Mediasanasto

MediaDoc Oy Jyv채skyl채

www.mediadoc.fi Kansi ja taitto: Harri Wickstrand ISBN 978-951-98567-5-9 WS Bookwell Oy Jyv채skyl채 2012

Mediasanasto Mediasanasto sisältää ammatillisia ja tieteellisiä käsitteitä ensisijaisesti median kulttuurisista ja ammatillisista ilmiöistä. Valitut termit käsittelevät journalistista toimitusympäristöä, lehdistöä, radio-, elokuva- ja televisiotoimintaa, kirjapainoalaa, yhteisöviestintää, mediamarkkinointia ja mainontaan sekä viestintäteknologiaa. Valinnassa on painotettu käsitteitä, joita ei löydy markkinoilla olevasta kirjallisuudesta tai joiden määritelmät ovat osoittautuneet puutteellisiksi (esimerkiksi journalismi on useassa sanastossa kuvattu pelkästään "sanomalehtityöksi").

Kirja tarjoaa kattavan kokonaiskuvan mediamaailman ilmiöistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Osa termeistä onkin varustettu laajemmilla käsitteitä toisiinsa kytkevillä koostemääritelmillä.

Sisällöllisesti Mediasanasto pohjautuu koti- ja ulkomaiseen (valtaosin amerikkalaiseen) media-alan kirjallisuuteen, oppikirjoihin ja viestinnän sanastoihin sekä joidenkin viestinnän ammattilaisten haastatteluihin. Erityisesti media-alalla viljellään runsaasti englanninkielisiä käsitteitä, joille ei ole kehitelty yleisesti käytössä olevia suomenkielisiä vastineita. Esimerkiksi tabloidi, deadline tai skuuppi ovat sellaisenaan olleet vuosikymmeniä käytössä myös suomalaisessa joukkoviestinnän ammattikielessä. Kirjaan on otettu mukaan myös ammattijargonia ja slangi-ilmaisuja, joihin ainakin alan opiskelijat törmännevät jossakin opintojensa vaiheessa.

Mediasanaston taustalla ovat aiemmin laatimani Journalistiikan sanasto, Mediasanasto (yhdessä Juha-Pekka Puron kanssa) ja Uusi mediasanasto. Aiempien laitosten ilmestymisen jälkeen median

toiminta on kuitenkin laajentunut ja monipuolistunut ja synnyttänyt samalla uusia toimintamuotoja ja niihin pohjautuvia käsitteitä. Päivitetty laitos onkin edeltäjäänsä huomattavasti laajempi ja edelleen ainoa mediaa ja erityisesti joukkoviestintää käsittelevä suomenkielinen asiasanasto.

Sanasto on tarkoitettu media-alan ammattilaisille ja opiskelijoilla korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Se kiinnostanee myös alan opettajia ja ylipäätään meitä kaikkia "mediamaailman” kansalaisia.

Erityiskiitokset Suomen tietokirjailijat ry:lle ja Suomen tiedetoimittajain liitto ry:lle kirjan valmistumista varten myönnetyistä apurahoista.

Jyväskylässä, alkukesän tunnelmissa 2012 Heikki Kuutti

aamiais-tv

aamiais-tv ks. aamu-tv aamu-tv Television varhainen (työpäivän alkamista edeltävä) makasiini-tyyppinen lähetysperiodi, joka sisältää nopeatempoisesti vaihtuvia ohjelmaosuuksia kuten uutisia, säätiedotuksia, ruokaohjeita ja haastatteluja. aaveajelu Eteenpäin syöksyvä kamera-ajo, jossa katsojalle syntyy tunne, ettei kulkuneuvoa ohjaa kukaan. above-the-fold 1) Verkkosivun huomioarvoisin kohta näytön ylälaidassa, jonka lukemiseksi käyttäjän ei tarvitse erikseen ”skrollata” sivua. 2) Sanomalehden tärkein juttu tai etusivun otsikko, jotka näkyvät myös kasaan taitetussa lehdessä. above-the-title Elokuvamainoksessa elokuvan nimeä edeltävä listaus pääosan esittäjistä, ohjaajasta ja tuottajasta. absence of malice ("ilman pahansuovuutta") Juridinen termi, jolla viitataan loukkaavan tiedon tai lausunnon julkistamiseen mediassa uskoen siihen, että ko. asia pitää paikkaansa. absoluuttinen soluviittaus Laskentaohjelman kaavaan kuuluva soluviittaus, joka ei muutu kopioitaessa toiseen soluun. academy leader ks. starttikello access ks. pääsy accessed voices Henkilöt, joille media antaa erityistä ”äänivaltaa”, kuten poliitikot, julkisuuden henkilöt ja eri alojen asiantuntijat. access panel Ryhmä henkilöitä, joiden televisio-ohjelmien katselemista seurataan tutkimuksellisessa mielessä.

A-copy ks. advance

across the board Televisiotai radiomainoksen tai ohjelman esittäminen peräkkäisinä päivinä samana ajankohtana. action news ks. tapahtumauutiset action replay Lyhyt, usein hidastettuna toistettu uusintapätkä televisio-ohjelmassa esitetystä tilanteesta, kuten urheiluottelussa tehdystä maalista. actuality Autenttinen radiossa tai televisiossa esitettävä, suora tai nauhoitettu haastatteluosio. actual malice Juridinen termi, jolla viitataan jonkin loukkaavan asian tai lausunnon julkistamiseen mediassa tietoisena siitä, että ko. asia ei pidä paikkaansa. adeditoriaali ks. advertoriaali advance copy 1) Ennakolta ennen tiedotustilaisuutta toimituksille jaettu puhe tai lausunto. 2) Arvostelijoille ennen kirjan julkistamista toimitettu arvostelukappale. adversarial journalism ks. vastustusjournalismi advertoriaali (advertising editorial) 1) Journalistiseen muotoon puettu, jopa lehden typografiaa ja taittotyyliä jäljittelevä maksettu ilmoitus, "ilmoitus"-merkinnällä varustettuna tai ilman. Harhaan johtavasti lehden journalistista sisältöä muistuttavan advertoriaalin käytöllä pyritään lisäämään mainossanoman tehoa journalistisiin tuotoksiin liittyvän yleisen luotettavuuden kautta. Advertoriaalin käyttö kuitenkin heikentää lehden journalistista uskottavuutta ja on siinä mielessä eettisesti tuomittavaa. 2) Omana selainikkunanaan avautuva verkkomainos.

advocacy journalism

advocacy journalism ks. asianajojournalismi A-elokuva Kallisti tuotettu ja nimekkäillä tähdillä roolitettu elokuva. affektiivinen mimiikka Elokuvan kyky tuoda esiin henkilöiden ilmeet korostetun voimakkaina, mikä mahdollistaa katsojille voimakkaan eläytymisen. afganismi Maantieteellisesti kaukana tapahtuviin tai sisällöltään muuten vieraisiin aiheisiin keskittyvä journalistinen suuntaus, joka ei herätä mediayleisössä laajaa mielenkiintoa. afganistanismi ks. afganismi agenda Toimituksen työvuorolistaus työstettävistä juttuaiheista, niiden keskinäisestä tärkeydestä ja juttuaiheiden toteuttajista. agenda setting ks. päiväjärjestys agentti Tietokone-ohjelma, joka huolehtii tietoverkkojen viestinvälityksestä, tiedonsiirrosta, verkonvalvonnasta ja tiedonhausta. Tietokoneen käyttäjä voi räätälöidä oman agenttinsa poimimaan ja etsimään uutisvirrasta vain oman kiinnostuksensa kohteet. Jalostetuimmissa sovellutuksissa agentti myös oppii käyttäjän profiilin käytön myötä. agenttijournalismi Erityisesti tutkivassa journalismissa ja tilanteiden havainnoinnissa käytettävä tiedonhankintamenetelmä, jossa toimittajat sopivat yhteistyöstä jonkun toimituksen ulkopuolisen ”näyttelijän” kanssa, esimerkiksi alaikäisen käyttämisestä testattaessa myydäänkö hänelle alkoholia tai tupakkaa. aggregointi ks. kerääminen agit-prop Median hyödyntäminen erimuotoisen propagandan levittämisessä. agony aunt / agony uncle ”Elämisen neuvoja” mediayleisölle omalla palstallaan tai omassa ohjelmassaan jakava lehden kolumnisti tai radio- tai tv-ohjelman juontaja. agony column ks. ihmissuhdepalsta

agreed doorstep Etukäteen sovittu, mutta radiossa tai televisiossa spontaanilta ulospäin näyttävä haastattelu.

AIDA (awareness-interest-desire-action) Mainonnan vaikutuksia kuvaava malli, joka perustuu siihen, että sanoman vastaanottajassa herätetään tietoisuus, kiinnostus, halu ja ostopäätös tuotetta tai palvelua kohtaan. aihealue ks. journalismi: aihealueet aikakauslehti Aihealueeltaan usein suppeahko, säännöllisin väliajoin - kerran viikossa tai vähintään neljästi vuodessa - ilmestyvä ja tietynnimisenä, numerojärjestyksessä julkaistava aikakautinen painotuote, joka sisältää numeroa kohden useita artikkeleita tai muuta toimituksellista aineistoa. Yleisölehdet (kuten yleisaikakaus-, erikoisaikakaus-, asiakas-, sarjakuva-, ristisana- naisten-, lasten-, nuorten- ja miestenlehdet) valmistetaan ja markkinoidaan mahdollisimman laajalle kohdeyleisölle pyrkimällä samalla useimmiten kustannustoiminnan liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Pienryhmälehtien (ammatti, tiede- ja taidelehtien, mielipide-, uskonnollisten, liike-, jäsen-, järjestö- ja harrastelehtien sekä valtiovallan julkisia ilmoituksia ja kuulutuksia sisältävien virallisten lehtien) tavoitteena on tukea lehtiä kustantavien yritysten tai yhteisöjen päätoimintoja, ja lehdet on suunnattu erilaisille suppeille intressiryhmille. Alkuperäisnimitys magazine viittaa tavarataloon, ts. lehtien sisältämän "tiedon tavarataloon". aikakautinen julkaisu Julkaisu, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa. aikakautinen painokirjoitus Laki- ja virkamieskielessä käytetty, sanomalehteä, aikakauslehteä tai niihin verrattavaa julkaisua koskeva yleisnimitys. aikakoodi Kuvanauhalle tallentuva signaali kuvien yksilöityä merkitsemistä varten.

aktivaatiomalli

aikarakenteen rikkoja Kerronnan suoraviivaisuutta ja ajan suoraviivaista etenemistä rikkova menetelmä elokuvassa ja televisiossa. Aikarakenteen rikkojia ovat takautuma eli viittaus johonkin ajallisesti aiemmin tapahtuneeseen kohtaukseen tai tilanteeseen, vasta myöhemmin aika-akselilla seuraavaa tilannetta kuvaava ennakointi sekä ellipsi, jolla tarkoitetaan otosten tai kohtausten leikkaamalla tehtävää siirtymää, kuten yhtäkkistä hyppyä tapahtumasta tai tilanteesta toiseen. Ellipsi mahdollistaa kerronnan ekonomian tiivistämällä tarinan kertomista. aikavälimenetelmä ks. lukijamäärittely aikuisviihde Kaunisteleva ilmaus lapsilta kielletyille pornovideoille. air check Suorana lähettävän radio- tai tv-esityksen nauhoittaminen myöhempää käyttöä varten. air play 1) Levytyksen esittäminen radiossa. 2) Levytyksen esittämiskerrat radiossa. airport fiction Lentomatkustajille kentillä myynnissä oleva kevyt kioskikirjallisuus. air time 1) Yksittäiselle aiheelle määritelty lähetyskesto radio- tai televisio-ohjelmassa. 2) Yksittäisen aiheen esittämisajankohta radiossa tai televisiossa. aivopesu Opetus- tai propagandatoiminta, jonka avulla yksilö saadaan luopumaan entisistä poliittisista ja sosiaalisista vakaumuksistaan ja kritiikittömästi omaksumaan uudet käsitykset. ajankohtaisuus Varsinkin sähköiselle joukkotiedotukselle ja sanomalehdille tyypillinen sisällön uutismaisuutta korostava piirre, jossa painotetaan ajallisesti äskettäisiä tapahtumia tai äskettäin esiin nousseita keskustelunaiheita. Ajankohtaisuus voidaan jakaa reaaliaikaiseen ajankohtaisuuteen (radion ja tv:n suorat lähetykset), päiväkohtaisuuteen (radion ja tv:n nauhoitetut ohjelmat ja sanomalehdet) ja

näitä väljempään ajankohtaisuuteen (aikakauslehdet). Tiedotusvälineissä voi olla myös ajatonta aineistoa. ajanvietelehti Viihdettä, kertomuksia ja sarjakuvia sisältävä aikakauslehti. ajastettu kuvaus Liikkeen nopeuttaminen ajastetulla kameralla, joka nappaa kuvan halutuin väliajoin, kuten ruusun avautumisen muutamassa sekunnissa nupusta kukkaan. ajettu pulssi Kuvanauhalla oleva sähköinen ohjausjännite editoimista varten.

Kuvanauha on tällöin pohjattu. ajatuskupla ks. kupla ajojärjestys Radio- tai televisio-ohjelman eri osien esittämisjärjestys ja –kesto. ajolista Suoraa radio- tai tv-lähetystä varten laadittu käsikirjoitus tai suunnitelma lähetyksen etenemiseksi, esimerkiksi aihe-, juttu- ja levyjärjestys. Lähetysohje kertoo, kuinka ohjelma "ajetaan ulos".

Pitkän lähetyksen ajolistassa näkyvät tiedot ohjelmien lähetysajoista, toimittajista ja siitä, ajetaanko juttu yhtenä vai useampana pätkänä, suorana vai äänitteenä ja mitkä ovat eri osuuksien kestot. Nopeasti toteutettavien yksittäisten kuten uutis- ja ajankohtaisohjelmien ajolistaan kirjataan mm. kuvat esitysjärjestyksessä, kuvaavat kamerat, kuvan kohteet ja kuvakoot sekä mahdolliset insertit. ajosuunnitelma Suunnitelma lehden painamistavasta painokoneella. akreditointi Journalistien valtuuttaminen jonkin laajemman uutistapahtuman, kuten kansainvälisten konferenssien ja ulkomaisten valtiovierailujen hoitamiseksi.

Valtuuttajana toimii tapahtuman järjestäjä. aktiikva Päätteellinen kirjasinlaji, jossa linjojen vahvuus vaihtelee. aktivaatiomalli Teoreettinen malli, joka selittää mediankäytön motivaatiota ja median vaikutuksia tunneperäisen aktivoitu-

alaotsikko

misen näkökulmasta. Malli selittää median käyttöä eräänlaisena ”mielialalääkkeenä” tai ”elämysmyllynä”. alaotsikko ks. otsikko alaston palsta Teksti ilman otsikkoa tai pelkästään kuvalla varustettuna. alibikopio ks. varmuuskopio alive Julkaisukelpoisuutensa säilyttänyt juttu. alkuhimmennys Tehoste, jossa kuva ilmestyy vähitellen yksiväriseen taustaansa, esimerkiksi mustaan alkuun himmennettäessä kuva vähitellen vaalenee. alku- ja lopputekstit Elokuvan tai tv-sarjan sen alussa tai lopussa esittelevät tekstit ja kuvat. aloitussivu ks. kotisivu alt Vaihtoehtoisia (alternative) aiheita sisältävä internetin keskusteluryhmä. alueellinen split run Alueellisesti jaettu ilmoittelu sanomalehden eripainoksissa. aluejakelu ks. aluesivut aluelehti ks. sanomalehti aluemediatutkimus Jatkuva ja standardoitu tutkimus median käytöstä tietyllä markkinointialueella. aluenimi ks. verkkotunnus aluepainos Jollekin alueelle erikseen jaettava sanomalehden erikoisnumero, joka sisältää aluetta käsitteleviä juttuja ja usein myös alueellisia ilmoituksia tarkoituksena asemalevikin kasvattaminen. alueradio Alueellisesti toimiva Yleisradion radioyksikkö, joka lähettää osin omaa, osin valtakunnallista ohjelmaa. aluesivut Sanomalehden kampanjanmaisesti toteuttama erillissivujen kokonaisuus, jotka käsittelevät maantieteellisesti tietyn (levikki)alueen tapahtumia, henkilöitä jne.

Aluesivujen tarkoituksena on kasvattaa lehden levikkiä jakelualueella, ja levikkikampanjaan liittyy usein yksittäisen numeron maksuton joka kodin alueellinen jakelu.

10

aluetoimittaja ks. toimitus aluetoimitus ks. toimitus ambienssiääni Elokuvan taustalla kuuluvat äänet, kuten tuuli tai liikenteen melu. analoginen Tehoste, tallenne tai signaali, jonka ominaisuudet ovat suoraan verrannolliset vastaavaan fyysiseen ominaisuuteen tai muutokseen. analoginen media ks. analogisuus analogisuus Verrannollisuus, samankaltaisuus, vastaavuus. Formaatti, jossa kuvallinen tai äänellinen informaatio esitetään jatkuvasti vaihtelevien aaltojen (aallonpituuksien) muodossa. Esimerkiksi perinteinen ääninauha esittää nauhoituksen analogisessa muodossa, ts. suurempaa äänenvoimakkuutta vastaa voimakkaampi ja pienempää heikompi magnetoituminen tai valokuvausfilmin mustuminen on suoraan verrannollinen valon intensiteettiin. anarkistinen elokuva Elokuva, joka käsittelee ihmisten elämää epäoikeudenmukaisena ja epätasa-arvoisena. anfangi Kappaleen aloittava, muuta tekstiä kookkaampi ja usein koristeltu alkukirjain. animaatio Yksittäisistä, sinänsä liikkumattomista kuvista aikaansaatu liikkeen vaikutelma elokuvassa tai muussa visuaalisessa esityksessä. Animaatio toteutetaan kuvaamalla ruutu ruudulta esineitä tai kuvia ja liikuttamalla niitä hienokseltaan kuvaamisen välillä. Animaatio voidaan tehdä myös suoraan filmille piirtämällä tai raaputtamalla. Animaation lajeja ovat esine-, kalvo-, nukke-, pala- ja tietokoneanimaatio. anime Japanilainen animaatio. ankka ks. uutisankka ankkuri 1) Television uutisjuontaja, "uutistenlukija", joka kertoo uutissähkeet ja esittelee katsojille pidemmät, toisten toimittajien tekemät raportit, ts. sitoo eli "ankkuroi" eri aiheet uutis- tai ajankoh-

arkiviestintä

taislähetyksen kokonaisuuteen. Talous-, urheilu- ja sääuutisilla on usein oma ankkurinsa. 2) Lehden numerosta toiseen samanlaisena toistuva toimituksellinen tai ilmoitusosuus. anonymiteettisuoja ks. lähdesuoja anonyymi Julkaisu tai juttu, jonka kirjoittajaa ei tiedetä tai mainita. anonyymilähde Journalistinen henkilölähde, jonka henkilöllisyyttä tai yhteiskunnallista asemaa ei paljasteta yleisölle. Juridisesti anonyymilähteen käyttö helpottaa toimittajan lähdesuoja.

Anonyymilähteiden tasoja määrittävät erityiset journalistiset lähdekoodit. anonyymipalvelin Verkkopalvelin, jonka kautta tietoverkon käyttäjä voi ottaa yhteyttä verkon eri paikkoihin ilman, että hänet voidaan tunnistaa näihin paikkoihin välittyvien käyttäjätietojen perusteella. ansajournalismi Tutkivassa journalismissa käytettävä eräänlainen peiteoperaatio näytön hankkimiseksi raportoitavasta tilanteesta tai ilmiöstä, kuten huumeiden katukaupasta tai viranomaisten lahjonnasta. Jos viritetty ansa odotusten mukaisesti laukeaa, journalistien ennakkoepäilyt varmistuvat ja selville saadut asiat voidaan julkistaa, muussa tapauksessa aihe kuivuu kokoon. Ansajournalismia on kritisoitu eettisesti arveluttavaksi, koska toimittajat saattavat juttua tehdessään syyllistyä tapahtumien johdatteluun, eikä kerrottavaa tilannetta välttämättä pääsisi syntymään ilman ennakkomanipulointia. Sen sijaan että toimittajat kertoisivat objektiivisesti tapahtumista, heidän kritisoidaan synnyttävän niitä. antenni Radioaaltojen vastaanottamisessa ja lähettämisessä käytettävä laite. antikampanja Vastapuolen mustamaalaamiseen tähtäävä vaali- tai mainoskampanja. antikliimaksinen järjestys ks. kärjellään seisova kolmio

antimainos Kielteisten piirteiden esiintuominen kilpailijasta tai kilpailevasta tuotteesta mainonnan keinoin. antisankari Tarinan keskeinen henkilö, jota ei esitetä perinteisessä mielessä urheana tai hyvänä. antisivusto Yksittäisen viranomaisen tai yrityksen toimintoja kritisoiva, usein varsin anarkistinen verkkosivusto, jonka avulla tarkoitus on myös hämätä verkon käyttäjiä. Antisivusto muistuttaa ulkoasullisesti kritiikin kohteeksi otettua verkkosivustoa. Usein myös antisivuston verkko-osoite muistuttaa kritisoitavan sivuston osoitetta. antologi Usean eri kirjoittajan tuotannosta koostuva kirja.

AOT ks. täyteohjelma apinalaatikko ks. tunnuslaatikko appeal Lahjoituksia julkisuuden avulla keräävä hyväntekeväisyysohjelma radiossa tai televisiossa. appelsiinikello ks. rotaatiokello apusihteeri ks. printtivuoro arkirutiinirivitoimittaja Ironinen ilmaus toimittajasta, joka työtehtävät toimituksessa ovat erittäin rutiiniomaisia ja listan mukaan toteutettavia (listalainen).

Tällaista päivystysluonteista työtä tekevän toimittajan korvaaminen tarvittaessa jollakin toisella on hyvin vaivatonta. arkisto Toimituksen julkaistu ja julkaisematon teksti- ja kuvamateriaali. Paperimuodon ohella arkistot sisältävät myös digitaalisessa muodossa olevaa teksti- ja kuva-aineistoa, johon voidaan tehdä tietokantahakuja. arkistointi Tietojen tai asiakirjojen taltiointi tietyssä järjestyksessä. arkiviestintä Päivittäinen tai muuten säännöllinen tiedottaminen, keskustelut ja vuorovaikutus, joita organisaatiossa tarvitaan tehtävistä selviytymiseksi.

11

arkkiasemointi

arkkiasemointi Painettavien sivujen asettelu keskenään painamista edellyttävään järjestykseen, esimerkiksi etu- ja takasivut sekä keskiaukeama tuleva yleensä samalle arkille arkkitehtuuri Verkkosivuston dokumenttien keskinäinen sijainti ja niiden suhteiden muodostama yhtenäinen kokonaisuus. art card ks. planssi art house –väkivalta Yhteisnimitys väkivaltaisille taide-elokuville, jotka samalla antavat mahdollisuuden nauttia väkivallan mäiskeestä ja veren pulppuamisesta taiteen varjolla. Lajityypin elokuvaestetiikkaa muokkaavat vuolas dialogi, väkivallan kauneus sekä siihen liittyvä mauton huumori, mutta myös paperisten henkilöhahmojen yllättävä syvyys. artikkeli Pohtivaan ja usein kantaa ottavaan sävyyn laadittu juttu esimerkiksi tieteellisestä tai taiteellisesta kysymyksestä.

Artikkelilla tarkoitetaan usein myös lehden pääkirjoitusta. artikkelisarja Yhteisen teeman alla erikseen julkaistujen artikkelien joukko. artikkelitoimittaja ks. toimitus arvoketju ks. median arvoketju arvostelu ks. journalistinen genre asema 1) Radio- tai televisio-ohjelman tuotanto- ja lähetyspaikka ja –tilat.

2) Radio- tai televisiokanava. asemointi 1) Painettavan sivun kokoaminen tekstistä ja kuvista sijoittamalla ne lopullisille paikoilleen taitossa.

2) Taitettujen sivujen sijoittaminen painoarkeittain sellaiseen kerralla painettavaan järjestykseen, jota painettujen arkkien taittaminen edellyttää. Tarkoituksena on, että sivut seuraavat toisiaan oikeassa järjestyksessä painetussa tuotteessa. asiakaslehti ks. yhteisölehti, ulkoinen julkaisu

12

asianajojournalismi Toimituksen tai journalistien oikeaksi katsomien yhteiskunnallisten päämäärien edistämistä journalistisin keinoin. Vaikka asianajojournalismissa asioita kerrotaan vakuuttavasti vain tarkasti rajatusta näkökulmasta, toiminta antaa päällisin puolin tarkasteluna puolueettoman vaikutuksen. asiasana Dokumentin sisällönkuvailussa käytettävä sana. assemble-leikkaus Jatkoleikkaus, jossa uusi kuvajakso liitetään toisen kuvajakson perään. assosiaatio Mielleyhtymä. asteikkomenetelmä ks. lukijamäärittely astroturfing Kutsumanimitys harhaanjohtavalle poliittiselle, taloudelliselle tai yhteisölliselle mielipidevaikuttamiselle, jossa tarkoituksena on häivyttää alkuperäinen taustatoimija ja synnyttää vastaanottajille vaikutelma siitä, että lobattavalla asialla olisi laajempaa ”ruohonjuuritason” tukea. Termi on lähtöisin synteettisen nurmikon AstroTurf-tuotemerkistä, jolla viitataan eräänlaiseen luonnonmukaisen nurmikon korvaamiseen ”tekoruohotuksella”. asu Ilmoitukselle, sivulle tai painotuotteelle määritelty typografinen muoto. asynkroninen Tietotekninen järjestelmä, esimerkiksi sähköposti, jossa eri osapuolet toimivat toisistaan ajallisesti riippumattomina. asynkroninen kytkentä Tahdistamaton kuvallinen ilmaisurakenne, jossa katsoja ei näe kuulemansa äänen aiheuttajaa.

Esimerkiksi henkilön "ajatusäänessä" on kyse tahdistamattomasta, samasta lähteestä peräisin olevasta kuvasta ja äänestä. ateenan koodi Eurooppalaisen tiedottajajärjestön CERP:n Ateenan yleiskokouksessaan vuonna 1965 hyväksymät kansainväliset viestinnän eettiset säännöt.

avoin kirje

at pleasure Spontaani radio- tai televisiopuhe ilman tukitekstiä. attraktio Liikkuvan kuvan huomiota puoleensa vetävä luonne. attraktioelokuva Elokuva ensimmäinen kehitysvaihe, jossa elokuvaa määritti näyttämisen ja näkyväksi tekemisen periaate.

Elokuvalle ei ollut keskeistä tarinan kertominen, vaan näkymien esittäminen yleisölle. audience flow ks. yleisövirta audio media Pelkästään ääneen perustuva viestintäväline, esimerkiksi radio. audiovisuaalinen Kuuloon ja näköön perustuva, toisiinsa liittyvän äänen ja kuvan käyttö. Audiovisuaalisia välineitä ovat mm. videonauhuri, projektori, piirtoheitin ja nauhuri. auditiivinen Kuuloon perustuva. auditointi Viestinnän toimivuuden mittaaminen, jossa kriteereitä ovat ulkopuolinen ja objektiivinen toteutus, ammattimaisuus, vertailtavuus, luotettavuus ja mittareiden kyky verrata relevantteja asioita. aukeama Avatun kirjan tai lehden samanaikaisesti näkyvät vierekkäiset sivut. aukko Uutisten tai muun journalistisen aineiston käytettävissä oleva sivutila ilmoitusten sijoittelun jälkeen. autentisaatio Uutistoiminnan mekanismit, jotta tuottavat eräänlaisen läpinäkyvyysvaikutelman, ”ikkunan todellisuuteen”. auteur 1) Elokuvan merkitystä yhtenä taiteenlajina korostava ajattelutapa tai teoria. 2) Ohjaajan taiteellisen panoksen painottaminen elokuvan luomisprosessissa.

Jokaisella ohjaajalla on oma tunnistettava, persoonallinen tyylinsä. autonomia ks. journalismin autonomia autoritaarinen lehdistöteoria ks. lehdistöteoriat

autorointi DVD-levyn ohjelmointipohjainen luominen, kuten käyttöliittymän suunnittelu, materiaalin kerääminen ja jaksoihin järjestely, lisäsisällön tuottaminen sekä levyn polttaminen. avaimenreikäjournalismi Journalismi, joka perustuu ihmisten yksityiselämän tirkistelyyn ja vakoiluun. avainnus Elektroninen kuvaustekniikka, jonka avulla kuvattava henkilö tai muu kohde voidaan istuttaa erilaisiin taustoihin. Tekniikka mahdollistaa myös kuvattavan kohteen portaattoman suurentamisen ja pienentämisen. avainsana Verkkosivuston metadataan sijoitettu hakutermi hakukoneiden houkuttelemiseksi. avauskuva Pitkähkö laaja-alainen maisema- tai muu kuvaus elokuvan tai tv-sarjan alussa tilan ja tapahtumapaikan hahmottamiseksi. avoin data Julkishallinnolle ja eri organisaatioille kertynyt jalostama­ton digitaalinen informaatio, johon ulkopuolisille on vapaa pääsy. Avoimuuden asteeseen vaikuttavat datan tekninen saavutettavuus, maksuttomuus, uudelleenkäytön sallivat käyttöehdot, löydettävyys ja ymmärrettävyys. Tekninen saatavuus edellyttää datan julkaisemista tietoteknisesti käsiteltävässä muodossa ja hyödyntämistä verkkopalveluissa. Maksuttomuus mahdollistaa datan hyödyntämiseen liittyvät kokeilut ilman budjettibyrokratiaa. Julkaisijan on sallittava aineiston uudelleenkäyttö ja kerrottava tämä selkeästi käyttöehdoissa. Data-aineiston olemassaolon ja sijainnin tulee olla yleisesti tunnettu, esimerkiksi julkisessa datakatalogissa. Edelleen datan rakenne ja merkitys on kuvailtava käyttäjille ymmärrettävästi, sillä ilman kuvailua data jää merkityksettömäksi, eikä sitä pystytä hyödyntämään. avoin kirje Lehdistössä julkaistava, yleiseen tietoon tarkoitettu, vaikkakin yksit-

13

avoin lähdekoodi

täiselle taholle tai henkilölle kirjoittajan suuntaama mielipide tai kannanotto. avoin lähdekoodi Ohjelmisto, joka on internetissä vapaasti maksutta käytettävissä ja muokattavissa. Vapaan lähdekoodin ohjelmistoja ovat mm. Linux-käyttöjärjestelmä ja Firefox-selain.

14

avoin media Yhteisnimitys verkossa vapaasti jaettaville video-, audio- tai tekstitiedostoille. avoin mikrofoni Toiminnassa oleva, lähetysvalmis tai lähetystä hoitava mikrofoni. avustaja ks. toimitus

back-end deal Tuotantoyhtiön sopimus ohjaajan tai tähtinäyttelijän kanssa pienennetystä palkkiosta elokuvan tekemisvaiheessa ja elokuvan myöhemmän menestyksen pohjalta saatavasta lisäkorvauksesta. background information ks. journalistiset lähdekoodit back-story ks. prequel balanced scorecard Tasapainotettu mittaristo tai tuloskortti, jonka avulla työyhteisön toimintoja ja prosesseja arvioidaan talouden, sidosryhmäyhteistyön, sisäisen tehokkuuden ja henkilöstön oppimisen näkökulmasta. Tuloskorttiajattelu on laajentunut myös viestinnän suunnitteluun ja arviointiin, jossa tarkastellaan selkeyttä, ympäristösuhteita, dialogisuutta, tehokkuutta ja eri viestinnän muotojen integroimista toisiinsa. balanssiorientaatio ks. julkisuusorientaatio balanssiteoria Median valikoivaan käyttöön liittyvä teoria, joka mukaan ihmiset johdonmukaisesti tavoittelevat tasapainotilaa välttelemällä tunteiden ristiriitatilanteita. Vastaavasti media pyrkii välttämään ristiriitaisuuksia omassa toiminnassaan ja kertomissaan jutuissa. ballyhoo Sensaatiomainen julkisuus tai sitä tavoitteleva juttu. banderolli Mainoslakana tai tolppien väliin ripustettava mainosjuliste. bandwagon-efekti Mediassa tapahtuva yleisen mielipiteen muokkaaminen, joka saa käyttövoimansa ihmisten erilaisuutta ja yksinjäämistä koskevista pelois-

ta. Esimerkiksi vaaleissa ”pääsemisellä voittajan puolelle” ja sosiaalisen ryhmän voimalla voi olla suurempi merkitys kuin itse kannatusta tavoiteltavalla asialla tai aatteella. banneri 1) Internetissä www-sivulla oleva graafisesti korostettu mainospalkki tai ilmoituspainike, josta johtaa linkki mainostajan tai ilmoittajan muualla oleville nettisivuille. 2) Sivun ylälaitaan sijoitettu sivunlevyinen otsikko. barometri Tutkimus, jossa tarkastellaan samanaikaisesti useaa tutkimuksen tilaajaa kiinnostavaa yhteistä kysymystä, kuten mediajulkisuutta, toimittajasuhteiden toimivuutta tai sijoittajaviestintää.

Tutkimuksen itseä koskevat tulokset kuuluvat yksittäisille tilaajille. Vuosittain toistettavalla tutkimuksella tilaajat saavat itsestään sekä vertailtavaa että trendikohtaista tietoa.

B-copy Tulevasta tapahtumasta jo ennakkoon kirjoitettu uutisjutun loppuosa, jolla on tavoitteena taustoittaa ja täydentää varsinaista uutista. Käytäntö on yleinen tilanteessa, jossa uutistapahtuma on lähellä lehden painatusta. beat 1) Toimittajan työssään seuraama erikoisala tai –alue. 2) Viranomaislähde.

3) Uutishankinnan kannalta keskeisten toimintapisteiden kuten rautatie-, linjaauto- tai lentoasemien, satamien, sairaaloiden, poliisiasemien ja kaupungintalon säännöllinen tarkkailu.

B-elokuva Nopeasti ja halvalla valmistettu elokuva, jonka tuotoilla on tarkoitus tukea kalliimpien ja korkeatasoisempien elokuvien rahoitusta. Näiden nykyisiä vasti-

below the fold

neita ovat jotkut tv-elokuvat ja menestyselokuvista poikineet sarjat. below-the-fold Verkkosivun osa, jota on mahdollista lukea ainoastaan vetämällä sivua esiin vierityspalkin avulla. berliner Broadsheetin ja tabloidin välimaastoon sijoittuva sanomalehden formaatti (sivukoko 315 x 470 mm). berlusconi-ilmiö Poliittisen vallan hankkiminen mediaomistuksen avulla (Italian entisen pääministerin ja mediaomistajan Silvio Berlusconin mukaan). bestboy Päävalaisijan apulainen, joka hoitaa valaistukseen liittyviä käytännön tehtäviä valaistumestarin kakkosmiehenä tai –naisena. bestseller Lyhyessä ajassa hyvin myyvä kirja. Myös klassikoksi muotoutunut teos, jota pitkän ajan kuluessa on myyty runsaasti. bi Lehden ilmestymistiheyttä kuvaava ajanjakso, "joka toinen". Esimerkiksi bimonthly ilmestyy joka toinen kuukausi ja biweekly joka toinen viikko. bias Henkilökohtaiseen mielipiteeseen faktojen sijasta perustuva näkemys tai arvio. bibliografinen tieto Dokumentin kuvailu- tai luettelointitieto, jonka avulla alkuperäinen julkaisu pystytään jäljittämään.

Tietoja ovat esimerkiksi kirjan tekijä, lehden tai kirjan nimi, jutun otsikko, julkaisuvuosi, lehden vuosikerta tai kustannuspaikka. bibliometriikka Matemaattinen viiteanalyysimenetelmä, jolla tutkitaan, kuinka paljon johonkin artikkeliin tai tekijään on viitattu toisissa artikkeleissa. bigfoot Suuressa mediatalossa työskentelevä seurapiiritoimittaja. big read ks. artikkelisarja big screen 1) Erityisesti teatterilevitykseen ja laajakankaalle soveltuva elokuva.

2) Televisiojuttu, jossa uutisankkurin tai

16

toimittajan taustalla näkyy mm. grafiikkaa tai haastateltavia sisältävä kuvaruutu. billboard 1) Ohjelman alku- tai lopputekstit, lopussa oleva luettelo ohjelman tekijöistä. 2) Uutislähetystä edeltävät uutisotsikot tai ohjelman sponsoria koskeva ilmoitus ennen ohjelmaa tai sen jälkeen.

Pyörivää tekstiä kutsutaan myös ”loppurummuksi”. 3) Juliste, joka mainostaa päivän sanomalehteä sen pääotsikon avulla. bi-media journalismi 1) Radio- ja tv-työ.

2) Journalistien samanaikainen kouluttaminen radio- ja tv-työhön. bird Viestintäsatelliitin kutsumanimi.

Sanonta ”to lose a bird” viittaa satelliittiyhteyksien katkeamiseen. bitti (binary digit) Binäärisessä (so. kaksi lukuarvoa 0 ja 1 käsittävässä) muodossa oleva informaation pienin osanen. bittileski Tietotekniikka-alalla työskentelevän ja pitkää päivää tekevän henkilön puoliso, joka tuntee itsensä laiminlyödyksi. bittireduktio Turhaa toistoa sisältävän tai ihmisen kuulon ulkopuolelle jäävän informaation poistaminen lähetettävästä radion äänisignaalista.

BitTorrent ks. vertaisverkko black out 1) Tiettyjä uutistapahtumaa tai ajanjaksoa koskettava median vapaaehtoinen tai pakotettu uutispimento useimmiten sota-aikana tai rikostutkintaa koskevissa aiheissa. 2) Radio- ja tv-lähetystoiminnan keskeytyminen teknisen esteen tai lakon takia. blacksmith Kuvaileva ilmaus journalistista, joka "takoo" juttuja samalla tavalla kuin seppä valmistaa hevosenkenkiä. blackspace Lähetettäväksi ilmoitettu, mutta lähettämättä jäänyt ohjelma. blaxploitaatio Mustien vapautusliikkeen vanavedessä 1970-luvulla tehdyn amerikkalaiselokuvan lajityyppi, jossa aiemmin lähin statistin rooleissa ollut musta mies

blogi

nostettiin toiminnan keskiöön. Elokuvan musta sankari oli röyhkeä yliseksuaalinen macho, joka raivasi tieltään kaikki esteet ja saavutti teoillaan mainetta. bliki ks. blogi blind interview Juttu tai lähetys, jossa ei paljasteta haastateltavan henkilöllisyyttä. blob paragraph Pallopisteille merkitty lehtijutun kappale. blockbuster 1) Suuren yleisösuosion saavuttanut elokuva. 2) Elokuvan menestyksen tavoitteluun tarkasti suunniteltu mediamarkkinointi, joka alkaa jo ennen elokuvan ensi-iltaa. Osa elokuvan tuloista koostuu oheistuotteista ja esitysoikeuksista (televisio, video). block programming Luonteeltaan samankaltaisten ja samanlaista kohderyhmää kiinnostavien ohjelmien sijoittaminen tiiviisti lyhyen lähetysjakson sisälle. bloggaaja 1) Omaa verkkopäiväkirjaansa aktiivisesti ylläpitävä henkilö.

2) Kansalaisjournalismia omilla verkkosivuillaan harjoittava yksittäinen journalisti, jonka tavoitteena on raportoida erilaisista valtamedian vaikenemista aiheista, kulissien takaisesta poliittisesta toiminnasta sekä poimia verkkosivuilleen erilaisia huhuja ja juoruja. bloggaus Materiaalin, yleensä tekstin, tuottamista julkiseen verkkosivustoon. blogger 1) Helppokäyttöinen julkaisujärjestelmä blogien luomiseksi, personoimiseksi ja ylläpitämiseksi. 2) Aktiivinen blogin ylläpitäjä, bloggaaja. blogi Useimmiten yksittäisen henkilön ylläpitämä julkinen verkkosivusto, johon tehdyille merkinnöille on ominaista päiväkirjamainen aikajärjestys ja kirjoittajan henkilökohtainen näkökulma käsittelemäänsä aiheeseen. Blogi voi käsitellä esimerkiksi ylläpitäjänsä yksityiselämää tai esitellä mielenkiinnon kohteita. Usein sivustoon liittyy mahdollisuus kommentoida blogin

sisältöä. Merkintöjä on mahdollista myös muokata jälkikäteen, vaikka blogille onkin ominaista, että merkintöjen säilyminen asiasisällöltään muuttumattomina.

Usean henkilön yhteisesti ylläpitämä blogia kutsutaan ryhmäblogiksi. Sen tarkoituksena on usein kuvata julkaisevan yhteisön toimintaa yleisölle eri näkökulmista ja saada toiminnastaan palautetta. Vähemmän henkilökohtaista aineistoa sisältävä organisaatioblogi on tietyn organisaation ylläpitämä blogi ja yritysblogi yrityksen ylläpitämä blogi.

Verkkopäiväkirjoja ovat esimerkiksi yhteiskäytössä olevat blikit (blogin ja wikin yhdistelmät), päämäärättömät tai muuten sisällöltään kiinnostamattomat kittyblogit, erikoisteemoja käsittelevät microblogit ja voimakkaita poliittisia ja muita mielipiteitä sisältävät warblogit.

Mikroblogi on blogi, johon voi tehdä vain tekstiviestimäisen lyhyitä merkintöjä. Mikroblogeille on tyypillistä viestinnän nopeatempoisuus eli lyhyin väliajoin tehtävät merkinnöt.

Suoraan matkapuhelimista tai muista mobiililaitteistaverkkoonladattuablogiakutsutaanmoblogiksi ja videoita sisältävää blogia videoblogiksi.

Blogikokoelma on ryhmä eri tekijöiden blogeja, jotka on koottu yhteen tiettyä käyttöyhteyttä tai -tarkoitusta varten. Kokoelman blogit voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään, jolloin niissä on usein mm. linkkejä ja viittauksia toisiinsa. Blogikokoelmaa julkaistaan tyypillisesti koostajan, esimerkiksi sanomalehden ylläpitämällä verkkosivustolla.

Kaikkien verkossa olevien blogien ja niiden välisten ristiinviittausten ja linkkien muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan blogiavaruudeksi, blogistaniksi, blogoslaviaksi tai blogosfääriksi. Spämmiblogiksi kutsutaan blogia, jonka sisältö ei ole itse tuotettua tai joka ei sisällä todellista aineistoa.

Linkkejä sisältäviä tai muualta verkosta itselleen sisältöjä kerääviä spämmiblogeja on mahdollista tuottaa automaattisesti tavoitteena kasvattaa ko. blogia koskevien hakukonetuloksia.

17

blogiavaruus

blogiavaruus ks. blogi blogikokoelma ks. blogi blogistan ks. blogi blogivaalit Vaalit, joiden lopputulokseen vaikuttaa ehdokkaiden näkyminen internetissä olevilla verkkosivuilla. blogosfääri ks. blogi blogoslavia ks. blogi blogroll Blogin sivustolla oleva linkkien luettelo sivuston ylläpitäjän seuraamiin tai suosittelemiin blogeihin. blogsitter Henkilö, joka huolehtii verkkoblogin ajan tasalla pitämisestä, kun sen varsinainen kirjoittaja on poissa. blokki Lyhyissä jaksoissa uusiutuvaan lähetysvirtaan sijoitettu pidempi ja itsenäiseksi otsikoitu radio-ohjelma.

Blokkiradiossa ohjelmisto rakentuu kokonaan itsenäisiksi otsikoiduista ohjelmista. blokkiradio ks. blokki blown quote Jutusta poimittu sitaatti, jota käytetään otsikossa. blow-in Postikortin kokoinen aikakauslehteen liitetty irtoilmoitus. blow-out Taittosuunnitelman muuttaminen esimerkiksi sivulle lisättävien kuvien tai grafiikan takia. blow-up Poikkeuksellisen näyttävästi julkaistu juttu tai kuva lehdessä. blue screen ks. sinitausta blue tooth Langaton lähiverkko, jonka avulla laitteet voivat automaattisesti päivittää tietoa tai keskustella toistensa kanssa lähietäisyyksillä jopa seinien läpi. bluffi ks. advertoriaali body double Digitaalinen elokuvatekniikka, joka mahdollistaa tarvittaessa näyttelijän eräänlaisen ”monistamisen”.

Esimerkiksi kesken kuvausten kuolleen näyttelijän kasvot voidaan yhdistää digitaalisesti varanäyttelijän vartaloon ja liikkeisiin.

18

boilerplate Lehtijutun yhteyteen liitetty lyhyt kuvaus haastatellusta ja hänen toiminnastaan. bollywood Kutsumanimi intialaiselle viihde-elokuvateollisuudelle, joka suosii intohimoisia rakkaus- tai jännitystarinoita. Intialainen elokuvakeskus Bombay on eräänlainen vastine amerikkalaiselle Hollywoodille. bonk journalism Leväperäinen, skandaaleihin ja juoruihin keskittynyt journalismi. book Samaa aihepiiriä käsittelevien, erilaisista lähteistä, kuten toimittajilta, uutistoimistoilta jne. peräisin olevien juttujen kokoelma. book crossing ks. kirjakrossaus boolen haku Tietohakumetodi, jossa tehdään hakukohteen osalta rajausta Boolen operaattorien (and, or, not) avulla. bootleg Ilman lupaa taltioidun konsertin sisältämä äänite. Painetuksi bootlegiksi voidaan kutsu esimerkiksi romaania, novellia tai tutkimusta, jota kirjoittaja ei ole hyväksynyt julkaistavaksi. bourgeois ks. keili branded content Televisio- ja radio-ohjelmat, jotka yhdistävät esillä olevan brandin arvot ohjelmaan ja toisinpäin ja hämärtävät näin perinteisen mainonnan ja viihteen rajoja. Tuotesijoittelusta poiketen branded content -ohjelmissa brandi ja sen arvot integroidaan osaksi ohjelman sisältöä ja mainostaja on mukana jo ohjelman tuotannossa. break ks. skuuppi breakfast paper Sanomalehden yksittäisen numeron varhainen painos. breaking news Äkillinen uutistapahtuma. breakover Sivulta toiselle jatkuva juttu. bridge ks. silta brief Erittäin lyhyt uutinen.

buzz monitoring

briefing ks. tietoisku briifaus ks. tietoisku bright Lyhyt, huvittava juttu. broadcasting ks. yleisradiotoiminta broadsheet Sanomalehden perinteinen, suurin ja yleisin formaatti, jossa sivukoko on 360-410 mm x 510-550 mm. brosyyri ks. lentolehtinen bruttolukijamäärä Kaikkien kampanjassa käytettyjen medioiden yhteenlaskettu lukijamäärä. bruttopeitto Kaikkien kampanjassa käytettyjen medioiden yhteenlaskettu peitto kohderyhmässä. brändi Kaikki yksittäisen tavaramerkin ympärille muodostunut positiivinen maine. Brändin arvon muodostavat nimen tunnettuus, asiakkaiden merkkiuskollisuus, koettu laatu ja brändiin liitetyt mielikuvat.

Brändi voidaan nähdä eräänlaiseksi yhteenvedoksi tuotteen tai palvelun sisällöstä ja identiteetistä. Brändi katsotaan lainsäädännössä varallisuusarvoksi, joka voidaan myydä yhdessä tai erikseen esimerkiksi yrityksen myymisen yhteydessä, mutta ei esimerkiksi vahingoittaa esittämällä sitä halventavassa tai harhaanjohtavassa yhteydessä.

Monella toimialalla yrityksen brändi on yksi sen tärkeimmistä aineettoman pääoman eristä, varsinkin jos yritys markkinoi tuotteitaan tai palvelujaan suoraan kuluttajille.

Brändin kehittämiselle on usein selkeät yrityksen kokonaisstrategiaa palvelevat tavoitteet, joiden toteutumista mitataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Median näkökulmasta brändi tekee tuotteen houkuttelevaksi ja tarjoaa takeita sen laadusta tuomalla tuotteelle lisäarvoa ja vahvistamalla myös käyttäjänsä identiteettiä. brändätä Luoda mainonnan avulla tuotteesta tunnettu merkki. buddy movie Kahden ystävän keskinäistä suhdetta tai heidän kokemiaan seikkailuja käsittelevä elokuva.

bulevardilehti Sensaatiomaisuutta skandaaleilla, julkkisjuoruilla ja paparazzi-kuvilla tavoitteleva iltapäivälehti-tyyppinen julkaisu. bulldog edition Päivän sanomalehden ensimmäinen (aikainen) painos. bulldog watch Sanomalehden myöhäisin työvuoro ennen painamisen päättymistä. Työvuoron aikana lehteen on mahdollista lisätä vaihtosivuja kiireellisten uutistapahtumien niin vaatiessa. Nimitys perustuu toimittajien "bulldogmaiseen taisteluun" deadlinea vastaan. Vastaavan synonyymin lobster trick on arvioitu perustuvan yölliseen rapujen metsästysajankohtaan tai tällaisen yövuoron aikana alkoholipaukkuja naukkaileviin toimittajiin. Kolmas synonyymi graveyard shift viittaa kuolemanhiljaiseen, yleensä vähän tapahtumia sisältävään työvuoroon. bulletiini 1) Pikauutinen. 2) Organisaation säännöllisesti julkaisema lehti. bullshit-suodatin Käyttäjän kyky erottaa epäuskottavia tai johdattelevia mediaviestejä. bumper Televisiolähetykseen kuuluva lyhyt ilmoitus ohjelman ja mainoksen keskinäisen ”törmäyksen” estämiseksi ja erottamiseksi toisistaan. bury 1) Uutisen julkaiseminen tilanteessa, jossa se saa suunniteltua vähemmän näyttävyyttä tärkeämmän ja laajempaa julkisuutta saavan asian takia. 2)Tärkeän tiedon hautaaminen juttutekstin sisään jotta sen huomioarvo ja vaikuttavuus vähenisivät. button apathy Tilanne, jossa television katsoja ei viitsi vaihtaa kanavaa, vaan seuraa esitysvuorossa olevaa ohjelmaa, koska se lähetetään samalla kanavalla kuin hänen aiemminkin katsomansa ohjelma. buzz monitoring Kaupallinen seurantapalvelu, joka poimii internetistä asiakkaan kannalta relevantteja viestejä ja keskusteluja.

19

byline

byline Kirjoittajan tekemä juttunsa signeeraus. Toimittajan nimi sijoitetaan jutun alkuun tai loppuun. Myös valokuva voidaan signeerata kuvaajan nimellä.

20

cache Selaimen muisti, jonne tallennetaan haettuja verkkodokumentteja uudelleen käyttöä varten.

CAD (computer aided design) Tietokoneavusteinen (graafinen) suunnittelu.

CAIR (computer assisted investigative reporting) ks. kairaus caller Kommentoija suorassa urheilulähetyksessä. call-in Puhelinsoitto suoraan radiolähetykseen tai television talkshowhon. cameo Ohjaajan lyhytkestoinen ja usein yllättävä esiintyminen omassa elokuvassaan. camera cue ks. merkkivalo camp Liioittelun kautta koomiseksi muuttuva elokuva tai muu esitys, joka johtuu sisällön ja muodon tahallisesta tai tahattomasta ristiriidasta. Tietoisena asiaan liittyvästä ironiasta yleisesti roskana pidettyihin elokuviin tai sarjaohjelmiin suhtaudutaan kuin kulttiteoksiin. candid camera ks. piilokamera canned 1) Televisio-ohjelmaan jälkikäteen lisätty nauruosuus. 2) Valmiille standardisoidulle pohjalle rakennettu verkkosivu tai –sivusto. canning ks. purkitus captcha Verkkosivuvierailijan varmistaminen ihmiseksi ja tätä kautta annettu hyväksyntä kommentoida jotakin asiaa tai lähettää viesti verkkosivustolle tai blogiin.

Työkalu pyytää käyttäjää vastaamaan johonkin yksinkertaisen kysymykseen (esimerkiksi mitä kirjaimia verkkosivulle tal-

lennetut kuvat sisältävät), johon ei pystytä vastaamaan pelkästään teknisin järjestelyin. caption 1) Alaotsikko. 2) Kuvateksti, kuvaan liitetty muutaman sanan selite. 3) Lyhyt tekstinpätkä tv-ruudussa, kuten esimerkiksi haastateltavan nimi.

CAR 1) (computer assisted reporting) Tietokoneavusteinen journalismi, jossa hyödynnetään erilaisia tietojen hankintaan, käsittelyyn ja hallintaan tehtyjä tietokoneohjelmistoja. Tällaisia ovat esimerkiksi tietoliikenne-, tiedonhaku, taulukkolaskenta-, tietokanta- ja tekstinkäsittelyohjelmat kun niitä käytetään tekstuaalisen aineiston analyysiin.

Termi ei sisällä sähköistä julkaisemista.

2) (computer aided radio) Tietokoneavusteinen radio-aseman tuotantotekniikka, jossa äänenkäsittely, materiaalinsiirto lähetykseen ja lähettäminen tapahtuvat äänitiedostoina keskenään verkotetuilla tietokoneilla. cartoon ks. pilakuva case Journalistinen jutturakenne, jossa jokin yleinen ilmiö havainnollistetaan tietyn henkilön ja hänen kokemustensa kautta. casual Pätkätöitä yksittäisille medioille tekevä journalisti. catch the wind Sosiaalisen median voimakkaan yleistymisen synnyttämä julkisuuspaine eri toimijoille. Sosiaalisessa mediassa on pakko olla mukana ja näkyvissä, vaikka siellä toimimiselle ei olisikaan riittäviä valmiuksia. catharsis-hypoteesi ks. katharsis

cc

CC Sähköpostiviestin kopio muille vastaanottajille.

CD (compact disc) Optisesti luettava levy, johon on tallennetaan dataa digitaalisessa muodossa. centerfold Vähäpukeinen tyttö aikakauslehden (auki taitettavalla) keskiaukeamalla.

CGO (can go over) ks. hyllyjuttu channel share Tiettyä radio- tai tv-kanavaa seuraavan yleisön osuus kaikista radion tai tv:n yleisöstä. chat Internetissä toimiva reaaliaikainen keskustelukanava, jossa useampi henkilö voi omalta päätteeltään lähettää viestejä niin, että ne ovat saman tien muiden keskusteluun liittyneiden nähtävillä. chatman house rule Lähdesuojaa koskeva vaatimus tiedotustilaisuudessa esitettyjen aineistojen julkaisemiselle. Säännön mukaan asian esittäjää ei saa paljastaa eikä julkaistuja asiasisältöjä yhdistää esittäjäänsä. Tarkoituksena on pitää tilaisuuden keskusteluilmapiiri avoimena ja antaa osallistuville asiantuntijoille mahdollisuus esittää mielipiteensä yksityishenkilöinä ilman taustaorganisaatioiden virallista näkemystä. checker boarding Lähetysstrategia, jossa tv-sarjan yksittäiset jaksot lähetetään samaan aikaan eri viikonpäivinä. cherry picking Kutsumanimitys tv-kanavien ostokäytännölle, jossa tarjolla olevia ohjelmia hankitaan usealta tuottajalta kiinnostavimman kokonaisuuden rakentamiseksi. chick flick Erityisesti naisyleisöön vetoava elokuva. chilling effect ks. hyytymisefekti chroma key ks. avainnus churnalism Eräänlainen ”kirnujournalismi”, jossa toimittaja pelkästään hienokseltaan muokkaa lehdistötiedotetta omaksi jutukseen.

22

cicero ks. keili cinema vérité ks. totuuselokuva cinerama Erikoisleveään valkokankaaseen pohjautuva elokuvan esitystekniikka, jossa käytetään useampia (useimmiten kolmea) keskenään tahdistettua projektoria. circle out ks. vaippi circle wipe ks. vaippi citizen journalism ”Kadunmiehen” ottamien uutiskuvien julkaiseminen verkkojulkaisuissa. Digitaalikamerat, sähköposti ja kamerakännykät ovat mahdollistaneet esimerkiksi silminnäkijöiden onnettomuuspaikalta ottamien kuvien nopean välittämisen. citizens´ band radio Tietyllä taajuusalueella toimiva kaksisuuntainen lyhytkantoinen radioviestintäjärjestelmä. Kannettavan CB-radion kantavuus on pari kilometriä, autoon asennettuna kymmenkunta kilometriä ja kotiasemien välillä parikymmentä kilometriä. city desk Sanomalehden paikallis- tai kaupunkiuutisten osasto. civic journalism ks. kansalaisjournalismi classified Luokittelut (pikku)ilmoitukset. click rate ks. CRT clickstream Yksittäisen verkkosivuston käyttötapa, sivuston paikat, joilla käyttäjä navigoi. click through Siirtyminen verkkosivulla olevan bannerin ja muiden ilmoituspalkkien kautta mainostajan verkkosivuille. click wrap Tietokoneohjelmien kauppaan liittyvä hiljainen sopimus, jonka mukaan ostaja pakkauksen avatessaan tai ohjelman asennusta jatkaessaan hyväksyy tuotteen tekijänoikeudelliset käyttöehdot. cliff hanger 1) Varsinkin jatkuvajuonisissa tv-sarjoissa suosittu käytäntö päättää yksittäinen jakso jännittävään ja dramaattiseen kiipelimäiseen loppukohtauk-

copy-cat crime

seen (so. ”roikkumiseen kuilun partaalla”). Kohtauksen tarkoituksellisella avoimeksi jättämisellä on tarkoitus houkutella katsojia myös sarjan jatko-osille. 2) Juttu, jonka kertomien tapahtumien ratkaisu on vielä avoin. clip art Piirto-ohjelmiin sisältyvät kuvat, piirrokset tai symbolit, joita voidaan vapaasti käyttää omien julkaisujen kuvittamisessa. clog (corporate blog) Yrityksen avoimesti toimittama markkinointiblogi. close-up ks. kuvakoko cloud computing ks. pilvilaskenta cluster Yhteistä aihepiiriä käsittelevien pienempien uutisten ryhmittely yhteisen uutisotsikon alle.

CMC (computer mediated communication) ks. tietokonevälitteinen viestintä CMYK (cyan, magenta, yellow, key) Nelivärikuvien painamisessa käytettävät prosessivärit: syaaninsininen, magentanpunainen, keltainen ja musta.

CNN-ilmiö Näkemys, että globaali tv-toiminta muuttaa kansainvälisten suhteiden luonnetta ja vaikuttaa poliittisen toiminnan mediasoitumisen kautta kansalliseen ulkopolitiikkaan.

CNN-journalismi Journalistinen toimintamalli, jossa korostuvat reaaliaikaisuus ja hetkenkohtaisuus. Käytäntöä on kritisoitu siitä, että se kaventaa journalismin perinteistä portinvartijan roolia pelkästään tv-kanavan avaamiseksi ja sulkemiseksi samalla kun journalistisen sisällön muotoileminen jätetään toimitusten ulkopuolisille toimijoille. Asia nousi laajempaan keskusteluun Persianlahden sotatapahtumista reaaliaikaisesti raportoineen amerikkalaisen Cable News Network televisioyhtiön toiminnan seurauksena. coalition journalism ks. koalitiojournalismi cobweb site Verkkosivusto, jota ei ole päivitetty pitkään aikaan.

cocktail party effect Ääniefekti, jossa yksittäinen puhuja kuullaan osana laajempaa puhuvaa ryhmää. Tehokeino perustuu kuuntelijan kykyyn poimia erilaisia yksittäisiä ääniä kuulemastaan äänimiljööstä. coffee table book Selailtavaksi lukemisen sijasta tarkoitettu kuvakirja. comics ks. sarjakuva comix (ex-rated comics) Aikuisille tarkoitettu seksisarjakuva. compact disc ks. cd-levy completion bond Yksityisesti rahoitettavalle elokuvalle ja sen tuottajalle myönnetty vakuutus elokuvahankkeen toteuttamisesta ja jakelusta sovitun käsikirjoituksen, roolijaon ja budjetin pohjalta. Takuun myöntäjä saa budjettipohjaisen osuutensa pääsääntöisesti elokuvan keräämästä tuotosta. complicity of users Näkemys siitä, ettei mediayleisö halua tietää täyttä totuutta ongelmallisista tilanteista, kuten sodasta ja katastrofeista, mikä vastaavasti lisää toimittajien halukkuutta kerrottavien asioiden sensuroimiselle. composograph ks. yhdistelmäkuva compunication Tutkimusalue, jossa mielenkiinnon kohteena on yhteiskunnan tietokoneistuminen ja sen vaikutukset informaation välitykseen ja viestintäsuhteisiin. computer communication ks. compunication continuity Mediapanostusten tasainen jako ja jatkuvuus pidemmälle ajanjaksolle. cookie ks. eväste copy Mainostekstien suunnittelija. copy-cat crime Matkittu rikos, jonka tekijä on saanut innoituksensa mediassa tapahtuneesta vastaavanlaisesta rikoksesta.

23

copy desk

copy desk Uutistoimituksen alue, jossa toimitetaan ja otsikoidaan juttuja. copy editor Journalisti, jonka tehtävänä on tarkistaa ja tarvittaessa korjailla julkaistavaksi tarkoitetun tekstin asiasisältöä ja esitysasua. copyright ks. tekijänoikeus copywriter Tekstiä ja otsikoita muotoileva mainostoimittaja. corman Kekseliäästi pientä tuotantobudjettiaan hyödyntävä, mutta tyylitajultaan moitteeton halpaelokuva elokuvaohjaaja Roger Cormanin mukaan. counterfeit Laiton kopio, joka tähtää mahdollisimman täydelliseen esikuvansa matkimiseen. Tarkoitus on hyötyä taloudellisesti lailliseen julkaisuun tai muuhun tekijänoikeudellisesti suojattuun tuotteeseen kohdistuvasta kiinnostuksesta kertomatta, että kyseessä on täysjäljitelmä (”original copy!”). counter programming Televisiotoi-minnan suunnittelu siten, että rajattuja kohdeyleisöjä kiinnostavat ohjelmat sijoitetaan lähetettäviksi eri aikoina kuin kilpailevilla kanavilla. country club –journalism Kriittinen näkemys siitä, että todellinen kilpailu on joukkoviestinnässä näennäistä johtuen median omistuksellisista tekijöistä ja journalistista työskentelyä koskevista yhdenmukaisista käsityksistä. correspondent ks. kirjeenvaihtaja cousarie Kevyesti käsitelty aihe. couch potato ks. sohvaperuna coverage Jonkin asian käsittely tiedotusvälineissä. Myös laajuus, jolla jostakin asiasta kerrotaan.

CPT (cost per thousand) Mainoskampanjan tai yksittäisen median hinta jaettuna tuhannella kontaktilla. cradle-to-grave Laajoja universaaleja yleisöjä (lapsia, aikuisia, miehiä, naisia) kiinnostava tv-ohjelma.

24

crash management ks. kolarihoito crawl Graafinen efekti, joka ”matelee” pysty- tai vaakasuoraan tv:n kuvaruudussa yleensä vasemmalta oikealle. Yleensä tarkoituksena on mainita esitettävän ohjelman tekijät tai välittää katsojille jotakin lähetykseen liittyvää ajankohtaista tietoa. crony journalism Slangitermi uutistyölle, jossa toimittaja ei kritisoi tai kritisoi vain lievästi jutun kohteena olevia ystäviään. cross-border Usean maan alueelle ulottuva radio- tai televisiolähetys. cross-cutting Toistuva vuorottelu useamman kohtauksen välillä elokuvassa.

Tarkoituksena on synnyttää katsojassa vaikutelma kerrottavien tapahtumien samanaikaisuudesta. cross media 1) Yksittäisen mediatuotteen markkinointi useilla eri markkinoilla ja vaihtelevissa yhteyksissä, esimerkiksi elokuvan markkinointi kirjojen, sarjakuvien, lelujen ja pelien kautta. 2) Saman mediatuotteen sekakäyttö eri välineissä, kuten esimerkiksi juttu, jonka aihe on haettu jonkin toisen median sisällöstä (lehtijuttu televisiosarjasta tai sen mediapersoonasta), lehdessä julkaistun artikkelin jatkuminen verkkoversiona tai tv-sarjaan liittyvien tapahtumien seuraaminen verkossa.

Kyse on eräänlaisesta ”sisällön kierrätyksestä” tavoitteena lisätä yleisön yleistä mediankulutusta. 3) Usean eri mainosmedian samanaikainen käyttö jotta mainostaja tavoittaisi eri kanavien kautta tehokkaasti haluamansa kohderyhmän. cross media ownership Media-alan keskittyminen, jossa yhdellä omistajalla on hallussaan useita median toimialoja. cross-over media Toimintatapa, jossa sisällön tai palvelun tuottaja siirtää tavoitehakuisesti kuluttajaa eri mediasta toiseen. cross promotion Mainonta tai sponsorointi, joka kohdistuu eri viestintäyritysten samojen toimialojen tuotteisiin.

Tavoitteena on tukea yhteisen toimialan

cyberquatting

tuotantoa: esimerkiksi sanomalehdet kertovat sanomalehtien toiminnasta ja televisiokanavat televisiotoiminnasta. cross talk Toimittajien välinen jutustelu tai haastattelu esimerkiksi ankkurin ja uutisen tapahtumapaikalta raportoivan toimittajan välillä suorassa radio- tai tv-lähetyksessä. crowdsourcing ks. joukkoistaminen crusading journalism ks. ristiretkeläisjournalismi CRT (click through rate) Verkkomainonnassa käytettävä mittausluku, joka kertoo kuinka suuri osuus mainoksen nähneistä käyttäjistä on painanut sen linkkiä. cub Aloitteleva toimittaja.

cume (cumulative audience) Televisioyleisön mittaus tietyn lähetysajanjakson aikana. curtain raiser ks. ennakkojuttu cutline Lehtikuvaa selventävä tai selittävä materiaali. cut throat Studio-ohjaajan ”kurkun leikkaamiseen” viittaava käsimerkki suorassa lähetyksessä uutisankkurille tai juontajalle esityksen välittömästä lopettamista. cyberavaruus ks. verkkoavaruus cyperfobia Sairaalloinen tietokoneiden ja informaatioteknologian pelko. cyberquatting ks. kyberquattaus

25

DAB (digital audio broadcasting) ks. digitaalinen radio daily Päivittäin ilmestyvä sanomalehti. daily topicals Tiivis listaus illan uutislähetyksen aiheista. darknet Suljettu keskenään viestivien ihmisten verkkoyhteisö, erityisesti tiedostojen jakamiseen tarkoitettua verkostoa. darksite ks. haamusivusto data Digitaalisessa muodossa olevan informaation "raaka" tai järjestelemätön muoto, joka viittaa tai liittyy johonkin asiaan, kohteeseen tai tilanteeseen ja jota voidaan tallentaa ja käsitellä tietoteknisesti. datadandy Tietoverkkojen parrasvaloissa viihtyvä informaatioajan datafanaatikko, eräänlainen digitaalisen ajan ”linssilude”, joka hamstraa informaatiota vain sen näyttö- ja statusarvon mukaan. datajournalismi ks. tietokantajournalismi data mining ks. datan louhinta datan louhinta Datan tietotekninen käsittely ymmärrettävään muotoon tai osaksi jotakin tietokantajournalismissa selvitettävää kokonaisuutta. Etsimisessä haetaan ja löydetään sopivin ehdoin määriteltyä dataa tai laajempaa datajoukkoa. Laskeminen on sopivin ehdoin määritellyn datan numeeristen tai aakkosnumeeristen arvojen yleisyyden tai toistuvuuden kuten summien, lukumäärien tai esiintymisfrekvenssien selvittämistä. Järjestely on valitun dataaineistoa sisäistä lajittelua aineiston jonkin ominaisuuden perusteella tai arvoltaan suurimman tai pienimmän data löy-

tämistä tietokannasta järjestelemällä dataa nousevaan, laskevaan tai aakkoselliseen järjestykseen. Sisäisen vertailun avulla voidaan tarkastella valitun data-aineiston sisäisiä suhteita ja tietokannan sisältämien osakokonaisuuksien tai muuttujien keskinäisiä riippuvuuksia. daypart Radiolähetyksen päivittäinen ajanjakso, jonka aikana pyritään tavoittamaan tietty yleisö tätä varten erikseen rakennetun ohjelmakokonaisuuden kautta.

Esimerkki daypartista on työmatkalaisille tarkoitettu drive time. datefile ks. päivälista dateline Jutun alkuun sijoitettu päiväys, so. tieto uutisen tapahtuma- tai raportointipaikasta ja -ajasta. dead Hävitettäväksi tarkoitettu, julkaisematon teksti. dead air ks. äänikatkos dead book Kirjallinen materiaali, jota on jo käytetty radio- tai tv-lähetyksessä. dead head Lehden tai mainostoimiston tekemän virheen takia maksutta uudestaan julkaistava ilmoitus. deadline 1) Yksittäisen jutun ajallisesti viimeisin mahdollinen valmistamisajankohta, jotta se ehtisi lehden seuraavaan numeroon tai lähetykseen. Teknisistä syistä deadline usein vaihtelee osastoittain. Sanonta perustuu amerikkalaisen vankila-alueen rajalinjaan, jonka ylittäminen oli vangeilta ampumisen uhalla kielletty, ts. juttu olisi "kuollut" jos se ei ehdi seuraavaan numeroon.

2) Valtavirtaelokuvassa toistuva juonikuvio, jossa jotakin pitää saada tehtyä määrä-

diegeettinen

aikaan mennessä, esimerkiksi sankari pelastaa jonkun kehittyvästä vaaratilanteesta. dead mike Suljettu tai kytkemätön mikrofoni. dead roll Televisio-ohjelman aikataulunmukainen "taustakäynnistäminen" tilanteessa, jossa edeltävä ohjelma (usein suora lähetys jostakin tärkeästä tapahtumasta) ei ole vielä päättynyt. Kun tämä ohjelma päättyy, dead roll -ohjelma on ollut jo jonkin aikaa käynnissä. Dead rollin avulla muut ohjelmat pysyvät ilmoitetussa aikataulussaan. dead spot ks. musta death knock 1) Henkilön kuolemaa koskeva uutinen. 2) Toimittajan useimmiten puhelimitse tekemä haastatteluyhteydenotto onnettomuudessa kuolleen vainajan sukulaisiin tai ystäviin. deep throat ks. syväkurkku deep web ks. invisible web dekompressointi Pakatun digitaalisen informaation palauttaminen alkuperäiseen muotoonsa. demassified media Joukkoviestimet, jotka tavoittavat vain pienen tai valikoidun yleisön. Laajan yleisön tavoittavan mass median eräänlainen vastakohta. demo Tuote-esittely, esimerkiksi ohjelman näyteversio, jota ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön. demograafinen painos Aikakauslehden erikoispainos, joka on tarkoitettu tietylle, muista ulkoisesti eroavalle ryhmälle kuten opettajille, toimitusjohtajille tai opiskelijoille, joilla on erityiset tapansa seurata tiedotusvälineitä. demografia Median yleisöä, katsojia, tilaajia tai asiakkaita koskeva usein tietokonepohjainen analyysi myynnin edistämiseksi tai mainoskampanjoiden suuntaamiseksi. Kampanjoissa ihmiset voidaan erotella esimerkiksi sukupuolen, iän, asuinpaikan tai ansiotason perusteella.

demonisointi Median voimakas, usein henkilökohtaisuuksiin ulottuva poliitikon kritiikki ja arvostelu tämän esitettyä mielipiteitä, joita on mahdotonta hyväksyä. denotaatio 1) Merkin tai merkkijonon merkitys eli se mitä se merkitsee tai mitä ilmauksen käyttäjä sillä tarkoittaa.

2) Sanan käsitteellinen, kielen ulkoiseen todellisuuteen viittaava merkitys. densiteetti Mittaluku, joka ilmaisee painamisen tai sävyn optisen tummuuden. deregulaatio Median ja viestintämarkkinoiden, kuten esimerkiksi omistusjärjestelyn, sääntelyn purkaminen. desensitisaatio Vastaanottajan turtuminen median elämysvoimaisiin tuotoksiin ja tunnesisältöihin siten, että hänen reagointiherkkyytensä ja empatiakykynsä vähenee. design management Yritys- tai yhteisöilmeen kokonaisvaltainen vaaliminen tuotteilla tai palveluilla, henkilöstön esiintymisellä, toimintaympäristöllä ja omalla yhteisöviestinnällä. Pyrkimyksenä on yrityksen tai yhteisön arvojen hallinta. desk ks. uutispöytä desktop publishing Henkilökohtaisen tietokoneen juttujen kirjoittamiseksi ja sivujen taittamiseksi lehden teossa. Yleistä erityisesti uutiskirjeiden tekemisessä. determinaatiomalli Näkemys siitä, että valtaosa median julkaisemasta aineistosta pohjautuu toimitusten ulkopuolella tuotettuun tiedotusmateriaaliin. dialogi 1) Vuoropuhelu, keskustelu.

2) Esiintyjien replikointi elokuvassa. diary piece Etukäteen toimituksen tiedossa oleva ja aikataulutettu uutistapahtuma tai –aihe. diegeettinen Elokuvan kuvitteelliseen maailmaan kuuluva, esimerkiksi musiikin korkeuden vaihtelu piirroshahmon laskiessa mäkeä. Subjektiivisesti diegeettinen tarkoittaa henkilön tajunnassa ilmenevää tilannetta.

27

diegeettinen musiikki

diegeettinen musiikki Elokuvamusiikki, joka on lähtöisin elokuvan luomasta kuvitteellisesta maailmasta (radio tai jokin muu laite soi, joku laulaa tai soittaa). Eidiegeettinen musiikki on vastaavasti elokuvan taustamusiikkia. diegeettinen ääni Elokuvan kerronnalliseen tilaan sidoksissa oleva ääni. Ääni on ”selitettävissä” koska sen lähde näkyy kuvassa. diegesis Katsojan mielessään elokuvasta rakentama ”tarinamaailma”, jonne henkilöiden toiminnat sijoittuvat ja jossa ne saavat tiettyjä merkityksiä. digiboksi Analogisen televisiovastaanottimen lisälaite, jonka avulla voidaan vastaanottaa digitaalisia televisiolähetyksiä ja käyttää muita mediapalveluja. digimuukalainen ks. diginatiivi diginatiivi Internetin ja mobiililaitteiden luonteva käyttäjä. Vastaavasti digimuukalaiseksi kutsutaan henkilöä, jolla on vaikeuksia samaistua diginatiivin ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin. digiruumis Kuolleen henkilön henkilökohtaiset sähköpostiin, matkapuhelimeen ja muihin sähköisiin arkistoihin jääneet tiedot ja muut aineistot. digispektaakkeli Näyttävällä tietokonegrafiikalla toteutettu elokuva, jossa näyttelijäsuorituksia lukuunottamatta kaikki kankaalla näkyvä on luotu tietokoneella. Näyttelijät on istutettu komean grafiikan keskelle näyttelemällä ns. sinitaustaa vasten. digitaalinen kamera ks. stillvideo-kamera digitaalinen jalanjälki Näkyvyys verkossa ja erityisesti sen sosiaalisessa mediassa. digitaalinen julkisuus Valtavirtamedian, sosiaalisen median, internetin hakukoneiden ja uusien mediasovellutusten pohjalta rakentuva julkinen tila, joka toimii myös erimuotoisten verkostojen, toimi-

28

joiden ja yhteisöjen kohtaamispaikkana.

Digitaalinen julkisuus on reaaliaikaista ja jatkuvaa ja välittää viestejä samanaikaisesti kaikkialle. Sen toimintalogiikan hahmottamista vaikeuttaa uusien medioiden, sovellutusten ja palvelujen jatkuva syntyminen ja integroituminen toisiinsa ja samanaikainen palvelujen ja laitteiden käyttäjäkunnan pirstaloituminen. digitaalinen keskiaika Ajanjakso, jolta sähköiset dokumentit eivät ole säilyneet teknisen kehityksen seurauksena ja joka tästä syystä on jäänyt ”pimeäksi”. digitaalinen kuilu Ero, joka vallitsee uutta teknologiaa hallitsevien ja ei-hallitsevien ihmisten välillä ja synnyttää eriarvoisuutta tiedon saannissa ja käyttämisessä. Kuilu voi johtua taloudellisista syistä, omista intresseistä tai taidollisista tai käytännön mahdollisuuksista. digitaalinen kulttuuri Yhteisnimitys toisiinsa limittyville tietokone- ja tietoverkkokulttuureille. digitaalinen kuvankäsittely Kuvainformaation käsittely numeerisessa muodossa tietojenkäsittelytekniikalla.

Käsittelyä varten kuvan sävyinformaatio jaetaan pieniksi kuva-aihioiksi, pikseleiksi. digitaalinen lukutaito Ihmisten kyky ymmärtää ja käyttää tietokoneiden välityksellä saatavaa informaatiota. Lukutaidossa on kysymys tietoteknisistä käyttövalmiuksista, tiedonhankintataidoista sekä kyvystä tuottaa itse uuden media sisältöjä. digitaalinen media Digitaalitekniikkaan (bitteihin) pohjautuva kuva-, ääni- ja merkkipohjaisen teksti-informaation tallennus, muokkaus ja lähettäminen joukkoviestinnässä. Informaatio on muutettu nollien ja ykkösten numerosarjoiksi. Esimerkiksi digitaaliradio mahdollistaa korkeatasoisen häiriöistä vapaan äänentoiston ja useamman radioaseman sijoittamisen nykyisille taajuuksille. Digitaalitekniikalla voidaan äänen ohella lähettää tekstiä, dataa ja mui-

diskurssi

ta oheispalveluja. Digitaalitekniikan on arvioitu johtavan myös suorien satelliittiradiolähetysten yleistymiseen. Perinteinen radio käyttää analogista tekniikkaa eli vapaasti eteneviä sähkömagneettisia aaltoja. digitaalinen painaminen Tulostustekniikka, jossa originaalin tiedot siirretään digitaalisessa muodossa painettavalle materiaalille. digitaalinen taitto Valmiin tekstin ja kuvien sijoittaminen painettavalle sivulle sivunvalmistusohjelman avulla. digitaalinen tasapaino 1) Digitaalisen toimintaympäristön rakenteiden ja palveluiden riittävyys, toimivuus, luotettavuus ja laatu. 2) Tavoite tietoyhteiskunnan sosiaalisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle kehitykselle. digitaalinen televisio ks. digi-tv digitaalinen radio ks. digitaalinen media digitaalisuus Informaation numeerinen tulkinta, joka on edellytys elektroniselle tietojen käsittelylle. Digitaalisessa käsittelyssä merkkien, kuvan tai äänen informaatio tallennetaan ja jaetaan elektronisesti biteiksi informaation käsittelemistä, lähettämistä ja edelleen tallentamista varten. digitaalitarina Tietokoneella itsestä ja omista kokemuksista laadittu lyhyt kertomus, joka usein julkaistaan myös verkossa. digitaalitodellisuus Sähköisen välineen avulla luotu kokemus, joka voi mentaalisesti korvata reaalitodellisuuden. digitaali-tv ks. digi-tv digitalkkari Digitaalisten tv-laitteiden asentamisessa ja käytössä avustava henkilö. digi-tv 1) Digitaalisiin signaaleihin perustuva televisiotoiminta tai lähetysten jakelutapa, joka edellyttää digitaalista televisiovastaanotinta tai digiboksia. Television jakelutien digitalisointi (biteistä koostuva lähetyssignaali) mahdollistaa korkeatasoi-

sen kuvan ja äänen lisäksi erilaiset interaktiiviset lisäpalvelut. 2) Integroitu digitaalinen televisiovastaanotin, johon digiboksi on sisään rakennettu. digiänkyrä Televisiolähetysten digitalisoimisen itsepintainen vastustaja. direct action advertising Mainonta, joka pyrkii synnyttämään nopean ostopäätöksen. directional medium Mainosväline joka kertoo potentiaalisille asiakkaille tuotteistas ja palveluista. director`s cut ks. ohjaajan versio direct response television Televisionmainonta, joka pyrkii synnyttämään katsojassa välittömän ostopäätöksen ja saada hänet soittamaan mainoksessa esillä olevaan numeroon. disaster caps Erityisen suuret kirjaimet useimmiten etusivun pääotsikossa raportoitaessa suuronnettomuuksista tai vastaavista laajaa huomiota herättävistä tapahtumista. discografia Listaus artistin tai yhtyeen tekemistä levytyksistä. disinformaatio Väärentämällä tai muilla keinoilla aikaansaatu ja julkisuuteen levitetty paikkansapitämätön tai tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto psykologisessa sodankäynnissä. Päämääränä on vaikuttaa vastaanottajan asenteisiin, kannanottoihin ja käyttäytymiseen. Usein disinformaatio ujutetaan huomaamattomasti hyväuskoisiin tiedotusvälineisiin naamioimalla se luotettavan vaikutelman antavaksi uutiseksi. disinhibitio Käyttäytymistä säätelevien estojen väheneminen median vaikutuksesta. Esimerkiksi median tarjoama väkivalta voi yllyttää pahoinpitelyyn katsojia, joilla on sisällään patoutunutta aggressiota. diskurssi Yksittäisen asian tai ilmiön ympärille rakentunut tapa puhua ja keskustella siitä. Diskurssi pohjaa ajatukseen todel-

29

diskurssianalyysi

lisuuden rakentumisesta sosiaalisen kielenkäytön kautta, jolla on omat sääntönsä ja rakenteensa. Puhetavat sekä suuntaavat todellisuutta että merkitsevät sitä. Yksi diskurssien kamppailuareenoista on mediajulkisuus. diskurssianalyysi 1) Tutkimusalue, joka kohdistuu jaettuun puhetapaan ja kieleen sekä niiden rooliin todellisuuden tulkintatapana ja sosiaalisten suhteiden ja itsemme määrittäjinä. Diskurssianalyysi paneutuu arkipäivän vuorovaikutuksiin ja median välittämään puheeseen, joiden kautta ymmärretään sosiaalista maailmaa.

