
4 minute read
Ajassa
from Hima 3/2022
MIKÄ ON PARASTA HELSINGISSÄ?
Kulttuuri on parasta
Advertisement
OLEN ASUNUT HELSINGISSÄ koko ikäni, 36 vuotta. Helsinki merkitsee minulle historiaa, eri sukupolvia, monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Helsingissä parasta on mielestäni kulttuuri sekä kaupungin monipuolisuus, ihmiset, vierailevat turistit, luonto, meri, nähtävyydet, historia ja taide.
Ulla Partanen, Hekan asukas
KUVA ISTOCKPHOTO

Syöttiä koukkuun
PUOLI-ILMAISTA RUOKAA LÄHILUONNOSTA – sitä kalastus parhaimmillaan tarjoaa. Eikä kalastus suinkaan ole vain kesäkuukausien puuhaa. Syksy on oivallista aikaa ahvenen ja hauen pyydystämiseen, ja pilkkisaaliiksi Helsingin sisälahdista nousee kuhaa.
Kaikki Suomen vesistä saatavat kalat ovat syömäkelpoisia. Yleisimpiä saaliskaloja ovat ahven ja särkikalat, joista pienellä paneutumisella saa herkullista ruokaa, sanoo tiedottaja Jaana Vetikko Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä. –Särkikalojen syönti myös auttaa Itämerta ja vesistöjä, koska niiden pyytäminen vähentää vesistöjen rehevöitymistä.
Helsingin edustalla on 15 000 hehtaaria kalavesiä.
HELPOITEN ALKUUN PÄÄSEE onkimalla. Onkivavan ja -laitteen saa marketista tai urheiluvälinekaupasta reilulla kymmenellä eurolla. Aikuiselle Vetikko suosittelee 4–5 metrin mittaista vapaa, pienelle lapselle kolmemetristä.
Onkilaitteeseen kuuluva siima lyhennetään vavan mittaiseksi, Vetikko muistuttaa. Myös kohon kanssa Vetikko kehottaa olemaan tarkka. Huoltoasemilla ja marketeissa myytävän, perinteisen punavalkoisen kohon sijaan hän suosittelee valitsemaan kapeahkon, suipon kohon. – Tällaisessa tärpit näkyvät helpommin, ja kalakin tarttuu paremmin kiinni, kun ei tunne niin suurta vastusta tarttuessaan syöttiin.
Syötiksi kelpaavat kastemadot tai kaupassa myytävät kärpäsen toukat, maissin jyvät tai taikinapallerotkin, Vetikko vinkkaa.
Lisäksi onkireissulle tulee varata mukaan hyvä puukko sekä vähintäänkin pussi saaliin kuljettamiseen.
Kala tainnutetaan heti pyyntihetken jälkeen iskemällä sitä päähän esimerkiksi puukolla. Tämän jälkeen irrotetaan koukku kalan suusta tai kiduksista, ja lopuksi kala verestetään katkaisemalla sen kidusten ja sydämen välillä oleva kidusvaltimo, Vetikko kertoo.
KALAA SAA ONKIA ja pilkkiä ilman erillistä lupaa lähes missä tahansa. Poikkeuksia tähän ovat vain uimarannat, vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikat sekä kohteet, joissa kalastukseen tarvitaan erityislupa.
Näin ollen ongelle ei voi mennä esimerkiksi Vantaanjoen koski- ja virtapaikkoihin, Vanhankaupunginkosken virtausalueelle tai Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueelle.
Jos saaliiksi mielii petokalaa, kuten taimenta tai haukea, kannattaa ongenkoukku vaihtaa vieheeseen ja avokelalliseen virveliin, Vetikko sanoo. Tällöin 18–64-vuotiaan kalastajan tulee myös maksaa vuosittainen kalastonhoitomaksu ja tarvittaessa alueellinen kalastuslupa.
Heittokalastajan tulee myös opetella tietyille kaloille määritellyt alamitat. Alamittaisia kaloja ei saa ottaa, vaan ne tulee palauttaa välittömästi veteen.
Anne Ventelä
Lisätietoa kalastuksesta Helsingissä: www.hel.fi > Kulttuuri ja vapaa-aika > Ulkoilu > Kalastus
Urbaanit kalapaikat
1. Vanhankaupunginkoski ja -suvanto 2. Vantaanjoki 3. Uutelan ja Ruoholahden kanavat 4. Aurinkolahden aallonmurtaja 5. Töölönlahti, Eläintarhanlahti ja
Kaisaniemenlahti 6. Mustikkamaa
KUVA W. WILKMAN / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

