3 minute read
Ajassa
from Hima 3/2021
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
STADI SILLOIN
Advertisement
Kuhinaa silakkamarkkinoilla
KAUPPATORIN syys- eli silakkamarkkinoista pääsi nauttimaan 1890-luvulla purjeveneiden katveessa. Kuvassa kaksi rouvaa kävelee kapealla kalastaja-aluksen lankonkilla.
SLANGIKOULU
BILIS = BILJARDI
Mennääks skulaa skolen jälkeen bilistä? Mennäänkö pelaamaan koulun jälkeen biljardia?
KUVA ISTOCK
Pulahda viileään veteen
SYKSYN EI TARVITSE tarkoittaa hyvästejä luonnonvesissä uimiselle. Hyiseen veteen pulahtaminen on tuttu juttu meille suomalaisille, mutta myös kunto uintia avovesissä voi harrastaa pitkälle syksyyn.
Puhtaat vesistömme ovat monipuolisia kuntoilukohteita. Luonnonvedet ovat hyvä vaihtoehto myös silloin, jos uimahallin ilma tai allasvesi aiheuttavat oireita. Lähijärvessä voi käydä vesijuoksemassa, edestakaisin rannan myötäisesti voi uida matkaa ja kokenut avovesiuimari voi myös uida pidemmän reitin pisteestä toiseen. – Suomi on pullollaan upeita uintikohteita, jotka tarjoavat hienoja kokemuksia. Kun ensimmäisen askeleen jollaisia järjestävät esimerkiksi uima- ja triathlonseurat.
Kursseilla opetellaan luonnon olosuhteissa tarvittavia taitoja: suorassa oikeaan suuntaan uimista eli suuntaamista ja itsensä rauhoittamisen taitoa. Näitä tarvitaan, sillä veden lämpötila, vaihtelevat sääolosuhteet ja veden virtaukset haastavat tottunuttakin halliuimaria. Myös henkistä kanttia vaaditaan, sillä veden kirkkaus tai tummuus voivat laittaa mielikuvituksen laukalle: mikä juuri hipaisi jalkaani?
ottaa, avovesiuintiin jää nopeasti koukkuun, sanoo Uimaliiton aikuisliikunnan kehittäjä Krista Terämaa, kokenut avovesiuimari itsekin.
LUONNONVESISSÄ UIMINEN TEKEE meille monella tapaa hyvää. Viileä vesi vilkastuttaa verenkiertoa ja hormonitoimintaa. Säännöllisesti avovesissä uivilla myös kylmänsietokyky paranee. Lisäksi itseluottamus ja henkiset voimavarat kasvavat, kun altistaa itsensä kylmyydelle ja selviytyy haasteista, joita luonnon muuttuvat olosuhteet tarjoavat.
Jos avovesissä kuntoilu kiinnostaa, kehottaa Terämaa ensimmäiseksi hiomaan uintitekniikan kohdilleen. Lisäksi hän suosittelee avovesiuintikurssia,
TERÄMAA SUOSITTELEE JOKAISELLE avovesiuimarille uimalaseja, -lakkia ja vyötärölle kiinnitettävää uimarinpoijua.
Poijun ja värikkään uimalakin ansiosta uimari näkyy paremmin vedessä. Lisäksi poiju toimii tarvittaessa kellukkeena, uimalakki vähentää lämmön haihtumista pään alueelta ja uimalasit lisäävät näkyvyyttä vedessä. – Moni tykkää myös käyttää märkäpukua, joka estää lämmönhukkaa ja kelluttaa hieman. Lisäksi neopreenihanskat ja -sukat auttavat kylmäherkkää.
Luonnonvesille ei koskaan kannata suunnata yksin, Terämaa muistuttaa. Seuraa voi löytää esimerkiksi avovesiuintitapahtumista. Jos veteen ei saa kaveria, voi turvahenkilö odottaa rannalla tai soutaa rinnalla. – Jos kuitenkin menee yksin, niin kannattaa uida rannan läheisyydessä ja sen suuntaisesti. Aina pitää myös kertoa jollekulle, että menee uimaan, ja ilmoittaa myös, kun on valmis.
”Avovesiuintiin jää nopeasti koukkuun.”
Anne Ventelä
Avovesikohteet Helsingissä
• Yleisiltä uimarannoilta on helppo pulahtaa veteen. • Mustikkamaan ja Seurasaaren ympäri voi uida. Varo veneitä ja rantakiviä. • Lähimmät merkatut uimareitit löytyvät Vantaan Kuusijärveltä (750 metriä) ja Espoon
Kaitalammelta (1 000 metriä).