Tutkimuksellisia suuntauksia yhdistää lähinnä vain mediaesitysten tulkitseminen teksteiksi ja tähän soveltuvien erittelymenetelmien kehittely. Kriittinen diskurssianalyysi pyrkii selvittämään, millaisia tulkintoja ilmiöistä tekstissä houkutellaan tekemään. 2) Metodi tai väline diskurssien tutkimiseksi. diskurssiaukko Median muodollisen ja byrokraattisen esittämistavan ja toisaalta yleisön epämuodollisen ja persoonallisen vastaanottotavan välille muodostuvasta ristiriidasta johtuva viestinnällinen kuilu. diskurssityyppi Median toimintaa jäsentävä ja suhteellisen vakiintunut toimintatapa, jolle on ominaista tietty kerronta, kieli ja tapa nivoa asiat yhteen. Esimerkiksi uutisointi muodostaa oman diskurssityyppinsä. dissipatiivinen viestintä Viestintä, jossa vastaanottajassa pyritään laukaisemaan uusia assosiaatioita. dissonanssiteoria Teoria, jonka mukaan mediakuluttaja hakee johdonmukaisuutta epämieluisaksi kokemansa informaation aiheuttaman tunnetilan uhkaan. Tiedollinen ristiriita syntyy esimerkiksi erilaisesta median välittämästä informaatiosta verrattuna mediayleisön omiin arvoihin tai tietoihin.

Tällöin vain mieluisat tai hyödylliset viestit otetaan vastaan. dissonanssiorientaatio ks. julkisuussorientaatio

30

district man ks. legman district reporter ks. legman divergenssi 1) Median, tietotekniikan ja telealan sekä niiden tehtävien eriytyminen toisistaan. Käyttäjälle on useita päätelaitteita, joista kutakin voidaan hyödyntää vain yhteen tiettyyn tarkoitukseen. Eri sisällöntuottajilla saattaa olla jopa omat päätelaitteensa. 2) Viestinnän erilaistuminen ja kohdentaminen entistä rajatummille kohderyhmille ja yhä pienemmille yleisöille. diversiteetti ks. mediadiversiteetti docutainment ks. todellisuusviihde dog-eat-dog Häikäilemätön, kilpailijoita vastan käytävä markkinointitaistelu. doglog Yhteisestä, hallitsemattomasta käytöstä villiintynyt wiki-verkkosivusto. dogma Tanskalaisten elokuvaohjaajien määrittelemä toimintamalli ”totuuselokuvalle”. Dogmassa kielletään mm. keinovalon, lavasteiden ja musiikin käyttö sekä studiokuvaus. dog watch ks. bulldog watch dokudraama Historiallisten henkilöiden tai tapahtumien fiktiivinen, teatterimainen käsittely. Vaikka joitakin kohtauksia on draamallisista syistä muokattu, draamadokumentti pyrkii kuvaamaan mahdollisimman tarkasti todellisia tapahtumia. dokumentaariset sanomat ks. joukkotiedotus dokumentti 1) Reportaasimainen, ei-fiktiivinen elokuva, tv-ohjelma tai valokuva, joka käyttää todellisen elämän materiaalia, kohteita ja tilanteita. Vaikka dokumentti perustuu todellisiin tapahtumiin, asian esittämiseen voi sisältää voimakasta luovaa, tulkinnallista ja valikoivaa panosta. Dokumentti mahdollistaa myös kannanottamisen yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tilanteisiin. 2) Linkeillä toisiinsa yhdistettyjen verkkosivujen muodostama kokonaisuus. 3) Tiedosto, joka ei ole

drive time

ohjelma, kuten tekstitiedosto tai kuva.

4) Paperisessa tai sähköisessä muodossa olevan informaatiokokonaisuus. dokumenttilähde Kirjallinen (asiakirja, esityslista, sopimus, lausunto ym.) tai atk-pohjainen lähdetyyppi. Dokumenttia voidaan käyttää osana tiedonhankintaa tai todisteena jostakin asiasta.

Teknisen kehityksen myötä ovat yleistyneet erilaiset atk-pohjaiset tietokannat, jotka ovat interaktiivisia tietojen kokoelmia ja joista tietoja voidaan hakea myös erilaisina loogisina yhdistelminä.

Tekstitietokannat sisältävät täydellisen tekstin haetusta asiasta (säännöksiä, lehtiartikkeleita ym.), faktatietokannat erilaisia haettavaa asiaa koskevia tietoja (luetteloita, taulukoita, tilastoja jne.) ja viitetietokannat artikkeleiden ja raporttien tiivistelmiä ja/tai viitteitä varsinaisiin dokumentteihin. dokusoap ks. saippuadokumentti dolly Kolmi- tai nelipyöräinen, usein kiskoja pitkin liikuteltava kameranjalusta, johon pohjautuvat kameran siirtymistä kuvaavat käsitteet dolly-in (kameran siirtyminen lähemmäs kuvauskohdettaan) ja dolly-out (kameran siirtyminen edemmäs kuvauskohteestaan). domain ks. verkkotunnus dolly-in / dolly-out Kuvaavan kameran fyysinen siirtäminen lähemmäksi kuvauskohdettaan (push-in) tai loitommalle siitä (push-back). donitsi Televisiotoimittajan sijoittaminen lähetettävässä ohjelmassa kuvaruutuun siten, että hänen ympärillään on runsaasti ihmisiä. Tavoitteena on synnyttää katsojille kuva kerrottavasta asiasta kiinnostuneesta laajasta yleisöstä. doorstepping 1) Journalistin odottelu jonkun vaikeasti tavoitettavissa olevan henkilön kotona tai työpaikalla (so. "ovella") haastattelutarkoituksessa. 2) Tiedonhankinta kiireiseltä tai halutto-

malta haastateltavalta tämän kiirehtiessä eteenpäin kadulla. dot.com-yhtiö Internetissä toimiva uuden teknologian yritys. double ender Televisiohaastattelutilanne, jossa eri paikoissa olevat toimittaja ja haastateltava pitävät puhelimitse yhteyttä toisiinsa. dowdification Tahallinen haastateltavan antamien lausumien vääristely (toimittaja Maureen Dowdin mukaan). downplay Jonkin lehtijutun koon tai merkityksen minimointi. down-the-line Puhelinhaastattelu. downtime Ajanjakso, jolloin lähetys- tai muu viestintäverkko ei ole toiminnassa.

DPI (dots per inch) Esitystarkkuuden mittayksikkö grafiikkaesityksessä (pistettä tuumalle) draamaironia Elokuvakerrontaan liittyvä vaikutelma, jossa on kysymys katsojan ja elokuvassa esiintyvän hahmon erilaisesta tilannetajusta. Katsojilla on yksittäisiä näyttelijöitä enemmän ennakoivaa taustatietoa siitä, mistä elokuvan kertomissa tapahtumissa on kysymys ja miten ne voivat vaikuttaa elokuvassa esiintyviin hahmoihin. dramatic barrier Liikkeestä aiheutuva suojaviiva. dramatisointi Fiktiivisen tuotteen tai tosielämän tapahtuman muokkaaminen elokuva-, televisio- tai radioesitykseksi. dramedie Dramaattinen ohjelma, joka sisältää myös koomisia aineksia. drill down Hierarkkisesti järjestyn tiedon hakeminen etenemällä yleisestä yksityiskohtaisempaan. drive Jouheasti etenevä tv- tai radio-ohjelma. drive time Suosittu vuorokautinen radion kuunteluajankohta töihin matkaavien ja töistä kotiin palaavien autoilijoiden (var-

31

dsr

sinkin ruuhka-aikana maanantaista perjantaihin klo 6-9 ja 16-19) kuunnellessa autoradiota.

DSR (digital satellite radio) Digitaalinen radio, jossa lähetys välitetään yleisölle satelliittiteitse. dual product market Median kaksijakoiset markkinat. Kuluttajamarkkinoilla kuluttajat ostavat tai tilaavat viestintäteollisuuden lopputuotteita. Mainosmarkkinoilla kaupankäynnin kohteena ovat joukkoviestinnän yleisöt, ja saavutettava yleisö on tuote, josta mainostaja maksaa. dubbaus Ulkomaisen elokuvan tai tv-ohjelman jälkiäänittäminen niin, että alkuperäinen puheääni korvataan uudella, kotimaisella kielellä. dummy 1) Sivukartta. 2) Oikeankokoinen ja -näköinen mallilehti tai koenumero. dumpling down Mediatuotteiden kuten sanomalehtijuttujen sisällöllinen muok-

32

kaaminen käyttäjille vähemmän älyllisesti haastaviksi. dutch wrap Tekstin jatkaminen oikeanpuoleiselle palstalle, jolla ei ole omaa otsikkoriviä (esimerkiksi kaksipalstaisena juttuna, jolla on vain yhden palstan otsikko).

DVD (digital versatile disc) Optinen tietolevy, jolle voidaan tallentaa musiikkia, elokuvia, pelejä tai valokuvia. dynaaminen sisältö Usein ja pitkälti automaattisesti päivittyvä verkkopalvelun sisältö. dynaaminen suunta Kuvassa näkyvä esineiden tai henkilöiden aikaansaama liike tai vaikutelma liikkeestä. Myös kuvassa näkyvä kameran liike muodostaa dynaamisen suunnan. dynaaminen taitto ks. taitto

eagle scream Iso, lihavoitu otsikko. early fringe Televisiolähetysten ajanjakso maanantaista perjantaihin klo 16-18. ears Lehden etu- tai premiäärisivun vasemmassa ja oikeassa yläkulmassa nimiön molemmilla puolilla olevat laatikot, jotka usein sisältävät säätietoja tai mainoksia. easter egg Materiaali tai salaviesti, jonka tekijä, esimerkiksi ohjelmoija tai taiteilija, on tahallaan piilottanut työhönsä. ”Pääsiäismunia” on erityisesti tietokoneohjelmissa ja –peleissä. easy listening Radioasema, jonka lähettämä musiikki on tyypillisesti laatupoppia, kevyttä klassista tai viihdemusiikkia.

EAV (equivalent advertising value) Mittaluku sille, kuinka paljon toimituksellinen, ei-maksettu julkisuus olisi maksanut ostettuna mainostilana. e-business Liiketoiminnan harjoittaminen internet-teknologian avulla. echo chamber effect Sosiaalisen mediaa koskeva ilmiö, jossa keskinäiseen yhteyteen ja tietojen vaihtoon houkutellaan vain sellaisia henkilöitä, joilla on jo valmiina yhteinen arvomaailma tai muita yhteisiä tekijöitä. Toimintaa on kritisoitu siitä, että näin sosiaalisen median käyttäjät myös eristävät itsensä sosiaalisen median ulkopuolisista ihmisistä. e-copy Sähköisessä muodossa oleva dokumentti. e-demokratia Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja osallistuminen tieto- ja viestintäteknologioita hyödyntämällä. Esimerkkejä

tämäntyyppisestä toiminnasta ovat sähköinen äänestäminen, mielipidekyselyt, blogit, wikit ja keskustelufoorumit. ediitti Leikkaamo editointi 1) Journalistisen aineiston viimeistely muokkaamalla, lyhentämällä ja tiivistämällä julkaisukuntoon. Editoinnissa jutun eri elementit yhdistetään toisiinsa ja koostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja poistetaan samalla journalistisesti tarpeettomat osat tai teknisesti heikkolaatuinen kuva- ja ääniaines. 2) Elävän kuvan ja äänen valitseminen, järjesteleminen ja sijoittaminen loogiseksi ja rytmilliseksi elokuvalliseksi jatkumoksi. Ryhmittelemällä osat tiettyyn järjestykseen synnytetään jatkuvuutta ohjelman sisällä ja ohjelmien välillä. 3) Erityisesti video-ohjelman elektroninen koostaminen irrallisista otoksista, tietokonegrafiikasta, jäljennetystä materiaalista ja erikoistehosteista.

Kirjoittavan toimittajan näkökulmasta editointi on journalistisen työn vaihe, johon kuuluu materiaalin hankintaa, tulkintaa, valintaa, järjestämistä ja painotusta sekä esittämistä yksittäisen jutun muodossa journalistisen kulttuurin ja välineen toimituspolitiikan määrittämien arvojen pohjalta. Toimitussihteerin näkökulmasta kyse on tiedotusvälineeseen tarjotun aineiston (juttujen) valinnasta, muokkaamisesta ja sijoittelusta painamista tai lähettämistä varten ottaen huomioon erilaiset uutiskriteerit ja välineen toimituspoliittinen linja. editor Henkilö, jolla on työnjohdollinen ja journalistinen vastuu juttujen tai uutisten hankinnasta (news editor), sisältö- ja muotopuolesta (copy editor), lehden jos-

editoriaali

takin osastosta (foreign editor, business editor, sports editor) tai koko toimituksellisesta henkilöstöstä (editor, editor-in-chief, managing editor, executive editor). editoriaali ks. pääkirjoitus editorisointi Jutun, artikkelin tai käsikirjoituksen varustaminen henkilökohtaisella mielipiteellä. edustamisen taakka Vaikeudet, joihin media törmää kertoessaan jostakin sosiaalisesta ryhmästä sen yksittäisen edustajan esimerkin ja kokemusten kautta.

Toimittajat pyrkivät tällöin välttämään stereotypioita ja epätoivottuja assosiaatioita. edutainment (education+entertainment) ks. koulutusviihde efekti Kuvaan tai ääneen liittyvä kuvallinen tai äänellinen ehostus. Termillä viitataan yleisimmin kuvaefekteihin, kuten ristikuvaan, himmennykseen mustaan tai kirkkaaseen flash-efektiin. Monimutkaisia tietokonepohjaisia digitaaliefektejä ovat trikit, kuvamanipulaatiot sekä valo- ja väriefektit. Ääniefektit voivat vahvistaa tai konkretisoida jotakin kuvassa näkyvää visuaalista yksityiskohtaa, esimerkiksi aseen laukausta, räjähdystä tai tuulen huminaa.

EFP (electronic field production) Studion ulkopuolinen (tallentava tai lähettävä) tvtuotanto. egyptienne Otsikkokirjasinlaji, jossa on raskaat, lähes kirjaimen pystyviivojen levyiset pääteviivat. ei-diegeettinen ääni Kuvan ulkopuolella sijaitsevan äänilähteen synnyttämä ääni elokuvassa, esimerkiksi selostus, tehosteääni tai tunnelmamusiikki. eight-pagers ks. tijuana papers ehdollinen vastaanotto Tiettyjen mediatuotteiden tekninen salaaminen ei-maksavilta asiakkailta, esimerkiksi digitaalisen television kanavatarjonnassa. ei-diegeettinen musiikki ks. diegeettinen musiikki

34

e-kirja ks. elektroninen kirja e-kirje ks. elektroninen kirje ekohorror Elokuvan tai tv-sarjan lajityyppi, jonka juoni rakentuu päähenkilöiden eloonjäämistaisteluun "vihamielistä" luontoa (säätä, eläimiä, luonnonmullistuksia jne.) vastaan. eksklusiivi ks. yksinoikeus eksploitaatio Yhteisnimitys elokuville, joiden aihepiiri on poikkeuksellinen ja huomiota herättävä ja tuotantokoodin sensuurirajoja hipova. Esimerkiksi huumeiden käyttöä tai teinityttöjen ei-toivottua raskautta saatettiin esittää erilaisissa ”opetuselokuvissa”. Elokuvagenre pyrkii äärimmäisyyksiin tarkoituksella vedetyillä esitystavoilla shokeeraamaan ja kiihottamaan, eräällä tavalla ”hyväksikäyttämään” yleisöään ja ”mässäilemään” sen kustannuksella. ekspositio Elokuvan henkilöiden, heidän taustojensa ja tarinan lähtötilanteen (usein säännöstelty) esittely katsojille. ekstensio-orientaatio ks. julkisuusorientaatio ekstra-fiktionaalinen kertoja Elokuvan henkilö tai ääni, joka toimi eräänlaisena välittäjänä fiktion ja ei-fiktion välillä, esimerkiksi Alfred Hitchcockin ilmestyminen omana itsenään esittelemään elokuvaansa. ekstranet Rajatulle käyttäjäjoukolle tarkoitettu, kahden tai useamman organisaation välinen erillinen tiedonsiirtoverkko tai yhteistyökumppanien välinen suljettu verkkopalvelu. electronic church Radion, television ja internetin hyödyntäminen uskonnollisten sanomien välittämisessä ja yleisön aktivoimisessa pohtimaan hengellisiä asioita. e-lehti ks. verkkolehti e-kirja Digitaalisessa muodossa oleva kirjallinen teos, jota voi lukea tietokoneelta tai omilta e-kirjojen lukulaitteilta, joihin

end to end –periaate

on mahdollista ladata tekstiä internetistä tai sähköisestä kirjakaupasta. elektroninen kirjasto ks. virtuaalikirjasto elektroninen kirje Postiin tiedonsiirtona ja postista tavallisena kirjeenä vastaanottajalle toimitettu kirje. elektroninen sanomalehti ks. verkkolehti elektroninen taitto Lehden sivujen (tekstin, otsikoiden, kuvien, ilmoitusten ym.) taittaminen atk-pohjaisen taitto-ohjelman avulla tietokoneen tai sen päätteen "ruudulla". Tietokoneen muistiin on tallennettu lehteen tuleva teksti- ja kuva-aineisto sähköisessä muodossa. elektroninen teos Digitaalisessa muodossa oleva tai siihen siirrettävissä oleva teos, joka levitetään langattomasti tai johtimien avulla ja jota käytetään tietokoneen tai muun laitteen avulla ilman fyysistä tallennetta. elementtitekniikka Jutun kirjoittamisen tekniikka, jonka mukaan jutun tulee olla pilkottavissa taittovaiheessa (kappaleittain) poikki miltä kohdin tahansa ilman että jutun ymmärrettävyys tämän takia heikkenee. Elementtitekniikka edellyttää, etteivät jutun kappaleet ole sidoksissa toisiinsa, eikä yhdessäkään kappaleessa edellytetä mitään sellaista, joka käy ilmi vasta myöhemmissä kappaleissa. e-lippu Sähköinen matkalippu, joka on vain liikenneyhtiön omassa tietojärjestelmässä ja josta asiakas ei saa lainkaan tositetta. ellipsi Tarinan hypähtäminen ajassa eteenpäin jättäen aukkoja jaksojen väliin. elliptinen kerronta Elokuvan kerronnallinen esitystapa, jossa asioita kerrotaan jättämällä jotakin pois kuvasta. Päätapahtumat sivutetaan tietoisesti tai otetaan etäisyyttä, esimerkiksi kertomalla varsinaisten tapahtumien sijasta niiden seurauksista.

ELM (elaboration likehood model) ks. samaistumismalli elokuva Mielekkäästi yhdistetyn filmi- tai videonauhan ja siihen liitettyjen äänitehosteiden muodostama esteettinen tai dokumentaarinen kokonaisuus. Elokuvan lajityyppejä ovat esimerkiksi lännenelokuva, nuorisoelokuva, musikaali, kauhuelokuva, sotaelokuva, rakkauselokuva, melodraama, tieteiselokuva, rikoselokuva, toimintaelokuva ja film noir. elokuvakatsaus Elokuvateattereiden välittämät uutiset 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Elokuvakatsauksia voidaan pitää tv-uutisten edeltäjinä, jotka television yleistyminen myös lopetti. elämystalous Mielikuvayhteiskuntaan kuuluvat tunteisiin tai asenteisiin perustuvat näkökohdat markkinoinnissa ja tuotannossa. e-mail ks. sähköposti embargo ks. sulkuaika embedded-järjestelmä Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedotusstrategian ja julkisuuden hallinnan periaatteet Irakin sodan valmisteluissa ja toteutuksessa vuonna 2003.

Ideana oli liittää media ja asevoimat yhteen juurruttamalla valikoitu joukko toimittajia sotilasjoukkojen mukaan. Toimittajat saivat juttunsa, mutta heidän oli tingittävä journalistisesta vapaudestaan operaatioiden turvallisuuden ja isänmaallisuuden nimissä.

Puolustusministeriö pyrki menettelyllä tarjoamaan juttuihin asevoimien näkökulmaa sen sijaan että toimittajat olisivat tarkastelleet taistelutapahtumia muista kilpailevista näkökulmista. e-media Tietokoneista, verkkoyhteyksistä ja multimediasta rakentuva integroitu järjestelmä. end to end –periaate Käyttäjältä toiselle –periaate, jonka mukaan verkon tietoa ei kierrätetä minkään virallisen keskuksen tai instituution kautta, vaan välitysjärjestelmä on joustava ja siirtää tietoa vapaasti toimijoiden kesken.

35

eng

ENG (electronic news gathering) Kannettava kevytkamerajärjestelmä varsinkin päivittäisessä tv-uutistoiminnassa. ennakkojuttu ks. juttu ennakkokatselu Televisioyhtiöiden sääntöihin kirjattu haastateltavan oikeus tarkistaa oman osuutensa käyttö valmiissa ohjelmassa ennen sen lähettämistä. Ehtona tarkastukselle kuitenkin on, ettei ennakkokatselusta ole haittaa yhtiöiden uutislähetystoiminnoille. ennakkotarkastus 1) Elokuvasensuuriin kuuluva toimenpide, jonka tarkoitus on estää ilmeisen laittoman materiaalin julkinen esittäminen ja arvioida elokuvan sallittavuutta eri ikäluokille.

2) Jutussa haastatellulle tarjottu mahdollisuus tutustua juttuun ennen sen julkaisemista. Journalismieettisten periaatteiden mukaisesti kyse voi olla vain oman osuuden tarkastamisesta ja siinä huomattujen asiavirheiden korjaamisesta. Esimerkiksi jutun sävyyn tai käsittelytapaan ei saa puuttua. ennakointi Ajallinen siirtymä eteenpäin elokuvassa. Kyse on elokuvan tarinan tulevaisuudessa tapahtuvista, päähenkilön usein kuvittelemista tai spekuloimista tilanteista tai asioista. ensimmäinen media-aika ks. toinen media-aika ensipäivänjuttu Juttu aiheesta, josta kerrotaan ensimmäistä kertaa. ensiyönoikeus Joukkoviestimen ja uutislähteen välinen epävirallinen sopimus lähteen kertomien tietojen yksinoikeudella tapahtuvasta julkaisemisesta ennen kilpailevia tiedotusvälineitä. Tiedotusväline voi tämäntapaisen sopimuksen perusteella pantata uutislähteen toivomuksesta ko. tiedon julkaisemista. enterprise copy Keskimäärin syvällisemmin aihettaan käsittelevä uutisjuttu. entry Verkkopalvelun välisivu, jolta siirry-

36

tään automaattisesti palvelun pääsivulle.

EPG (electronic programme guide) Tekstiä, kuvaa ja ääntä sisältävä sähköinen ohjelmaopas, joka tarjoaa tietoa ohjelmista (niiden alkamis- ja päättymisajat, lyhyet kuvaukset, tekijätiedot). epilogi Ohjelman tai jutun päättävä osa.

Käsitettä käytetään esimerkiksi haastatteluohjelmissa, joissa toimittaja lopettaa ohjelman johonkin lopputiivistelmään tai kommenttiin. epilogi ks. sulkeuma episodi 1) Elokuvaan, radioon tai tv-sarjaan kuuluva yksittäinen, usein draamallisia aineksia sisältävä osio, joka muodostaa suhteellisen yhtenäisen ja itsenäisesti ymmärrettävissä olevan teemallisen kokonaisuuden. 2) Elokuvan esittämä keskeinen tapahtuma, jonka seurauksia tarkastellaan ja joka sisältää jonkinasteista kehittymistä ja kausaalisuutta. Episodeja voidaan esittää fokusoimattomana ketjuna, jolloin ne ovat ilman jatkuvaa keskusta (esimerkiksi elokuvassa seurataan ensin yhtä henkilöä, sitten toista ja sitten kolmatta), fokusoituna ketjuna, jossa episodeilla on keskus, mutta sen myötä ei tapahdu mitään erityisempää kehitystä (esimerkiksi erilaisiin seikkailuihin joutuva tv-sarjan sankari) tai (klassisena) narratiivina, jolloin sekä episodien että ketjun tasolla on keskuksen ympärille rakentuvaa kehitystä (tarinan tapahtumat etenevät kohtalonomaisesti ja vastustamattomasti). episodi-elokuva Lyhyt teemallinen kokonaisuus osana laajempaa elokuvaa. epälehti Journalistiseksi tuotteeksi naamioitu erikoisaikakauslehti, joka sisältää pääasiassa julkaisijansa mainontaa ja tekstimainontaa. epätavanomaiset tiedonhankintamenetelmät ks. journalistiset lähteet epälineaarinen viestintämalli Viestintämalli, jossa merkitykset syntyvät vuorovaikutuksen kautta.

etälevikki

epäsepite Journalistisella haastattelutekniikalla toteutettu romaani, jossa ei saanut olla mitään keksittyä. Kirjailijalla on kuitenkin vapaus valita kerrottavat asiat sekä kerronnan rakenne ja tyyli. equal time Samankestoisen lähetysajan myöntäminen kilpaileville poliittisille puolueille ja hiiden edustajilleen television ja radion vaaliohjelmissa. erikoisefekti Todellista tapahtumaa muistuttava, erikseen toteutettu elokuvan tehokeino, kuten räjähdys tai tulipalo. erikoisjulkaisu Julkaisu, joka on tarkoitettu tietylle ihmisryhmälle, jota yhdistää jokin erikoispiirre kuten esimerkiksi ammatti, yhdistys ja harrastus. erikoistoimittaja ks. toimitus eripainos 1) Painotuotteesta erikseen painettu osa, esimerkiksi yksittäinen yhteisteoksen artikkeli, joka muodostaa oman itsenäisen kokonaisuutensa. Eripainoksen valmistamisessa käytetään samaa ladelmaa kuin varsinaisessa kantajulkaisussa.

2) Yhteiseen teemaan tai sarjaan kuuluvien lehtijuttujen uudelleen julkaistava kokoelma. errata Lista kirjassa sen painamisen jälkeen havaituista paino- ym. virheistä liitettynä erillisenä liuskana yleensä kirjan alkuun tai loppuun. esinimiölehti Nimiölehteä edeltävä lehti, jolle on painettu vain kirjan nimi. esirivi Otsikkoa edeltävä ja tukeva pikkuotsikko. esitelmä Julkisesti pidetty yhtenäinen asiallinen esitys jostakin kysymyksestä tai jonkin asian selvittämiseksi. esittelykuva ks. avauskuva esitutkimus Tutkivan journalismin työprosessin vaihe, jonka tarkoituksena on alustavasti selvittää, onko tutkittava asia ylipäätään tutkimisen arvoinen ja onko siitä mahdollista kerätä tietoa varsinaisen tutkimuksen aikana.

esitysoikeus Oikeus teoksen, esimerkiksi televisio-ohjelman julkiseen esittämiseen.

Esitysoikeuden voi myöntää toiselle osapuolelle tekijänoikeuden haltija, esimerkiksi tekijä tai häntä edustava tekijänoikeusjärjestö. Kirjallisen aineiston esitysoikeuden kohdalla puhutaan julkaisuoikeudesta. eskapismi Joukkoviestinnän käyttöön liittyvä piirre, jonka mukaan erityisesti viihdemaailman henkilöhahmoihin samaistumisen kautta mediayleisön on mahdollista "paeta" ympäröivästä arkipäiväisestä, harmaasta todellisuudesta. establish Musiikkia tai muita ääniä sisältävä ohjelman alkuosa esimerkiksi ennen keskusteluosuuksia. establishing shot ks. avauskuva establishment shot ks. avauskuva este ks. viestintähäiriö ethernet Paikallisverkkoratkaisu, jossa verkotetut koneet viestittävät rajattomasti verkon määrittämään ”eetteriin”. Vastaanottaja erottaa ja tunnistaa itselleen lähetetyt viestit niihin liitetyistä tunnisteista. et-ilmoitus ks. ilmoitus etninen media Joukkoviestimet, joiden tarjonta on suunnattu erityisen kansalaisuuden, rodun tai muun etnisen piirteen mukaan määräytyvälle yleisölle. etnografinen tutkimus Tutkimus, jonka tavoitteena on tulkita ja ymmärtää kulttuureissa vallitsevia sosiaalisen elämän arvoja, tietoja ja asenteita sekä pohtia viestimien vaikutusta näiden muotoutumiseen. etusijan laki Teoria, jonka mukaan ensimmäisenä julkisuuteen esitetyillä mielipiteillä, perusteluilla tai näkemyksillä on paremmat suostuttelumahdollisuudet kuin myöhemmin esitetyillä kilpailevilla mielipiteillä. etuuma ks. ennakointi etälevikki Sanomalehden päälevikkialueen ulkopuolinen levikki.

37

eurokoko

eurokoko Sanomalehden formaatti, jossa sivukoko (esim. 290 x 430 mm) on hieman tabloidia suurempi, mutta selvästi broadsheetiä pienempi (ns. leveä tabloidi). eurotabloidi ks. eurokoko event movie Elokuva, joka on jo etukäteen muodostunut julkisuudessa tapahtumaksi. event television Laajaa mielenkiintoa herättävien tapahtumien, kuten urheiluotteluiden, valtiollisten hautajaisten tai juhlakonserttien suora tv-lähetys. eväste Verkkopalvelimen käyttäjän koneelle lähettämä koodin pätkä, jonka avulla voidaan ohjata selaimen ja palvelimen yhteydenpitoa, muodostaa käyttäjän palveluprofiili ja arvioida verkkomarkkinointia. excelsior Toimituksellinen aineisto, jonka tarkoitus on täyttää tilaa ympäröiviltä ilmoituksilta. exclusive ks. skuuppi execution at dawn Slangitermi usean henkilön ryhmäkuvalle. Rinnakkain seisovat ihmiset aivan kuin ”odottaisivat teloitusta auringon noustessa”. exit-poll ks. ovensuukysely expose Journalistinen paljastus ja tätä koskeva skandaalijuttu, joka on syntynyt usein tutkivan journalismin seurauksena.

38

extended version ks. laajennettu versio external publication ks. ulkoinen julkaisu extra 1) Sanomalehden ylimääräinen erikoispainos jostakin tärkeästä ja kiireellisestä asiasta tai tapahtumasta, joka on tullut toimituksen tietoon varsinaisen painoksen valmistumisen jälkeen. 2) Avustava, elokuvan joukkokohtauksissa käytettävä näyttelijä, jolla ei ole omaa roolia tai repliikkejä. extra media data Joukkoviestimien sisällöstä riippumattomat vertailutiedot.

Median ulkopuolinen, tavallaan "ylimääräinen" tietoaineisto, kuten erilaiset kirjalliset alkuperäislähteet. Extra media datan avulla on mahdollista saavuttaa ainakin jonkinasteinen "välittömämpi todellisuuteen tutustuminen" ja arvioida journalistista objektiivisuutta, kuten mediassa kerrottujen asioiden todenmukaisuutta, syvällisyyttä ja oleellisuutta. eyeballs Tietyllä verkkosivustolla säännöllisesti vierailevat internetin käyttäjät. eye candy Epäolennaisilla koristuksilla varustettu verkkosivu tai –sivusto. e-zine Yksinomaan internetissä kautta jaettava verkkojulkaisu, joka muistuttaa sisällöltään ja ulkoasultaan painettua lehteä.

fabula Todelliseen tai kuvitteelliseen aika-tila-jatkumoon sijoittuva tapahtumien ketju, jonka elokuvaa seuraava katsoja rakentaa mielessään. facebook ks. verkkoyhteisöpalvelu face time Television uutisankkurin tai muun toimittajan kasvojen näkyminen kuvaruudussa. face-to-face communication ks. kasvokkaisviestintä factoid Useimmiten tekstimuotoista informaatiota sisältävä tv-grafiikka. fade in ks. nosto fade out ks. häivytys fairness doctrine Periaate, jonka mukaan vastakkaisille näkemyksillä pitäisi varata samanpituinen lähetysaika yksittäisissä radio- ja televisiolähetyksissä. faithholder Stakeholder, joka tuntee lujaa luottamusta organisaatiota kohtaan.

Faithholderit ovat organisaatioilla arvokasta sosiaalista pääomaa kun ne toimivat organisaation maineen ”suurlähettiläinä” vapaaehtoisesti ilman erillistä toivetta tai sopimista. faksi Sähköisesti puhelinlinjoja pitkin lähetettävä paperisen dokumentin kopio. faksilehti Sanoma- tai aikakauslehti, jonka sivut lähetetään puhelinlinjoja pitkin tai radioteitse vastaanottajalle esimerkiksi matkustajalaivoihin tai ulkomaisiin lomakohteisiin. faksimile Lehden tai kirjan näköispainos tai -kappale. fakta Totena tiedetty tai todeksi hyväksytty tieto.

faili ks. tiedosto faktagrafiikka ks. kuvituskuva faktalista Luettelo työstettävänä olevaan juttuun liittyvistä oleellisista tosiasioista. faktio Fiktiivinen dokumentti, jossa todelliset tapahtumat muodostavat vain eräänlaisen dokumentaarisen aiheperustan jälkikäteen näytellyille ja kuvatuille tapahtumille. faktualismi Tiukan todenperäinen ja tosiasioita painottava journalismin suuntaus. family filter ks. nettilukko family viewing time Perheen yhteinen televisio-ohjelmien seuraamisen ajanjakso, joka sijoittuu yleensä prime timen kahdelle ensimmäiselle tunnille (klo 19-21). fandom Yksittäisen taiteenlajin, kuten esimerkiksi elokuvan tai sarjakuvan harrastajista muodostuva yhteisö. fanfiction Fanien tekemiin ehdotuksiin pohjautuva vaihtoehtoinen tarina tai jatko jo tunnetulle elokuvalle. fansub Innokkaan fani työstämä käännös elokuvasta, josta ei ole tekstitystä kyseiselle kielelle. fanzine ks. zine fasettiteoria Mielikuvien ja assosiaatioiden muodostumista ja tähän liittyvää sanomien käsittelyä tarkasteleva sisäisviestinnän teoria.

FAQ (freguently asked questions) Verkkosivu, joka sisältää kysymyksiä ja vastauksia tietystä aihepiiristä. Kysymykset perustuvat niistä useimmiten tehtyihin tiedusteluihin.

fax

fax ks. telefax feature 1) Erityisesti human interest -aineistoa sisältävä, vapaamuotoinen ja usein subjektiivisesti toteutettu erikoisjuttu, artikkeli, reportaasi tai ohjelma. Feature pohjautuu aiheeltaan usein johonkin uutistapahtumaan, mutta on sisältönsä puolesta uutista ajattomampi ja monipuolisempi. Featureksi on usein määritelty kaikki ei-uutismaiset, varsinkin viihdepainotteiset jutut. Feature-kuvana pidetään ajattomampaa lehtikuvaa, johon liittyvä juttu kirjoitetaan usein vasta kuvan ottamisen jälkeen. 2) Erimuotoinen syndikaattiaineisto. feedback-ilmiö Televisio-ohjelmista ja erityisesti tv-sarjoista saadun yleisöpalautteen vaikutus ohjelmien jatkuvuuteen ja laajemmin tv-yhtiöiden ohjelmapolitiikkaan. Tilastojen esittämillä katsojaluvuilla on merkittävä vaikutus yhtiöiden ja niiden yksittäisten ohjelmien imagoon.

Erityisesti Yleisradio joutuu kilpailemaan laajoista katsojajoukoista kaupallisten tvyhtiöiden kanssa ja samalla toteuttamaan lakisääteistä velvoitettaan täyden palvelun kanavana. Ilmiö synnyttää kotimaiseenkin ohjelmistoon amerikkalaisessa televisiossa tuttua genreytymistä ohjelmiston samankaltaistuessa. feed reader ks. syötteenlukija feidaus ks. häivytys fiddle Slangitermi, jolla ilmaistaan jutun tarvitsevan hienoista lisäkäsittelyä, viulumaista "viritystä". field report Studion ulkopuolella toteutettu uutis- tai muu lähetys. fifth estate ks. viides valtiomahti fikseri Ulkomaan komennuksella olevan, erityisesti sotatapahtumista tai kriiseistä raportoivan toimittajan avustajana toimiva yleismies. Paikallista kieltä osaavana sekä kulttuuria ja paikallisia oloja tuntevana fikseri voi järjestellä toimittajalle kontakteja haastateltavien kanssa ja auttaa tä-

40

tä siirtymisissä kohdemaassa paikasta toiseen. fiktiivinen totuus Tila, joksi asiat mielletään tarinan (esimerkiksi elokuvan) maailmassa. fiktiiviset sanomat ks. joukkoviestintä fiktio Mielenkuvituspohjainen tarina ihmisistä tai tapahtumista. filler ks. täytejuttu filmatisointi Romaanin, näytelmän tai muun ajassa liikkuvan teoksen sovittaminen elokuvaksi. film funner Kutsumanimitys mykkäelokuvaa säestävälle muusikolle, joka huvitti yleisönsä nokkelampia jäseniä soittamalla kohtausta kommentoivia kappaleita. filmi 1) Valoherkkään kalvoon pohjautuva valo- tai elokuvan tallennusväline.

2) Filmille tallennettu tarina tai tapahtuma, joka on tarkoitus esittää elokuvateatterissa tai televisiossa. film noir ks. musta elokuva filmografia Listaus tietyn ohjaajan tai näyttelijän elokuvista. final cut Elokuvan lopullinen, teattereihin suurelle yleisölle esitettäväksi päätyvä versio. findie Suomalainen amatöörielokuva. fireman Merkittävää uutistapahtumaa raportoimaan lähetetty toimittaja. fireside chat Poliittisen vallankäyttäjän kuten presidentin tai pääministerin vapaamuotoinen kansallisen tilannekatsauksen esittäminen tv:n katsojille. five w's Journalistin juttunsa teossa tarvitsemat pääkysymykset (who, what, where, when, why), joihin pyritään vastaamaan jokaisessa uutisjutussa. Suomessa kyse on viidestä ämmästä ja koosta. flack 1) Journalistien kutsumanimi tiedottajista, jotka "ilmatorjunnan" tavoin suojelevat edustamiaan organisaatioita toimittajien vihamielisiltä hyökkäyksiltä.

foorumi

2) Toimituksen yleisöltä saamien valitusten esittäminen ja vastausten etsiminen asioista vastuullisilta viranomaisilta aihetta käsittelevässä radio- tai tv-ohjelmassa. flag ks. nimiö flaming Internetin keskustelupalstoilla tapahtuva provosointi. Asioista ollaan tarkoituksellisesti eri mieltä toisten kanssa, mikä tekee keskustelusta vihamielisen. flash 1) Lyhyt pikauutinen ja ilmoitus jostakin äkillisestä tapahtumasta esimerkiksi syttyneestä tulipalosta. 2) Tiedostomuoto verkkopalvelussa esitettäville toiminnallisille sisällöille, jotka pystytään skaalaamaan erikokoisille näyttöruuduille. flash back 1) Takauma. 2) Revinnäinen. flash forward ks. ennakointi flashmob ks. joukkojäynä fleet street Kutsumanimi lontoolaiselle lehdistölle. Nimitys pohjautuu katuun, jonka varrella sijaitsivat Britannian merkittävimmät sanomalehdet.

Flickr ks. verkkoyhteisöpalvelu flog (fake blog) ks. valeblogi floor manager ks. manu floppi Epäonnistunut mainoskampanja. flow ks. virta fly-on-the-wall ks. tosi-tv flyposting Julisteiden usein luvaton kiinnittäminen eri paikkoihin. focus-out / focus-in Kuvaustekninen ratkaisu, jolla voidaan dramatisoida elokuvaan kuuluvaa tapahtumaa tai takautumaa. Esimerkiksi roolihenkilön pyörtyminen voidaan esittää heikentämällä henkilön näkökentän tarkennusta ja virkoaminen näkökenttää tarkentamalla. focus-taitto ks. taitto foksifikaatio Median tietoinen objektiivisen uutisoinnin ja subjektiivisen mielipiteen välisen rajan hämärryttäminen poliittisten tarkoitusperien saavuttamiseksi.

Tämä tapahtuu usein kietomalla oma mie-

lipide sanontaan ”jotkut sanovat”. Käsite on peräisin amerikkalaisesta kaapeliuutiskanava Fox Newsista, joka tunnetaan oikeistoa myötäilevästä uutisoinnistaan. fokusoimaton ketju ks. episodi fokusoitu ketju ks. episodi fokusryhmä Useimmiten 4-6 henkilöstä koostuva pienryhmä, jonka käymiä keskusteluja hyödynnetään mediatuotteen viimeistelyssä ja kehittämisessä. folder 1) Taite- tai mainoslehtinen.

2) Irtokannet. foldi Verkkosivun osa, joka näkyy selaimessa sivua vierittämättä. Foldin sijainti riippuu näytön asetuksista. foley Jälkiäänityksenä tehtävä synkronitehoste (amerikkalaisen tehostetaiteilija Jack Foleyn mukaan). folio Lehden etusivulle, useimmiten nimiön alapuolelle sijoitetut mediatiedot mm. lehden ilmestymispäivästä, ilmestymispaikkakunnasta ja vuosikerrasta. folksonomia Internetin käyttäjien mahdollisuus luokitella verkon sisältöjä itse kehittelemiinsä luokkiin itse valitsemillaan käsitteillä. follow the money Toimittajien nyrkkisääntö rahan liikkeitä selvittävässä ja talousaiheita käsittelevässä tutkivassa journalismissa. follow-up ks. jatkojuttu follow-up programming Esitetyn tv-ohjelman jatkokäsittely heti ohjelman jälkeen esitettävällä, samaan aihepiiriin liittyvällä erillisohjelmalla, kuten paneelikeskustelulla. fontti ks. kirjasinlaji foorumi 1) Julkiselle keskustelulle ja mielipiteiden vaihdolle runsaasti palstatilaa antava lehti. 2) Verkkosivusto, jolla sivuston käyttäjät voivat kertoa mielipiteensä eri asioista ja ottaa kantaa toistensa näkemyksiin.

41

formaatti

formaatti 1) Erilaisten elementtien kokonaisuus, joiden avulla yksittäiselle mediatuotteelle rakennetaan tunnistettava ja muista erottuva jatkuva ilme tai ulkoasu.

2) Yksittäisten ohjelmien sisällöstä riippumattoman lähetyskokonaisuuden, kanavailmeen, rakentaminen radiossa ja televisiossa niin, se voidaan toistaa jokaisessa ohjelmasarjan osassa. Esimerkiksi radiokanavan musiikkiformaatti ilmentää sille määriteltyä musiikillista linjaa. 3) Lehden säännönmukainen ulkoasullinen kokonaisuus, taiton synnyttämän lehden muodon ohella myös lehden yleiset fyysiset ominaisuudet kuten paperilaatu, sivukoko, sivumäärä ja painojälki. 4) Rakenteellisesti, tyylillisesti ja lavastuksellisesti yhdenmukaisena tuotettu ja testattu televisio-ohjelmatyyppi tai -idea, jonka sisältö ja aihe vaihtelevat lähetyksestä toiseen.

Formaatti voi rakentua pelin, keskustelun, haastattelun, esitysten tai musiikin varaan.

Formaatti on tekijänoikeudellisesti suojattu ja sitä voidaan myydä maasta toiseen. formaatti-radio Tietyntyyppiseen musiikkiin keskittynyt radioasema. fortress journalism Kriittinen näkemys journalistien linnoittautumisessa omiin toimituksiinsa ja vieraantumista ulkopuolisesta maailmasta sulkemalla se oman kokemuskenttänsä ulkopuolelle. Toimintatavan yleistymiseen on omalta osaltaan vaikuttanut toimitustyön teollistumiskehitys ja kiireiden lisääntyminen uutistyössä. for this story only ks. journalistiset lähdekoodit fotogrammi Ilman kameraa aikaansaatu valokuva. fotonovela Sarjakuvalehtenä julkaistava valokuvakertomus, joka usein muistuttaa television saippuaoopperaa. fourth estate ks. neljäs valtiomahti fragmentoituminen Mediatarjonnan ja markkinoiden muuttuminen siten, et-

42

tä yleisö jakautuu yhä pienemmiksi osayleisöiksi ja yleisön huomio jakaantuu yhä useamman medialähteen kesken.

Mediavalinnat perustuvat tällöin entistä enemmän henkilökohtaiseen makuun ja elämäntyyliin. Esimerkiksi fragmentoitunut radiokanava vaihtaa kohdeyleisöään ohjelmapäivän aikana lähettämällä eri aikoina eri kohderyhmälle suunnattua ohjelmaa. Kanava on sitä fragmentoituneempi mitä monikirjavampi sen ohjelmisto on. framing ks. kehystäminen franchise Yksittäisen mediatuotteen voimakas brändi, jonka avulla kuluttajia voidaan houkutella ostamaan moneen kertaan saman tuotteen uusia versioita.

Franchise-tyyppisiä mediatuotteita ovat esimerkiksi James Bond –elokuvat. franchise-lehti Käännöspohjainen aikakauslehti, jonka peruskonsepti ja sisältö tuodaan ulkomailta. freak Juttu, joka käsittelee outoa tai äärimmäisen epätavanomaista tapahtumaa tai kokemusta. free ks. vapaa toimittaja freebies Toimittajien saamat erimuotoiset ilmaispalvelut, kuten tarjotut ateriat tai vapaaliput eri tilaisuuksiin. freelancer ks. vapaa toimittaja freerider Lehden väliin liimattu mainos. freesheet ks. noutolehti free-standing insert Erikseen painettu, sanomalehden sisään sijoitettu mainoslehtinen. freeware Ilmaisohjelma, jonka valmistaja jakaa ilmaiseksi tavallisesti internetin välityksellä. Ilmaisohjelman mukana ei tule lähdekoodia. Tavallisesti käyttäjällä on lupa käyttää ja levittää ilmaisohjelmaa maksutta, mutta ohjelman jälleenmyynti on kielletty. Ilmaisohjelmia ovat esimerkiksi Open Office (toimisto-ohjelma), Adobe Acrobat Reader (pdf-lukija), Winzip

fuusiokuvitus

(pakkausohjelma) ja IrfanView (kuvankäsittelyohjelma). fringe publication Ilmoittajille ja lukijoille vähemmän tärkeä kakkoslehti. fringe time Prime-timea edeltävä (early fringe) tai seuraava (late fringe), keskimääräistä vähäisemmän yleisön keräävä lähetysajanjakso.

FRY (first read yesterday) Lukijanmääritte lymenetelmä, jossa käytetään eilen ensimmäistä kertaa lukemiseen perustuvia lukemisen todennäköisyyksiä.

FTP (file transfer protocol) Internet-verkossa toimiva tiedostojen siirto-ohjelma ja siirtokäytäntö. fulltimer Läpi vuorokauden ohjelmaa lähettävä radio- tai tv-asema. fumetti Italialainen (kioski)sarjakuva. funnies Amerikkalaisesta sarjakuvasta sen alkuaikoina käytetty nimitys. futures editor Seuraavan päivän tapahtumien hoitamista suunnitteleva (varsinkin tv-) toimituksen jäsen. fuusiokuvitus ks. instant design

43

gag order ks. suukapula galleria Tietoverkossa julkaistava kuvien kokonaisuus, jota käyttäjä voi selata, lukea kuviin liittyvää tekstiä tai kuunnella selostusta. gallup-demokratia Joukkoviestimien julkaisemien mielipidekyselyjen kautta syntynyt jotakin yksittäistä asiaa koskeva yleinen mielipide ja mahdollisuus vaikuttaa tämän mielipiteen julkistamisella asiaa koskevaan päätöksentekoon, eräänlainen "minikansanäänestys mediassa".

Parhaimmillaan gallup-journalismi lisää suuren yleisön kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, vaikka vaarana onkin, että äänestystulokset eivät anna asiasta oikeaa kuvaa, johtuen kyselyjen huonoista sanavalinnoista tai tulosten virheellisestä tulkinnasta. gallup-journalismi Joukkoviestimien käytäntö tilata ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta suuren yleisön mielipiteitä kartoittavia kyselytutkimuksia useimmiten jostakin ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta kysymyksestä ja julkaista tutkimustulokset omina uutisina. game show Televisio-ohjelman formaatti, jossa studiovieraat osallistuvat erilaisiin peleihin. gate Yhdysvaltalainen kutsumanimi erilaisille (usein median paljastamille) poliittisille skandaaleille. Nimitys sai alkunsa presidentti Richard Nixonin erottamiseen johtaneesta Watergate-skandaalista. Muita tämänjälkeisiä "gateja" ovat mm. "Iran-gate", "Contra-gate" ja "Whitewater-gate". gates ks. portinvartija gazette Säännöllisesti julkaistava aika-

kauslehti, joka sisältää tietoja tulevista yleisötapahtumista ja viranomaisten ilmoituksia ja kuulutuksia. gemena Pienaakkonen. geneerinen juuri ks. verkkotunnus genrehybridi Useita eri lajityyppejä sisältävä ja niiden tiukkoja luokituksia välttävä lajityyppi. Esimerkiksi tv-sarjoissa pyritään yhdistelemään aikaisempien menestyssarjojen elementtejä ja sekoittamaan mahdollisimman monta tiettyä yleisösegmenttiä puhuttelevaa lajityyppiä. Lajityyppi samentaa rohkeasti faktan ja fiktion rajoja ja käy jatkuvaa semioottista leikkiä mm. iltapäivälehdistön kanssa.

Lajityypin teho perustuu fiktiivisen haastattelijan ja ”todellisen” vieraan yhteismitattomuuteen. ”Todellisen” vieraan esiintyessä fiktiiviseksi koodatussa tilannekomediassa katsojat ovat epävarmoja siitä, puhuuko esimerkiksi vieraana oleva poliitikko omia ajatuksiaan vai käsikirjoittajan fiktiivisiä repliikkejä. genre ks. journalistinen genre getaway column Kolumnistin ennen lomalle lähtöään kirjoittama ajaton kolumni, joka on tarkoitus julkaista kirjoittajansa loman aikana. ghost ks. haamukuva giveaway Ilmaisjakelulehti. giallo Italialainen kauhuelokuvan lajityyppi, joka käsittelee usein rankalla otteella ihmismielen erilaisia pahuuden muotoja. glance object cut Elokuvallinen leikkauskeino roolihahmon katseen kohteesta.

Leikkauksessa näytetään ensin roolihen-

graze

kilön katseen suunta ja sen jälkeen se, mitä hän näkee. global village ks. maailmankylä glossy magazine Korkealuokkainen, kiiltopaperille painettu aikakauslehti, esimerkiksi muoti- tai taidelehti. goldfishing Henkilön puhuminen tv-ruudussa ilman että hänen äänensä kuuluu.

GOMS (goals, operators, methods) Menetelmä, jolla voidaan laskea minimiaika, joka käyttäjällä kuluu käyttöliittymän käyttöön ja sen määrättyjen työvaiheiden suorittamiseen. gonzo-journalismi Amerikkalaisperäinen journalismin laji, joka pohjautuu voimakkaasti journalistin omaan kokemus- ja elämysmaailmaan.

Kyse on journalismista tai journalismin parodiasta, jossa toimittaja omalla subjektillaan itse aiheuttaa monet kuvaamistaan tapahtumista. Nimitys sai 1960-luvun lopulla alkunsa amerikkalaisesta journalistista Hunter Thompsonista, jonka jutuissa esiintyy "tohtori Gonzo" -salanimeä käyttävä henkilö. good pages Sivut, joita ei tarvitse muuttaa lehden myöhempiin painoksiin. googlata Etsiä tietoa tai tarvittavia sivustoja internetistä sanahakutoiminnalla (amerikkalaisen Google-hakukoneen mukaan). google ks. hakukone gooseberry season ks. silly season gorehound Kauhuelokuvien harrastaja. gotcha-journalism Tutkivan journalismin epäeettiseksi nähty toiminnan muoto, joka perustuu tutkimusten kohteena olevien henkilöiden "kiikkiin saamiseen" vakoilemisen ja erilaisten ansojen virittämisen avulla. government 2.0 Sosiaalisen median hyödyntäminen osana viranomaisen viestintää.

GPS (global positioning system) Satelliittiin perustuva navigointijärjestelmä, joka mahdollistaa haluttujen rakennusten tai liikenneyhteyksien etsimisen ja löytämisen erillisen navigointilaitteen tai matkapuhelimeen liitettävän sovelluksen avulla. graafi 2) Tilastoa tai numerosarjaa mittausopillisilla suureilla esittävä havaintokuva. 1) Graafinen lopputuotos. graafikko ks. toimitus graafinen muotoilu Visuaalisen viestinnän osa-alue, jossa merkeille tuotetaan visuaalinen muoto. graafinen romaani Laajennettu sarjakuvakertomus useimmiten kirjan muodossa. graafinen viestin ks. joukkoviestin graafiset ohjeet 1) Ohjeisto yhteisön valitseman visuaalisen linjan tai talotyylin soveltamiseksi eri yhteyksissä. 2) Yksittäisen lehden visuaaliset tai taitolliset ulkoasuohjeet. grace Lehden tilauksen loppumista seuraava "armollinen" ajanjakso, jonka aikana tilaus on mahdollista uudistaa ilman, että lehden tulo välillä katkeaa. grafiikka 1) Yleisnimitys kaikille esimerkiksi kaivertamalla tai syövyttämällä toteutetuille kuvataiteellisille menetelmille, jossa kuva monistetaan painamalla.

2) Kaikki se visuaaliseen muotoon puettu tieto, joka ei pohjaudu valokuviin tai "puhtaisiin" piirroksiin kuten pylväsdiagrammit, taulukot ja näihin yhdistetty kuvitus.

Lehtien käyttämä grafiikka voidaan jakaa uutisgrafiikkaan (kartat, kaaviot, pylväät), symboligrafiikkaan (vinjetit, logot, tunnukset) ja kuvitusgrafiikkaan (piirrokset, taiteelliset esitykset). grapevine news Henkilökohtaisen kanssakäymisen välityksellä leviävät huhut ja juorut. graveyard shift ks. bulldog watch graze Televisiokanavien nopea ja jatkuva (”raapaisunomainen”) vaihtaminen, il-

45

grip and grin

man että valittua kanavaa seurattaisiin kovinkaan keskittyneesti. grip and grin Slanginimitys lehtikuvalle, jonka kohde tai kohteet hymyilevät leveästi kameralle vastaanottaessaan palkintoja, diplomeja tai lahjoituksia. grooming Verkossa tapahtuva lasten ja nuorten houkuttelu ja suostuttelu tavoitteena seksuaalinen hyväksikäyttösuhde. gross readers Bruttolukijamäärä. groteski Tasapaksu kirjainlaji, jossa ei ole pääteviivoja. grounded theory Teoria, joka muodostetaan empiirisestä aineistosta tehtyjen tulkintojen pohjalta. Aineiston ja tutkijan välisessä vuorovaikutuksessa rakentuvassa teoriassa prosessi on syklinen ja aineiston kerääminen ja analyysi tapahtuvat samanaikaisesti ja suhteessa toisiinsa.

46

GRP (gross rating point) 1) Prosenttiluku, joka kertoo kuinka monta kertaa kampanjalla tavoitettu tavoitetaan, kun kaikki medialistalla saavutettavat kontaktit otetaan huomioon. 2) Bruttopeitto tv-katsojien määrässä. grub street Yleisnimitys heikosti maksettavalle journalismille (kirjailijoiden taajaan asuttaman lontoolaisen kadun mukaan).

GTP (gone to press) Eteenpäin painettavaksi lähetetty teksti, johon ei ole mahdollista tehdä enää muutoksia.

GUI (graphical user interface) Tietokoneohjelman graafinen käyttöliittymä. gutter press Kutsumanimitys juoruaineistoon perustuvalle keltaiselle sensaatiolehdistölle. gutter records Slangitermi ("alamaailmatyylisille") rikosuutisille.

haamukirjoittaja Henkilö, joka laatii anonyymisti vaikuttavia puheita tai kirjoituksia toisille.

Haamukirjoittajia käytetään etenkin liikeelämässä ja politiikassa, missä johtajatasolla ei ole aikaa tai mahdollisuuksia käyttää omaa aikaa omien kirjoitusten tai puheiden laatimiseen. Lehdissä satunnainen haamukirjoittaja saattaa avustaa vakinaista kolumnistia tämän palstalla ja nimellä esimerkiksi kolumnistin vuosilomien aikana. haamukuva 1) Moottorin tms. rakenteen sisältä näyttävä halkileikkauskuva, eräänlainen ”röntgenkuva”. 2) Television kuvaruudussa epätarkasti näkyvä hahmo kohteen oikealle tai vasemmalla puolella. haamusivusto 1) Organisaation äkillisissä erityistilanteissa, kuten kriiseissä, käyttöön ottama eräänlainen minisivusto keskitettyä ja kontrolloitua tiedonvälitystä varten. Yksinkertaisimmillaan sivuston rakenne koostuu organisaation kotisivusta, organisaatiota koskevasta yleisistä tiedoista ja kriisiä koskevasta erillisestä informaatiosta. Sivuston käyttäjämäärien nopeasti kasvaessa sivujen latautumisen on oltava nopeaa. Teknisesti haamusivusto toteutetaan usein staattisena ja kevytrakenteisena, kuvitusta ja linkityksiä karsimalla.

Haamusivusto on toteutettu ennakkoon ja se pidetään pimennossa ja aktivoidaan vasta kriisin käynnistyessä. Haamusivustoa voidaan pitää eräänlaisena organisaation omana virtuaalisena uutishuoneena.

2) Kauan päivittämätön ollut, mutta yleisesti esillä oleva verkkosivusto. haastattelu 1) Kysymyksiin ja vastauksiin pohjautuva journalistinen tiedonhan-

kintamenetelmä, jossa hyödynnetään henkilölähteitä.

Haastattelu voidaan nähdä kaksipuolisena, päämäärähakuisena ja haastattelijan johtamana kyselytilaisuutena. Haastattelu voi tapahtua kirjeitse, puhelimitse tai henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä. Haastattelutyyppejä ovat kiertohaastattelu, katugallup, jossa useille henkilöille tehdään samat kysymykset, asiahaastattelu, jossa tietoja hankitaan asiapainotteista juttua varten silminnäkijöiltä, asiantuntijoilta, virkamiehiltä tai asianosallisilta ja henkilöhaastattelu, jolla hankintaan tietoja, vaikutelmia ja mielipiteitä human interest –juttuun.

2) Erityisesti sähköisessä mediassa (televisiossa ja radiossa) erillinen jutun esitysmuodollinen genre- eli ohjelmatyyppi. hain hyppy Yksittäinen, usein varsin tarkasti määritelty hetki, jolloin tv-sarja saavuttaa laadullisen huippukohtansa ennen alkavaa alamäkeä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sarjan päähenkilöiden päätyminen yhteiseen vuoteeseen tai vauvan saaminen. Slangitermi tulee Onnenpäivätsarjasta yhden päähenkilöistä hypätessä vesisuksilla haialtaan yli. hakkeri Innokas tietokoneharrastaja, jonka intohimona on tietää kaikki tietokoneista ja tietoverkoista. Hakkerit hakevat hakkeroinnilla jännitystä ja mainetta sekä kokeilevat omia taitojaan yrittämällä murtautua yritysten palvelimiin ja verkkosivuille. hakukone Verkkopohjainen hakuohjelma, joka etsii internetistä erityisen hakurobotin avulla uusia verkkosivuja ja liittää niitä hakemistoonsa sivuilla olevien relevant-

hakulinkki

tien hakusanojen pohjalta. Hakuohjelman käyttäjä saa tietokoneensa ruudulle tulostuksen syötettyjä hakusanoja lähimpänä olevista sivuista. Hakukoneet käyttävät analysoinnissa vaihtelevia menetelmiä.

Laajimmin käytetty hakukone on Google. hakulinkki ks. linkittäminen hakuprofiili Tiedonhaun suunnitteluvaiheessa tehtävä rajaus, joka koskee hakusanojen ja luokitusjärjestelmien koodien käyttöä sekä niiden suhteita. hakurobotti ks. hakukone hakusana Sana tai muu merkkijono, johon haku kohdistuu. haloefekti Arvioitavaan kohteeseen liittyvät käsitykset tämän synnyttämän kokonaiskuvan pohjalta. Esimerkiksi henkilöstä saatu yleisvaikutelma vaikuttaa hänen yksityisiä piirteitä koskeviin arvioihin (halo = pyhimyskehä). haltuunottotiedote Organisaation ensimmäinen mediatiedote kriisitilanteessa.

Tiedote sisältää tyypillisesti ensimmäiset tiedot siitä, mitä on tapahtunut, missä, milloin ja millaisin seurauksin sekä kutsun ensimmäiseen tapahtumasta järjestettävään tiedotustilaisuuteen (aika ja paikka). Kertomalla kriisin pääkohdat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, organisaatio onnistuu välttämään toimittajien ruuhkauttavan kyselytulvan. Samalla se pystyy kanavoimaan median kysymykset tulevaan lehdistötilaisuuteen. hammock Yksittäinen vähemmän suosittu tv-ohjelma. jonka katsojamääriä pyritään nostamaan sijoittamalla se kahden suositun ohjelman väliin. hand out 1) Esittely- ja tiedotustilaisuuksissa toimittajille ja muulle yleisölle jaettava tiedotusmateriaali, joka sisältää esiteltävän asian pääkohdat tai tiivistelmän.

2) Mainoslehtinen. hand over Puheenvuoron siirtäminen asiasta raportoivalle toimittajalle tv- ja radiolähetyksen aikana.

48

hand shake Yksittäisen verkkopalvelun aloittava ensimmäinen ”eteissivu”. hang time Yksittäisen käyttäjän verkkosivustolla viettämä ajanjakso. happy end Onnellinen loppu erityisesti romanttisissa elokuvissa. happy slapping Erityisesti nuorten videokuvaajien muoti-ilmiö, jossa tuttuja tai tuntemattomia läimäytellään kadulla ja kuvataan tapahtuma videolle verkkojulkaisemista varten. happy talk Uutisankkurien kevyt keskinäinen kommentointi juuri lähetetystä uutisesta. hard core ks. sexploitaatio harmaa kirjallisuus 1) Kirjallisuus, joka ei välity tavanomaisia myynti- ja markkinointikanavia pitkin, kuten opinnäytteet ja mietinnöt. 2) Internetin kautta leviävät julkaisut, joihin ei liity kaupallisia tavoitteita. hateholder Stakeholder, joka tuntee lujaa epäluottamusta tai inhoa organisaatiota kohtaan. Hateholdereista koostuvien verkkoyhteisöjen synnyttämää haittaa organisaatioiden maineelle lisää näiden toimiminen erimuotoisissa sosiaalisissa verkostoissa. Toisaalta hateholderien esiin nostamat epäkohdat toimivat kehittämisen kohteina organisaatiolle ja ovat mahdollisuus keskinäiselle yhteistyölle. havainnekuva Apuväline, jota käytetään jutussa haluttaessa kuvittaa miltä jokin alue tai paikka näyttäisi esimerkiksi uudisrakennusta suunniteltaessa tai maisemaa muutettaessa. havainnointi Journalistisen tiedonhankinnan muoto, joka perustuu journalistin omakohtaiseen ympäristön, tapahtumien ja ihmisten tarkkailuun. Osallistuvassa havainnoinnissa journalisti on itse osallisena tarkkailemassaan tilanteessa.

Tarkkailevassa havainnoinnissa kyse on ulkopuolisesta tilanteen seuraamisesta.

hevosooppera

Havainnointi on käyttökelpoinen tiedonhankintakeino tilanteissa, joiden kehittymistä ei voida ennustaa tai joista ei saada dokumenttien tai henkilölähteiden avulla riittävän oikeaa tai puolueetonta tietoa.

HCI (human computer interaction) Ihmisen ja koneen vuorovaikutusta tutkiva tieteenala, jossa pyritään ymmärtämään tietotekniikkaan liittyviä erilaisia ”inhimillisiä tekijöitä” mm. käytettävyystutkimusten avulla.

HDTV (high definition television) ks. teräväpiirtotelevisio headlinese Liioitteleva otsikointityyli. headroom ks. päätila heatset Painaminen päällystetylle paperille kuivaajalla varustettua offset-painokonetta käyttäen. Kuivaajassa väristä haihdutetaan liuotin, jolloin painoväri asettuu kiinteään muotoon paperin pintaan. heavies Kutsumanimi valtakunnalliselle laatulehdistölle. heavy news day / slow news day Kutsumanimi uutispäivälle, jonka aikana tapahtuu runsaasti raportoivia tärkeitä asioita ja tätä hiljaisemmalle uutispäivälle. heavyuser Median suurkuluttaja, joka ei juuri pohdi sisällöllisiä valintojaan joukkoviestinnän käytössä. heijastusteoria Näkemys siitä, että kieli toimii eräänlaisena peilinä ympäristölle. heikko signaali Tulevia muutoksia ennakoiva merkki, jonka havaitseminen vaatii erityistä herkkyyttä. heitto Television uutisankkurin "heittämä" viesti kerrottavaan asiaan paikan päältä suorana raportoivalle toimittajalle tai nauhoitetun uutisinsertin lähettävälle studiohenkilökunnalle esimerkiksi tyyliin: "...ja tästä kertoo lähemmin toimittajamme NN..." heittopanorointi Niin nopea panorointi, että kuva näyttää epäselvältä. helmi ks. keili

help menu Tietokoneruudulla esiteltävä toimenpiteiden luettelo ohjelman käyttämiseksi tarjolla olevista vaihtoehdoista. help screen ks. help menu henkilöhaastattelu ks. haastattelu henkilöittäminen Journalistinen toimintamalli, joka nostaa yksittäiset henkilöt journalistisen tarjonnan keskiöön.

Henkilöittämistä pidetään kiinnostavampana kuin "asioista puhumista pelkkinä asioina". Esiin nostettavat henkilöt ovat useimmiten politiikan ja talouden eliittiä tai viihdemaailman julkkiksia. henkilölähde ks. haastattelu henkilörekisteri ks. tietosuojalaki henkilörekisterilaki ks. tietosuojalaki henkilöstölehti ks. yhteisölehti heritage-elokuva Yläluokkaiseen 1700- ja 1800-lukujen miljööseen sijoittuva elokuvatyyppi, joka käsittelee ihmissuhteita ja perimystä ja jolle on tunnusomaista kauniit maisemat, upeat rakennukset ja karismaattiset näyttelijät. herjaus Kunnianloukkausta koskeva vanhentunut rikosnimike, jossa on kysymys perättömän ja loukkaavan tiedon levittämisestä toisen toiminnasta. Herjaus edellyttää loukkauksen saattamista kolmannen henkilön tietoon. Herjauksesta ei rangaista jos väitteen esittäjä pystyy näyttämään väitteensä toteen tai tuomaan sen tueksi todennäköisiä syitä. Rikoslain mukaan kunnianloukkauksesta ei rangaista, jos arvostelu kohdistuu henkilön julkiseen tehtävään tai toimintaan eikä arvostelu ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Median toimintaan liitettynä kyse on törkeästä kunnianloukkauksesta. he says / she says Journalistinen tyyli, jossa ongelmallisia asioita käsitellään hakemalla kommentit kiistan molemmilta äärilaidoilta. hevosooppera Tv-ohjelma tai -sarja, jolle ovat tyypillistä tappelut, ammuskelut ja takaa-ajot.

49

hfr

HFR (hold for release) Julkaisemislupaa lähteeltä odottava, julkaistavaksi sovittu uutismateriaali. hidden web ks. deep web hifi (high fidelity) Luonnonmukainen äänentoisto. Hyvänlaatuisista kotiäänentoistolaitteista käytetty standardi. high concept 1) Visio, joka toimii katalyyttina elokuvan tapahtumille ja synnyttää aineksia sen eri tilanteille ja kohtauksille. Narratiivit ovat usein "mitäpä jos" tyyppisiä, kuten esimerkiksi ”mitä tapahtuisi jos dinosauruksia voitaisiin kloonata" 2) Erittäin kaupallinen valtavirta-elokuva, joka perustuu hyvin tiivistettyyn juoneen, tähtinäyttelijöihin ja tunteisiin vetoavaan tarinaan. 3) Yhteen lauseeseen mahtuva elokuvan idea, tyyliin ”Maa vastaan avaruusolennot”. high-context–kulttuuri Toimintakulttuuri, jossa kielellisen ilmaisun sijasta suuri osa viesteistä ”luetaan” ympäristöstä ja vuorovaikutustilanteeseen liittyvistä ja siinä ilmenevistä tiedoista ja vihjeistä.

Keskustelutilanteissa tarkkaillaan erityisen tarkasti vastapuolen ei-kielellisiä reaktioita ja ohjaillaan sen pohjalta omaa puhetta. hikipedia Älyvapaa ”luulosanakirja” internetissä, jonne kuka tahansa voi tallentaa kehittelemiään teorioita ja muuta vastaavanlaista aineistoa. hiljainen enemmistö Näkemys siitä, että suurella joukolla ihmisiä on tietty yhteinen mielipide tai näkemys, jota he eivät ole kuitenkaan ilmaisseet tai vahvistaneet erikseen. Kyse on joukosta, jonka nimissä eri tasojen mielipidejohtajat (poliitikot, journalistit, tv-persoonat) ilmoittavat toimivansa ja joiden ajatuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä he sanovat edustavansa.

Käytännössä hiljaista enemmistöä ei pystytä identifioimaan. hiljainen suostumus Journalistinen käytäntö, jonka mukaan henkilön aiempi pyr-

50

kimys kertoa omista yksityiselämän asioista julkisuudessa oikeuttaa median myös tämän kriittiseen käsittelyyn ilman erillistä lupaa. Myös katkeamattomaksi suostumukseksi nimitetty käytäntö on epävirallinen, mutta se on saanut tukea myös oikeuskäytännössä ja journalismin eettisissä tulkinnoissa. hiljaisuuden kehä ks. hiljaisuuden spiraali hiljaisuuden salaliitto Käsite, jolla viitataan median ja vallankäyttäjien väliseen, usein äänettömään, sopimukseen jättää kertomatta suurelle yleisölle joistakin tärkeistä yhteiskunnallisista suunnitelmista tai kysymyksistä. Esimerkiksi presidentti Urho Kekkosen dementiaa hänen viimeisinä virkavuosinaan on yleisesti pidetty tällaisena suomalaisen journalismin hiljaisuuden salaliittoon liittyneenä aiheena. hiljaisuuden spiraali Elisabeth NoelleNeumannin teoria joukkoviestimien tavasta yhdenmukaistaa vallitsevaa mielipideilmastoa "äänekkään mediavähemmistön" mukaiseksi karsimalla siitä vähemmän kannatusta saavia mielipiteitä.

Hiljaisuuden spiraali kuvaa sitä prosessia, jossa yksittäinen mielipide tai näkemys saa sitä enemmän kannatusta, mitä laajempaa ja näkyvämpää mediajulkisuutta se saa. Edelleen mitä hallitsevammaksi ko. mielipide näyttää muuttuvan, sitä vähemmän sille halutaan esittää vastakkaisia mielipiteitä. Eristäytymisen pelossa ihmiset eivät tuo julki vastakkaisia mielipiteitään ja muuttavat käsityksiään entistä enemmän yleisen mielipiteen mukaisiksi.

Hiljaisuuden spiraalin kehittymiseen on mahdollista vaikuttaa mielipidetutkimuksilla, jotka voivat näyttää oikean kuvan mielipiteiden todellisesta jakautumisesta. himmennys Tehoste, jossa kuva häviää vähitellen yksiväriseen taustaansa, esimerkiksi mustaan himmennettäessä kuva vähitellen tummuu.

horse-race story

hirsipuumikrofoni ks. kurjenkaulamikrofoni historiaviittaus Yksittäisen uutistapahtuman korostaminen vertaamalla tapahtumaa johonkin vastaavanlaiseen aiempaan tapahtumaan, esimerkiksi yksittäisen poliitikon skandaalia suhteessa vastaavanlaisiin aiempiin skandaaleihin. hitti 1) Herkästi mieleenpainuva, usein lyhyeksi ajaksi suureen suosioon nouseva laulu- tai tanssisävelmä. 2) Verkkosivujen käyttöä koskeva tunnusluku, joka kertoo kuinka monta kerta käyttäjä on pyytänyt julkaisupalvelimella verkkosivun, kuvan tai minkä muun tahansa sivulla sijainneen tiedoston. hiusvalo Kohteen pään takana sijaitseva valo, joka synnyttää valokehäilmiön hiusten reunalle. Reunavalolla voidaan korostaa pään ääriviivoja jos kohteella ei ole hiuksia. hoax-viesti Sähköpostihuhu tai perätön varoitus, jota viestin saajaa kehotetaan lähettämään eteenpäin ketjukirjeen tavoin. hold Valmiiseen juttuun merkitty huomautus (set and hold) tarkoituksena varmistaa, ettei juttua julkaista ilman erillistä lupaa. Käytetään esimerkiksi valmistauduttaessa julkaisemaan nekrologi jostakin merkittävästä vaikuttajasta, jonka kuolema on odotettavissa lähiaikoina. hole Journalistiselle aineistolle (usein osastokohtaisesti) varattu palstatila. hollywood-estetiikka Elokuvan ja television audiovisuaalinen muoto, jossa korostetaan juonen loogisuutta, syy- ja seuraussuhteiden selkeyttä ja teeman eheyttä.

Yhtenäisten sisältöjen lisäksi tarina kerrotaan ilman epäloogisuutta, ristiriitaisuutta tai kerronnan katkoksia. Hollywood-estetiikassa suositaan aristoteelisen draaman rakennetta selkeine alkuineen, juonen käänteineen ja loppuineen. Kerrontaa jäsentää erityisesti sulkeutuva loppu eli tarinan saattaminen selvään loppupisteensä.

holografia Lasertekniikkaan perustuva kolmiulotteisten kuvien, hologrammien, valmistusmenetelmä. holy shit-juttu Juttu, joka herättää yleisössä välittömän, usein kerrottavia asioita paheksuvan reaktion. Journalistit pitävät tällaista reaktiota osoituksena jutun tärkeydestä. Vastaavia juttuja kutsutaan myös martha-jutuiksi (aviomiehen huudahdus aamukahvipöydässä vaimolleen: "Hyvä luoja, Martha, oletko lukenut tämän?") tai lukemaan "pakottaviksi" read me- jutuiksi. hometown story ks. kotikaupungin juttu honeywagon Henkilökunnan siirreltävä käymälä esimerkiksi elokuvan syrjäisissä ulkokuvauksissa. hook and bullet press Eränkäyntiin (metsästykseen ja kalastukseen) keskittyvä harrastelehti. horisontaalinen julkaisu Ammattijulkaisu, joka on suunnattu samantapaisia työtehtäviä (esimerkiksi toimistotyötä tai opetusta) tekeville henkilöille erilaisilla toimialoilla ja eri yrityksissä. horisontaalinen eskittyminen Vaakasuora mediaomistuksen keskittyminen, jossa yksi omistajaryhmä kontrolloi jollakin median toimialalla määrättyä median arvoketjun vaihetta esimerkiksi yritysketjun avulla. Esimerkiksi maantieteellisesti rajatulla lähetysalueelle toimivat paikallisradiot toimivat kansainvälisessä omistuksessa. horisonttiformaatti Asiakirja, jonka korkeus on suurempi kuin leveys. horisonttimuoto Dokumentin pystykoko. horisontti-taitto ks. taitto horse-race story Vaalikampanjointiin liittyvä politiikan juttu, jossa korostetaan kilpailevien osapuolten keskinäisten kannatuserojen muutoksia.

51

hotellijournalismi

hotellijournalismi Journalistinen toimintamalli, jossa kriisialueella työskentelevät toimittajat linnoittautuvat vahvasti vartioituihin hotelleihin, koska liikkuminen näiden ulkopuolella voi olla hengenvaarallista. Toimittajat joutuvat käyttämään juttujensa teossa paikallisia avustajiaan kuvaajina ja haastattelijoina. hot mike ks. kuuma mikrofoni hot spot Kuva-alan keskustan vaalentuminen elokuvassa tai tv-ohjelmassa. hot switch Television lähetystoiminta, johon ei sisälly televisioaseman tunnistamisilmoitusta tai mainosta. house journal ks. henkilöstölehti hows-to Televisio tai video-ohjelma, jolla on opetuksellinen luonne. Tyypillisiä aihepiirejä ovat esimerkiksi remontointi, kodinhoito, kauneudenhoito tai ruuanlaitto.

HTML (hypertext markup language) Hypertekstidokumenttien rakenteen kuvauskieli, jolla kuvaillaan www-sivujen hyperlinkkejä sisältävää tekstiä eli hypertekstiä. Kielen alkuperäinen tarkoitus oli kuvata verkkosivujen tekstirakennetta, mutta tämän jälkeen kieleen on lisätty elementtejä, joilla voidaan vaikuttaa myös dokumenttien ulkoasuun.

HTTP (hypertext transfer protocol) Hypertekstin yhteyskäytäntö, jonka avulla selaimet ja palvelimet siirtävät tietoa. hukkapeitto Mainosvälineen bruttopeitto vähennettynä turhilla kontakteilla. human interest Juttujen inhimillisyyttä, elämyksellisyyttä, kokemuksellisuutta tai kiinnostavuutta painottava näkökulma tai esitystyyli. Julkaisemisen kriteerinä on "inhimillinen mielenkiinto" ja kiinnostavuus (pehmeät uutiset), kuten esimerkiksi ihmiskohtalot. Värikkäillä yksityiskohdilla varustettujen juttujen avulla pyritään vetoamaan ihmisten erilaisiin tunteisiin, kuten uteliaisuuteen, sympatiaan, samais-

52

tumiseen, iloon, epäilyyn, rakkauteen, pelkoon, suruun ja hämmästykseen. Juttujen kohteena voivat olla ihmisten ohella olla esimerkiksi eläimet, eksoottiset paikat ja erikoiset tapahtumat. huomioarvo Prosenttiluku joka kertoo kuinka suuri osa median yleisöstä on havainnut tietyn mainoksen. huomioekonomia Näkemys, joka painottaa median huomioarvon taloudellista merkitystä. huomiopiste Kuva-alan kohta, johon elokuvaa tai tv-ohjelmaa seuraavan katsojan päähuomio on kullakin hetkellä kiinnittynyt. Huomiopiste muodostaa kuvaympäristönsä kanssa kontrastin. Esimerkiksi elävässä kuvassa huomiopiste on usein liikkuva kohde. hutkiva journalismi Voimakkaan syyttelevä, mutta perättömiin tietoihin perustuva (henkilö)journalismi. hybridi Kahden tai useamman tekniikan yhdistelmä. hybridimedia Keinojen kokonaisuus tarkoituksena laajentaa tavanomaisten medioiden käyttötapoja lisäämällä sisällön monimuotoisuutta, mediakokemusten interaktiivisuutta sekä jakelutien ja päätelaitteiden kirjoa. hybridiverkosto ks. monimuotoverkosto hyllyjuttu Sisältönsä puolesta ajaton juttu tai tällaiseen juttuun liittyvä materiaali, joka ei vaadi välitöntä julkaisemista vaan voi tarvittaessa odottaa sitä pidempään. hyllytys 1) Valmiiksi jo taitetun jutun poistaminen lehdestä ennen lehden painamista jostakin yllättäen esiin nousseesta syystä. 2) Painetun lehden jakelun keskeyttäminen yllättävästä syystä. hymiö Kirjoittajan mielialaa tai tekstin sävyä kuvaava merkki sähköpostiviesteissä tai keskusteluryhmiin Hymiöt on tarkoitettu luettavaksi pää vasemmalle kallistettuna, jolloin ne muistuttavat erilaisia kas-

hyvä journalistinen tapa

vojen ilmeitä, esimerkiksi :) tarkoittaa hymyä. hype 1) Ylimitoitettuja ennakko-odotuksia synnyttävä, massiivinen julkisuuskampanja, jossa pyritään hyödyntämään kaikkia keinoja ja kanavia maksimaalisen mediajulkisuuden saavuttamiseksi. Tarkempi kriittinen arviointi paljastaa hypen katteettomaksi kohuksi esimerkiksi uuden tuotteen tai keksinnön tehosta tai urheilujoukkueen voiton mahdollisuuksista.

