökohtainen palvelu sekä puhelimitse että paikan päällä. Ajan voi varata helposti tai tulla käymään suoraan asiakaspalveluun. – Ihmiset kehuvat, että olemme helposti lähestyttäviä, joustavia ja ystävällisiä. Samat asiakaspalveluhenkilöt palvelevat vuodesta toiseen, Väärikkälä sanoo. Henkilöstökassa ei ota palveluistaan toimitusmaksuja, eikä jäsen maksa esimerkiksi lainojen maksujärjestelyistä. Tavalliseen pankkiin verrattuna myös luottojen korot ovat alhaalla. Henkilöstökassa on lisäksi helppo tapa säästää. – Kun laittaa syrjään automaattisesti vaikka 100 euroa kuukaudessa, sääs-
töä kertyy ajan myötä huomaamatta. Se on positiivisessa mielessä pakkosäästämistä.
Pitkäaikaisia asiakassuhteita
Henkilöstökassassa on noin 17 200 jäsentä. Tyypillinen käyttäjä on yli 45-vuotias nainen. Suurin osa jäsenistä on suurimmista virastoista. Kasvava määrä jäsenistä haluaa hoitaa henkilöstökassa-asiointiaan Inkapalvelun kautta kaupungin verkossa. Kassalla on myös Kallion virastotalon aulassa maksuton maksupalvelupostilaatikko, johon voi tiputtaa laskut. Asiakaspalvelupisteellä voi myös vaihtaa kuulumisia. – Joskus kuukauden alussa on kiireisempiä päiviä, mutta yleensä aina on hetki aikaa jutella. Meillä syntyy pitkäaikaisia asiakkuussuhteita, Väärikkälä kertoo.
Tyytyväisiä jäseniä
Pelastuslaitokselta kolme vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Reino Mäkinen on tyytyväinen henkilöstökassan palveluihin. – Tämä on erittäin toimiva systeemi ja inhimillinen pankki. Asiakaspalvelijoiden kanssa voi jutella vapaasti, ja he auttavat henkilökohtaisesti. En asioi tavallisessa pankissa, ellei ole ihan pakko. Mäkinen on tehnyt henkilöstökassaan talletuksia ja hakenut luottolainoja perheen isompiin hankintoihin. Mitä kehitettävää Mäkisen mielestä sitten olisi? – Toimipisteitä voisi olla enemmän. Jos lähden Kannelmäestä Hakaniemeen, aikaa kuluu yhtä paljon kuin jos lähden johonkin toiseen pankkiin ja jonotan. Henkilöstökassan henkilöstön ystävällisyys on Mäkisen mukaan omaa luokkaansa.
– Pankit yrittävät tehdä mahdollisimman paljon voittoa. Pankeissa asiakas helposti unohtuu, ja ilmaiseksi saa vain jonotusnumeron. Toimipaikkoja karsitaan, joka paikassa on jonoa ja laskuista menee maksut. Henkilöstökassaan on syntynyt pitkäaikainen asiakassuhde, joten asiointi on todella helppoa, Mäkinen sanoo.
Ajassa mukana
Henkilöstökassan toiminnan lähtökohtana on, että kassa toimii toiminnasta syntyvän korkokatteen turvin. Kaupunki ei siis tue toimintaa budjettivaroista. – Finanssimarkkinoiden vapautumisen myötä henkilöstökassan toiminnassa on korostunut tarve ottaa huomioon markkinoilla määräytyvä korkotaso sekä lainoissa että talletuksissa, rahoituspäällikkö Tuomo Mäkinen kaupunginkansliasta kertoo. Uusien ja nykyisten henkilöstökassapalvelujen järjestämisen pohjana on, että palvelulla on kysyntää. Palvelun hyvän hinta-laatu-suhteen säilyttäminen edellyttää, että palvelut kyetään tuottamaan kustannustehokkaasti. – Täyden palvelun ”finanssitavaratalona” toimiminen ei henkilöstökassan puitteissa ole mahdollista, vaan palvelut täydentävät pankkipalveluja. Tarjottavat palvelut pyritään kuitenkin pitämään ajassa mukana, Mäkinen sanoo. Sähköisten palvelujen kehittämiseen on tarve satsata tulevinakin vuosina, kuitenkin investointien kustannuksia ja hyötyjä tarkkaan punniten. – Nykyiset ja tulevat jäsenet arvioivat viime kädessä kassan palvelujen tarpeellisuuden, Tuomo Mäkinen toteaa. Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstökassa
Huoltotoimistosta kassaksi > Huoltotoimisto perustettiin vuonna 1934 kaupungin viranhaltijoita ja työläisiä varten huolehtimaan kunnallisveroista, tulo- ja omaisuusveroista, kirkollisverosta ja vakuutusmaksuista. > Huoltotoimiston nimi muuttui huoltokassaksi vuonna 1949 ja sen taloudenhoidon ajatus oli: ”Tarkoituksena on edistää säästäväisyyttä jäsenten keskuudessa sekä auttaa jäseniään saamaan taloutensa säännölliselle kannalle järjestetyksi ja järkiperäisesti hoidetuksi mahdollisimman vähäistä ajan- ja rahanhukkaa vaativalla tavalla.” > Vuosina 1934–1949 tärkeimpinä työvälineinä olivat kosmoskynä, ruutupaperi, Viscard-kortti ja kampiveivilaskukone. Ensimmäinen askel asiakaskirjanpidon koneellistamiseksi tapahtui vuonna 1956, kun käyttöön otettiin Burroughs-merkkiset kirjanpitokoneet. > Jäsenmäärät vuosina: 1934: 640, 1970: 6 241, 1990: 7 448, 2013: 17 207. > Vuonna 2013 jäsenten nostamat asunto- ja kulutuslainat olivat 59 miljoonaa euroa ja asiakkaiden tekemät määräaikaistalletukset 46 miljoonaa euroa. Yksityisten ja kerhojen varoja käyttötileillä oli 85 miljoonaa euroa. > Minimipidätys palkasta avattavalle henkilöstökassan käyttötilille on 100 euroa kuukaudessa. Kertyviä varoja voi käyttää oman tarpeen mukaan.
Helsingin henki | joulukuu 2014
29