Helsinki on kotiutujien kotikaupunki

Helsingissä syntynyt Hung ja Pietarsaaresta muuttanut Dilek tavoittelevat palloa. Somaliassa syntynyt Mariam ja paljasjalkainen helsinkiläinen Ali Salah seuraavat tilannetta.

Suurin osa helsinkiläisistä on muuttanut kaupunkiin jostain muualta. Helsingissä syntyneitä on täällä neljä kymmenestä. Mistä helsinkiläiset oikein ovatkaan kotoisin?

oripallon tasainen jytke kilpailee äänenvoimakkuudellaan DJ:n soittaman biitin kanssa, kun Helsingin NMKY:n koristapahtuma on täydessä vauhdissa. Koordinaattori Olsi Marko ja nuorisotyöntekijä Sasu Johansson seuraavat pelaajia ja pitävät samalla silmällä myös peliä sivusta seuraavia. Koristapahtumien kuten Yökoriksen tärkeä tehtävä on tarjota seuraa niille, jotka etsivät uutta yhteisöä, usein uudessa kotikaupungissaan.

Marko ja Johansson muistelevat esimerkiksi muutama vuosi sitten tapahtuman vieressä pussikaljoitelleita kaveruksia, jotka pistivät ohjaajien kutsusta pullot sivuun ja tulivat pelaamaan. Pohjois-Suomesta vastikään Helsinkiin muuttaneet pojat tulivat pelaamaan jokaisena viikkona sen jälkeen ja kotiutuivat porukkaan – toinen heistä löysi työpaikan Helsingin NMKY:n ohjaajana.

– Kotiutumisessa uuteen kaupunkiin tai maahan ei riitä, että olet itse aktiivinen – pitää olla myös joku, joka ottaa vastaan. Koris on yhteinen kieli, kun muutat uudelle paikkakunnalle tai uuteen maahan, Johansson sanoo.

Jokainen muutto on tekijälleen merkittävä hetki. Se kuljettaa uuteen kotiin ja joskus uuteen kotikaupunkiin tai -maahan. Sivustaseuraajat tunnistavat tapahtuman muuttofirman pakettiautoista tai täyteen ahdetuista henkilöautoista, joihin sullotut laatikot ja matot ovat hetkenä minä hyvänsä pinkaisemassa oven toiselle puolelle.

Muuttoliikkeet näkyvät myös tilastoissa, joita tutkitaan säännöllisesti ja tarkasti. Helsingin kaupungin Kaupunkitietopalvelut-yksikön erikoistutkijat Netta Mäki ja Harri Sinkko kertovat, että se mistä helsinkiläiset ovat kotoisin, ohjaa esimerkiksi palveluiden järjestämistä eri puolella kaupunkia. Mitä tilastot näyttävät nyt? Mäki ja Sinkko tarkastelevat tuoretta tutkimustaan Helsingin väestöstä vuodenvaihteessa 2021–2022 ja sen muutoksista vuoden 2022 aikana. Sieltä näkyy muun muassa se, että kun Helsingissä näkee muuttoauton, se jää todennäköisesti kaupungin rajojen sisälle.

– Helsinkiin tai Helsingistä pois tehtiin vuonna 2022 yhteensä yli 40 000 muuttoa. Kaupungin sisällä muuttoja tehtiin yli 100 000 kappaletta, Sinkko sanoo.

Se tekee lähes 400 muuttoa päivässä. Ei ihme, jos muuttoautoja tuntuu näkyvän paljon. Tai itse asiassa myös lentokoneita ja laivoja: Helsingin muuttovoitto – lähtijöiden ja tulijoiden erotus – tulee ulkomailta.

– Ulkomailta muutti Helsinkiin 6000–7000 henkilöä enemmän kuin helsinkiläisiä muutti ulkomaille. Kotimaassa Helsinki oli muuttotappiollinen, Sinkko tiivistää.

Muuttoliike ulkomailta Helsinkiin on trendi, joka on erikoistutkijoiden mukaan ollut selkeästi voitollista noin kymmenen vuoden ajan. Sinkko sanoo, että muuttovoitto ulkomailta vain kiihtyi koronapandemian aikana ja muuttoliike ulkomailta Helsinkiin on ollut ennätyksellisen suurta vuosina 2021–2022. Ulkomailta Helsinkiin muuttaneista 60 prosenttia on tullut Euroopasta, Aasian maista hiukan vajaa neljäsosa. Esimerkiksi Afrikasta saapuneita on viisi henkilöä sadasta ulkomailta Helsinkiin muuttaneesta. Työikäisistä helsinkiläisistä jo viidesosa on syntynyt ulkomailla.

Kotimaan muuttoliikkeessä Helsinki menetti asukkaitaan Helsingin seudul- le, mutta sai muuttovoittoa seudun ulkopuolisesta Suomesta.

– Koronan aikana tilastoissa näkyi Helsingistä Helsingin seudun ulkopuolelle muuttaneiden määrissä kasvua, mutta määrät ovat kuitenkin kokonaisuudessaan pieniä, Sinkko sanoo.

Alle kouluikäisistä suurin osa on syntynyt Helsingissä. Mitä enemmän ikää tulee, sitä pienempi on Helsingissä syntyneiden osuus. Mäki sanoo, että tässä suhteessa näkyy, että edellisvuosien muuttotappiosta huolimatta Helsinkiin myös muutetaan paljon maakunnista, ja toisaalta perheenperustamisiässä paljon myös pois.