Uutisoitaessa ilmiö esitellään kuitenkin sellaisenaan ja usein sen edustajan kaupallisista tai poliittisista lähtökohdista.

2) Viestinnän slangikäsite, joka viittaa huomion kiinnittämiseen yliampuvalla tavalla. hyperavaruus Hypermedian tai –tekstin linkityksistä muodostuva kokonaisuus. hyperlinkki Hypertekstiin sisällytetty yksisuuntainen yhteys, jonka avulla verkon käyttäjä voi siirtyä yhdestä tietosolusta toiseen. Linkki voidaan osoittaa tekstin ympäristössä poikkeavan värin, alleviivauksen (tekstilinkki) tai kuvan (kuvalinkki) avulla. Kerroslinkki on linkki, joka yhdistää dokumentin sivut toisiinsa niin, että ne muodostavat hierarkian kuten esimerkiksi kirjan luvut ja kappaleet. Ohituslinkki avaa yhteyden uuteen tietoon verkkosivu hierarkkisten kerrosten yli tai siirtymällä kokonaan toiseen dokumenttiin.

Selityslinkin takana on usein vain lyhyt teksti ja se vastaa välittömästi lukijan kysymykseen. Selityslinkin jälkeen verkonkäyttäjän on palattava takaisin linkkauspaikkaan. Suosituslinkki ohjaa tietyn lukijaryhmän oikeisiin valintoihin. Seuraavalinkki on tarpeen jos lukija haluaa tulostaa jonkin lineaarisesti luettavan, laajan tekstikokonaisuuden. hypermedia Multimedia, jossa tietoelementit on linkitetty toisiinsa yksi- tai kaksisuuntaisesti. Hypertekstin mahdollisuuksia hyödyntävänä elektronisena mo-

nimuotoesityksenä hypermedia koostuu kaikesta digitaaliseen muotoon saatetusta datasta. Dokumentteihin voi sisältyä tekstin ohella grafiikkaa, kuvia, animaatioita, videokuvaa tai ääntä. Tiedon rakenne muodostuu tietosoluista ja niiden välisistä linkeistä, joiden avulla hypermedian käyttäjä voi siirtyä erilaisia informaatiopolkuja seuraamalla tietosolusta toiseen, esimerkiksi tekstiä sisältävästä tietosolusta katsomaan kuvaa, kuvasta äänitiedostoon, digitalisoituun videopätkään ja takaisin tekstiin. hyperteksti Elektronisessa muodossa olevaan internet-tekstiin upotettu viittaus, jonka avulla käyttäjä voi siirtyä tai linkittyä epälineaarisesti toisiin tekstiin tai muihin verkossa oleviin tiedostoihin. hypertodellisuus Näkemys siitä, että median tuottamat merkitykset ja ympäristöä koskevat esitykset ovat todellisempia ja merkityksellisempiä kuin itse esitysten kohteet. hyping Korkeatasoisen, laajaa yleisöä kiinnostavan ohjelman sijoittaminen vähemmän kiinnostavien ohjelmien sekaan tarkoituksena nostaa ainakin hetkellisesti kanavan yleisömäärää. hypodermic needle ks. ruiskumalli hypoteesi Journalistilla tutkimastaan asiasta oleva ennakkokäsitys, jonka oikeellisuutta hän pyrkii tutkimuksen ja faktojen avulla testaamaan. Journalistisessa työssä hypoteesi on eräänlainen "ohjausinstrumentti" tai "tarkistuspiste", joka määrittää tutkimuksen "maalin". hyppyasema Verkkosivusto, joka sisältää pelkästään linkkejä muille verkkosivuille. hyppyleikkaus 1) Leikkaus, jossa kuvasta toiseen siirryttäessä tapahtuu yhtäkkinen muutos kohteessa, mittakaavassa tai sävyssä. 2) Hyppyvaikutelman synnyttäminen leikkaamalla pala pois otoksen keskeltä. hyvä journalistinen tapa ks. journalistiset normilähteet

53

hyvä lehtimiestapa

hyvä lehtimiestapa ks. journalistiset normilähteet hyytymisefekti Median pelko oman journalistisen toimintavapautensa rajoittamisesta esimerkiksi tilanteessa, jossa kielteiseen julkisuuteen nostettu henkilö nostaisi oikeuskanteen tiedotusvälinettä vastaan. Yleisemmin myös itsesensuuria (esimerkiksi erottamisen pelossa) toimituksen sisällä synnyttävä tekijä. häiriö ks. viestintähäiriö häivytys 1) Optinen efekti, joka vähitel-

54

len himmentää tummaa taustaa tai taustaväriä vasten olevaa kuvauskohdetta.

2) Radioefekti, jossa äänen voimakkuutta vähitellen heikennetään. häntä ks. jatke häät Latomisvirhe, jossa sana tai sanaryhmä on painettu kahdesti. hömppä Kutsumanimi lehden kevyemmälle, yhteiskunnallisesti vähemmän tärkeälle uutisaineistolle kuten pehmeille uutisille ja muille human interest -jutuille. höystögrafiikka ks. kuvituskuva

i-and-i-program (information and interview) Uutismaiset, talk shown ja makasiinityyliset piirteet yhdistävä radio- tai tv-ohjelma. identifikaatio ks. samastuminen identiteettivarkaus Toisten henkilötietojen, kuten nimien ja henkilötunnusten hyväksikäyttöä sähköisissä tietoverkossa erityisesti taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. idiomi Ilmaisu, jonka merkitys on eri kuin sen irrallisilla sanoilla. idiot box Television haukkumanimitys. ihmissuhdepalsta Aikakauslehden erikoispalsta, jonka pitäjä vastaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. ikivihreä Musiikki- tai videotallenne, jonka suosio jatkuu vuodesta toiseen. ikoni 1) Kuva tai symboli, jonka ymmärretään yleisesti edustavan jotakin, olevan jonkin luonteenomainen ilmentymä.

2) Kohde samankaltaisuuden perusteella. Esimerkiksi elokuvan kuva ja ääni ovat yleensä ikonisia, koska visuaalinen ja auditiivinen vaikutelma on fotomekaanisen reproduktion ansiosta hyvin todenkaltainen. ikkuna Tietoja sisältävä, tietokonenäytön rajattu osa. ilmaisjakelulehti Rajatulla maantieteellisellä alueella (kaupungissa ja sen ympäristöalueilla) kaikkiin talouksiin säännöllisesti jaettava maksuton julkaisu, jonka kustantaminen perustuu ilmoitustilan myyntiin. Kaupunkilehteä suppeammalla alueella ilmestyvä ilmaisjakelulehti on kaupunginosalehti.

ilmaiskanava Ohjelmakanava, jonka lähettämien televisio-ohjelmien vastaanottamisesta ei tarvitse maksaa erikseen. Ilmaiskanavienkin vastaanottaja joutuu yleensä kuitenkin maksamaan yleiset televisiolupamaksut sekä mahdolliset kaapeli- tai satelliittitelevision liittymis- ja perusmaksut. ilmatila Kuvassa näkyvä tyhjä tila henkilön pään yläpuolella. ilmoittelu Lehden maksetun palstatilan käyttäminen tiedotus- tai mainostarkoituksiin. ilmoitus Lehdessä julkaistu määräpaikallinen tai vapaasti sijoitettava mainostajan tai lukijan maksullinen (usein myös kuvituksella varustettu) teksti/kuva-aineisto.

Ilmoitukset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: ennen tekstiä oleviin et-ilmoituksiin, joka sijoitetaan pääuutissivujen ja varsinaisten uutissivujen väliin omaksi lohkokseen, teksti-ilmoituksiin, joka sijoitetaan varsinaisen toimituksellisen aineiston sekaan tekstin jälkeisiin tj-ilmoituksiin, jotka sijoitetaan uutisaineiston jälkeiseksi omaksi lohkokseen. Lisäksi lehdissä on luokiteltuja ilmoituksia aihepiirien mukaisen osastomerkinnän alle sijoitettuja pikkuilmoituksia. ilmoitusalusta Toimituksellinen aineisto, jonka yhteydessä mainostajat haluavat esiintyä. Kyse on eräänlaisesta toimitusympäristössä tapahtuvasta laajamittaisesta markkinointiviestinnästä, jonka seurauksena lehtien pelätään muuttuvan tuotekatalogeiksi. ilmoitusboikotti ks. mainosboikotti ilmoitushaavi Slanginimitys lehden teemanumerolle.

ilmoitusvelvollisuus

ilmoitusvelvollisuus Julkaisijalle, ohjelmatoiminnan harjoittajalle tai vastaavalle toimittajalle sananvapauslaissa määritetty velvoite kertoa jokaisen saatavilla oleva tieto julkaisijasta, ohjelmatoiminnan harjoittajasta tai vastaavasta toimittajasta sekä julkaisun ja aikakautisen julkaisun valmistamisvuodesta. Jos vastaavia toimittajia on useita, kunkin vastuualue on ilmoitettava erikseen. iltapäivälehti ks. sanomalehti image ks. imago imageware Kuvatoimistojen välittämä tekijänoikeusvapaa digitaalinen kuvamateriaali. Materiaali antaa helpon lähtökohdan ja laajat mahdollisuudet digitaalisten kollaasien ja kuvituskuvien toteuttamiselle. imago Yksittäisestä kohteesta syntynyt mielikuva, joka vaikuttaa tämän maineeseen. Kyse voi olla tiedosta tai luulosta, johon liittyy myönteinen, neutraali tai kielteinen asenne. Ihmisten mielikuva jostakin henkilöstä, organisaatiosta, tuotteesta tai palvelusta perustuu heidän havaintoihinsa, tietoihinsa, kokemuksiinsa, päätelmiinsä, asenteisiinsa, uskomuksiinsa, tunteisiinsa ja käsityksiinsä. Imagot voivat olla tietoisesti rakennettuja tai itsestään kehittyviä. Tietoisesti rakennettujen imagojen yhteydessä puhutaan profiilin luomisesta tai imagonrakentamisesta. Politiikan journalismissa on kiinnitetty huomiota poliitikkojen imagonrakentamiseen, jonka avulla heidän on nähty pyrkivän hallitsemaan ennen kaikkea sähköisten tiedotusvälineiden uutisjulkisuutta. Poliitikot pyrkivät yhdistämään suorissa radio- ja tvlähetyksissä maksimaalisen julkisuuden ja minimaalisen journalistisen editoinnin. imagologia Oppi mielikuvista ja niiden rakentamisesta. imitointi Oppiminen, joka tapahtuu matkimalla elävän elämän tai median antamaa mallia, esimerkiksi jäljittelemällä tärkeänä pidettävän henkilön käyttäytymistä.

56

immersio Voimakas psykologinen eläytyminen ja tunne siitä, että käyttäjä sulautuu mediaan ja ”uppoaa” virtuaaliseen mediamaisemaan. impact factor Viittauskerroin, joka ilmaisee lehden artikkelin keskimäärin saaman viittausten määrän tietyllä ajanjaksolla. impact scheduling Saman tuotteen tai palvelun ajallisesti lähellä toisiaan olevat mainostoistot. imurointi Tiedoston siirtäminen toisesta tietokonejärjestelmästä toiseen, yleensä pienempään järjestelmään. indeksi Kohde sen perusteella, että sillä on jokin ontologinen yhteys kohteeseen (esimerkiksi savu merkitsee tulta). Elokuvan kuva on indeksiaalinen siinä mielessä, että sillä on fotomekaanisen reproduktion kautta yhteys kuvattuun kohteeseen. in-depth reporting ks. syväjournalismi indie (indipendent) 1) Pieni mediayritys, jolla ei ole sidoksia suuriin tuotantotaloihin tai levitysketjuihin. 2) Pienellä budjetilla toteutettu elokuva, jonka jakelu on rajoitettu. indoktrinaatio "Ujuttava" mielipiteenmuodostukseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyvä piilovaikuttamisen muoto ja arvottava kannanotto, jossa vastaanottajaan pyritään vaikuttamaan tämän sitä tiedostamatta. Indoktrinaatio ei kykene aktivoimaan ihmisiä propagandan tavoin, vaikka näiden kahden ilmiön välinen ero onkin liukuva. indymedia (independent media) ks. vaihtoehtomedia info 1) Informaatio yleensä. 2) Tiedotustilaisuus. infodesign Informaation muotoilu eli eri lähteistä saatavan tiedon valinta, järjestely ja esittäminen yleisölle. infografiikka ks. grafiikka infohillintä Tietoyhteiskunnan ihmiselle asettama sosiaalinen ja eettinen vel-

informaatioryöppy

vollisuus tiedon hankkijana ja viestijänä.

Toimintamalli korostaa ihmisten huomiokyvyn niukkuutta ja tuhlaamattomuutta ja velvoittaa jokaiselta selkeää ja lyhytsanaista tapaa esittää asiansa. infoholic Erityisesti internetin kautta saatavasta erilaisesta tiedosta voimakkaasti riippuvainen ja sieltä tietoa hakeva henkilö. infokanava Ohjelmakanava, jonka televisio-ohjelma koostuu kuvaruudulla lyhyehköin välein vaihdettavista, yleensä tekstiä sisältävistä kuvista. Toisin kuin teksti-tv, infokanava varaa yhden virityskanavan. infokratia Joukkoviestimien tiedotusvaltaa ja vallankäytön legitimiteettiä (varsinkin poliitikkojen) kritisoiva näkemys.

Käsitteen lanseerasi pääministeri Kalevi Sorsa SDP:n puoluekokouksessa todetessaan, että medialle on ominaista epä-älyllisyys, yhteiskunnallisten ongelmien pohdiskelun välttely, poliittisten kysymysten kääntäminen henkilökysymyksiksi ja omaan toimintaan kohdistuva täydellinen kritiikittömyys. infomania Pakonomainen tarve kirjoittaa alinomaa tekstiviestejä tai sähköposteja jopa kesken kokousten tai lomanvieton. Ilmiöllä on nähty olevan syy-yhteys ”24-tuntisen aina päällä” -yhteiskunnan kanssa. infomercial Yksistään tv-mainoksista rakentuva ohjelma tai -kokonaisuus.

Ohjelman ideana on lisätä informatiivisuutta, viihteellisyyttä ja esityksellistä kestoa perinteisiin tv-mainoksiin. Suomessa esimerkki infomercial-ohjelmasta on MTV3:n Ostoskanava. infonesia Kyvyttömyys yksittäisen tiedon tai sen sijainnin muistamiselle. infopala ks. tietoisku informaatio Merkitykselliseen muotoon käsitelty data tai viesti, joka on ymmärrettävissä käsitejärjestelmän välityksellä tai johon on liitetty tai liitettävissä jo-

kin merkitys tai tulkinta. Informaatiolla on oma merkityksensä, ja sitä voidaan luetteloida ja dokumentoida. Informaatio muuttuu tiedoksi ihmisen sisäistäessä sen. Informaatiota ovat kaikki ihmisten lähettämät ja vastaanottamat viestit ja sanomat riippumatta niiden totuusarvosta.

Informaatiota on myös aines, jolla viestintä operoi ja jota viestinnän osapuolet vaihtavat. Informaatio on joko aistien välittämää tietoa tai oman ajattelun tulosta (havaintoja ympäristöstä tai kielellistä tietoa).

Informaatio on aina sidoksissa vastaanottajaan ja sen määrä riippuu objektiivisen todellisuuden ja subjektiivisen maailman välisestä suhteesta. informaatioaika 1900-luvun jälkipuolisko, jolloin henkilökohtaiset tietokoneet ja tietokonepohjaisen informaation välittäminen yleistyivät arkipäiväiseen käyttöön. informaation hallintajärjestelmä Tietokoneohjelmista rakentuva järjestelmä, joka mahdollistaa informaation tallentamisen, hakemisen ja päivittämisen. informaatiokuilu Malli, jonka mukaan paljon koulutetut saavat enemmän irti joukkoviestinnästä kuin vähemmän koulutetut. Informaatiokuilu syntyy tarvittavan ja saadun tiedon erotuksesta. Mallia on kritisoitu siitä, ettei tarvittavaa tietoa voida tarkasti määritellä. Lisäksi mitattava tieto on usein älyllistä ja koskee vain harvoin jokapäiväisen elämän tarpeita. informaatiopolitiikka Organisaation sisäiset toimintaperiaatteet itseä koskevan tiedon hankkimiselle ja käsittelemiselle. informaatioresurssi Palvelut, teknologiat ja järjestelmät, jotta käytetään tuottamaan, varastoimaan, organisoimaan ja välittämään tietoa. informaatioryöppy Median liiallinen tiedonvälitystoiminta, jonka seurauksena yleisön on entistä vaikeampaa ymmärtää ja hahmottaa kerrottavia asioita ja niiden merkityksiä.

57

informaatiosodankäynti

informaatiosodankäynti Sodankäynnin muoto, jolla pyritään vaikuttamaan tietoyhteiskuntaan ja sen kriittiseen infrastruktuuriin. Tavoitteena on eräänlaisen ”informaatioylivoiman” saavuttaminen vaikuttamalla vastapuolen tietoihin, tietoon tukeutuviin prosesseihin, tietojärjestelmiin ja tietoverkoihin. Informaatiosodank äynnissä korostetaan tiedon hankinnan ja analysoinnin sekä mielikuvien tärkeyttä.

Kysymys on vastapuolen yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon vaikuttamisesta ja tältä suojautumisesta käyttämällä informaatiota ja tiedonkäsittelyä sekä kohteena että aseena. informaatiotaito Kyky löytyy ja tulkita olennaista tietoa tietyn ongelman ratkaisemiseksi tai tilanteen käsittelemiseksi. informaatiotalous Viestinnän taloudellisia kysymyksiä, rakenteita ja reunaehtoja taloustieteen näkökulmasta tarkasteleva tieteenala. informaatioteoria Informaation tallentamiseen, lähettämiseen, välittymiseen ja vastaanottamiseen liittyviä kysymyksiä käsittelevä teoria ja matemaattinen tutkimus. informaatiouhka Erityisesti sotilaallinen uhka, joka kohdistuu ihmisten tahtoon, tietoon ja tietoa käsitteleviin järjestelmiin.

Tavoitteena on pyrkiä heikentämään tai kyseenalaistamaan tietoteknisillä, elektronisilla, fyysisillä tai psykologisilla menetelmillä näiden luottamuksellisuutta, eheyttä tai käytettävyyttä. Tyypillinen informaatiouhkan ilmenemismuoto on informaatiosodankäynti. informaatiovirta Informaation välittyminen organisaation sisällä. informaatioyhteiskunta ks. tietoyhteiskunta informaatioähky Ahdistus ja turhautuminen siitä, että hallitsemattomaksi koettavasta ja kaiken aikaa lisääntyvästä tiedontulvasta on entistä vaikeampaa löytää

58

olennaiset ja tärkeät viestit ja ymmärtää niitä. Tiedon käsittelyn teknisestä kehittymisestä huolimatta ihmisen psykologinen ja biologinen rakenne asettavat omat rajansa ihmisen kyvylle ottaa vastaan ja käsitellä tietoa. informantti Kyselytutkimukseen vastannut tai tutkimuksessa haastateltu henkilö. informatiikka Kollektiivinen käsite tietokonepohjaisen informaation tallentamiselle, käsittelylle ja välittämiselle. informatiivisuus Sanoman piirre, joka vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanomaa käsittelevän asian osalta. Esimerkiksi uutisvälityksen lähtökohtana on välittää tietoja sellaisista tärkeistä ja olennaisista asioista, joilla on vaikutusta vastaanottajien elämään (terveys, ravinto, asuminen, työ, koulutus). Ilmiötä käsitteellistäneen Yrjö Ahmavaaran mukaan informatiivisuuden avulla yleisössä pyritään synnyttämään älyllistä aktivoitumista eli halua muodostaa oma käsityksensä uutistapahtumasta liittämällä saamansa tiedot ajattelun kautta aiempiin tietoihinsa.

Informatiivisiin uutiskriteereihin kuuluvat intensiteetti (vaikutusten voimakkuus ihmisten elämään), yleisyys (vaikutusten laajuus) ja primaarisuus (vaikutusten tosiasiallinen tärkeys). informavoori Käsite, joka kuvaa nykyisessä tietoyhteiskunnassa toimivaa ihmistä eräänlaiseksi informaatiosta eläväksi ”informaatiosyöpöksi”. informointi Organisaation useimmiten yksisuuntainen ja neutraali tiedottaminen eri sidosryhmilleen. infotainment (information + entertainment) ks. todellisuusviihde infoähky ks. informaatioähky ingressi Jutun alku, useimmiten sen ensimmäinen kappale, johon tiivistetään jutun mielenkiintoisin tai tärkein sisältö.

Ingressi voi sisältää jutun ydinasian, tiivistelmän, sitaatin tai jonkin käsiteltävään ai-

intensiteetti

heeseen liittyvän erityispiirteen. ingressi-isku Lehtijutussa ingressin eteen sijoitettu, useimmiten yhden tai kahden sanan mittainen otsikkomainen nimilappu, jonka tarkoituksena on kuvata jutun teemaa tai aihepiiriä, esimerkiksi ”politiikka”, ”matkailu” tai ”pyörävarkaudet”. in-house tuotanto Televisionohjelmiensa tuotannosta ja toteuttamisesta itsenäisesti vastaava tv-yhtiö. initial concept Voimakkaan visuaalinen ja tunteisiin vetoavia aineksia sisältävä välähdyksenomainen näky tai visio, jonka pohjalta elokuvan alkuperäinen tarina alkaa muotoutua. inker Sarjakuvakertomuksen puhtaaksipiirtäjä, tussaaja. innovaatiojournalismi Monimutkaisia ja usein hitaita yhteiskunnallisia muutoksia ja niihin liittyviä, heikkojen signaaleja käsittelevä journalismin osa-alue, jolla on yhtymäkohtia talous- ja tiedejournalismiin. insert-editointi Välileikkaus, jossa kuvanauhoitetun jakson osa halutaan korvata toisella materiaalilla. insertti 1) Kuvanauhalle tai filmille tallennettu erillinen ohjelmaosuus, joka ohjaamon kautta ajettuna liitetään ohjelmaan.

2) Televisio- tai radio-ohjelmassa juonto-osuutta seuraava ja juontojen väliin jäävä nauhoitettuna tai suorana lähetettävä, yksittäisen toimittajan raporttisosuus.

3) Lehtijuttuun sisällytettävä ja myöhemmin toimitettu yksittäinen jutun osa.

4) Korvaava upotusleikkaus videoeditoinnissa. 5) Tarkempaa informaatiota sisältävä lisälehtinen lehden välissä tai asiakirjan liitteenä. inside promotion 1) Lyhyt ääninauha, jossa tehosteiden, iskulauseiden ja musiikin avulla kehotetaan kuuntelijoita pysymään radiokanavalla ja seuraamaan sen omia ohjelmia. 2) Eri medioiden sponsorointi ne omistavan viestintäkonsernin sisällä, esimerkiksi kirjoittamalla lehdissä

oman tv-kanavan ohjelmista tai pitämällä tv-ohjelmissa lehdistökatsausta oman konsernin lehdistä. Ilmiön yleistymiseen on vaikuttanut median omistuksen keskittyminen ja tarve hakea omistajasynergiaa. Journalismieettisen ongelman ilmiössä muodostaa se, missä määrin viestintäyrityksen markkinointiosasto ja tulosjohtaminen pääsevät vaikuttamaan mediasisältöihin ja niitä ohjaaviin työkäytäntöihin. instant design Graafinen suunnittelu, jossa erilaiset osaelementit ovat vapaasti tekijänsä muokattavissa ja käsiteltävissä.

Epäjärjestykseltä vaikuttavassa suunnittelussa hyödynnetään mm. video- ja digitaaliefektejä, valokuvia, erilaista kopiointitekniikkaa, irtomerkkejä, konekirjoitustekstiä ja erilaisia merkintöjä. Instant design –aukeama on usein neljän sivun avattava panoraama, jolla tavoitellaan katunäkymän välittömyyttä ja spontaanisuutta. Näin syntynyt fuusiokuvitus sisältää ja toistaa mitä erilaisimpien välineiden teknisiä efektejä. instrumentaalinen mediakäyttö ks. välineellinen mediankäyttö instrumentaalinen päättely Salaliittoteoriaa lähellä oleva näkemys siitä, että medioiden toiminnan voi selittää omistajien tai mediaa lähellä olevien poliittisten tahojen vaikutuksella. integroitu vastaanotto Markkinoinnissa hyödynnettävä asiakaskäyttäytyminen, jossa tuotteen tai palvelun hyväksyntä ja merkkiuskollisuus usein kasvavat niiden ensikokeilun jälkeen. integroitu viestintä Suunnittelu- ja organisointiprosessi, joka tähtää siihen, että ne yhteisön tahot, jotka harjoittavat sisäistä ja ulkoista viestintää, muodostaisivat kokonaisuuden. integroiva viestintä Viestintä, jonka tarkoituksena on lähettäjän haluamien merkitysten erittäin tarkka, ”kloonimainen” siirtäminen vastaanottajille. intensiteetti 1) Tietokanavien käyttöaste.

59

interaktiivinen media

Intensiteetti on matala kun tiedon hakijoita olemassa olevista kanavista on vain vähän. 2) Median jollekin yksittäiselle uutistapahtumalle määrittämä julkisuusnäkyvyys ja huomioarvo usein muiden vaihtoehtoisten uutisaiheiden kustannuksella. interaktiivinen media Viestintäjärjestelmää, joka mahdollistaa vuorovaikutteisen viestinnän, esimerkiksi internet, verkkopelit, sähköposti ja matkapuhelin. interaktiivinen teos Itsenäinen taideteos, jossa käytetään erilaisia vuorovaikutteisia tekniikoita, projisointitiloja ja mediamuotoja. Keskeisenä ideana on tarjota teoksen käyttäjälle mahdollisuus vuorovaikutukseen teoksen materiaalien, osien ja multimediamateriaalin kanssa. interaktiivisuus Palautteen mahdollistava vuorovaikutteinen viestintätilanne.

Käyttäjän mahdollisuus osallistua viestintätapahtumaan esimerkiksi ohjaamalla viestintävälineen sisältöä haluamaansa suuntaan. Vuorovaikutuksessa on keskeistä käyttäjän mahdollisuus vaikuttaa viestintäympäristön muotoon ja sisältöön, viestintäroolien vaihtumiseen sekä reagoida aikaisempiin viesteihin.

Tilanne on interaktiivinen, jos vastaanottaja voi osallistua lukemansa tai muuten vastaanottamansa viestin rakentamiseen ja muuttuu osin myös viestin tuottajaksi.

Interaktiivisuus liittyy erityisesti uusien medioiden käyttöön, mutta tarkasti ottaen kaikki joukkoviestintä on jossain määrin interaktiivista. Esimerkiksi sanomalehden lukeminen edellyttää lukijalta sivujen kääntämistä. Erityinen puhelin- tai kaapeliverkossa toimiva interaktiivinen televisio mahdollistaa palautteen antamisen tv-ohjelmista tai erimuotoisen "kansalaispalautteen" kuten vastaamisen erilaisiin mielipidekyselyihin. intereffikaatiomalli Näkemys siitä, että median ja sille tiedottavien organisaatioiden välillä vallitsee molemminpuolinen

60

induktio- ja adaptaatiosuhde, ts. toinen tarjoaa toiselle osapuolelle julkaistavaa aineistoa ja kumpikin pyrkii mukautumaan keskinäiseen vuorovaikutukseen, vaikka se ei olisikaan symmetristä. intermediaalisuus Mediarajat ylittävä intertekstuaalisuus. intermediatutkimus Markkinointitutkimus, jonka avulla voidaan verrata eri mediaryhmien, kuten television, lehdistön ja radion välisiä eroja. intermediavalinta Viestinnässä käytettävien eri mediaryhmien (esimerkiksi lehdistön, television, ulkomainonnan) valinta ja keskinäinen painottaminen. internautti Laajasti ja usein internetiä käyttävä henkilö. internet Tutkimus- ja yliopistopiireistä yleiseen käyttöön levinnyt, maailmanlaajuinen avoin tietoverkko tai yksittäisten tietoverkkojen ja yhdyskäytävien muodostama kokonaisuus. Internet ei ole yksittäinen viestintäväline, vaan se muodostuu joukosta reitittimellä yhdistettyjä verkkoja ja sisältää erilaisia, sekä joukko- että keskinäisviestinnällisiä viestinnän piirteitä. Internetin merkittäviä ominaisuuksia on se, että se toimii kaksisuuntaisena joukkoviestintävälineenä ja yhdistää verkkoon kytkettyjen keskuskoneiden tietovarannot yhdeksi meta-arkistoksi. Internetiä voi kuvailla myös ensimmäiseksi arkipäiväistyneeksi virtuaaliseksi tilaksi keskustelukanaviensa ja peliensä ansiosta. Lisäksi internet toimii edullisena ja erittäin nopeana digitaalisena jakelukanavaa.

Internet perustuu ytimeltään TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol) -yhteyskäytäntöihin ja päätekohtaisia IP-osoitteita hyödyntävään pakettivälitteiseen tiedonsiirtoon. internet-ilmiö Jonkin asian, henkilön, kuvan tai verkkosivun internetin käyttäjien keskuudessa saama laaja huomio tai ”hullutus”, jota käyttäjät omalla tahollaan levittävät eteenpäin.

irc-galleria

internet-kauppa ks. verkkokauppa internet newsroom ks. online media center internet-osoite ks. verkko-osoite internet pressroom ks. online media center interpolaatio Kuvan resoluution nostaminen tietokoneohjelman avulla. Alkuperäisen kuvan pikseleiden väliin tuotetaan uusia kuvapisteitä matemaattisen kaavan avulla, esimerkiksi laskemalla alkuperäisten pisteiden keskiarvo. interpretetive journalism ks. tulkitseva journalismi interstitiaali ”Rakomainen” verkkomainos, joka ilmestyy hetkeksi tietokoneen ruudulle juuri ennen käyttäjän valitseman sivuston avautumista. intertekstuaalisuus 1) Näkemys siitä, että yksittäinen teksti on sekä oma erityinen merkityskokonaisuutensa että osa laajempaa tekstien verkkoa. 2) Teoria, jonka mukaan kaikki mediatekstit ovat keskinäisessä sidoksessa ja että ne voidaan määrittää vain suhteessa toisiinsa. Mediatekstit sisältävät viittaukset toisiin mediateksteihin ja niitä luetaan aina suhteessa muihin teksteihin. Vastaajaottajien mediatekstin luentaan vaikuttaa näin ollen heidän altistumisensa muille sitä käsitteleville teksteille. interventio Vallankäyttäjien mahdollisuus sekä erilaiset käytännöt kontrolloida tiedonvälitystä ja sen sisältöjä lakien, säädösten ja valvonnan avulla. Interventio perustuu uskoon viestinnän voimasta ja tiedon mahdollistamista poliittisista muutoksista tai niiden uhasta. intimisation Juttujen kiinnostavuuden ja vakuuttavuuden lisääminen vetoamalla mediayleisön omiin arvoihin ja uskomuksiin. intimiteettisuoja ks. yksityisyyden suoja intra media data Joukkoviestinnän sisältö.

intramediavalinta Mediaryhmien sisäinen mediavalinta, jossa nimetään esimerkiksi ne yksittäiset lehdet, joita käytetään viestinnässä. intranet Organisaation sisäinen internettekniikalla toimiva tiedonsiirtoverkko. in-transit media Lentokoneiden, junien ja muiden julkisten kulkuvälineiden matkustajien käyttöön tarkoitetut lehdet tai nauhoitetut radio- tai tv-ohjelmat. intressiristiriita Jaettua lojaalisuutta koskeva journalismieettinen ongelma tilanteessa, jossa journalistilla on henkilökohtainen suhde henkilöön tai asiaan, josta hän on tekemässä juttua. Yksittäisen tiedotusvälineen tasolla intressiristiriidan voi nähdä ilmenevän ilmoittajamarkkinoiden ja tilaajamarkkinoiden välisenä ristiriitana. Liian tiivis suhde ilmoittajiin saattaa heikentää tiedotusvälineen journalistista luotettavuutta ja tätä kautta lukijasuhdetta. intro ks. introspiikki introspiikki Toimittajan repliikki, joka esitetään radio- tai televisio-ohjelman alussa kun ohjelma on jo käynnistynyt. investigative journalism ks. tutkiva journalismi investigative reporting ks. tutkiva journalismi invisible web Hakumoottoreille näkymätön informaatio verkossa. Näkymättömän verkon tietomäärän on arvioitu olevan jopa 500 kertaa suurempi kuin näkyvän verkon. iPod ks. podcast-lähetys IP-osoite (internet protocol) Internetiin kytketyn tietojenkäsittely- tai tiedonsiirtolaitteen tai verkkoliittymän yksilöivä, neljästä 1-3-numeroisesta luvusta rakentuva tunnus.

IRC (internet relay chat) ks. irkkaus IRC-Galleria ks. verkkoyhteisöpalvelu

61

irish funny papers

irish funny papers Slanginimitys sanomalehtien kuolinilmoituksille ja muistokirjoituksille. irkkaus Kahden tai useamman käyttäjän reaaliaikainen viestien lähettäminen ja vastaanottaminen tietoverkossa. irtokuva Lehdessä julkaistu otsikollinen tai otsikon kuva, johon liittyy kuvateksti.

ISBN (international standard book number) Kirjojen kansainvälinen tunnus- tai standardinumero, joka identifoi kielen, kustantajan ja kustantajan julkaisujen määrän.

ISDN (integrated services digital network) Digitaalinen palveluverkko, jota käytetään mm. puhelujen välittämiseen. isku Jutun jonkin yksittäisen tekstikohdan nostaminen esiin typografisesti selvästi muusta tekstistä erottuvana. Tekstistä erotettu lainaus tiivistää jotakin olennaista jutusta tai on muuten erityisen kiinnostava. iskulause 1) Mainostekstin tiivistymä.

2) Lyhyt sanonta, joka sisältämänsä omaperäisyyden ansiosta on omiaan erottamaan haltijan tuotteet, palvelut tai toiminnan muista alalla toimijoista. island positioning Ilmoituksen sijoittelu keskelle journalistista aineistoa. iso ks. isolated camera isolated camera Pelkästään tietyn henkilön tai yksittäisen, tapahtumaan liittyvän tilanteen kuvaamiseen keskittyvä kamera. Käytäntö on yleistä varsinkin urheilukilpailuissa.

62

isoveli Käsite autoritaarisesta vallankäytöstä, jossa yksittäisten kansalaisten julkista ja yksityistä elämää valvotaan ja kontrolloidaan erilaisten viestintävälineiden avulla.

ISSN (international standard serial number) Lehtien kansainvälinen sarjanumero, joka identifioi mm. kustantajan. issue ks. teema issues management ks. keskusteluteemojen hallinta issues scanning ks. teemojen seuranta isyysoikeus Tekijän henkilökohtainen oikeus tulla ilmoitetuksi aina teoksen käytön tai julkaisemisen yhteydessä ”hyvän tavan mukaisesti”. isäntäkone Toimintoja valvova ja säätelevä tietokone monikäyttäjäympäristössä. i-team (investigative-) Tutkivista toimittajista koostuva toimituksen osasto tai ryhmä. Heidän tuotantonsa sijoitetaan sanomalehdessä usein jutun aiheen mukaan määräytyvälle osastolle tai televisiossa osaksi omaa ohjelmasarjaa. item Lyhyt uutisjuttu, joka voi olla osa laajempaa uutisjuttua. itsesensuuri ks. journalistinen vapaus itsesääntely ks. journalistiset normilähteet IVR (interactive voice response) Puhelinjärjestelmä, jossa etukäteen nauhoitetut viestit ohjaavat käyttäjän toimintaa.

jakelu 1) Radio- tai tv-ohjelman lähettäminen yleisölle 2) Lehtien fyysinen toimittaminen tilaajille ja irtonumeron ostajille.

3) Ilmaisjakelulehden painosmäärä tai menekki. jakeluverkko Televerkko, jota käytetään pääasiassa tiedon lähettämiseen tai siirtoon samanaikaisesti monelle vastaanottajalle, esimerkiksi Yleisradion radion ja tv: n jakeluverkot. Esimerkiksi yhteisantennijärjestelmä koostuu runkoverkosta, haaraverkosta ja taloverkosta. jakeluvirta Tapa, jolla tiedotusvälineiden tuotanto leviää yleisön käyttöön joko yksittäisinä tuotteina eli lehtinä tai jatkuvana virtana kuten radio- ja tv-ohjelmat. jakso 1) Kohtausta laajempi, mutta näytöstä suppeampi kokonaisuus elokuvassa.

Jakso muodostuu kohtauksista, joilla on toiminnallinen yhteys. 2) Televisiosarjan jakso eli osa. 3) DVD-ohjelman osio, johon on levyllä suora hakutoiminto. jaksotus ks. uutissykli jammed lead Liikaa yksityiskohtaista tietoa sisältävä uutiskärki. jargon Tietyillä ammattialoilla käytettävät käsitteet, joita ei välttämättä ymmärretä ammattikunnan ulkopuolella. jatke Taitettaessa sivulta ylijäänyt lehtijutun osa, joka sijoitetaan jollekin muulle sivulle. jatkojuttu 1) Uutisaiheen myöhempi käsittely uudesta näkökulmasta tai uutiseen liittyvien uusien lisätietojen pohjalta.

Jatkojuttujen avulla jotakin asiaa voidaan ylläpitää yhteiskunnallisen keskustelun

puheenaiheena. 2) Etu- tai premiäärisivulle sijoitetun aiheen jatkuminen sisäsivuilla. jatkokysymys Toimittajan spontaanisti haastateltavalle esittämä kysymys, joka pohjautuu haastateltavan aiempaan vastaukseen. Jatkokysymyksellä pyritään tarkentamaan aiempaa vastausta tai saamaan siihen lisää tietoja. jatko-osa Elokuva, joka jatkaa sen (usein samannimisessä) edeltäjässä käynnistynyttä tarinaa. jatkoviite Merkki tai tekstirivi, jolla osoitetaan jutun jatkuvan jollekin lehden sivulle tai olevan jatkoa joltakin sivulta. jatkuvuus Kuvallinen tai äänellinen elementti, joka sitoo kuvia tai kohtauksia toisiinsa. jazzjournalismi ks. keltainen journalismi jingle 1) Radio- tai televisioaseman toistuvasti lähettämä lyhyehkö asema- tai kanavatunnus, jonka tarkoituksena on vahvistaa kanavan identiteettiä ja erottumista muista kanavista. Tunnus voi olla lyhyt melodiapätkä tai kanavan nimeen perustuva hokema. 2) Mainostajan tai ohjelmasponsorin tunnus radiossa tai televisiossa. j-käyrä 1) Henkilökohtaisten kontaktien vaikutus johonkin uutistapahtumaan liittyvän tiedon leviämisessä ihmisten keskuudessa. Ensi vaiheessa tieto tapahtumasta leviää pääosin median välityksellä, mutta pian tämän jälkeen henkilökohtaisten kontaktien merkitys kasvaa (asiaa koskeva "tietoisuuskäyrä" on J-kirjaimen muotoinen). 2) Riippuvuus jostakin yksittäisestä asiasta tietoisten henkilöiden

joe-six-pack

määrän ja median ulkopuolisista lähteistä ko. asiassa kuulleiden henkilöiden määrän välillä. joe-six-pack Amerikkalainen keskivertolukija, jota käytetään uutistekstin ymmärrettävyyden mittarina suomalaisen pihtiputaan mummon tavoin. joggaus Filminauhan tai videoleikkeen katselu eteen- tai taaksepäin ruutu kerralla. johdantokuva ks. esittelykuva johdeviestin ks. joukkoviestin johdeviestintä ks. viestintä johtamisviestintä Menetelmä ohjata organisaation tiedon luontia ja päätöksentekoa ja tätä kautta laajemmin organisaation toimintaa. Strategisella tasolla johtamisviestintää tarvitaan vision, liikeidean, mission ja liiketoimintastrategian hahmottamisessa. Taktisella tasolla johtamisviestintä liittyy voimavarojen suuntaamiseen ja allokointiin. Operatiivisella tasolla johtamisviestintä liittyy arkiseen tekemiseen ja vaikuttamiseen tavoitteiden suuntaan. joukkoistaminen Yksittäisen tehtävän, kuten esimerkiksi ohjelmiston kehittämisen tai tuotesuunnittelun antaminen suoritettavaksi ennalta määrittelemättömälle joukolle avoimen kutsun avulla, tyypillisesti internetissä. Joukkoistamista voivat harjoittaa esimerkiksi yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot, ja työhön voivat osallistua tarvittavien ammattilaisten lisäksi myös harrastajat tai alasta kiinnostuneet. joukkojulkaisu Postimaksultaan joukkokirjettä halvempi, vastaanottajan nimellä ja osoitteella varustettu sanoma- tai aikakauslehti, jonka on ilmestyttävä vähintään neljä kertaa vuodessa. joukkojäynä Matkapuhelimien avulla tiettyyn paikkaan tiettynä aikana sattumanvaraisesti koolle kutsuttu joukko ihmisiä. Spontaanin verkostoitumisen ta-

64

voitteena on tehdä julkisella paikalla jokin hassu temppu ja sen jälkeen hajaantua. joukkokirje Vastaanottajan nimellä ja osoitteella varustettu painotuote, yleensä suoramainoslähetys. joukkoristiside ks. joukkokirje joukkotiedotus ks. joukkoviestintä joukkouttaminen ks. joukkoistaminen joukkoviestin Joukkoviestinnän kanava tai joukkoviestintäsanomia kuljettava fyysinen tai tekninen väline. Joukkoviestimien välittämät sanomat ovat samanmuotoiset ja välitetään yksisuuntaisesti periaatteessa rajaamattomalle ja anonyymille vastaanottajajoukolle. Joukkoviestimet on perinteisesti jaettu graafisiin eli painoviestimiin (lehti, kirja ja juliste) ja sähköisiin viestimiin (radio, televisio, internet, elokuva, äänilevy, video, myös tietokonelevyke). Painoviestimiä on kutsuttu myös kesto- tai tallenneviestimiksi (sanomien siirto tapahtuu ainetta kuljettamalla ja sanoma voidaan tallentaa) ja sähköisiä viestimiä pikaviestimiksi (sanomat siirtyvät energiaa siirtämällä). Poikkeuksena tästä on sähköisten viestimien radio- ja tvohjelmien tallentaminen ääni- tai videonauhalle, jolloin niistä tulee myös kestoviestimiä. Joukkoviestimistä voidaan erottaa omaksi lohkokseen myös johdeviestimet, esimerkiksi kaapeli-tv ja tietoverkot.

Joukkoviestimien sisältö jakautuu toimituksen määrittämään journalistiseen ja mainostajien määrittämään ja kustantamaan ilmoitus- tai mainosaineistoon, jotka hyvän journalistisen tavan mukaan olisi erotettava toisistaan välineen journalistisen luotettavuuden takia. Journalistinen aineisto voidaan jakaa joukkoviestimen itsensä hankkimaan aineistoon ja ulkopuoliseen tarjontaan (tietotoimistot, lukijoiden kirjeet, asiantuntijakirjoitukset, erilaiset tiedotteet). Kaupallisten yritysten ohella joukkoviestimet voidaan ymmärtää myös erityisiksi yhteiskunnallisiksi instituuti-

joukkoviestintä

oiksi, jolloin joukkoviestintätuotannossa painotetaan erityisiä institutionalisoituja järjestelyjä. Joukkoviestimien päätehtävänä voidaan pitää tiedon tuottamista ja välittämistä yhteisössään. Joukkoviestimien tunnuspiirteitä on myös tuotanto: tavalla tai toisella tapahtuva tiedon hankinta, muokkaus ja tekninen "monistus". Tässä mielessä esimerkiksi tietotoimistoja ei voida pitää varsinaisina joukkoviestiminä, vaan ainoastaan viestimien pitkälle kehittyneinä tiedonhankintajärjestelminä.

Organisatorisesti joukkoviestimet ovat kaksijakoisia. Yhtäältä viestimien journalistiset päätökset perustuvat ei-taloudellisia arvoja korostavaan yleishyödyllisyyteen suoranaisen omalle organisaatiolle saatavan hyödyn sijasta. Toisaalta viestimet ovat välttämättömyyden pakosta myös liikeyrityksiä, jotka tähtäävät tulevaisuutensa ja toimintansa taloudelliseen turvaamiseen. Esimerkiksi sanomalehti on usein osa kustannus- ja kirjapainotoimintaa harjoittavaa yritystä. Lehden ja muun toiminnan taloudelliset suhteet saattavat vaihdella melkoisesti yksittäisen viestintäyrityksen sisällä. joukkoviestintä Suhteellisen laaja-alainen viestintä, jolle on tyypillistä useiden samansisältöisten, standardinmuotoisten, ei-henkilökohtaisten ja usein anonyymien sanomien tuotanto ja samanaikainen levittäminen teknisten siirtomenetelmien ja institutionaalisten organisaatioiden (joukkoviestimien, tiedotusvälineiden) kuten sanomalehtien, aikakauslehtien, kirjojen, television, radion, äänitteiden ja elokuvan/ videon avulla yleisölle. Joukkoviestinnän yleisö on suhteellisen suuri ja periaatteessa itsestään valikoituva. Joukkoviestintä on tuotannoltaan ja (osin myös toiminnaltaan) julkista, organisoitua, joko suoraa (radio, tv) tai epätahtista (lehdet) ja perustuu viestimen ja yleisön kaupalliseen vuorovaikutussuhteeseen (lehden ostaminen, tilaaminen, mainosten seuraaminen).

Joukkoviestimien toimintaedellytyksiä säätelee, joskin usein verraten väljästi, julkinen valta. Joukkoviestinnän ominaispiirteenä pidetään julkisuuden ja välillisyyden lisäksi myös viestinnän yksisuuntaisuutta. Sanomien teknisestä siirrosta ja yleisön laajuudesta johtuen välitön palaute usein puuttuu. Juuri tällainen tekniikasta ja yhteiskunnallisista valtasuhteista johtuva lähettäjän ja vastaanottajan välinen "epätasa-arvo" on syynä siihen, että joukkoviestintää kutsutaan usein myös joukkotiedotukseksi. Tällöin halutaan painottaa sitä, että joukkoviestinnältä puuttuu aito kaksisuuntaisuus samassa mielessä kuin esimerkiksi kahden henkilön kasvokkain tapahtuvassa viestintäsuhteessa.

Tässä mielessä joukkoviestintä nähdään myös hierarkkiseksi sosiaaliseksi suhteeksi. Yksisuuntaisuudesta poikkeuksina tästä ovat kuitenkin esimerkiksi erilaiset radion ja television kontaktiohjelmat ja mielipidekyselyt. Joukkoviestinnän sisältöön kuuluu journalistisen aineiston ohella myös fiktiivistä aineistoa ja mainontaa.

Joukkoviestimien sanomatyypeiksi on eroteltu dokumentaariset eli tosiasiapohjaiset sanomat (uutiset, reportaasit, dokumenttielokuvat, asiaohjelmat) ja fiktiot eli kuvitelmiin perustuvat sanomatyypit (kaunokirjalliset tuotteet, näytelmäelokuvat, sarjakuvat, sarjafilmit). Edelliset perustuvat periaatteessa tarkastettavissa oleviin tosiasioihin, jälkimmäisissä on otettu huomioon todellisuuden aineksia, mutta ne on sommiteltu ja muokattu uudelleen. Kolmantena sanomatyyppinä voidaan erottaa mainokset, jotka kertovat esittelemänsä tuotteen yksityiskohdista tarkistettavissa olevia tietoja, mutta tarjoavat samalla yleistyksiä ja lupauksia, joiden todenperäisyyttä ei ole tarkoituskaan näyttää toteen. Joukkoviestintä-käsitteen osuvuutta voidaan kritisoida kysymällä, missä määrin vastaanottajat todellisuudessa muodostavat jonkin relevantin "joukon"

65

joukkoviestinta: järjestelmät

kun joukkoviestinnän vastaanotto kuitenkin tapahtuu yksityisesti ja yksilöllisesti. Toisaalta joukkoviestinnän tarjonnasta valtaosa on muuta kuin tietoa tai tiedottamista. joukkoviestintä: järjestelmät Viestinnän sisältöjen, kanavien ja toimintatapojen muodostama kokonaisuus, kuten viestinnän rakenteellinen ja toiminnallinen organisoituminen tietyllä, esimerkiksi kansallisella, tasolla. Joukkoviestintäjärjestelmiä voidaan tarkastella esimerkiksi alueellisesta näkökulmasta (kansainvälinen, kansallinen, maakunnallinen, alueellinen ja paikallinen taso) ja edelleen aluejakoon perustuvilla sähköisten (satelliittikanavat, Yleisradio, Ylen alueradiot, paikallisradiot, kaapeli-tv) ja graafisten (kansainväliset aikakaus- ja sanomalehdet, kansalliset lehdet, maakuntalehdet, (talous)aluelehdet, paikallislehdet) viestimien tasolla. Jos joukkoviestintäjärjestelmä on avoin, siinä on mahdollisimman vähän yleisöä tai sanomaa koskevia rajoituksia. Suunnatussa järjestelmässä sanomajärjestelmä on avoin, mutta yleisöjärjestelmä sulkeinen, esimerkiksi viestimien kalleuden estäessä järjestelmään liittymisen. Jos järjestelmä on valvottu, sanomien sisällöllä on voimakkaita rajoituksia esimerkiksi poliittisten tai uskonnollisten syiden perusteella. joukkoviestintä: keskittyminen Joukkoviestinnän kaupallisuuteen liittyvä kehityspiirre, jossa sekä yksittäiset joukkoviestimet että viestintäyritykset ovat kauppatavaraa. Kehitys perustuu siihen, että jo ilmestyvien lehtien (ja samalla niiden tilaaja- ja ostajakunnan) hankkiminen on usein kannattavampaa kuin uuden lehden perustaminen. Horisontaalisessa keskittymisessä yksi omistajaryhmä kontrolloi jollakin median toimialalla määrättyä median arvoketjun vaihetta yritysketjun avulla. Esimerkiksi maantieteellisesti rajatulla lähetysalueelle toimivat paikallisradiot toimivat kansainvälisessä omistuksessa.

66

Vertikaalinen keskittyminen viittaa saman yrityksen toimimiseen useammalla teollisuuden alalla viestintäteollisuuden lisäksi.

Yhtiö voi kontrolloida oman alansa tuotantoa sen arvoketjun alusta loppuun, esimerkiksi sanomalehden omistaessa lehtien ohella myös kirjapainon ja lehtien jakelutoiminnan tai elokuvayhtiön omistaessa studion, levitysverkoston ja teatteriketjun.

Joukkoviestimien ristiinomistuksessa kysymys on erityyppisten kuten painettujen ja sähköisten välineiden omistuksen keskittymisestä samalle omistajalle. joukkoviestintä: roolit "Aistien jatkeina" toimivan joukkoviestinnän erilaiset, usein samanaikaisesti toteutuvat tehtävät, kuten ympäristön tarkkailu, vaikutteiden yhdistäminen ja kommentointi, kulttuuriperinteen välitys ja säilyttäminen sekä viihdyttäminen. Nopean uutisvälityksen ohella joukkoviestintä kritisoi vallanpitäjien toimintaa, tuo esiin yhteiskunnan tarpeita ja mielipiteitä, opastaa, viihdyttää ja voi toimia myös talouselämän ja yksityisten ihmisten ilmoitusvälineenä (kaupallinen joukkoviestintä). Joukkoviestintä on tavallaan yksi valtiomahti, joka valvoo ja tasapainottaa omalta osaltaan hallituskoneistoa (vartija). Se voi myös välittää yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan ottamalla vastaan ja omaksumalla vaikutteita, asenteita ja ihanteita sekä yhdenmukaistamalla arvoja, tapoja ja tottumuksia (johtaja).

Edelleen joukkoviestintä lisää yksityisten kansalaisten tietoa yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista ja ympäristöstä (opettaja), mutta välittää myös pinnallisia, vähämerkityksellisiä asioita (viihdyttäjä). joukkoviestintä: tavoittavuus Prosentuaalinen tunnusluku sille, kuin suuri osuus väestöstä seuraa mitäkin viestintävälineryhmää, kuten esimerkiksi sanomalehtiä tai televisiota. joukkoviestintä: vaikutukset Kaikki ne journalististen tuotosten vastaanottajien tietoisuudessa, asenteissa, käyttäyty-

joukkoviestintä: valvontamallit

misessä tai sosiaalisessa positiossa aiheuttamat seuraukset, joita ei olisi esiintynyt, mikäli he eivät olisi asettuneet alttiiksi kyseisille tuotoksille. Uuden mielipiteen tai asenteen omaksumisen ohella joukkoviestinnän vaikutuksiin lasketaan kuuluviksi myös aikaisempien tietojen, asenteiden ja elämänkatsomuksen säilyttäminen ja vahvistaminen näitä tukevien sanomien avulla. Joukkoviestintä ei kuitenkaan vaikuta muusta yhteiskunnasta erillisenä mahtina. Esimerkiksi pitkäaikaisissa vaikutuksissa on hyvin vaikeaa osoittaa joukkotiedotuksen osuutta muista yhteiskunnallisista tekijöistä, kuten esimerkiksi koulusta, kirkosta, yhdistyksistä tai armeijasta.

Englanninkielisessä kirjallisuudessa joukkoviestinnän vaikutukset jaetaan kolmeen luokkaan: empiirisesti mitattavissa oleviin, lyhyen tähtäimen ja usein tehokkaisiin vaikutuksiin (effect), pitkän tähtäimen, vaikeasti tai ei lainkaan mitattavissa oleviin vaikutuksiin (influence) ja edellisten välimaastoon sijoittuvaan vaikutukseen (impact). Vaikka median vaikutuksia pidetäänkin yhtenä tiedotustutkimuksen keskeisimmistä kohteista, "suuri vaikutusteoria" puuttuu yhä, eikä tutkijoiden piirissä löydy kovinkaan paljon yhteisymmärrystä vaikutusten luonteesta tai laajuudesta. Esimerkiksi vastaanottajien kyky uloskoodata merkityksiä on käytännössä rajaton, eikä yksityiskohtaisten vaikutusten tai vaikuttamattomuuden tunteella ole todistusvoimaa. Epävarmoja arvioinnin kohteita ovat esimerkiksi vaikutusten suunta, etukäteen arvattavuus, interaktiivisuus, välillisyys, kesto, tarkoituksellisuus ja tarkoittamattomuus, myönteisyys ja kielteisyys. Vaikutukset ovat lisäksi usein liian hitaita tai vähäisiä mitattaviksi, vaikeasti tulkittavia, monimielisiä, ristiriitaisia ja liian vaihtelevia. Joukkoviestinnän on todettu sisältävän eniten sellaisia tietoja, jotka ovat samansuuntaisia yhteiskunnassa vallitsevien mielipiteiden kanssa.

Vaikutukset on todettu suuremmiksi suljetuissa kuin moniarvoisissa yhteiskunnissa. Suurimmillaan vaikutus on virikeköyhässä ympäristössä, jossa sanomien vastaajalla ei ole asiasta aikaisempia tietoja.

Usein joukkoviestintä sekoittuu vaikuttajien henkilökohtaiseen panokseen.

Kaksivaiheisen joukkoviestinnän vaikutusteorian mukaan joukkoviestimien välittämät sanomat saavuttavat suoraan vain osan yleisöstään, erityisesti mielipidejohtajat, jotka välittävät asiat edelleen henkilökohtaisissa tapaamisissaan. Vaikuttavuutta arvioitaessa onkin pidettävä erillään sanomien lähettäjien subjektiiviset tarkoitusperät, sanomien objektiivisesti tutkittavissa oleva sisältö, sanomien vastaanottajien subjektiiviset sisältöä ja vaikutusta koskevat tuntemukset sekä sanomien objektiivisesti tutkittavissa olevat vaikutukset.

Ylipäätään vaikutuksia arvioitaessa olennaisinta ei ole esimerkiksi eri välineiden erot, vaan välineiden yhteisvaikutus. Sen edellytyksenä on, että eri välineiden sisällön yleiset piirteet ovat samat. joukkoviestintä: valvontamallit Joukkoviestimien omistukseen liittyvä valta osallistua niiden hallintoon ja vaikuttaa tätä kautta viestinnän sisältöön. Valvontamalleja on erotettu kolme. Parlamentaarisen (julkisesti kontrolloidun) valvonnan puitteissa kaikilla kansalaisilla on ainakin periaatteellinen mahdollisuus vaikuttaa joukkoviestinnän (Suomen Yleisradion) luonteeseen erityisten valvontaelimien kautta. Järjestöllisessä (tunnustuksellisessa) valvontamallissa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet toteutuvat järjestöllisen demokratian kautta (puolue- ja järjestölehdet). Kaupallisessa valvontamallissa joukkoviestimien omistajat määräävät tuotteensa sisällön ja luonteen, ja yleisö voi vaikuttaa tuotantoon vain epäsuorasti kulutuskäyttäytymisellään. On kuitenkin huomattava, että kaikki joukkoviestintä on sidoksissa taloudel-

67

joukkoviestintä: vastaanotto

liseen perustaan riippumatta siitä, pyrkiikö se itse taloudellisiin päämääriin vai ei.

Edelleen kaikkeen joukkoviestintään sisältyy myös ideologisia aineksia, vaikka se ei olisikaan välittömästi sitoutunut johonkin aatesuuntaan. joukkoviestintä: vastaanotto Median kulutukseen liittyvät käytännöt, tavat ja arvostukset. Joukkoviestinnän vastaanotto on perusluonteeltaan sosiaalista ja toimii vakiintuneiden sosiaalisten käytäntöjen varassa. Vastaanotolla on myös omat yksilökohtaiset piirteensä. Sosiaalisuus ja yksilökohtaisuus näkyvät joukkoviestinnän vastaanoton ritualistisuudessa tai rutiininomaisuudessa, esimerkiksi monet avaavat aamulla radion tai katsovat illan myöhäisuutiset. Jotkut saattavat jopa kärsiä, jos eivät jostakin syystä pääse säännöllisesti seuraamaan mediaa. Rituaalifunktio liittyy osaltaan turvallisuushakuisuuteen, ja median häiriötöntä toimintaa pidetäänkin tärkeänä myös vaikeissa yhteiskunnallisissa oloissa. Vastaanottamiseen vaikuttaa myös joukkoviestinnän sosiaalisuus: media tarjoaa yhteisiä puheenaiheita ja siteitä yksilöiden välille, tavallaan mittapuut yksilöiden kansalaispätevyyden (so. tärkeitä asioita koskevan tietämyksen) arvioimiseksi). joukkoäly Ryhmän jäsenten keskinäiseen vuorovaikukseen perustuva kyky oppia, ymmärtää ja muokata tietoa.

Tämäntapaisen joukkoälyn hyödyntämistä erimuotoisessa kehitystyössä nimitetään joukkoistamiseksi. journaali Harvakseltaan ilmestyvä, jonkin erikoisalan aikakauslehti tai kirja. journalese Journalistinen esitystapa tai tyyli, sanomalehtikieli. journalismi Toimitustyön käytäntö eli toimituksissa tehtävä tai vapaiden toimittajien tekemä työ, joka on ajankohtaisina (ranskan sana "jour" viittaa "päivään", journaali "päiväkirjaan" ja journalismi eräänlai-

68

seen "päiväkirjan pitämiseen yhteiskunnallisista tapahtumista") ja faktapohjaisina esitettävien, pääosin yhteiskunnallista ainesta sisältävien joukkoviestintäsanomien tuottamista (suunnittelua, valintaa, hankintaa ja muotoilua). Koska journalismi on usein elimellinen osa yksittäisen joukkoviestimen toimintaa, voidaan journalismiksi nähdä laajemmin myös journalististen toimintaedellytysten (taloudellisten tuotantoedellytysten) luominen yksittäiselle tiedotusvälineelle eli (journalistista tuotantoa koskeva ja painottava) kustannustai lähetystoiminta. Prosessinäkökulman ohella journalismiin kuuluvat myös tämän prosessin lopputuotokset eli journalistisen sisällön ja muodon yhteen sulautumat (tekstit, äänet, kuvat, videot näiden muodostamat kokonaisuudet sekä välineen yksittäiset numerot ja ohjelmakokonaisuudet). Journalismi on joukkoviestinnän yksi sisältölohko ja edellyttää sanomien välittämisessä teknistä joukkoviestintä kuten sanomalehteä, aikakauslehteä, radiota, televisiota. Väljästi nähtynä journalismiin voidaan lukea kuuluvaksi myös tietty osa kirjallisuutta, erityisesti ajankohtainen dokumentaarinen, faktapohjainen yhteiskunnallinen kirjallisuus, myös sellaisessa tapauksessa, jossa kirjoittaja ei ole varsinaisesti ammattijournalisti. Journalismin tehtävät on nähty pitkälti yhdenmukaisiksi joukkoviestinnän tehtävien kanssa: totuudenmukaisen ja olennaisen tiedon välitys, yhteiskunnan kriittinen tarkkailu ja yhteiskunnallisen vallankäytön valvonta sekä sananvapauden ja julkisen keskustelun edistäminen. Yhteiskunnallisena tekijänä journalismi voidaankin nähdä ympäröivän yhteiskunnan ja maailman tapahtumien ja kehityskulkujen tarkastelijaksi, kuvaajaksi, selittäjäksi ja arvioijaksi tekstin, kuvan ja äänen avulla pyrkimällä mahdollisimman hyvään todellisuuden kuvaukseen. Journalismia ovat muovanneet paitsi yhteiskunnalliset olot myös tekninen kehitys.

journalismi: etiikka

journalismi: aihealueet Journalismin organisatorisia toimintoja ja asioiden hahmottamista helpottava jako tehdä journalistista työtä ja vastaanottaa journalistisia tuotoksia. Myös yksittäisen journalistin erityisellä vastuulla oleva uutis- tai toimialue, joka voi olla maantieteellinen (aluetoimittaja), institutionaalinen (poliisi-oikeustoiminta) tai sisällöllinen (tiede). Laajasti määriteltynä erityisalueena voidaan pitää myös toimituksen eri osastoja (taloustoimitus, kulttuuritoimitus, urheilutoimitus, kaupunkitoimitus, poliittinen toimitus, kunnallistoimitus, ulkomaantoimitus), joiden voi nähdä työskentelevän omalla journalismin aluelohkollaan, tekevän esimerkiksi politiikan journalismia, talousjournalismia, urheilujournalismia ja kulttuurijournalismia.

Journalismi voidaan jakaa näiden osastojen sisällä tai välillä vieläkin spesifisimpiin osa-alueisiin kuten esimerkiksi ympäristöjournalismiin, tiedejournalismiin, rikosjournalismiin, oikeusjournalismiin ja kuluttajajournalismiin Julkistetun aineiston hahmottamisen helpottamiseksi eri aluelohkoja käsittelevät jutut taitetaan usein omille sivuilleen tai varustetaan aihealuetta kuvaavilla tunnuksilla. journalismi: autonomia Viestintäyritysten ja yksittäisten toimittajien vapausasteet ja mahdollisuudet omalle riippumattomalle toiminnalle. Toimitustyön vapausasteisiin vaikuttavat erimuotoiset ulkoiset ja sisäiset paineet, kuten poliittinen ja taloudellinen julkistamista ja julkistamisen kieltämistä koskeva painostus tai toimituskohtaiset tabuaiheet ja niihin pohjautuva itsesensuuri. Yksittäisten toimittajien kohdalla autonomiseen asemaan viodaan nähdä vaikuttavan mahdollisuus rekrytoitua alalle, ammatillisen koulutuksen taso, ammatillinen turva ja työelämän pelisäännöt toimialalla, tietoisuus ammatillisesta professiosta sekä alan itsesääntelyn tuntemus ja käytäntö. journalismi: etiikka Journalismin ja jour-

nalistisen kulttuurin sisällä vallitsevien moraalikysymysten, so. yleisten käsitysten oikeasta ja väärästä, järjestelmällinen tarkastelu ja pohdinta. Journalismin eettisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi kerrottavien asioiden todenmukaisuus, täsmällisyys, puolueettomuus ja tasapuolisuus, yksityisyyden kunnioittaminen, intressiristiriidat, journalismin vastuu yhteiskuntaa ja yleistä etua kohtaan sekä laillisuuden ja moraalisten arvojen kunnioittaminen.

Journalismin etiikka on pitkälti yhdenmukaista kansallisen lainsäädännön ja kansallisten kulttuuriarvojen kanssa, vaikka poikkeuksiakin löytyy esimerkiksi niiden asioiden julkistamisessa, joissa yleinen etu ja yksityisyyden suoja ovat keskenään ristiriidassa. Journalismin etiikkaan liittyy myös kysymys median vastuusta yhteiskunnalle, vastaanottajille ja tietolähteille.

On katsottu, että vaikka tiedonvälitys onkin periaatteessa vapaata, median on hyvä noudattaa yhteiskunnan normeja kuten painovapauslain, radiovastuulain ja rikoslain määräyksiä. Median vastuu vastaanottajille näkyy journalismin luotettavuutena, kuten vastuuna kerrottavien asioiden todenmukaisuudesta. Journalistiseen työprosessiin liittyviä eettisiä ongelmia ovat tiedonhankintaan ja julkistamiseen liittyvät seikat kuten journalistin käyttämät epätavanomaiset tiedonhankintamenetelmät ja muut poikkeukselliset toimintamallit, anonyymilähteet, yksityisyyden loukkaukset, journalistien toimintavapaus median sisällä, journalistien intressiristiriidat, asioiden subjektiivinen yksipuolinen ja vääristynyt esittäminen, kaksoisagenttipäätoimittajat (journalistisen ja taloudellisen vastuun keskittyminen samalle henkilölle viestintäyrityksessä) sekä mainostaja-sidonnaisuuksien vaikutus journalismiin. Edelleen eettisiä kysymyksiä ovat julkisuuden hallinta, erilaiset varta vasten julkisuutta varten järjestetyt ks. mediatapahtumat ja pr-aineiston käyttä-

69

journalismi: historiallinen journalismintutkimus

minen sekä yhteiskunnallisesti arkaluonteisten asioiden, kuten kansallista turvallisuutta ja terrorismia koskevien asioiden julkistaminen. Journalistien eettistä toimintaa ohjaavat ammattikunnan sisällä erityiset journalistiset normilähteet. journalismi: historiallinen journalismintutkimus Journalistiikan historiantutkimuksellinen osa. Historiallisella journalismintutkimuksella voidaan nähdä suhteessa journalistiikkaan kolme tehtävää: välttämättömän historiallisen tosiasia-aineiston kerääminen erilaisten tulkintojen perustaksi, journalismin kulloisenkin kehitysvaiheen kytkeminen oman aikansa yhteiskunnan yleiseen tilanteeseen ja journalismin kehitystä koskevien yleisten teorioiden luominen. Journalismin historiasta on erotettava Suomessa melko tarkasti tutkitut eri viestintäinstituutioiden historiat. journalismikritiikki ks. mediakritiikki journalismin standardit ks. journalismi: etiikka journalismin strategiset rituaalit Tiedotustutkija Gaye Tuchmanin luokittelemat toimintamallit, joiden avulla journalistit pystyvät rakentamaan juttunsa niin, että ne vaikuttavat (näennäisesti) objektiivisilta. Rituaalien pohjalta journalistit myös kykenevät suojautumaan epäobjektiivisuuden syytöksiltä. Rituaalit ovat keskenään ristiriitaisten, toisistaan poikkeavien näkökantojen esittäminen tasapuolisesti ottamatta niihin kantaa (vaikutelma siitä, että lähteet ovat valittu kattavasti ja riittävän monipuolisesti), sisältöä tukevien faktojen valitseminen juttuun, niin että tosiasiat "puhuvat puolestaan" eikä toimittaja tosiasioiden puolesta, sitaattien käyttäminen, jolloin vastuu sanotusta jää lähteelle itselleen), vastaaminen jutussa kysymyksiin mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka, jolloin uutinen rakentuu helposti todistettavien faktojen varaan) sekä uu-

70

tisten erottaminen välineen muusta aineistosta kuten pääkirjoituksista, kolumneista jaa kritiikistä (uutisten tuoreus ja luotettavuuden ominaisvaikutelma korostuvat). journalismin transparenssi Käsite, jolla viitataan joukkoviestimien institutionaaliseen "läpinäkyvyyteen" ja median avoimuuteen sen omassa toiminnassa ja asemassa yleisesti ja yksittäistapauksissa.

Transparenssi-vaatimus voidaan ulottaa myös itse journalistiseen työprosessiin, kuten toimitusten tekemiin aihevalintoihin, harjoittamaan lähdekäytäntöihin sekä asioiden painotuksiin ja esitysmuotoihin. journalismintutkimus ks. journalistiikka, tiedotustutkimus journalisti Journalistista työtä tekevä toimittaja eli toimitusorganisaation jäsen tai toimituksen ulkopuolinen, journalistista aineistoa tuottava vapaa toimittaja.

Journalisti voidaan nähdä ammatilliseksi yleisnimikkeeksi kaikille journalistista työtä tekeville. Journalistin synonyymiksi usein puutteellisesti mielletyllä toimittajalla tarkoitetaan arkikielessä usein pelkästään kirjoittavaa journalistia (reportteria) erotukseksi esimerkiksi toimitustyöstä kokonaisuutena vastaavasta päätoimittajasta ja journalistista aineistoa käsittelevästä toimitussihteeristä. journalistiikka Journalismin tutkimukseen ja journalismin teoriaan keskittyvä tiedotustutkimuksen osa-alue, jonka mielenkiinnon kohteita ovat toimitustyön käytäntö, tavoitteet ja keinot, journalistin ammattirooli ja muut vastaavat kysymykset. Journalistiikka voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin osa-alueisiin: journalismin filosofiaan (journalismi tieto- ja totuusteorioiden näkökulmasta, todellisuuden heijastuksena jne.), journalistisen työprosessin ja sen tuotosten tutkimukseen (journalismi toimituksissa konstruoituna, sosiaalisena tai kulttuurisena artefaktina), historialliseen ja sosiologiseen

journalistinen lajityyppi

journalismin tutkimukseen (journalismin synty ja kehitys ja toisaalta "sillan rakentaminen" journalismin mikromaailman ja koko yhteiskunnan makromaailman välille) ja journalismin yleisön ja vastaanottoprosessin tutkimukseen (journalististen tuotosten kulutus ja vastaanoton erot).

Journalistiikalle on tyypillistä monitieteisyys. Sitä voidaankin tarkastella monesta, esimerkiksi taloustieteen, kirjallisuuden, historian, sosiologian näkökulmasta. journalistinen Korkeatasoisen journalismin mukainen, journalismia toteuttava periaate, näkemys tai toimintamalli.

Käytännön toimitustyössä on kuitenkin eriäviä käsityksiä siitä, millainen journalismi loppujen lopuksi on hyvää. journalistinen genre Journalistinen lajityyppi, joka auttaa sekä yleisöä että juttua tekevää journalistia hahmottamaan erilaisia journalistisia, kullekin jutulle tai ohjelmalle soveltuvia ja ominaisia muotokielellisiä elementtejä. Genre on sekä median että sen yleisön tunnistettavissa oleva yksittäisen jutun tai ohjelman identiteetti, joka noudattaa tiettyjä konventioita ja joka on tietyssä suhteessa jutun tai ohjelman tarkoitukseen (tiedonvälitys, viihdyttäminen), muotoon (pituus, sijoitus, rakenne, kieli) ja merkitykseen (suhde todellisuuteen). Genre voidaankin nähdä implisiittiseksi sopimukseksi sanoman lähettäjän ja vastaanottajan välillä eli signaaliksi siitä, mitä yleisö voi jutulta odottaa. Genret voidaan nähdä mediatekstien tuotantoa ja vastaanottoa säätelevinä tulkintakehyksinä, eräänlaisena sääntöjen ja odotusten järjestelmänä. Niiden avulla organisoidaan mediaesitysten myyntiä ja markkinointia. Genreille on journalistisessa kulttuurissa on määritelty omat tehtävänsä.

Lehtijournalismissa juttutyypit on yleisesti jaettu pääkirjoitukseksi, jolla tarkoitetaan lehden institutionaalista kannanottoa yhteiskunnallisessa keskustelussa, kolumniksi eli usein omalla palstalla ja nimellä

julkaistuksi persoonalliseksi kannanotoksi yhteiskunnallisessa keskustelussa, arvosteluksi eli persoonalliseksi puheenvuoroksi kulttuurikeskustelussa, pakinaksi eli huvittamaan tarkoitetuksi persoonalliseksi juttutyypiksi, uutiseksi eli neutraaliksi tarkoitetuksi ajankohtaiseksi, faktapohjaiseksi todellisuuden kuvaukseksi, uutisen tulkinnalliseksi osuudeksi eli taustajutuksi (uutiskommentiksi) ja monilähteiseksi reportaasiksi. journalistinen integriteetti Journalismin "koskemattomuutta" korostavat eettiset ja ammatilliset periaatteet. Niiden mukaan toimittajan ei tule ottaa vastaan tehtävää, joka voisi vaikuttaa hänen asemaansa vapaana ja itsenäisenä journalistina eikä käyttää väärin asemaansa journalistina painostukseen tai hankkiakseen yksityisiä etuja. journalistinen kulttuuri Journalismi sosiaalisena ilmiönä eli journalismin (usein kirjoittamattomat) arvot, päämäärät, normit ja käytännöt, jotka määrittävät ja määräävät journalismin sisältöä ja muotoa. Toisaalta myös säännöt, joihin journalistit sisäistetään ja joihin he sisäistyvät toimitustyössä.

Journalistinen kulttuuri heijastuu vaihtelevalla tavalla yksittäisten toimitusorganisaatioiden yrityskulttuureissa, so. organisaatiossa vallitsevassa yhteisessä arvomaailmassa sekä organisaation perinteissä, myyteissä, symboleissa ja viestintäjärjestelmässä).

Journalistinen kulttuuri vaihteleekin jossain määrin mediatyypeittäin ja yksittäisten viestimien sisällä, koska välineen omistajalla ja tämän palveluksessa olevilla journalisteilla on journalistisesta kulttuurista jossain määrin vaihtelevia näkemyksiä (ns. kustantajajournalismi ja toimittajajournalismi).

Kansallisella tasolla journalistista kulttuuria määrittävät historialliset ja poliittiset tekijät ja näiden muovaama journalistinen traditio. journalistinen lajityyppi ks. journalistinen genre

71

journalistinen organisaatio

journalistinen organisaatio ks. toimitus journalistinen professionalismi Journalistien ammatillisuuden tasoa kuvaava käsite. Lars Furhoffin mukaan journalistiselle professionismille on tyypillistä yleinen järjestelmällinen, kaikille ammatin harjoittajille yhteinen tieto, ammatin harjoittamisen suuntautuminen yhteiskunnan edun ja yleisön palvelemiseen (yleinen etu, toimiminen mahdollisimman riippumattomasti kaupallisista ja yleensä manipulatiivisista tavoitteista, ammattikunnan sisäinen itsekontrolli sekä työstä saatava tyydytys). journalistinen suuntaus Journalismin osa-alue, jolle ovat tyypillistä tietynlaiset toimintamallit ja menettelytavat aihevalinnassa, tiedonhankinnassa, esitystavassa, joissa lisäksi korostuu journalistin suhde omaan työhön. Journalistisia suuntauksia ovat esimerkiksi tutkiva journalismi, gonzo-journalismi ja kansalaisjournalismi.

Journalistisia suuntauksia ei saa sekoittaa journalistisiin genreihin tai journalismin aihealueisiin. journalistinen tieto Journalistisen työprosessin raaka-aine ja (jalostettuna) myös lopputuotosten sisältö. Journalistinen tieto voidaan jakaa tosiasiatietoon, tulkintaan ja mielipiteeseen. Tosiasiatieto sisältää (todistettavissa olevia) faktoja esimerkiksi jostakin tapahtumasta. Tulkinta on tosiasiatietojen asettamista erilaisiin yhteyksiinsä kuten esimerkiksi tosiasioihin liittyvien syy- ja seuraussuhteiden selvittely. Mielipide sisältää faktoja, tulkintoja tai kokonaan muiden mielipiteitä koskevia arvioita ja kannanottoja. Mielipide voidaan erottaa toisaalta lähteen ja toisaalta toimittajan tai välineen mielipiteeksi.

Muotonsa perusteella journalistinen tieto voidaan jakaa kirjalliseen (painettuun), auditiiviseen (kuultavaan) ja visuaaliseen (näköön perustavaan) tietoon. journalistinen totuus Median julkista-

72

ma tieto tai asioiden tila, joka pohjautuu journalistien (eri lähteistä) hankkimiin ja tulkitsemiin tietoihin. Journalistisessa kulttuurissa journalistinen totuus erotetaan juridisesta (”täydestä”) totuudesta, joka syntyy oikeudenkäynnin tuloksena. Media voikin kertoa kiusallisista, myös kunniaa loukkaavista asioista jossakin määrin virheellistä tietoa syyllistymättä rikokseen, jossa tietojen esittämiselle on riittäviä perusteita. Oikeudessa esiintuodulla näytöllä, ”juridisella totuudella” voidaan kumota journalistinen totuus ilman että medialle aiheutuisi rangaistusseuraamuksia. Oikeuskäytännössä sananvapautta on perinteisesti tulkittu niin, että näytön raja on "väljempi" journalistisessa totuudessa ("riittävä näyttö", ts. kuinka asioiden voi perustellusti olettaa olevan journalistien kerääminen tietojen pohjalta) kuin juridisessa totuudessa ("täysi näyttö, ts. millaiseen juridiseen näyttöön jonkin asian todenmukaisuus ja siitä annettava tuomio perustuu). journalistinen työprosessi Toimitustyön eri vaiheita jäsentävä ja peräkkäinen (usein ideaalinen) prosessimalli. Työprosessiin kuuluvat aiheen valinta, tiedonhankinta, tietojen jäsentäminen ja jutun kirjoittaminen ja kriittinen tarkastelu ennen jutun julkaisemista (tai mahdollisesti myös julkaisematta jättämistä). Käytännössä journalistinen työprosessi ei useinkaan ole peräkkäinen, vaan sen eri vaiheet vuorottelevat. Käytännön työssä ohjaavan mallin voi nähdä olevan sisään rakennettu journalistien tajuntaan. Journalistikoulutuksessa mallin avulla pyritään ennen kaikkea tehostamaan journalististen käytäntöjen omaksumista. journalistinen vapaus Sananvapauden ilmeneminen toimituksissa sisäistettynä asiana sekä journalistin henkilökohtainen vapaus toteuttaa työssään journalistisia perusteita erilaisesta painostuksesta huolimatta. Viestintäyritysten omistajat ja toi-

journalistiset lähteet

mitusten esimiehet voivat rajoittaa alaistensa mahdollisuuksia tehdä journalistista työtä näiden oikeaksi katsomaan, journalistisen kulttuurin yleisesti hyväksymään tapaan. Journalistiseen toimintavapauteen kohdistuvat uhat ovat usein erilaisia ulkoisen ja sisäisen painostuksen yhdistelmiä, joissa painostus kohdistuu ensin esimieheen, joka puolestaan antaa tämän pohjalta määräyksiä alaisilleen. Toimitusten ulkopuolinen ja organisaation sisältä tuleva painostus voidaan jakaa yllyttävään ja kieltävään. Journalistia voidaan painostaa tekemään juttua jostakin kohteelleen myönteisestä aiheesta tai estämään kohteelleen kielteisen jutun tekemistä. Tilanne on ongelmallista nimenomaan tilanteessa, jossa painostus ei ole journalistisesti perusteltua. Pertti Hemánuksen tutkimuksen mukaan suuren osan journalistisen vapauden rajoituksista selittää tiedostettu itsesensuuri, jonka pohjalta joitakin aiheita on jätetty tarjoamatta, joitakin juttuja tekemättä tai joidenkin juttujen käsittelytapaa on rajoitettu. Tiedostamattoman itsesensuuri merkitys on paljon vaikeammin selvitettävä asia. Journalistinen itsesensuuri voi olla legitiimiä tai ei-legitiimiä. Edellinen viittaa sosiaalistumisen tuloksena syntyneeseen itsekontrolliin, joka estää journalistia tekemästä perättömiä uutisia, käyttämästä journalismia henkilökohtaisen vallankäytön välineenä tai ottamasta juttujensa sisältöön vaikuttavia lahjuksia. Ei-legitiimi itsesensuuri merkitsee tinkimistä omista ja samalla journalistiseen kulttuuriin sisältyvistä arvoista ja normista. Journalisti voi esimerkiksi pitäytyä tarjoamasta tai tekemästä juttuja, joiden hän ei usko miellyttävän omaa työnantajaansa ja välineen läheisiä sidosryhmiä. journalistiset lähdekoodit Journalistinen esityskäytäntö erilaisten henkilölähteiden siteeraamiseksi, erityisesti tutkivalle journalismille tyypillisessä tilanteessa, jossa halutaan suojella arkaluonteisten tietojen

kertojan yksityisyyttä. Vapaa siteeraus (on the record) merkitsee, että haastattelussa voidaan siteerata suoraan kaikki, myös lähde. Taustatieto (on background) tarkoittaa toimittajan mahdollisuutta hyödyntää saamaansa tietoa jossakin muussa yhteydessä. Not for attribution sallii tiedon kertomisen, mutta ei lähteen nimen tai aseman julkistamista, koska tämä ei puhu useinkaan omissa nimissään, vaan edustaa esimerkiksi "hallituslähdettä", ”viranomaislähdettä" tai ”silminnäkijää”. Syvä taustatieto (deep background) kieltää minkään tunnistettavan lähteen mainitsemisen, jolloin lähdeviittaus voidaan kiertää esimerkiksi "tiettävästi"-ilmauksella. Ei julkisuuteen (off the record) merkitsee ennakoivaa taustatietoa, jota ei ole lupa julkistaa, vaan joka on tarkoitettu vain toimittajan tiedoksi mahdollista tulevaa käyttöä varten ja mahdollisten tulevien käänteiden ymmärtämiseksi. Not be used from this source tarkoittaa tiedon kertomista vain jos se voidaan varmistaa jostakin muusta lähteestä. For this story only tarkoittaa, että tietoa voidaan käytätä vain kyseessä olevassa jutussa. journalistiset lähteet Journalistisen tiedon alkuperä sekä keino tämän tiedon hankkimiseksi ja todenmukaisuuden varmistamiseksi. Journalistiset lähteet on perinteisesti jaettu dokumenttilähteisiin, henkilölähteisiin ja havainnointiin perustuvaan lähdekäytäntöön (tilannelähteisiin).