KUVA TIMO YLÖNEN
MENOVINKKEJÄ
MIKÄ ON PARASTA HELSINGISSÄ?
Parasta ovat Helsingin hyvät palvelut
”PARASTA HELSINGISSÄ ON toimiva julkinen liikenne, hyvät kirjastopalvelut kaikenikäisille, kattava keikka- ja livemusiikkitarjonta, edullinen kansalaisopistotoiminta sekä tietysti merellinen kaupunkiluonto.
Kirjastoilla on mielestäni erinomaiset aukioloajat ja monipuoliset palvelut. On myös hienoa, että Helsingissä on mahdollista ylläpitää sivistystä edullisilla kursseilla, joita tarjoavat esimerkiksi Työväenopisto ja Arbis.
Helsingissä on myös toimivat yhteydet kesäisin erilaisiin saariin, joissa voi tehdä monenlaisia asioita.”
Minna-Leena Toikka, Hekan asukas
KUVA VOLKER VON BONIN/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Kiivetään Vuosaarenhuipulle
VUOSAARENHUIPUN TÄYTTÖMÄKI kutsuu liikkumaan! Alueella kiemurtelee polkuja, joiden varrella voi ihastella kotimaisia luonnonkasveja, bongata lintuja ja löytää suomaisen lammen, kivisen kurun ja ”istutettuja” keloja.
Mäeltä on upeat näköalat koko Helsinkiin ja Vuosaaren satamaan. Alueen korkein kohta on 60 metriä.
Lue lisää: www.vihreatsylit.fi / vuosaarenhuippu/
Sarjakuvaa kolmessa ulottuvuudessa
WHATEVER – TILALLISTA SARJAKUVAA -näyttelyssä voi tutustua Terhi Adlerin sarjakuvainstallaatioihin, jotka pakottavat tulkitsemaan termin ”sarjakuva” uudelleen. Kyseessä on eräänlainen laboratorio erilaisille tilallisen sarjakuvan formaateille.
Maksuton näyttely on esillä 9.9.–20.11. Kanneltalon aulassa, osoitteessa Klaneettitie 5.
Lue lisää: www.kanneltalo.fi > Tapahtumat
Pyykkiä kuivumassa entisen kulkutautisairaalan pihalla Pikku Mustasaarella vuonna 1955.
ASUMISEN HISTORIA SUOMENLINNASSA
Asukkaiden Suomenlinna
SUOMENLINNAN MERILINNOITUKSEN SUOJISSA on asuttu jo satoja vuosia niin Ruotsin kuin Venäjän vallan alla. Suomen itsenäistymisen jälkeen linnoitussaaressa eli suomalainen varuskuntayhteisö. Suomenlinna oli tuolloin sotilasaluetta, joten asukkailla tuli aina olla käytössään komendantin toimiston myöntämä kulkulupa. 1920-luvulla Suomenlinnan asukkaiden palveluihin lukeutuivat parturi, suutari, kemikaalikauppa, maitokauppa, lihakauppa, HOK, Elanto ja valokuvaamo. Vesi tuotiin asukkaille saareen proomuilla ja jaettiin talouksiin hevosen vetämissä tynnyreissä. Wc-tiloina toimivat ulkohuussit. Kansakoulu perustettiin saareen vuonna 1921, ja lastentarhan toiminta alkoi 1924. Suomenlinnan kirjasto avasi ovensa 1950-luvulla.
Vuoteen 1948 asti Suomenlinna oli suljettu sotilasalue. Liikenne saaren ja mantereen välillä hoitui puolustusvoimien puolesta höyrylaivoilla ja yhteysveneillä. Talvisaikaan linnoitussaareen pääsi Kaivopuiston rannasta kävellen jäätietä pitkin, Katajanokan kärjestä lähti autoilijoiden jäätie.
Vuonna 1952 Suomenlinnan siviiliväestön määrä oli korkeimmillaan, asukkaita oli 1 649.
VARUSKUNTASAARI MIELLETTIIN matkailukohteeksi 1960-luvulla, jolloin matkailupalvelut alkoivat kehittyä. Asunnoissa ei ollut tuolloinkaan kaikkia mukavuuksia: niistä uupuivat vesijohdot, viemäröinti ja keskuslämmitys. hoitokunta. Saaressa toimii armeijan Merisotakoulu, jossa opiskelee vuosittain noin 250 sotilasta. Asukkaiden palveluihin lukeutuvat kirjasto, ala-aste ja päiväkoti sekä päivittäistavarakauppa. Lisäksi Suomenlinnassa toimii useita ravintoloita ja kahviloita.
