Syksyllä paikallisen kansalaisopisto lähti mukaan Taidepolun järjestämiseen ja Taidepolku-ryhmästä tuli osa Sastamalan Opiston kursseja. Mukaan otettiin sekä vanhoja että uusia taidepolkulaisia: ”Alkuhaastattelut olivat helpommat kuin ensimmäisen taidepolun kohdalla. Perusteluja ei tarvittu laisinkaan niin paljon kuin ensimmäisellä kerralla. Luulemme, että tähän vaikutti taidepolku 1 näyttelyn pitäminen [palvelukeskuksessa], jolloin työt olivat läsnä jokapäiväisessä toiminnassamme ja täten taidepolku tuli tutummaksi. Lisäksi Taidepolku 1:n asiakkaat markkinoivat positiivisessa mielessä Taidepolkua.” Toinenkin kurssi päättyi taidenäyttelyyn, tällä kertaa ikäihmisten palvelukeskuksen näyttelytilassa.
rauhallisemman ja tasapainoisemman kodin tai ainakin tilan, jossa voi helpommin päästä rentoutuneeseen olotilaan.” Opiskelija oli aiemmin työskennellyt yksikössä, jossa rentoutumishuone oli ollut ahkerassa käytössä. Metsäteeman ympärille luotua huonetta käytettäisiin yksilöllisesti tai pienenä ryhmänä huomioiden asukkaan mahdolliset erityistarpeet, kuten pyörätuolin. Huone toimisi ”rauhoittavana, lämminhenkisenä, jossa rauhoittava meditatiivinen musiikki, metsän äänet, lintujen laulut, veden solina tai hiljainen tuuli henkäilee”. Myös tuoksuilla ja valaistuksella haettaisiin tilaan sopivaa tunnelmaa.
Suurin haaste idean läpiviemisessä oli, että ainoa mahdollinen tila, johon metsähuone voitiin rakentaa, oli henkilökunnan tauko- ja Työvalmentajat huomasivat asiakkaissa hyvää kokoushuone. Aluksi suunnitelma herätti muutosta taidepolun aikana sekä sen jälkeen. hieman epäilyä ja ristiriitaisia tunteita henkilökunnassa, myös pelkoa taukotilan He kokivat, että Taidepolku tuki asiakkaan menettämisestä. Esimiestaholta opiskelija sai uskoa omiin taitoihinsa, itsensä ilmaisua, kuitenkin hyväksynnän ideasta, ja se helpotti keskustelurohkeutta ja ryhmätyöskentelyä. aiheen eteenpäin viemistä. Lähipiiristä löytyi ”Itsestä oli hieno huomata, kuinka pääsääntöisesti asiakkaat olivat uppoutuneet henkilö, joka on sisustusalan opettaja ja esimies oli yhteydessä häneen huoneen hyvällä tavalla tähän uuteen maailmaan. Monen asiakkaan kohdalla minut yllätti juuri ideoinnista. Sitä kautta löytyi valmistuva tämä uskallus ja yhden asiakkaan työt olivat sisustusartesaani, joka lupautui suunnittelemaan ja toteuttamaan jopa niin voimakkaita sekä vaikuttavia, että metsähuoneen, joka palvelee myös istuin vain pitkään paikallani katselemassa henkilökunnan taukohetkiä ja talossa niitä enkä tiennyt mitä olisin sanonut.” tapahtuvia erilaisia palavereja. Myöhemmin Metsähuone aihe onkin otettu vastaan myönteisemmällä mielellä, onhan suunnitelma nyt osaavissa Kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä käsissä ja siinä otetaan huomioon tilan eri toimiva lähihoitaja alkoi toteuttaa käyttötarkoitukset. työpaikalleen Snoezelen-menetelmän mukaista rentoutumishuonetta: ”Työpaikalla Sisustusartesaani lähti annettujen rajojen ja esiintyy levottomuutta ja sitä kautta tulee määrärahojen puitteissa suunnittelemaan ja haasteellisia tilanteita. Itselläni alkuperäisenä kehittämään tilaa. Suunnittelija kirjaa ajatuksena oli, että [asukkaat] saisivat kaluste-ehdotukset ja laitehankinnat, joita 32