Dokumenttilähteitä ovat kirjalliset lähteet (asiakirjat, esityslistat, sopimukset), atk-pohjaiset lähteet, esineelliset lähteet ja muut joukkoviestimet. Henkilölähteitä ovat anonyymeinä käytettävät tai nimellä siteerattavat poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen vallan käyttäjät, tapahtuman tai käsiteltävän asian asianomaiset, asiantuntijat, tavalliset kadunmiehet ja kollegat. Tietojen keräämisen kohteena olevaa ulkomaailmaa väljästi tulkiten voidaan henkilölähteeksi katsoa myös juttua tekevä journalisti itse. Tilannelähteitä ovat eri-

73

journalistiset normilähteet

laiset haastattelu- tai paneelitilanteet, julkiset kokoontumiset, spontaanit tilanteet sekä luonnon olot ja kulttuuriympäristöt.

Tilannelähdekin voi olla anonyymi tai jutussa tunnistettava. Lähdekäytäntöä koskevaa journalismieettistä keskustelua ovat synnyttäneet etenkin tutkivassa journalismissa käytettävät epätavanomaiset tiedonhankintamenetelmät kuten journalistien käyttämä valehenkilöllisyys ja muunlainen salahavainnointi, haastattelutilanteiden manipulointi ja haastateltavien harhauttaminen, tiedoista maksaminen ja kirjallisten dokumenttien hankkiminen laittomin tai epäeettisin keinoin. journalistiset normilähteet Journalistien ammattikunnan kehittämät, journalistisen kulttuurin määrittämien arvojen, päämäärien, normien ja käytäntöjen sääntökokoelmat eli normistot. Painetun viestinnän puolella näitä ovat Suomessa Journalistin ohjeet ja sähköisen joukkoviestinnän puolella velvoittava Ohjelmatoiminnan säännöstö. Normeilla painotetaan ilmaisu- ja arvosteluvapauden merkitystä ja journalistien riippumattomuutta, mutta tähdennetään toisaalta myös heidän vastuutaan.

Ohjeissa painotetaan journalistin puolueettomuutta, lähteiden luotettavuutta, oikeiden ja todenmukaisten tietojen välittämistä, asiatietojen tarkistamista, tosiasioiden ja mielipiteiden erottamista toisistaan, yksilön oikeuksia ja tasapuolisuutta asioiden esittämisessä. OTS antaa lisäksi ohjelmassa haastatellulle henkilölle mahdollisuuden kieltää (varsinkin ei-uutismaisissa ohjelmissa) oman haastatteluosuuden esittäminen, jos hänen sanomansa ovat ohjelman teknisen valmistumisen johdosta muuttuneet asiasisällöltään (esimerkiksi arkistomateriaalia tai muut ohjelmallista aineistoa on käytetty sellaisessa uudessa yhteydessä, johon haastateltava ei ollut haastattelutilanteessa voinut varautua).

Oleellinen osa journalistisen toiminnan normistoa on hyvä journalistinen tapa, jo-

74

ta vaalii tiedotusalan eräänlainen sisäinen itsesäätelyelin, Julkisen sanan neuvosto. j-school (journalism-) Toimittajakoulu tai -koulutus.

JSN ks. Julkisen sanan neuvosto juliste Yleensä julkiselle paikalle sijoitettava, tyyliltään iskevä kuvallinen painotuote, jonka sanoma on myyvä, tiedottava tai aatteellinen (esimerkiksi vaalijuliste). julkaiseminen Teoksen saattaminen levitykseen ja vapaan vaihdannan piiriin.

Julkaiseminen edellyttää teoksen julkistamista. julkaisija Kustannustoimintaa harjoittava yritys tai muu organisaatio, jonka päämääränä on painattaa eli saattaa lehti, kirja tai muu kirjallinen esitys julkisuuteen omilla tunnuksillaan vaikka painamisen, jakelun tai markkinoinnin kustannuksista huolehtisi erillinen kustantaja. julkaisu 1) Julkisuuteen yleisön saataville toimitettu kirjallinen tuote, kirja, lehti tai muu painotuote. 2) Monistamalla valmistettu teksti-, ääni- tai kuvatallenne tai tietolevy. julkaisujärjestelmä Ohjelmistoratkaisu vakiomuotoisen verkkopalvelun sisällön toimittamiseksi ja hallinnoimiseksi. julkaisutoiminta Julkaisujen ja muiden verkkoviestien kuin ohjelmien toimittaminen yleisön saataville. julkaisuvapaa ks. sulkuaika julkinen media ks. kansalaismedia julkinen teema ks. teema julkinen tila Mediajulkisuuden luoma virtuaalinen tila, jossa kamppailevat erilaiset puheenvuorot, eräänlainen ”diskursiivinen viidakko”. julkisen palvelun tehtävä Muodollisesti Yleisradiolle asetettu ohjelmatoimintaa koskeva velvoite pienille osayleisöille (vähemmistöille) tarkoitettujen ohjelmien välittämisestä vastapainona ns. markkina-

julkisuus

lähtöiselle viestinnälle. Julkisen palvelun toimintaan kuuluvat mm. uutiset, yleisötiedotukset, dokumentit ja erilaisista tapahtumista välitettävät ohjelmat.

Julkisen sanan neuvosto Hyvää journalistista tapaa vaaliva ja eettisiä normeja tulkitseva suomalaisen median itsesäätelyelin. JSN on luonteeltaan epävirallinen, vapaaehtoinen, alan sisäinen ja julkisesta vallasta riippumaton median "omatunto". Se on vaihtoehto oikeusprosessille ja eräänlainen suuren yleisön "varaventtiili", joka pyrkii lisäämään median vastuuta ja yleistä media kohtaan tuntemaa luottamusta. JSN ottaa kokouksissaan kantaa yleisöltä tuleviin kanteluihin arvioimalla tietojen hankkimista ja julkistamista, yksilönsuojaa, piilomainontaa, tiedottamisen vapautta sekä oikaisujen ja vastineiden tarpeellisuutta, mutta ei ota kantaa mielipiteisiin. Suomen ohella monessa muussa maassa on vastaavanlaisia vapaaehtoisella pohjalla toimivia joukkoviestintää arvioivia foorumeja kuten lehdistöneuvostoja. julkiso Keskustelevista kansalaisista koostuva median käyttäjäkunta. Veikko Pietilän ja Seija Ridellin lanseeraama suomenkielinen vastine public-käsitteelle, jolla on perinteistä audience-pohjaista yleisöä toiminnallisempi ja poliittisesti aktiivisempi rooli. julkissfääri Yhteiskunnan se osa, jonka kanssa joku yksittäinen henkilö on tekemisissä. Ihmiset, jotka ko. henkilö tunnistaa ja jotka tunnistavat ko. henkilön. julkissuhteet ks. yhteiskuntasuhteet julkistaminen 1) Teoksen saattaminen ennalta rajaamattoman yleisön saataville esittämällä, näyttämällä tai levittämällä teoksen kappale yleisölle.

2) Suhdetoiminnan osa, jonka avulla organisaatio pyrkii saamaan itselleen, tuotteelleen, palvelulleen tai henkilöstölleen laajaa ja maksutonta mediajulkisuutta.

Mainontaan verrattuna julkistamisen etui-

na ovat alhaiset kustannukset ja sanoman korkeampi luotettavuusarvo. Vastaavasti ongelmina ovat sanoman toimituksellisesta käsittelystä johtuva sisällön hallitsemattomuus ja julkistamisen kertaluonteisuus. julkistamismalli Yksisuuntainen viestintämalli, jossa organisaatiot tavoittelevat suotuisaa julkisuutta erityisesti mediassa. julkisuudenhallinta Organisaation tai yksilön pyrkimys vaikuttaa omaan esiintymisensä julkisuudessa (julkisuuskuvaansa) siten, että sen asettama tavoitekuva toteutuisi mahdollisimman hyvin. Yhtäältä tavoitteena on saada myönteistä mediajulkisuutta ja toisaalta välttyä kielteiseltä tai selvitä siitä mahdollisimman vähäisin mainevaurioin. Julkisuuden hallintaa voidaan toteuttaa perinteisen pr-toiminnan keinoin tai painostamalla esimerkiksi taloudellisesti tai poliittisesti mediaa tiettyihin aihevalintoihin, näkökulmiin, lähdekäytäntöihin tai julkistamismuotoihin. Myönteisen mediajulkisuuden arvo on paitsi maksuttomuudessa (verrattuna mainonnan hintoihin), ennen kaikkea siinä, että journalistista aineistoa pidetään jo lähtökohdiltaan mainontaa luotettavampana. Liiketaloudellisesti ja kiireisessä aikataulussa toimivien joukkoviestimien kannalta tällaisen käytännön tekee houkuttelevaksi erityisesti pr-pohjaisen informaation maksuttomuus. julkisuuden henkilö Mediajulkisuuteen äskettäin päässyt tai siellä pidempään ollut henkilö, jonka toiminnoista mediayleisö on kiinnostunut. Julkisuuden henkilön yksityisyydensuoja on ”tavallista ihmistä” matalampi, ja hän saattaa joutua oikeutetusti myös kielteisen mediakäsittelyn kohteeksi. julkisuus 1) Demokraattiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon kuuluva periaate tietojen (kuten esimerkiksi asiakirjojen) yleisestä saatavuudesta. Suomessa julkisuusperiaate toteutuu käytännössä

75

julkisuushaitta

yleisjulkisuutena (asioiden käsittelyn julkisuutena ja asiakirja- eli tallennejulkisuutena). Julkisuus voi toteutua myös viranomaisen tiedottamisvelvollisuutena.

Pääsääntöisesti yleiset asiat ovat Suomessa julkisia, paitsi niissä poikkeustapauksissa, joissa ne erikseen on säädetty pidettäväksi salassa (salaiset asiakirjat) tai luvanvaraisesti julkisiksi (valmisteluasiakirjat).

Yksityiset (liike-elämää koskevat) asiat ovat niin julkisia tai salaisia kuin yksityinen taho itse haluaa, paitsi niissä poikkeustapauksissa, joista on erikseen säädetty tiedonantovelvollisuus viranomaisille.

Yleensä elinkeinoelämällä on julkista sektoria voimakkaampi pyrkimys oman julkisuutensa säännöstelemiseen mm. liikesalaisuuksien perusteella. Yksittäistä yritystä tai organisaatiota koskevaan julkisuuden määrän ja laatuun vaikuttavat merkittävästi yrityksen tai organisaation oma ks. tiedotuspolitiikka ja yrityskohtainen julkisuuden tarve (varsinkin kotimaan markkinoilla). 2) Julkiseksi tuleminen, uutisarvoiseksi katsotun tiedon sisällyttäminen tai saaminen median tarjontaan.

Esimerkiksi yksittäisen henkilön kohdalla kysymys voi olla joko pääsemisestä (myönteinen julkisuus) tai joutumisesta (kielteinen julkisuus) uutisoinnin kohteeksi. Mediajulkisuudella tarkoitetaan joukkoviestinnän "sisäisiä" julkisuuden rakentamismekanismeja ja esittämistapoja. Luonteeltaan mediajulkisuus (yleisesti journalismin tavoin) on paitsi autonomista myös arvaamatonta. Vaikka joukkoviestimet ovatkin mieluisa liittolainen julkisuutta tarvitseville ja sen avulla uraa luoville, mediajulkisuuden kohteet eivät voi juuri kuitenkaan määritellä julkisuutensa rajoja tai luonnetta. Mediajulkisuuden yhteiskunnallista merkitystä on lisännyt se, että ihmiset saavat asioista tietoa nimenomaan median kautta. 3) Julkisuus tilana tai alueena. Journalistisessa mielessä julkisuus käsitetään usein salailun vasta-

76

kohdaksi, millä viitataan joukkoviestimien mahdollisuuteen toimia asioiden julkistamisen kautta demokratian valvojana.

Toisaalta joukkoviestimien ulkopuolisten toimijoiden näkökulmasta julkisuus voidaan nähdä voimakkaaksi yhteiskunnalliseksi vaikutuskanavaksi omien intressien edistämiseksi. julkisuushaitta ks. mediaoikeus julkisuuskampanja ks. viestintäkampanja julkaisukielto ks. sulkuaika julkaisuoikeus ks. esitysoikeus julkisuuskulttuuri ks. julkisuus julkisuusmies Kutsumanimitys suhdetoiminnan ammattilaisesta. julkisuusorientaatio Median ja organisaation välistä vuorovaikutusta ennakoiva valmiustila, joka vaikuttaa syntyvän mediajulkisuuden kysyntään ja tarjontaan.

Balanssiorientaatiossa organisaatio hallitsee omaa julkisuuttaan eli kysyntä ja tarjonta ovat keskenään tasapainossa. Disson anssiorientaatiossa media on kiinnostunut organisaatiosta, mutta organisaatio ei ole halukas tulemaan julkisuuteen. Ekstensioorientaatiossa organisaatio on (erittäin) kiinnostunut julkisuudesta, mutta media ei ole kiinnostunut organisaatiosta.

Latenssiorientaatiossa organisaatio ei omaehtoisesti pyri mediajulkisuuteen eikä mediakaan ole normaalitilanteessa kiinnostunut organisaatiosta. julkisuuspeli ks. mediapeli julkisuusperiaate ks. julkisuus julkisuusstrategia Organisaation kaikki julkinen toiminta ja näkyminen omalle viestinnälle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös organisaation tavoitteellinen toimintatapa, jota hyödynnetään julkisuuteen hakeutumisessa ja suhteessa mediaan ja journalisteihin. Erityinen mediastrategia voi olla ennakoiva, reaktiivinen, passiivinen tai aggressiivinen, jolloin

juttu: visualisointi

julkisuuteen pyritään vaikuttamaan suostuttelulla tai painostamisella. julkisuustaktiikka Keinot tai toimintamalli sille, miten tai millä tavoin organisaatio sitoo omia resurssejaan tavoitteellisen julkisuuskuvansa saavuttamiseen. julkisuustarve Organisaation arvio tai oletus siitä että se näkee itsellään tarvetta julkiseen esiintymisen. julkisuustavoite Organisaation omakohtainen pohdinta tai strategia siitä, miten se voi tyydyttää omaa julkisuustarvettaan. julkisuustoiminta ks. PR:n nelimalli julkkis ks. julkisuuden henkilö julkkisjournalismi Julkisuuden henkilöistä kiinnostunut ja heidän toimistaan ja yksityiselämästään raportoiva journalismi. jump the shark ks. hain hyppy junction Ajankohta radio- tai tv-ohjelman päättymiselle ennen seuraavan ohjelman alkamista. juoksutaitto ks. taitto juontaja Etenkin lähetysvirtatoimintaan liittyviä ohjelmajaksoja "kuuluttava" radio- tai tv-toimittaja, jonka tehtävänä on rytmittää ohjelmaosuuttaan itse ajettaville jingleillä, ohjelmilla ja musiikkivalinnoilla. juonto ks. spiikki juttu Yleisnimitys kaikille journalistisille tuotoksille tai esityksille. Juttu on perusluonteeltaan sisällön ja muodon sulautuma, jossa oleellista ovat pelkistäminen, kielellistäminen ja dramatisointi (jännitteen luominen). Jutulla on alunperin viitattu lehtijuttuun, mutta nykyään se voidaan nähdä myös yksittäisen radio- tai tvohjelman vastineena. Jutun osat ovat jutun nimi eli otsikko, ingressi eli jutun alkuun sijoitettu ydin tai johdantoteksti, varsinainen leipätekstimäinen jutturunko ja väliotsikot. Kuvalliseen juttuun kuuluvat lisäksi kuvat ja kuvatekstit. Sähköisissä välineissä ingressiä vastaa juonto ja varsinaista

juttua raportti ja mahdollinen jälkijuonto.

Jutut voidaan jakaa sisältönsä puolesta esimerkiksi ennakkojuttuihin (uutismainen selostus jostakin tiedossa olevasta tulevasta tapahtumasta kuten poliittisesta vierailusta, laajemmasta urheilutapahtumasta tai merkittävästä infosta), jatkojuttuihin (jo uutisoidun tapahtuman "uudelleenlämmittely" etsimällä sille uudenlaista tarkastelukulmaa tai seuraamalla tapahtuman etenemistä ja käsittelyä), taustajuttuihin (tapahtuman historian kertominen tai tulkinta tapahtuman seurauksista) ja vinkkijuttuihin (viittaus lehdessä olevaan juttuun tai sen tiivistelmä). juttu: esitysmuoto Jutun viimeistelyvaiheessa konkretisoituva asioiden esittämistapa. Esitysmuodot voidaan jakaa kuvaukseen (jutun kohteena olevan asian selostaminen ja kuvailu), referointiin (suullisesta tai kirjallisesta lähteestä kootun aineksen esittely) ja lainaukseen (suora siteeraus dokumentista tai henkilön lausumasta).

Sähköisessä tiedonvälityksessä voidaan erottaa erikseen selostus, suora selostus ja tiedonhankinnan ohella myös omaksi esitystyypiksi nähtävä haastattelu, jossa ohjelma koostuu haastateltavan ja toimittajan välisestä vuoropuhelusta. juttuhierarkia Toimituksen tekemät valinnat sille, miten erilaiset jutut lehdessä painottuvat ja sijaitsevat suhteessa toisiinsa. juttukärki ks. ingressi jutturekisteri ks. vinkkilaatikko juttusarja Kahden tai useamman peräkkäisessä järjestyksessä julkaistavan, samaa aihepiiriä käsittelevän jutun kokonaisuus. juttutyyppi ks. journalistinen genre juttu: visualisointi Jutun kuvallinen havainnollistamis- ja elävöittämismenetelmä. Kuva voi näyttää tapahtuman, ympäristön tai olosuhteet, kertoa yksityiskohtia, luoda tunnelmaa ja mielikuvia sekä näyttää pysäytettynä myös sellaista, mi-

77

järjestelmäintegraatio

tä ihmissilmä ei pystyisi luonnossa erottamaan. Kuva voidaan jakaa still-kuvaksi (valokuva, dia), liikkuvaksi kuvaksi (filmi, video) sekä graafiksi. järjestelmäintegraatio Tekninen työväline, jonka avulla eri tarkoituksiin käytettävissä tietojärjestelmissä olevaa informaatiota voidaan julkaista verkkopalvelussa. jälki-ilmoitus Musiikkikappaleen nimeäminen radio-ohjelmassa vasta sen esittämisen jälkeen. jälkijuonto Tv-ohjelmassa inserttiä seuraava ankkurin repliikki, jolla viitataan johonkin insertissä esitettyyn asian tai tietoon ennen ohjelman päättymistä tai seuraavaa inserttiä. jälkiperäisteos Teos, joka on luotu alkuperäistä teosta muuntelemalla ja sen perusteella esimerkiksi yhdistelemällä teoksia tai teoksen osia (kokoomateos) tai kääntämällä teos toiselle kielelle. jälkirivi Alaotsikko, alarivi järjestetty valokuva Johonkin ajankohtaiseen uutisaiheeseen liittyvä lehti- ja tv-

78

kuvaajille järjestetty houkutteleva kuvaustilanne, jossa kuvaajat voivat toimia enemmän tai vähemmän itsenäisesti. Tällaisia photo opportunity -tilanteita ovat esimerkiksi korkeatasoiset kansainväliset vierailut tai kongressit. Järjestetty valokuva on historiallisesti ollut poliitikkojen ja vallanpitäjien keino luoda itsestään inhimillistä kuvaa ja välittää haluamansa vaikutelma kannattajilleen tai alamaisilleen. Termin otti ensimmäisenä käyttöön Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin lehdistöavustaja Ron Ziegler ja siitä tuli ennen pitkää Valkoisen talon vallitseva julkisuuskäytäntö. järjestöllinen valvontamalli ks. joukkoviestintä: valvontamallit jättiläisotsikko Sivun laidasta laitaan ulottuva pääotsikko. jättöaika Ajankohta, jolloin ilmoitusaineisto on viimeistään toimitettava lehteen, jotta ilmoitus voidaan valmistaa ja julkaista määrättynä päivänä ilmestyvässä numerossa.

K Mississipin länsipuolisten yhdysvaltalaisten radio- ja tv-asemien nimen alkutunnus. kaanon ks. keili kaapelitelevisio Kiinteään jakeluverkkoon perustuva televisio tai ohjelmien suljettu jakelujärjestelmä, joka alunperin kehitettiin television huonojen katseluolosuhteiden parantamiseksi. Samassa järjestelmässä voidaan välittää sekä antennein vastaanotettuja satelliittiohjelmia, harjoittaa yleisradiolähetysten edelleen jakelua ja välittää verkkokohtaisia ohjelmia.

Kaapeli-tv mahdollistaa myös kaksisuuntaisen viestinnän esimerkiksi äänestyksiin ja telekonferensseihin. Kaapelitelevision toiminta voidaan jakaa lähetys-, ohjelmaja verkkotoimintaan. Lähetystoiminnassa tv-kuva ja -ääni lähetetään yleisölle kaapeliteitse (myös linkkien ja välityssatelliittien avulla). Ohjelmatoiminnalla ymmärretään kaapeli-tv:ssä esitettävien tv-ohjelmien lähettämistä yleisölle. Verkkotoiminta liittyy kaapelien omistamiseen, käyttöön ja rakentamiseen. Kansainvälisten satelliittikanavien ja mahdollisen oman tuotannon ohella kaapeli-tv:ssä harjoitetaan myös yleisradiolähetysten jakelua eli yhteisantennitoimintaa. Usein verkon rakentaja ja omistaja ja toisaalta lähetys- ja ohjelmatoiminnan harjoittaja ovat eri yhtiöitä, jälkimmäinen edellisen vuokralainen verkossa. kaava Sarja arvoja, soluviittauksia, nimiä, funktioita tai operaattoreita, jotka tuottavat uuden arvon olemassa olevista arvoista.

kaavio Jotakin kaavamaisesti ja symbolein esittävä piirros. kaiku Mediatutkija George Gerbnerin luoma, median seuraamiseen liittyvä käsite siitä, missä määrin vastaanottajan omat elämänkokemukset sopivat yhteen hänen aiemmin televisiossa näkemänsä kanssa.

Kokemukset vahvistuvat, jos ne ovat yhdenmukaiset. kainalojuttu Laajemman juttukokonaisuuden yksittäinen osa. Useimmiten uutisen featuremainen taustajuttu tai journalistin kommenttipuheenvuoro, joka erotetaan varsinaisesta pääjutusta tai uutistekstistä taittamalla se tämän "kainaloon" tai laatikkoon. kairaus Erityisesti tutkivassa journalismissa käytettävä tietokoneavusteisen journalismin muoto, jossa tietotekniikkaa hyödynnetään tietojen hankinnassa ja organisoinnissa. Kairaus (CAIR) -tekniikkaa hyödynnetään erityisesti laajojen atk-pohjaisten (viranomais)rekisterien analysoinnissa. Tietotekniikka auttaa tietojen etsimisessä, lajittelussa ja ryhmittelyssä sekä erilaisten vertailujen rakentamisessa ja sisäisten riippuvuuksien näkemisessä.

Kairauksen avulla journalistit pystyvät rakentamaan käyttämistään rekistereistä uudenlaisia tietokokonaisuuksia. kaistanleveys Jakelukanavan kyky välittää informaatiota. kaivava juttu Tutkiva, käsittelemäänsä aihetta syvällisesti selvittävä juttu. kakkoslehti ks. levikkikierre. kaksinaisluonneteoria Joukkoviestinnän yhteiskunnallista asemaa ja tehtäviä selit-

kaksivaihehypoteesi

tävä teoria, jossa joukkoviestintä nähdään ns. ideologiseksi tavaraksi. Joukkoviestintä on perusrakenteeltaan osa kaupallista viestintäteollisuutta, mutta sisällöltään myös ei-kaupallista, esimerkiksi verrattuna perinteiseen mainontaan. kaksivaihehypoteesi Henkilökohtaisten suhteiden vaikuttaminen yleisön ja median väliseen suhteeseen. kaksivaiheteoria ks. joukkoviestintä: vaikutukset kaksoisagenttipäätoimittaja Tiedotusvälineen vastaava päätoimittaja, jonka vastuulle kuuluu myös viestintäyrityksen liiketoiminta. Tämäntapaisen journalismin ja talouden keskinäisen kytköksen on pelätty heikentävän toimituksen journalistista itsenäisyyttä, vaikka kaksoisrooli antaa myös mahdollisuuden kehittää toimituksellisia resursseja. kalansilmä Äärimmäisen laajakulmainen 6-8 millimetrin objektiivi, joka pystyy tallentamaan filmille pyöreän, vähintään 180 asteen kattavan kuvan. kalibrointi Olosuhteiden ja menetelmien vakiinnuttaminen tiettyihin arvoihin digitaalisessa kuvankäsittelyssä. Säätöjen avulla samat toimenpiteet voidaan toistaa eri kuvilla ja olla varmojen tuloksesta. kalligrafia Kaunokirjoitus. kallistus Selvästi vaakasuorasta poikkeava kameran asento. kamera Valokuvia, digitaalisia kuvia tai videokuvaa synnyttävä optinen laite, ”camera obscura” ("pimeä huone"). kamera-ajo Jalustaan kiinnitetyn kameraa siirtäminen tasaisesti, samalla kun kohde pysyy paikallaan ja se pidetään kuvarajauksen sisällä. Liikkuvalla kameralla kuvattavassa otoksessa kamera lähestyy liikkumatonta kohdettaan tai etenee siitä poispäin. Kamera-ajo on vaihtoehto leikkaukselle haluttaessa vaihtaa kuvakokoa tai kuvakulmaa.

80

kameraistuminen Kameroiden yleistyminen yksittäisten ihmisten toimintojen seuraamisessa ja tätä kautta eräänlaisen kamerayhteiskunnan synnyttämisessä. kamerayhteiskunta ks. kameraistuminen kameran korkeus Kuvallinen ilmaisumuoto, jolla vaikutetaan katsojan tapaan arvioida kuvattavan esiintyjän suhdetta toisiin esiintyjiin ja katsojaan.

Tasokulmalla tarkoitetaan toimimista esiintyjän silmien korkeudella antamatta kohteelle mitään erityistä arvoväristystä. Yläkulmassa kamera on suunnattu ylhäältä alaspäin kohteeseen, ja kohde näyttää avuttomalta. Alakulmassa kamera on suunnattu ylöspäin ja antaa vaikutelman kameran kohteen pelkoa tai kunnioitusta herättävästä olemuksesta lisäämällä tämän voimaa ja korostamalla liikkeitä. kampanja Jotakin yhteiskunnallista tai kaupallista aihetta koskevat organisoidut ponnistelut jonkin mielipiteen, asenteen tai käyttäytymisen esiin nostamiseksi, muotoilemiseksi tai muuttamiseksi. Esimerkiksi mainoskampanjalla pyritään edistämään tietyn tuotteen myyntiä ja (poliittisella) vaalikampanjalla vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseen.

Painostusryhmät pyrkivät omilla kampanjoillaan herättämään ihmisten mielenkiinnon johonkin asiaan tai vaikuttamaan päättäjiin. kampanjajournalismi 1) Toimitustyö tietystä tarkasti rajatusta näkökulmasta tavoitteena kerrottavan asian tukeminen tai edistäminen. 2) Median tietoisesti rakentama ja johtama tai muiden tahojen median välityksellä toteuttama prosessi, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen tai yleisön käyttäytymiseen. Median omilla kampanjoilla viitataan päiväjärjestys-rooliin eli mahdollisuuteen kiinnittää yleisön huomio johonkin näyttävästi julkistettuun yhteiskunnalliseen ongelmaan. kanava 1) Tiedonkulkuun ja vuorovaiku-

kansalaismedia

tukseen käytettävä (vakiintunut) viestintäyhteys tai –keino, johon kuuluu myös palautemahdollisuus. Luonteeltaan kanava voi olla fyysinen (ääni, keho), tekninen (puhelin, tv), tai sosiaalinen (koulu, media). Organisaation sisällä kanava voi olla luonteeltaan vertikaalinen, hierarkkinen, muodollinen, yksisuuntainen, horisontaalinen, demokraattinen, informatiivinen tai kaksisuuntainen. Kanavat voidaan jakaa esimerkiksi suullisiin, kirjallisiin ja sähköisiin kanaviin. 2) Tv- tai radioaseman lähetystaajuusalue ohjelmien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi. 3) Tietyn aseman ohjelmatarjonta kokonaisuudessaan.

4) Kuvaannollisesti: yhteys. kanavahyppely Kahden viimeksi katsotun televisio-ohjelmakanavan vuorottelu. kanavailme ks. formaatti kanavaosuus Menetelmä radion kuuntelijoiden ja television katselijoiden lukumäärän mittaamiseksi. Kanavaosuus lasketetaan rekisteröimällä kaikki radiokuuntelu tai tv-katselu tutkimusalueella ja jakamalla siitä minuuttien perusteella osuudet kanavien kesken. kanavapujottelu Lyhyin välein toistuva katsottavan televisio-ohjelman uudelleenvalinta esimerkiksi useamman kanavan samanaikaiseksi katselemiseksi tai mainosten välttämiseksi. kanavatunnus ks. jingle kanavavaje Halutun ja vastaanotetun tiedon erotus tietystä kanavasta. kannanotto Oman näkökannan esiintuomisen eettisyyttä jutun kohteelle korostava journalistinen käsite. Termillä halutaan korostaa sen tulkinnallista eroa sananvapauslain vastine-käsitteeseen. kannatusilmoittelu Lahjoitusmielessä tapahtuva ilmoittelu esimerkiksi järjestölehdissä tai kurssijulkaisuissa. kannatusjoukko Se osa sanomalehden lukijakunnasta, jonka poliittiset näkemyk-

set muodostuvat ja vahvistuvat heidän lukemiensa lehtien perusteella. kannatusjoukkoteoria Näkemys siitä, että mediayleisön poliittiset näkemykset muokkaantuvat heidän seuraamansa median ja siinä esitettyjen mielipiteiden pohjalta. kansalaisjournalismi Yhdysvalloissa 1990-luvulla syntynyt journalistinen suuntaus, joka painottaa erityisesti sanomalehdistön paikallisjournalistista tehtävää toimia aktiivisena yhteiskunnallisen keskustelun synnyttäjänä ja foorumina. Kansalaisjournalistisen filosofian mukaan median ei pitäisi pelkästään raportoida yhteisöllisistä ongelmista, vaan myös toimia aktiivisesti niiden ratkaisemiseksi.

Tämä voi tapahtua tuomalla lehtien palstoilla esiin suuren yleisön näkemyksiä ja toiveita sekä aktivoimalla paikallisesta demokraattisesta päätöksenteosta syrjäytyneitä kansalaisia ja kansalaisryhmiä ottamaan osaa poliittiseen prosessiin. Lehdet ts. pyrkivät rakentamaan uudelleen oman päiväjärjestyksensä lukijoiden - ei esimerkiksi virkamiesten tai poliitikkojen - toiveiden mukaisiksi. Kansalaisjournalismi on syntynyt pitkälti kritiikkinä perinteisen journalismin byrokratisoitumiselle ja median muuttumiselle eliittien keskinäiseksi puheeksi. kansalaiskeskustelu Kansalaisten omaaloitteinen viestintä ja asioiden tuominen julkiseen keskusteluun median välityksellä tai muilla julkisilla foorumeilla, kuten esimerkiksi internetissä. kansalaismainonta Epäkaupallinen ja yleishyödyllinen julkisen alan mainonta. kansalaismedia Yhteisnimitys viestinnälle, jonka tarkoituksena on synnyttää ja vahvistaa ihmisten sosiaalisia yhteyksiä jonkin yhteisön sisällä ja keskinäistä sitoutumista yhteisön tavoitteisiin. Hieman samaan viittaa julkinen media, jossa korostetaan voimakkaasti ns. yleistä etua yleisra-

81

kansalaisradio

dioyhtiöille asetetun julkisen palvelun tehtävän tavoin. Monet julkisen median yhteisöt eivät kuitenkaan toimi julkisen rahoituksen varassa. kansalaisradio Yhteisnimitys aatteellisten yhdistysten ja muiden vastaavien toimitusten ulkopuolisten tahojen toteuttamille Yleisradion tai paikallisradioiden lähettämille ohjelmille. kansijuttu 1) Juttu, johon on viitattu (aikakauslehden) kannessa. 2) Esittelykohtaus lähiaikoina esitettävästä tv-ohjelmasta. kapiteeli Pienaakkosten korkuinen, suuraakkosten näköinen kirjainlaji. karaistuminen Prosessi, jonka seurauksena ihmisten on arveltu tulevan immuuneiksi tai vähemmän herkiksi toisten ihmisten kärsimyksille nähtyään joukkoviestimissä esitettyä kärsimystä. Ilmiötä selvittävät tutkijat ovat erityisen huolestuneita väkivallan legitimoimisesta ja jopa sen ihannoimisesta tiedotusvälineissä.

Esimerkiksi sotatapahtumien raportoinnin on arveltu "herkistävän" yleisöä hyväksymään sodan. karikatyyri Pilakuva, jossa kohteen piirteitä on tahallisesti vääristelty koomisella tavalla. karpela-ilmiö Näkemys ja kokemus siitä, kuinka nuori ja kaunis naisministeri vetää julkisuutta puoleensa paljon enemmän kuin joku toisenlainen ministeri.

Ministeriin henkilöön kohdistuva kiinnostus ei ole suhteessa hänen tekemisiensä määrään tai painoarvoon. Nimitys on saanut alkunsa Matti Vanhasen hallituksen kulttuuriministeri Tarja Karpelasta, jolla on missitausta. karva Pörröinen mikrofonin suojus, joka vähentää tuulen äänen tallentumista. kasvokkaisviestintä Kasvokkain ja suullisesti tapahtuva viestintä, esimerkiksi keskustelut, palaverit, kokoukset ja tiedotustilaisuudet.

82

katalyysivaikutus Median jotakin tilannetta muokkaava yhteiskunnan viestinnällistymiseen liittyvä vaikutus. Esimerkiksi suora tv-lähetys muokkaa eduskunnan täysistunnon etenemistä ja istunnossa käytävää keskustelua. katharsis Näkemys elokuvissa ja televisiossa esitettävän väkivallan terapeuttisesta vaikutuksesta, joka perustuu siihen, että katsojan mukanaolo kuvitteellisissa aggressioissa toimii harmittomana purkautumiskeinona vihamielisille impulsseille.

Väkivaltaviihteen seuraajat olisivat näin ollen vähemmän taipuvaisia väkivaltaiseen käyttäytymiseen. katkeamaton suostumus ks. hiljainen suostumus kato ks. viestintähäiriö katseluosuus Television katseluun käytetyn ajan jakautuminen eri kanaville. katsojamääräestimaatti Matemaattisesti laskettu keskiarvo yksittäisten ohjelmien katsojamäärille. Ohjelman jokaiselle minuutille lasketaan katsojamäärät, nämä lasketaan yhteen ja jaetaan ohjelman kestominuuteilla. katsomisvietti Elokuvateollisuudessa hyödynnettävä ja katsomistilanteeseen liittyvä menetelmä, joka pohjautuu yleisölle syntyvään mielihyvään toisten ihmisten tekemisten tirkistelystä. Katsomistilanne nojautuu yksisuuntaiseen katseeseen, koska tirkistelevä ei tiedä olevansa katseen kohde. katugallup ks. haastattelu kaunajournalismi Henkilökohtaisten kaunojen purkaminen joukkoviestinnässä. kaupallinen luottamuksellisuus Kielto kaupallisia intressejä vahingoittavan tiedon kertomiseksi medialle. kaupallinen valvontamalli ks. joukkoviestintä: valvontamallit kaupunginosalehti ks. ilmaisjakelulehti

keskiaukeama

kaupunkilehti ks. ilmaisjakelulehti kaupunkitoimitus Lehden ilmestymispaikkakunnan ja sen lähialueiden uutistapahtumiin keskittyvä toimituksen osa. kausijulkaisu Julkaisu (esimerkiksi sanomalehti, aikakauslehti, vuosikertomus, vuosikirja, raporttisarja), jonka osilla tai numeroilla on sama yhteisnimike. Kausijulkaisu on periaatteessa päättymätön jatkuvasti toisiaan seuravian osina säännöllisin tai epäsäännöllisin väliajoin ilmestyvä julkaisu. keeper Slanginimitys julkistamista odottavalle valmiille jutulle tai ohjelmalle. kehysanalyysi Tutkimusmetodi, jonka avulla pyritään paljastamaan mediatekstien piilossa olevia hallitsevia kehyksiä ja tekemään siten näkyväksi journalismin objektiivista illuusiota. Mediakehysten muodostumista koskevan tutkimuksen tarkoituksena on tehdä näkyväksi median roolia poliittisena toimijana. kehyslinkki ks. linkittäminen kehystäminen Toimitustyössä hyödynnettävä ja sitä organisoiva toimintamalli, jonka avulla toimittajat havainnoivat, tunnistavat, tulkitsevat ja nimeävät tapahtumia tai ilmiöitä. Kehystämisen kautta media voi luoda yleisölleen tulkintakehyksiä, jotka kohdistavat tämän huomion joihinkin todellisuuden osiin ja jättävät muut asiat pimentoon. Kehystäminen on hallitsevaa erityisesti uutistoiminnassa. keili Kirjakkeen korkeus eli ulottuvuus kirjainkuvan korkeussuunnassa.

Typografisessa mittajärjestelmässä keileille on vahvistettu mitat, jotka ilmaistaan typografisina pisteinä (1 piste = 1/2260 metriä). Keilien nimitykset ja mitat ovat seuraavat: helmi (3 pistettä), timantti (4), nonparelli (6), mignon (7), petiitti (8), bourgeois (9), korpus (10), cicero (12), mitteli (14), tertia (16), teksti (20), kaanon (36), pieni missaali (48), suuri missaali (60), pieni sabon (72), suuri sabon (84).

keinotodellisuus Todellisuuden mallintaminen toiminnalliseksi ja tilalliseksi kokonaisuudeksi. Tietotekniikan keinoin aikaansaatu keinotekoinen ympäristö ja aistihavaintojen kokonaisuus vaikuttaa kokijasta todelliselta. Tällaisessa ”sähköisessä epätilassa” todellisuutta voidaan mallintaa ja jäljitellä rajoitetusti ja halutulla tavalla. Monet pelit perustuvat virtuaalitodellisuuteen. keltainen journalismi Journalismi, jolle ovat tyypillisiä sensaatiot, perättömät uutiset, väkivalta-aiheet ja erimuotoinen human interest- aineisto. Nimitys sai alkunsa sensaatiolehden New York Worldin 1895 julkaisemasta, keltaiseksi värjätystä sarjakuvasta "Yellow Kid". keltainen lehdistö ks. keltainen journalismi keltaiset sivut Puhelinluettelon erilliset ilmoitussivut. kerronta Kahden tai useamman peräkkäisen tapahtuman esittäminen kausaalisesti toisiinsa liittyvinä ja jostakin näkökulmasta käsin.

Kerronta voi olla sepitteellistä, historian kirjoitusta, uutisointia tai vapaamuotoista selostusta. kenttätutkimus ks. havainnointi kerroslinkki ks. hyperlinkki kertamaksu-tv ks. maksu-tv kerääminen Verkkosyötteen hakeminen ja sen sisältämien tietojen siirtäminen nähtäviksi tai muuten tarkasteltaviksi määrättyyn paikkaan. Tarkoituksena on helpottaa verkkolähteiden seuraamista kokoamalla yhteen paikkaan tieto eri lähteisiin tehtävistä päivityksistä. Keräämisen toteuttavat joko internetiä käyttävät henkilöt ja organisaatiot tai syötteenlukijoiksi kutsutut tietokoneohjelmat. Käytännössä kerääminen tapahtuu tilaamalla verkkosyöte eli antamalla syötteenlukijalle tieto nähtäväksi haluttujen syötteiden verkko-osoitteista. keskiaukeama Julkaisun keskellä olevat kaksi vierekkäistä sivua.

83

keskinäisviestintä

keskinäisviestintä Keskustelu, johon osallistuu vähintään kaksi osapuolta. keskittyminen ks. joukkoviestintä: keskittyminen keskusteluohjelma Radion tai television ohjelmatyyppi, joka koostuu haastatteluista, yleisön suorista puhelinkontakteista ja muunlaisesta (studioisännän tai -emännän ja vieraiden välisestä) puheesta. Keskusteluohjelman tarkoituksena on osoittaa eri mielipidesuuntia edustavien studiovieraiden suhtautuminen johonkin asiaan. Keskusteluohjelmalla pyritään valitun teema-aiheen monipuoliseen käsittelyyn. keskustelupalsta Verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa mielipiteitä tai muuten viestiä yhdestä tai useammasta aiheesta. Tarjottava palvelu on usein osa jotakin verkkosivua, esimerkiksi verkkolehteä. Keskustelupalstoilla käytävä verkkokeskustelu ei ole tyypillisesti reaaliaikaista. Keskustelu voi olla moderoitua tai viestit voidaan julkaista ilman palvelun tarjoajan ennakkotarkastusta.

Keskustelupalstalla julkaistut viestit tallentuvat nähtäville, jolloin vanhoja keskusteluja voi selata myöhemmin, ellei viestejä erikseen poisteta. Keskustelupalsta voi jakautua useampiin keskustelualueisiin ja keskustelupalstan tai -alueen viestit voivat muodostaa erillisiä viestiketjuja. keskusteluryhmä Internetin palvelu, jonka avulla käyttäjät voivat seurata aiheittain jaoteltuja artikkeleita tai mielipiteitä ja osallistua tällaisen kokoelman kartuttamiseen omilla puheenvuoroillaan. Toistensa perään tarjotut tekstit tallentuvat ryhmän listalle, joten keskustelijoiden ei tarvitse ole samanaikaisia palstan käyttäjiä. keskusteluteemojen hallinta Organisaation tekemä ympäristön luotaus, jonka tarkoituksena on havaita yhteisön kannalta merkittävät signaalit, esimerkiksi erilaisten ryhmien tai liikkeiden synty

84

tai toiminta. Seurannan avulla organisaatio pyrkii tunnistamaan sen toimintaan vaikuttavia tapahtumia ja keskustelunaiheita voidakseen ottaa niitä huomioon omaa toimintaansa koskevissa ratkaisuissa. Seurannan tavoitteena on ohjata organisaatiota suhteessa sellaisiin yleisöä kiinnostaviin tai kiinnostuksen kohteeksi nouseviin teemoihin, jotka sisältävät organisaation näkökulmasta ilmeisiä konfliktin mahdollisuuksia tai jotka organisaation on muusta syystä otettava huomioon toimintansa suunnittelussa. Ympäristön keskusteluteemojen ja mielipide- ja arvokeskustelun seuraamisen motiivina on useimmiten mahdollisten julkisuuskriisin aiheiden ennakointi. kestoviestin ks. joukkoviestin kestoviestintä ks. viestintä ketjulähetys Tietyn ohjelman samanaikainen lähettäminen kahdesta tai useammasta radio- tai tv-asemasta. ketjuuntuminen ks. keskittyminen kevennys Uutislähetyksen lopussa lähetettävä kevyesti esitetty human interest -aiheinen insertti. keyframe Avausruutu tai -grafiikka, jonka perusteella siirtymätehosteen tai animaation alku tai loppu määritellään. keyhole journalism ks. avaimenreikäjournalismi kicker Suuremmalla pistekoolla erotettu ingressin ensimmäinen virke tai virkkeen ensimmäiset sanat. kieli Viestinnässä käytettävä äänien, merkkien ja symbolien järjestelmä. kiertoartikkeli Useampaan sanomalehteen toimitettu samansisältöinen kirjoitus, joka perinteisesti on ollut puoluepohjainen ko. puolueen äänenkannattajassa (esimerkiksi pääkirjoituksena) julkaistavaksi tarkoitettu kirjoitus. Myös muunlainen yhteisartikkeli, esimerkiksi jonkin lehtiryhmän (kaupunki- tai paikallislehdet) sisällä.

kitchen sink draama

kiertohaastattelu ks. haastattelu kiertoreitti ks. elaboration likelihood model kiertävä kamera-ajo Kameraliike, joka kulkee ympäri liikkumattoman tai liikkuvan kohteen. kiinnittäminen Viestintä, jolla pyritään perehdyttämään työntekijät omiin tehtäviinsä ja työyhteisön toimintatapoihin. kill off Erityisesti saippuaooppera-tyylisen tv-sarjanhahmon fiktiivinen ”tappaminen” tai muulla tavoin tapahtuva poistaminen jakson käsikirjoituksessa. kiinteä verkko 1) Televerkko, jonka päätelaitteina ei ole matkaviestimiä. 2) Kahden tai useamman välinen pysyvä teleyhteys. kiistakysymysten hallinta ks. keskusteluteemojen hallinta kiistomalli ks. kriisiviestintä kill ks. spike killing fee ks. tapporaha kilroy Virheellinen tv-kuva, jossa esiintyjän pään alaosa on leikkaantunut kuvaruudun ulkopuolelle. Nimitys on peräisin toisen maailmansodan aikaisesta suositusta katsojaa piileskelevästä sarjakuvahahmosta, jota piirreltiin eri paikkoihin varustettuna Kilroy was here –tekstillä. kirja Irrallisista osista kuten lehdistä tai taitetuista paperiarkeista toisiinsa liittämällä ja useimmiten painamalla kansien sisään synnytetty kokonaisuus, joka sisältää yhden (laajahkon) tai useita (pienempiä) erillisiä kirjoitettuja tai kuvitettuja esityksiä (toimitettu kirja). Kirja on myös vanhin joukkoviestinnän muoto. kirjainleikkaus Kirjaintyypeistä esiintyvät muutokset kuten lihavoitu tai kursivoitu. kirjainmuoto Kirjainten luokittelu suuriin ryhmiin, ”perheisiin”, esimerkiksi anktiikva, groteski. kirjaintyyppi Yksilöllisesti suunniteltu kirjaimisto.

kirjake Kirjaimen, numeron tai vastaavan kohokuvalla eli kirjasimella varustettu nelikulmainen kappale. kirjakrossaus Kirjan jättäminen toisten löydettäväksi julkiselle paikalle. Kirja varustetaan erillisellä koodilla, jotta sen matkaa voidaan seurata verkkosivuilla. Kansainväliset harrastajat raportoivat tällaisista ”vapautetuista kirjoista” internetissä. Kun kirja on luettu, se tulisi edelleen kierrättää. kirjaltaja Kirjapainoalalla työskentelevä ammattilainen. kirjanen Lehtistä laajempi, enintään 24 sivua sisältävä julkaisu. kirjanvapautus ks. kirjakrossaus kirjapaino Yleisnimitys graafista teollisuutta harjoittavalle yritykselle. kirjasin Kirjakkeen päässä oleva kohokuvio, joka painaa kirjaimen tai muun merkin. kirjasinlaji Yksittäisen, samantyylisen kirjainperheen tietynkokoinen kirjasinleikkaus, jolle on ominaista tietty vahvuus, asento, keskinäinen etäisyys ja koko. kirjatoukka Lukemista voimakkaasti harrastava henkilö. kirjeenvaihtaja Joukkoviestimen palveluksessa oleva vakinainen tai sopimuspalkkainen journalisti, joka tekee säännöllisesti työtään varsinaisen päätoimituksen ulkopuolella (usein ulkomailla) ja lähettää juttuaineistonsa toimitukseen kirjeitse tai teknisin välinein.

KISS (keep it short and simple) Lyhyttä ja yksinkertaista esitystapaa painottava journalistinen kirjoittamissääntö. kiss and tell Poliitikon tai muun julkisuuden henkilön entisen ”salarakkaan” avautuminen mediajulkisuudessa kertomalla suhteesta intiimejä asioita. Median kaupallistumisen seurauksena puhutaan myös kiss and sell –ilmiöstä. kitchen sink draama 1950- ja 1960-luvuilla suosittu televisiogenre, joka kertoi työläisten raskaasta elämästä.

85

kittyblog

kittyblog ks. blogi klaffi Jokaisen otoksen alussa äänikuvauksessa näytettävä apuväline, jonka tarkoitus on auttaa äänen ja kuvan yhteen synkronoimista leikkausvaiheessa. klassikkosuoja Teokselle määriteltävä suoja sivistyksellisiä etuja loukkaavalta käytöltä myös tekijälle myönnetyn tekijänoikeuden suoja-ajan (Suomessa 70 vuotta tekijän kuolemasta) umpeuduttua. klikkausjournalismi Sensaatiomaisuutta tavoitteleva verkkojournalismi, jonka tavoitteena on houkutella mahdollisimman runsaasti kävijöitä ("klikkaajia") verkkosivulla julkaistulle jutulla verkkoilmoittajien mielenkiinnon ylläpitämiseksi. klikkausprosentti Suhdeluku, joka kertoo esillä olleista mainosnäytöistä kertyneiden käyttäjäkilkkausten määrän internetissä. klisee 1) Kuvalaatta. 2) Sovinnainen, kulunut sanonta. kliimaksi Elokuvan huippukohta. kliimaksinen järjestys Jutun osien järjestäminen siten, että tärkein tai huomioarvoisin asia kerrotaan vasta jutun lopussa.

K-merkintä Lapsille ja nuorille sopimattomien televisio-ohjelmien merkitseminen alle 11-, 15- tai 18-vuotiailta kielletyiksi kyseisiä ikärajoja koskevilla K-lyhenteillä. knock down Juttu, joka ”haastaa” kilpailevan median julkisuuteen välittämän jutun yrittämällä todistaa siinä esitetyt tiedot tai väitteet perättömiksi. knocking on the grass Slangi-ilmaisu tilanteelle, jossa toimittaja on saanut tehtäväkseen haastatella onnettomuuden uhria tai surevaa omaista mutta mieluummin "koputtaakin nurmikkoa" kuin uhrin kotiovea, so. jättää jutun tekemättä, koska ketään ei ollut kotona. knowns and unknowns Teoria, jonka mukaan kuuluisat henkilöt saavat enem-

86

män mediajulkisuutta ja huomiota kuin aiemmin tuntemattomat ihmiset. koalitiojournalismi Journalistien viranomaisten, erilaisten painostusryhmien ym. tahojen kanssa tekemä yhteistyö, jolla joukkoviestimet pyrkivät toisaalta tehostamaan tiedonhankintaansa ja toisaalta maksimoimaan juttunsa aiheuttamat (poliittiset) seuraamukset, kuten yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiset ks. tutkivassa journalismissa. koenumero Yksittäinen numero, jonka avulla testataan uuden lehden kysyntää markkinoille tai vanhan lehden ulkoasuuudistusta (so. lehden kokoa, sivukokoa, typografiaa, juttumalleja, värien käyttöä jne.) ilman että tätä koenumeroa levitettäisiin julkisuuteen. kohderyhmä Ryhmä, joka ei ole osa organisaatiota, mutta joka on organisaatiolle yhteydenpidon kannalta tai muulla tavalla tärkeä, kuten esimerkiksi joukkoviestinten toimittajat, asiakkaat, kilpailijat, yhden asian liikkeet tai suuri yleisö. kohdeviestintä Jollekin tietylle taholle suunnattua viestintää. Tyypillinen esimerkki kohdeviestinnästä on henkilökohtainen kirje tai sähköpostiviesti. kohdeyleisö Median koko yleisöstään erityisesti tavoittelema osajoukko. kohdistusmerkki Kuvan eri osavärien kohdistuksen helpottamiseksi värioriginaaleihin ja värierotteluihin sijoitettu, yleensä ristimäinen merkki. kohina ks. viestintähäiriö kohtaus Ajallisesti tai paikallisesti rajattu jakso elokuvassa tai tv-ohjelmassa. Ajan tai paikan muuttuessa myös kohtaus vaihtuu. kokoomaelokuva Elokuva, joka on valmistettu aiemmin kuvatuista otoksista. kokoomateos ks. jälkiperäisteos kolarihoito Organisaation kriisinhallinta tilanteessa, jossa kriisitilanne on jo päällä

kompositio

ja tapahtuman kielteinen vaikutus organisaation toimintaan on jo ilmeinen. kollaasi Mainoselokuvan rakennemalli, jossa esitetään erilaisia nopeasti vaihtuvia tilanteita musiikin tahdissa. Tilanteet eivät välttämättä liity toisiinsa eivätkä aina edes mainostettavaan tuotteeseen. kolmas persoona –efekti Median vaikutuksiin liittyvä käsite, jonka mukaan ihmiset myöntävät tai havaitsevat viestimien vain harvoin vaikuttavan itseensä.

Vaikutukset muihin, kuten naapureihin, tuttaviin tai sukulaisiin havaitaan herkemmin. kolofoni 1) Kirjapainon tai julkaisijan logo yleensä kirjan selässä tai nimiölehdellä.

2) Kirjan lopussa oleva luettelo, jossa painotekniikkaa ja -aikaa koskevien merkintöjen lisäksi on ilmoitettu ulkoasun suunnittelija, kirjasinlaji, paperin laatu, kuvalaattojen valmistaja ja kirjan painaja. kolumni Journalistin tai toimituksen ulkopuolisen henkilön (avustussuhteessa toimivan kolumnikirjoittajan, jonkin alan asiantuntijan tai vastaavan) usein persoonallinen kannanotto johonkin (yhteiskunnalliseen) asiaan. Myös tietynnimisenä säännöllisesti, nimimerkillä tai omalla nimellä julkaistava palsta. Kolumnilajeja ovat esimerkiksi pohdiskeleva kolumni, jotakin erityisalaa käsittelevä kolumni, erilaiset juoru- ja vitsipalstat ja pakinat sekä kysymys-vastaus- tyyliin toteutetut palstat. kombo ks. yhdistelmäkuva kommentaattori 1) Uutistapahtumia lehdessä, radiossa tai televisiossa analysoiva journalisti. 2) Urheilu- tai muita reaaliaikaisia tapahtumia selostava journalisti radiossa tai televisiossa. kommentti 1) Yksilöllinen, usein jonkun toimituksen arvostetun jäsenen tai ulkopuolisen asiantuntijan mielipiteitä, havaintoja ja analyysia sisältävä, julkistettu näkemys ajankohtaisesta asiasta. Kyseinen hen-

kilö toimii kommentaattorina. Erityisesti kommentti voidaan nähdä sähköisessä joukkoviestinnässä jonkin tasoisena vastineena lehtien pääkirjoituksille ja kolumneille. 2) Verkkosivuston kävijän lähettämä vastaus verkkosivulla olevaan julkaistuun ja muille jaettuun sisältöön.

Kommentit ovat pääsääntöisesti tekstimuotoisia ja saattavat edellyttää captchatyylisen hyväksymisen sivuston ylläpitäjältä. kommenttijuttu Lehden lukijoilta pyydetyistä mielipiteistä tai näkemyksistä rakennettava juttukokonaisuus. Kommentit voivat pohjautua lehdessä julkaistun jutun palautteeseen tai toimituksen valitsemaa aihetta koskeviin mielipiteisiin. kommenttispämmi Verkkosivustolle usein automaattisesti lähetetty kommentti, jonka tarkoituksena ei ole kommentoida verkkosivustolla esitettyä asiaa vaan rakentaa linkki kommentoijan omalle verkkosivulle tai blogiin. kommunikaatio ks. viestintä kompilaatioelokuva Elokuva, joka koostuu pääasiassa aikaisemmin eri tarkoitusta varten kuvatusta materiaalista. komposiittikuva Yksittäisistä irrallista osista tietokoneen avulla rakennettava kuva. Komposiittikuvia käytetään erityisesti rikosten tutkinnassa rakentamalla etsitystä henkilöstä kuva silminnäkijöiden kertomia tuntomerkkejä yhdistelemällä ja muuntelemalla. kompositio 1) Uutisvalintaan ja eri asioiden uutiskynnykseen vaikuttava tekijä tasapainoisen journalistisen kokonaisuuden (kuten etusivun) synnyttämiseksi. Tämän mukaisesti käsiteltävistä aihepiireistä pyritään tekemään vaihtelevia, esimerkiksi sijoittelemalla yksittäiselle sivulle sekä kovia että pehmeitä tai sekä myönteisiä että kielteisiä uutisia. 2) Erilaisten median kohdetyhmien muodostama kokonaisuus.

87

kompressointi

kompressointi Digitaalisen informaation määrän pienentäminen pakkaamalla. konglomeraatti Suuri kansainvälisillä markkinoilla toimiva monialainen mediayritys. Erityiset viestintäkonglomeraatit syntyvät kun media-alan yritykset laajentavat toimintojaan mediateollisuuden sisällä. Yleiskonglomeraatit syntyvät kun media-alan yrityksistä tulee osa yhtiötä, joka harjoittaa mediateollisuuden ulkopuolista liiketoimintaa. Taustalla on ajatus eri alojen synnyttämästä synergiasta eli taloudellista hyötyä tuottavasta yhteisvaikutuksesta. Tämäntapaisilla monialayhtymillä on suuret vaikutusmahdollisuudet kulttuurituotantoon. Viestintäalan konglomeraatit toimivat pääasiassa tai kokonaan joukkoviestinnän ja viihdeteollisuuden piirissä.

Konglomeraattien syntymiseen on vaikuttanut joukkotiedotuksen keskittyminen. kongruenssiteoria Viestinnän luotettavuuteen keskittyvä teoria keskeisenä ajatuksenaan, että viestinnän lähettäjän ja viestin sisällön välillä ei saa olla ristiriitaa.

Jos yksittäistä tiedotusvälinettä pidetään epäluotettavana, sen välittämään viestiin ei luoteta. Jos taas lähde itsessään on luotettava, sen sanomaankin suhtaudutaan luottavaisesti. konnotaatio 1) Välillinen tarkoittaminen, viittaaminen, mieleen johtaminen. 2) Sanan sivumerkitys, sanan käsitteelliseen merkitykseen liittyvä usein tunnesävyinen tai kokemuksellinen sivu- tai seurannaismerkitys. Viestinnän erilaiset ”väärinkäsitykset” tapahtuvat usein juuri konnotaatioiden tasolla. konseptijuttu Selkeästi vain tietylle osayleisölle suunnattu juttu. konseptinsiirtolehti 1) Mallinsiirtoperia atteella toimiva aikakauslehti, jolla on yhteinen lehden käyttötapaa kuvaava konsepti (muotti) jonkin ulkomaisen lehden kanssa, mutta lehden aineisto ei ole ainakaan olennaisessa määrin yhteneväistä, ts.

88

lehti sisältää myös kotimaista aineistoa.

2) Vastaavalla periaatteella toimiva tv:n tai radion sarjaohjelma. konsernilehti Sisäinen tiedotuslehti, jossa viestitään koko konsernin asioista. konsistenssi Pyrkimys rakentaa median tarjonnasta sisällöllisesti yhdenmukaista siten, ettei siihen sisälly keskinäistä ristiriitaa. Tavoitteena on lisätä mediatuotosten uskottavuutta yleisön keskuudessa. konsistenssiteoria ks. balanssiteoria konsoli Äänitarkkailijan käyttämä ohjauspaneeli esimerkiksi äänten yhdistelemistä tai häivytyksiä varten. konsonassi 1) Viestien samanlaisuus ja yhdenmukainen toistuminen samansuuntaisina useissa eri mediakanavissa. Mediasisältöjen samansuuntaisuus vahvistaa niiden vaikutuksia yleisöön ja edistää yhdenmukaista ajattelutapaa. 2) Toimittajien taipumus raportoida asioista yhdenmukaisella tavalla. konspiraatioteoria ks. salaliittoteoria kontakti 1) Yleistermi mediatutkimuksella mitatusta lukijasta, katselijasta tai kuuntelijasta. 2) Henkilö, joka kertoo tai toimittaa tietoja toimittajalle. kontaktihinta Mainoskampanjan tai yksittäisen median kustannukset jaettuna kontaktien lukumäärällä. Kontakteilla tarkoitetaan esimerkiksi lehden lukijoita. kontaktiohjelma Interaktiivinen ohjelmatyyppi, jossa katselijalle tai kuuntelijalle on mahdollisuus olla mukana lähetettävässä ohjelmassa. konteksti 1) Mediatekstin suhteuttaminen sen tekemiseen, tuottamiseen ja tulkintaan liittyviin kehystäviin tekijöihin. 2) Teksti-, asia- tai lauseyhteys asian ollessa määrätyssä tilanteessa aikaan, paikkaan tai kulttuuriin sidottu.

3) Taustatilanne, joka auttaa siihen liittyvän tapahtuman ymmärtämisessä.

korrespondiittis

kontingenssiteoria Viestinnän teoria, jossa korostuu toimintatapojen tarkoituksenmukainen valinta suhteessa mahdollisiin tuleviin tapahtumiin tai tilanteisiin.

Kontingenssiajattelun mukaan yhtä oikeaa tapaa viestiä esimiehenä ei ole vaan viestiminen on tilanneriippuvaista. kontrapunkti Elokuvamusiikin käyttö ja sommittelu niin, että musiikki sekä kuvan ja tarinan esittämät asiat toimivat tavalla tai toisella toisiaan vastaan. kontrasti Sävyerojen voimakkuus valokuvassa. konstruktivismi Teoria, jonka mukaan ihmisten käsitys todellisuudesta perustuu käytettävään kieleen, jolla tulkitaan todellisuutta. konventio Eräänlaiset yleiset ”säännöt” median toiminnalle, jotka yleisö ymmärtää ja hyväksyy tietyssä genressä. Esimerkiksi saippuaoopperan tapahtumat sijoitetaan usein pienelle työpaikalle, ohjelma sisältää päivittäisen yhden episodin ja episodi päättyy johonkin jännittävään tilanteeseen, joka selviää seuraavassa jaksossa. konvergenssi 1) Median, tietotekniikan ja telealan lähentymien toisiinsa siten, että niiden tehtävät muuttuvat yhä enemmän samankaltaisiksi ja päällekkäisiksi. 2) Kiinteä yhteistyö erilaisia tekniikoita käyttävien ja eri päätelaitteisiin tai medioihin sisältöjä tuottavien toimituksen osastojen välillä. Konvergenssin tavoitteena on kierrättää ja versioida samoja sisältöjä ottamalla huomioon eri julkaisuvälineiden ominaiset muotokielet. 3) Eri päätelaitteiden lähentyminen ominaisuuksiltaan niin, että käyttäjä tarvitsee sisältöjen seuraamiseksi vain yhden viestintälaitteen. kompressointi Digitaalisen informaation määrän pienentäminen pakkaamalla. koordinaatio Sopusuhtainen yhteistoiminta. Esimerkiksi tv-ohjelmien sijoittelu eri kanaville niin, että ohjelmat saisivat maksimaalisen yleisömäärän eikä saman-

laisia yleisöjä tavoittelevia ohjelmia lähetettäisi samanaikaisesti (lat. co = yhdessä, ordinare = järjestää). koostaminen Radion tai television ohjelmamateriaalin leikkaaminen esimerkiksi tietokoneella tai kelanauhurilla. koostamissuunnitelma Kuvattuun materiaalin pohjautuva suunnitelma tv-ohjelman jälkikäsittelemiseksi (esimerkiksi tehosteäänien, musiikin ja tekstiosuuksien lisäämiseksi, värikorjailut ja sähköiset trikit) ennen ohjelman esittämistä. vrt. kuvakäsikirjoitus, kuvaussuunnitelma koostamo Pienehkö tarkkaamo ääni- ja kuvanauhan kopioimista, miksaamista ja leikkaamista varten. koostesovellus Informaatiota useasta eri verkkolähteestä yhdeksi kokonaisuudeksi yhdistävä verkkosovellus. Yhdistelyn kohteina voivat olla esimerkiksi kartat, satelliittikuvat ja muunlainen geologinen informaatio. kopfblatt-lehdistö ks. päälehtijärjestelmä kopiosuojaus CD-levyjen kopioimisen estäminen tavoitteena ehkäistä laittomien äänitteiden myyntiä. koristegrafiikka ks. kuvituskuva korjausvedos Ladotusta tekstistä tai ilmoituksesta virheettömyyden tarkistamista, korjauslukua, korjausten merkitsemistä ja ladonnan hyväksymistä varten tehty vedos. korporatiivinen media Media, joka on laajemman mediayhtymän omistuksessa tai hallinnassa. korpus ks. keili korrehtuuri Tekijälle lähetetty korjausvedos, joka kirjapainon oikolukija on tehnyt omat merkintänsä ja tekijälle osoitetut kysymykset. korrespondiittis Slangitermi ulkomaan kirjeenvaihtajille tyypillisestä masennustilasta, joka johtuu liian vähäisestä kotitoimituksen palautteesta. Kirjeenvaihtajat

89

kosketus

joutuvat elämään eräänlaisessa tyhjiössä, vailla kontaktia uutisten vastaanottajiin ja oman kotitoimituksensa väkeen. kosketus ks. haptiikka kotihakemisto Kuhunkin käyttäjätunnukseen liittyvä palvelimella oleva suojattu levytila, joka on varattu käyttäjän omaan käyttöön. kotikaupungin juttu Paikallislehden juttu jossakin kauempana vaikuttavasta "oman kylän pojasta tai tytöstä", erityisesti ulkomailla työskentelevästä sotilaasta. kotisivu Verkossa olevan sisältökokonaisuuden pääsisäänkäynniksi suunniteltu avaussivu, joka sisältää usein tietoa julkaisijasta ja valikon tai muunlaisen orientaation koko sisältöön. kotisivut ks. verkkopalvelu kotitalousfilmi Perheenemännille tarkoitettu, usean eri valmistajan kotitalousalan tuotteita esittelevä mainoselokuva 1950luvulla. koulutusviihde Opetuskäyttöön tarkoitetut erilaiset uusmediasovellutukset.

Sovellutusten vuorovaikutteinen käyttöliittymä liittää oppimisen ja viihteen toisiinsa pelaamiseen rinnastuvalla riemukkaalla tavalla. koulu-tv Television informoiva ja opetuksellinen käyttö. Termillä viitataan usein myös ei-kaupalliseen tv-toimintaan. kova ja pehmeä uutinen Uutisten yhteiskunnallista merkitystä ja tärkeyttä kuvaava erottelu. Kovat uutiset rakentuvat faktoista ja sitaateista ja niistä on jätetty pois kuvaileva ja kommentoiva osuus. Ne painottavat kerrottavan tiedon yllätyksellisyyttä, merkittävyyttä ja vaikuttavuutta ja käsittelevät esimerkiksi taloutta tai politiikkaa. Vastaavasti pehmeät uutiset on rakennettu keskustelevaan sävyyn ja ne sisältävät värikkäitä ilmaisuja, kerrottavien asioiden mielenkiintoisuutta ja jutun erilaisia human interest –piirteitä, julkkisten elämää ja muita kevyitä aiheita

90

krakkeri Tietojärjestelmiin murtautuva ja varastamiaan tietoja eteenpäin myyvä ammattirikollinen. kreisikomedia Liioitteluun pohjautuva elokuvaparodian muoto. kriisi Organisaation oman toiminnan tai toimintaympäristön tapahtumien synnyttämä ennakoimaton poikkeustilanne, joka uhkaa organisaation toimintaa ja mainetta. Kriisille on ominaista syiden, seurausten ja ratkaisukeinojen moniselitteisyys.

Kriisillä on usein myös taipumusta paisua julkisuudessa, jolloin se voi aiheuttaa kohteelleen huomattavaa taloudellista ja toiminnallista haittaa. kriisin määritysteoria Näkemys siitä, että kriisitilanteet on määriteltävä niitä koskevan mediajulkisuuden ja median kriisistä tekemien tulkintojen pohjalta. Tämä määrittää omalta osaltaan myös kriisin kohteeksi joutuneiden viranomaisten tai muiden tahojen toimintamalleja tilanteessa. kriisisivusto Organisaation kotisivuille internetiin tai intranetiin poikkeustilanteita varten tallennetut, vasta tarvittaessa avattavat ”varjosivut”. Sivuille on koottu poikkeustilanteissa tarvittavia yhteystietoja, valmiita linkkejä ja erilaisia toimintaohjeita. kriisitiedottaminen ks. kriisiviestintä kriisiviestintä Organisaation ja sen sidosryhmien välillä tapahtuva viestintä sekä negatiivisten vaikutusten aikana että niiden jälkeen tarkoituksena minimoida kriisin haittavaikutuksia organisaation maineelle. Kysymys on organisaation itsensä aiheuttamasta tai ulkoisesta syystä johtuvasta ennakoimattomasta ja äkillisestä poikkeustilanteesta, joka synnyttää organisaation toimintaympäristössä tai työyhteisön sisällä voimakkaan tiedontarpeen.

Tilanne voi liittyä odottamattomaan työyhteisön sisäiseen tapahtumaan (avainhenkilön kuolema, onnettomuus, äkillinen työnseisaus) tai odottamattomaan ul-

kultivaatio

koiseen hyökkäykseen (kriittinen mediajulkisuus, väärien tietojen levittäminen), jossa organisaatio on usein altavastaajana.

Kriisiviestinnällä pyritään minimoimaan poikkeustilanteen aiheuttamat vahingot ja organisaation toiminnalle aiheuttamat menetykset sekä ohjaamaan julkista keskustelua organisaatiolle myönteiseen suuntaan. Kriisiviestinnän toimintamalleja on kolmenlaisia. Kiistomallissa organisaatio kiistää kielteisen väitteen todenmukaisuuden. Vahvistusmallissa organisaatio vahvistaa entisiä myönteisiä vahvoja mielikuviaan, joihin kielteisten mielikuvien pitäisi kilpistyä. Kääntömallin avulla negatiiviset assosiaatiot käännetään positiivisiksi (kärjen katkaisumalli), kytketään kielteisen väitteen esittäjään negatiivisia mielikuvia (mustamaalausmalli) tai kanavoidaan kielteiset mielikuvat johonkin erikseen määriteltyyn kohteeseen, kuten kesäharjoittelijaan tai tietokoneeseen (syntipukkimalli).

Ennakoiva eli proaktiivinen kriisiviestintä on osa organisaation riskienhallintaa. Se sisältää mm. suunnitelman siitä miten, millaisella organisaatiolla ja kenelle mahdollisesta poikkeuksellisesta tapahtumasta tiedotetaan ja miten näihin osapuoliin pidetään yhteyttä poikkeustilanteen jatkuessa.

Kriisitilanteista selviytymistä varten organisaatio on usein määrittänyt johtosuhteet, viestinnän vastuut ja tehtäväkuvaukset, mahdollisten asiantuntijoiden roolit sekä ulkopuolisten yhteistyötahojen kiinnittymisen organisaatioon. Sangen yleinen kriisiviestinnän aihe on pitkään jatkuneesta heikosta kannattavuudesta johtuva kriisi, jolloin yritys joutuu spekuloinnin kohteeksi. Kriisin syvenemiseen vaikuttaa merkittävästi median asiaan kohdistama käsittelytapa. Kriisiviestintään kuuluvat myös viranomaisten viestintätoimet sotaan, luonnonmullistukseen tai muuhun laajamittaiseen onnettomuuteen liittyvässä kriisitilanteessa. Joukkoviestimet on todettu tärkeimmäksi tavaksi kansallis-

ten voimavarojen saamiseksi kriisin ratkaisemiseen. Toisaalta viranomaisten kriisiaikaista tiedottamista on epäilty liiallisesta myönteisyydestä. Kriisiviestinnän käytännön hoitamisessa on tärkeää tunnistaa kriisin laajuus ja rakentaa sen pohjalta tilannekuva, arvioida kriisin vaikutuksia, laatia toimintasuunnitelma sekä mobilisoida kriisin hoitamisessa tarvittavat ihmiset ja delegoida heille tehtävät. kriittinen tarkastelu Jutun "lopullinen" journalistinen tarkastelu, jonka tehtävänä on varmistaa jutussa esiin tuotujen asioiden todenmukaisuus ja relevanttisuus.

Esimerkiksi tutkivassa journalismissa on tärkeää näytön kerääminen jutussa esiin tuoduille (usein kiusallisille) yksityiskohdille. Vastaavan päätoimittajan ohella kriittiseen tarkasteluun osallistuvat usein myös viestintäyhtiön omat lakimiehet. kserofonia Valokopiointimenetelmä, jossa kuva muodostuu sähköstaattisten varausten avulla. Jauheväri takertuu alustaan ja muodostaa kuvion, joka kiinnittyy lämmön vaikutuksesta. kulesov-efekti Esteettinen montaasileikkaustekniikka, jossa yllättäviä ja toisiinsa liittymättömiä kuvia liitetään leikkaamalla toisiinsa. Katsojilla on kyky rakentaa tällaisten kuvien välille merkitysyhteys. Kyseisenlaisia kokeiluja teki ensimmäisenä neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja Lev Kulesov 1920-luvulla. kulminaatiohiljaisuus Hetki jolloin hiljaisuuden vaikutus on huipentunut eli seuraavaksi on pakko kuulua jotakin. kultainen leikkaus Janan jako jatkuvassa suhteessa siten, että koko janan suhde suurempaan osaan on sama kuin suuremman osan suhde pienempään. kultivaatio Teoriasuunta, jonka mukaan media muovaa yleisön todellisuuskäsityksiä median maailmankuvan mukaisiksi valtavirtaistamalla sosiaalista todellisuutta koskevia käsityksiä mediasi-

91

kultivaatiomalli

sältöjen suuntaan. Median ja erityisesti television väkivaltakuvausten vaikutukset ihmisiin ja viime kädessä koko yhteiskuntaan ovat pitkäaikaisia ja kasautuvia.

Asennevaikutuksia tehostaa se, että median sisällöt ovat osittain vinoutuneita (väkivallan merkittävä osuus) tai korostavat liikaa joitakin stereotypioita (miehet, tietyt ammatit, nuoret). Mediatutkija George Gerbnerin mukaan viestimillä on taipumus vahvistaa ja ylläpitää yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja asenteita niitä "viljelemällä". Varsinkin televisio hallitsee voimakkaasti ihmisten symbolista ympäristöä ja vaikuttaa arvojen, asenteiden ja käsitysten muotoutumisessa. Tunnetuin tv-esimerkki kultivoitumisesta käsitteleekin väkivaltaa: televisio kultivoi ihmisten väkivaltaa kohtaan tuntemia asenteita siten, että ihmiset alkavat pitää väkivaltaa luonnollisena ja arkisena asiana myös siellä, missä sitä ei luonnostaan esiinny.

Toisaalta jatkuva altistuminen väkivaltaisille ohjelmille turruttaa, ja ihmiset menettävät kykynsä ymmärtää väkivallan seurauksia ja tuntea empatiaa. Teorian mukaan väkivalta lisää sitä kuluttavien ihmisten sosiaalisia pelkoja ja sosiaalista epäluottamusta. Väkivaltaisessa symboliympäristössä elämisestä seuraa ”pahan maailman syndrooma”. kultivaatiomalli Näkemys siitä, että median ja erityisesti television väkivaltakuvausten vaikutukset ihmisiin ja viime kädessä koko yhteiskuntaan ovat pitkäaikaisia ja kasautuvia. Väkivalta nähdään normaaliksi tavaksi ratkaista ongelmia. Toisaalta jatkuva altistuminen väkivaltaisille ohjelmille turruttaa ja ihmiset menettävät kykynsä ymmärtää väkivallan seurauksia ja tuntea empatiaa. Väkivallan osalta kultivaatioteoria painottaa aggressiovaikutusten sijasta pelko- ja ahdistusvaikutuksia. Teorian mukaan väkivalta lisää sitä kuluttavien ihmisten sosiaalisia pelkoja ja sosiaalista epäluottamusta. Väkivaltaisessa symbo-

92

liympäristössä elämisestä seuraa ”pahan maailman syndrooma”. kulttielokuva Elokuva, jolla on suhteellisen pieni, mutta sitäkin innokkaampi kannattajajoukko. kulttuurijournalismi ks. journalismi kulttuurinen lukutaito Eräänlainen ”kulttuurinen standardi” tai luettelo asioista, joista ihmisten olisi oltava selvillä pystyäkseen olemaan mukana yhteiskunnan toiminnoissa. Esimerkiksi mediayleisön olisi oltava tietoinen samoista asioista kuin mitä media esittää jotta se ymmärtäisi median välittämät sanomat. kulttuurinen muoto 1) Näkemys siitä, median kulttuuriset muodot ovat suhteellisen pysyviä. Uusi media pystyy korvaamaan vanhan ainoastaan silloin kun se pystyy vastaamaan paremmin niihin viestinnällisiin tarpeisiin, joita varten vanha media on alunperin syntynyt. Jokainen media on vuosien varrella kehittynyt vastaamaan tiettyihin viestinnällisiin tarpeisiin ja niiden yhdistelmiin. 2) Kullekin kulttuurille ominaiset käytännöt, jotka jäsentävät ihmisten toimintoja ikään kuin kollektiivisina sopimuksina. Medioiden kohdalla kyse on siitä, että kullakin niistä on ominaiset, vakiintuneet ja muista medioista poikkeavat käyttötavat ja käyttöyhteydet. Mediat saavat muotonsa eli vakiintuvat käytännön myötä, niitä käytetään rutiininomaisesti, ne ovat yhteisöllisesti omaksuttuja ja muuttuvat hitaasti, vaikka sopeutuvatkin joustavasti samantapaisten muotojen syntyessä. Lisäksi niihin liittyy institutionaalisia, ulkoisesti määrättyjä ehtoja kuten lupa- ja käyttömaksuja, sisällöllistä sääntelyä ja teknisiä rajoituksia. Median kulttuuriset muodot ovat suhteellisen pysyviä.