STADI SILLOIN
Ratikan kyytiin
RAITIOVAUNUJA KAUPPATORIN raitiovaunuseisakkeella vuonna 1933. Helsingissä alettiin rakentaa raitiolinjoja vuonna 1890. Säännöllinen raitioliikenne alkoi vuonna 1891.
LÄHIÖSSÄ TAPAHTUU
Kanneltalon maksuttomat maanantait
KANNELMÄEN KANNELTALOLLA tarjoillaan erilaista maksutonta ohjelmaa kaikille kiinnostuneille joka maanantai-ilta aina marraskuun loppuun asti. Maksuttomien maanantaiden joukkoon mahtuu keikkoja, kirjailijavierailuja, elokuvia ja yhteislauluiltoja. Mukana on tuttuja nimiä, muun muassa Sami Hintsanen, Rosa Liksom, Meri Valkama ja harmonikkataitelija Mari Kätkä.

Lue lisää: kanneltalo.fi > Tapahtumat
Suomenlinnan edustalla sijaitseva Harmajan majakka lienee suomalaisista majakoista tunnetuimpia.
SLANGIKOULU
STENU = KIVI
Tsiigaa tota kattii, joka hengaa tolla stenulla. Katso tuota kissaa, joka on tuolla kivellä.
KUVA KARL MITTERHUSEN / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Pihlajamäen nuorisopuistoon
PIHLAJAMÄEN NUORISOPUISTO ON monipuolinen ajanviettopaikka nuorille. Nuorisopuistossa on Tyttöjenpuisto, Freestyleparkki ja monitoimikenttä.
Tyttöjenpuistossa eli tutummin Keinupuistossa on keinuja, karuselleja ja tasapainolautoja.
Freestyleparkissa on yksi Suomen suurimmista pumptrack-radoista, dirt-rata sekä Suomen ainoa verttiramppi. Parkissa voi skeitata, scootata, pyöräillä tai vaikka rullaluistella.
Lisäksi monitoimikentältä löytyy koripallo- ja jalkapallokenttä, juoksurata sekä areena, jossa voi pelata niin sählyä kuin futsalia.
Lue lisää: nuorten.hel.fi > Nuorisotalot > Pihlajamäen nuorisopuisto
HARMAJAN MAJAKAN HISTORIA
Harmaja saattaa kaupunkiin
HELSINKIÄ VARTIOI MERELTÄ käsin kolme valolla varustettua majakkaa: Harmajan majakka, Suomenlinnan majakka, ja Porvoon edustalla sijaitsevalla Söderskärin majakka, joilla on ollut pitkään tärkeä tehtävä merenkulkijoiden matkan turvaajina.
Harmajan majakan historia on värikäs. Historioitsijoiden mukaan Harmajan kallioluodolla on ollut todennäköisesti puinen merimerkki jo 1500-luvulla, ja merimerkki mainitaan ainakin 1600- ja 1700-lukujen väyläkartoissa.
PARISATAA VUOTTA SITTEN Harmajalla oli tärkeä rooli, joskin ikävissä merkeissä. Viaporia piirittävät venäläiset sotajoukot purkivat Harmajan tunnusmajakan kevättalvella 1808 ja pystyttivät sen väärään paikkaan. Sotajoukkojen tarkoituksena oli harhauttaa ruotsalaiset sotalaivat, jotka olisivat voineet saapua linnoituksen avuksi.
Nykyinen majakka rakennettiin vuonna 1883, joskin se nousi tämänhetkiseen muotoonsa ja noin 14 metrin korkeuteensa vasta 17 vuotta myöhemmin. Syy pikaiselle remontille johtui käytännön syistä: 1800-luvun lopulla valmistunut majakka oli aluksi liian matala.
HARMAJAN MAJAKKA JA Suomenlinna kirkontornissa sijaitseva Suomenlinnan majakka on rakennettu linjaan, ja niitä seuraamalla laivat sivuuttavat väylän reunoilla olevat karikot. Harmajan majakan kannalta se on ollut onni. Majakka haluttiin purkaa ja siirtää 1960-luvulla modernimman aseman myötä, mutta idea jäi toteuttamatta. Jos majakka oltaisiin siirretty, Suomenlinnan kirkontorniakin olisi pitänyt siirtää vastaavasti. Muuten laivat olisivat eksyneet väylältä.
Tänä päivänä Harmajaa voi ihailla vain mereltä käsin. Suljetulla saarella toimii luotsiasema ja rannikkosääasema, ja maihin saa nousta vain hätätapauksessa.