Kun ulkomaat sekä muu Helsingin seutu ja pääkaupunkiseutu lasketaan pois, eri puolilta Suomea oli kotoisin noin 38 prosenttia helsinkiläisistä – kutakuinkin saman verran kuin paljasjalkaisia stadilaisiakin siis.

Keitä he ovat? Pirkanmaalaiset, varsinaissuomalaiset, pohjoissavolaiset ja pohjoispohjanmaalaiset ovat kaikki kolmen prosentin osuuden pinnassa. Mäki ja Sinkko tarkastelevat lukuja ja sanovat, ettei yksikään maakunta nouse varsinaisesti ylitse muiden – helsinkiläisyys ei ole erityinen päämäärä tietyllä alueella Suomessa. Mutta kun maakunnista muutetaan Helsinkiin, tilastojen valossa suunta on keskiseen Helsinkiin kuten Kallioon, Vallilaan ja Alppiharjuun.

– Näillä alueilla on paljon pieniä asuntoja ja siten Helsingin ulkopuolelta muuttaneita opiskelijoita. PohjoisHelsingissä on taas suhteellisesti eniten Helsingissä syntyneitä, sillä siellä on Pakilan ja Tuomarikylän kaltaisia omakotitaloalueita, Mäki vertaa.

Muutto uuteen kotikaupunkiin on jännittävää, mutta se voi tuoda muka- naan myös yksinäisyyttä. Olsi Marko on itse kotoisin Itä-Albaniasta, mistä hän muutti ensin Italiaan ja sitten suomalaisen vaimonsa kanssa tämän kotimaahan ja Helsinkiin. Aivan alussa puoliso oli ainoa ihminen, jonka hän Helsingissä tunsi. Kotiutuminen ja kotoutuminen alkoivat koripallosta.

– Olin harrastaja enkä huippupelaaja ja oma yhteisö löytyi Helsingin NMKY:n harrastusjoukkueesta.

Marko laskee, että nyt sen joukkueiden pelaajat edustavat 24–28 eri kansallisuutta ja lukuisia Suomen maakuntia.

Hän painottaa kaikkien yhteisöllisyyttä lisäävien puitteiden kuten harrastusseurojen tärkeyttä: yhteisö löytyy tekemisen kautta, ja pelaaminen yhdistää ihmisiä. Oman joukkueen tai harrastusporukan löytäminen tarkoittaa jo sitäkin, että kerran viikossa on paikka mihin mennä ja siellä on ihmisiä, jotka osaavat odottaakin paikalle.

– Kaupunki tuntuu nopeammin omalta, kun on jokin paikka, minne menet viikoittain. Minusta kaikki haluavat yhteisön, johon kuulua. Ja kyllä me saamme joka vuosi myös viestejä, että esimerkiksi Yökoris on pelastanut oman elämän, Marko sanoo.

Helsingin NMKY tavoittaa sekä kotimaasta että ulkomailta muuttaneita harrastajia hyvin laajalla skaalalla. Osa on harrastanut koripalloa aiem-

Mistä Helsinkiin muutettiin vuonna 2021?

min, osalle peli voi olla tuttu koulun liikuntatunneilta. Yökoris-tapahtumat tekevät osallistumisesta kesäaikaan mahdollisimman helppoa, sillä vetäjät ja DJ liikkuvat itse koriskentille sen sijaan että he odottaisivat pelaajien tulevan luokseen. Johansson oli itse yksi nuorista, jotka löysivät uuden yhteisön pelin avulla. Ensikosketus NMKY:n koristoimintaan oli Reaktori-ilmaistapahtumassa. Hän alkoi seurata somekanavilla, milloin ja missä seuraavat Yökoris-tapahtumat järjestetään, innostui toteuttamaan niitä vapaaehtoisena ja on nyt työskennellyt kolme vuotta kokoaikaisena työntekijänä.

– Etsin itsekin silloin omaa yhteisöä ja löysin sen täältä, hän sanoo.

Vuodet ovat luoneet ammattitaidon, joka auttaa nyt uusia nuoria ja nuoria aikuisia löytämään yhteisönsä Helsingissä.

– Siinä täytyy olla pelisilmää – osalle pitää vain heittää pallo ja kutsua pelaamaan ja osa haluaa rauhan seurata toimintaa kentän laidalta.

Ja kun yhteisö on syntynyt, uusi kotikaupunki tuntuu enemmän omalta –turvallisemmaltakin.

– Olemme huomanneet, että meidän tapahtumissamme ja harjoituksissa kävijät auttavat tosiaan eri asioissa todella paljon. Mitä tahansa haasteita onkin, jeesiä annetaan ja saadaan. Se on kotiutumista, Marko sanoo.

1. Pelimannintie 13:n peruskorjauksen viimeisen vaiheen kaikissa asunnoissa yksiöitä myöten on nyt lasitetut parvekkeet. Kunkin talon parvekkeet on maalattu eri värillä. Ratkaisu tekee alueen ilmeestä raikkaan.

2. Kaikki kiintokalusteet ja keittiökoneet ovat uusia.

3. Kun Pelimannintie 13:n talot rakennettiin vuonna 1975, ei asunnoissa vielä ollut etäluettavia vesimittareita ja ovipuhelimia.

4. Vanhat hissit on korvattu uusilla, mutta valmistaja on ollut sama, suomalainen Kone Oy.

5. Vain noin 30 asuntoon palaavat entiset asukkaat.

6. Pelimannintien viimeisen neljän talon korjausvaiheessa kolmen talon katolle on asennettu kaikkiaan 93 aurinkokeräintä.