Uusi media pystyy korvaamaan vanhan ainoastaan silloin kun se pystyy vastaamaan paremmin niihin viestinnällisiin tarpeisiin, joita varten vanha media on alunperin syntynyt. Jokainen media on vuosien

kuulokuva

varrella kehittynyt vastaamaan tiettyihin viestinnällisiin tarpeisiin ja niiden yhdistelmiin. kulttuurintutkimus Tutkimusalue, jossa pyritään ymmärtämään ja selittämään median ja joukkoviestinnän yhteiskunnallista roolia selvittämällä median käyttöä ja sisältöjä. kumppaniverkosto ks. sivuverkosto kumppanuusverkko ks. ekstranet kunnianloukkaus Rikoslaissa tunnistettavaan henkilöön tai henkilöiden ryhmään kohdistuva loukkaava ja paikkansapitämätön väite tai ilmaus. Journalistisessa toiminnassa kyse on väitteen laajan leviämisen pohjalta törkeästä kunnianloukkauksesta. kunnioittamisoikeus ks. respektio-oikeus kunnioituskulttuuri Näkemys, jonka mukaan toimittajat tiedostamattaan sensuroivat itseään jos he arvelevat omien juttujensa synnyttävän ärtymystä omassa työnantajassaan. kuolleen muiston häpäiseminen Joukkoviestimen vastoin parempaa tietoa esittämä väite vainajan syyllistymisestä rikokseen tai muuhun sellaiseen toimintaan, joka olisi voinut saattaa hänet elossa olevana halveksimisen kohteeksi. Säädöksen tarkoituksena on suojata lähinnä vainajan omaisten kunniaa. kupla Rajattu valkoinen alue sarjakuvan yksittäisessä ruudussa. Kupla voi sisältää sarjakuvahahmojen dialogia, ajattelua tai kertomuksen tapahtumia kuvaavia merkkejä tai symboleita. kuponkilehti Kotitalouksiin jaettava suoramainonnan media, joka koostuu kupongin muodossa olevista ilmoituksista. kurjenkaulamikrofoni Lähetysstudion katossa uutispöydän äärellä istuvan ankkurin yläpuolella roikkuva mikrofoni. kursiivi Oikealle kalteva kirjasinlaji.

kursori Pieni tietokonenäytöllä näkyvä graafinen elementti, joka myötäilee hiiren liikkeitä tai näppäimistön komentoja.

Kursorin tehtävänä on ohjata käyttäjää ja osoittaa paikka jollekin toimenpiteelle. kustannusoikeus Kustannussopimukseen perustuva kustantajan oikeus monistaa, levittää ja myydä yksinoikeudella sovittua ks. tekijänoikeudellista kirjallista aineistoa. kustannustoiminta Liiketoiminta, jonka tarkoituksena on hankkia, painattaa ja markkinoida kirjailijoiden ja muiden kirjantekijöiden teoksia, sanomalehtiä tai aikakauslehtiä. Nykyisellään kustantajat ovat erikoistuneet lehtikustantajiin, kirjankustantajiin sekä erilaisiin audiovisuaalisia tuotteita kustantaviin yrityksiin. kustannustoimittaja Kirja-alalla toimiva kirjakustantajan palveluksessa oleva henkilö, jonka tehtävänä on kustantajalle saapuneiden käsikirjoitusten arviointi ja kustannettavaksi valittujen toimittaminen. kustantaja 1) Kirjojen, lehtien tai muiden painotuotteiden ks. kustannustoimintaa harjoittava liikeyritys (kustantamo). Myös ko. liikeyrityksen omistaja(t).

2) Sanoma- tai aikakauslehden omistaja(t).

3) Viestintäyrityksen palveluksessa oleva henkilö, jolla on myös liiketaloudellista vastuuta yrityksen toiminnasta. kuulokulma Ääneen perustuva näkökulman vastine elokuvassa. Vähänkin suurempia etäisyyksiä hahmotettaessa kuulokulmalla on vastaava konkreettinen merkitys kuin näkökulmalla, minkä lisäksi sillä voi olla tärkeä merkitys tilan hahmottamisessa myös irrallaan välittömästä kuvayhteydestä. Äänen voimakkuus ja laatu voivat ilmentää henkilön subjektiivisia tuntoja. kuulokuva Radiossa käytettävä sepitetty kohtaus, joka pyrkii havainnollistamaan tietyn asian, ilmiön tai tapahtuman.

Kuulokuvan tarkoitus on synnyttää mieli-

93

kuuma linkki

kuvia ja auttaa kuulijaa omaksumaan sanoma elämyksenä. kuuma linkki Siirtokäskyn sisältävä tietokonedokumentin osa (esimerkiksi hakusana), jonka kautta on mahdollista siirtyä toiseen, samaa aihepiiriä käsittelevään tai aiheesta yksityiskohtaisempia tietoja sisältävään tietokonedokumenttiin. kuuma media - kylmä media Marshall McLuhanin tekemä mediajaottelu.

"Kuuma" media laajentaa vastaanottajien aistihavaintoja välittämällään hienojakoisella tiedolla ja vaatii yleisöltä vähemmän vuorovaikutusta ja tulkintaa.

Vastaavasti "kylmän" median välittämä tieto on "rakeisempaa" ja vaatii vastaanottajalta enemmän vuorovaikutusta ja tulkintaa ja osallistumista viestintätapahtumaan.

Esimerkkejä kuumista medioista ovat radio ja elokuva ja kylmistä televisio, puhelin ja sarjakuvat. kuuma mikrofoni Lähetysvalmiina päällä oleva mikrofoni. kuuma sana ks. kuuma linkki kuuma spotti Tietokoneen näytöllä oleva alue tai kuvake, joka sisältää kuuman linkin. kuunteluaika Kuunteluajanjakso, joka yleisötutkimuksessa lasketaan niiden 15 minuutin jaksojen määrästä, jotka tutkimukseen osallistuneet ovat merkinneet kuunteluajoikseen suhteutettuna koko tutkittavaan väestöön. kuutamourakoitsija Kutsumanimi sivutoimiselle toimittajalle tai toimituksen avustajalle, joka kirjoittaa juttujensa iltaisin päivätyönsä jälkeen. kuva Visuaalinen tallenne kohteesta tai tilanteesta, kuten piirros, maalaus, valokuva, lehtikuva, tv-kuva tai juliste. kuvaessee Valokuvasarjan pohjalle rakennettu lehtijuttu. kuvajournalismi 1) Faktapohjaiseen visuaalisuuteen eli valokuvaan, keskitty-

94

vä tai sille pääpainon antava journalismi, johon pääsääntöisesti liittyy tekstiä.

Kuvajournalismissa kuvilla on tekstiä suurempi painoarvo, kuvien merkitys on oleellinen jutun kokonaisuuden kannalta tai kerrottava asia esitetään kuvakertomuksena kuvasarjojen avulla. Kuvajournalismin sääntöihin kuuluu uutiskuvien dokumentaarisuus ja manipuloimin kieltäminen.

Kehittyneen kuvankäsittelytekniikan ansiosta kuvien manipulaatiosta on kuitenkin tullut entistä keskeisempi eettinen kysymys myös kuvajournalismissa. 2) Kaikki journalistisesti tuotettu kuvallinen aineisto, kuten uutiskuvat, kuvareportaasit ja kuvituskuvat. kuvajuttu Pelkällä kuvalla ja kuvatekstillä otsikoitu tai otsikoimaton juttu. kuvakaappaus 1) Internetissä julkaistun kuvan lainmukainen (argumentoiva tai siteeraava yhteys) uudelleen julkaiseminen toisessa mediassa, kuten painetussa lehdessä. 2) Tietokoneen tallentama digitaalinen kuva tietokoneen näytöltä käyttöjärjestelmän toiminnolla tai erillisen ohjelmiston avulla. kuvake Vakioitu graafinen tunnus, jota käytetään esimerkiksi juttusarjan tunnuskuviona tai osana julkaisun logomerkkiä.

Kuvaketta on käytetty sekä koristeena ja tekstin elävöittäjänä että ladonnassa tyhjän tilan täytteenä. kuvakoko Kuvallisessa ilmaisussa käytettävä kertomisen ja katsojan mielenkiinnon suuntaamisen menetelmä, joka toimi myös kuvallisen informaation jakajana.

Kuvakoot tiiviistä laajaan ovat erikoislähikuva, lähikuva, puolilähikuva, puolikuva, laaja puolikuva, kokokuva, laaja kokokuva ja yleiskuva. kuvakulma Korkeustaso, josta kamera osoitetaan kohteeseensa tai suunta, josta kuvataan ja josta katsoja näkee kameran edessä olevan tilanteen. Kuvakulma on myös keino katsojan sijoittamiseksi.

kuvauskulma

Subjektiivinen kuvakulma tarkoittaa katsojan sijoittamista näkemään tapahtumat persoonallisesta näkökulmasta ikään kuin jonkin kuvassa olevan henkilön silmin. Objektiivisessa kuvakulmassa kamera kuvaa tapahtumaa kuin sivusta seuraten.

Välittävässä kuvakulmassa näytetään tapahtuma jonkin tietyn esiintyjän näkökulmasta, tämän olan yli tai vierellä seisoen, mutta ei tämän silmin. kuvakäsikirjoitus Numeroitu luettelo elokuvaan tai videoon tarkoitetuista kuvista esitysjärjestyksessä. Piirrosten avulla osoitetaan kuvakoot, kuvakulmat, kuvien sisällöt ja kameran liikkeet. Ohjelmaan liittyvät äänet, puheosuudet, tehosteet ja musiikki suunnitellaan kuviin liittyviksi. kuvalaki Elokuvien ennakkotarkastuslain korvaava elokuvien ja pelien sisältöjä ja soveltuvuutta koskeva laki. kuvalinkki ks. hypertekstilinkki kuvamanipulaatio Autenttisen valo- tai muun kuvan muuntaminen kuvituskuvaksi useimmiten digitaalisesti niin, ettei lopputulos vastaa sisällöllisesti alkuperäistä kohdettaan. Journalismin eettisten periaatteiden mukaan kuvaa ei saa käyttää totuudenvastaisesti ja vastaanottajaa harhauttavasti. Kuvan manipuloinnista olisikin erikseen mainittava, jos kuva on omiaan johtamaan väärinkäsityksiin eikä kuvan luonne (so. onko kuva dokumentaarinen vai fiktiivinen) selviä välittömästi katsojalle. kuvamontaasi Usean kuvan yhteen liitetty kokonaisuus. kuvanhallintajärjestelmä Toimituksen tietokonepohjainen järjestelmä lehtikuvien tallentamisesta, käsittelyä ja säilyttämistä varten. Järjestelmässä ovat lähiarkiston (kaikki päivittäin käsiteltävänä olevat kuvat) ja pysyvän arkiston kuvat. kuvankäsittely Kuvan digitaalinen muuntelu ja prosessointi. kuvapiste ks. pikseli

kuvapuhelin Kaksisuuntaisella televisiolla varustettu puhelin, jossa keskustelijat voivat nähdä toisensa. kuvarinnastus Tilanteen vertaaminen kahden lehtikuvan välillä. Kuvarinnastusta käytetään esimerkiksi kerrottaessa rakennushankkeesta tai kaavoituksesta, jolloin toinen kuva esittää nykyistä tilannetta, ja toinen on samasta paikasta manipuloitu tulevaisuuden näkymä. kuvaruutulehti ks. infokanava kuvasitaatti Oikeus käyttää toisen ottamaa tai luomaa kuvaa osana omaa arvostelevaa tai tieteellistä esitystä. Tekstillä ja kuvalla on kuitenkin oltava asiallinen yhteys tekijänoikeuslaissa määritellyn sitaattioikeuden tavoin. kuvasuhde Kuva-alan leveyden suhde korkeuteen eli kuvaruudun muodon määräävät mitat. Valkokankaalle projisoitava elokuva voi vaihdella television tyypillisestä sivusuhteesta 1,33:1 hyvin pitkiin suorakaiteisiin, kuten esimerkiksi cinematoscopen 2,35:1:een. Nykyisten valkokankaiden tavallinen mittasuhde on 1,85:1. kuvateksti Kuvaan liittyvä ja sitä selittävä teksti, joka sijoitetaan kuvan alle tai viereen. kuvatoimisto Kansainvälistä (kansainvälisten hankintayhteyksiensä avulla) tai kansallista (itsetuotettua) kuva-aineistoa lehdille ja televisiolle välittävä ja myyvä palveluorganisaatio. kuvatoimittaja Toimituksen kuvahankinnasta vastaava ja toimitussihteerin apuna työskentelevä journalisti, joka usein myös johtaa tiedotusvälineen valokuvaosastoa. kuvaus Kaksiulotteisen kuvan muodostaminen kolmi- tai kaksiulotteisesta kohteesta. kuvauskulma Kameran sijainti kohteeseen nähden ja kameran objektiivin määrittämä kulma, joka rajaa näkyvästä kohteesta tietyn suuruisen pinta-alan.

95

kuvaussihteeri

Kuvauskulmaan vaikuttavat kameran ja kohteen etäisyys sekä objektiivin polttoväli. Laajakuvaobjektiivi näyttää laajan kuvauskulman kun vastaavasti teleobjektiivin kuvauskulma on kapea. kuvaussihteeri Radiossa tai televisiossa työskentelevä ohjaajan apulainen, joka hankkii ohjelmaan liittyvää rekvisiittaa, kirjaa kuva- ja äänitapahtumia ja tekee toimituksen hallinnollista työtä. kuvaussuunnitelma Elokuvan tai tvohjelman teossa käytettävä luettelo siitä, missä tapahtumat kuvataan ja milloin.

Kuvaussuunnitelmassa luetellaan esiintyjät kohtauksittain, tarvittavan toteutusryhmän henkilöt ja kuljetusjärjestelyt. kuvitteellinen ihmissuhde ks. parasosiaalisuus kuvitus Kuva tekstin koristuksena tai selityksenä. kuvituskuva Selittävä, ei-havainnoiva journalistinen tuote, joka valokuvan sijasta on usein piirros, kartta, kuvio tai graafinen esitys. Kuvituskuvan tehtävänä on kuvittaa sen yhteydessä oleva teksti tai kertomus tai toimia visuaalisena huomion herättäjänä ja katseen vangitsijana.

Kuvituskuva voidaan jakaa informatiiviseen ja havainnollistavaan faktagrafiikkaan ja visuaalisena houkuttimena käytettävän koriste- eli höystegrafiikkaan. kyberavaruus 1) Tietokoneiden ja niiden yhteyksien muodostama virtuaalinen ympäristö. 2) Tiedon ja sen tallennuksen ja haun sekä maailmanlaajuisen telekommunikaation yhdistelmä. 3) Internet.

4) Ulottuvuus, jossa internetin välittämä kommunikointi tapahtuu. Kyberavaruus voidaan nähdä foorumina, jossa kulttuurit ja vastakulttuurit kohtaavat ilman maantieteellisiä tai aatteellisia rajoja ja jossa toimijat ovat tasa-arvoisia symmetrisen vuorovaikutuksen osapuolia. kyberdissidentti ks. nettidissidentti kyberhyökkäys ks. verkkohyökkäys

96

kyberjournalisti Verkossa työskentelevä toimittaja. kybernetiikka Oppi koneissa, ihmisissä, eläimissä ja organisaatioissa vaikuttavista säätö- ja viestintäjärjestelmistä. kyberpunk Tieteiskirjallisuuden alahaara sekä yläkäsite kuvattaessa mediateknologian ympärille syntyneitä osakulttuureja. kyberrikos Internetin avulla toteutettu rikollinen teko. kyberseksi Tietokoneavusteinen seksi, joka jakautuu ajatuksia kiihottavaan stimulaation ja fyysistä kosketusta jäljittävää simulaatioon. kybersota Tietoverkon ja muiden sähköisten viestintämenetelmien käyttö vastustajan tietokonejärjestelmien vahingoittamiseksi. kyberquattaus Verkkotunnusten rahastusmielessä tapahtuva "kyberajan talonvaltaus", jossa epäeettisesti toimivat yritykset rekisteröitävät omiin nimiinsä toisten yritysten nimiin, tuotemerkkeihin tai tuotteisiin perustuvia verkkosoitteita ja kaupittelevat tällaisia tunnuksia jälkikäteen yrityksille, joihin ne luontevasti yhdistettäisiin. kyborgi Tieteiskirjallisuudessa esiintyvä ihmisen ja koneen hybridi, joka on samaan aikaan sekä biologinen että teknologinen luomus. kylmä media ks. kuuma media - kylmä media kysymys-vastaus Journalistinen esitystyyli, jossa julkistetaan tarkasti sekä kysymykset että vastaukset. Tyyli on yleisesti käytössä varsinkin poliitikkoihin kohdistuvassa revolverijournalismissa, jossa olennaisia ovat paitsi haastateltavan antamat vastaukset myös itse kysymykset.

Vastaajan ja yleisön kannalta paljastavinta onkin useimmiten mitä jätetään sanomatta eli se, "mitä jäi kysymysten väliin".

Tyypillinen kysymys-vastaus- esitysmuoto on lehtien "tyhmät kysymykset" -palsta.

käyttöliittymä

Kysymys-vastaus -tyyliä käytetään myös joissakin lehdissä eri alojen asiantuntijoiden ylläpitämissä "kysy mitä tahansa" -tyylin palstoilla. kytky 1) Mainostilan ostamisen kytkeminen ilmoittajan saamaan myönteiseen journalistiseen julkisuuteen samassa mediassa. Ilmoitus ja juttu voivat olla lehden samalla sivulla, samassa lehden numerossa tai eri numeroissa. 2) Uuden tv-ohjelma sijoittaminen kahden suositun ohjelman väliin mahdollisimman suurten katsojalukujen toivossa. Suositun ohjelman tarkoitus on johdattaa katsojat mukaan uuteen ohjelmaan. Katselu varmistetaan sijoittamalla toinen suosittu ohjelma uutuuden perään. kännykkämato Matkapuhelimen toiminnan häiritsemiseksi suunniteltu ohjelma. kännykkävirus ks. kännykkämato kärjellään seisova kolmio Journalistinen toimintamalli, jossa jokaisen jutun alkuun sijoitetaan sen mielenkiintoisin aineisto, jota seuraa seuraavaksi mielenkiintoisin aineisto jne. Käytäntö syntyi Yhdysvaltain sisällissodan aikana, jolloin sotatapahtumien raportointia vaikeuttivat katkeilevat lennätinlinjat. Sittemmin ohje perustui taitolliseen käytäntöön, jossa palstatilan uhatessa loppua juttua lyhennettiin aina lopusta. Toisaalta toimintamallia on perusteltu myös lukijoiden kiireellä ja houkutuksella saada heidät lukemaan juttua mahdollisimman pitkälle. kärjellään seisova pyramidi ks. kärjellään seisova kolmio kärjen katkaisumalli ks. kriisiviestintä kärki ks. ingressi käsikirjoitus Käsin tai koneella kirjoitettu, ladottavaksi tarkoitettu teksti. kättely Toimintasarja, jossa lähettävä ja vastaanottava laite tai ohjelma varmistavat valmiutensa vastaanottaa ja lähettää dataa. kävijälaskuri Verkkopalvelujen suosio-

ta selvittävä ja keskinäistä paremmuutta määrittävä tekninen menetelmä, jossa mitataan eri kävijöiden määrät tietyillä sivuilla tiettynä ajanjaksona. kävijäseuranta Verkkosivuston kävijöiden toiminnan selvittäminen ja sisällön kohdentaminen verkon eri käyttäjille.

Kävijäseurannan tarkoitus on tukea omaa liiketoimintaa ja kerätä tietoja kävijän sivulatauksista, käynnin kestosta, saapumistavasta ja IP-osoitteesta. käynti Verkkopalvelujen suosiota selvittävä ja keskinäistä paremmuutta määrittävä tekninen menetelmä, jossa mitataan kaikki käyttäjälle toteutetut sivuesitykset samasta www-palvelusta. Uusi käynti alkaa jos käyttäjän kahden sivulatauksen välinen viive on yli 30 sekuntia. käyttäjä Yksi erillinen IP-osoite. käyttäjäkumppanuus Journalistien itsesensuuri tiettyjen ikävien aiheiden käsittelyssä perustuen siihen, ettei yleisö halua tietää kerrottavasta asiasta täyttä totuutta. käyttäjäsisältö Internetin käyttäjien luoma tai muuten verkkoon tuottama sisältö. Sisältö voi olla käyttäjien alusta saakka itse luomaa kuten blogit ja wikisivustot, tai internetissä olevan sisällön pohjalta erikseen tuotettua esimerkiksi verkkokaupan tuotteista annetut arviot, joissa käytetään arviointijärjestelmän tarjoamia pisteytysvaihtoehtoja. Varsinkin sosiaalisessa mediassa internetin käyttäjät nähdään sisällön vastaanottajien ja kuluttajien ohella usein myös tuottajina. käyttöjärjestelmä Ohjelmisto, joka ohjaa sovellusohjelmiston suoritusta ja laiteresursseja, kuten muistia, levytilaa ja oheislaitteita. käyttöliittymä 1) Rajapinta, jonka avulla käyttäjä kommunikoi vuorovaikutteisesti laitteen tai ohjelman kanssa. Käyttöliittymä koostuu ohjelman valikoista, painikkeista ja ikkunoista, joita ohjataan hiirellä tai näppäimistöllä. 2) Kulttuurisesti rakentu-

97

käyttösyytutkimus

nut ilmiö, jossa käyttöliittymän avulla rakennetaan sosiaalisia tiloja, identiteettejä sekä tieto- ja uskomusjärjestelmiä. käyttösyytutkimus Joukkoviestinnän vaikutuksiin liittyvä tutkimussuunta tai malli, jossa kiinnostuksen kohteena ovat joukkoviestinnän merkitys yksilölle ja syyt viestimien käytölle. Mallin mukaan joukkoviestimien seuraaja etsii itselleen hyötyjä ja palkkioita. Välittömällä palkkiolla tarkoitetaan praktisen ja viihteellisen tiedon vastaanottamista ja viivästyneellä palkkiolla vastaanotetun tiedon orientoivaa piirrettä. Malli pitää sanomien vastaanottajaa viestintätapahtuman aktiivisena tekijänä. Viestimen käytön perustana ovat yksilön tai ryhmän ominaisuudet kuten persoonallisuudet, kiinnostukset, arvostukset, tarpeet, suhteet ympäristöön jne. Vastaanottajia motivoivat ja ohjaavat heidän erilaiset, yksilölliset tarpeensa.

98

Joukkoviestinnän avulla voidaan tyydyttää erilaisia tarpeita, kuten tarvetta paeta arkisista rutiineista ja hankkia ajankulua, sosiaalisten kontaktien tarvetta (mediapersoonien tuntemista ja ohjelmiin pohjautuvia keskusteluja ystävien tai naapurien kanssa), tunnepohjaisia elämyksiä ja tarvetta oman identiteetin kehittämiseksi ja tarvetta hankkia yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavia tietoja. Käyttötarkoitustutkijat muuttivat kysymyksen ”mitä media tekee yleisölle” muotoon ”mitä yleisö tekee medialla”. Aktiivinen yleisö ei ota vastaan mitä tahansa, vaan valikoi ohjelmia kulloistenkin tarpeittensa mukaisesti. käytäväpolitiikka ks. lobbaaminen käyttötarkoitustutkimus ks. käyttösyytutkimus käännöslehti ks. franchise-lehti kääntömalli ks. kriisiviestintä

laajakuva Normaalia televisiokuvaa (kuvasuhde 4:3) laajempi kuvamuoto (16:9), jota käytetään elokuvateattereissa esitettävissä elokuvissa. Laajakuva on yleistymässä myös kotiteatterikäytössä.

Laajakangaselokuvien kuvasuhde on perinteisesti 5:2. laajennettu versio Jo alunperin videomarkkinoille suunniteltu ja suunnattu, lisäkohtauksia sisältävä versio teattereissa esitetystä elokuvasta. Teatteriversio ei ole laajennetun version typistetty muoto, vaan kyse on kahdesta erillisestä tuotteesta. laakaoffset Laakapainomenetelmä, jossa kuvan painaminen ei tapahdu suoraan painolevyltä, vaan se siirtyy ensin kumipäällysteiselle painotelalle, jolla varsinainen painaminen suoritetaan. laakapaino Painaminen kostutetulla sileäpintaisella painolevyllä käyttäen rasvaista painoväriä. Menetelmä perustuu siihen, että vesi ja rasva hylkivät toisiaan. laatikko Taittolinjojen avulla rajattu suorakulmainen alue, jonka sisällä on tekstiä tai kuvitusta. Laatikkoon sijoitetaan usein oma juttukokonaisuus huomioarvon herättämiseksi ja kommenttiosuuden erottamiseksi muusta jutusta. laatulehdistö Sanomalehdistö, joka käsittelee yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita ja niitä koskevia hyvin perusteluja ja näkemyksellisiä mielipiteitä. label head Tunnistustarkoituksessa käytettävä, tiivis ja iskusanamainen, mutta kielellisesti tylsä otsikko. ladelma Palstaleveyteen ladottu teksti.

ladonta 1) Typografisten ainesten, kuten tekstin ja kuvien, yhdistäminen määrätynlaiseksi kokonaisuudeksi painamista varten. 2) Toimituksen ulkopuolisen (freelancereiden tai avustajien lähettämien juttujen, yleisönosastokirjoitusten, ilmoitustekstin) aineiston tallentaminen lehtiyhtiön tekstikantaan. Kyseistä työtä tekevä kirjaltaja on latoja. lad mag Erityisesti nuorille urheilusta, seksistä ja alkoholista kiinnostuneille miehille tarkoitettu aikakauslehti. lainaus Henkilölähteen referointi lainausmerkein korostetussa, täsmällisessä sanamuodossa. lainausoikeus ks. sitaattioikeus lajityyppi ks. journalistinen genre lakana Yhtenäinen painopinta lehden keskiaukeamalla. lapiointi Muuhun tarkoitukseen, kuten esimerkiksi painettuun lehteen tuotetun sisällön siirtäminen sellaisenaan verkkoon ottamatta huomioon verkkojulkaisemisen ja –lukemisen toiminnallisia erityispiirteitä. laptop computer ks. läppäri laskuvarjojournalismi Median käytäntö lähettää toimittaja raportoimaan tapahtumista eri puolille maailmaa kaukaisiin paikkoihin. Tapahtumien keskipisteessä työskentelevän oman toimittajan uskotaan nostavan välineen ja juttujen arvovaltaa ja asiantuntemusta. lasswellin viestintämalli Viestinnäntutkija Lasswellin määrittämä malli yksittäisen viestintäprosessin analy-

lastenlehti

soimiseksi. Mallissa tarkastellaan kuka puhuu kenelle ja mitä, mitä kanavia käyttäen ja millaisella vaikutuksella. lastenlehti ks. aikakauslehti lataaminen Tiedoston siirtäminen etätietokoneelta omalle tietokoneelle. latauslista Luettelo musiikkikappaleista, joita verkko- ja mobiilikaupassa on myyty (ts. ladattu) eniten. late fringe Myöhäinen televisio-ohjelmien lähetysajanjakso (klo 23.30-1.00). late nite Erittäin myöhäinen (tai aikainen!) televisio-ohjelmien lähetysajanjakso (klo 1.00-). latenssiorientaatio ks. julkisuusorientaatio laterna magica ks. taikalyhty laugh track ks. naurupätkä lausunto 1) Medialle julkaistavaksi tarkoitettu kirjallinen tai suullinen tosiasian, mielipiteen tai kannanoton ilmaiseminen. Kirjallisen lausuntonsa avulla sen antaja voi saada (puolustuksellisen) näkemyksensä julkisuuteen välttäen samalla journalistien asiaan kohdistamia (kiusallisia) lisäkysymyksiä. Toisaalta kysymyksiin vastaamatta jättäminen voi johtaa tiedotusvälineitä spekulatiivisiin kommentteihin. 2) Ennakkoon valmisteltu ilmoitus tai vastaus julkisuudessa olleeseen, laajaa mielenkiintoa herättäneeseen (poliittiseen) kysymykseen. lausuntojournalismi Erityisesti uutisjournalismissa yleinen käytäntö henkilölähteiden siteeraamiseksi sellaisenaan ilman että heidän sanomisiaan kyseenalaistettaisiin tai tarkasteltaisiin kriittisesti. lavastaja Suunnittelija, joka vastaa elokuvan visuaalisesta kokonaisuudesta yhdessä ohjaajan ja muun taiteellisen henkilökunnan kanssa. Lavastaminen on ensisijaisesti tarinan, tilan, muodon, materiaalien, värien ja valojen kanssa työskentelyä. lavastus Elokuvalle fyysisen ympäristön ja

100

puvustuksen muodostama taiteellinen ja käytännöllinen kokonaisuus. Lavastuksen tarkoituksena on rakentaa elokuvan miljööt eli tapahtumaympäristöt elokuvan sisältöä vastaaviksi. law of primacy ks. etusijan laki layback Ääniaineiston jälkeenpäin tapahtuva liittäminen jo aiemmin toteutettuun kuva-aineistoon. layout ks. taitto leading article ks. pääkirjoitus lead-in program Laajoja katselijajoukkoja ja yleisövirtaa omalle kanavalle ”kosiskeleva”, parhaan katseluajan ensimmäinen yksittäinen ohjelma. lead time ks. valmisteluaika leak ks. tietovuoto leaks Yleisnimitys erimuotoisille internetin "vuotosivustoille", joiden kautta on mahdollista hankkia ja julkaista erimuotoisia luottamuksellista tai salassapidettävää viranomaisaineistoa. Nimitys pohjautuu ensimmäisenä internetissä toimintansa aloittaneeseen Wikileaksiin. learned journal Jotakin erikoisalaa käsittelevä akateeminen julkaisu. least objectional programming Viestintäteollisuuden näkemys ”vähiten ärsyttävimmistä ohjelmista” eli siitä, että paras tapa pitää katsojat kanavalla on esittää ohjelmia, joita kukaan ei suoranaisesti vihaa jos ei rakastakaan. Mediakilpailun koveneminen on kuitenkin lisännyt erottautumisen paineita ja ajanut tuottamaan ohjelmia, jotka varmasti loukkaavat joidenkin arvoja tai makua. legman ks. toimitus lehdistö Yleisnimitys graafisille joukkotiedotusvälineille. Lehdistö on perinteisesti jaettu sanomalehtityyppisiin lehtiin ja aikakauslehtiin. Sanomalehtityyppisen julkaisun tuntomerkkejä ovat julkisuus, ajankohtaisuus, yleiskiinnostavuus, saatavilla olo, säännöllinen ilmestyminen ja

lehdistötuki

mekaaninen monistaminen. Tuntomerkit sopivat myös aikakauslehdistöön, jos ajankohtaisuus käsitetään väljästi. lehdistöneuvosto Koostumukseltaan vaihteleva elin tai lautakunta, joka ottaa kantaa mediaeettisiin kysymyksiin. Suomessa lehdistöneuvostoja edustaa Julkisen sanan neuvosto. lehdistön lainausoikeus Tekijänoikeuslaissa määritelty lehdistön eräänlainen sisäinen lainausoikeus, joka antaa sanomaja aikakauslehdille mahdollisuuden käyttää toisessa lehdessä julkaistua ”uskonnollista, taloudellista tai poliittista päivänkysymystä koskevaa kirjoitusta”. lehdistösihteeri Päämiehensä mediayhteyksistä huolehtiva henkilö. lehdistöteoriat Erilaisina historiallisina aikoina syntyneet käsitykset lehdistön tehtävistä ja toiminnan tarkoituksista. Lehdistöteorioilla on pyritty määrittelemään lehdistön ja yhteiskunnan välisiä suhteita. F.S. Sibertin, T. Petersonin ja W. Schrammin kehittämät teoriat ovat autoritaarinen, liberalistinen, marxilainen sekä sosiaalisen vastuun teoria.

Autoritaarisen teorian mukaan lehdistön tavoitteena on valtion etu. Valtio valvoo joukkoviestimiä, eikä kriittistä kirjoittelua valtiovaltaa kohtaan sallita. Viestimien ensisijaisena tehtävänä on kasvattaa kansalaisia selostamalla ja puolustamalla valtion toimenpiteitä.

Liberalistisen teorian mukaan lehdistön tavoitteena on yksilön etu, ja millä tahansa mielipiteellä on oikeus tulla julkisuuteen.

Lehdistön tulee kritisoida vallanpitäjiä, toimia nopeana tiedonvälittäjänä, viihdyttäjänä ja ilmoitusvälineenä. Valtion tulee valvoa, että lehdistön toiminta on esteetöntä. Sosiaalisen vastuun teoria yhtyy liberalistiseen teoriaan periaatteessa, mutta korostaa lisäksi lehdistön vastuuta julkaistavan tiedon oikeellisuudesta. Lehdistön on painotettava yleisön mielipiteitä, toimittajien ammattietiikkaa, pyrittävä to-

tuuteen ja hylättävä puhtaasti kaupallinen sensaation tavoittelu. Valtiovallan tulee tukea lehdistöä. Lehdistön tulee kehittää vapaaehtoisesta valvontaa luomalla omia eettisiä toimintasääntöjään.

Marxilainen lehdistöteoria (neuvostokommunistinen teoria) pitää joukkoviestimien yksityisomistusta pahimpana sananvapauden esteenä. Teorian mukaan valtion tulee omistaa lehdistö ja käyttää sitä sosiaalisen muutoksen ja valvonnan välineenä. Lehdissä ei saa arvostella vallitsevaa ideologiaa, mutta yhteiskunnan organisaatioita ja yksityishenkilöitä kohtaan esitetty kritiikki sallitaan. Viidenneksi lehdistöteoriaksi voidaan lukea objektiivinen lehdistöteoria, jota kehitelty eteenpäin sosiaalisen vastuun teoriasta. Teoria painottaa lehdistön tiedonsaantia ja oikeutta tietoon ja pitää objektiivisuuden vaatimusta tärkeänä lehdistön tehtävänä. Objektiivisen, saajalleen merkityksellisen tiedon esteetön kulku tulee taata kaikissa oloissa. lehdistötiedote ks. tiedote lehdistötilaisuus ks. tiedotustilaisuus lehdistötuki Yhteiskunnan taloudellinen tuki sanomalehdille tiedonvälityksen monipuolisuuden turvaamiseksi. Yleiseen lehdistötukeen kuuluvat erilaiset tariffiedut ja verohelpotukset (postimaksujen subventio postille, yhteisjakelutuki ja tilausmyynnin liikevaihtoverottomuus ja arvonlisäverottomuus). Valikoivaa lehdistöä tukea jaetaan poliittisin ja taloudellisen perustein lehdille, jotka kaupallistumiskehityksessä ovat joutuneet ykköslehtiä suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin kuljetus-, jakelu- ja muiden kustannusten alentamiseksi. Puolueille tukea jaetaan niiden oman lehdistön tukemiseksi ja uutis- ja tietotoimistoille ja niiden asiakaslehdille telekustannusten alentamiseksi. Puolueet saavat lehdistötukea suhteessa kansanedustajien määriin. Vähälevikkisillä kulttuuri- ym. erikoisaikakauslehdillä on vastaavanlaisia tukimuotoja.

101

lehdistövapaus

lehdistövapaus ks. sananvapaus lehti 1) Säännöllisesti ilmestyvä sanomatai aikakauslehti tai painettu kertajulkaisu.

2) Kirjan tai lehden vastakkaisten, peräkkäisillä aukeamilla olevan kahden sivun kokonaisuus. lehtiessee Vapaamuotoinen ja -rakenteinen (so. ei-uutismainen) lehtikirjoitus, kuten esimerkiksi kolumni, pakina, kritiikkikirjoitus tai yliö. lehtikierto Tietopalvelun muoto, jossa organisaation tilaamia ammattilehtiä kierrätetään jakeluluettelon mukaisesti. lehtimiehen ohjeet ks. journalistiset normilähteet. leike Elokuvan tai tv-ohjelman otos tai muu osio, joka koostuu yhtäjaksoisesta ruutusarjasta. leikepalvelu Jotakin organisaatiota, uutisaihetta, toimialaa tms. käsittelevien lehtijuttujen kokoelma sekä mahdollisesti näistä lehtijutuista tehty kooste tai julkisuusanalyysi. leikkaus 1) Äänitysten tai kuvattujen otosten käsitteleminen ja järjestäminen tiettyyn käsikirjoituksen mukaiseen esittämisjärjestykseen jatkuvuutta toteuttaviksi kohtauksiksi tai jonkinlaisen loogisen tai rytmisen kokonaisuuden rakentamiseksi. 2) Suora siirtymä otoksesta toiseen ilman ristikuvaa, häivytystä tms.

3) Filmin mekaaninen koostaminen leikkaamalla ja liimaamalla. 4) Videonauhan koostaminen sähköisesti. leipäteksti Yleisin kirjasinkoko ja -laji, jota käytetään normaalin tekstin latomiseen.

Samalla kirjasimella ladottu yhtäjaksoinen teksti, joka toi aiemmin huomattavan osan kirjapainojen tuloista eli "leivästä". lentolehtinen 1) Tuotetta, palvelua, organisaatiota, tapahtumaa tai vastaavaa esittelevä pienimuotoinen osoitteeton painotuote tai esittelylehtinen. 2) Alkuaan lentokoneesta pudotettu, myöhemmin myös

102

kadulla jaettava, jonkin tärkeän tiedotuksen sisältävä painoarkki, jota levitetään poikkeuksellisissa oloissa kun muut tiedonvälityskanavat eivät ole käytettävissä (esimerkiksi sota). Normaalioloissa lentolehtisiä muistuttavat osoitteettomat mainokset. lentävä reportteri ks. laskuvarjojournalismi, leskirivi Kappaleen ensimmäinen rivi palstan tai sivun viimeisenä rivinä. levikki Lehden keskimääräinen maksettu menekki eli tilattujen ja irtonumeroina myytyjen numeroiden yhteismäärä tiettynä ajanjaksona jaettuna ilmestymiskertojen lukumäärällä. Levikkitiedot perustuvat useimmiten viralliseen levikintarkastukseen. Koska levikki on maksettu lehdennumeroiden menekki, ilmaisjakelulehtien kohdalla on parempi puhua jakelumääristä. levikkialue Viestintäyrityksen lehdelleen määrittämä alueellinen markkina-alue.

Paikallislehti leviää yhteen tai vain muutamaan kuntaan tai kaupunkiin ja kertoo miltei yksinomaan levikkialueensa aiheista. Kuntaryhmälehden levikkialue on paikallislehteä suurempi. Aluelehden toiminta-alue on talousalue ja useita kuntia, mutta pienempi kuin maakuntalehdellä, jonka levikkialue on maakunta tai talousalue tai hieman tätä enemmän. Valtakunnanosalehden keskeisenä levikkialueena on maakunnan tai talousalueen ylittävä osa valtakunnan aluetta.

Valtakunnallisen sanomalehden levikkialueena on koko valtakunta. levikkikierre Lehtien kaksien markkinoiden, myynti- ja ilmoitusmarkkinoiden, keskinäinen prosessinomainen vaikutussuhde, joka vaikuttaa sekä voitto- että tappiosuuntaan molempia kiihdyttäen. Levikkikilpailun omassa luokassaan tai sarjassaan (levikkialue yhdessä ilmestymistiheyden tai ilmestymisajankohdan

liite

kanssa ja/tai erilaiset sisällön erikoistamistavoitteet) voittanut lehti on nousevassa levikkikierteessä ja saa palkinnoksi enemmän ilmoituksia ja ilmoitustuloja kuin levikkikilpailussa hävinnyt ja laskevaan levikkikierteeseen joutunut saman sarjan lehti. Näin voittanut lehti voi käyttää enemmän rahaa journalistisen tuotteensa kehittämiseen kuin hävinnyt kilpailijansa, kasvattaa paremman sisältönsä ansiosta levikkiään ja tämän johdosta ilmoitustulojaan, jotka voidaan edelleen käyttää parantamaan tuotetta. Vastaavasti levikkikilpailun hävinneet lehdet saavat vähemmän lukijoita, vähemmän ilmoituksia, aina vain vähemmän lukijoita ja yhä vähemmän ilmoituksia. Levikkikilpailun voittanutta lehteä sanotaan ykköslehdeksi ja hävinnyttä lehteä kakkoslehdeksi. Jos ykköslehdellä ei ole saman sarjan kilpailijaa omalla levikkialueellaan tai kilpailutilanne on levikkikilpailun hävinneen lehden suhteellisen pienuuden vuoksi näennäistä, sanotaan lehteä alueellisen monopolin lehdeksi eli monopolilehdeksi.

Levikkikierteeseen vaikuttaa kokonaislevikin sijasta erityisesti lehden peittoprosentti ilmestymispaikkakunnallaan. Tiheä peitto suppealla alueella houkuttelee ilmoittajia. levikkiluku Vuotuisen levikin keskiarvo, ts. päivittäin keskimäärin tilattujen lehtien ja levikkiin hyväksyttyjen vapaakappaleiden yhteismäärä. letterboxing Laajakangaselokuvien esittäminen televisiossa niiden alkuperäisissä mitoissa. lex Hymy Nimitys yksityisyydensuojaksi vuonna 1974 laaditusta rikoslain pykälästä, jonka mukaan rangaistavaa on sellainen toisen yksityiselämästä levitetty tieto, vihjaus tai kuva, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä. Pykälän ulkopuolelle on jätetty julkisessa virassa, elinkeinoelämässä tai politiikassa tapahtunut yhteiskunnallisesti merkittävä toimin-

ta. Lainkohta on saanut nimensä ihmisten yksityiselämän tietoja paljastaneen sensaatiolehti Hymyn mukaan. liberalistinen lehdistöteoria ks. lehdistöteoriat libricide Kansanmurhasta (genocide) mukailtu, kulttuuriseen tuhoamiseen liittyvä termi, jolla viitataan historian aikana tapahtuneisiin laajoihin kirjatuhoihin mm. natsi-Saksassa 1930-luvulla. liehuladelma Ladelma, jossa rivejä ei ole tasattu palstan oikeassa reunassa. liekitys Jonkun henkilön julkinen verbaalinen ruoskiminen internetissä, erityisesti sen keskusteluryhmissä. lifestyle Lehden osa tai sivu, jossa käsitellään "kevyempiä" ja ajattomampia aiheita kuten kotitaloutta, muotia, ruokaa, harrastuksia, ihmissuhteita jne. lift Jo julkaistun materiaalin uudelleenkäyttö vain pienin muokkauksin. light news day ks. heavy news day - slow news day liikelehti Suhdetoimintaan ja suoramainontaan painottuva asiakaslehden tyyppi. liikkeen suunnan tila Tila, joka jää kuvaruudussa henkilön tai kohteen eteen kun tämä liikkuu kuva-alan poikki. liikkuva otos Otos, joka on kuvattu jostakin luonnollisesti liikkuvasta välineestä kuten autosta tai helikopterista. liipasinvaikutus Viestintätilanne, jossa passiivisesti omaksut viestit palautuvat mieleen oikeassa ärsykeympäristössä. liite Sanoma- tai aikakauslehden sisällä oleva erillinen, säännöllisesti tai tarpeen mukaan julkaistava (lehden irrallinen) osa. Liite voi olla lehden omaa journalistista tuotantoa tai ulkopuolisen tuottama (maksullinen) lehden osa. Liite keskittyy usein johonkin erityisteemaan (matkailu, autot jne.) ja sisältää ko. teemaan liittyviä ilmoituksia.

103

liitetiedosto

liitetiedosto Sähköpostiviestin mukana lähetettävä, muussa kuin sähköpostimuodossa oleva viesti, tekstidokumentti tai kuva. lineaarinen viestintämalli Viestintämalli, jossa oletetaan lähetettyjen viestien siirtyvän sellaisenaan ja muuttumattomina vastaanottajansa tajuntaan. line extensions Yksittäiseen elokuvaan liittyvät erilaiset oheistuotteet, kuten kirjat, sarjakuvat, t-paidat, pienoisfiguurit ja tietokonepelit. linja 1) Kustantajan määrittämät viestintäyrityksen journalistisen toiminnan periaatteet, kuten lehden poliittinen sitoutuneisuus ja suhteet elinkeinoelämään.

Lehden linja määrittää pitkälti yrityskohtaisen journalistien kulttuurin luonteen.

Linjan toteuttamista valvoo kustantajan nimittämä. päätoimittaja. 2) Taitossa käytettävä visuaalinen elementti, jolla voidaan erottaa palstat toisistaan tai rakentaa erilaisia laatikoita.

LinkedIn ks. verkkoyhteisöpalvelu linkittäminen Viitteen tekeminen yhdeltä verkkosivulta toiselle. Tekijänoikeudellisesti linkittäminen on pääsääntöisesti sallittua, koska kyse on hakulinkkiä käyttäen ainoastaan sähköisen postiosoitteen osoittamisesta ja toiminnasta, joka on verrattavissa normaaliin postiosoitteen kertomiseen. Ongelmana voi kuitenkin olla kehyslinkin käyttö, jossa linkki avaa sivun alkuperäisen sivun yhteyteen ja lukijalle voi jäädä epäselväksi, millä sivulla hän itse asiassa navigoi. linkki 1) Kahden televisio- tai radioaseman välinen tekninen välityskanava tai yhteysketjun osa sekä tällaista yhteyttä välittävät laitteet. 2) Tekstissä tai muussa aineistossa oleva määritys, jonka avulla voidaan siirtyä määrättyyn kohteeseen samassa tai toisessa verkkoaineistossa. Perinteisessä internetissä on yhdistetty toisiinsa eri aineistoja ja saman aineiston sisäisiä tekstikohtia.

Sosiaalisessa mediassa yhteyksiä luodaan

104

paitsi verkon sisältöjen myös käyttäjien välille. 3) Seuraavan jutun esittely radio- tai tv-ohjelmassa. linkkikartta Kuva, jonka sisältämän hypertekstilinkkien avulla voidaan siirtyä useisiin eri tietosoluihin. linnatoimittaja Lehden sisällöstä muodollisesti vastuussa oleva, mutta usein journalistisesti ammattitaidoton henkilö, jonka joutuminen vankilaan painovapausrikoksesta ei juuri haitannut lehden toimintaa. Käytäntö oli yleistä Suomessa ns. sortovuosina. Nykyisen sananvapauslain mukaan medialla on oltava päätoimittaja tai vastaava toimittaja, jonka on tosiasiallisesti käytettävä tehtävän edellyttämää valtaa. linssilude Kutusumanimi henkilöstä, joka esiintyy mielellään julkisuudessa. lipsu Lukijansa ”käsistä lipsuva” poikkeuksellisen ohut tabloidilehti. lisenssilehti ks. franchise-lehti Lissabonin ohjeisto Suhdetoiminnan harjoittamisen eurooppalaiset säännöt, jotka hyväksyttiin CERP:n Lissabonin kokouksessa vuonna 1978. lista Internetin keskustelutyhmään lähetettyjen viestien kokonaisuus. listan(yllä)pitäjä ks. moderaattori listalainen ks. arkirutiinirivitoimittaja lisälehti Jotakin huomattavaa uutistapahtumaa käsittelevä sanoma- tai aikakauslehden erillinen liite. litografia 1) Rasvaisen painovärin ja veden vuorottamisen vaikutukseen pohjautuva painamismenetelmä. 2) Litografisin menetelmin valmistettu painotuote. live ks. suora live action (-elokuva) Elokuva, jota varten on kuvattu ihmisiä tai eläimiä joko omana itsenään tai eri rooleissa, elokuva ilman animaatiota. live stream Suora, internetin kautta välitettävä radio tai tv-lähetys.

loppuherja

living newspaper Teatterin muoto, joka käyttää ajankohtaista materiaalia ja journalismille tyypillisiä esitysmuotoja käsitellessään poliittisia, kulttuurisia tai yhteiskunnallisia kysymyksiä. loaded question Tiettyyn tulokseen johdatteleva kysymys. loaded words Yksipuolinen, tärkeitä yhteiskunnallisia asioita käsittelevä kirjoittelu, jota olisi vältettävä erityisesti objektiivisessa joukkoviestinnässä. lobbari ks. lobbaus lobbaus Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, jossa yritykset ja yhteisöt välittävät informaatiota päätöksentekijöille ja esittävät oman näkökantansa asioiden ratkaisemiseksi. Kysymys on aloitteellisesta, epävirallisten yhteyksien pitämisestä sellaisten yhteiskunnallisten päättäjien kanssa, joilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisöä tai kansalaisryhmää koskevaan päätöksentekoon viestittävässä asiassa. Käytännössä lobbaus toteutetaan usein niin, että tietyn eturyhmän valtuuttama edustaja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekijän ratkaisuihin edustamansa ryhmittymän eduksi. Vaikuttajien, "lobbareiden”, on tunnettava yhteiskunnallinen päätöksentekoprosessi, jotta tietoa osataan suunnata oikeille henkilöille oikeaan aikaan. Esimerkiksi elinkeinoelämän monien järjestöjen tehtäviin kuuluu jäsenkuntansa edunvalvonta. Erityinen ruohonjuurilobbaus tarkoittaa käsiteltävänä olevaan asiaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon vaikuttamista ottamalla vaikuttamisen kohteeksi varsinaisia päätöksentekijöitä laajempi joukko ihmisiä, esimerkiksi henkilökunta, asiakkaat tai mediayleisö.

Ruohonjuurilobbausta edustaa esimerkiksi äänestäjien yhteydenpito poliitikkoihin. lobster trick ks. bulldog watch location scout Sopivaa elokuvan kuvauspaikkaa etsivä kuvausryhmän jäsen. lock-step journalism Median "pakkotah-

tinen", pääosin kilpailullisista syistä johtuva toistensa jäljittely, esimerkiksi tekemällä juttuja samoista, varsinkin julkkiksista kertovista aiheista. lodju ks. laatikko log line Tiivis esitys elokuvan päähenkilöistä, konflikteista ja toimintalinjoista käsikirjoituksen markkinoimiseksi elokuvan tulevalle tuottajalle. logo 1) Yhteisön nimen tunnusomainen typografinen asu. Logo voi olla vakioitu sana- tai kirjainmerkki tai kirjainyhdistelmä, joka on samassa jalustassa yhtenä kappaleena. 2) Typografinen koroste, joka toistuu samanlaisena lehden eri numeroissa, esimerkiksi sanomalehden nimiö tai osastotunnus. lohkotaitto ks. taitto lokalisointi Ohjelmiston tai multimediatuotteen tekninen tai kielellinen sopeuttaminen tai paikallistaminen tietyn kieli- tai kulttuurialueen käyttäjille. lokitiedosto Palvelimen ylläpitäjän tietokantaan tallennettu tieto siitä, kuinka moni on käyttänyt tiettyä verkkosivustoa ja kuinka käyttäjät ovat navigoineet sivuston sisällä. long tail ks. pitkä häntä long take Pitkä otos. loose insert Lehden sisälle sijoitettu irtonainen mainos- tai muu painatus.

LOP (least objectionable program) Vars inkin amerikkalaisessa yleisötutkimuksessa yleisesti vallalla oleva käsitys tv-ohjelmien seuraamisesta. Käsityksen mukaan katsojat eivät valitse ennakolta seuraamaansa ohjelmaa, vaan pelkästään ”katsovat televisiota”. Edelleen mielenkiintoisen tarjonnan puuttuessa he eivät sammuta vastaanotinta, vaan valitsevat katsottavakseen vähiten vastenmielisen ohjelman. loppuherja Jonkin sukkelan huomautuksen sisältävä lyhyt kohtaus television viihdeohjelmassa tai elokuvan lopussa, usein

105

loppuhimmennys

jälkitekstien perässä. Uutisankkurien keskinäistä loppureplikointia kutsutaan loppukevennykseksi. loppuhimmennys ks. himmennys loppuhuipennus ks. cliff hanger loppukevennys ks. loppuherja loppukuva Kuva, johon tv-lähetys loppuu. loppurumpu ks. billboard low-context –kulttuuri Toimintakulttuuri, jossa kielellisen viestinnän merkitys korostuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja sanomisten odotetaan suhteellisen tarkasti vastaavan tarkoitustaan. luettelosuoja Tekijänoikeuslaissa määritetty suojamuoto luetteloiden, taulukoiden ja muiden vastaavien töiden suojaamiseksi. Suoja edellyttää, että luettelossa on yhdistelty suuri määrä tietoja. Suoja ei koske luettelon yksittäisiä tietoja, vaan pelkkää tietojen muodostamaa kokonaisuutta. lukemistutkimus ks. yleisötutkimus lukija-asiamies Angloamerikkalaisessa journalistisessa kulttuurissa varsin yleinen mediakritiikin järjestelmä. Yksittäisessä viestintäyrityksessä työskentelevän asiamiehen, (ombudsman = siistijä, välittäjä) tehtävänä on usein omalla palstallaan tai lehden sisäisillä muistioilla arvioida lehtensä journalistista tasoa sekä ottaa vastaan lukijapalautetta ja -kritiikkiä ja välittää sitä eteenpäin toimitukseen. Lukijaasiamiesten työnkuva ja mahdollisuudet vaikuttaa journalismiin vaihtelevat kuitenkin suuresti riippuen hänen työnantajastaan. Joissakin medioissa tämä yhtiön “sisäinen laaduntarkkailija” toimii pikemmin pr-luonteisesti pyrkien pehmentämään yleisöltä tulevaa kritiikkiä, joissakin toisissa välineissä lukija-asiamies voi olla hyvinkin aktiivinen ja vaikutusvaltainen välittömän journalismikritiikin väylä. lukijakerroin Luku, joka ilmoittaa, kuin-

106

ka monta henkilöä keskimäärin lukee lehden yksittäistä numeroa. lukijamäärittely Menetelmä sen arvioimiseksi, onko lukijatutkimukseen haastateltavaksi valittu yksittäinen henkilö lehden lukija vai ei. Aikavälimenetelmässä lukijamäärittely perustuu siihen, onko vastaaja lukenut lehteä ilmestymisvälin aikana. Läpikäyntimenetelmässä lukijoiksi lasketaan ne henkilöt, jotka ovat lukeneet lehden sitä numeroa, joka esitetään vastaajalle haastattelun yhteydessä.

Asteikkomenetelmässä lukijamäärittely perustuu kysymykseen, kuinka monta lehden viimeksi ilmestyneistä tietyistä numeroista vastaaja on lukenut. Lehden kokonaislukijamäärä muodostuu kunkin vastaajan ”asteikko-osuuksista” niiden summana. Esimerkiksi neljästä viimeksi ilmestyneestä numerosta kaksi lukenut henkilö on mukana lukijamäärässä ”puolikkaana lukijana” (2/4). lukijamäärä Lehden levikin ja lukijakertoimen tulo. lukijapeitto Lukijoiden määrä, joka lasketaan selvittämällä, onko tutkittava henkilö lukenut tai selannut lehteä viimeksi kuluneen, lehden ilmestymisen aikavälin aikana. lukijaprofiili Lehden lukijoiden jakautuminen erilaisiin, esimerkiksi asuinpaikan, koulutuksen tai sukupuolen pohjalta muotoutuviin luokkiin. lukijatapaaminen Yksittäisen lehden lukijasuhteen parantamiseen tähtäävä toimintamuoto, jossa lukijoita kutsutaan johonkin tilaisuuteen tutustumaan lehden tekijöihin ja antamaan heille palautetta.

Lukijatapaamisesta tehdään usein galluptyylinen juttu. lukijatutkimus ks. yleisötutkimus lukijaviesti Yksittäinen kansalaismielipide tai kannanotto median internetissä ylläpitämälle keskustelupalstalle. lumetodellisuus ks. keinotodellisuus

lähdesuoja

lunttauslaite ks. teleprompteri luokiteltu ilmoitus Tietyn otsikon alle sijoitettu osastokohtainen rivi-ilmoitus. luotaus Organisaatiolle merkityksellisen informaation kokoaminen toimintaympäristöstä, esimerkiksi mediaseurannan ja mielipidemittausten avulla. Luotauksella organisaatio pyrkii havaitsemaan ajoissa toimintansa kannalta olennaiset ulkoiset (ympäristöluotaus) ja sisäiset (sisäinen luotaus) muutossignaalit ja ottamaan ne huomioon päätöksenteossaan. Luotauksen keinoja ovat julkisen keskustelun seuraaminen, yhteystoiminta ja tutkimusten tekeminen. Ideana on tarkastella mitä organisaatiosta on julkisuudessa kerrottu, missä valossa media esittää organisaation ja millaisia päätelmiä organisaation tulisi tehdä esimerkiksi erilaisista mielipidemittauksista.

Strategisessa luotauksessa organisaatio seuraa joidenkin itselleen tärkeiden asennetrendien tai tuotekuvan kehitystä. Taktisessa luotauksessa kiinnostuksena kohteena ovat mediajulkisuus, päivän uutisvirta ja ajankohtaiset puheenaiheet. Tekninen luotaus liittyy organisaatiota koskevaan leikeseurantaan ja muun palautteen avulla tehtävään julkisuuskuva-arviointiin. luottojournalismi ks. lähderiippuvuus lurkkiminen Lukemiseen tai katselemiseen viittaava verkkokeskusteluun tai -yhteisöön osallistumistapa, jossa omaa läsnäoloa ei paljasteta muulle ryhmälle. luottotoimittaja Erittäin läheisessä kanssakäymisessä henkilölähteisiinsä oleva toimittaja, joka suhteittensa säilyttämiseksi kertoo näistä vain myönteisiä asioita, vaikka luottamuksen pohjalta saakin tietää paljon kielteisiä asioita mm. heidän yksityiselämästään. luuppaus Verkkomainonnassa tapahtuva animaation kierto alusta loppuun.

Luuppausten lukumäärää on usein rajoitettu verkon käyttäjän lukurauhan säilyttämiseksi.

lyhyesti Säännöllisesti ilmestyvä pikkuuutisia sisältävä lehden palsta. lyhytlehti Aikakauslehti, jolle ovat tyypillisiä äärimmäisen lyhyet, korkeintaan aukeaman mittaiset jutut ja juttujen suuri määrä. Lehden sivumäärä ei useinkaan ole poikkeavan suuri. Lyhytlehti on sukua televisiokaudelle ja siinä on kysymys yleisön kiinnostuksen herättämisestä erilaisilla "täky-jutuilla". lähde ks. journalistiset lähteet lähdekoodit ks. journalistiset lähdekoodit lähdekritiikki Journalistin hankkimien tietojen todenmukaisuuden ja luotettavuuden arviointi. Arviointi kohdistuu paitsi tietojen ominaisuuksiin (todenmukaisuus, oleellisuus, sävy, korostukset), myös tiedonlähteisiin. Henkilölähteen kohdalla kysymys on tämän halusta ja mahdollisuuksista antaa oikeita tietoja (lähteen suhde asiaan, motiivi tietojen kertomiselle ja tietojen julkistamisesta mahdollisesti koituva hyöty tai haitta).

Dokumenttilähteiden luotettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon mm. dokumentin aitous, dokumentin laatija ja konkreettinen laatimistilanne. Journalistin omakohtaisessa havainnoinnissa on muistettava havainnointikyvyn rajallisuus, johon vaikuttavat tämän kokemus, tiedollinen tausta, yhteiskunnallinen asema ja havaintotilanne. lähdepositivismi Tutkimusmetodi, jossa lähteelle annetaan liian suuri arvo. lähderiippuvuus Journalismin epäkriittinen toimintamalli, jossa henkilölähteelle annetaan liian suuri vaikutusvalta jutun näkökulman tai sisällön määrittämisessä. Tyypillistä erityisesti luottojournalismissa. lähdesuoja Sananvapauslaissa turvattu journalistin mahdollisuus olla kertomatta luottamuksella saamiensa tietojen lähdettä. Lähdesuoja mahdollistaa yhteiskun-

107

lähetetty kirjoitus

nallisesti merkittävien, esimerkiksi vallankäyttöä kritisoivien tietojen julkistamisen ilman että lähde joutuu tämän takia henkilökohtaisen painostuksen kohteeksi.

Juridisesti kyseessä on journalistin oikeus todistajana kieltäytyä vastaamasta kysymykseen, kuka on lehteen otetun tai radiossa tai televisiossa lähetyn tiedonannon laatija tai jutun sisältämien tietojen antaja.

Lähdesuoja ja koskee kaikkea joukkoviestintää ja ulottuu kaikkiin median palveluksessa oleviin henkilöihin. Tuomioistuin voi velvoittaa journalistin lähdesuojasta huolimatta todistamaan, mikäli huomattava yleinen etu sitä vaatii, jolloin kyse on oltava merkittävästä rikoksesta tai salassapitovelvollisuuden laiminlyömisestä.

Esitutkinnassa lähdesuojaa voidaan purkaa vain edellisen kohdalla. lähetetty kirjoitus Yksityishenkilön, organisaation, instituution tai muun median ulkopuolisen tahon medialle toimittama kirjoitus. Kirjoitus voi olla informoiva, toteava, vetoava, vastata jonkun kysymykseen tai reagoida johonkin aiempaan puheenvuoroon. lähetin ks. viestintä lähettäjä Viestintäprosessin käynnistäjä. lähetys Suorana tai tallennettuna yleisölle välitettävä radio- tai tv-ohjelman kokonaisuus. lähetysrekisteri Tietokantasovellutus, joka sisältää tiedot radioaseman kaikkien radioverkkojen lähetyksistä tiettynä ajanjaksona. Tulevista radiolähetyksistä tietoja kerätään kausittain ns. runkoihin keskimäärin noin neljä kuukautta edeltäpäin.

Lähetysviikon työstäminen aloitetaan valtakunnan verkoissa noin kahdeksan viikkoa ennen lähetysten ulosmenoa. lähetysvirta Radio- tai tv-ohjelmien keskeytymätön jatkumo, jossa lähetyksen keskeistä toimintaperiaatetta voidaan kuvata enimmältä osaltaan tässä ja nyt tapahtuvaksi suoraksi "juontajavaltaiseksi"

108

toiminnaksi. Lähetysvirta saattaa sisältää erillisiä ohjelmia tai niiden summia, jotka perinteisessä käsityksessä täyttävät ohjelman tunnusmerkit. lähioikeudet Esittävien taiteilijoiden ja heidän esityksensä saama tekijänoikeussuoja. Suoja koskee myös äänite- ja elokuvatuottajia, luetteloiden valmistajia, yleisradioyhtiöitä ja valokuvaajia. lähiradio Paikallinen radiotoiminta, jossa radioaseman kuuluvuusalueen säde on noin kymmenen kilometriä. lähi-tv Vapaasti eteneviä radioaaltoja jakelutienä käyttävä televisiotoiminta, joka kohdistuu suhteellisen pienelle alueelle, lähinnä kunnan osaan, kuntaan tai useamman kunnan muodostamaan luonnolliseen alueelliseen kokonaisuuteen. lähiverkko Tietoliikenneverkko, joka kattaa pienen alueen. lähiviestintä ks. keskinäisviestintä läikekuvio Interferenssikuvio, joka syntyy jos päällekkäin painettavien rasterikuvien rasterikulmat ovat väärät. lämmittely Elävän yleisön valmisteleminen suorana nauhoitettavan tv-shown tai –ohjelman seuraamiseen ja tuleviin tilanteisiin reagoimiseen (nauru, aplodit). lämmittäminen ks. jatkojuttu läpikäyntimenetelmä ks. lukijamäärittely läpimenevä otos Siirtymä, jossa näyttelijä tai esine liikkuu ensin kohti kameraa ja sitten siitä poispäin. läpimenojuttu Kilpailevien medioiden referoima tiedotusvälineen oma juttu, useimmiten skuuppi. läppäri (laptop computer) Näppäimistöstä, keskusyksiköstä ja näytöstä muodostuva kevyt tietokonelaitteisto, jota on mahdollista käyttää istuessa polvien päällä. läpäisevyys Yksittäisen tuotteen kyky myydä itsensä moneen kertaan eri muo-

lööppisaasta

doissa. Tuote saatetaan esimerkiksi myydä ensin alkuperäisenä ideana joko kirjana, elokuvana tai pelinä. Menestyselokuva saa rinnalleen kirjaversion sekä peliversion tai toisinpäin. Samassa yhteydessä myydään elokuvaversion soundtrack eli elokuvamusiikki tai tv- tai piirrossarja. Myöhemmin menestysfiktio saattaa saada fanklubeja, teemapuistoja tai näyttelyjä. lärvi Yhden palstan kasvokuva. läsnä-äly ks. ubiikkiyhteiskunta lääkeruiskumalli Uskomus joukkoviestinnän suoraviivaisesta, ärsykkeeseen reagoivasta vaikuttamisesta ja oletus siitä, että viestintä on toiminut kun viesti on lähetetty. Lääkeruiskumallia on sittemmin pidetty naiivina ja yliarvioivana vaikutusmallina, kun myöhempien tutkimusten poh-

jalta havaittiin, että joukkoviestintä ei vaikutakaan vastaanottajiin välittömästi, voimakkaasti, yhdenmukaisesti eikä täsmälleen sanomien lähettäjän haluamalla, sanomien sisältöä vastaavalla tavalla. lööppi Sanomalehden, ennen kaikkea sensaatio- ja iltapäivälehdistön houkutteleva, usein iskevillä otsikoilla ja kuvilla varustettu ulkomyyntimainos, kioski- tai otsikkojuliste. lööppisaasta Poliitikon tai muun julkisuuden henkilön erittäin voimakas ja usein yksityiselämään liittyvä arviointi tai arvostelu mediassa. Käsitteen kehitti kulttuuriministeri Tarja Karpelan poliittinen avustaja Seija Turtiainen Karpelan jouduttua Ilta-Sanomien kritiikin kohteeksi.

109

maailmankylä Tiedotustutkija Marshall McLuhanin näkemys kehityksestä, jossa televiestintä yhdistää eri puolilla maailmaa olevat ihmiset niin, että globaalinen yhteiskunta tuntuu "kutistuvan" kylän kokoiseksi. Kylässä vallitsevat yhteiset arvot ja tarpeet. Uuden "elektronisen keskinäisriippuvuuden" seurauksena kaiken tapahtuessa kaikkialla samanaikaisesti ihmiset tekevät ja kokevat asioita yhdessä ja luovat näin uuden sosiaalisen yhteisömuodon. maajuuri ks. verkkotunnus maakuntalehti ks. sanomalehti maalisivu Verkkomainonnassa mainostajan määrittämä tavoitesivu, jolle kävijät pyritään ohjaamaan esimerkiksi tilaamaan tarjottavaa tuotetta. maallinen kuulutus Kirkossa luettu, eikirkollinen ilmoitus. maanpäällinen jakelu Televisio- ja radioohjelmien jakelu maanpäällisinä yleisradiolähetyksinä. Maanpäällisestä jakelusta puhutaan lähinnä silloin kun halutaan painottaa perinteisten yleisradiolähetysten ja kaapelitelevisio- tai satelliittitelevision eroa. magalogue (magazine catalogue) Aikakauslehtimuotoon tuotettu tuotekuvasto. magazine ks. aikakauslehti magic bullet ks. ruiskumalli magic window Näkemys mediasta todellisuuden peilinä tai ”ikkunana todellisuuteen”. Median käyttäjien näkökulmasta esimerkiksi uutiset peilaavat maailman tärkeimpiä tapahtumia, keskustelu- ja fik-

tio-ohjelmat heijastavat ympäröivän todellisuuden yleisimpiä arvoja, ja mainokset muistuttavat kuluttajia heidän todellisista tarpeistaan. magnaatti ks. mediamoguli magpie effect ks. vuotojournalismi magtab (magazine tabloid) Tabloidikokoinen aikakauslehti. maikki ks. mikrofoni maine 1) Teoista ja viestinnästä muodostuva käsitys organisaatiosta ja sen yleisestä vetovoimasta. Maine on se osa organisaation aineetonta pääomaa, joka määrittelee yhteisön julkisen aseman esimerkiksi suhteessa sen keskeisiin kilpailijoihin.

Maineeseen vaikuttavat mm. yhteisön ja toimialan historia, teot ja yhteisön niihin liittämät mielikuvat. Mainepääoma on se arvo, jonka muodostaa organisaatiolle tärkeiden osapuolten luottamus organisaatiota kohtaan ja näiden myönteinen mielikuva organisaation tulevaisuuden kehityksestä. Hyvä maine auttaa organisaatiota ansaitsemaan oikeutuksen toiminnalleen, lisää organisaation vetovoimaisuutta, tuo lisäarvoa sen tuotteille ja palveluille ja rohkaisee organisaatiota oman toiminnan kehittämisessä. 2) Jollekin kohderyhmälle suunnattu julkinen mielikuva, jonka luoja pyrkii hyödyntämään omia toimintamahdollisuuksiaan ja houkuttelemaan kohderyhmän myös toimimaan halutulla tavalla.

Kyse on eräänlaisesta ulkoisen viestinnällisen kuvan ja ihmismielen sisäisesti synnyttämän kuvan kohtaamisesta. mainejärjestelmä Järjestelmä, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa yksittäisen

makro

kohteen, esimerkiksi verkkokauppapalveluja käyttävän ostajan ja myyjän, käyttäytymisestä kohteesta annettujen arvioiden pohjalta. maineenhallinta Toiminta, jonka tavoitteena on ohjata myönteiseen suuntaan organisaation tulevaisuutta koskevia odotuksia ja organisaation menestykseen liittyviä käsityksiä. mainepääoma ks. maine maineriski Riski siitä, että organisaatiosta muodostuu sidosryhmien keskuudessa kertomuksia, jota eivät vastaa organisaation viestinnällisiä tavoitteita tai sen todellista kuvaa. Maineriski on erityisen merkittävä ongelma digitaalisessa julkisuudessa, jossa kielteiset viestit jäävät helposti elämään kun "Google ei unohda koskaan". mainonta Joukkoviestinnän avulla tapahtuva maksullinen (tilan tai ajan ostamiseen mediassa perustuva) vaikuttamis- tai suostuttelukeino. Mainonnan avulla tavaroista, palveluista ja niitä toimittavista yrityksistä levitetään kuluttajille myönteisiä tietoja ja pyritään vaikuttamaan heihin yritysten haluamalla tavalla eli edistämään tavaroiden ja palvelujen myyntiä tai saamaan aikaan vastaanottajassa asenne- tai käyttäytymismuutos sitouttamalla asiakkaat tuotteeseen tai palveluun. Informoiva mainonta pyrkii jakamaan tietoa tuotteesta ja sen ominaisuuksista, palveluista ja valmistajayrityksestä. Organisaation tunnettuutta lisäävän mielikuvamainonnan tehtävä on pitkällä aikavälillä vaikuttaa kohdeyleisön mielikuvaan mainostettavasta tuotteesta tai valmistajasta. Yhteiskunnallinen mainonta on informoivaa, ja se pyrkii vaikuttamaan asennetasolla. Mediamainonta voidaan jakaa lehti-ilmoitteluksi, tvtai radiomainonnaksi, elokuvamainonnaksi sekä ulko- ja liikennemainonnaksi. Mediamainonnan ulkopuolisessa suoramainonnassa sanoma toimitetaan suoraan vastaanottajalle. Vaikka mainonnan

perusolemukseen kuuluu tietty avoimuus, niin että lähettäjä on tunnistettavissa ja vastaanottaja tiedostaa mainokset mainoksiksi, koskee tämä avoimuus vain mainonnan päämääriä. Keinojensa osalta mainonnan ei tarvitse olla avointa, vaan perustuu usein mainosten synnyttämiin assosiaatioihin.

Mainonta saattaa myös vaarantaa välineen journalistista luotettavuutta sekoittuessaan journalistiseen aineistoon. mainos ks. mainonta mainosboikotti Kaupallisia joukkoviestimiä uhkaava taloudellinen vaaratekijä, joka perustuu median mainonnasta saamien tulojen vähentämiseen. Mainostajien on mahdollista painostaa joukkoviestimiä myönteisen julkisuuden saamiseksi (puffaus) tai mainostajia koskevien kielteisten uutisten julkaisematta jättämiseksi Mainosboikottien ohella joukkoviestimien taloudellisena ongelmana ovat myös tilaajakadon hitaammin näkyvät seuraukset. mainoskakku Mainonnan kokonaismäärä. mainostelevisio Mainosajan myynnillä toimintansa rahoittava tv-yhtiö. mainstream journalism ks. valtavirtajournalismi mainstreaming ks. valtavirtaistaminen maisemaformaatti Asiakirja, jonka leveys on suurempi kuin korkeus. makasiiniohjelma 1) Useita ohjelma-aiheita sisältävä television ajankohtaisohjelma. 2) Radiossa puhetta ja musiikkia yhdistelemällä rakennettu, useimmiten suorana lähetettävä juontajavetoinen uutisiin ja haastatteluihin pohjautuva ohjelma (magazine = tavaratalo). making of Elokuvan tai tv-ohjelman tekemisestä kertova ja sitä sponsoroiva mediatuote, joka sisältyy usein DVD-elokuvan lisäaineistoon. makro Sarja komentoja, jotka on tallennettu ryhmäksi niin, että sitä voidaan käsitellä yhtenä komentona.

111

maksimaalinen vastaevidenssi

maksimaalinen vastaevidenssi Lähdekriittinen lähestymistapa tai tilanne, jolla jutussa keskenään ristiriitaisille lähteille annetaan mahdollisuus puhua ja tuoda esiin omat näkemyksensä. maksu-tv Televisiotoiminta, jossa tv-ohjelmat ovat vastaanotettavissa kaapeliverkon kautta määrättyä maksua vastaan.

Ohjelmat lähetetään tavallisesti salattuina, jolloin niiden vastaanottamiseen tarvitaan erityinen salauksenpurkulaite.

Kertamaksutelevisiolla tarkoitetaan hotellien maksu-tv:tä, jossa kustakin katsotusta televisio-ohjelmasta tai ohjelmakokonaisuudesta maksetaan erikseen. makulatuuri Tulostuksen alussa, painokoneen kuntoon laittamisen, ratakatkon tai rullanvaihdon yhteydessä syntyvä huonolaatuinen painotuote.

Maletzken viestintämalli Viestinnänt utkija Maletzken monisäikeinen viestintämalli, jonka mukaan viestintäprosessissa vaikuttavat lähettäjän näkemys itsestään ja viestin vastaanottajista, heidän organisaationsa ja sosiaaliset ympäristönsä sekä muut median ja viestin sisällöstä johtuvat painostukset ja rajoitukset. mallinnettu lehti ks. konseptinsiirtolehti manga Japanilainen sarjakuva, jolle on tyypillistä piirroshahmojen korostetun suuret silmät ja kuvaruutujen lukutapa oikealta vasemmalle. manipulaatio Ihmisten ohjailu viestimien suomia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Manipulaatiolle on ominaista omiin tavoitteisiin ja päämääriin keskittyminen.

Termi on yleensä kielteisesti sävyttynyt ja sitä käytetään poliittisessa kielenkäytössä, mielipiteenmuodostuksessa ja sosiaalisessa vaikuttamisessa. manu Slangitermi studio-ohjaajasta. marginaali Sivun ulkoreunojen ja painetun alan väliin jäävä sivun osa. markets Sanomalehden sivu tai osa, jossa

112

käsitellään arvopaperi-, sijoitus- ja kiinteistömarkkinoita. markkinointiviestintä Yrityksen aloitteesta sen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuva viestintä, jonka tavoitteena on välillisesti tai suoraan synnyttää kysyntää tai kysyntään positiivisesti vaikuttavia ilmiöitä. marksismi (mediassa) Media-analyysin lähestymistapa, joka painottaa median merkitystä valtaa käyttävän luokan määrittämien normien ja arvojen vahvistamasta ja vallankäyttäjien esittämistä mediassa tavallisina kansalaisina. martha-juttu ks. holy shit -juttu marxilainen lehdistöteoria ks. lehdistöteoriat mashup ks. koostesovellus massamedia Laajoja yleisöjä tavoittava joukkoviestintä (radio, televisio, sanomalehdet). mass communication research Yhdysvaltainen "mediasosiologinen" tiedotustutkimuksen haara, joka kehittyi 1940luvulta lähtien yhteiskuntatieteiden, lähinnä sosiologian ja sosiaalipsykologian, mutta myös politiikan tutkimuksen piirissä. MCR oli kiinnostunut erityisesti joukkoviestimien vaikutuksista ja kehitti positivistisesti sävyttyneeltä käyttäytymistieteelliseltä pohjalta erilaisia empiirisiä tutkimusmenetelmiä. mass self communication Viestien laatijan itsensä määrittämät menetelmät ja valinnat omien viestin lähettämisessä ja muiden tuottamien viestien vastaanottamisessa erityisesti sosiaalisessa mediassa. master-nauha 1) Lopullinen, toimitettu versio kuvatusta videoaineistosta kopioimista varten. 2) Alkuperäinen kuvaus- tai nauhoitusaineisto jatkokopioiden tuottamiseksi. masthead Lehden jokaiseen numeroon painettu listan kustantajan, toimituksen johdon ja joidenkin johtavien toimittajien

media-addiktio

nimistä ja puhelinnumeroista. Isommissa lehdissä tilaa koko toimituksen sisältävälle apinalaatikolle ei yleensä löydy. matemaattinen informaatioteoria Teoria, joka korostaa viestintäkanavan kapasiteettia ja sitä, että sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen. mato Tietokoneohjelma, joka osaa lisääntyä ja levitä oma-aloitteisesti tietoverkossa etenkin sähköpostin liitetiedostossa.

Järjestelmän tietoturva-aukkoja etsivä mato voi sisältää tiedostoja tuhoavan viruksen tai tukkia tietoliikenteen. maximum depth requirement Suurin ilmoituskoko, joka sallitaan samalle palstalle yhdessä toimituksellisen aineiston kanssa. Tätä suurempaa ilmoitusta haluavan on ostettava koko palstakorkeus.

MC (master of ceremonies) Radio- tai tvohjelman juontaja. Lyhenne liitetään tavallisimmin viihteellisiin ohjelmiin, mutta sitä käytetään slangikäsitteenä laajemminkin. mcguffin Toimintaelokuvan juonielementti, joka antaa tarinan henkilöille, kuten rikolliselle tai vakoojalle jonkin salatun päämäärän, kuten mullistavan aseen tai salaisen asiakirjan. Termin keksijäksi mainitaan elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock, eikä termi merkitse itse asiassa yhtään mitään. mcLurgin laki Viestintätutkija McLurgin näkemys siitä, että yksittäinen uutinen on sitä kiinnostavampi mitä lähempänä mediayleisöä se tapahtuu. Toimitustyössä tämä näkyy erityisesti paikallisten ja kansainvälisten onnettomuusuutisoinnin näyttävyydessä. mcPaper Kutsumanimi helppolukuiselle USA Today -tyylisille "pikalehdille", McDonald's -pikaruokaketjun pohjalta.

MCR-perinne ks. mass communication research medaljonki Paperille painettu ja kirjan kanteen liimattu kuva.

media 1) Joukkoviestintä tai joukkoviestimet kollektiivisena ilmiönä. Termin latinan yksikkömuoto on medium, mutta arkikielessä yksikköilmaukseksi on vakiintunut myös media, jolloin joukkoviestimien monikkomuotona käytetään sanaa mediat. Media tuottaa informaatiota, fantasia, unelmia ja mielihyvää viihteen keinoin. Lisäksi se on yksi keskeisimmistä yhteisöllisyyden kokemisen paikoista. Markkinatalouden näkökulmasta medialle on tyypillistä myytävien tuotteiden vaihtelu, teknologian ja jakelun vaihtelu (painetut viestimet, sähköiset viestimet), tuotteen jatkuva uusimistarve sekä markkinoiden selkeä kahtiajakautuminen (osittain ristiriidassa oleviin) tiedotus- ja mainosmarkkinoihin. Journalistinen toiminta tuo medioihin voimakkaan luovan panoksen. John Fiske on jakanut median luonteensa puolesta kolmeen luokkaan: esittävään mediaan, jossa media on itse asiassa viestijä eli viestinnän toimija (ääni, kasvot, keho, sanottu sana, ele), edustavaan mediaan, jossa media käyttää kulttuurisia ja esteettisiä konventioita toimiakseen "tekstin luojana" ja on itse viestijästä riippumaton viestinnän tuote (kirja, maalaus, valokuva, sanomalehti jne.) sekä mekaaniseen mediaan, joka toimii sekä esittävän että edustavan median fyysisenä välittäjänä (puhelin, radio, televisio, elokuva, joukkoviestimet). 2) Yksittäisen tiedon vaihtamista, lähettämistä tai välittämistä harjoittava yksikkö, kanava tai tiedotusmainosväline. 3) Fyysis-tekninen ympäristö tai vastaavat menetelmät sanomien muuntamiseksi ja yleisölle lähettäviksi tiettyä kanavaa pitkin. media-addiktio Pakonomainen riippuvuus median käyttöön ja kiinnostuksen puute muuta tekemistä kuin median seurantaa kohtaan. Median käytön estyminen aiheuttaa media-addikteille ärtymystä ja levottomuutta.

113

media-analyysi

media-analyysi Mediaan kohdistuva tutkimus, jossa erityisinä mielenkiinnon aiheina ovat media yhteiskunnallinen rooli ja sen kehittyminen, median vaikutukset yleisöönsä, median kehityssuunnat sekä uutistoiminnan luotettavuus. media-asema Uuden viestintäteknologian sulautuma, jossa yksissä kuorissa ovat esimerkiksi tietokone, sähköposti, televisio, telefax, kuvapuhelin, cd-soitin ja videomikseri. Lisäksi media-asemassa on vakiovarusteena tai ulkoisesti liitettävissä videokamera, mikrofoni ja stereokaiuttimet. mediabrändi Kaupallisessa mediatuotannossa tavoiteltava tuotemerkki.

