Film noir top 10 30.11.–11.2

Kino Reginan yleisö on valinnut klassisesta film noirista kymmenen suosikkiaan. Film noiriksi mielletään tyypillisesti Hollywoodin mustavalkoinen 1940–50-lukujen rikoselokuva, jonka miljöö on urbaani ja henkilögalleriaan kuuluvat mm. kohtalokkaat naiset ja kovaksikeitetyt yksityisetsivät. Ranskalaiset elokuvateoreetikot määrittelivät lajityypin kuitenkin vasta, kun amerikkalaiset elokuvat levisivät toisen maailmansodan jälkeen miehitettyihin maihin. Cahiers du cinéma -lehdessä ihailtiin mm. elokuvien kyynisiä henkilöhahmoja, synkkää tyyliä ja draamaa korostavaa valaistusta.

TI 29.11. klo 19.10 & KE 30.11. klo 19.10

The Maltese Falcon/Riddarfalken från Malta, Yhdysvallat 1941 • O: John Huston • N: Humphrey Bogart, Mary Astor, Peter Lorre • KAVI 35 mm • suom. tekstit/svensk text • K12 • 80’

Varhaisia esimerkkejä noir-tyylistä ovat synkät, tyylitellyt etsiväelokuvat. Dashiell Hammetin romaanifilmatisoinnissa siirryttiin perinteisistä salapoliiseista kovaksikeitettyyn dekkariin, ja tätä adaptaatiota pidetäänkin ensimmäisenä varsinaisena film noirina. Bogart identifioitui heti lajityypin henkilögalleriaan kyynisenä yksityisetsivänä. Kantavana juonena oli arvokkaan patsaan etsiminen.

TO 1.12. klo 19 & TI 27.12. klo 17

Yhdysvallat 1946 • O: Charles Vidor • N: Rita Hayworth, Glenn Ford • KAVI 35 mm • suom. tekstit/svensk text • K12 • 110’

Charles Vidorin ohjaus on sekoitus noiria ja melodraamaa. Gilda esittelee Hayworthin tyypillisenä ”noir-naisena”: toisaalta kaksinaamaisena houkuttelijana mutta myös pahoinpideltynä uhrina. Hayworth tulkitsee sensuellisti ja lumoavasti naista kahden miehen, tulevaisuuden ja menneisyyden välisessä dilemmassa.

Solnedgångens gata/Sunset Boulevard, Yhdysvallat 1950 • O: Billy Wilder • N: William Holden, Gloria Swanson • musiikki Franz Waxman • KAVI 35 mm • suom. tekstit/svensk text • K12 • 115’

Wilderin Hollywood-kuvauksessa todellisuus ja fiktio kietoutuvat kiehtovasti toisiinsa. Entinen filmitähti elää ränsistyvässä kartanossaan yhä menestyksensä huippuhetkiä, ja epäonnistunut kirjailija (Holden) päätyy epätoivossaan tämän seuralaiseksi. Mykkäajan tähti Gloria Swanson heittäytyy mahtipontisesti rooliinsa harhaisena näyttelijättärenä. Uskollisena hovimestarina nähdään mykkäkauden ohjaaja ja näyttelijä Erich von Stroheim.

TO 15.12. klo 21 & SU 18.12. klo 15.45

Double Indemnity/Kvinna utan samvete, Yhdysvallat 1944 • O: Billy Wilder • N: Fred MacMurray, Barbara Stanwyck • 35 mm • K12 • 107’

Wilderin klassikko pohjautuu todelliseen rikokseen. Vakuutusmyyjä (MacMurray) uppoaa seksiä tihkuvan blondin (Stanwyck) manipulointiin kuin kärpänen hunajaan. Elokuva on ensimmäisiä, jossa tarinaa kertova rikollinen saa katsojan sympatiat puolelleen. Itsetietoisuutta hehkuva Stanwyck on roolissaan kylmäävän petollinen. Wilder ja Raymond Chandler sovittivat James M. Cainin romaanin elokuvaksi.

TI 3.1. klo 18.50 & TO 5.1. klo 21.10

The Killers/Hämnarna, Yhdysvallat 1946 • O: Robert Siodmak • N: Burt Lancaster, Ava Gardner • musiikki Miklós Rózsa • Ernest Hemingwayn novellin pohjalta käsikirjoittaneet John Huston ja Anthony Veiller • alkukuvana traileri elokuvan Helsingin-ensi-illasta Metropolissa 11.3.1949 (KAVI 16 mm) • 35 mm • K16 • 106’

Siodmakin gangsterielokuvien pimeän, hallusinatorisen kaupunkimiljöön tunnusmerkkejä ovat autiot kadut, bordellit, baarit ja kalliit huoneistot. Takaumien kautta rakentuvassa tarinassa Sweden kuolemaa selvittävä vakuutusvirkailija kuulee vainajan entiseltä tyttöystävältä ajoista, jolloin Swede tutustui hänet lopulta pettäneeseen Kittyyn. Sweden seksuaalinen orjuutus esitetään film noirille tyypillisesti musiikin kautta.

TO 12.1. klo 19 & PE 13.1. klo 17

Out of the Past/Skuggor ur det förflutna Yhdysvallat 1947 • O: Jacques Tourneur • N: Robert Mitchum, Jane Greer • käsikirjoitus Geoffrey Homes (Daniel Mainwaring) romaanistaan • svensk text • K12 • 96’

Jacques Tourneur on löytänyt sinänsä tavanomaiselle tarinalle aivan erikoisen tyylilajin, jossa viattomuuden naamio peittää ”naisen paholaismaisen päättäväisyyden” kuin tehostettu meikki Jane Creerin silmät. Elokuvaa sävyttää syvä surumielisyys, eräänlainen synkkä valo, joka muuttaa trillerin vaimeammaksi sonaatiksi.