Mediabrändin toivotaan saavuttavan sellaisen kaupallisen aseman, joka mainostaa itse itseään ja muita mediaesityksiä, jotka kuuluvat samaan, mediarajat ylittävään kokonaiseen tuoteperheeseen. mediacy (media literacy) ks. medialukutaito mediadieetti Yksilön tekemien mediavalintojen sisältö kokonaisuutena. Erilaisia aineistoja valikoimalla hänen on mahdollista saada monipuolinen ja –arvoinen kokonaiskuva maailman tapahtumista. Hyvin kapeaksi valikoitunut mediankäyttö voi vastaavasti johtaa vinoutuneisiin käsityksiin. mediadiversiteetti Median monimuotoisuus, jonka avulla pyritään turvaamaan kansalaisten viestinnällisten oikeuksien ja julkisuuteen pääsevien mielipiteiden moninaisuus. Mediadiversiteettiin kuuluvat mediapluralismi eli median keskittymisen ja kilpailun kysymyksiin, median omistuspohjaan ja työvoimaan liittyvä lähteiden monipuolisuus, median sisältöjen monipuolisuus ja vastaanoton (yleisöjen) monipuolisuus. Kaupallisessa mediassa diversiteetti liittyy ensisijaisesti vapaan kilpailun luomaan valinnan mahdollisuuksien määrään. Julkisen palvelun kohdalla diversiteetti on ennen kaikkea laadun kriteeri.

114

mediaekologia Yhteiskunnan kulttuuriseen ympäristöön liittyvä tutkimusalue, jossa mielenkiinnon kohteena on median ja ympäristön suhde ja median ympäristöä muokkaavat vaikutukset, esimerkiksi television vaikutus lukemisen yleisyyteen tai median kaupallistumisen vaikutukset median julkisen palvelun tavoitteisiin. mediaesitys ks. mediatuote mediaetiikka ks. journalismi: etiikka mediaetiketti Verkkokäyttäytymistä ohjaavat normit. mediaetnografia Tutkimussuunta, jonka painopisteenä on ihmisten arkipäiväinen mediakäyttö ja mediaesitysten merkityksellistämisen käytännöt. Tavoitteena on tutkia näitä mediakäytön ja tulkinnan käytäntöjä niiden luonnollisessa kontekstissa eli yleensä ihmisten kodeissa. mediafuusio Digitaalisen kehityksen mahdollistama eri mediatyyppien keskinäinen sekoittuminen toisiinsa. mediagenre ks. journalistinen genre mediahegemonia Yhteiskuntakriittinen näkemys, jonka mukaan valtaapitävien näkemykset muotoutuvat myös yhteiskunnallisesti hallitseviksi näkemyksiksi, koska vallankäyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa joukkoviestimien sisältöön ja tarjontaan. mediahuomio Uutisagenda, joka määrittää sen mitä aihetta mediassa käsitellään missäkin laajuudessa ja toisaalta sen, mikä jää julkisuuden katveeseen. mediaimago 1) Median kohteestaan välittämä tai mediassa kohteesta välitetty julkinen kuva tai käsitys. 2) Yksittäisestä joukkoviestimestä sen yleisölle muodostunut mielikuva. Mediaimagon pohjana ovat ne kokemukset, joita ihmisillä on välineen toiminnasta ja sen tuotoksista. Mediaimago muodostuu myös välineen ulkoisten ominaisuuksien pohjalta ja toisaalta muiden välineiden tarjoaman vertailtavan tuotannon perusteella.

mediakompetenssi

mediaimperialismi Termi, jolla on viitattu länsimaisen joukkoviestinnän vaikutukseen kehitysmaiden yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehityksessä.

Kehitysmaista kertovan kansainvälisen tiedonvälityksen on nähty olevan vinoutunut ja vaikeuttavan kehitysmaiden yhteiskunnallista kehitystä. Viestinnän globalisaatio on tapahtunut yksistään länsimaisen teknologian kautta ja on tätä kautta edesauttanut tietynlaista toimintatapojen syntymistä. mediajournalismi Journalismin lohko, joka on erikoistunut media-alan asioiden uutisointiin ja taustoittamiseen.

Mediajournalismiin ei välttämättä liity hyvän ja huonon arvioimista, vaan se raportoi media-alan tapahtumista käyttäen vastaavia journalistisia kriteereitä kuin talouselämän, urheilun tai kulttuurin uutisoinnissa. Mediajournalismin ja mediakritiikin raja on kuitenkin hyvin liukuva, koska myös laatujournalismiin liittyy usein kriittinen asenne ja pyrkimys. mediajulkisuus 1) Organisaatioiden esiintyminen tai poissaolo joukkoviestimien journalistisesta tai ei-journalistisesta kontekstista. 2) Virtuaalinen tila, jossa mediayleisö, media ja sen lähteet kohtaavat toisensa ja jakavat merkityksiä joukkoviestinnän välityksellä. Mediajulkisuus on sosiaalisesti jaettu, laajasti saatavilla oleva ja luonteeltaan yhteinen tila. Mediajulkisuus syntyy vuorovaikutuksessa prosessissa ideaketjun, lähdeketjun ja presentaatioketjun välillä. mediajärjestelmä ks. joukkoviestintäjärjestelmät mediakasvatus 1) Tietoinen yritys vaikuttaa mediaan käyttöön ja mediataitoihin. Median käyttäjiä pyritään harjaannuttamaan aktiivisiksi ja kriittisiksi opettamalla heille väline- ja analyysitaitoja.

2) Kasvatus- ja viestintätieteellinen tutkimuksen tai opetuksen alue, jossa opitaan

havaitsemaan ja tarkastelemaan median merkityksiä ja vaikutuksia yksilölle ja yhteiskunnalle. mediakatastrofi Hallitsematon kielteisen julkisuuden vyöry jostakin yhteisöä koskevasta asiasta, jonka estämiseksi yhteisö ei ole ymmärtänyt toimia riittävän ajoissa. mediakehys Journalistinen työkalu, jonka avulla toimittaja käsittelee ja tulkitsee tiettyä uutistapahtumaa: rajaamalla käsiteltävää asiaa sekä korostamalla sen tiettyjä puolia ja häivyttämällä toisia. mediakertomus Julkisuuden näkökulmasta jonkun mielenkiintoisen henkilön teoista tai häneen liittyvistä tapahtumista muodostuva eräänlainen jatkokertomus mediassa, esimerkiksi entisen mäkihyppääjän Matti Nykäsen seikkailut sekä vapaudessa että vankilassa. mediakeskeinen tutkimus Yleisnimitys ärsykekeskeisille tutkimus- ja teoriasuuntauksille, jotka keskittyvät median itsensä analysointiin ja usein myös median vaikutusten tutkimukseen mediasisältöjen perustella. mediakeskus 1) Ulkoista tiedottamista ja mediasuhteita hoitava organisaation viestintäosasto. 2) Laajaa uutistapahtuman raportoimista varten paikalle saapuville toimittajille varatut työskentelytilat. mediakierre Yhteisön itsensä omalla toiminnallaan pahentama kielteinen mediajulkisuus. Mediakierrettä synnyttää ja pahentaa yhteisön kyvyttömyys mediayhteistyöhön ja pyrkimykset estää tai vaikeuttaa yhteisössä jo syntyneestä ongelmasta kiinnostuneiden toimittajien tiedonsaantia. mediakompetenssi Median käyttäjän tilanne- ja toimintaympäristökohtainen valmius ja taito ymmärtää mediaa ja erilaisia mediatuotteita. Tavoitteellinen toiminta rajaa mediakompetenssia esimerkiksi yksilön ammattivaatimusten mukaan: ohjelmistoyrityksen työntekijällä on oltava eri-

115

mediakontrolli

lainen mediakompetenssi kuin taidekasvattajalla. mediakontrolli Hallituksen kansalliselle medialleen asettama ulkoisen valvonnan laajuus ja laatu. mediakonventio Yleisesti mediakentällä käytössä oleva toimintapa tai tekniikka, joka on muuttunut itsestäänselvyydeksi, esimerkiksi uutispöydän takana istuva ankkuri lukee tv-uutisia. mediakonvergenssi 1) Eri mediatyyppien lähentyminen toisiinsa ja keskinäinen hyödyntäminen lopputuloksessa.

2) Yhteisnimitys toisiinsa kietoutuville mediakentän muutoksille sisällöissä, teknologiassa ja taloudessa. Sisällöllinen konvergenssi näkyy esimerkiksi multimediatuotteissa, teknologinen konvergenssi televisio- ja radio-ohjelmien sijoittamisessa internetiin ja talouden konvergenssi omistuksen keskittyminä media-alalla. mediakoordinointi Eri mainosmuotojen ja menekinedistämistoimien yhdistäminen. mediakortti Lehden ilmoitusasiakkaitaan varten ilmoittamat tiedot lehden kustantajasta, yhteystiedoista, sivukoosta, palstaleveyksistä, ilmoitushinnoista, ilmestymispäivistä, jätettävien ilmoitusten deadlineajoista sekä virheitä koskevasta tai ilmoitusten julkaisematta jättämiseen liittyvästä vastuusta. mediakraatti Taloudellista vaikutusvaltaa käyttävä henkilö tai organisaatio, joka pystyy käyttämään valtaa joukkoviestinnän avulla tai kontrolloimaan median toimintaa usein yhteistyössä poliittisen eliitin kanssa. mediakratia Tiedotusvälineiden eli julkisen sanan valta. mediakritiikki Keskustelu hyvän ja huonon joukkoviestinnän kriteereistä ja viestinnän kehittämisestä. Kritiikin kohteina voivat olla esimerkiksi journalismin omien sääntöjen ja tavoitteiden vertailu, jour-

116

nalismin välittämien sanomien vastaavuus sen kuvaamaksi ilmoittaman todellisuuden kanssa sekä kysymykset journalismin yhteiskunnallisista ja kulttuurisista vaikutuksista. Erityisesti valokuvaa voidaan lähestyä mediakriittisesti tarkastelemalla sitä, kuinka autenttinen valokuvan toistama tilanne ja asetelma on tai sitä, kuinka valokuvalla yritetään vaikuttaa katsojiin.

Mediakritiikissä kohteena on mediajärjestelmä kaikkineen, journalismikritiikissä erityisesti joukkoviestinnän journalistinen aines ja sen tuotantoa ohjaava ammatillinen näkemys ja arvomaailma. Usein käsitteitä käytetään toistensa synonyymeinä. Mediakritiikkiä ei saa sekoittaa median perinteisesti harjoittamaan yhteiskuntakritiikkiin kuten sen vahtikoiran rooliin. mediakulttuuri 1) Tilanne, jossa mediasta on tullut yksi kulttuurin keskeisimmistä osapuolista kulttuurin medioitumisen seurauksena. Mediakulttuuri muotoutuu tuotannon, tuotteen mediaesityksen ja sen vastaanoton välisessä vuorovaikutuksessa.

Mediakulttuuri heijastaa ns. reaalikulttuuria (ideoita, arvoja, normeja, elämänmuotoja, tietoja jne.) ja muovaa ihmisten sitä koskevia käsityksiä. 2) Joukkoviestimien kautta välittyvä (osa)kulttuuri ja sen sosiaaliset piirteet, jossa keskeistä ovat joukkoviestimien toiminnot, joukkoviestimien ja yleisön välinen vuorovaikutus sekä joukkoviestinnän määrällinen ja laadullinen käyttö. Mediakulttuuriin liittyvät myös yleisön ja median välisen vuorovaikutuksen ja mediakäytäntöjen taustalla vaikuttavat ja niitä määrittävät erilaiset arvot, päämäärät ja normit. mediakulutus Yleisön taholta tiedotusvälineisiin kohdistuva käyttö. mediakuva 1) Visuaalisen kulttuurin merkittävin osakokonaisuus ja rakennusaine.

Mediakuvia ovat esimerkiksi lehtikuvat, mainokset, elokuvat sekä television ja internetin erilaiset kuvastot.

mediamonitorointi

2) Sisällönanalyysiin tai muuhun tutkimusmenetelmään pohjautuva kokonaiskuva valitun kohteen näkymisestä joukkoviestinnässä. 3) Joukkoviestinnän luoma sädekehä esimerkiksi ajatukselle, henkilölle, poliittiselle suuntaukselle, yritykselle tai tuotteelle. mediakännykkä Kolmannen sukupolven matkapuhelin, jolla voi käyttää internetiä tai multimediapalveluja. mediakäräjöinti Näkemys median ajautumisesta syyttäjän ja tuomarin rooleihin käsitellessään tunnettuja henkilöitä tai näkyvää tapahtumaa koskevia rikostapauksia. Mediaa on kritisoitu siitä, että kärjistyksillään ja käsittelytavoillaan media leimaa henkilön rikolliseksi liian aikaisessa vaiheessa. Se näin ollen lukee julkisuudessa tuomion jo ennen kuin syytettä on edes nostettu. mediakäyttäytyminen Ihmisten toiminnot, johon kuuluvat mediasisältöjen tuottaminen, mediatuotteiden valikoiminen, kokeminen ja tulkitseminen sekä median aiheuttamat muutokset käyttäjän ajattelussa, asenteissa, tunteissa ja toiminnassa. medialaatikko ks. tunnuslaatikko medialista Luettelo medioista, joita käytetään tai suunnitellaan käytettäväksi viestinnässä. medialogia Tiede, joka tarkastelee tekniikkaa, yhteiskuntaa ja kulttuuria viestinnän ja tietotekniikan näkökulmasta. medialogiikka Medioiden ominaispiirteitä ja toimintaperiaatteita selventävä ajattelutapa, jota joukkoviestimet ja vastaanottajat käyttävät ilmiöiden esittämiseksi ja tulkitsemiseksi. Medialogiikassa on pitkälti kysymys siitä, miten eri välineet siirtävät ja esittävät informaatiota.

Toimitustyötä ohjaavat työtavat ja ajatusmallit, jotka koostuvat mediadramaturgiasta (esitystapa yleisön huomion saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi), käytännön työrutiineista (ajan, tekniikan ja nopeutu-

van uutistuotannon vaatimukset), ja työmetodeista (journalistien työkalut) ja median kieliopista (tavat, muodot ja säännöt, joiden mukaan asioita esitetään mediassa). Medialogiikan elementtejä ovat materiaalin organisoinnin tavat, esittämistyylit sekä se, mihin ilmiöihin mediassa erityisesti fokusoidaan medialukutaito Median lajien tunnistaminen ja kyky analysoida kriittisesti median vaikuttamistapoja. Medialukutaito on perinteisen lukutaidon laajennus, johon kuuluvat audiovisuaalisen ilmaisu vastaanottotaidot sekä kriittinen itsenäisyys median käytössä ja mediasisältöjen tulkinnassa. medialuokka Tiedotusvälineen perustyyppi, kuten lehdistö, radio, televisio ja tietoverkko. mediamainonta Muu kuin suoramainonta. mediamaisema ks. joukkoviestintä: järjestelmä mediametafora Kielikuva yleisön ja todellisuuden "välissä" toimivan joukkoviestinnän roolien kuvailemiseksi. Metaforia ovat esimerkiksi ikkuna (media näkemysten laajentajana, asioiden esittäminen sellaisenaan), peili (media asioiden heijastajana, tosin viestimien itsensä määrittämästä kulmasta ja suunnasta), suodatin (median tekemä sanomien valinta), viitta, tulkitsija (media suunnan osoittajana, asioiden selvittäjänä), foorumi (media usein myös interaktiivisena asioiden esittäjänä) ja este (median rooli todellisuudesta vierottajana). media mix Jossakin mainoksessa tai kampanjassa käytetty eri mainosmedioiden yhdistelmä. mediamoguli Kutsumanimi laajaa yhteiskunnallista valtaa käyttävälle viestintäyrityksen tai konglomeraatin omistajalle. mediamonitorointi Tutkimus, jossa joukkoviestimien sisältöä verrataan yh-

117

mediamorfoosi

teiskunnalliseen muutokseen tai johonkin suureen yksittäiseen tapahtumaan.

Tavoitteena on selvittää, miten media on tietyssä asiassa toiminut ja mitä näyttää todella tapahtuneen. mediamorfoosi Välinekohtaisten, välineiden käyttöä koskevien raja-aitojen mataloituminen digitaalitekniikan ansiosta ja digitaalisten medioiden myötä.

Digitaalitekniikka muuttaa esimerkiksi perinteistä kirjamaista esitystapaa sisällöllisesti ja ulkoasullisesti. mediamylly 1) Yksittäiseen henkilöön tai tapahtumaan kohdistuva median voimakas, usein äkillinen kiinnostus ja tätä seuraava laaja mediajulkisuus. Julkisuus voi sisältää sekä paikkansapitävää että paikkansapitämätöntä tietoa. 2) Tilanne, jossa median liian aktiivinen toiminta alkaa haitata median seuraaman tapahtuman varsinaista kulkua ja tavoitteita. median arvoketju Median toiminnan peräkkäiset tuotantovaiheet: sisällön tuottaminen (ideoiden keksiminen ja toteutus), koostaminen (lopputuotteeksi kokoaminen), lopputuote (vastaanottajalle välitettävä mediasisältö), jakelu (lopputuotteen välittäminen vastaanottajalle) ja vastaanotto (sisällöt saavat yleisönsä ja käyttäjänsä).

Arvoketjun taustalla on ajatus siitä, että mitä tarkemmin arvoketjun eri vaiheiden taloudelliset arvot eli kustannukset tunnetaan, sitä paremmin niitä kyetään hallitsemaan ja sitä kannattavammaksi mediaprosessia on mahdollista kehittää. median kehävaikutus Median vaikutuksia vahvistava toimintamalli, jonka mukaan käyttäjä valitsee mediasisältöjä ja tulkitsee niiden viestejä oman persoonallisuutensa ja yksilöllisten tarpeittensa pohjalta.

Esimerkiksi aggressiivinen henkilö voi hakea väkivaltaohjelmia, joiden aggressiiviset sisällöt vahvistavat hänen persoonallista aggressiivisuuttaan, mikä saa hänet edelleen valikoimaa väkivaltaohjelmia.

118

medianarratiivi Tarinamaisuutta korostava median tuotos. Medianarratiivin kautta media rakentaa sosiaalista draamaa, jossa yhdistyvät toisiinsa tieto, tunteet ja moraali. medianomi 1) Viestintäalalla, erityisesti audio-visuaalisessa viestinnässä, suoritettu opistotasoinen tutkinto.

2) Ammattinimike audiovisuaalisen viestinnän tekniselle henkilökunnalle, kuten äänitarkkailijoille, kuvaajille ja leikkaajille. medianormit ks. journalistiset normilähteet median rakennelmat Näkemys siitä, että median tuotteet ovat keinotekoisesti rakenneltuja, eikä niitä ole otettu sellaisenaan suoraa ympäristöstä. median roolit ks. joukkoviestintä: roolit median tilannekuva Organisaation itsensä tuottama tai hankkima analyysi saamastaan mediajulkisuudesta tiettynä ajanjaksona operatiivisten tai viestinnällisten toimintojensa suuntaamiseksi. median tulokulma Asenne, jolla yksittäinen media saattaa suhtautua johonkin yhteisöä koskevaan uutisoinnin arvoiseen asiaan. Tulokulma saattaa olla yhteisön julkisuuskuvan kannalta kielteinen, neutraali tai myönteinen. Toimintatapa on tyypillistä erityisesti toimittajan itsensä kehittelemien, huhupuheista alkunsa saaneiden juttuaiheiden kohdalla. median vaikutukset ks. joukkoviestintä: vaikutukset median valvonta ks. joukkoviestintä: valvontamallit mediaoikeus Oikeudessa syytettyyn kohdistuvan julkisuushaitan eli oikeudenkäyntiä edeltäneen kielteisen mediajulkisuuden mahdollinen tuomiota heikentävä vaikutus. Juridisen tulkinnan tarkoituksena on säädellä seuraamusten liian epäoikeudenmukaista kasautumista syytetylle, esimerkiksi rattijuopon halvaannuttua ko-

mediapolis

larissa. Mediajulkisuudesta johtuvan tuomion lievennys saattaa kuitenkin heikentää oikeudenkäynnin yhdenvertaisuutta ja muuttaa tiedonvälityksen osaksi tuomiota. Mediaoikeuden juridis-eettinen ongelma on, missä tilanteessa syytetyn saama kielteinen julkisuus on "poikkeuksellista" varsinkin sellaisten yhteiskunnallisen vallankäyttäjien kohdalla, joiden toimintaan on säännönmukaisesti muutenkin liittynyt julkisuutta. Tällaisissa tapauksissa julkisuushaitan pitäisi olla rikoksentekijöille ennakolta arvattavissa. mediaopetus Opetukseen liittävät ratkaisut, eli opetusmenetelmät, arviointi ja oppimateriaali median ollessa opetuksessa väline. mediaoppi Viestintäkasvatuksen osaalue, joka käsittää sisällöt ja teemat median ollessa opetuksen kohteena, esimerkiksi elokuva-analyysi. Mediaopin avainalueet ovat mediatuotanto, mediailmaisu ja mediaesitysten tai -tekstien vastaanotto. Mediatuotannon opetuksessa olennaista on saada oppilaat ymmärtämään esimerkiksi toimitusten tekemiä valintoja ja muokkauksia, joille erilaiset mediaesitykset rakentuvat. Mediailmaisussa kysymys on erilaisten kerronnallisten tekniikoiden, lajityyppien ja todellisuuden representaatioiden opetuksesta. Mediaesitysten vastanotossa oppilaiden halutaan ymmärtävän erilaisia kulttuuri- ja tilannesidonnaisuuksia, jotka määrittävät mediaesitysten merkityksellistämistä ja tulkintaa. mediaosasto Mainostoimiston osasto, joka suunnittelee ja koordinoi mainoskampanjoiden aikataulut, lehti-ilmoitukset ja tv- ja radiomainokset. mediapaasto Vapaaehtoinen jättäytyminen mediatarjonnan ulkopuolelle esimerkiksi lomamatkan tai muun lyhyt- tai pitkäkestoisen kotoa poissaolon takia. mediapaniikki Journalistinen aihe, jossa yleisön oma tai maailman turvallisuus

on jollakin tavalla uhattuna ja joka saa todellista riskiään suuremman merkityksen mediassa. mediapappi Televisiota uskonnon levittämisessä hyväksi käyttävä saarnaaja.

Televangelisteja pidetään erityisesti yhdysvaltalaisena ilmiönä, missä saarnaajilla on omat nimikko-ohjelmansa ja erityisesti televisioympäristöön sovitettu saarnaustekniikka. mediapeitto Mainoskampanjan avulla saavutettu suhteellinen osuus kohdeyleisöstä. mediapeli 1) Julkisuuteen vaikuttamisyritykset median kautta tai mediassa. Myös julkisuutta tavoittelevien tahojen keskinäinen kilpailu median kautta saatavasta huomiosta. 2) Median hyväksikäyttö pääasiassa politiikassa. Poliitikot pyrkivät vaikuttamaan erityisesti television avulla omaan tai puolueensa poliittiseen menestymiseen tai vastustajien mustamaalaamiseen. Toisaalta mediapeliä ja kielteistä mediajulkisuutta on syytetty omasta heikosta poliittisesta menestymisestä. 3) Median julkiset ja salatut toimintamallit ja tavoitteet erilaisissa tiedonhankinta- ja julkistamistilanteissa.

Mediapeliin vaikuttavat lainsäädäntö, journalismin eettiset säännöt sekä yksittäisen median toimintapolitiikka ja käytännöt. media performance Median suoritusta koskeva arviointi, jolla pyritään mittaamaan miten monipuolista ja todellisuuspohjaista journalismi on ja kuinka vapaasti ja riippumattomasti se pystyy toimimaan ulkoisista voimista ja eturyhmistä. mediapersoona Etenkin televisiossa työskentelevä, tunnettu toimittaja tai juontaja, joka isännöimää säännöllisesti lähetettävää ja usein talkshow-maista ohjelmaa seuraa uskollinen yleisö. mediapluralismi ks. mediadiversiteetti mediapolis Kutsumanimi valtiomuodolle, jossa joukkoviestintä on merkittävä vallankäytön väline.

119

mediapolitiikka

mediapolitiikka 1) Erityisesti joukkoviestinnän rakenteisiin ja toiminnan perusedellytyksiin (mm. sähköisen viestinnän toimiluvat) kohdistuvat julkisen vallan viestintäpoliittiset suunnitelmat ja toimet. 2) Poliittisen toiminnan keskusteluja vuorovaikutusfoorumi, jossa hallitus, poliittiset puolueet, media-alan toimijat ja kansalaisjärjestöt tuovat esiin omia näkemyksiin median toiminnasta ja tarpeista ja yrittävät sovittaa yhteen omia tavoitteitaan. mediapreferenssit Organisaatioiden käsitykset eri medioiden painoarvosta omassa tiedotus- tai suhdetoiminnassaan. mediapsykologia Mediakäyttäytymistä sekä ihmisten ja median välistä suhdetta käsittelevä tutkimusalue, joka pyrkii selvittämään mihin ihmiset käyttävät mediaa ja mitä tällaisesta kulutuksesta seuraa. mediaretoriikka Median toimintaan ja julkisuuteen nostettuihin asioihin liittyvät vaikuttamisprosessit ja esitystavat.

Mediaretoriikka voidaan jakaa sisällöllisesti ja menettelytavoiltaan esimerkiksi viihteen, mainonnan ja journalismin kautta tapahtuvaan "taitoon vaikuttaa ihmisiin". mediariita Median tietoisesti synnyttämä vastakkainasettelu jutun eri osapuolten välille. mediarutiinit "Journalistisen teollisuuden" ja säännöllisen uutistuotannon edellyttämät toimitusten sisäiset toimintamallit ja vakiintuneet käytännöt, joilla pyritään valitsemaan informaatiotulvasta julkaistavaksi kelpaavat aiheet sekä päättämään niiden käsittelytapa nopeasti ja tehokkaasti.

Tuomo Mörä on jakanut rutiinit määrittelyrutiineiksi (onko jokin asia uutisoinnin arvoinen vai ei), keruurutiineiksi (tavat, jolla toimitus varmistaa perusaineiston saannin taloudellisesti ja kitkattomasti) ja esitystaparutiineiksi (asioiden ja tapahtumien muuntaminen jutun muotoon). mediaseksikkyys Jutun ominaisuus, jo-

120

ka tekee aiheen käsittelyn ja julkaisemisen medialle erityisen houkuttelevaksi. mediasfääri 1) Käytettävissä olevien medioiden laajuus, vaikutukset ja rakenne suhteessa ns. julkiseen sfääriin. 2) Median yhteiskunnallinen asema ja liikkuma-ala sekä median vaikutusmahdollisuudet suhteessa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin. mediasirkus ks. mediamylly mediasisältö Usean mediatuotteen sisällöistä rakentuva kokonaisuus. mediasoitin Äänen tai videon kuuntelemiseen tai katselemiseen tarvittava ohjelmisto. mediasoituminen 1) Mediateknologian yleistyminen ja mediatuotannon volyymin voimakas kasvu. 2) Ihmisten kokemusten muuttuminen entistä enemmän mediavälitteisiksi. Medioiden keskeisyys on johtanut siihen, että ihmisten jokapäiväinen havaintoympäristö on medioiden muokkaama, arkiajattelu saa jatkuvasti uusia aineksia medioiden välityksellä ja mediat määrittelevät myös yhä uudelleen ihmisten minuuden ääriviivoja. Kun tietomme, ymmärryksemme ja arkitotuutemme ympäröivästä todellisuudesta rakentuvat paljolti median välityksellä, omaan välittömään kokemukseen perustuvan tiedon määrä suhteellisesti vähenee. Yhtäältä ihmisten toiminta on välittyneistynyttä kun yksilöllisen kokemuksen piirin supistuessa ihmiset joutuvat turvautumaan oman kokemuspiirinsä ulkopuoliseen tietoon, jonka pätevyyttä he eivät ole voineet testata. Toisaalta toiminta on myös välineistynyttä kun vieras kokemus välittyy aina jonkin välinemuodon (suullisen, kirjallisen, kuvallisen, audiovisuaalisen median) kautta, joka myös muokkaa ja merkityksellistää sitä omalla tavallaan. Seurauksena on esimerkiksi politiikan medioituminen. Politiikkaa tehdään entistä enemmän mediajulkisuuden kautta ja sen ehdoilla

mediatodellisuus

3) Viestintäinstituutioiden asettuminen korvaamaan perinteisiä yhteiskunnallisia instituutioita. 4) Perinteisten yhteiskunnallisten instituutioiden enenevä toimiminen median kautta ja median ehdoilla.

Medioitumisen vaikutukset julkisuuteen on nähty kaksijakoisiksi: yhtäältä julkisuus moninaistuu, moniäänistyy ja moniarvoistuu, toisaalta medioitumisen on nähty merkitsevän julkisuuden sisällöllistä yhdenmukaistumista, yksiäänistymistä ja yksiarvoistumista. mediastrategia Organisaation toimintatapa yhteistyössä joukkoviestimiin ja journalisteihin omalle mediaviestinnälle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. mediasuhteet Suhdetoiminta, joka keskittyy yhteydenpitoon tiedotusvälineiden ja toimittajien kanssa. mediasuunnittelu Joukkoviestimien valinta sanoman välittämiseksi mainonnan eri kohderyhmille. mediasynergia Tekninen kehitysvaihe, jossa tietotekniikan ansiosta sähköisten ja painettujen joukkoviestimien väliset tuotantoerot kaventuvat ja välineet alkavat yhä enemmän muistuttaa toisiaan. Synergiasta käyvät esimerkkeinä tietoverkkojen kautta leviävät perinteisten painettujen lehtien sähköiset versiot sekä tv- ja radio-ohjelmien laajeneminen tietoverkkoihin. mediataide Taiteenlaji, jonka teokset voidaan toteuttaa ja välittää vastaanottajalle ainoastaan mediateknologialla digitaalisessa muodossa. Tunnuspiirteistä mediataiteelle on prosessiluonteisuus eli muokattavuus ja vuorovaikutteisuus. Mediataiteen avulla taiteilijat ovat tutkineet ihmisen ja koneen ja erityisesti ihmisen ja median välistä suhdetta. mediataito Median aktiivinen, järkevä ja valikoiva käyttö. Mediataidoissa on olennaista tuntea viestin lähettäjän intressit, tulkita kriittisesti mediasisältöjä ja ymmärtää omia reaktioita.

Mediataitoihin kuuluvat lisäksi median tekninen ja taustarakenteiden tuntemus sekä välineelliset taidot. mediataju 1) Opituista taidoista koostuva mediatietoisuus tai kyky elää maailmassa, jossa taltioitujen kuvien ja äänien määrä ja merkitys kasvavat voimakkaasti.

2) Yksilön kyky lukea ja tulkita erilaisia mediatekstejä. Tavoitteena on kehittää mediakulttuurin ymmärrystä ja kykyä itsenäiseen ja kriittiseen arviointiin ja pohdintaan mediajulkisuuden toimintatavoista. mediatapahtuma Poikkeuksellisen merkittävä, varta vasten jonkin asian julkistamiseksi joukkoviestimille järjestetty tilaisuus tai tapahtuma, joka usein televisioidaan suorana lähetyksenä ja jota ei välttämättä järjestettäisi ilman median läsnäoloa. Dayanin ja Katzin mukaan mediatapahtumassa kyse on sellaisesta journalismista ja sen tuotoksista, joissa tyypillisesti korostuu draaman eli kerronnallisen jännityksen merkitys. Esimerkiksi tv:ssä mediatapahtuma rikkoo rutiininomaisen tvkatselun suoralla lähetyksellään ja siihen luonnostaan sisältyvällä potentiaalisella yllätysmomentilla. Mediatapahtuman järjestelyvastuu on tyypillisesti jollakin median ulkopuolisella taholla kuten urheilukilpailuissa niiden järjestäjillä. Dayan ja Katz jakavat mediatapahtuman kolmeen osaan: kilpailu (contest), valloitus (conquest) ja kruunajaiset (coronation). mediateekki Kirjaston tietokoneosasto. mediateksti ks. mediatuote mediateollisuus Kaupalliseen menestykseen tähtäävä ja liiketoiminnallisia periaatteita soveltava, journalistisilla tai muilla joukkoviestinnän periaatteilla toimiva symbolituotanto. mediatodellisuus Näkemys mediasta ”kaikkivaltiaana”, joka ei enää viittaa ulkoiseen todellisuuteen, vaan ainoastaan toisiin lopullisesti kiertäviin ja jäljennettyihin mediaesityksiin.

121

mediatiede

mediatiede Median taidekäytön tutkimus ja opetus. Televisiota, elokuvaa, videota, multimediaa tai mediataiteita esteettisenä, taiteellisena tai kulttuurisena ilmenemismuotona tutkiva tieteenala. mediatiedote ks. tiedote mediatodellisuus 1) Yhteiskunnallinen ilmiö, jossa julkisuus ei enää peilaa todellisuutta, vaan tuottaa kuvitteellisia ihmisiä, tapahtumia ja ilmiöitä, joihin suhtaudutaan todellisina. Ihmisten mielikuvat ympäröivästä todellisuudesta rajautuvat yksilöllisen median käytön pohjalta ja muovautuvat median tekemien valintojen ja välittämän kuvan mukaisiksi.

2) Joukkoviestimien kautta yksittäiselle median käyttäjälle tai suuremmalle yleisölle välittynyt, hyvinkin yksilöllinen kuva jostakin median käsittelemästä asiasta. Mediatodellisuus pohjautuu mediajulkisuuteen, mutta tämän lisäksi lopullisen kuvan muotoutumiseen vaikuttavat myös vastaanottajan subjektiiviset tekijät. mediatoimisto Mainostajien ja joukkoviestimien välinen linkki, eräänlainen "mainostajien ostoagentti", joka tekee mediatutkimuksia, vertailee ja neuvottelee mediahinnoista, valitsee mainoskanavan ja hoitaa yhteyksiä mainostoimistoihin. mediatoimittaja Monipuolista työtä eri medioihin (radioon, televisioon, tietoverkkoon) eri versioina tekevä toimittaja. mediatuote Minkä tahansa yksittäisen median sisällä toteutettu rajattu kerronnallinen viesti, kuten kuvallinen, sanallinen tai auditiivinen esitys, esimerkiksi juttu, ohjelma, mainos tai verkkosivu. mediatutkimus 1) Joukkoviestimiin keskittyvä viestintätutkimuksen osa, joka voidaan jakaa lähde-, sanoma- ja vastaanottajajärjestelmien tutkimukseen. Mediatutkimuksen mielenkiinnon kohteeksi on noussut myös sanomien välityksen konteksti eli sanomien sosiaalinen, kulttuurinen, poliittinen, ta-

122

loudellinen ja esteettinen ulottuvuus.

2) Markkinointitutkimus, joka kohdistuu medioiden sisältöön, käyttöön, tehoon ja yleisöön. 3) Huomioarvotutkimus, jolla selvitetään toimituksellisten sisältöjen tai mainosten huomioarvoja. mediat, uudet ks. uusi media mediauutinen 1) Joukkoviestinnän ilmiöitä kuten uutisaiheita, viestinnän vaikutuksia ja median omistusta käsittelevä juttu 2) Erityisesti televisiossa näkyvä ilmiö, jossa tiedotusväline raportoi sille itselleen tai peräti sen itsensä järjestämästä tapahtumasta. Esimerkiksi juoru oma yhtiön tosi-tv -ohjelmasta iltapäivälehden etusivulla hyödyntää sekä ohjelmaa että lehteä. mediavaje Organisaation kilpailijoita vähäisempi näkyvyys julkisuudessa. mediavirta Sisältöjen välittäminen erilaisissa tele- ja tietoverkoissa, esimerkiksi tv-kuvan lähettäminen kotitietokoneelle.

Mediavirtapalvelujen odotetaan yleistyvän siirtoyhteyksien nopeutuessa. mediavyöry Näkemys yhteiskunnallisesta kehityksestä, jossa voimakkaasti lisääntyneestä mediateknologiasta on tullut osa ihmisten arkipäiväistä elämää. mediavälitteinen pr ks. mediasuhteet mediavälitys Mainosaineiston toimittaminen julkaisuvalmiina mainosvälineille. mediaympäristö 1)Yhteys, jossa mainos esitetään, esimerkiksi tv-ohjelman katko, jossa mainos on tai lehtijuttu, jonka yhteyteen ilmoitus on sijoitettu.

2) Mainosvälineen ilmoitukselle tarjoama eräänlainen ”ilmapiiri” (esimerkiksi arvostus) tavoiteltavan tuotekuvan luomiseksi.

3) Tietyssä markkinointitilanteessa vaikuttavat mediat. 4) Median muu kuin toimituksellinen sisältö, johon yksittäinen ilmoitus tai mainos sijoitetaan. mediaähky ks. informaatioähky medioituminen ks. mediasoituminen melodraama Jyrkkien vastakkainasettelu-

metatieto

jen varaan rakentuva tunnepitoinen ja liioitteleva draama, jonka esitystapa on jopa paatoksellinen melroseplace-ilmiö Jännitteen ja yleisön kiinnostuksen katoaminen liian kauan esitetystä tv:n draamasarjasta samannimisen tv-sarjan pohjalta. memory flash ks. takautuma menu 1) Valikko. 2) Vinkkilaatikko. merirosvoradio Etupäässä kansainvälisillä vesialueilla, mutta myös maissa (autotalleissa, kellareissa) lähetystoimintaa harjoittava toimiluvaton "vaihtoehtoasema".

Merirosvoradiot olivat suosittuja etenkin 1960-luvulla. Teknologisten ja taloudellisten tekijöiden ohella niitä yhdistivät sosiokulttuuriset tekijät. Merirosvoradiot sekoittivat luvattomuudellaan yleisradiotoiminnan vastuujärjestelmää ja synnyttivät myös ongelmia ilman tekijänoikeuskorvauksia soittamastaan musiikista. Asemien suosioon vaikutti niiden "kuuntelijaläheisyys" vastapainona kansallisten viestintäyhtiöiden "virallisuudelle". merkittävyysspiraali Median toimintaan liittyvä prosessi, jossa yksittäiset, usein paikalliset ongelmat ja tapahtumat muokataan yhteenvetomaisesti osaksi näitä paljon vakavampia ja yleisempiä yhteiskunnallisia ongelmia. Esimerkiksi mielenosoitukset, lakot ja pikkurötökset muovautuvat median välityksellä esimerkeiksi lainkuuliaisuuden tai järjestyksen murenemisesta. merkityskoulukunta Viestintätutkimuksen suunta, joka tutkii sanomien kulttuurista roolia ja sitä, miten sanomat ja niiden vastaanottajat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään tuottaakseen sanomille merkityksiä. merkki Jokin, jolla viestittävää kohdetta voidaan kuvata. merkkivalo Kuvaavan kameran yksilöivä (punainen) varoitusvalo tv-lähetyksen aikana.

mesh-verkko Tietoliikenneverkko, jossa jokainen päätelaite toimii reitittimenä, jolloin liikenne voidaan ohjata koneeseen lyhintä reittiä pitkin (mesh = verkon silmukka). metadata Tiedon mukana kulkevat ja siihen kuuluvat erilaiset määrittelyt (”tieto tiedosta”). metafora Vertaukseen perustuva kielikuva, esimerkiksi ”Tyhmä kuin saapas”. metafora-analyysi Media-analyysin alalaji, jossa tavoitteena on vakiintuneiden, hallitsevien ja niistä vastaan asettuvien kielikuvien paljastaminen, eräänlainen ”asioiden näkyväksi tekevä tutkimus”.

Tarkoituksena on selvittää arkikielisiä tapoja jäsentää maailmaa tietyllä, metaforisella tavalla ja paljastaa tiettyyn metaforiikkaan liittyvät tausta-ajatukset. Median merkitys metaforien vakiinnuttamisessa on keskeinen. Mediassa metaforien avulla konkretisoidaan ilmiöitä, mutta samalla niillä myös rajataan näkökulmaa käsiteltäviin asioihin. Metaforilla on myös ideologista voimaa kun ne esittävät aina todellisuuden tietystä näkökulmasta nostamalla esiin joitakin puolia kohteestaan ja ohjaamalla samalla huomiota pois joistakin muista puolista. metagenre Useita lajityyppejä ja mediateknologioita leikkaava pääluokka, esimerkiksi valistus, asiaviihde, mainonta, komedia ja draama. metamedia Näkemys tietoverkosta samanaikaisesti sekä informaation välittäjänä että symbolien esille asettajana. Tietoverkolle metamediana on luonteenomaista ne tavat, joilla se kykenee sulauttamaan eriytyneet mediailmaisut hybridiksi itseensä.

Käsitteellisesti on olennaista, että metamedia ei aseta mitään symbolimateriaalia kuten kirjoitusta, puhetta, musiikkia tai kuvia lähtökohtaisesti etusijalle muihin materiaaleihin nähden. metatieto Tieto tiedosta tai sen sijainnista.

123

method acting

method acting Perinteisen, tunnekylläisen Hollywood-näyttelemisen rinnalle Yhdysvalloissa 1950-luvulla syntynyt minimalistinen, näyttelijälähtöinen esitystapa. Toimintamallissa näyttelijä karsii kaikenlaisen ”esittämisen” roolityöstään sekä rakentaa roolihahmon omiin kokemuksiinsa nojautuen ja poimii omasta kokemuspiiristään elementit, jotka tukevat roolihenkilön luonnetta. metonymia Semioottinen käsite, jossa jonkin kokonaisuuden osasta tulee merkki, joka alkaa edustaa tätä kokonaisuutta.

Metonymia on voimakas merkityksen rakentamisen keino esimerkiksi sotatapahtumista kerrottaessa. Esimerkiksi valokuva on aina metonyminen merkki, koska se lohkaisee todellisuudesta tietyn, kokonaisuutta edustavan osan. metro ks. kaupunkitoimitus metropolitan desk ks. city desk MHP-standardi (multimedia home platform) Digitaalisessa televisiolähetyksessä käytettävä standardi, joka mahdollistaa vuorovaikutteisen televisionkatselun. mickey mousing Musiikillisten vastineiden rakentaminen ja liittäminen elokuvan henkilöiden tai piirroshahmojen fyysisille eleille ja ilmeille. Nimitys on kunnianosoitus Disney-studion luomalle Mikki Hiiri – hahmolle. middle-of-the-road Radion profiloitunut ohjelmarakenne, jolla pyritään tavoittamaan työssäkäyvä, suhteellisen hyvin toimeentuleva yleisö. miehinen katse Feministiteoria, jonka mukaan mies hankkii valtaa pystyessään katsomaan naista ilman että tämä voi katsoa takaisin. miekka ja sandaali Jumalten, jättiläisten ja erilaisten hirviöiden asuttamaa ”myyttistä menneisyyttä” käsittelevä italialainen elokuvagenre. Elokuvan vähäpukeiset ja lihaksikkaat sankarit olivat usein kunnostautuneet kehonrakentajina.

124

mielialanhallinta Malli, joka painottaa median roolia mielialan hallinnan keinona. Mediaa käytetään erityisesti piristykseksi, kielteisten tunteiden kompensoimiseksi ja tunteiden käsittelemiseksi. mielikuva ks. imago mielikuvamarkkinointi Myönteisen yritys- tai tuotekuvan hyödyntäminen markkinoinnissa. mielikuvayhteiskunta Näkemys yhteiskunnan muutoksesta, jossa hyvästä mielikuvasta, maineesta ja brändista ja niiden luomisesta on tullut entistä ratkaisevampi menestys- ja kilpailutekijä miltei kaikilla toiminnan alueilla. mielipide ks. yleinen mielipide mielipidejohtaja Organisaatiossa usein epävirallisessa asemassa oleva henkilö, joka henkilökohtaisella panoksellaan pystyy vaikuttamaan haluamallaan tavalla toisten mielipiteisiin tai käyttäytymiseen.

Mielipidejohtajien kautta myös joukkoviestinnän vaikutukset yltävät niihin, jotka eivät seuraa mediaa säännöllisesti. Laajasti ymmärrettynä myös journalistit ovat mielipidevaikuttajia. mielipidekirjoitus Kirjallisessa muodossa esitetty mielipide tai kannanotto johonkin asiaan. Mielipidekirjoitus voi olla luonteeltaan tietoa välittävä ja tulkitseva tai mielipidettä johdattava eli käännyttävä. Rakenteellisesti mielipidekirjoitus voidaan jakaa tilannetta arvioivaan tai puolustettavaa argumenttia sisältävään kärkeen, tilanteeseen johtaneista tekijöistä rakentuvaan runkoon ja päätelmään, jossa voidaan tuoda esiin ongelman korjaamiskeinot, yhteenveto kirjoittajan tarkoitusperistä ja toimintakehotus. mielipidetutkimus Tutkimustoiminta, jonka tuotoksena syntyy väestöä tai sen merkittäviä osaryhmiä koskevaa tietoa sen ajattelutavoista, suhtautumisesta, mielipiteistä, asenteista, arvostuksista. maailmankatsomuksista, tiedoista, uskomuksis-

mobiili

ta, tajunnasta jne. Mielipidetutkimuksissa mitataan haastattelujen tai kyselyjen avulla otokseen valittujen henkilöiden tajunnan joitakin puolia, ja vastauksista laaditaan tilastollisesti yhteiskunnan ja sen osaryhmien tasoisia kuvauksia tutkittujen ilmiöiden yleisyydestä ja eriytymisestä. Mielipidetutkimukseen kuuluu yhteiskunnassa vallitseva "kulutusilmapiiri", mutta ulkopuolelle on syytä rajata yksittäisten yritysten käyttöön tarkoitettu tuotteiden, yritysten ja asiakasryhmien mukaan eriytynyt tutkimus sekä markkinoinnin tehokkuutta ja medioiden käyttöä koskevat tutkimukset. mignon ks. keili miinari ks. miinus miinus Lyhyt otsikoton juttu, joka on aloitettu usein (miinus)viivalla ja lihavoinnilla erotukseksi lehden muusta tekstiaineistosta. Miinuksen tarkoituksena on useimmiten ollut muilta jutuilta tyhjäksi jääneen palstatilan täyttäminen. mikroblogi ks. blogi mikroelokuva ks. mobiilielokuva mikrofoni Laite, joka muuntaa äänivärähtelyt niitä vastaavaksi sähkövärähtelyksi. miksaus Ääni- tai kuvanauhalle eri lähteistä tulevan kuva- ja äänimateriaalin yhdistäminen oikeassa voimakkuussuhteessa. mill Kirjoituskoneen kutsumanimi, joka kuvaa juttujen myllymäistä jauhamista". mind, body and spirit Vaihtoehtoisia elämäntapoja, kuten luontaislääkitystä ja itämaista mystiikkaa käsittelevä kirjallisuus. mindmap Miellekartta, jonka avulla on mahdollista hahmotella jotakin ilmiötä tai ottaa se haltuun. minimivaikutusten hypoteesi Näkemys siitä, että joukkoviestinnän vaikutukset ovat todennäköisesti minimaalisen vähäisiä. Joukkoviestintä ei ole välttämätön tai riittävä edellytys muutoksille, vaan ne syntyvät väliin tulevien muuttujien kautta.

minisarja Lyhytmuotoinen televisioelokuva, joka lähetetään useammasta peräkkäisestä kerrasta muodostuvana jatkosarjana. minimum depth requirement Sanomalehti-ilmoituksen matalin sallittu palstakoko. minä-journalismi Journalistinen käytäntö, joka pohjautuu toimittajan kerrontaan omasta itsestään, tekemistään, tuntemuksistaan ja ajatuksistaan. Usein lattean ja epäkiinnostavan vaikutelman jättävästä minä-journalismista on erotettava käytäntö, jossa toimittaja tarkastelee oman subjektinsa läpi tai sen kautta yleisempiä yhteiskunnallisia ilmiöitä. missaali ks. keili mittaritutkimus Television katselua mittaava tutkimus, jossa satunnaisesti valittujen katsojien vastaanottimiin kiinnitetty mittari rekisteröi automaattisesti television aukiolon ja päällä olevan kanavan. mittatikkututkimus Yleisötutkimus, joka kertoo median seurantaan käytetyn kokonaisajan, mutta ei seurattua ohjelmaa tai luettua juttua. misinformoitu yhteiskunta Näkemys jonka mukana tiedonvälityksen määrällinen kasvu ei välttämättä paranna tiedonvälitystä koska välitetty tieto on virheellistä tai se ymmärretään virheellisesti. mitteli ks. keili miuku ks. ät-merkki MMS (multimedia messaging service) Mobiiliverkon tiedonsiirtopalvelu, jonka avulla on mahdollista lähettää ja vastaanottaa multimediasanomia. mobie ks. mobiilielokuva mobiili 1) Liikuteltava päätelaite kuten matkapuhelin tai kannettava tietokone 2) Mobiililaitteen toimintatapa.

125

mobiiliportaali

mobiiliportaali Wap-puhelimella käytettävä internetin aloitussivu, jonka kautta voidaan hyödyntää langattomia palveluja. mobiilielokuva Mobiililaitteessa katsottavissa oleva elokuva. mobiili media Mobiilipalveluja kuten viesti- tai selainpohjaisia palveluja tai puhelimeen ladattavia sovelluksia (esimerkiksi soittoääniä, tekstiviestipalveleja, WAP-sivuja tai pelejä) hyödyntävä viestintämuoto. mobiiliviestintä Ajasta ja paikasta riippumaton viestintä, joka tapahtuu mobiilin päätelaitteen (esimerkiksi matkapuhelimen) välityksellä ja yleisesti käytössä olevan verkon (esimerkiksi gsm:n) kautta. Mobiiliviestintä liittyy sekä keskinäis- että joukkoviestintään. mobilisointi Median kyky vaikuttaa aktivoivasti yleisöönsä ja poliittisiin vallankäyttäjiin. moblog ks. blogi modeemi (modulator-demodulator) Laite analogisten signaalien muuntamiseksi digitaalisiksi ja digitaalisten analogisiksi. mode of address Tapa, jolla yksittäinen mediatuotos ”puhuttelee” yleisöään. moderaattori Internetissä toimivan keskusteluryhmän ylläpitäjä, joka joko etu- tai jälkikäteen valvoo keskustelua ja sen pysymistä aiheessaan sekä määrittelee keskustelun sävyn ja sopivuuden rajat tarvittaessa karsimalla listalle tulevia (listan toimintaperiaatteita rikkovia epäasiallisia) viestejä. Moderaattori voi myös myöntää osallistumisluvan listalle, jos sen jäseneksi pääsylle on määriteltyjä erityisiä ehtoja (esim. ammattilaisuus, koulutus). Moderaattori voi toimia myös keskustelun avaajana pyytämällä kommentteja jostakin aiheesta tai kirjoittamalla itse keskustelupalstalle kärjekäs avaus. moderoitu lista Internetin keskusteluryhmä, jolla on erityinen ylläpitäjä ja keskustelun asiallisuuden valvoja, moderaattori. moire ks. läikekuvio

126

mokalaatikko Organisaatiota koskevien aiempien kielteisten tietojen uudelleen julkaiseminen sitä koskevan ajankohtaisen ongelman yhteydessä.

Tämäntapaisella ”vanhojen syntien” kertaamisella halutaan viestittää siitä, ettei kohde ole oppinut aiemmista virheistään, vaan toistaa niitä. mondo Sensaatiomainen ja ihmisten tirkistelynhaluun vetoava italialainen dokumenttielokuva 1960-luvulla. Mondon perusteemoja olivat seksi ja väkivalta.

Dokumentaarisuuden varjolla pystyttiin näyttämään asioita, joihin sensuuri olisi puuttunut fiktioelokuvissa. monialustaisuus Teknisestä alustasta riippumaton sovelluskäyttö.

Monialustaisuus mahdollistaa sovellusten tuomisen käyttäjälle kätevimpään laitteeseen. moniajo Useamman tietokonesovelluksen samanaikainen käyttö. monikanavajulkaiseminen ks. cross media monikanavatoimitus Toimitus, joka tuottaa uutisia eri jakelukanaviin kuten lehteen, radioon, televisioon, internetiin ja mobiililaitteisiin. monikuva Toiminto, jossa television kuvaruudulla voidaan katsoa samanaikaisesti usean kanavan kuvaa. monimedia ks. monimediaalisuus monimediaalisuus Viestintäsisältöjen jakaminen usean eri jakelukanavan kautta tuottamalla samasta sisällöstä useita eri versioita. Esimerkiksi tv-uutisia on mahdollista jakaa internetin kautta tai uutistiivistelmiä matkapuhelimen tekstiviestinä. monimediajournalismi Journalistisen tuotantoprosessin virittäminen usean julkaisukanavan tarpeisiin. Monimediajournalismissa journalistista sisältöä tuotetaan useisiin eri välineisiin (leh-

moraalinen paniikki

tiin, radioon, televisioon, tietoverkkoihin, mobiilipalveluihin) aineistoja versioimalla. monimuotoverkosto Internetiin verkotetuista päätelaitteista muodostuva kokonaisuus erilaisten ”yhteisellä asialla olevien” ihmisten väliseksi yhteydenpitomuodoksi. Digitaalisessa verkostossa mukana olevat pystyvät uuden teknologian avulla raportoimaan toisilleen reaaliajassa eri verkkopalvelimille käyttämällä mm. kannettavia tietokoneita ja videokameroita.

Monimuotoverkoston ilmentymiä ovat esimerkiksi erimuotoinen kansalaisaktivismi ja terrorismi. monitilaajatutkimus ks. barometri monitori 1) Televisiostudion jatkuvatoiminen tarkkailulaite, jonka kuvaruudusta on mahdollista seurata kameroiden kulloinkin välittämää kuvaa. 2) Tietokoneen näyttöruutu. monitoritodellisuus Maailmankuva, joka perustuu television, näyttöpäätteen, valvontakameran tai kännykkänäytön välittämiin kuviin. monitorointi 1) Organisaation sisäinen tai ympäristöön kohdistuva luotaus heikkoja signaaleja etsimällä. 2) Julkisen keskustelun erittely. monografia Yhtä tai rajattua aihetta käsittelevä tutkimus tai julkaisu. monogrammi Nimen alkukirjaimista muodostettu sommitelma. monopolilehti ks. ykköslehti, levikkikierre monotypia Painomenetelmä, jossa saadaan vain yksi vedos. Painettava kuva maalataan useimmiten lasi- tai metallilevylle. montaasi 1) Useammasta piirroksesta tai valokuvasta yhdistelemällä koottu originaali. 2) Kuvakooste, elokuvan tai nauhoitteen leikkaus. 3) Pienten osien kokoaminen kokonaisuudeksi, esimerkiksi pienistä kuvista rakennettu isompi kuva.

4) Sarja kuvia, jotka on asetettu rinnakkain niin, että kuvien välinen kontrasti kuljettaa tarinaa eteenpäin katsojan mielessä. montaasiestetiikka Elokuvan ja television audiovisuaalinen muoto, jossa pyritään rikkomaan kerronnan jatkuvuutta ja siten havahduttamaan katsoja. Sen lisäksi että yllättäviä kuvia ja kohtauksia leikataan toistensa lomaan, voidaan myös rikkoa ks. suojaviivaa koskevaa sääntöä tai tuoda kerrontaan elokuvamaailmaan kuulumattomia kuvia ja ääniä. Leikkauskohdat erottuvat, koska kohtaukset eivät liity sujuvasti toisiinsa. Tekniikkaa hyödynnetään erityisesti mainoksissa ja musiikkivideoissa, jotka pyrkivät luomaan nopeita mielikuvia ja assosiaatioita. monthly Kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti. montteeraus Ohjelman erilaisten elementtien yhdistäminen ja koostaminen yhdeksi kokonaisuudeksi ääni- tai kuvanauhalla. Tarkoituksena on rakentaa ohjelmakokonaisuus, jossa puheenvuorot, musiikki, lausunnot jne. yhdessä tuovat esille sen, mitä ohjelmassa halutaan välittää. Montteeraus tapahtui aiemmin joko kopioimalla nauhamateriaali haluttuun järjestykseen uudelle lähetysnauhalle tai leikkaamalla alkuperäistä nauhaa, nyttemmin on siirrytty tietokone-editointiin.

Montteeraus mahdollistaa haastattelun ja puheenvuorojen tiivistämisen ja erilaiset tehosteet. moonlighter ks. kuutamourakoitsija moraalinen paniikki Media- ja kulttuurintutkimuksen käsite, jolla on viitattu uusien medioiden tuloon ja niiden herättämiin ahdistuksen jaksoihin. Huoli on kohdistunut useimmiten lapsiin, nuoriin, naisiin tai työväenluokkaan. Medialla on lisäksi nähty olevan tärkeä rooli moraalisen närkästyksen synnyttämisessä, koska uutiset määrittävät pitkälti, mikä ympäröivässä yhteisössä on oikein ja mikä väärin.

127

moraaliset oikeudet

Samalla moraalisen paniikin lietsojat rajaavat poikkeavat yksilöt ja ryhmät yhteisön ulkopuolelle. moraaliset oikeudet Tekijänoikeuslaissa määritellyt luovuttamattomat oikeudet, jotka liittyvät tekijän persoonan ja teoksen omalaatuisuuden kunnioittamiseen (isyysoikeus, respektio-oikeus). Moraaliset oikeudet yhdessä taloudellisten oikeuksien kanssa muodostavat tekijänoikeuden perusrakenteen. morgue Lehden arkisto tai käsikirjasto, johon kuuluu vanhojen numeroiden ohella lehtileikkeitä, kuvia ja erilaista viitemateriaalia. Ruumishuoneeseen viittaava slangitermi viittaa biograafisiin tietoihin, joita kerättiin kaikista merkittävistä julkisuuden henkilöistä näistä myöhemmin tehtäviä nekrologeja varten. mosaiikkikanava Ohjelmakanava, jonka televisiokuva koostuu normaalikuvaa pienemmistä osista, joissa kussakin esitetään jonkin toisen ohjelmakanavan televisio-ohjelmaa. Mosaiikkikanavaa käytetään yleensä maksullisten tv-kanavien ohjelmien esittelyyn. mosaiikkikuva Erikoistehoste, jossa kuva jaetaan painiksi neliöiksi.

MOS (man on the street) ks. katugallup moskiittolehti Lyhytikäinen ja halvalla toteutettu, usein satiirista aineistoa sisältävä sanomalehti. motivaatiotutkimus Mediayleisön median käyttötapoihin (syihin, käytön määrään, ajankohtaan jne.) keskittyvä mediatutkimuksen osa-alue. motivated Tietystä tapahtumasta käynnistyvä tai tiettyä tapahtuvaa tarkasti seuraava kamera-ajo elokuvatuotannossa. mouseover Verkkosivuston ikoni, joka aktivoituu automaattisesti käyttäjän kursoritoiminnalla.

MP3 Äänen tiivistämisessä käytettävä pienikokoinen digitaalinen äänitiedosto.

128

MP3-soitin Erillinen tai matkapuhelimeen liitettävä, kannettava soitin, johon voi ladata musiikkia mm. internetistä. mr. Gates ks. portinvartija-tutkimus muckraking Yhdysvaltalaiselle 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yhteiskunnallisiin uudistuksiin pyrkineelle ja "sonnantonkimista" muistuttavalle ks. tutkivalle journalismille "tunkiojournalismille") annettu nimitys, jonka tarkoituksena oli kuvata journalistien intoa puuttua ja paljastaa yhteiskunnallisia epäkohtia. "Muckrakerit" kirjoittivat pääasiassa aikakauslehtiin ja paljastivat liike-elämän ja politiikan korruptiota, yritysten monopoliaseman väärinkäytöksiä, trusteja ja työväestön kurjia elinoloja. Lehdet myös saivat aikaan epäkohtia korjaavia lainuudistuksia.

MUD (multi user dungeon) Usean pelaajan verkkopeli. mug the mike Puhuminen tai laulaminen liian lähellä mikrofonia. mug shot Kuvaruutu, jossa näkyvä pelkästään henkilön pää ja olkapäät. muistikortti Pieni puolijohdemuistiväline, jolle voidaan digitaalikamerassa tallentaa still-kuvia tai lyhyitä videopätkiä. muistio Kirjoitelma, johon on koottu tulevan toiminnan kannalta huomioon otettavia kokemuksia tai näkökohtia. muistokirjoitus ks. nekrologi muistutusmainonta Mainoksen toistaminen saman ohjelman alussa ja lopussa. muistutusmedia Muita medioita tukeva mainosmuoto tai –väline, jota käytetään itsenäisesti tuotteesta muistuttamiseen. multicasting Useamman ohjelman tai lähetyssignaalin samanaikainen lähettäminen yhteisellä asemataajuudella ennalta määritellyille vastaanottajille. multilineaarisuus Tarinankerrontamene telmä, jossa yhden tarinanjuonen seuraamisen sijasta yleisöllä on halutessaan mahdollisuus valita samanaikaisesti useita tois-

musta

tensa kanssa samanarvoisia tai kilpaileva juoniratkaisuja. Tämä lineaarisen kerronnan periaatteen haastava menetelmä on mahdollistunut interaktiivisten käyttöliittymien (internetin, digi-tv:n) ansiosta. multimedia Viestintäjärjestelmä, jossa tekstiä, ääntä sekä kiinteää ja liikkuvaa kuvaa voidaan yhdistää yhdeksi mielekkääksi kokonaisuudeksi ja esittää informaatiota toisiaan tukevalla tavalla samanaikaisesti useassa eri muodossa. Multimediatuotteiden ja –palvelujen käyttö on usein vuorovaikutteista ja perustuu käyttäjän tekemiin valintoihin. multimediakioski Multimediasovellus, joka toimii kiinteässä esityslaitteistossa, esimerkiksi julkisten tilojen infopisteissä. multimodaalisuus Usean ilmaisumuodon yhdistyminen samassa esityksessä.

Esimerkiksi kuvajournalismissa kuvalla, otsikolla ja kuvatekstillä on olennainen yhteys. Multimedia on multimodaalisuuden konkreettinen ilmenemismuoto. multiplex 1) Useita esityssaleja si sältävä nykyaikainen elokuvateatteri.

2) Digitaalisen televisiolähetysjärjestelmän signaali, jolla ohjelmakanavat lähetetään katsojalle yhtenä nippuna. Tällainen nippu sisältää useita ohjelmia ja palveluja, kaiken niihin liittyvän kuva- ja äänimateriaalin sekä oheispalvelujen datan. multistart Saman ohjelman käynnistyminen useana vaihtoehtoisenaa ajankohtana. multivisio Audiovisuaalinen lineaarinen kokonaisuus, jossa hyödynnetään kuvia, videoita ja ääntä. mumbo jumbo Slangitermi kiusalliseen haastattelutilanteeseen joutuneen henkilön toimittajalle antamista sekavista selityksistä. muodonmuutosohjelma ks. tosi-tv muokkaus Teksti- ja kuvainformaation sovittaminen sanomalehden tarpeeseen ja lehden asun tai teknisen prosessin edellyttämään muotoon.

murder board Poliitikon tai jonkun muun jostakin ajankohtaisesta aiheesta julkisuuteen joutuvan henkilön valmentaminen tiedotustilaisuuteen ja erityisesti vastaamaan sen aikana esiin nouseviin kiusallisiin kysymyksiin. Viestintäammattilaisten johdolla tapahtuva valmentaminen tapahtuu usein ennakoimalla kiusallisia kysymyksiä ja teemoja ja kehittelemällä niihin uskottavia vastauksia. murdoch-efekti Kehityskulku, jonka seurauksena journalismin ja journalistisen toiminnan nähdään altistuvan entistä enemmän talouselämän vaikutuksille (mediamoguli Rupert Murdochin mukaan). musiikkiformaattiradio Radion kanavarakenne, jolle on tyypillistä runsas määrä kevyttä musiikkia ja vähän ja lyhyitä puheita. musiikkimatto Juonto- tai uutispuheen taustaksi tarkoitettu musiikkiosuus, jonka tarkoitus on tukea lähetysosuuden kuunneltavuutta ja lisätä sen sujuvuuden vaikutelmaa. musiikkivideo Audiovisuaalisen ilmaisun lajityyppi, jolle on tyypillistä nopea leikkaus ja kuvakulman vaihdokset, animaation ja näytellyn materiaalin yhdistäminen, yllättävät montaasit ja kollaasit ja ei-kerronnalliset visiot. Erityiseksi musiikkivideoestetiikaksi nimetty audiovisuaalinen ilmaisu on edesauttanut äänelliskuvallisten attraktioiden ja assosiaatioiden voittokulkua. muslimimummo Slangitermi oletetusta mediankäyttäjästä, jota ei haluta loukata ja asioiden raportoimisessa ollaan tästä syystä erityisen hienotunteisia. Termi pohjautuu Muhammed-pilakuvien aiheuttamaan voimakkaaseen närkästykseen muslimimaailmassa. must ks. pakkojuttu musta 1) Ohjelmalle tai mainokselle varattu lähetysaika, jota ei ole jostakin syystä käytetty. 2) Musta filminauha, jota esi-

129

musta elokuva

tetään elokuvan lopussa tai kahden eri filmin välillä. musta elokuva Varsinkin yhdysvaltalaisen 1950-elokuvan lajityyppi, jolle on tyypillistä pessimistinen yhteiskunnallisten ongelmien ja rikollisuuden kuvaaminen. musta komedia Elokuva- tai tv-sarjatyyppi, jolle on tyypillistä vakavien aiheiden kuten esimerkiksi kuoleman, murhan, mielisairauden tai seksuaalisten perversioiden humoristinen käsittely. musta laatikko Salauksenpurkulaite, jonka avulla televisiovastaanottimella voidaan katsoa salattua televisio-ohjelmaa.

Käytetään myös nimitystä tilaajapääte tai ohjelmapääte. mustalista Luettelo ei-toivottujen sähköpostiviestien lähettäjistä. mustamaalausmalli ks. kriisiviestintä must carry Kaapelilähetystoiminnalle asetettu velvoite jakaa televerkossa valtakunnallisesti vastaanotettavaksi tarkoitetut yleisradiolähetykset sekä kaapelilähetystoiminnan harjoittajan toimilupa-alueella vastaanotettavaksi tarkoitetut Yleisradion muut yleisradiolähetykset.

Julkaisu- ja ohjelmatoiminnasta vastaavana harjoittajana ei tämäntapaisessa tilanteessa ole kaapeliyhtiö vaan yleisradiotoiminnan harjoittaja. muunnelma Toisen luoman teoksen muunteleminen (esimerkiksi artikkelia lyhentämällä) niin, että lopputulos ei ole riit-

130

tävän itsenäinen antamaan muuntelijalla siihen tekijänoikeuden. Tekijänoikeuslaki antaa tekijälle oikeuden määrätä teoksestaan niin muuttamattomassa kuin muutetussa muodossa, myös käännöksenä tai kokonaan toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa. muutoskertomus Muutosviestinnän toimenpiteillä rakennettu ja kerrottu tavoitekuva, joka luo henkilöstön luottamusta muutoksen oikeutukseen ja organisaation toiminnan jatkuvuuteen. muutosviestintä Ne yhteisön strategiset viestintätoimet, joiden tehtävänä on kuvata ja toteuttaa organisaation sisällä tai ympäristössä tapahtuvaa perustavanlaatuista muutosta. Onnistuessaan muutosviestintä lisää henkilöstön ymmärrystä tulevia toimia kohtaan ja sitouttaa heitä työskentelemään muutoksen puolesta.

Muutosviestinnän puute tai epäonnistuminen saattaa pahimmillaan johtaa organisaation syvään kriisiin.

MySpace ks. verkkoyhteisöpalvelu myyttianalyysi Organisaation arvostusten muutoksia selvittävä semioottinen analyysimenetelmä organisaatioon liittyvien viestien ja niihin kätkeytyvien ”symbolisten tarinoiden” tutkimiseksi. Tarinoiden erittelyssä käytetään ”virallisia” ja ”vaihtoehtoisia” perustoimijoita erityisesti erilaisten kulttuuristen ja poliittisten asetelmien hahmottamisessa ja selittämisessä.

naama Yhden palstan kasvokuva lehdessä. naamakirja ks. Facebook naapurioikeudet ks. lähioikeudet NAB Mainosten, radioasematunnusten ja erilaisten tehosteiden ulosajamisessa käytettävä kasettinauhuri, joka käytön jälkeen kelautuu automaattisesti takaisin alkukohtaan. naistenlehti ks. aikakauslehti nakkiuutiset Julkisuuden henkilöiden yksityiselämän raportointi mediassa (”kuka oli kenenkin kansa nakkikioskilla”). napsterisaatio Äänitiedostojen, kuten musiikin levittäminen internetin kautta ilmaiseksi (Napster-yhtiön mukaan). narkoottinen dysfunktio Mediayleisön vaipuminen apatiaan voimakkaasti laajentuneen mediatarjonnan seurauksena. narraatio Esitettävän jutun tai kerrottavan tapahtuman selostaminen. narraattori Elokuvan tai tv-jutun taustakertoja, joka ei itse esiinny esittämässään tarinassa. narratiivi Kertomus tai tarina menneestä, usein elämäntarinana, joka usein noudattaa klassista alku-keskikohta-loppu kaarta. ja jossa asiat ja tapahtumat seuraavat toisiaan lineaarisessa järjestyksessä.

Tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa eletään ”tarinoiden yhteiskunnassa”, jossa tarinoita tuottavat paitsi media myös organisaatiota tarkoituksena sitouttaa yleisöään. narrowcasting Sanomien lähettäminen pienemmälle, valikoidulle vastaanottajakunnalle. Varsinkin digitaaliset mediat mahdollistavat hyvin pienelle, yksilöl-

lisiä piirteitä omaavalle joukolle tapahtuvan lähetystoiminnan. Vastaanottajat voivat olla jakaantuneet omiksi ryhmikseen esimerkiksi harrastusten, koulutuksen, ammattialan tai kulutusedellytysten perusteella. Termiä käytetään vastakohtana yleisradiotoiminnalle tyypilliselle "laajalähetykselliselle" broadcasting-käsitteelle. narsistinen identifikaatio Katsojan samastuminen elokuvan roolihahmoon, joka edustaa katsojalle hänen egoideaaliaan. Egoideaaliin identifioituminen tuottaa mielihyvää, koska katsoja voi tuntea itsensä vahvemmaksi. nauhakartta Äänitteiden sisällöstä kertova luettelo, jonka perusteella ohjelmaan tulevat kohdat leikataan ja kopioidaan. Nauhakarttaan merkitään mukaan otettavien kohtien alku- ja loppusanat ja mitatut kestot sekä kohtien paikat äänitteessä, esimerkiksi karttuvan keston avulla. naururaita Televisiosarjan hauskojen kohtien korostaminen lisäämällä niihin keinotekoisesti erilaisia yleisön reaktiota, naurua, aplodeja ja huudahduksia. navigointi Epälineaarinen liikkuminen verkossa tai virtuaalisessa ympäristössä teoksesta itsestään saatavien signaalien tai merkkien perusteella. navigointipalkki Verkkosivulla oleva linkkien kokonaisuus, jonka yksittäisten linkkien kautta voidaan liikkua sivuston eri asiakokonaisuuksien sisällä. near-video-on-demand Elokuvakanava, jossa sama ohjelma alkaa tietyn väliajoin, jolloin tietyn ohjelman katsomisen voi aloittaa käytännössä koska tahansa.

needle-down fee

needle-down fee Elokuvayhtiön elokuvassaan käyttämistä tehosteäänistä niiden tuottajalle maksama tekijänoikeudellinen korvaus. Toiminnan alkuvaiheessa myytävät äänet oli tallennettu äänilevyille. needle-drop fee ks. needle-down fee needle time Sovittu enimmäisaika radioasemalle levytetyn musiikin soittamiseksi. neekeri 1) Painomusteen värjäämistä sanomalehden toimittajista käytetty nimitys. Nimitys elää yhä joidenkin journalistiyhdistysten julkaisemien vappulehtien nimissä. 2) Kuva-alassa haluttua varjokohtaa tai kameran linssiä varjostava henkilö tai esine. negatiivi Valotuksen ja kehityksen jälkeen filmille syntynyt kuva, jossa kuvattavan vaaleat osat näkyvät tummina ja päinvastoin. nekrologi Kuollutta henkilöä käsittelevä muistokirjoitus lehdessä. neliö ks. yliö neljäs valtiomahti Näkemys joukkoviestinnän ja erityisesti lehdistön, yhteiskunnallisesta roolista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa tasapainottavana vallankäyttäjänä valvomassa yhteiskunnallista vallankäyttöä ja harjoittamassa vahtikoiran rooliaan. Ilmaisulla on haluttu korostaa tiedonvälityksen itsenäistä ja riippumatonta asemaa yhteiskunnassa, vaikka käytännössä median taloudellis-poliittiset sidokset vaikuttavat ainakin jossain määrin joukkoviestinnän sisältöön. Koko joukkoviestinnän olemassaolo neljäntenä valtiomahtina on haluttu kieltää, koska median suhteita yhteiskuntaan ei ole määritelty. Toisaalta aseman edes jonkin tasoinen "virallistaminen" saattaisi synnyttää riippuvuussuhteen median ja yhteiskunnallisten instituutioiden välille ja vaikeuttaa joukkoviestinnän mahdollisuuksia toimia itsenäisesti. Ilmaisua käytettiin ensimmäisen kerran Englannin parlamentissa, jossa kolme muuta valtiomahtia viittasivat

132

kirkolliseen valtaan (Lords Spiritual), tuomiovaltaan (Lords Temporal) ja alahuoneeseen (Commons). Verkkoteknologian yleistyminen on muokannut sosiaalisesta mediasta viidennen valtiomahdin. neorealismi Italiassa toisen maailmansodan jälkeen syntynyt elokuvan tyylisuunta, jossa korostettiin henkilöiden todellista elämää, autenttisia miljöitä ja sosiaalista kantaaottavuutta. netiketti Epävirallinen yleinen käyttäytymissäännöstö, joita tietoverkon kuten sähköpostin ja keskusteluryhmien käyttäjien toivotaan noudattavan. netti ks. tietoverkko nettiavaruus Internet-tietoverkko sisältöineen. nettidissidentti Internetiä hyödyntävä toisinajattelija, joka välittää verkossa hallintoa ja viranomaisia kritisoivaa informaatiota. Maissa, joissa sananvapautta on tukahdetettu, nimettömät tai tekaistuilla lähettäjänimillä varustetut blogit ovat usein ainoa toimintakanava ammattitoimittajille ja kansalaisjournalisteille Monessa tällaisessa maassa toimii erityinen ”nettipoliisi”, jonka tehtävänä on seurata ja estää kumouksellisiksi koettujen nettisivujen käyttöä. nettilukko Suodatinohjelma, jonka avulla on mahdollista estää pääsy etukäteen tehtyjen avainsanamääritysten pohjalta tietyille haitallisille, esimerkiksi pornografiaa tai väkivaltaa sisältäville verkkosivuille.

Verkkosivujen sisältöjä tutkivat ohjelmaa ja etsii niiltä kiellettyjä sanoja tyyliin porno tai seksi. nettinen Kutsumanimi tietoverkossa verkkolehdessä julkaistavalle lyhyelle uutiselle. nettiosoite ks. verkko-osoite nettipalvelu ks. verkkopalvelu nettipoliisi Internetin verkkokeskusteluja ja aineistoja seuraava ja valvova viranomainen. nettirasismi Verkkokirjoittelussa esiintyvä rasismi.

nib

nettipuhelin ks. verkkopuhelin nettipäiväkirja ks. verkkopäiväkirja nettiriippuvuus Hallitsematon ja pakonomainen internetin käyttö, joka aiheuttaa haittoja myös muilla elämänalueilla. nettisivu ks. verkkosivu nettisivusto ks. verkkosivusto nettisukupolvi Kansalaisten joukko, joka on oppinut viestimään internetin välityksellä, muodostamaan mielipiteensä käyttämällä verkkoa tiedonlähteenään ja tuomaan julki omia ajatuksiaan verkon eri foorumeilla. nettolevikki Tilattujen tai irtonumeroina myytyjen lehtien kappalemäärä tiettynä ajanjaksona. Nettolevikki rakentuu kokonaisjakelusta, josta on vähennetty lehden ylijääneet, palautetut, vaihdetut, arkistoidut ja vapaakappaleet. nettolukijamäärä ks. bruttolukijamäärä nettopeitto 1) Tunnusluku sille, kuinka suuri osa kohderyhmästä on nähnyt tai kuullut mainoksen vähintään kerran.

2) Median bruttopeitto, josta on vähennetty medioiden päällekkäisyydet. Nettopeitto on näin ollen luku, joka osoittaa kuinka suuri osa kohderyhmästä tavoitetaan kun jokainen tavoitettu katsoja tai lukija otetaan huomioon vain kerran. network Yhteistä ohjelmaa usein samanaikaisesti lähettävien radio- tai tv-asemien joukko. network O&Os (owned and operated) Network-järjestelmässä ohjelmia lähettävät paikalliset asemat, jotka ovat järjestelmän omistamia ja operoimia. newbie Aloitteleva ja kokematon tietokoneen tai internetin käyttäjä. new journalism ks. uusi journalismi news aid Uutistoiminta, jonka tarkoituksena on herättää mediayleisön mielenkiintoa ja avustustoimintaa onnettomuuden uhrien tai muuten puutteellisissa oloissa elävien ihmisten auttamiseksi.

newsbar ks. uutisnauha newsbreak 1) Uutisarvoinen tapahtuma.

2) Television lyhyt uutiskatsaus. news conference ks. tiedotustilaisuus news doctor ks. uutistohtori news flash Jonkin tärkeän, äkillisen asian uutisointi radiossa tai televisiossa keskeyttämällä lähetettävä ohjelma. news frameworks Uutisarvoisten asioiden määrittäminen ja niiden koskevan uutistoiminnan ohjaaminen yksittäisessä toimituksessa. news gap ks. uutisaukko news group ks. keskusteluryhmä news hawk Slangitermi sanomalehden miespuoliselle reportterille. news hen Slangitermi sanomalehden naispuoliselle reportterille. news hole Journalistiselle aineistolle varattu sanomalehden tila. newshound Slangitermi sanomalehden uutistoimittajasta. news magazine 1) Ajankohtaisiin uutistapahtumiin, niiden analysointiin ja taustoihin keskittyvä viikkolehti.

2) Makasiiniohjelma. news man 1) Lehtimyyjä (historiallisesti). 2) Toimittaja. news management ks. julkisuudenhallinta newsletter ks. uutiskirje news reel ks. elokuvakatsaus news-talk program Radiosta televisioon luontevasti siirtynyt ohjelmaformaatti, jossa suorassa lähetyksessä keskustellaan valikoiduista ajankohtaisista uutisaiheista. Ohjelma sisältää usein myös säätietoja, julkkishaastatteluja ja vierailevien taiteilijoiden esityksiä.

NIB (news in brief) Lyhyesti-uutispalsta.

133

nickelodeon

nickelodeon Ensimmäisten elokuvaesitysten historiallinen nimike. Lipun hinta oli nickel (kymmenen penceä). nidonta Kirjan kokoaminen ja valmistaminen pehmeisiin kansiin. nimettömyyspalvelin ks. anonyymipalvelin nimike Julkaisun (kirjan tai lehden) nimi. nimipalvelin Palvelin, joka kertoo mistä IP-osoitteesta tietyn internet-osoitteen tiedostot löytyvät. nimitysuutinen Lyhyt uutismaininta yrityksessä tai yhteisössä tapahtuneesta henkilönimityksestä. Nimitysuutinen julkaistaan usein omalla (talous)palstallaan. nimiö 1) Sivun yläreunasta erotettu alue, jossa on lehden logotyyppinen titteli ja päiväystiedot. Etusivun nimiö on yleensä sisäsivujen nimiötä suurempi.

2) Painotuotteen ensimmäiselle sisäsivulle, nimiölehteen, painettu teksti, joka ilmaisee julkaisun nimen sekä mahdollisesti myös sen tekijän, julkaisijan ja painopaikan. nippu Lehtijoukko, joka sisältää kaikki tai osan tietyllä jakoalueella jaettavista lehdistä. nippuosoite Sanomalehtinipun päälle asetettu kuljetuksien ja jakamisen ohjaustietoa sisältävä osoitelehti. no comments Kiusallisten kysymysten kohteeksi joutuneen henkilölähteen vaikenemista kuvaava journalistinen tiedonhankintatilanne. nojatuolijournalismi Erityisesti ulkomaan uutisille tyypillinen journalismin muoto, jossa toimittaja raportoi asioista fiktiivisesti, vääristyneesti tai käyttämällä epäluotettavia tai tekaistuja lähteitä sen sijaan, että olisi itse seurannut raportoimiaan tapahtumia. no motion Animaationa toteutettu trikkikuvaus osana luonnollisesti kuvattua elokuvaa tai tv-sarjaa. No motion on tyypil-

134

listä erilaisia jättiläishirviöitä (esimerkiksi dinosauruksia) sisältävissä elokuvissa, jossa hirviöitä liikkuvat filmin taustalla päähenkilöiden taistellessa tai paetessa etualalla. non fiction novel ks. epäsepite non-lineaarinen editointi Tietokoneella tai työasemalla tehtävä muokkaus, jossa materiaali on siirretty nauhalta kovalevylle. Kohtaukset koostetaan otoksista, joiden paikkaa ja kestoa voidaan muuttaa editoinnin kuluessa. Non-lineaarinen editointi mahdollistaa ohjelman rajattoman muokkauksen, koska siinä käsitellään ainoastaan viittauksia materiaalin. Valmis ohjelma siirretään nauhalle lineaarisessa muodossa. nonparelli ks. keili nonstop Tauotta, yhtämittaisesti esitettävä (usein piirretty) elokuva. noodi Tietojen kokonaisuus, joka voidaan sisältönsä puolesta esittää yksinään tai osana toista kokonaisuutta ilman että tietokokonaisuuden merkitys muuttuu toisenlaiseksi. Tekstin pienin noodi on yksittäinen virke, verkkopalvelussa yksittäisen noodin muodostaa yleensä verkkosivu. normilähteet ks. journalistiset normilähteet nosto 1) Äänenvoimakkuuden lisääminen radio- tai televisio-ohjelmassa. 2) Optinen efekti, joka vähitellen kirkastaa tummaa taustaa tai taustaväriä vasten olevaa kuvauskohdetta. 3) Verkkosivulla näkyvälle paikalle tuotu elementti. 4) Yksittäisen sisällön tuominen vastaanottajan näkyviin tai hänen huomiotaan kiinnittävälle paikalle verkkosivulla joko tietokoneohjelman avulla tai ihmisen tekemän valinnan perusteella. Esimerkiksi tuotenostolle voidaan verkkokaupan sivulla tuoda näkyviin myynnissä olevia tuotteita, mainosnostolla verkkoyhteisö- tai sähköpostipalvelussa mainoksia ja uutisia julkaisevalla verkkosivustolla uutisia (uutisnosto). Tietokoneohjelma

näyttöpääteuutiset

voi tuoda sisältöjä esiin satunnaisesti tai esimerkiksi sisältöihin kohdistettujen hakukertojen määrän tai sisältöihin liitettyjen avainsanojen perusteella. Ohjelma voi myös ottaa huomioon vastaanottajasta tiedetyt asiat. Ihmisen valinnan perusteella tehtäviä nostoja voidaan käyttää esimerkiksi tiedotteita sisältävillä verkkosivustoilla ja keskustelupalstoilla nosturiajo Kameran liikuttaminen erityisen kameranosturin avulla. noteeraus Lista ihmisiä tai tuotteita, joiden asemaa tai kehityssuuntaa media jutussaan arvioi. not for attribution ks. journalistiset lähdekoodit not to be used from this source ks. journalistiset lähdekoodit novella Lyhyt (romaania lyhyempi mutta novellia pitempi) kertomus. noutolehti Maksuton julkaisu, jota ei ilmaisjakelulehden tavoin jaeta kotitalouksiin, vaan lukijat voivat poimia lehden mukaansa erillisistä noutopisteistä kuten kauppaliikkeistä tai kadun varrelta.

Noutolehti voi olla paikallisia asioita uutisoiva kaupunkilehti tai organisaation julkaisema ja niiden omista toimipaikoista mukaan poimittava asiakaslehti. nukkujaefekti Yleisö reaktio viestiin, joka ei ole välittömästi ilmeinen ja joka nopeasti unohtuu. numero Kerralla painetut sanoma- tai aikakauslehden kappaleet. numeron elinkaari Ajanjakso, joka lehden yksittäiseltä numerolta on arvioitu kuluvan maksimaalisen yleisön saavuttamiseksi. Sanomalehdellä elinkaari on muutama päivä, viikkolehdellä viitisen viikkoa ja kuukausijulkaisulla vajaat kolme kuukautta. nuortenlehti ks. aikakauslehti näkymättömyys Joidenkin vähemmistöjen tai väestönryhmien vähäinen esilläolo

mediajulkisuudessa ja tästä johtuva mediayleisön enemmistön puutteellinen tietämys heidän asioistaan. näkökulma 1) Elokuvallinen esitystapa, jonka avulla pyritään kertomaan henkilön käsitys jostakin asiasta tai henkilöstä.

Näkökulma voi olla havainnollinen (jonkun visuaalinen näkökulma), käsitteellinen (jonkun maailmankatsomus) tai intresseihin liittyvä (jonkun henkilökohtaiset edut). 2) Käsiteltävien asioiden tarkastelutapa journalistisessa työssä. näkökulmaotos Elokuvan esittämän henkilön katseeseen perustuva otos.

Näkökulmaotos liittyy rakenteeseen, jossa ennen varsinaista näkökulmaotosta nähdään henkilön katseen kiinnittyvän johonkin. Sitten seuraa näkökulmaotos ja viimein uusi otos katsovasta henkilöstä.

Näkökulmaotos voi paljastaa jotakin henkilön sisäisestä tilasta. näköislehti Verkossa julkaistu paperisen lehden näköisversio, jonka lukeminen perustuu layoutin silmäilyyn ja sivuilta luettavaksi valittujen yksittäisten juttujen suurentamiseen näyttöruudulla.

Näköislehden verkkoversion avulla pyritään vähentämään jakelukustannuksia erityisesti lehden päälevikkialueen ulkopuolella, kuten ulkomailla. näköispainos Painotuotteen tarkka jäljennös. näköradio Television varhainen nimitys 1950-luvulla Suomessa. Laitetta yritettiin havainnollistaa entuudestaan tutun mediateknologian avulla, ja radio oli tällöin lähin ja loogisin rinnastuskohde. Televisio vakiintui pikkuhiljaa yleistymisensä myötä myös suomalaiseen termistöön. näyttökuva ks. kuvakaappaus näyttöpääte Tietokonejärjestelmässä käytettävä, usein vuorovaikutteinen laite tietojen syöttöä, muokkausta, tarkastelua sekä järjestelmän ohjausta varten. näyttöpääteuutiset ks. uutisruutu

135

näytösjulkisuus

näytösjulkisuus Poliittisen mediajulkisuuden ilmiö, jossa korostuu näytösluonteinen julkisuus aidosti vaihtoehtoja punnitsevan kansalaiskeskustelun kustannuksella. Poliitikkojen järjestämät tiedotustilaisuudet, kättelyt ja yhteisposeeraukset palvelevat samanlaista tarkoitusta kuin aiemmat hallitsijoiden matkoista ja tapaami-

136

sista kertovat maalaukset. Vallankäyttäjät vahvistavat valtaansa näyttäytymällä mediassa kansalle, jolle jää vain mykän todistajan rooli. nörtti Tietokoneista ja tietoverkoista innostunut ja niiden parissa poikkeuksellisen paljon aikaa viettävä, mutta sosiaalisesta elämästä vieraantunut henkilö.

objektiivinen joukkoviestintä Asioiden raportointi ilman journalistin henkilökohtaista subjektiivista katsomusta, näkemystä tai asennoitumista. Objektiivisessa joukkoviestinnässä on kysymys siitä, miten todenmukaisesti, yleispätevästi, asiallisesti, puolueettomasti tai ei-värittyneesti joukkoviestintä pystyy kertomaan ympäröivästä todellisuudesta.

Objektiivisuus joukkoviestinnässä voidaan jakaa Westerståhlin mukaan asiallisuuteen (todenmukaisuus, olennaisuus) ja puolueettomuuteen (tasapaino ja neutraali esitystapa). Todenmukaisuudella tarkoitetaan uutisvälityksen sisällön ja todellisuuden vastaavuutta, joka on jotakin muuta kuin sen antama todellisuuden vaikutelma. Olennaisuus merkitsee keskittymistä todellisuuden tärkeimpien eli olennaisimpien puolien kertomiseen tyytymättä mielivaltaisesti tai tarkoitushakuisesti valitsemaan joitakin sinänsä todenmukaisia yksityiskohtia. Objektiivisuuden olemus samoin kuin sen toteutumismahdollisuudet ovat olleet tiedotustutkimuksen kiistanalaisia kysymyksiä. Eräiden näkemysten mukaan objektiivisuus olisi jo toteutunut, joidenkin toisten mukaan objektiivisuuteen ei koskaan päästä, mutta sitä voidaan silti pitää tavoiteltavana ihanteena.

Uutisvälitys on kytkeytynyt voimakkaasti taloudellisiin ja ideologis-poliittisiin eturistiriitoihin, jolloin objektiivisuus saattaa uhata vallitsevia etuja ja arvoja. Lisäksi pyrkimys uutisvälityksen nopeuteen saattaa merkitä tinkimistä asiatietojen luotettavuudesta.

objektiivinen kamera Kuvaus- ja esitystapa, jossa kamera tarkkailee tapahtumia ulkopuolisena katsojan jäädessä enemmänkin sivustaseuraajaksi kameran paikalta. objektiivinen kuvakulma ks. kuvakulma objektiivinen lehdistöteoria ks. lehdistöteoriat objektiivisuuskoodit Esitystavalliset keinot jutun vakuuttavuuden lisäämiseksi.

Laillisuusviittausten ja eettisten koodien avulla esitetään tietoja, jotka ovat ristiriidassa yleisön oikeustajun tai yleisen moraalitajun kanssa. Ammatillisen käyttäytymisen säännöillä viitataan ristiriitaan normien ja velvollisuuksien kanssa. Asiantuntija-arvioiden kautta kerrottavat asiat voidaan asettaa laajempiin yhteyksiinsä. obsläs (observerad läsning) Lehden lukemistutkimus, joka perustuu yksityiskohtaiseen lukemistapahtuman kirjaamiseen ja jolla pyritään erottamaan lukemista koskevat mielikuvat todellisesta lukemisesta.

Tutkimustilanteessa tutkija ja tutkittavana oleva lukija käyvät sanomalehden läpi yhdessä juttu jutulta. occupational soap Työpaikalle sijoittuva televisiodraama. off-air Kaikenlainen lähetysstudiossa tapahtuva toiminta puhe, jota ei sisällytetä itse lähetykseen. off-camera Kuvan ulkopuolinen tapahtuma (off camera action) tai ääni (off camera sound). off-diary piece Toimituksessa ennalta sopimaton uutisaihe, josta toimittaja tekee jutun oma-aloitteisesti.

off-line simulaatio

off-line simulaatio Todellisuuden hahmottamiseen liittyvä elokuvan katsojan mentaalinen kyky, joka mahdollistaa myös sepitteen ”todesta ottamisen”. Off-line -toiminnossa katsojat käyttävät täysin kuvitteellisten henkilöiden ja tilanteiden mieltämisessä samoja kykyjä, jotka mahdollistavat orientoitumisen todelliseen maailmaan. Simulaatio tuottaa kuvitelmia, jotka saattavat olla vuorovaikutuksessa muiden mentaalisten toimintojen kanssa ja jopa synnyttää fyysisiä reaktioita kuten jännitystiloja. off mike / off camera Toiminta ja siihen tv-tuotannossa liittyvät äänet, jotka syntyvät kuvaavan kameran ulkopuolella. offset Epäsuora laakapainomenetelmä, jossa painokuva painetaan painolevyltä aluksi kumipeitteiselle sylinterille ja vasta tämän jälkeen paperille. off the record ks. journalistiset lähdekoodit oheisseuranta Televisio-ohjelmien seuraaminen muiden toimintojen kuten lukemisen, siivoamisen tai muiden kotitöiden ohessa. ohituslinkki ks. hyperlinkki ohjaaja 1) Radio- tai tv-toimituksen jäsen, jonka tehtävänä on johtaa ja koordinoida suoraa tai nauhoitettavaa ohjelmatyötä sovittamalla yhteen ohjelman eri vaiheet. 2) Elokuva- tai tv-tuotannon taiteellisesta kokonaisuudesta (rooleista, kuvatuista kohtauksista, kuvakoosteista, esittämisestä) vastaava henkilö. ohjaajan versio Elokuvan ohjaajan, final cut –versiosta eroava oma versio, joka saatetaan julkaista markkinointimielessä myöhemmin. ohjaamo Studion "hermokeskus", jossa toteutetaan suoraa tai nauhoitettua lähetystä koskevat viime hetken ratkaisut.

Ohjaamosta on suorat komentoyhteydet lähetykseen osallistuvalle henkilökunnalle. Ohjaamon monitoreista on nähtävillä

138

kaikkien tilanteeseen osallistuvien kameroiden kuvat ja muiden yksiköiden, kuten kuvanauhoitusyksikön ja filmikeskuksen ohjelmaan tarjoamat ja ohjelmaan liitettävät insert-kuvat. ohjelma 1) Äänenä tai liikkuvina kuvina ilmaistujen verkkoviestien muodostama itsenäinen ja yhtenäinen lähetyskokonaisuus, joka esitetään usein omalla otsikollaan säännöllisesti, tietynkestoisena ja tiettynä aikana. Radion ja television ohjelmatyypit voidaan jakaa esimerkiksi uutisiin, säätiedotuksiin, ajankohtaislähetyksiin, dokumenttiohjelmiin, kulttuuriohjelmiin, opetusohjelmiin, palveluohjelmiin, uskonto- ja hartausohjelmiin, radioteatteriin, musiikkiin, puhemusiikkiohjelmiin, puheviihteeseen, urheiluohjelmiin, lasten ja nuorten ohjelmiin sekä paikallisohjelmiin. 2) Tietokoneen ymmärtämien peräkkäisten käskyjen kokonaisuus, joka on suunniteltu tietyn tyyppisen tehtävän suorittamiseen, kuten tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan tai esityksen suunnitteluun. ohjelmakartta Radion kaavio siitä, millaista lähetystä se lähettää milloinkin päivän ja viikon aikana. ohjelmaloki Yksittäisen televisioaseman päivittäinen ohjelmasuunnitelma, jossa on lueteltu kaikki kyseisen päivän aikana lähetettävät ohjelmaelementit, kuten esimerkiksi ohjelmat, mainokset ja kuulutukset. ohjelmatoiminta Ohjelmien toimittaminen yleisölle vastaanotettavaksi. ohjelmaympäristö Useamman televisio-ohjelman muodostama samanhenkinen kokonaisuus, jota hyödynnetään mainosajan myymisessä. Ohjelmien jatkumo muodostaa ympäristön, jossa on mahdollista kaupitella mainosaikaa oletettavasti samantyyppisen kohdeyleisön perusteella. Ohjelmaympäristön (esimerkiksi ”viihdeputki” tai ”kulttuuritorstai”) avulla var-

on background

mistetaan, että samantyyppinen yleisösegmentti viihtyy pidemmän aikaa kanavalla. ohjelmapäällikkö ks. toimitus ohjelmarunko ks. formaatti ohjelmatoiminnan säännöstö ks. journalistiset normilähteet ohjelmatoiminta Televisio- tai radio-ohjelman lähettäminen omaan lukuun. ohjelmatyyppi ks. journalistinen genre ohjelmisto Joukko tietokoneen toimintaa ohjaavia käyttöjärjestelmä- tai sovellusohjelmia. oikaisu Joukkoviestimessä julkaistun virheellisen asiatiedon korjaaminen.

Journalismin eettisten sääntöjen mukaan oikaisu on tehtävä oma-aloitteisesti tai viimeistään silloin kun se, jota asia koskee, sitä vaatii. Periaatteessa oikaisuvaatimuksen voi tehdä kuka tahansa.

Oikaisuvelvollisuus ei ulotu täysin merkityksettömiin virheisiin. oikaisuoikeus Sananvapauslaissa määritelty yksityisen henkilön, yhteisön, säätiön ja viranomaisen oikeus saada itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa. Edellytyksenä on, että tiedon oikaiseminen ei ole ilmeisen tarpeetonta virheen vähäisyyden vuoksi. Vastaavan toimittajan on julkaistava oikaisu maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä asianmukaisessa laajuudessa ja samankaltaisella tavalla kuin vastinevaatimuksen perusteena oleva viesti. Oikaisu ei saa olla sisällöltään lainvastainen eikä loukkaava. oikoluku 1) Käsikirjoituksen ja ladotun tekstin vertaaminen keskenään ladontavirheiden korjaamiseksi. 2) Lehden tietokantaan tallennetun tekstin oikeinkirjoituksen tarkistaminen oikolukuohjelmalla. Toimitustyön teknistyttyä kirjoittavat toimittajat tarkistavat itse tuottamansa aineiston oikeakielisyyden, ja varsinainen

oiko- tai oikaisuluku on keskittynyt lehden ulkopuolella tuotettuun aineistoon kuten yleisönosastokirjoituksiin ja ilmoitusaineistoon. oikovedos Ladotusta käsikirjoituksesta oikolukua varten otettu vedos, johon merkitään virheiden oikaisut ja muut mahdolliset muutokset. olanylikuva Rajauskuva, jossa kameraa vastapäätä oleva henkilö näkyy toisen olan yli. oma kannanotto Toimitukselle sälytetty eettinen velvoite vastinemahdollisuuden tarjoamisesta julkaistun jutun kohteelle.

Aiemmin vastineena tunnetun velvoitteen nimeämisellä uudelleen on haluttu painottaa eroa lainsäädännössä määritellyn vastineen ja eettisten ohjeiden oman kannanoton välillä. omakustanne Tekijänsä omalla taloudellisella riskillään julkaisema tai painattama kirja tai lehti. ombudsman ks. lukija-asiamies omnibus 1) Laajalevikkinen lehdistö- tai lehtityyppi, jolla ei ole sosiaalisesti eriytynyttä lukijakuntaa, vaan joka on "kaiken kansan lehti". Suomalaisen sanomalehdistön kehittymiseen sisällöllisesti laatuja populaaripiirteet (esimerkiksi taitossa) yhdistäväksi omnibus-tyyppiseksi lehdistöksi ovat vaikuttaneet mm. pienet erityislukijamarkkinat. 2) Tietyin väliajoin toistuva mediatutkimus saman perusjoukon piirissä ja johon uusi toimeksiantaja voi tulla mukaan omine kysymyksineen (omnibus = linja-auto, johon voi ”hypätä kyytiin”). 3) Yksiin kansiin koottu, yhden tai useamman kirjoittajan tuottamien artikkelien tai tarinoiden kokoelma. omnimax Täydellisen 180 asteen näkökentän tarjoava elokuvan projektorijärjestelmä. on background ks. journalistiset lähdekoodit

139

on-camera

on-camera Elokuvan toiminta, joka tapahtuu kameran kuvaamalla alueella ja etäisyydellä. on-demand –tuotanto Verkkopalvelujen ja -tuotteiden saatavuus aika- tai paikkariippumattomasti erätuotannon sijasta. on diary – off diary Toimituksella etukäteen tiedossa oleva ja aikataulutettu uutisaihe – yllättävä uutisaihe, johon toimitus ei ole osannut varautua. one click government transparency 1) Viranomaisaineistojen ja viranomaisten toiminnan läpinäkyvyyttä korostava journalistinen toimintamalli, jossa tiedotusvälineet julkaisevat omilla verkkosivullaan hankkimaansa viranomaisten digitaalista raaka-aineistoa ja antavat näin sivuston kävijöille mahdollisuuden tehdä aineistosta erimuotoisia omia online-hakuja. 2) Viranomaisten itseänsä omilla verkkosivuilla kansalaisille tarjoama mahdollisuus hakea tietoja viranomaisten onlinetietokannoista. one-liner Näyttelijän lyhyt, usein ironinen tai humoristinen repliikki elokuvassa. online-journalismi ks. verkkojournalismi online media center Yrityksen tai yhteisön verkkosivuston osa, jonka kautta media ja suuri yleisö voi tutustua erimuotoiseen tiedotusaineistoon. Perinteisten tiedotteiden ohella sivusto voi sisältää videoita, kuvia, blogeja, markkinointiaineistoa ja mahdollisuuden verkkokeskustelulle. online-offline –jakelu Median lopputuotteiden reaaliaikainen (radio, tv, internet) ja tallennemuotoinen (painetut mediatuotteet) jakelu. onomatopoeettinen ilmaisu Imitoivat sanat, joilla kuvataan erimuotoisia ääniä sarjakuvissa (esimerkiksi vroom, bang, zap, gasp, argh). on spec Varajuttu, joka julkaistaan vain jos juttupulaa ilmenee.

140

on the air Ilmaisu radio- tai tv-ohjelman käynnissä olevasta lähetyksestä. on the record ks. journalistiset lähdekoodit on-screen Elokuvan tapahtuma tai toiminta, jonka yleisö voi nähdä valmiissa filmiesityksessä. on the spot Vaikutelma toimittajan läsnäolonsa kirjoittamassaan tai kertomassaan jutussa. opasiteetti Painopaperin läpikuultamattomuus (läpinäkymättömyys). op ed ks. opposite editorial open access Vapaa aineisto, esimerkiksi internetin kautta haettava tieteellinen aikakauslehti. open data ks. avoin data open ender 1) Illan päätteeksi lähetetty, useimmiten keskusteluista koostuva tvtai radio-ohjelma, jonka päättymisen ajankohtaa ei ole määritelty tarkasti etukäteen.

2) Jatkuva uutislähetys jostakin erittäin tärkeästi tapahtumasta, joka jatkuu toistaiseksi ja estää seuraavien, aiemmin suunniteltujen ohjelmien esittämisen.

OOV (out of vision) Käsikirjoituksen kohtaukseen tehty merkintä, jossa kuvatun henkilön puhe kuuluu ulkopuolisesta, tapahtuvaa selostavasta voice-over- äänilähteestä. open format Taittotyyli ilman palstojen välisiä linjoja. op format (optimum-) Optimaalisin sivun formaatti, esimerkiksi broadsheet-sivulla kuusipalstainen. opposite editorial Kolumneja ja mielipideartikkeleita sisältävä sanomalehden sivun, joka amerikkalaisissa lehdissä on perinteisesti pääkirjoitussivun vierellä. optinen ajo Kamera-ajo, joka zoom-objektiivin efektinä polttoväliä muuttamalla. Zoomauksessa tapahtuu aina perspektiivin vääristymä. Optinen ajo on taval-

otsikko

laan luonnoton, koska ihmissilmä ei kykene vastaavaan toimintaan eli polttovälin muuttamiseen. Optisen ajon etuja ovat nopeus sekä yllättävien liikkeiden hallinta ja ilmaisu. organisaatio Yhteisö, jonka toiminnalla on jokin tarkoitus ja tavoitteet. organisaatioilme ks. yhteisöilme organisaatioviestintä Organisaatiota koskeva tai organisaation sisällä tapahtuva viestintä, jonka tavoitteena on liittää organisaatio osajärjestelmiinsä tai ympäristöönsä niin, että osat voivat toimia yhteen sopivalla tavalla päämäärien saavuttamiseksi. originaali Painettavaksi tarkoitettu alkuperäiskuva tai –teksti. orporivi Kappaleen viimeinen rivi, joka ei mahdu palstan loppuun vaan ajautuu seuraavan palstan ensimmäiseksi riviksi. osa ks. selkä osallistava ohjelma ks. kontaktiohjelma osallistumisen edistäminen Vuorovaikutteinen viestintä, jossa virnaomaiset edistävät keskustelua ja osallistumista tuottamalla aktiivisesti tietoa vireillä olevista asioista, ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista sekä perustelevat päätöksensä julkisuudessa. osallistuva havainnointi ks. havainnointi osasto 1) Toimitusorganisaation osa, joka tehtävänä on vastata jostakin aihepiiristä (kotimaan osasto, urheiluosasto, kulttuuriosasto, talousosasto, viikonvaihdeosasto, ulkomaan osasto, yleisönosasto).

2) Toimituksen osaorganisaation tuottamat sivut. ostoskanava Erilaisia tuotteita ja niiden käyttöä esittelevä televisiokanava tai –ohjelma, joiden kautta tuotteet ovat myös tilattavissa. osuma ks. hitti otaku Vieraantunut ja ihmisten välittö-

mästä vuorovaikutuksesta eristäytynyt (japanilais)nuori, joka on rakentanut elämänsä ja identiteettinsä jonkin mediailmiön varaan. Otakun kaikki sosiaalinen toiminta tapahtuu median kautta ja keskittyy pääasiassa omaan habitukseen.

OTH (opportunity to hear) Tunnusluku, joka ilmaisee kuinka monta kertaa kohderyhmään kuuluvan ja kampanjalla vähintään kerran tavoitetun henkilön on ollut keskimäärin mahdollista kuulla radiomainos. otos 1) Yhtäjaksoinen kuva kohteesta tai tilanteesta televisiossa tai elokuvassa.

2) Kameran tai nauhurin käynnistyksen ja pysäytyksen välinen kuva- ja äänitallennus. 3) Kahden liitoksen välinen elokuvan peruselementti. oto-tiedottaja Oman toimensa tai tehtävänsä ohella tiedottamista hoitava henkilö organisaatiossa.

OTS (opportunity to see) Tunnusluku, joka ilmaisee kuinka monta kertaa kohderyhmään kuuluvan ja kampanjalla vähintään kerran tavoitetun henkilön on ollut keskimäärin mahdollista nähdä mainos. otsikko Kirjoituksen (jutun, ilmoituksen) nimen tai aiheen ilmaiseva lause, sana tai sanaryhmä, sen eräänlainen tunniste tai tiivistys jutun sisällöstä, "päällekirjoitus" (rubriikki). Taitollisesti eri otsikkolajeiksi voidaan erottaa alaotsikko (pääotsikon alle taitettu tätä pienempi otsikko), porrastettu otsikko (otsikkorivit porrastetusti vasemmalla, keskellä ja oikealla), pyramidiotsikko (seuraava otsikko joko kapenee tai levenee), revolveriotsikko (ensimmäiset rivit vasemmalla ja jälkimmäiset tasattu oikealle), seisova otsikko (päivästä toiseen samanlaisena toistuva otsikko), sivuotsikko (sivun marginaaliin sijoitettu otsikko), tasariviotsikko (otsikkorivit yhtä pitkät), viiriotsikko (viirin muotoon taitettu otsikko, jossa pääotsikko on leveämpi kuin alaotsikko) ja yläotsikko (pääotsikon yläpuo-

141

otsikkojuliste

lelle taitettu tätä pienempi otsikko). Itse tekstiin voidaan lisäksi sisällyttää sitä jäsentävä väliotsikko, joka myös on tiivistys väliotsikkoa seuraavasta kappeleista. otsikkojuliste ks. lööppi otsikkoäläys Otsikkovinkki otto Samasta kohtauksesta taltioitu yksittäinen versio. outcue ks. ylimenorepliikki outline Elokuvan tarina pääpiirteittäin kuvattuna. out-of-home audience Kodin ulkopuolella radio- ja tv-ohjelmia seuraava yleisö. outro Radio- ja tv-lähetyksen lopetusstandardi, lopputunnari, loppuotsikko tai -lausuma tyyliin "Tässä kaikki tällä kertaa". outside-the-home viewing Yleisön mittausmenetelmä, jossa kohteina ovat muualla kuin kotonaan televisiota katsovat kuluttajat.

142

outtakes Filmin tai videopätkät, joita ei hyödynnetä elokuvan tai videon lopullisessa versiossa. ovensuukysely Median vaalipaikan ulkopuolella tekemä mielipidekysely jo äänestäneiden keskuudessa. Ovensyykyselyn tuloksilla on mahdollista spekuloida ja ennakkoon vaalien lopullista tulosta.

Tulosten on arveltu myös jossain määrin ohjailevan äänestyskäyttäytymistä jos ne julkaistaan ennen vaalien päättymistä. over-banner Nimiön yläpuolinen otsikko. overkill Erittäin intensiivinen ja voimakkaasti suostutteleva media- tai markkinointikampanja. overnight Myöhään yöllä kirjoitettu, seuraavan päivän iltapäiväpainokseen tarkoitettu juttu. overrun Suunnitellun lehden painosmäärän tai lähetysajan ylittäminen radiossa tai televisiossa. over-the-roof ks. over-banner

pack journalism ks. pakkajournalismi pack shot Lähikuva mainostettavasta tuotteesta televisiomainoksessa.

PAD 1) Ohjelman yhteyteen liitetty digitaalisen radiovastaanottimen näyttöruudulta luettava tai tulostettava oheistieto, esimerkiksi soivan musiikkikappaleen sanat (program associated data).

2) Kosketusnäytön ympärille rakennettu tietokone (personal access device). page view journalism ks. klikkausjournalismi pahan maailman syndrooma Näkemys siitä, että media antaa yleisölleen rikosten, kuten ryöstöjen tai raiskausten yleisyydestä liioitellun kuvan, mikä vaikuttaa kielteisesti mediayleisön käsityksiin ympäröivästä todellisuudesta. paikallisjournalismi Maantieteellisesti aihevalinnaltaan ja yleisöltään rajattu tai nimenomaan alueellisesti kiinnostava journalismi. Paikallisjournalismia harjoittavat varsinkin toimialueeltaan rajatut joukkoviestimet kuten paikallislehdet ja –radiot.

Suuremmissa sanomalehdissä saattaa olla paikallisjournalistisia aluesivuja esimerkiksi lukijakampanjoiden yhteydessä. paikallislehti Sanomalehtimäinen, liikeyritysluonteinen, epäpoliittinen ja tilauspohjainen julkaisu, joka ilmestyy 1-4 kertaa viikossa ja leviää yhteen tai muutamaan kuntaan tai kaupunginosaan. Paikallislehden pääasiallinen sisältö muodostuu suppean levikkialueensa asioista. paikallismedia Suppealla alueella toimiva joukkoviestin, esimerkiksi paikallislehti tai paikallisradio.

paikallisradio Valtioneuvoston määräaikaiseen toimilupaan pohjautuva ja radiotekniikkaa hyödyntävä, yksityisomistuksellinen ja mainostuloilla toimintansa rahoittava joukkotiedotusväline. Yksittäisen paikallisradion kuuluvuusalue on teknisesti rajoitettu muutamaan kuntaan, joskin paikalliseksi radiotoiminnaksi katsotaan enintään kolmen radioaseman yhteislähetykset. Lupaehtojensa mukaan paikallisradioiden ohjelmistojen on sisällettävä tietoja paikallisista asioista ja edistettävä paikallista kulttuuria ja kansalaisten avointa keskustelua. Toimiluvan haltijan omalle tuotannolle ja mainonnan osuudelle on asetettu tietyt vähimmäis- ja enimmäisosuudet. Toimiluvan haltijan on lisäksi annettava lähetysaikaa toimialueensa kunnille, seurakunnille, kulttuuri-, sivistys-, harrastus- ja muille aatteellisille yhteisöille näiden halutessa enintään tuotantokustannuksia vastaavalla korvauksella. paikkavinjetti Jutun alkuun liitetty maininta jutun tapahtuma- tai raportointipaikasta. painos 1) Lehden bruttolevikki eli maksullisten tilausten, irtonumeromyynnin, vapaakappaleiden ja työkappaleiden yhteismäärä. 2) Painotuotteesta yhdellä kertaa valmistettu erä tai yksi tällaisen erän kappale. 3) Saman julkaisuajankohdan aikana painettujen, ulkoasultaan hieman vaihtelevien lehtien yhteismäärä (ensimmäinen painos, toinen painos jne.).

Sanomalehden yksittäisen numeron eri painokset toteutetaan ns. vaihtosivujen avulla, joilla kerrotaan jokin lehden painamisen aikana tapahtuva yllättävä uutistapahtuma tai jollekin seurattavalle uutis-

painostusryhmä

tapahtumalle painamisen aikana tapahtuvat muutokset. painostusryhmä Joukko poliittiseen vaikuttamiseen pyrkiviä kansalaisia, jotka usein hyödyntävät mediaa toiminnassaan. painovapaus ks. sananvapaus painovapauslaki Alunperin vuonna 1919 säädetty laki painotuotteista ja niihin sovellettavasta sananvapaudesta sekä toimittajien ja julkaisijoiden vastuusta. Useaan otteeseen täydennetty ja tarkistettu laki yhdistettiin Sananvapauslakiin vuonna 2003. painoviestin ks. joukkoviestin painoviestintä ks. viestintä painovirhe Painamista edeltänyt oikeinkirjoitus- tai muu virhe lehtijutussa. pakina ks. journalistinen genre pakkajournalismi Samaa aihetta koskeva yhdenmukainen raportointi erityisesti toimittajille järjestettyjen tiedotustilaisuuksien pohjalta. pakkoefekti Median toimintamalli, jonka mukaan yksittäisestä ilmiöstä on uutisoitava mahdollisimman nopeasti mediakilpailun ja reaaliaikaistumisen vaatimusten takia. Pakkoefektistä on hyötynyt erityisesti monikansallinen viihdeteollisuus. pakkojuttu 1)Tärkeä juttu, jonka on ehdottomasti oltava lehden seuraavassa numerossa. 2) Toimituksen johdon määräyksestä (usein ei-journalistisista syistä) tehtävä ja julkaistava juttu. pakkokappale Painotuote, jonka kirjapaino on velvollinen toimittamaan vapaakappaleena yliopistojen julkisiin kokoelmiin. pakkokeino Sananvapauslakiin kirjattu viranomaisen mahdollisuus puuttua laittomaksi todetun mediatuotokseen jakeluun tai epäillyn median kautta tapahtuneen rikoksen selvittämiseen.

Pakkokeinomenetelmiä ovat verkkovies-

144

tin tunnistamistietojen luovuttaminen, verkkoviestin jakelun keskeyttäminen ja julkaisun takavarikko. pakkolisenssi ks. pakkolisenssijärjestelmä pakkolisenssijärjestelmä Tekijänoikeuslakiin kuuluva erillismahdollisuus teoksen käyttämisestä tiettyjä ehtoja noudattaen ilman että oikeudenhaltijoita tarvitsee kuulla erikseen. Tekijänoikeuksien haltijoille on kuitenkin maksettava käytöstä korvaus tekijänoikeusjärjestön välityksellä. palaute Tieto siitä, että vastaanottaja on reagoinut lähetettyyn sanomaan. paljastussivusto ks. vuotosivusto palkki Suorakaiteen muotoinen elementti jutussa tai ilmoituksessa. palomuuri 1) Tekninen järjestely, jonka avulla estetään ulkopuolisten pääsy internetiin kytketyn lähiverkon tietokoneisiin tai rajoitetaan pääsy lähiverkosta internetiin. 2) Laitteista ja ohjelmistoista koostuva organisaation tietojärjestelmä, jonka läpi kulkee kaikki liikenne yrityksen sisäisen verkon ja ulkoisen internet-verkon välillä. palsta 1) Painotuotteen allekkaisten tekstirivien sarja. 2) Pystysuorin välikkein, linjoin tai valkoisella tilalla erotettu ja tekstiä tai kuvia sisältävä painetun sivun osa. 3) Jotakin toistuvaa aihepiiriä käsittelevä juttu tai tällaisten juttujen (aihealue)kokonaisuus (esimerkiksi autopalsta, kysymys-vastaus -palsta jne). 4) Kolumnistin tai kolumnistien säännönmukaisella paikalla lehdessä ilmestyvä erilaisia aiheita käsittelevä kirjoitus.

5) Tietoverkossa: tietyn aihepiirin artikkeleille tarkoitetun uutisryhmän osa. palstalinjat Palstojen välissä olevat ohuet viivat. palstamillimetri Millimetrin korkuinen ja palstan levyinen ilmoituksen osa. palstanpitäjä Omalle palstalleen säännöllisesti kirjoittava henkilö.

parasosiaalisuus

palstanpää 1) Lehden sivulla olevan ylimääräisen tilan täyttämisessä käytettävä yleishyödyllinen tai lehden oma, nimenomaan maksuton ilmoitus. 2) Miinus. palvelin ks. verkkopalvelin palvelujuttu Jotakin tuotetta tai palvelua käsittelevä juttu, jonka sisältämän informaation katsotaan olevan hyödyllistä lukijalle. palvelulehti Kutsumanimi aikakauslehdelle, joka sisältää varsinkin naistenlehdille tyypillistä aineistoa kuten reseptejä, kodin- ja kauneudenhoito-ohjeita. pamfletti Lentolehtinen tai kirjanen, jota ei ole sidottu. paneelitutkimus Tutkimusmenetelmä, jossa verrataan erilaisten koeryhmien kokemuksia toisiinsa. Samaa sovittua vastaajajoukkoa käytetään useiden eri kyselykertojen ajan. panoraamalevy Kahden broadsheet-sivun yli ilman marginaalia jatkuvan kuvan painamisen salliva painolevy, joka kooltaan on siis kahden sivun mittainen. panorointi Kameraliike, jossa paikallaan oleva kamera liikkuu vaakatasossa (sivusuunnassa) akselinsa ympäri erityisesti seuratessaan liikkuvaa kohdetta. pantomiini strippi Yksittäinen sarjakuvakertomus ilman dialogia. paparazzi Freelancer-pohjalta (usein salaa) toimiva, sensaatio- tai skandaaliotosten takia julkkiksia jahtaava valokuvaaja.

Paparazzi-ilmiö syntyi Roomassa 1950luvun lopulla useiden populaarilehtien kyllästyttyä siloteltuihin studiokuviin.

Lehdet halusivat maksaa enemmän yllätyksellisistä, todellisia tilanteita esittävistä valokuvista. Kuvaajien taktiikkana oli saada julkisuudet henkilöt eläviin tilanteisiin tarpeen vaatiessa vaikka provosoimalla. Nimityksen lanseerasi italialainen elokuvaohjaaja Federico Fellini kutsuttuaan La Dolce Vitan kuvauksissa erästä lapsensa

syntymää odottavaa kuvaajaa paparazzoksi ("isä raketiksi"). Kuvaaja oli koko ajan syöksymässä kuvauksista omille teilleen.

Sittemmin nimitys levisi ko. elokuvassa näytelleen turhautuneen juorutoimittajan valokuvaajapartneriin. paperback ks. pokkari paperi 1) Kirjoittamiseen, piirtämiseen ja painamiseen käytettävä selluloosapohjainen tuote. 2) Sanomalehden kutsumanimitys (”päivän paperi”). paperiton toimisto Pelkästään sähköisiä viestintävälineitä (tietokoneita ja –verkkoja) käyttävä työpaikka. paper trail Organisaatioiden tai henkilöiden toimintojen ja päätösten seuraaminen ja jäljittäminen niiden pohjalta syntyneiden asiakirjojen avulla. paraatijulkisuus Seremoniallinen mediajulkisuus jonkin merkittävän vaikuttajan tai organisaation ympärillä. Paraatijulkisuus pitää näkyvillä samoja kulloinkin vallassa olevia henkilöitä, jotka jättävät varjoonsa ilman vaikutusvaltaa olevat henkilöt ja organisaatiot. parafraasi Elokuvamusiikin käyttö kuvan ja tarinan esittämien asioiden vahvistajana ja sävyttäjänä. parajournaali Aikakauslehti, joka sisältää yhteenvetoja muiden lehtien (erityisesti tieteellisten ja ammattilehtien) artikkeleista. parasosiaalisuus Mediaa seuraavan henkilön kuvitteellinen vuorovaikutussuhde jonkun mediahahmon kanssa.

Vastaanottajalle voi syntyä affektiivinen, mutta yksipuolinen "sukulaisuus- tai ystävyyssuhde" erityisesti uutisankkuriin tai muuhun laajalti tunnettuun mediapersoonaan. Suhde on epätodellinen, mutta antaa vastaavanlaista sosiaalista ja emotionaalista tyydytystä kuin elävän elämän ihmissuhde. Television stimuloima vuorovaikutus antaa suhteelle lisäksi usein intiimin vaikutelman.

145

parinetsimisohjelma

parinetsimisohjelma ks. tosi-tv parlamentaarinen valvontamalli ks. joukkoviestintä: valvontamallit paroni Yksittäisen median tai mediakonsernin pääomistaja. partisaani Voimakkaan yksipuolinen näkökulma ja lähestymistapa käsiteltävään asiaan erityisesti politiikan journalismissa ja puoluelehdistössä. partwork Sarja aikakauslehtiä, jotka muodostavat sarjan ilmestyttyä kiinteän julkaisukokonaisuuden. parviäly ks. joukkoistaminen pass-along readership Lehtien "myöhempien aikojen" lukijat, sekundääriyleisö, jotka eivät ole lehtien ostajia tai tilaajia, vaan esimerkiksi lukevat niitä kirjastoissa tai lainaavat ystäviltään. Tämän joukon seurauksena lehtien lukijamäärät ovat tilaajien ja ostajien määriä selvästi suuremmat. Tähän joukkoon voidaan laskea kuuluviksi myös tv-ohjelmien videotallentajat, jotka katsovat ohjelmat vasta joskus niiden lähetysajankohdan jälkeen. paste-up ks. peisti payola Toimittajan tai kustantajan rahana, tavarana tai palveluna saama hyöty jonkin asian julkistamisesta. Termi viittaa 1950luvun amerikkalaisten radioasemien käytäntöön, jossa radiot soittivat levyjä artisteilta, levy-yhtiöltä tai kuuntelijoilta saamaansa maksua vastaan. pay-per-view-tv ks. kertamaksu-tv PDA-laite (personal digital assistant) Kämmentietokone.

PDF (portable document format) Laite- ja ohjelmistoriippumaton tiedostomuoto, johon voidaan tallentaa taitettuja tai painettavaksi tarkoitettuja sivuja.

P2P (peer-to-peer) network ks. vertaisverkko pehmeä uutinen ks. kova ja pehmeä uutinen

146

pehmoporno Sensuaalisesti provosoivat elokuvat, lehdet ja valokuvat, jotka ovat varsinaisia pornografisia esityksiä ”miedompia”. peisti 1) Paperitaitettu sanomalehden sivu, jossa reproduktiokamerassa kuvataan sivunegatiivi painolevyn valmistusta varten. 2) Valmiiksi koottu ilmoitus. peitto 1) Joukkoviestinten käyttäjien osuus siitä joukosta, jolla on mahdollisuus seurata ko. välineitä. Painetun viestinnän kohdalla kyse on lehden suhteellisesta tilaajatiheydestä jollakin lehden ilmestymisalueella, ja peittoprosentti lasketaan jakamalla tilausten määrä ko. alueen talouksien määrällä. Sähköisessä viestinnässä esimerkiksi kaapeli-tv:n kohdalla kyse on verkossa olevien kotitalouksien ja verkon alueella olevien kotitalouksien suhteesta. 2) Mainosvälineen kyky tavoittaa tietty kohderyhmä. Peitto voidaan ilmoittaa absoluuttisena levikki- tai käyttäjämäärälukuna tai suhteellisena lukuna kotitalouksista tai kohderyhmästä. peliteoria (joukkoviestinnän) Näkemys siitä, että joukkoviestinnällä ei voi olla ongelmallisia seurauksia, koska mediasta etsitään enemmänkin viihdettä kuin vakavasti otettavaa tietoa. penciller Sarjakuvakertomuksen luonnostelija. pencil press Muistiinpanotekniikkaan pohjautuva nimitys lehdistössä työskenteleville toimittajille. Nimitys on nykyään harhaanjohtava, koska monet lehtijournalistit käyttävät nauhuria ja radio- ja tv-toimittajat vastaavasti kynää ja muistilehtiötä. penetraatio 1) Laajuus, jolla yksittäinen media on onnistunut valtaamaan median yhteisiä yleisömarkkinoita. 2) Sanoman tavoitustaso (ts. läpäiseminen, tunkeutuminen). pennilehdistö Ensimmäinen laajalle yleisölle tarkoitettu sanomalehtityyppi, jo-

pihtiputaan mummo

ka syntyi 1830-luvulla. Lehdet maksoivat pennyn ja tarjosivat väkivaltaa, seksiä ja human interest- aineistoa vähemmän koulutetuille "kadunmiehille". penny dreadful Nimitys 1800-luvun englantilaisesta skandaaliviihdelehdestä. pennysaver ks. ilmaisjakelulehti perinteinen media ks. uusmedia perintötekijä Tilanne, jossa yksittäisen tvtai radio-ohjelman katsojalukuja nostaa ohjelman esittäminen välittömästi suositun ohjelman jälkeen. periodical Tietyin määräajoin, esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain ilmestyvä aikakauslehti. peritty yleisö Televisio- tai radioyleisön osajoukko, joka on ryhtynyt seuraamaan tiettyä kanavaa jo siltä tulleen edellisen ohjelman aikana. perp (perpetrator) walk Syytetyn julkinen kävelyttäminen oikeuskäsittelyyn median edessä. Kävelyttämistä on usein pidetty julkisena nöyryyttämisenä varsinkin kun kyse on ollut vasta epäillystä tai syytetystä. Toisaalta perpwalkin on katsottu olevan osa oikeudenkäynnin julkisuutta ja läpinäkyvyyttä. Suomessa lupa syytetyn kuvaamiselle voidaan antaa mikäli kuvaaminen ei aiheuta merkittävää haittaa asianomaisen tai muun kuultavan yksityisyydensuojalle tai ei vaaranna tämän turvallisuutta. Lähtökohtaisesti istuntosalissa on saanut kuvata vain oikeuden puheenjohtajan luvalla ja silloinkin vain ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkamista. Velvollisuutta kuvausluvan antamiselle ei ole, ja myös syytetty voi kätkeytyä kuvaamiselta. personointi Mediatarjonnan määrittäminen vastaanottajan antamien profiilikuvausten ja hänen yksittäisten mediasisältöjä koskevien mieltymystensä pohjalta.

Digitaalinen uusmedia mahdollistaa sen, että tarjotusta esitysten kokonaisuudesta voidaan valita tai rajata pois yksittäisiä osia tai niiden yhdistelmiä.

peruskuva ks. avauskuva perusviesti Yhteisön määrittelemät tärkeimmät omaa viestintästrategiaa tukevat asiat tai ajatuskokonaisuudet, jotka se halua sidosryhmiensä tietoon ja hyväksymiksi. Sanoiksi tai lausumiksi puetut perusviestit toimivat pohjana eri viestintätilanteissa. petiitti ks. keili PFS (frames per second) Elokuvafilmin näyttö- ja tallennusnopeus ruutuina sekunnissa. phishing (password fishing) ks. verkkourkinta phoblog Verkkosivusto, jonne käyttäjät voivat vapaasti lähettää digitaalisia kuvia. photo call ks. järjestetty valokuva photo opportunity ks. järjestetty valokuva picture element ks. pikseli pick-up Tiedotusmateriaalin kerääminen tiedotustilaisuudessa tai sen jälkeen. picto fiction Voimakkaasti, hyvin monilla kuvilla kuvitettu novelli tai romaani. pictorial Pääasiassa kuvista ja kuvakertomuksista koostuva sanoma- tai aikakauslehti. pienjoukkoviestintä Joukkoviestintä perinteistä joukkoviestintää rajatummalle kohdejoukolle. Työyhteisön sisällä pienjoukkoviestimiä ovat esimerkiksi ilmoitustaulu, kiertokirje, pikatiedote, henkilöstölehti, toimintakertomus ja sisäinen radio. pienryhmälehti ks. aikakauslehti pienryhmäviestintä Suoraan vuorovaikutukseen perustuva keskinäisviestinnän muoto. pihtiputaan mummo Lehden keskivertolukija, jonka on nähty määrittelevän juttujen yleisen ymmärrettävyystason, ts. "mummon" on ymmärrettävä jutun sisältö. Lukijoiden koulutustason noustessa

147

piilokamera

myös "mummon" ymmärtämyksen taso on kohonnut. piilokamera Amerikkalaisen Allen Funtin kehittämä tv-ohjelmatyyppi, joka perustuu ihmisten salakuvaamiseen yleisillä paikoilla.

Tarkoituksena on irvailla ihmisten reaktioille näiden jouduttua hullunkurisiin ohjelmaa varta vasten rakennettuihin (ongelmallisiin) tilanteisiin. piilokuva Elokuvan tai tv-mainoksen kuvavirtaan piilotettu välähdyksenomainen kuvaruutu. Sekunnin murto-osan kestävä kuva näkyy ainoastaan pysäytyskuvana eikä erotu normaalinopeudella esitettynä.

Kuvan uskotaan vaikuttavan katsojaan alitajunnan tiedostamattomalla tasolla. piilomainonta ks. puffi piilotieto Sellainen organisaation jäsenten yhteinen tieto, jota ei ole lausuttu ääneen ja jota ei löydy mistään kirjoitetusta toiminta- ja periaateohjelmasta. Organisaation jäsenillä on usein varsin yhteinen käsitys organisaation tavoitteista ja siitä, millainen tekeminen yhteisössä on toivottua tai palkitsevaa. piilovaikuttaminen ks. joukkoviestintä: vaikutukset piinatrilleri Elokuvan lajityyppi, jossa joukko toisilleen vieraita ihmisiä ajautuu suljettuun tilaan ja joutuu kamppailemaan henkiinjäämisestä annettujen tehtävien ja viritettyjen ansojen armoilla. Tapahtumia tarkkailee ja johdattelee salaperäiseksi jäävä ulkopuolinen henkilö, jonka motiiveista ei ole käsitystä. piirretty (elokuva) ks. animaatio pikafakta Lehden tai tv-jutun tietolaatikko, johon on poimittu jutun keskeisimmät faktat perustiedoiksi lukijalle tai katsojalle. pikahistoria Uutismaista tiedonvälitystä korostava yhteiskunnallinen ilmiö, jonka mukaisesti mikä tahansa vähänkin suurempi tapahtuma heijastuu hetkessä kaikkialle ympäristöönsä.

148

pikauutinen 1) Sähkösanomatyyppinen, kiireellisesti joukkoviestimissä julkaistavaksi tarkoitettu uutinen. 2) Radio- tai tvlähetyksen keskeyttävä ylimääräinen uutislähetys tai sen osa. pikaviesti Lyhyt tietokoneella lähetettävä ja vastaanotettava tekstiviesti, joka ilmestyy heti vastaanottajana ruudulle. Jos vastaanottaja ei ole koneensa äärellä, viestin lähettäjä saa tästä tiedon pistäessään viestiä liikkeelle. pikaviestin 1) Tietokoneohjelma, joka mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän verkossa kahden tai useamman ihmisen välillä. Pikaviestintä eroaa mm. sähköpostiviestinnästä siten, että keskustelut tapahtuvat reaaliaikaisesti. Useissa pikaviestimissä on tekstipohjaisten viestien vaihdon lisäksi mahdollista välittää videokuvaa ja ääntä sekä jakaa tiedostoja. 2) Yhteisnimitys reaaliaikaisesti tai lähes reaaliaikaisesti toimivilla perinteisille joukkoviestimille, kuten suorille radio- ja tv-lähetyksille ja verkkojulkaisuille. pikaviestintä ks. viestintä pikseli Digitaalisessa kuvankäsittelyssä pienin esitettävä ja käsiteltävissä oleva ja (sävytettävä, väritettävä, kasvatettava) binäärimuotoinen kuvaelementti. pilotti Uuden tv-sarjan ensimmäinen, usein pitkähkö esittelyjakso. pilottitutkimus Kohdeyleisön keskuudessa tehty tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida jonkin uuden mediatuotteen, kuten tv-sarjan ja elokuvan vastaanottoa. pilvilaskenta Tietoteknisten palveluiden hajautus ja ulkoistus, jossa ”pilven” kuten internetin sisällä tarjottavista hajautetuista palveluista maksetaan käytön mukaan, palvelut ovat heti saatavilla ja niiden teho skaalautuu tarpeen mukaan. Pilvisovellukset toimivat yhdenmukaisesti kaikilla alustoilla eikä käyttäjän ei tarvitse ottaa kantaa käyttöjärjestelmään, selaimeen taikka käyttämänsä pää-

podcast-lähetys

telaitteen tyyppiin. Tieto tallennetaan pysyvästi internetissä sijaitseville palvelimille ja vain tilapäisesti käyttäjän päätelaitteisiin. Pilviteknologian avulla käyttäjät voivat testata ja ottaa käyttöön uusia palveluita ilman, että niiden tarvitsee toteuttaa koko järjestelmää alusta asti tai sitoutua järjestelmään pysyvästi.

PIN (personal identity number) 1) Matkapuhelimessa käytettävä henkilökohtainen tunnusluku. 2) Tunnus, jolla voidaan suojata toimikortteja, laitteita ja palveluja. pinnakkaisvedos Valokuva, joka on tehty negatiivista tai positiivista suoraan kosketukseen perustuvan menetelmän avulla samaan kokoon kuin alkuperäinen filmi.

PIP (picture in picture) ks. upotuskuva piraattikopio Laiton tuotantokopio jostakin tekijänoikeudellisesta materiaalista (varsinkin äänilevystä tai videonauhasta). piraattiliike Kriittisesti tekijänoikeuksien ja sananvapauden rajoittamiseen suhtautuva poliittinen liike. piraattiradio ks. merirosvoradio piratismi Usein laajamittainen, tekijänoikeudellista suojaa nauttivan aineiston luvaton kopiointi, taltioiminen, valmistaminen tai myyminen. pisteohjelma Sarjaan kuulumaton radiotai televisio-ohjelma, jolla on aikataulun mukainen paikka ohjelmajärjestyksessä. pitch ks. täky pitkittäistutkimus Tutkimusmenetelmä, jossa analysoidaan mediavaikutuksissa pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia. pitkä häntä Verkkokirjakaupan mahdollistama vähälevikkisten kirjojen ja muiden tuotteiden liiketoiminta varastointikulujen puuttuessa. Vähemmän suosittuja nimikkeitä voi olla myytävänä runsaasti, jolloin jakaumalla on ”pitkä häntä”. plagiaatti ks. plagiointi

plagiointi Toisen tuottaman teoksen tahallinen ja orjallinen jäljittely tai matkiminen. Plagioinnin moitittavuus tekijänoikeudellisin perustein edellyttää, että plagioitava tuote nauttii tekijänoikeutta. plakaatti Käsin tehty mainos- tai muu juliste. planning editor ks. futures editor planssi Televisioruudussa näkyvä, usein mustalla taustalla ja vaaleilla kirjaimilla varustettu ja tekstigeneraattorille toteutettu graafinen palkki, jossa näkyvät esiintyvien henkilöiden kuten toimittajien tai haastateltavien nimi, ammatti jne. Tv-työssä puhutaan nimiplanssista tai ruudun alareunaan sijoitetusta mahaplanssissa. planted news Propagoiva, epätäsmällisiä tietoja esittävä uutistoiminta. play Jonkin uutisaiheen korostuminen mediassa (jutun koko, sijoitus, kuvitus, tekstityyppi, otsikon koko). Tiedotusvälineiden mielenkiintoa johonkin asiaan kutsutaan käsitteellä "press play". playback-tekniikka Elokuvallinen kuvaustapa, jossa kohtaukseen tulevaa musiikkia soitetaan kuvauksen aikana henkilöiden ja liikkeiden tahdistamiseksi musiikin mukaan. plogger Julkista verkkopäiväkirjaa pitävä poliitikko.

PMT Päättäjien keskuudessa toteutettava mediatutkimus, jolla selvitetään yksityisellä ja julkisella sektoreilla toimivien päätöksentekijöiden median käyttöä ja päätöksentekoprosessia. podcast ks. podcast-lähetys podcast-lähetys Ääni- ja videotiedostojen tilausperustainen lähetys vastaanottimeen verkkosyötteen muodossa. Podcast-lähetystekniikkaa voidaan käyttää esimerkiksi radio-ohjelmasarjan lähettämiseen sarjan tilanneelle käyttäjälle sitä mukaa kuin uusia osia julkaistaan. Englanninkielinen termi podcasting on alunperin yhdistelmä sa-

149

pohjattu nauha

noista iPod (Applen MP3-soitin) ja broadcasting. Koska iPod ei kuitenkaan ole välttämätön podcast-sisällön kuunteluväline, termi voidaan mieltää lyhenteeksi sanoista "portable on demand". Käsitteet broadcasting ja podcasting ovat rinnakkaiskäsitteitä: edellinen termi viittaa yleiseen, muuten kuin tilauksesta tehtävään lähetykseen ja jälkimmäinen tilausperustaiseen lähetykseen. pohjattu nauha ks. ajettu pulssi poikkeavuuden vahvistumisen spiraali Tilanne, jossa jonkin poikkeava tilanteen esiin nostaminen mediassa tekee siitä yleisemmän ja enemmän sosiaalisen ongelman kuin mitä se todellisuudessa on. point of hearing ks. kuulokulma pokkari Useimmiten pehmeäkantinen ja pieni(tasku-)kokoinen kirja. polaroid Tuotenimi itsestään kehittyville valokuvamateriaaleille. poliisikierros Rikos- ja onnettomuusuutisten hankkiminen soittamalla säännöllisin väliajoin poliisilaitoksille, hälytyskeskuksiin, palokuntiin ja sairaaloihin. politiikan journalismi ks. journalismi polku Tiedoston paikka, kuten levyasema, kansio ja alikansio tietokoneen tiedostojärjestelmässä. pooli-järjestelmä Joukkoviestimien toimintaa säätelevä tiedotusjärjestelmä, joka on rakennettu toimittajille ja kuvaajille jonkin tärkeän uutistapahtuman (valtiovierailun, sotatapahtumien jne.) raportoimista varten. Järjestelmässä tietoa jaetaan vain pooliin (so. "uima-altaaseen") mukaan hyväksytyille. Järjestelmä antaa journalisteilla mahdollisuuden saada nopeasti kommentteja kyseisestä tapahtumasta, mutta mahdollistaa samalla tiedonvälityksen säätelemisen ja jopa sensuroinnin. Järjestelmä on yleinen varsinkin sotatapahtumia koskevassa uutisoinnissa.

POP (picture out picture) ks. monikuva

150

popcorn movie Suosittu, erittäin viihteellinen elokuva. populismi Mediajulkisuuden laji, jossa suositaan henkilöitä, joiden ajatusten tai toimien arvioidaan parhaiten heijastavan ihmisten "yleistä makua" tai yleisiä odotuksia. Joukkoviestimet nähdään usein tällaisten populistisilla viesteillään "massoja" kosiskelevien henkilöiden kritiikittömiksi yhteistyökumppaneiksi. pop up Näyttöruudulle yllättäen ilmestyvä verkkomainos. pork Juttuun liittyvä aineisto, jota käytetään mahdollisesti myöhemmin. pornografia Kuva, kirjoitus tai elokuva, jonka päätehtävänä on kiihottaa sukupuolisesti. pornoistuminen Pornografisten tuotteiden arkipäiväistyminen ja siirtyminen valtavirtakulttuurin osaksi. porrastettu otsikko ks. otsikko portaali 1) Väylämäinen verkkopalvelu, jossa on omaa sisältöä ja jonka linkkien kautta pääsee useisiin muihin verkkopalveluihin. Joskus portaali määritellään myös palveluksi, joka ainoastaan tarjoaa pääsyn muihin palveluihin ilman omaa sisältöä.

2) Internetiin sijoitettu kattava yrityksen tai yhteisön palvelusivusto. 3) Aloitussivu, jolta käyttäjä voi aloittaa Internetin käytön (portaali = sisäänkäynti tai julkisen rakennuksen pääovi). portinvartija-tutkimus Tutkimus, jossa mielenkiinnon kohteena on journalistinen valintaprosessi eli seikat, jotka vaikuttavat jonkin asian julkistamiseen joukkoviestimissä ja toisaalta se, mikä on julkistetun ja julkisuuteen alunperin tarjotun materiaalin suhde. Portinvartijana toimimisessa kysymys on journalismin sisäisestä mekaanisesta toimintamallista, jossa "raakamateriaalina" virtaavien uutisten on selvittävä erilaisten toimitusbyrokraattisten, valikoivien suodattamien läpi. Nämä avaavat portteja tietynlaiselle informaatiolle ja

presentaatio

sulkevat niitä toisenlaiselta informaatiolta.

Portinvartijaksi kutsutaan journalistisessa valintaprosessissa vaikuttavaa journalistia, jolla on yksittäisen viestimen sisällä organisatorisen asemansa perusteella päätösvalta jonkin aineiston julkaisemisesta. Laajasti ottaen portinvartijan rooli näkyy myös kirjoittavan journalistin kohdalla tähän jutussaan tekemissä aihe- ja näkökulmavalinnoissa. Portinvartija-roolin ammatilliseksi funktioksi on nähty objektiivinen ja puolueeton uutisvalinta.

Portinvartijan tekemiin valintoihin vaikuttavat kuitenkin yksilökohtaisten tekijöiden (journalistin oma arvomaailma, osakulttuuri, koulutus ja kokemus) lisäksi toimituskohtaiset tekijät (viestimen luonne, sidonnaisuudet, toimituksen sosiaaliset paineet, toimituksen resurssit tiedonhankintaan, tekniset edellytykset, palstatilat, lähetysaika) ja vastaanottajakohtaiset tekijät (arvostukset ja odotukset, osakulttuuri). Ilmiötä tutkinut White risti anonyymiksi jääneen portinvartija-koehenkilönsä Mr. Gatesiksi, josta myöhemmin on tullut portinvartijatehtävän synonyymi. porttipalvelu ks. portaali positiointi Psykologinen segmentointitekniikka, jonka tavoitteena on tuotteen iskostaminen kuluttajan mieleen. postaus Usein päivitettävän verkkopäiväkirjan tuorein merkintä. posteri 1) Juliste. 2) Tiivis, näytteille asetettu yhteenveto tutkimuksesta ja sen tuloksista tieteellisessä tilaisuudessa. postikonttorijournalismi Journalismi, jolle on tyypillistä toimituksiin tulevan informaation passiivinen eteenpäin välittäminen tutkimatta tai analysoimatta juttujen kohteina olevia asioita. postituslista Osoitteisto, johon kuuluville sähköpostin käyttäjille voidaan lähettää sama viesti yhdellä kertaa. Postituslistalla on yksi sähköpostiosoite. postuumi Tekijän kuoltua julkaistu tai

julkistettu kirja, elokuva tai vastaava teos (lat. postum "viimeinen"). potentiaalinen yleisö ks. yleisö poterojournalismi Journalistien itsepintainen ja vankkumaton näkemys omasta työstään ja tärkeistä media-aiheista vaikka nämä olisivat ristiriidassa mediayleisön oman tiedontarpeen ja käsiteltäviksi otettavien aiheiden kanssa. Tilanne johtaa herkästi siihen, että toimittajat ja mediayleisö vieraantuvat toisistaan. potretti-formaatti ks. vertikaalitaitto POV (point of view) Subjektiivinen kuvakulma elokuvassa eli se mitä esiintyjä itse näkee.

Kamera sijoitetaan kohtauksen aikana siten, että sen avulla voidaan ilmaista jonkun kohtauksessa olevan henkilön, eläimen tai esineen näkökulmaa. power play Tiettyjen (uutuus)levyjen soittaminen radioasemalla useampaan kertaan vuorokaudessa.

PR (public relations) ks. suhdetoiminta pragmaattinen informaatioteoria Teoria, joka painottaa sanoman ja vastaanottajan välistä suhdetta ja vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta. precision journalism ks. tarkkuusjournalismi pre-credit sequence Alkutekstejä edeltävä elokuvan jakso. premi(ääri) Lehden tärkein, useimmiten pelkästään journalistista aineistoa sisältävä uutissivu, joka voi olla lehden etu- tai kolmossivu (joskus poikkeustapauksissa viitossivu).

Premiäärin sijainti riippuu siitä, mitkä sivut on varattu ilmoituksille. prequel Suositusta, kaupallista menestystä hankkineesta elokuvasta tehty jatko-osa, jonka tapahtumat kuitenkin sijoittuvat ajallisesti tätä ennen. presentaatio Mainoselokuva, jossa valokuvamalli, konsulentti, urheilija tai joku muu julkisuuden henkilö kehuu mainostettavaa tuotetta.

151

press

press 1) Lehdistö. 2) Koko mediakenttä. press agency model ks. julkistamismalli press agent Myönteistä mediajulkisuutta asiakkailleen omien mediasuhteittensa kautta tavoitteleva viestinnän ammattilainen. press conference ks. tiedotustilaisuus press council ks. lehdistöneuvosto press gallery Joissakin toistuvien uutisten lähdepaikoissa, kuten oikeustalossa tai poliisilaitoksella toimittajille erikseen varatut työskentelytilat. press play ks. play press release ks. tiedote preventiivinen julkisuustyö Kaikki ne yhteisön viestinnälliset toimet, joilla pyritään jo ennakolta välttämään yhteisöä koskevan kielteisen mediauutisoinnin syntyminen ja leviäminen. Proaktiivisesta tiedottamisesta preventiivinen julkisuustyö eroaa näkymättömyydellään ja edellyttää usein tiiviitä toimittajakontakteja ja syvällistä median ajattelu- ja toimintatapojen tuntemista. preview Elokuvan, tv-sarjan tai -ohjelman julkaisemista edeltävä ennakkokatselu. primary definers Henkilöt, esimerkiksi viranomaiset, joilla on asemansa puolesta mahdollisuus ja oikeus kommentoida tai tulkita virallisesti jotakin toimittajien kysymää asiaa. prime time Vuorokauden ajanjakso, jolloin television yleisö on laajimmillaan (klo 2023). priming effect ks. sytytysilmiö primääriteksti Kaikki median luomat ja yleisölleen välittämät tuotokset ennen niiden vastaanottamista ja tulkintaa. primääritietolähde Lähde, kuten tutkimusraportti, jonka välittämä tieto on uutta tai ennestään tutkitun tiedon uutta tulkintaa. primäärivaikutuksen teoria Teoria, jonka mukaan viestiin sisältyvä ensimmäisen tieto muistetaan parhaiten.

152

primääriyleisö ks. yleisö printtiliuska Tietotoimiston välittämän uutisen paperinen tulostus. Nykyisin tietotoimistojen välittämät uutiset ohjautuvat suoraan toimitusten tietokonepohjaisiin tekstikantoihin. printtimedia Sanoma- ja aikakauslehdistä käytetty yhteisnimitys. printtivuoro Sanomalehden työvuoro, jonka aikana toimittaja valitsee ja taittaa osastonsa sivuille tulevat uutiset ja muut jutut. Joissakin lehdissä printtivuorolaista kutsutaan myös apusihteeriksi. prior restraint Hallituksen joukkoviestimille asettama julkaisukielto kansalliselle turvallisuudelle vahingolliseksi arvioitujen uutisten levittämisestä.

PR:n nelimalli Alun perin Grunigin esittämä malli, jonka mukaan PR-toiminta jaetaan julkisuustoimintaan, tiedottamiseen, epäsymmetriseen viestintään ja symmetriseen viestintään. Julkisuustoiminnassa tiedon kulku on yksisuuntaista, eikä tiedon todenmukaisuus ole olennaista.

Välittömänä tavoitteena on vaikuttaa yleisön asenteisiin ja käyttäytymiseen kuten mainonnassa ja myynninedistämisessä.

Tiedottamisen tavoitteeksi ymmärretään yleisön informointi. Tiedon kulku on yksisuuntaista, ja tiedottamisen sisältö perustuu tiedonvälittäjän omaan käsitykseen yleisön tiedontarpeesta ja kiinnostuksesta, kuten esimerkiksi viranomaisten, järjestöjen ja muiden julkisyhteisöjen tiedottamisessa. Epäsymmetrisessä viestinnässä sanoman lähettäjä luotaa vastaanottajien asenteita ja odotuksia, pyrkii tyydyttämään heidän tiedontarvetta ja muokkaamaan asenteita omille tavoitteille myönteiseksi. Vaikka epäsymmetrisessä viestinässä kuunnellaankin yleisön mielipiteitä, viestintä on epäsymmetristä, sillä organisaatio säätelee prosessia yksipuolisesti antautumatta varsinaiseen keskusteluun yleisön kanssa. Symmetrisessä viestintämallissa

pruju

käydään dialogia yleisön kanssa tavoitteena molemminpuolinen yhteistyö ja toisten näkökulmien ymmärtäminen. proaktiivinen kriisinhallinta Viestintäkulttuurin kehittäminen ja tiedotusvalmiuksien rakentaminen organisaatiossa mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. proaktiivinen viestintä Ennakoiva viestintätapa, jossa on kyse etukäteisvalmistautumisesta mahdollisesti eteen tulevin viestintätilanteisiin. product placement ks. tuotesijoittelu profiili 1) Tavoitemielikuva ja perusviestien kokonaisuus, jota organisaatio haluaa viestiä itsestään. Profiiliin vaikuttavat esimerkiksi organisaation tuotteet, toimitilat, asiakaspalvelun taso, esitteet ja toimitusjohtajan käyttäytyminen tv-haastattelussa. 2) Juttu, jonka tarkoituksena on valottaa jonkin henkilön elämää ja personallisuutta tai jonkin instituution toimintoja tai historiaa. 3) Poikkileikkauskuva tuotteen tai median käyttäjäkunnasta.

4) Sosiaalisen median käyttäjän julkaisema kuvaus itsestä, esimerkiksi ammatista, asuinpaikasta tai harrastuksista tekstinä, kuvina tai videona muille ko. sosiaaliseen yhteisöön kutsutuille ja liitetyille jäsenille.

Profiili voi olla sekä henkilökohtainen että ammatillinen. Profiilin päivityksessä kyse on uusien viestien lähettämisestä ko. sosiaalisen median palvelussa. profiilin päivitys ks. profiili profilointi 1) Yhteisön harjoittama toiminta sitä koskevien mielikuvien luomiseksi ja muokkaamiseksi. Kyse on haluttujen mielikuvakytkentöjen johdonmukaisesta ja pitkäjänteisestä rakentamisesta ja vahvistamisesta eri kohderyhmien tajunnassa, eräänlaisesta ”kantoaallon” määrittämisestä organisaation viestinnälle.

2) Lähetyksen tai ohjelmiston suuntaaminen ja sisällön määrittely sekä tarjontaan liittyvien mielikuvien rakentaminen erityiselle kohdeyleisölle. Profiloinnin tavoit-

teena on erottua riittävästi ja myönteisesti muista lähetyksistä tai ohjelmistoista. prompteri ks. teleprompteri propaganda Yleisen mielipiteen muokkaukseen tähtäävä, harkittu ajatusten, mielipiteiden ja oppien yksipuolinen ja manipuloiva levittäminen siten, että niistä tehtäisiin propagandan harjoittajalle edullisia päätelmiä. Propagandassa on kyse sellaisen aineiston levittämisestä, jonka alkuperän tai lähteet lähettäjä haluaa salata.

Propagandalle on tyypillistä arvosidonnainen ajattelutapa, ajatusten levittäminen median kautta, tavoitteiden, vastakkaisten näkemysten ja tulosten salaaminen vastaanottajalta, pyrkimys yhdenmukaistaa vastaanottajan uskomukset, arvot ja käyttäytyminen sekä viestinnän tunneperäisyys ja loogisen ajattelun karttaminen.

Propagandakeinoja ovat mustamaalaus, yleistykset, perustelemattomat väitteet, vastakkainasettelu, vastaanottajan imartelu, oman maineen korostaminen, vastaanottajaan samaistuminen ja vastustajien leimaaminen. Valkoinen propaganda kertoo avoimesti lähettäjänsä ja perustuu todenmukaisen, joskin valikoidun aineiston jakamiseen. Harmaa propaganda on vihjailevaa ja siinä tiedon alkuperä on vaikeasti kohdennettavissa. Musta propaganda sisältää valheita tai virheellistä informaatiota. property Elokuvan pohjalla oleva alkuperäistarina, johon filmiyhtiö on ostanut filmausoikeudet. prosessikoulukunta Viestintätutkimuksen suunta, joka tutkii sanomien siirtoa ja niihin liittyviä vaikutuksia. protokolla Laajasti käyttöön otettu standardi tai yhteyskäytäntö, jonka avulla tietokoneet voivat viestiä toistensa kanssa. provo Voimakkaan kärjekäs kannanotto verkkokeskustelussa. pruju Karkeasti kirjoitettu tekstiluonnos.

153

pseudotapahtuma

pseudotapahtuma Vähemmän tärkeä tapahtuma, joka on järjestetty mediassa saatavan julkisuuden takia. Myös vähämerkityksellinen tapahtuma, jonka joukkoviestimet nostavat merkittäväksi puheenaiheeksi. psykoanalyyttinen elokuvateoria Tutkimussuuntaus, jossa tavoitteena on jäsentää elokuvan katsomiskokemusten psyykkisiä prosesseja. Tutkijoita kiinnostaa selittää, kuinka katsoja tiedostamattaan imeytyy elokuvan tuottamaan näkökulmaan ja mitä tuolla ”imeytymisen hetkellä” tapahtuu. psykografia Television katsojien luokittelu heidän arvojensa ja elämäntyyliensä pohjalta erilaisia mainonnallisia tarpeita varten. Luokiteltavia asioita ovat esimerkiksi ostomotivaatio ja –käyttäytyminen sekä myytävien tuotteiden ulkonäkö. psykologinen sodankäynti Operatiivisella ja taktisella tasolla sovellettava, erityisesti tiedon sisältöön kohdistuva informaatiosodankäynnin muoto. Kyse on kaikista niistä sotilaallisista viestintätoimista, joiden tarkoituksena on heikentää tai lamauttaa vastustajan tai sitä tukevien tahojen taistelutahtoa ja turvata ja tukea omaa toimintaa. Psykologisilla operaatioilla pyritään vahvistamaan itselle ystävällisen kohderyhmän myönteisiä tunteita ja heikentämään vihamielisen kohderyhmän tahtoa. Operaatiot tapahtuvat pääsääntöisesti jakamalla harhauttavaa tietoa puolustusvoimien ja valtionjohdon tilanteesta, toiminnasta ja operaatioista.

Psykologisessa sodankäynnissä korostetaan tiedon hankinnan ja analysoinnin sekä mielikuvien tärkeyttä. psykologiset operaatiot ks. psykologinen sodankäynti psyops (psychological operations) ks. psykologinen sodankäynti PTC (piece to camera) Tiivis television uutislähetyksen otos, jossa tapahtumapaikal-

154

ta raportoiva toimittaja puhuu kameralle suorassa lähetyksessä.

P2P (peer-to-peer) network ks. vertaisverkko PTV (public television) Valtion, katselijoiden tai sponsoreiden rahoittama ei-kaupallinen televisiotoiminta, jonka tavoitteena on tarjota monipuolista ohjelmaa erilaisia kansaryhmille. public ks. julkiso public access ks. kontaktiohjelma public access television Yhdysvaltalainen kansalaistelevisiojärjestelmä, joka perustuu paikallishallinnon päätöksille siitä, että kaupalliset kaapelikanavat velvoitetaan tarjoamaan ohjelma-aikaa ja tuotantoapua paikallisille yhteisöille. public domain Materiaali, jolla ei ole tekijänoikeutta tai jonka tekijänoikeus on vanhentunut. public issue ks. teema publicity ks. julkistaminen public journalism ks. kansalaisjournalismi public opinion ks. yleinen mielipide public relations ks. suhdetoiminta publizistik ks. zeitungswissenschaft puffery Liioittelevia superlatiiveja sisältävä lehdistötiedote. puffi 1) Journalistiseen muotoon verhoiltu juttu, jonka varsinainen tarkoitus, sisältö ja idea on tekstimainonnallinen. Puffi tukea perusteettomasti ja kritiikittömästi jotakin yritystä, sen tuotteen tai palvelun myyntiä tai edistää yksityisen henkilön, yhteisön tai viranomaisen etua.

Puffin taustalla on usein mainoskytkentä. Eettisesti piilomainonta on journalistisen aseman väärinkäyttämistä ja se horjuttaa välineen journalistista uskottavuutta. Puffien kieltämisen perusteena on näkemys, jonka mukaan lehden toimitussivujen sisällön tulee nojautua vain toimi-

puomimies

tuksellisiin aloitteisiin ja arviointeihin.

Yrityksiä ja niiden tuotteita koskevan materiaalin julkaisemista voidaan kuitenkin pitää perusteltuna, jos aineistolla on lukijoille merkittävää (kuluttajapoliittista) informaatioarvoa. 2) Tulevan radio- ja tvohjelman oma mainos. 3) Toisen tuotteen mainonta toisen vastaavanlaisen tuotteen varjolla, esimerkiksi keskioluen mainostaminen ykkösoluen kautta. puffipalsta Tuoteuutuuksia esittelevä lehden palsta tai osasto. puhdas pöytä –metodi Journalististen tutkimusten käynnistäminen avoimella mielellä ja ilman ennakkokäsityksiä ”tarkistusmielessä” koskien esimerkiksi viranomaisten toimintoja. puhekupla ks. kupla puhelinkontaktiohjelma Yhteisnimitys erilaisille keskustelu-, visailu-, tietokilpailu- ym. suorana lähettäville ohjelmille, joihin kuuntelijat voivat tulla mukaan soittamalla johonkin tiettyyn radion numeroon. puheviestintä Verbaalinen tai nonverbaalinen vuorovaikutus, johon osallistuu vähintään kaksi henkilöä, jotka ovat tietoisia toistensa yksiköllisyydestä.

Puheviestinnästä poiketen joukkoviestinnässä ei voida tunnistaa viestintään osallistuvien yksilöllisyyttä. puhuva pää Televisio-ohjelman esitysmuoto, jossa toiminnan sijasta kuvataan läheltä puhuvia ihmisiä. Radioon verrattuna televisiossa esiintyvän nonverbaalinen viestintä ja kasvokkain katsojalle osoitetut sanat luovat kuitenkin vaikutelman inhimillisestä vuorovaikutustilanteesta.

Puhuva pää ottaa katsojaan siis katsekontaktin. pull-out quote Jutusta poimittu ja taitollisesti korostettu haastateltavan sitaatti. pull quote ks. sitaattilaatikko pull-teknologia Teknologinen ominai-

suuspiirre, joka tekee käytettävästä mediasta ”vetotyyppisen”, jolloin käyttäjällä on varsin runsaasti kontrollointimahdollisuuksia esityksen ajankohtaan, laatuun, sisältöön ja esitystapaan. Tyypillinen pull-teknologiaa edustava media on tietoverkko, jossa käyttäjä voi valita vapaasti häntä kiinnostavaa aineistoa ja siirtyä käyttöliittymää vuorovaikutuksellisten käyttäen uuteen aineistoon. pulp fiction Halpa kertomakirjallisuus, jolla ei ole merkittäviä kirjallisia arvoja. pulp magazine Alkujaan huonolaatuiselle kehyspaperille painettu huokeahintainen tieteis- ja kauhutarinoita sisältävä julkaisu 1920-1960-luvuilta. pulsing Mainostaminen käyttämällä lyhyitä mainostamisjaksoja korkeilla panostuksilla. Jaksoja seuraa pitkä hiljainen jakso, jolloin ei mainosteta lainkaan. punctum Valokuvatutkija Barthesin käsite valokuvan häiritsevästä ominaisuudesta tai ”kummallisuudesta”, joka pistää katsojan silmään ja rikkoo kuvan selkeät merkitykset. pundit Median usein haastattelema oman alansa asiantuntija. punk Slangitermi "sällimäisille" jutuille, joilla ei ole välitöntä uutisarvoa. puolijäljitelmä ks. piraattikopio puoluelehti ks. sanomalehti puomi Pitkä vapa, johon mikrofoni kiinnitetään. Puomilla pidennetään mikrofonin ylettymäaluetta pitämällä mikrofoni kuvan ulkopuolella ja kuvattavien tapahtumien yläpuolella. puomimies Äänisuunnittelijan tai äänittäjän apulainen, joka ohjaa puomin päähän kiinnitettyä suuntamikrofonia tarkoituksena tallentaa kuvauksen aikaista puhetta, hengitysääntä tai vaatteiden kahinaa. Puomimiestä kutsutaan myös toiseksi äänittäjäksi tai ääniassistentiksi

155

purkaja

purkaja ks. purkaminen purkaminen Ääninauhalta tai puhelimitse toimitukseen sanellun tekstin kirjoittaminen ladontaa varten tai tallentaminen toimituksen tekstikantaan. Kyseisen työn tekijää kutsutaan purkajaksi. purkitus Tiedossa olevan uutistapahtuman kirjoittaminen etukäteen menneessä aikamuodossa tarkoituksena julkaista juttu heti tapahtuman jälkeen. push back ks. dolly in / dolly out push in ks. dolly in / dolly out pushing the envelope Televisio-ohjelmien ja –mainosten ”venyttäminen” uusilla ideoilla yleisen hyvän maun ja sopivuuden rajoille ilman että yleisöä loukattaisiin. push-teknologia Teknologinen ominaisuuspiirre, joka tekee käytettävästä mediasta ”työntötyyppisen”, jolloin käyttäjällä on erittäin vähän kontrollointimahdollisuuksia esityksen ajankohtaan, laatuun, sisältöön ja esitystapaan. Tyypillinen pushteknologiaa edustava media on televisio ja radio. Myös sanoma- ja aikakauslehdet perustuvat tiettyyn ilmestymisajankohtaan, mutta ovat enemmän käyttäjän kontrolloitavissa kuin televisio. Lehdestä voidaan lukea juttuja eri osastoilta valikoitavassa järjestyksessä, valita kiinnostavia juttuja, vain silmäillä joitakin ja jättää joitakin huomioimatta. puskahaastattelu Haastattelutilanne, jossa toimittaja esittää haastateltavalle yllättäen kiusallisia tai toraisia kysymyksiä. puskajournalismi Yksipuoliseen esitystapaan johtava toimitustyön malli, jossa kielteiseen julkisuuteen joutuvalta ja käsiteltävään asiaan liittyvältä taholta ei kysytä samanaikaisesti julkaistavaa näkemystä tai kommenttia. puskaradio Epävirallisten tai satunnaisten kanavien, kuten työtoverien sosiaalisen kanssakäymisen kautta, tapahtuva viestintä. Puskaradion sanomat ovat vä-

156

hemmän uskottavia kuin läheisempien ystävien kesken sisäisen lähiverkon kautta leviävät sanomat.

PUT (people using television) Yleisönmittausmenetelmä, jolla selvitetään television katsojien lukumäärä tietyllä alueella ja tiettynä ajankohtana. putkitaitto ks. elektroninen taitto pyhä lehmä Henkilö tai instituutio, joka jostakin syystä saa erityisen myönteistä kohtelua joukkoviestimissä. Nimi viittaa hindujen kunnioittamaan eläimeen. pyramidi ks. kärjellään seisova kolmio pyramiditaitto ks. taitto pyrotekniikka Keinotekoisia efektejä (räjähdyksiä, tulipaloja yms.) synnyttävä elokuvan tuotantotekniikka. pystypanorointi ks. tilttaus pystytaitto ks. taitto pysäytyskuva Elokuvan ja television tehokeino, jossa toiminta pysäytetään haluttuun kohtaan toistamalla samaa kuvaruutua monta kertaa peräkkäin. Pysäytyskuva on yleinen tapa esityksen lopettamiseksi, koska se antaa tunteen pikemmin jatkuvuudesta kuin lopullisesta pysähtymisestä. pyyhkäisy Siirtymätehoste, jossa ensimmäisen leikkeen ”pois pyyhkäiseminen” paljastaa sen alta seuraavan leikkeen. päivittäminen 1) Aiemmin tehdyn, mutta julkaisematta jääneen jutun valmistaminen julkaisukuntoon ajankohtaistamalla jutun sisältämät tiedot. 2) Vanhojen tietojen korvaaminen uusilla erityisesti verkkosivuilla.

3) Uuden tietokoneohjelman version asentaminen vanhan tilalle. päivitysvahti Toiminto, joka lähettää käyttäjälle ilmoituksen, kun jollekin seurannan kohteeksi valitulle verkkosivulle on tehty muutos. päiväkirjakolumni Journalistin omaa elämää ja hänen kuulemiaan juoruja sisältävä kolumni.

pääkirjoitus

päiväkirjatutkimus Television katselua mittava tutkimus, jossa tutkimukseen osallistuva henkilö merkitsee säännöllisesti muistiin tiedot katsotuista ohjelmista ja niiden katsojista. päiväntapahtuma ks. lehdistön lainausoikeus päiväpeitto Yleisötutkimuksessa saatu prosenttiosuus niiden radiokuuntelijoiden suhteellisesta määrästä tutkitussa väestössä, jotka ovat ilmoittaneet kuuntelevansa radiota vähintään puolet yhdestä 15 minuutin jaksosta yhden päivän aikana suhteutettuna koko tutkittavaan väestöön. päivystävä dosentti Journalistisesti helppokäyttöinen henkilölähde, joka alan asiantuntijana on valmis antamaan toimittajille kommentteja mistä tahansa heidän kysymästään asiasta. päivystävä toimittaja Journalisti, jonka on saatava palstansa tai ohjelma-aikansa täyteen olipa hänellä merkittävää kerrottavaa tai ei. päiväjärjestys Median mahdollisuus asettaa erityinen agenda ("yhteiskunnallinen esityslista") nostamalla julkiseen keskusteluun sen itsensä tärkeinä tai kiinnostavina pitämiä asioita. Medialla on mahdollisuus määrätä keskustelun aiheita, tiedonvälityksen sisältöä, asioiden referointitapaa ja keskustelun rajoja, esimerkiksi asiantuntijoiden ja muiden haastateltavien valinnalla. Mediat voivat myös vaikuttaa toistensa toimintatapoihin, toimia virallisen ja epävirallisen informaation ja historiankirjoituksen lähteenä, valvojana ja vaikuttajana sekä legitimoida vallitsevaa journalistista käytäntöä. Päiväjärjestyksen vaikuttavuutta arvioitaessa on tärkeää kuitenkin muistaa, että se, mistä asioista ihmiset keskustelevat on eri asia kuin mitä mieltä he näistä asioista ovat. Median julkisuuteen nostamilla asioilla ja niille antamalla tärkeysjärjestyksellä on kuitenkin todettu olevan vahva korrelaatio sen

kanssa, miten tärkeinä yleisö pitää näitä asioita pitää. Päiväjärjestyksen asettaminen lienee helpompaa lineaarisessa sähköisessä tiedonvälityksessä, jossa aiheet seuraavat toisiaan peräkkäisessä järjestyksessä. Painetussa tiedonvälityksessä lukijan on vaivattomampi sivuttaa kiinnostamattomalta vaikuttava juttu. Asian käsittelyä painottavan agenda setting -käsitteen ohella toimitustyössä puhutaan myös tätä "edeltävästä" agenda building -vaiheesta, jolla tarkoitetaan toimituksen päätöstä ottaa jokin aihe työstettäväksi. päiväkirjatutkimus Television katselua mittava tutkimus, jossa tutkimukseen osallistuva henkilö merkitsee säännöllisesti muistiin tiedot katsotuista ohjelmista ja niiden katsojista. päiväkirjauutiset Uutiset, joiden käsittelemiin aiheisiin toimitus pystyy varautumaan ennakolta, esimerkiksi vaalit, valtiovierailut, urheilutapahtumat ja erilaiset kokoukset ja konferenssit. päivälehti ks. sanomalehti päivälista Toimituksen työnjohdollinen uutislista päivän aikana työstettäviksi otettavista juttuaiheista ja niiden tekijöistä. pärstä ks. naama pääjuttu Uutislähetyksen tai lehden numeron tärkein ykkösuutinen. pääkirjoitus Kirjoitus, jossa lehti virallisesti ja instituutiona ottaa kantaa johonkin ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen. Se, ettei pääkirjoitus useinkaan edusta kirjoittajansa persoonallista kantaa näkyy kirjoituksen nimettömyytenä. Pääkirjoitusten laatiminen on ollut vanhastaan lähinnä päätoimittajan tehtävänä, mutta sittemmin kehitys on johtanut erityisten artikkelitoimittajien tai tiiminä toimivien artikkelitoimitusten syntyyn. Näiden lisäksi pääkirjoituksia voivat laatia myös lehden erityisosastojen toimittajat omalta erityisalaltaan.

157

päälehtijärjestelmä

päälehtijärjestelmä Alunperin Saksasta levinneet Kopfblatt-lehdet, joita julkaistiin eri nimisinä, mutta lähes samansisältöisinä eri paikkakunnilla. Päälehdet olivat tyypillisiä varsinkin poliittisessa puoluelehdistössä. Suomessa Kopfblatt-lehdistöä edustivat 1930-luvulla ilmestyneet IKL:n lehdet. Vastaavanlainen yhteistyö näkyy nykyään puolue- ja ilmaisjakelulehdissä niiden yhteisinä sivuina. päällekkäiskuva Televisiokuva, joka näkyy toisen kuva läpi. päällekkäislevikki Se osa kahden tai useamman lehden tai mainosvälineen levikistä, joka menee samoihin talouksiin tai kohdistuu saman kohderyhmän osaan. päällekkäispeitto Tilanne, jossa sama kuluttaja seuraa useita eri medioita. pääsivu ks. kotisivu pääsy 1) Erilaisten aihepiirien, ihmisten ja näkökulmien pääseminen mediaan ja tätä mediajulkisuuteen pääsyä koskeva tutkimus.

Tutkimuksellisesti mielenkiintoisia kohteita ovat kysymykset siitä, ketkä pääsevät mediajulkisuuteen, mitkä seikat vaikuttavat julkisuuteen pääsyyn ja kuinka hyvin erilaiset kansalaisryhmät ja vähemmistöt ovat esillä mediassa. Julkisuuden on todettu tässä mielessä olevan varsin "epädemokraattista".

2) Journalistien tiedonhankinnan mahdollisuudet ja organisaatioiden sille asettamat esteet ja rajoitteet. pääte Tyypillisimmin näppäimistöstä ja näytöstä koostuva laite, jolla käyttäjä voi kommunikoida tietokoneen kansa. päätekeskustelu Kahden tai useamman käyttäjän reaaliaikainen viestien vaihto tietoverkossa. Internetissä päätekeskustelu on mahdollista esimerkiksi IRC-yhteyskäytännön avulla. päätetaitto ks. elektroninen taitto päätila Korkeussuunta, jossa tv-esiintyjän pään yläpuolista tilaa voidaan kuvata ilman että kuvaan tulee mikrofoni tai muuta studiokalustoa.

158

päätoimittaja Yksittäisen toimituksen työstä sananvapauslain mukaisesti vastaava toimittaja, joka välineestä ja tilanteesta riippuen voi olla myös työnjohdollinen esimies. Päätoimittaja määrittää välineensä yleissisällön ja valvoo toimituspoliittisen linjan toteutumista. Päätoimittaja on viestintäyrityksen sisällä journalistisesti vastuussa siitä, että toimitus seuraa välineelle määritettyä yleislinjaa ja usein myös taloudellisesti vastuussa toimituksen työskentelystä. Yleisölle päätoimittaja on moraalisessa vastuussa mediansa sisällöstä ja luotettavuudesta. Edelleen hän on tarvittaessa myös juridisessa vastuussa tilanteessa, jossa lehteä syytetään sisällön perusteella. Lehdelle voi olla useita päätoimittajia, joista kuitenkin yhden on oltava vastaava.

Vastuu voidaan myös jakaa, mutta sen jakautuminen on ilmoitettava tarkasti. päätoimittajarikkomus Sananvapauslaissa rangaistavaksi määritetty vastaavan toimittajan teko, jossa tämä tahallaan tai huolimattomuudesta olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa. Laiminlyönnin on oltava omiaan myötävaikuttamaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen. Lisäksi edellytetään, vastaavaa toimittajaa ei pidetä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena. päällekkäispeitto Kahta lehtiä lukevien osuus jommankumman lehden lukijamäärästä. pönttö Slangitermi toimituksen näyttöpäätteelle. pönötysjournalismi Toimittajan tuppautuminen samaan valokuvaan maailmankuulun haastateltavansa kanssa. Pönöttäminen viittaa omahyväiseen oman aseman korostamiseen. pönötyspolitiikka Useimmiten poliitikkojen tarkoitushakuinen ”paistattelu” julkisuudessa.

Q-A (question-answer) ks. kysymys-vastaus qualified circulation Lehden "kontrolloitu", vain tietynlaiselle yleisölle suunnattu jakelu, jolloin vastaanottajajoukon on täytettävä tietyt lähettäjän määrittämät kriteerit.

quartely Neljännesvuosittain ilmestyvä julkaisu. query ks. täky quick motion Kuvaaminen alinopeudella, jolloin liike saadaan esitettäessä kiihtymään.

raaputusvideo Videotuotannon menetelmä, jossa jo olemassa olevaa kuvamateriaalia ”raaputetaan” erilaisilla videoleikkaustekniikoilla ja tuotetaan tällä tavalla uusia merkitysyhteyksiä. Erona montaasileikkaukseen on se, että tällaisessa scratch-videossa montaasi toteutetaan kuvansisäisesti eikä kahden kuvan tai otoksen välisessä leikkauksessa. radikaali media ks. vaihtoehtolehdistö radio 1) Vapaasti eteneviin sähkömagneettisiin radioaaltoihin perustuva pikaviestin, joka radioaaltoja käyttäen siirtää sähköisten signaalien muodossa olevaa ääntä, puhetta ja musiikkia. Ääntä voidaan siirtää kaukaisin kohteisiin samanaikaisista tai tallennetuista tapahtumista sähköisen viestintäjärjestelmän avulla.

2) Radiolähetyksiä vastaanottava elektroninen laite. 3) Joukkoviestintäteollisuude n haara, joka luo tällä mediavälineellä lähetettäviä ohjelmia. 4) Yleisradiotoiminnan muoto, jossa radioaaltoja käytetään ääniohjelmien välittämiseen. radioasema Tietyllä kuuluvuusalueella toimiva radio-ohjelmien tuotantoyksikkö. radiopuhelin Puhelinjärjestelmä, jossa yhteyden valinta ja puhelu välittyvät vapaasti etenevien sähkömagneettisten värähtelyjen avulla eikä johtimia pitkin kuten tavallisessa puhelinjärjestelmässä. radioteoria Bertol Brechtin radiotoiminnan alkuaikoina esittämä ajatus radiojournalismin "tasa-arvoistamiseksi" rakentamalla jokaisesta radiovastaanottimesta myös lähetin, jolloin radiokuuntelijoista tulisi myös sanomien lähettäjiä.

Käytännössä ko. käytäntö kaatuisi jo käytettävissä olevien radiotaajuuksiin rajallisuuteen, puhumattakaan sisällön kakofonisoitumisesta. rag Sanomalehti, jolla on matalat journalistiset standardit. raideajo Kamera-ajo, jossa kamera liikkuu samansuuntaisesti liikkuvan kohteensa kanssa. railroad Tarkistamattoman jutun kiireellinen "pikajunamainen" painoon lähettäminen erityisesti deadline-tilanteessa. rajaus Kuvan sisällön jäsentely keskittymällä olennaiseen. Rajaus voidaan toteuttaa näkyvän kuva-alan tiivistämisellä tai kuvakoon valinnalla. Rajaus toteutetaan säätämällä kameran polttoväliä, vaihtamalla objektiivia tai muuttamalla kameran etäisyyttä kuvattavasta kohteesta. rakenteellinen determinismi Medioiden toimintaan vaikuttava selitysmalli, jonka mukaan toimittajat työskentelevät tiedostamattaan ideologisten, teknologisten ja taloudellisten rakenteiden alaisuudessa, jotka pakottavat heidät tuottamaan tietynlaisia sisältöjä. rakenteisuus Viestintäjärjestelmän ominaisuus, joka määrittää sen, missä määrin tiedon etsintä poikkeaa satunnaisesta etsimisestä. Viestintäjärjestelmä on rakentumaton, jos työyhteisön jäsenet käyttävät tietokanavia täysin mielivaltaisesti. raportti 1) Suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi laadittu virallinen dokumentti, joka sisältää tietoa jostakin tapahtumasta tai tilanteesta tai joka käsittelee jotakin muuta täsmällisesti määriteltyä aihetta ko-

reportaasi

kemuksina, tutkimustuloksina ja johtopäätöksinä. 2) Kirjoittavan toimittajan, reportterin, laajempi juttu. rapport-talk Intiimisyyttä ja intiimisyyden rakentumista korostava esitystyyli. rasteri 1) Painamista varten tarpeellinen sävy- ja värikuvan tummuuserojen toistaminen hajottamalla kuva rasteripisteiksi. Erilaisilla rasteritiheyksillä saadaan eri harmaan sävyjä myös esimerkiksi tekstin taustalle. 2) Kuva, jossa kuvan tummuuden vaihtelut esitetään rasterisävyjen avulla. rating Arvioitu osuus kaikista mahdollisista television katsojista, jotka ovat nähneet tietyn ohjelman tai tv-spotin. ratings Radio- ja televisio-ohjelmien, lähetysten tai kanavien absoluuttiset tai suhteelliset yleisömäärät. reaaliaikaisuus Samanaikaisuus television tai radion suoran lähetyksen kanssa. reaction shot Kameraotos, jolla näytetään parhaillaan käynnissä olevan tapahtuman tai toiminnan reagointi tilannetta seuraavissa ihmisissä. Reaktio voi olla esimerkiksi viha, ilo, hämmästys tai suosionosoitus. react piece Juttu, jossa kuvaillaan asiantuntijan tai "kadunmiehen" reaktioita johonkin uutistapahtumaan. read me -juttu ks. holy shit -juttu reagointiotos Tv-haastatteluun liitetty osuus, jossa toimittaja reagoi haastateltavan sanomisiin esimerkiksi nyökkäämällä tai hymyilemällä. reaktiivinen kriisinhallinta Eräänlainen ”romahduksenhallinta” tilanteessa, jossa media on jo havahtunut ja organisaatiosta on alkanut syntyä kielteistä julkisuutta. reaktiivinen viestintä Jälkikäteen reagoiva viestintätapa, jolloin organisaatio ei ennakoi tai valmistaudu viestintätilanteisiin, vaan toimii pääasiassa ulkoa tulevan kyselyn tai paineen seurauksena.

RDS (radio data system) Järjestelmä, joka valitsee kulloinkin parhaiten kuuluvan aseman esimerkiksi automatkan aikana. reality commercial ks. tosi-mainos reality show ks. tosi-show reality tv ks. tosi-tv referaatti Pääkohtien suppea ja tiivis esittäminen omin sanoin. referee-menettely Nimettömien alan asiantuntijoiden tekemä arviointi esimerkiksi tieteellisen artikkelin julkaisemiseksi. referenssinauha Lain edellyttämä, tietyksi ajaksi taltioitava kopio lähetetystä radiotai tv-ohjelmasta. regulaatio Median yhteiskunnallinen sääntely. reliabiliteetti Mittauksen kyky antaa eisattumanvaraisia tuloksia määrällisessä tutkimuksessa. rekisteri Virallinen, viranomaisen hallinnoima luettelo erilaisista asioista, kuten henkilöistä tai tapahtumista. remediaatio Median toimintamalli, jossa jo julkaistua materiaalia, kuten tekstiä, kuvaa tai videota muokataan oman näkökulman mukaisesti ja liitetään uuteen asiayhteyteen tai esitettäväksi toisessa mediassa.

Varsinkin word wide webin graafinen käyttöliittymä sulautti aiemmat mediat, lehdet, radion, television ja elokuvat uuteen verkkoympäristöön. remix ks. koostesovellus renderöinti Laskentaprosessi, jossa leikkaustyö ja siirtymätehosteet muunnetaan valmiiksi elokuvaksi tai videoksi. repetition and difference Odotettujen ja odottamattomien elementtien yhdistelmä yksittäisessä mediatuotteessa. reportaasi Journalistinen genre, joka on uutista vähemmän ajankohtainen ja monia lähteitä käyttävä todellisuuden kuvaus. Faktojen ohella reportaasi pohjaa kir-

161

report-talk

joittajansa persoonallisiin havaintoihin, tunteisiin, tunnelmiin ja näkemyksiin.

Olennaista on läsnäolon tuntu. report-talk Hyödyllisten tietojen vaihtamiseen painottuva esitystyyli. reportteri Kirjoittava journalisti (reporter) erotuksena juttuja käsittelevästä tai taittavasta journalistista (editor). Termillä halutaan myös korostaa journalistisessa työssä asioiden selvittämistä, tiedonhankintaa ja kriittisyyttä (reporting) varsinaisen jutun kirjoittamisen (writing) sijasta. reportteripääte Kannettava, tietokonepohjainen tekstinkäsittely ja -lähetyslaite, jonka muistiin tallennettu teksti siirretään lehtitalon tietokantaan puhelinlinjojen tai radioaaltojen välityksellä. reppari 1) Reportteripääte. 2) Reportaasi. representaatio Merkitysten tuottaminen mielessä olevien käsitteiden avulla, ”jonkin esittäminen jonakin”. Esitetty asia tuodaan esille jo valmiiksi tulkittuna ja kehystettynä sekä jostakin näkökulmasta määriteltynä. Kysymys ei ole todellisuuden suorasta esittämisestä, van kohteeseen liittyvien merkitysten synnyttämisestä jonkin välineen avulla. Representaatio voidaan kuvata prosessiksi, jossa ulkoisen maailman esineet, ihmisten mentaaliset mielikuvat ja erilaiset merkkijärjestelmät kohtaavat toisensa. Esitettävä asia tuodaan esille jo valmiiksi tulkittuna ja kehystettynä sekä jostakin näkökulmasta määriteltynä. Kysymys ei ole todellisuuden suorasta esittämisestä, vaan kohteeseen liittyvien merkitysten synnyttämisestä jonkin välineen avulla. Esimerkiksi media ei ainoastaan esitä (presentoi) tai heijasta todellisuutta tai viattomasti kerro siitä tarinoita, vaan median kertomukset ja tieto myös aina osaltaan tuottavat todellisuutta. Mediaesitykset pikemminkin muotoilevat todellisuutta uudelleen kuin ovat siihen välitön ikkuna. Vastaavasti mediaesi-

162

tykset ovat täynnä valintoja siitä, mitä näytetään ja mitä ei ja mistä näkökulmasta asiat esitetään. reproduktio Kuvan tai sivun jäljentäminen samannäköisenä tavallisesti jollakin valokuvaukseen perustuvalla menetelmällä. reprokamera Jäljennöskamera, jolla kuvaoriginaali muunnetaan painamisen tarpeiden mukaan oikeaan kokoon ja rasteroidaan. reregulaatio Median yhteiskunnallinen sääntely, jossa uudenlaista sääntelyä on jouduttu synnyttämään aiempien sääntelyn kohteiden, kuten esimerkiksi omistusjärjestelyjen, purkamisen seurauksena. research-toimittaja ks. taustatoimittaja reseptiotutkimus 1) Tutkimussuuntaus, jossa mielenkiinnon kohteena ovat yhtäältä tavat, joilla joukkoviestintäsanomia otetaan vastaan ja toisaalta ne tulkinnalliset merkitykset, jotka annetaan vastaanotetuille sanomille, esimerkiksi tv-ohjelmalle. 2) Tutkimus, jossa tarkastellaan viestimien asemaa ja merkitystä ihmisten elämäntavassa. resoluutio Selkeyteen ja terävyyteen vaikuttava kuvan juovatiheys. Resoluutio kertoo, kuinka tiheästi digitoitavasta kuvasta on otettu näytteitä. Resoluutio määritellään kuvapisteiden tiheytenä mittayksikköä kohti. Tiheyden eli resoluution kasvaessa yksittäiset kuvapisteet käyvät pienemmiksi, mikä näkyy kuvan laadun paranemisena. respektio-oikeus Tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluva suoja välttyä teoksen muuttamiselta tavalla, joka loukkaa tekijän taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta.

Teosta ei saa saattaa yleisön saataville taiteelliselta arvoltaan pilattuna tai turmeltuna. Respektio-oikeus ei sitä vastoin kiellä esimerkiksi taideteoksen hävittämistä.

Loukkaavuutta on arvioitava aina objektiivisilla kriteereillä.

ristileikkaus

resurssienhallinta Ohjelma, jolla voidaan selata, avata ja hallita tietokoneessa olevia levyasemia, kansioita ja tiedostoja tai jota voidaan käyttää verkossa muissa tietokoneissa olevien jaettujen kansioiden avaamiseen ja katseluun. retoriikka Esitys- tai ilmaisutapa, joka pyrkii vastaanottajan suostuttelemiseen. retorinen kysymys Toteamuksena esitetty kysymys, joka ei edellytä vastaamista. retouch Etupäässä mainonnassa käytettävä kuvamanipulaation menetelmä, jossa mallien pörröttäviä suortuvia oikaistaan tai reisiä hoikennetaan. review 1) Aikakauskirja. 2) Yleiskatsaus. revinnäinen Osittainen kuva aiemmin julkaistusta lehtijutusta tai ilmoituksesta, usein rasteripohjaisena. revolverihaastattelu Aggressiivisten, kriittisten ja yllättävien kysymysten esittäminen haastateltavalle etenkin suorassa radio- tai televisiolähetyksessä. Tällaisen haastattelumetodin tarkoituksena on saada itse haastattelutilanteeseen jännitettä jotta haastateltava ärsyyntyisi "avautumaan" ja ottaisi rohkeasti kantaa hänelle esitettyihin asioihin. revolverijournalismi "Päällekäyvä", myös epäeettiseksi kritisoitu journalismin muoto, johon kuuluu vastahakoisten tietolähteiden uhkaaminen epämiellyttävien tietojen julkaisemisella. revolveriotsikko ks. otsikko rewriter man ks. toimitus RFT (rich text format) Tekstin muotoilustandardi, joka mahdollistaa muotoiltujen asiakirjojen siirtämisen ohjelmasta toiseen. riesa ks. äpärä riippuvuusteoria Tiedotustutkimuksen teoria, joka korostaa median yhteiskunnallista asemaa ja ihmisten sosiaalista riippuvuutta tiedonvälityksestä. Teollistuneet yhteiskunnat ovat voimakkaasti riippuvia

joukkoviestinnän tuottamista palveluista.

Toisaalta vaikka sanomien sisältö vaikuttaakin yleisöön, yleisön reaktiot vaikuttavat myös joukkoviestimiin ja niiden tarjontaan. Teoriaa on kritisoitu tiedotusvälineiden merkityksen korostamisesta ja muiden instituutioiden, kuten perheen, koulutuksen, uskonnon, politiikan merkityksen vähättelystä. Median välittämien sanomien tiedollisen, tunnepohjaisen ja käyttäytymistä ohjaavan vaikutuksen onkin arveltu kaventuvan tiedonlähteiden lisääntyessä. rikas media 1) Yleisnimitys esitysmuodoille, joihin voidaan upottaa tekstiä, ääntä ja videoita tai luoda uudentyylinen käyttöliittymä. 2) Viestintäväline, jossa vuorovaikutus ja palute on nopeaa ja viestintä usein henkilökohtaista. rinnakkaispainos Kirjan eri kieliversioiden julkaiseminen samanaikaisesti alkuperäisteoksen kanssa. retusointi Painetuotteeseen tulevien elementtien, erityisesti kuvien, korjaileminen ennen painamista.

RISC Tutkimus, jolla seurataan arvojen ja asenteiden ohella myös kuluttajien median käyttöä. Tuloksia voidaan hyödyntää valittaessa tuotteille ja palveluille mainosvälineitä. Toimitukset voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia omassa kuluttajalähtöisessä tuotekehittelyssään. ristihäivytys 1) Yhden äänen alentaminen ja toisen samanaikainen kohottaminen. 2) Ristikuvan käyttö. ristiinomistus ks. joukkoviestintä: keskittyminen ristikuva Kuvallinen esitystapa, jossa otoksesta toiseen siirrytään niin pehmeästi ja hitaasti, että poistuva kuva ja sen tilalle tuleva kuva ovat osittain päällekkäin ja niiden vaihtuminen on helposti nähtävissä. ristileikkaus Kuvallinen esitystapa, jossa ohjelmaan leikataan vuorotellen esimerkiksi keskustelun osapuolet.

163

ristiretkeläisjournalismi

ristiretkeläisjournalismi Joukkoviestimen pitkäkestoisempi kampanjointi jonkin yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi kokemansa asian korjaamiseksi. ritualistinen mediankäyttö Valikoimaton, tavaksi tullut ja ajankuluttamiseen tähtäävä mediankäyttö, joka ei suuntaudu mihinkään erityiseen mediasisältöön. road block Mainostaminen samanaikaisesti usealla eri kanavalla tai julkaisussa tavoitteena maksimoida mainoksen tavoittavan yleisön määrä. road movie Vaelluselokuva, joka rakentuu vapaamuotoisesti paikasta toiseen liikkuvien päähenkilöiden sattumalta kohtaamien ihmisten ja sitä kautta syntyvien tilanteiden ja niistä selviytymisen varaan. road show Yhteisön johdon henkilöstölleen järjestämä tiedotus- ja keskustelutilaisuus jostakin ajankohtaisesta ja merkittävästä asiasta yhteisön eri toimipaikoilla.

Toimipaikat saattavat sijaita kaukana toisistaan, jolloin on kätevintä, että johto liikkuu henkilöstön sijasta. roadster Jättimäinen ulkomainos(taulu). rocket head Jutun ensimmäisten sanojen leipätekstiä suurempi pistekoko. Sanoilla korvataan usein jutun otsikko. rockumentti Rockmusiikkia yleensä tai yksittäisiä (rock)yhtyeitä tai artisteja käsittelevä dokumenttielokuva. rojalti Tekijälle tai muulle oikeudenhaltijalle maksettava korvaus siitä, että hän siirtää sopimuksella käyttöluvan tekijänoikeudelliseen aineistoon. rokotusefekti Mediayleisön vastustuskyky tiettyjä viestejä kohtaan tilanteessa, josta heitä on ennakkoon varoitettu tällaisista viesteistä. rolling credits Elokuvan tai tv-ohjelman lopussa kuvaruudussa suuntaansa katkeamattomana etenevä tekijöiden nimilista. rolling news ks. open-ender

164

romanisointi Suositun elokuvan pohjalta tehty kirjaversio. romppu ks. cd-rom roolit ks. joukkoviestintä: roolit roskaposti Joukkojakeluna lähetetty, eitoivottu ja sähköpostilaatikon tukkiva sähköposti- tai keskusteluryhmäviesti. rotaatio Painokone, jossa painolevy on kiinnitetty pyörivään sylinteriin.

Rotaatiopainokoneissa käytetään rullalta tulevaa paperia, joka vasta painamisen jälkeen leikataan ja taitetaan haluttuun kokoon. rotaatiokello Lähetysvirtaperiaatteella toimivan radion sisällönhallintaväline, jonka avulla kukin lähetystunti kuvataan lähetysosuuksittain ja joka käsittää kaiken mitä lähetystunti sisältää. Rotaatiokello täsmentää ohjelmatuotannon erilaisten elementtien järjestyksen ja keston tiettynä ajanjaksona. "Rotaatio" rotaatiokellossa viittaa tiettynä aikaslottina esitettävien musiikkiäänitteiden, uutisten, mainostaukojen, aikatiedotusten ja sääkatsausten sekoitukseen. ”Kellolla” viitataan siihen, että lähetyksen elementit esiintyvät erimittaisina viipaleina kestonsa mukaisesti. roundup Juttu, jossa yhteiseen teemaan sisällytetään useampia tapahtumia tai kehityskulkuja, esimerkiksi säätilan kehittyminen ja sattuneet liikenneonnettomuudet. roving reporter Useassa eri juttupaikassa kiertävä toimittaja. rowback “Huopaamisjuttu”, jolla pyritään korjaamaan aiemmin julkaistussa jutussa ollut virhe ilman että tätä virhettä enää yksilöitäisiin tai otettaisiin siitä erityistä vastuuta.

RSS-syöte (rich site summary) ks. verkkosyöte rubari Slangitermi otsikolle ruiskumalli ks. SR-malli ruohonjuurilobbaus ks. lobbaus

ryhmäjulkaisu

rumpuskanneri Elektroninen värierottelulaite, johon kuvaoriginaali sijoitetaan rummulle. Skanneri lukee kuvan valopisteen avulla rummun pyöriessä ja samalla liikkuessa akselinsa suunnassa. rumputekstit ks. loppurumpu running story Useamman päivän ajan toistuva, yhteistä aihetta käsittelevä juttu, joka on osa laajempaa juttusarjaa. ruumis Kirjoitus- tai latomisvirhe, jossa tekstistä puuttuu yksi tai useampia sanoja. ruutu 1) Näyttöpäätteen ruudulle kerralla mahtuva osa juttua. 2) Sarjakuvan yksit-

täinen, pääsääntöisesti nelikulmion sisään rajattu piirros. ryhmittymä Ihmisten joukko, joka havaitsee jonkin asian tai teeman ongelmalliseksi ja joka on valmis organisoitumaan tehdäkseen asialle jotakin. ryhmäblogi ks. blogi ryhmäjulkaisu Vastaanottajaryhmittäin postitettava lehti. Julkaisussa on oltava maininta ”ryhmäjulkaisu” ja vastaanottajaryhmää osoittava merkintä.

165

sabon ks. keili saddle Kahden suositun ohjelman väliin sijoitettu, vähemmän suosittu ohjelma, jonka yleisömääriä pyritään kasvattamaan ympäröivien ohjelmien avulla istumalla yleisö "satulaan". safe action area Televisiokameran keskimmäisin, "turvallinen" noin 90%:n kuva-alue, jota ei jää lähetyksen aikana tv-kuvaruudun ulkopuolelle. saippuadokumentti Dokumentaarisesti toteutettu tv-ohjelma tai –sarja ilman tarkkaa käsikirjoitusta. Usein saippuadokumentin aiheena tai kohteena on joku julkisuuden henkilö ja hänen toimintansa. Esimerkiksi MTV3:n kymmenosainen tv-sarja Pelastakaa sotamies Hytönen kertoi tutun tv-juontajan asepalveluksesta puolen vuoden aikana. Tapahtumien tallentamisen ohella päähenkilö kertoili kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. saippua ks. saippuaooppera saippuaooppera Television päivä- tai iltapäiväohjelmistoon sijoittuva, viihdettä ja draamaa sisältävä ohjelmatyyppi, joka perustuu juonen jatkuvuuteen ja usein sarjakuvamaisiin näyttelijähahmoihin. Ennen televisiota saippuaoopperat olivat erityisesti kotirouvien suosima radiosarja 1950luvulla. Nimitys perustuu ohjelmia sponsoroiviin pesuaineyrityksiin, joiden tuotteita mainostettiin ohjelmien lomassa. saitti ks. sivusto salaliittoteoria Näkemys sellaisista valtasuhteiden rakennelmista ja toiminnoista yksittäisissä organisaatioissa ja laajemmin koko yhteiskunnassa, joissa valtaa käyttää pieni ja näkymätön, mutta keskinäisesti

hyvin yhteistyökykyinen eliitti.

Joukkoviestintää koskevana salaliittoteoria - tai paremminkin sitä koskeva aavistus - viittaa epäilyihin, joiden mukaan median sanomia muokataan tavalla, joka edistää joukkoviestimien omistajien edustamien yhteiskuntaluokkien intressejä. Länsimaiselle tyypillisen joukkoviestimien kaupallisuuden ja yksityisomistuksen on nähty tukevan kapitalistista establishmenttia, jolloin sanomia on muokattu tätä tukevien taloudellisten ja poliittisten olojen turvaamiseksi. salarakas Parisuhteessa eläneen julkisuuden henkilön yllättäen paljastunut rakastaja, joka roolinsa kautta nousee nopeasti median kiinnostuksen kohteeksi. salaus Tiedon muuttaminen muotoon, jonka tulkintaan tarvitaan sopiva purkumenetelmä. samaistumismalli Pettyn ja Cacioppon malli siitä, miten vastaanottaja reagoi ja prosessoi vaikuttamisviestintään.

Pitkäkestoiseen vaikutukseen johtava prosessi syntyy, mikäli vastaanottajalla on motivaatiota ja kykyä prosessoida saamaansa tietoa vertaamalla viestin puolesta puhuvia argumentteja vastakkaisiin ajatuksiin (keskeinen suostuttelureitti). Motivaation tai kyvyn puuttuessa vastaanottajan asenne muodostuu ulkopuolisten vaikutteiden (ääreisen reitin) kautta. Tällöin viestinnän ulkoiset seikat ovat vaikutusten kannalta merkittäviä ja vaikutus on lyhytkestoisempi. samanaikainen vastine Jutussa käsiteltävälle henkilölle tarjottava mahdollisuus kommentoida itseensä kohdistuvaa arvos-

sanoma

telua samassa yhteydessä. Journalismin eettisiin ohjeisiin kirjattu samanaikainen vastine ei ole edellytys jutun julkaisemiselle, vaan oma kannanotto voidaan julkaista myös myöhemmin, mikäli toimitus ei onnistu tavoittamaan jutussa käsiteltävää henkilöä riittävän ajoissa. samankaltaisuusvertailu Tekijänoikeuslain tulkinnassa käytettävä menetelmä julkaistun teoksen laillisuuden arvioimiseksi suhteessa johonkin aiemmin julkaistuun, tätä muistuttavaan toiseen teokseen.

Kyse on kahdesta itsenäisestä teoksesta, jos niiden keskinäinen vertailu ei herätä arvioijassa ”samankaltaisuuselämystä”. samastuminen Tunnepohjainen osanotto, myötäeläminen tai eläytyminen todellisen tai fiktiivisen mediassa esiintyvän henkilön tilanteeseen. Samaistuminen voi olla myös ihaillun hahmon sisällyttämistä omaan identiteettiin. samizdat Joukkoviestinnän ja kirjallisuuden laji, jota ovat edustaneet yhteiskuntakriittiset ja monisteina leviävät painotuotteet. Ilmiö on ollut yleistä erityisesti kommunistisissa yhteiskunnissa, joissa tällainen julkaisutoiminta on perinteisten joukkoviestimien välityksellä kiellettyä (ven. "omakustanne"). sammakko Haastateltavan harkitsematon ja useimmiten myös julkisuuteen päätyvä lausahdus juttua tekevälle toimittajalle. samurai-elokuva Japanilaisperäinen elokuvagenre, jossa itämaista taistelueksotiikkaa kuvattiin yhdistämällä nopeaa leikkausta rauhallisiin kamera-ajoihin ja pitkiin, taiturimaisiin otoksiin. sananvapaus Poliittinen perusoikeus, johon liittyy olennaisesti vaikuttamisen mahdollisuus. Sananvapauden ulottuvuuksiksi voidaan nähdä kansalaisten oikeus viestintään, median vastuu omasta toiminnastaan ja julkisuuden monipuolisuus eli avoimuus ja vapaus mielipiteiden esittämiseen. Ilmaisuvapaus määrittää oi-

keuden sanomien lähettämiseen. Vapaus mielipiteenmuodostukseen viittaa oikeuteen vastaanottaa tai olla vastaanottamatta informaatiota. Painettuun joukkoviestintään liittyvä painovapaus määrittää viranomaisten mahdollisuudet puuttua joukkoviestimien - tai laajemmin kenen tahansa yksittäisen kansalaisen harjoittamaan - julkaisutoimintaan. Suomessa ns. muodollinen sananvapaus perustuu siihen, että viranomaiset eivät voi ennakolta puuttua julkaisutoimintaan, ts. ennakkosensuuri on kiellettyä. Painovapausjärjestelmä rakentuu jälkivalvonnalle, johon liittyvät sananvapauden rajoitukset määrittelevät aineellisen sananvapauden rajat.

Journalismin merkitystä sananvapauden toteutumisessa korostaa se, ettei yksittäinen kansalainen voi käytännössä toteuttaa sananvapauttaan tai ilmaista mielipidettään ilman joukkoviestimiä. Käytännössä sananvapauttaan käyttävä kansalainen onkin olennaisesti riippuvainen siitä, miten journalistit ja media suhtautuvat hänen pyrkimyksiinsä. Sananvapauden laajuuteen vaikuttaa myös joukkoviestinnän monipuolisuus. sananvapauslaki Joukkoviestinnän sääntelyn selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi säädetty eräänlainen ”median vastuulaki”, jossa on tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä. Lakia sovelletaan kaikkeen julkaisu- ja ohjelmatoimintaan, myös tietoverkoissa ja siinä asetetaan erityisiä vaatimuksia säännölliseksi tarkoitetulle julkaisu- ja ohjelmatoiminnalle. Lakia sovellettaessa ei viestintään saa kuitenkaan puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. sandwich ks. tekstisitaatti sanoma 1) Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka muodostaa yhtenäisen ja ymmärrettävän ajatuskokonaisuuden. 2) Datasiirrossa käyttäjän

167

sanomalehti

kannalta loogisesti yhteenkuuluva tietojakso, esimerkiksi yksittäinen viesti. sanomalehti 1) Julkinen, yleisesti saatavissa oleva ja monenlaisia ajankohtaisia, yleisesti kiinnostavia asioita käsittelevä, mekaanisesti monistettu ja säännöllisesti ilmestyvä painotuote. Vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyviä sanomalehtiä ovat valtakunnallinen sanomalehti, maakuntalehti ja aluelehti (talousalueen lehti). Sanomalehdet voidaan erottaa myös päivälehtiin, johonkin tiettyyn alaan kuten maatalouteen, talouteen, tekniikkaan tai kirkollisiin asioihin keskittyviin erikoissanomalehtiin ja tabloidi-kokoisiin, bulevardi-tyylisiin ja pääosin kevyttä aineistoa sisältäviin, vain irtonumeroina leviäviin iltapäivälehtiin.

Sanomalehtityyppinen lehdistö kattaa myös paikallis- ja ilmaisjakelulehdet. Muita sanomalehtityyppejä ovat toimituspoliittisesta näkökulmasta puoluelehti, työväenlehti ja sitoutumaton lehti ja talouden ja levikin näkökulmasta ykköslehti ja kakkoslehti.

2) Journalistinen instituutio, jolle on tyypillistä osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä viranomaisten ja päättäjien valvonta ja painostaminen. Valtaosa lehdistä on perustettu erilaisten aatesuuntien ja poliittisten puolueiden äänenkannattajiksi. Lehtien poliittinen sitoutuneisuus on viime vuosina kuitenkin heikentynyt. Ne ovat joko ilmoittautuneet sitoutumattomiksi tai vähentäneet poliittista sitoutumisastettaan. Organisaationa sanomalehti on yleisesti jaettu hallintoon, toimitukseen, ilmoitusosastoon, markkinointiin (tilausosastoon), kirjapainoon ja jakeluun. Julkaistavan journalistisen aineiston määrän kasvun ja ulkoasun selkeyttämistarpeiden takia lehden aineisto - samoin kuin itse toimitusorganisaatiokin - on jaettu eri aihepiirejä käsitteleviin osastoihin kuten kotimaahan, talouteen, urheiluun, kulttuuriin ja viikonvaihteeseen. Sanomalehdistö on historian-

168

sa aikana kehittynyt kolmessa vaiheessa.

Yhteiskunnan eliitin sisäistä ajankohtaisen informaation tarvetta palveli eliittilehdistö, jota seurasivat ideologioiden taistelua kuvannut lehdistön politisoitumisen vaihe ja sitoutumattoman lehdistön kasvuun liittynyt lehdistön kaupallistumisen kausi.

3) Sanomalehteä kustantava lehtiyritys. sanomalehtipaperi Hyvin imukykyinen, ei-kyllästetty paperilaatu. sarja 1) Usean toisiinsa liittyvän jutun kokonaisuus. Jutut julkaistaan lyhyen ajanjakson sisällä yhteisen teemaotsikon alla ja usein numeroituina. 2) Samannimisenä lähetettävä juonellisesti jatkuva tai irrallisista episodijaksoista koostuva tv- tai radio-ohjelmien kokonaisuus, jolle on tyypillistä yhteinen henkilögalleria. sarjafilmi ks. sarja sarjakuva Kahdesta tai useammasta piirretystä, peräkkäisestä ja toisiaan seuraavasta kuvasta rakentuva, juonellisesti etenevä visuaalinen kokonaisuus. Sarjakuvan yksittäisiin kuvaruutuihin liittyy yleensä selostava teksti ja kuvahahmojen ("kupliin" sijoitettuja) ajatuksia, dialogia tai symboleja viittaamaan kuvissa esiintyvien hahmojen liikkeisiin ja tunnetiloihin. sarjamuoto Television sarjafilmien muotoratkaisu. Jatkosarjassa (serial) sarjan jaksot jatkuvat päättymättömänä sarjana siitä, mihin edellisessä jaksossa jäätiin.

Katkosarjassa (series) jokainen jakso muodostaa itsenäisen kokonaisuutensa, vaikka hahmot ja juonikehitelmät jatkuisivatkin jaksosta toiseen. Tyypillisiä jatkosarjoja ovat saippuaoopperat ja katkosarjoja tilannekomediat. satamahaastattelu Vanha uutishankintamuoto, joka perustui satamaan joka-aamuisilla vuorolaivoilla saapuneiden matkustajien pikahaastatteluihin. Käytäntö oli vallalla 1950-luvulle saakka, kunnes tärkeät ihmiset alkoivat matkustaa lentokoneilla ja tiedonvälitys muutenkin nopeutui.

second unit

satanen Sataprosenttisesti kuva-alan täyttävä kuvauskohde. satelliitti Avaruuteen sijoitettu, maata kiertävä ääni- ja kuvasignaalien välitysasema. satelliittitelevisio Satelliitin käyttöön perustuva televisio- ja radio-ohjelmien jakelujärjestelmä. Satelliittiohjelmien jakelu katsojille voidaan järjestää esimerkiksi satelliittiohjelmien yksityisenä vastaanottona, yhteisantennijärjestelmän avulla tai kaapelitelevision kautta.

Satelliittikanavaksi kutsutaan ohjelmakanavaa, jonka televisio-ohjelma lähetetään yleisradiosatelliitin kautta. satelliittiyksikkö Offset-painokoneen painoyksikkötyyppi, jossa yhdellä painokerralla voidaan yleensä painaa yhdelle puolelle paperia kolme tai neljä painoväriä. satellite media tour Satelliitin välityksellä jonakin tiettynä ajankohtana eri puolilta maailmaa käytävät ja eri puolille maailmaa lähetettävät reaaliaikaiset tv-keskustelut. satunnaisjulkaisu Epäsäännöllisesti ilmestyvä julkaisu. sauma ks. siirtymä scandal sheet Yleisnimitys julkisuuden henkilöiden yksityiselämän asioita tonkivalle ja paljastavalle skandaalilehdistölle. scarehead Isolla kirjasinkoolla painettu, sensaatiomainen otsikko, jonka tarkoituksena on säikäyttää lukijoita. schoolgirl style Tunteita herättävä, sentimentaalinen kirjoitustyyli. scifi (science fiction) Tieteiskirjallisuus. scoop ks. skuuppi scoring music Elokuvan tapahtumia seuraileva ja korostava musiikki. scratch Mediataiteen muoto, jossa esimerkiksi uutisten tai poliitikkojen puheiden tahatonta huumoria korostetaan absurdilla editoinnilla.

scratch-video ks. raaputusvideo screenager Voimakkaasti tietotekniikan viihdekäytöstä ja erityisesti tietokonepeleistä kiinnostunut nuori. screener Ennakkoon jälleenmyyjille tai videovuokraamoille lähetettävä videonäyte tulevasta elokuvasta. screen quota Joissakin valtioissa kansalliseen lainsäädäntöön perustuva kotimaisen elokuvien vähimmäisosuus kaikista esitettävien elokuvien ensi-illoista. screen-teoria Elokuvatutkimukseen liittyvä näkemys sitä, että erilaiset tekstit, kuten elokuva, rakentavat ideologisia lukijakatsoja-asetelmia, joihin asettumalla ihmiset tuottavat itsensä ideologisina subjekteina. screwball Nopeaan, terävästi kirjoitettuun dialogiin sekä odottamattomiin, yllätyksellisiin ja nopeasti muuttuviin tapahtumiin perustuva komediallinen elokuva, jossa tapahtumien kulku kiertyy ”kierrepallon” tavoin loppua kohden kiihtyvällä vauhdilla aina sekavammaksi hullunmyllyksi. script editor Käsikirjoittaja, joka muokkaa tekstejä tuotannollisesti mahdollisiksi ja yhteensopiviksi muiden jaksojen kanssa. scrum Amerikkalaisesta jalkapallosta peräisin oleva slangitermi tilanteelle, jossa toimittajat piirittävät tärkeää henkilölähdettään ja huutavat tälle yhteen ääneen kysymyksiä. secondary reader ks. pass-along readership secondary viewing ks. oheisseuranta second-day story ks. jatkojuttu second front Sanomalehden toisen osan ensimmäinen sivu. second unit Elokuvan kuvausryhmä, jonka tehtävänä on toissijaisten kohteiden, kuten maisemien tai esittelykuvien taltiointi.

169

segmentoituminen

segmentoituminen Mediayleisöjen jakautuminen mutta muuttuminen sisäisesti yhtenäisemmiksi mediatarjonnan erikoistuessa ja valinnanmahdollisuuksien kasvaessa. Yleisö jakautuu eri mediakanaville kutakin kohderyhmää kiinnostavan, sille profiloidun tarjonnan pohjalta. Esimerkiksi radio on sitä segmentoituneempi, mitä pidemmäksi aikaa se keskittyy palvelemaan samaa kohdeyleisöä eli yleisösegmenttiä. Segmentoitumista ohjaa median halu luoda ja kontrolloida uusia kuluttajamarkkinoita ja välittää mainostajille sopivia yleisöjä. seinälehti Uutisvälityksen muoto, joka perustuu ulkoilmatiloihin (seiniin, pylväisiin) liimattuihin sanomalehden varsinaisiin sivuihin tai erikseen painettuihin tiedotussivuihin. seisova otsikko ks. otsikko sekundääri tietolähde Tietosanakirjan, viitetietokannan tai käsikirjan lähde, jonka avulla löydetään primaarilähteessä oleva tieto. sekundääriyleisö ks. yleisö sekuntidemokratia Jo osin vanhentunut vaaliohjelmien pelisääntö, jonka mukaan eri puolueiden ehdokkaille on annettava samanpituinen lähetysaika omien tavoitteiden esittelemiseen. sekvenssi Elokuvan yhtenäinen toiminnallinen jakso, joka sisältää useamman kohtauksen, joilla on jokin toiminnallinen yhteys. sekstari Seksuaalissävytteinen tekstiviesti. selain Tietokoneohjelma, joka mahdollistaa tekstien, kuvien ja muiden verkkosivuilla olevien aineistojen katselemisen ja lähettämisen. Selain työkalu, jonka avulla myös liikutaan internetissä. Selaimia ovat esimerkiksi Microsoft Internet Explorer, Mozilla Firefox, Opera ja Apple Safari. selective magazine ks. pienryhmälehti

170

selector Radioasemien käyttämä atkpohjainen musiikinhallintajärjestelmä, jolla pyritään yhdenmukaistamaan aseman tai ohjelman musiikillista profiilia.

Järjestelmään tallennetaan tietyt levytykset ja niiden toistokerrat, ja kappaleita soitetaan järjestelmän tekemän valinnan pohjalta. selityslinkki ks. hyperlinkki selkä 1) Kirjan koossapitävä osa, jossa on nidonta. 2) Sanomalehden (painatusteknillisistä syistä syntyvä) irrallinen sivujen kokonaisuus tai lehden osa (A-, B-, C-osa jne.), joka voi sisältää yhden tai useamman osaston sivuja. sell Oman juttuaiheensa merkitystä esimiehilleen korostava toimittaja. selostus Toiminnan suullinen kuvaus ja kommentointi. Selostus on erityisesti radiolle ja televisiolle tyypillinen ilmaisumuoto, joka perustuu journalistin välittämään ja välittömään elämykseen ja kokemukseen ja jossa tilanne ja tunnelma puetaan sanoiksi. selviytymisohjelma ks. tosi-tv semi Lehden ilmestymisrytmin ajanjakso, "kaksi kertaa". Esimerkiksi semimonthly = kahdesti kuukaudessa ilmestyvä lehti ja semiweekly = kahdesti viikossa ilmestyvä lehti. semanttinen informaatioteoria Teoria, jonka mukaan sanoma on informatiivinen, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai ”totuudellisesti”. semidokumentti Fiktiivinen elokuva tai tv-ohjelma, joka perustuu todellisiin tapahtumiin tai yksityiskohtiin. semioosi Merkityksenantoprosessi, jossa merkki viittaa johonkin itsensä ulkopuoliseen kohteeseen ja jota sanoman vastaanottajan pystyy tulkitsemaan. semioottinen koulukunta ks. merkityskoulukunta semioottiset koodit Mediatuotteiden

sexploitaatio

tulkintaan liittyvät merkityssopimukset, jotka madollistavat median käytön ja laajemmin tietyn kulttuurin jäsenenä toimimisen. Esimerkiksi tv-ruudussa pyörivä maapallo yhdistetään uutislähetyksen alkamiseen ja sarjakuvaan piirretty salama henkilöhahmon suuttumiseen. sensaatio Joukkoviestinnän piirre, jolle on tyypillistä erikoisuuden tavoittelu, suuret otsikot ja kuvat sekä liioitteleva lukijan mielenkiinnon vangitseva esitystyyli. Sensaatiolla on tyypillistä kaikenlainen odottamattomia tapahtumia, epävarmoja tilanteita, kiihtymystä, väkivaltaa ja toimintaa sisältävä human interest –aineisto, jopa perättömien uutisten julkaiseminen.

Erityisesti keltaista journalismia harjoittavassa sensaatiohakuisessa joukkoviestinnässä kerrottavia asioita ei painoteta niiden merkityssuhteiden tai yleisen tärkeyden perusteella vaan tunnepohjaisen kuohuttavuuden pohjalta. Juttua voi pitää sensaatiomaisena, jos se tarjoaa jotakin, jonka vastaanottajat kokevat pikemminkin kuin jotain, joka suoranaisesti liittyisi sanomien sisältöön tai tyyliin. sensuuri Viestin tai sen osien lähettämisen tai esittämisen kielto viestin sisällön perusteella. Toiminnan tarkoituksena on muuttaa tai tukahduttaa tekoja tai ajatuksia, joiden katsotaan olevan vallitsevan moraalisen tai poliittisen järjestyksen (yhteisen edun) vastaisia. Sensuuri voi olla ennakkosensuuria tai jälkikäteistä, rangaistavaa sensuuria tai virallista tai epävirallista itsesensuuria. Joukkoviestinnässä sensuuri viittaa lähetettävän informaation kieltämiseen, säännöstelyyn tai manipulointiin sekä julkistettavien asioiden valintaan ja esitystapaan. Valtiovallan johtama sensuuritoiminta on yleistä etenkin sota-aikana. Myös rauhan aikana kaikissa yhteiskunnissa on jonkinlaista sensuuria, etenkin maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta koskevissa asioissa.

Journalistisessa työssä sensuuri näkyy her-

kästi itsesensuurina, kuten haluttomuutena joidenkin aiheiden käsittelemiseksi mediajulkisuudessa. senttari Kutsumanimi lehden ulkopuoliselle avustajalle, jonka palkkio on perustunut julkaistujen sentti- tai palstamillimetrien määrään. serveri ks. verkkopalvelin serial ks. sarjamuoto series ks. sarjamuoto seripaino Painomenetelmä, jossa painoväri pakotetaan erittäin ohuen kangastai metalliverkon läpi. seuraava-linkki ks. hyperlinkki seuranta-ajo Kameran fyysinen liikuttaminen seuraamalla kuvauskohdetta ja sen toimintaa vakioetäisyydellä. seurantajuttu ks. jatkojuttu seurantaotos Otos, jossa kamera liikkuu kohtauksen toimintaa seuraten. seurapiiriuutiset Rikkaiden tai vaikutusvaltaisen julkisuuden henkilöiden yksityiselämää koskevat uutiset (seurustelu, kihlaukset, häät, kutsut, lomailu). sex appeal Eroottinen vetovoima, joka valjastettiin näyttelijöiden hyötykäyttöön 1950-luvun Hollywood-elokuvissa, joissa seksuaalisuus ei sellaisenaan päässyt purkautumaan elokuvien kerrontaan. sexploitaatio Pornahtava, alastomuutta ja äärimmäisen voimakkaasti seksuaalisuutta provosoiva elokuvagenre. Seksuaalisen materiaalin runsaalla ja tarkoitushakuisella käytöllä pyritään varmistamaan elokuvan taloudellista menestystä. Seksielokuvat lähtivät liikkeelle naisten rintoja, takamusta tai nudismin riemuja kuvaavista pikkutuhmista halpaelokuvista. Näitä seurasi pian soft core –porno (”pehmoporno”), jossa esitetään selkeästi sukupuolisen kanssakäymisen tilanteita, mutta ei itse aktia tai edes häpykarvoitusta. Vastaavasti näitä rajuimmissa hard core –elokuvissa näytetään koko suoritus lähikuvina.

171

shannonin ja weaverin viestintämalli

Shannonin ja Weaverin viestintämalli Yksi varhaisimmista viestintämalleista, jossa kuvataan lineaarinen tapahtumien ketju informaation siirtyessä yhdestä paikasta toiseen. share Yksittäisen radio- tai tv-kanavan suhteellinen osuus lähetyksen aikana tavoitettavissa olevan kokonaisyleisön määrästä. share of mind Se osuus kohdeyleisöstä, joka tunnistaa jonkin yksittäisen mediatuotoksen. shareware Tietokoneohjelma, joka on vapaasti kopioitavissa kokeilukäyttöön esimerkiksi verkosta. shekkivihkojournalismi Journalistinen käytäntö, jossa joukkoviestimet maksavat saamistaan tiedoista tai vihjeistä.

Yksittäinen viestintäyritys saattaa esimerkiksi ostaa (salaisia tai luottamuksellisia) tietoja käsitteleviä dokumentteja tai maksaa jollekin julkisuuden henkilölle yksinoikeudesta tämän haastattelusta tai henkilökohtaisten tapahtumien, kuten häiden, raportoimisesta. Shekkivihkojournalismi on eettisesti kiistanalainen ilmiö, koska sen on nähty heikentävän joukkoviestimien riippumattomuutta. shelter magazine Kotiin ja kodinhoitoon keskittyvä aikakauslehti. shield law ks. lähdesuoja shock jock Voimakkaan provosoivaa kieltä käyttävä radio-ohjelman juontaja. shock radio Aggressiivista esitystapaa suosiva radio-ohjelma tai -asema, jossa usein herjataan haastateltavia ja ohjelmaan soittelevia kuuntelijoita. shooting ratio Elokuvan lopullisessa versiossa käytettävän filmin määrän suhde kuvatun filmin määrään. shooting call Lehtikuvaajalle tai filmiryhmälle annetut kuvausohjeet. shoot-them-up Runsasta ammuskelua ja henkilökohtaista väkivaltaa sisältävä elo-

172

kuva, tv-ohjelma tai videopeli. siirtomedia Tietoliikenneverkossa erityyppisellä fyysisellä yhteydellä toteutettu yhteys, esimerkiksi valokuidulla tai radioaalloilla. shokumentti Shokeeraavaan vaikutelmaan pyrkivä elokuvadokumentti. shopper Pääosin pelkkiä ilmoituksia sisältävä (maksuton) lehti. shortfall Lehden epäonnistuminen minimilevikin saavuttamisessa. shot ks. otos shot-reverse-shot Keskustelun kuvaaminen siten, että kohtaaminen näytetään ensin toisen ja sitten toisen keskustelijan näkökulmasta. shuttle Elokuvaleikkeen katseleminen eteenpäin tai taaksepäin vaihtelevilla nopeuksilla. shutterbug Innostunut amatöörikuvaaja. sidebar ks. kainalojuttu sidonta Kirjan kokoaminen ja valmistaminen koviin kansiin. sidosryhmä Osapuoli, jolla on jokin todellinen, taloudellinen, juridinen tai sopimukseen perustuva sidos organisaatioon, esimerkiksi omistaja, asiakas, henkilökunnan jäsen. signaalioikeus Mahdollisuus suojata radio- ja televisioaseman koko lähetys tekijänoikeudellisesti siten, ettei lähetystä voida ilman yrityksen lupaa tallentaa ja lähettää edelleen tai esittää yleisölle maksullisessa tilaisuudessa. signeeraus ks. byline sign on / sign off Päivittäisen lähetystoiminnan käynnistys ja päättäminen radiotai televisioasemalla. siirtotie Informaation siirtoon käytettävä väylä. siirtymä 1) Keino kahden otoksen yhdistämiseksi tai siirtymiseksi toiseen aiheeseen, aikaan tai paikkaan. Siirtymä aut-

sisarjulkaisu

taa kuuntelijaa tai katsojaa jäsentämään ohjelmaa. Se voidaan toteuttaa siirtymäjuonnolla tai -repliikillä, vuorottelemalla erilaisia ääniä, akustiikkaeroilla, tauotuksella tai välimusiikilla tai -tehosteilla. 2) Äänilähteestä toiseen tai lähetyksestä toiseen siirtyminen radio- tai televisio-ohjelmassa. siirtymäjakso ks. ylimenokuva siirtymätehoste Elokuvan tai tv-ohjelman editoinnissa kahden leikkeen vaihtumiskohtaan sijoitettu tehoste (esimerkiksi ristikuva), jolla tehdään selväksi esimerkiksi tapahtumapaikan vaihtuminen. sijoittajaviestintä Suhteet vieraan pääoman lähteiden edustajiin ja vieraan pääoman hankintaa harjoittaviin työyhteisöihin. sijoitteluilmoittelu Ilmoituksen taitollinen upottaminen keskelle tai osaksi juttua. Mainostajan tarkoitus on, että juttua ei voi lukea huomaamatta näin tyrkytettyä ilmoitusta. silkkipaino ks. seripaino silkkipyjamajournalismi Journalismi, jossa haastatellaan julkisuuden henkilöitä näiden kotioloissa. silly season Vuoden hiljainen uutisjakso, kuten keskikesä, jolloin hyvinkin vähäpätöiset, vähänkin erikoiset aiheet ylittävät uutiskynnyksen. silminnäkijäuutiset Tapahtumauutiset, joista raportoivat toimittajat toimivat itse tapahtumien silminnäkijöinä. silmäkulma Ilmoitukset etusivun logon molemmin puolin. silta 1) Jutussa oleva looginen siirtymä yhteenvetomaisesta ingressin tiedoista yksityiskohtaisempaan leipätekstiosuuteen.

2) Haastattelussa käytettävä tekniikka, jossa haastateltava vastattuaan ensin toimittajan esittämään kysymykseen pyrkii tämän jälkeen tuomaan esiin omaa sanomaansa siirtämällä keskustelua hänelle it-

selleen tärkeään tai edulliseen teemaan. siluetti Varjo- tai ääriviivakuva, jossa viivojen rajaama pinta on väritetty tasaisesti yhdellä värillä.

SILVTR (silent videotape recording) Videonauhoitus, johon ääniosuus (esimerkiksi mainosten puheääni) lisätään myöhemmin. simulaatio Kriittinen näkemys kulttuurin ja yhteiskunnan visuaalisesta todellisuudesta, jonka mukaan ero kuvan ja sen esittämän todellisuuden välillä on romahtanut, eikä todellisuutta voi enää erottaa kuvastaan. simulacrum Digitaalisen kuvan kopio, jolla ei ole alkuperää. Digitaalinen kuvankäsittely mahdollistaa sen, ettei uuden kuvan todellisuutta pystytä enää määrittelemään vertaamalla sitä johonkin originaaliin. Näin syntynyttä digitaalista kuvaa voidaankin kutsua ”toisen sukupolven originaalisiksi”. simulcast Ohjelman samanaikainen lähettäminen kahden tai useamman radio-, radio/tv- tai tv-aseman kesken. sinikopio Ensimmäisiin korjausvedoksiin käytettävä valokopio, jossa alkuperäinen teksti näkyy valkoisena sinisellä pohjalla. sirkulaatio Median toimintamalli, jossa omien uutisten pohjalla on toisten medioiden tuottamaa aineistoa. Samaa alkuperäistä tapahtumaa, ilmiötä tai asiaa koskevien sisältöjen kierrättäminen eri medioissa on usein pohjana erityisten mediatapahtumien syntymiselle. sirkustaitto ks. taitto sinitausta Tasavärinen sininen tausta, jota vasten kohde kuvataan avainnusta eli värin maskilla korvaamista varten. sisarasema Saman omistajan radio- tai tvasema. sisarjulkaisu Saman kustantajan julkaisema lehti.

173

sisennys

sisennys Tekstirivin alkaminen palstan reunaa sisemmältä uuden kappaleen alussa tai korostettaessa jotakin tekstin osaa. sisäinen lähiverkko ks. puskaradio sisäinen pr Työmotivaatiota tukevien ja toiminnan tuloksellisuuteen myönteisesti vaikuttavien työskentelyolosuhteiden synnyttäminen ja ylläpitäminen. sisäinen viestintä Kaikki se tiedonkulku ja vuorovaikutus, mitä tapahtuu yhteisön eri henkilöiden, henkilöryhmien ja yksiköiden välillä. Esimiesten ja alaisten välistä kommunikointia nimitetään usein myös johtamisviestinnäksi. Sisäinen viestintä on yhteisön sisäistä suhdetoimintaa, jolla johto pyrkii luomaan ja ylläpitämään luottamuksellisia suhteita eri henkilöstöryhmiin. Se on lisäksi organisaation toiminta-ajatuksen, arvojen sekä asiakaspalvelussa ja suhdetoiminnassa noudatettavien periaatteiden saattamista kaikkien organisaatiossa toimivien tietoon. Sisäisen viestinnän avulla organisaatioon voidaan rakentaa myönteinen yhteisöidentiteetti ja vahvistaa työhön, sen laatuun ja toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä myönteisiä arvoja. Sisäinen viestintä ylläpitää ja kehittää työyhteisön henkilösuhteita, hoitaa ja estää konflikteja ja kehittää ja vahvistaa myönteistä työilmapiiriä. sisällöllinen konvergenssi ks. mediakonvergenssi sisällön analyysi Mediatuotteen viestien esittämis- tai puhetavan systemaattinen erittely tunnistamalla, lajittelemalla, kuvailemalla ja mittaamalla niiden sisältöä. Tutkimuksen kohteena voi olla dokumentin sisältö sinällään tai ne ulkopuoliset ilmiöt, joita sisällön ajatellaan ilmaisevan.

Sisällönanalyysi on hyvä keino tehdä trendi-, ympäristö-, tuottaja-, väline- tai vastaanottajapohjaisia vertailuja sekä sisällön vertailua normeihin, ihanteisiin tai todellisuuden tapahtumiin. sisällön erittely Usein sisällön analyysin

174

yhteydessä, mutta myös itsenäisesti käytetty menetelmä, jonka ideana on viestinnän asiasisällön pilkkominen analyyttisessä mielessä mahdollisimman yksiselitteisiin, selkeisiin ja mielekkäisiin osiin. sisällönjakopalvelu ks. verkkoyhteisöpalvelu sisällöntuotanto 1) Tietoa tai palveluja sisältävän, esimerkiksi teksti-, kuva- tai ääniaineiston valmistaminen. 2) Toiminnot, joilla tuotteistetaan mediatarjonnasta käyttäjäkohtaisia osa-alueita, esimerkiksi uutisvirran datasta vastaanottajalle mielekkäitä uutiskokonaisuuksia. sisällöntuotantoteollisuus Graafisen teollisuuden, audiovisuaalisen teollisuuden tai digitaalisen julkaisutoiminnan alueella toimivat yritykset, jotka tuottavat sisältöjä viestintä-, markkinointi- tai viihdekäyttöön. sisällön tutkimus ks. sisällön analyysi sisältöstrategia Toimintamalli viestinnän sanomien määrittämiseksi ja muotoilemiseksi. sisäpiirijuttu Organisaation tai järjestön sisältä tapahtuvaan vuotoon ja sen pohjalta saatuihin tietoihin pohjautuva juttu. sisäverkko ks. intranet sisäänkirjoittautuminen Toimenpide, joka edellytetään tietojärjestelmän palveluiden käyttäjältä. Kyse on useimmiten käyttäjätunnuksen ja salasanan syöttämisestä koneelle. sitaatti 1) Haastateltavan lausunnon tai puheen sanatarkka lainaaminen jutussa.

2) Sanatarkka lainaus julkaistusta kirjasta, lehtijutusta tai muusta teoksesta. sitaattikooste Jutun oheen liitetty lista muiden lehtien, yhteiskunnallisten vaikuttajien, lukijoiden tai satunnaisten ohikulkijoiden kommentteja, jotka liittyvät jutun käsittelemään aiheeseen tai syventävät sitä. sitaattilaatikko Taitollinen elementti, johon on poimittu jutussa haastateltavan jokin yksittäinen sitaatti.

skripti

sitaattioikeus Tekijänoikeuslaissa määritetty oikeus ottaa julkistetusta teoksesta lainauksia lähde mainiten tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaatilla on oltava asiallinen yhteys (vetoamisfunktio) teokseen, jossa sitaattia käytetään, esimerkiksi kirjaa arvostelevan lehtiartikkeliin saa ottaa suoria lainauksia kirjasta. sitcom (situational comedy) ks. tilannekomedia situation Uutisaiheen aikaisempia käänteitä ja tapahtumia yhteen liittävä juttu, joka auttaa lukijoita ymmärtämään kerrottavaa asiaa. situationer ks. taustajuttu sivu 1) Yhdellä kertaa, vierityspalkin avulla tarkasteltava verkkosivu. 2) Selailtava sanoma- tai aikakauslehden osa. 3) Paperin tai lehden aukeaman yksittäinen puoli.

Aukeaman vasenta sivua kutsutaan versoksi ja oikeaa rectoksi. sivukartta 1) Lehden sivusuunnittelussa käytettävä taittopohja, johon on merkitty ilmoitusaineiston määrä ja/tai sijoittuminen sivuille ja vastaavasti journalistiselle aineistolle jäävä tila. 2) Graafinen tai luettelomainen esitys verkkosivuston sisällön hierarkkisesta tai muusta rakenteesta. sivulataus Verkkopalvelujen suosiota selvittävä ja keskinäistä paremmuutta määrittävä tekninen menetelmä, jossa mitataan yksittäisen verkkosivun latautuminen käyttäjän koneelle. sivulatausluku Verkkosivujen käyttöä koskeva tunnusluku, joka kertoo kuinka monta kertaa sivu on näkynyt käyttäjälle tämän pyynnöstä. sivuotsikko ks. otsikko sivupyyntö ks. sivulatausluku sivusto Yrityksen, yhteisön tai yksityishenkilön julkaisemien verkkosivujen muodostama kokonaisuus. sivustokartta ks. sivukartta sivustoverkosto Usean erillisen verkkosi-

vuston muodostama verkosto, johon voidaan ostaa verkkomainontaa jonkin yksittäisen tahon kautta. Ostettaessa mainontaa sokeaan verkostoon mainostaja ei yleensä saa itse tietää millä sivustoille mainontaa näytetään, vaan verkoston hallintajärjestelmä näyttää mainoksia verkoston parhaiten toimivissa osissa. Kumppaniverkosto koostuu useista pienistä sivustoista, jotka saavat itse valita sivuillaan näytettävän mainonnan. sivusuunnittelu Sivun sisällön ja sen typografisen asun luonnostelu ennen varsinaisen ladonnan tai taiton alkamista.

Sivusuunnitelmaa käytetään varsinaisen taiton ohjeena. sivuttaisajo Otos, jossa kamera kulkee sivuttain liikkeen suunnan poikki. sivuuttava otos Otos, jossa kamera on paikoillaan ja kohde liikkuu tai kohde on paikoillaan ja kamera liikkuu ja jossa kamera ei seuraa toimintaa. sjuzhet Tarinan tietyt, tietyssä järjestyksessä, tietyllä tavalla ja tietyn kestoisina elokuvassa katsojalle esitetyt kohdat. skannaus 1) Monitorointi. 2) Tiedon (kuvien, grafiikan, tekstin) digitalisointi tietokoneen ymmärtämään muotoon. skarppaus Kuvan etu- ja taka-alalla olevien henkilöiden linkittäminen toisiinsa. skeema Lehden sivun taitollisesta järjestelystä erilliselle arkille tehty ennakkosuunnitelma. sketsi Lyhyt humoristinen näytelmäjakso televisio- tai kabareeohjelmassa. skin flick Pornograafinen elokuva. skinny Jutussa käytetty (epävarma) sisäpiirin tieto. skripta ks. kuvaussihteeri skripti Käsikirjoitus tai siihen verrattava radio- ja tv-ohjelmien yhteydessä käytettävä toimintaohje tai -ohjeisto.

175

skuuppi

skuuppi Joukkoviestimen oma, yksinoikeudella hankkima jymy- tai kohu-uutinen, jolla on merkitystä viestimien keskinäisessä uutiskilpailussa. Usein myös kovan, sensaatiomaisen jutun synonyymi (saks. schoppe “äyskäri”). skyline ks. yläpalkki Skype ks. vertaisverkko skyscraper Pystysuora, usein näyttöruudun täyttävä verkkomainos. slapstick Farssipohjainen elokuvan muoto, joka rakentuu toiminnallisen törmäilyn sekä ylinäyteltyjen eleiden ja reaktioiden varaan ja koostuu toisiaan seuraavista mimistisistä kommelluksista (kermakakkuhuumori, kompurointi, banaaninkuoreen liukastuminen, vauhdikkaat takaa-ajot).

Käsite juontaa juurensa lavakoomikoiden käyttämistä paukkulaitteista. slasher 1970-ja 1980-lukujen vaihteessa vakiintunut nimitys pääsääntöisesti teiniikäiselle yleisölle suunnatatuista psykopaattielokuvista. slate Elokuvatuotantoon liittyvä pakettiratkaisu, jossa yksi tuotantoyhtiö saa yhdellä kertaa rahoitusta useampaan projektiinsa.

SlideShare ks. verkkoyhteisöpalvelu slobcom Nahistelevien työläisperheiden arjesta kertova television tilannekomedia. slogan ks. iskulause slow motion Kuvaaminen ylinopeudella, jolloin liike hidastuu toistettaessa. slow news day ks. heavy news day - slow news day smiling professions Yleisnimitys viihteelliselle medialle, jonka tavoitteena on esittää kertomansa asiat ja tapahtumat mahdollisimman onnellisessa ja myönteisessä valossa.

SNG (satellite news gathering) Järjestelmä, joka mahdollistaa videokuvan satelliitin kautta tapahtuvan vastaanoton ja jakelun.

176

sneak preview Elokuvan julkinen ensiesitys ennen sen laajempaa levittämistä tarkoituksena arvioida sen tulevaa menestystä. snoop Toisten yksityisasioita "nuuskimalla" selvittävä (juoru) toimittaja. Myös tutkivasta toimittajasta käytetty ivallinen nimitys. snuff Sensaatiohakuinen väkivaltaelokuva, joiden väkivallan tekojen kuten jopa ihmisten tappamisen huhuttiin tapahtuneen kameran edessä oikeasti. sobsister Useimmiten naispuolinen toimittaja, jonka kirjoittaa ylisentimentaalisia ja lukijoita "nyyhkyttäviä" human interest -juttuja. sob stuff Surullisuutta yleisössään provosoiva elokuva. society news ks. seurapiiriuutiset SOF (sound of film) Jälkikäteen elokuvaan liitettävät, erikseen tallennetut taustaäänet. soft core ks. pehmoporno soft-sell ads Mainos, jonka tarkoituksena on liittää johonkin tuotteeseen tai palveluun vastaanottajaa miellyttäviä tuntemuksia musiikin, ihmisten tai tapahtumien avulla. sohvaperuna Paljon kotonaan televisiota katsova, sohvalla velttoileva, mies tai nainen. soittokierros Puhelimitse säännöllisin väliajoin tapahtuva uutistietojen hankinta eri viranomaisilta ja tietyiltä toimipaikoilta (poliisi, palokunta, oikeustalo). soittolista Ohjeisto, joka määrittelee radioasemalle tai -kanavalle sopivan musiikkivalikoiman. Kohdeyleisön musiikkimakujen mukaiseksi suunniteltu soittolista uusitaan tai päivitetään aika ajoin. Soittolistojen tarkoituksena on yhtenäistää aseman musiikkiprofiilia ja varmistaa, että satunnaisesti kanavalle tulevat kuuntelijat tunnistavat aseman ja suurin piirtein tietävät mitä odottaa.

sosiaalinen media

sokea verkosto ks. sivuverkosto solarisaatio Erikoistehoste, jossa kuvaa ylivalotetaan eli ”poltetaan” niin että tapahtuma synnyttää kirkkaanvalkoisia ja reunoiltaan värillisiä, tummia alueita. solmukohta Elokuvan tapahtumien kulussa tai päähenkilön päämäärän asettelussa tapahtuva merkittävä käänne tai suunnanmuutos. Näitä ovat set up (esittely), complicating action (toiminnan mutkistuminen), development (kehittely), climax (huipentuma) ja epilogi. solu Taulukkolaskentaohjelman taulukon perusyksikkö, joka muodostuu taulukon rivin ja sarakkeen risteyskohtaan. soluviittaus Kaavassa käytetty soluosoite. solvaus Kunnianloukkaus loukkaamistarkoituksessa ja halventavien ilmauksien avulla. Oikeuskäytännössä on kuitenkin vahvistettu poliittiselle keskustelulle ja kulttuurikritiikille lupa myös värikkääseen kielenkäyttöön, koska julkinen arvostelu on nähty hyväksyttäväksi yhteiskuntaa hyödyntävän tarkoituksensa vuoksi. some ks. sosiaalinen media sopimuslisenssi Tekijänoikeuslakiin sisältyvä käyttölupa suojatun aineiston käyttämisestä ilman oikeudenhaltijoiden suostumusta aloilla, joilla yksittäisten lupien hankkiminen olisi mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista. Teoksen käytön ehdoista sovitaan usein teoksen käyttäjien ja sellaisen tekijöitä edustavan järjestön kesken, joka edustaa suurta joukkoa kyseessä olevan alan tekijöistä. sopuli-ilmiö Presidentti Mauno Koiviston lehtihaastattelussa 1984 lanseeraama kutsumanimi journalistiselle käytännölle, jossa toimittajat juoksevat samojen uutisaiheiden perässä. Ilmiöllä on haluttu kritisoida lisäksi vain yhden asian mahtumista kerralla mediaan ja asioiden yhdenmukaista käsittelemistä julkisuudessa. Koiviston mukaan "ilmeisesti on olemassa mielipidejohtaja ja muut ovat

sitten kuin sopulilauma, kun joku toimittaja tarttuu johonkin kysymykseen, muut seuraavat perässä".

SOR-malli (stimulus-organism-response) ks. ärsyke-väline-reaktio-malli sormenpääkuva Kuvanhallintajärjestel män digitaalisen arkiston kuva, joka valitaan lehdessä julkaistavaksi poimimalla kuva näyttöpäätteellä tarkasteltavana olevasta laajasta hakusanalla etsitystä kuvavalikoimasta. sormitietokone Kosketusnäytöllinen litteä tietokone. sosiaalinen determinismi Ajatusmalli, jossa ilmiöiden teknologiset piirteet jätetään huomioimatta eli teknologian katsotaan määräytyvän sosiaalisista tekijöistä. Teknologian kuten tietoverkkojen käytön tutkimisessa on kuitenkin huomioitava myös toimintaympäristöä luovat tekniset laitteet. sosiaalinen läsnäolo Ihmisten kyky ja mahdollisuudet tuoda verkossa itseään esille sosiaalisesti ja emotionaalisesti.

Kasvottomuus aiheuttaa tämäntapaiselle läsnäololle verkossa kuitenkin omat haasteensa, kun sosiaalinen läsnäolo perustuu valtaosin tekstipohjaiseen kommunikointiin. sosiaalinen media Tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita sekä käsitellään vuorovaikutteisesti käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä. Sosiaaliselle medialle tyypillisiä verkkopalveluita ovat esimerkiksi sisällönjakopalvelut, verkkoyhteisöpalvelut ja keskustelupalstat. Sosiaalisen median piiriin kuuluvaa toimintaa ovat esimerkiksi kollektiivinen sisällöntuotanto, blogit, tiedostojen jakaminen vertaisverkoissa, sähköinen kaupankäynti ja verkkopelit. Sosiaalinen media voidaan määritellä myös vuorovaikutteisuuteen ja käyttäjälähtöisyyteen perustuviksi viestintävälineiksi, viestintäkana-

177

sosiaalinen pääoma

vaksi tai -ympäristöksi. Vaikka sosiaalista media kutsutaankin usein yhteisölliseksi mediaksi, sosiaaliseen mediaan kuuluva toiminta ei välttämättä ole yhteisöllistä. Nopeutensa ja laajan vuorovaikutteisuutensa ansiosta sosiaalisesta mediasta on tullut perinteiselle medialle sekä eräänlainen kilpailija että tietolähde. Jokainen käyttäjä tai käyttäjäryhmä voi olla sosiaalisessa mediassa aktiivinen sisällön tuottaja, välittäjä ja vastaanottaja. Viestintä sosiaalisessa mediassa on keskustelevaa ja sisältää paljon viestijöiden kokemuksia ja tarinoita. Toisaalta sosiaalisen median keskusteluille on tyypillistä puutteellinen lähdekritiikki, kärjistetyt mielipiteet ja voimakkaat tunteet kun kirjoittajat pyrkivät hakemaan huomiota ja lojaliteettia omaa asiaansa kohtaan. Kanavat, sisällöt, yleisöt ovat entistä epäselvempiä ja kokonaisuus on hallitsematonta. Sosiaalinen media on vahva mobilisoinnin väline.

Verkostoyhteiskunnan toimintalogiikka johtaa asioiden nopeaan jopa välittömään julkistumiseen ja vaatii julkisuuden kohteelta nopeaa reagointivalmiutta ja valmiita verkostoja. Toisaalta syntynyt julkisuus myös poistuu usein nopeasti. sosiaalinen pääoma Sosiaalisissa suhteissa hyödynnettävä resurssi, kuten luottamus tai ”hyvä tahto” organisaation ja sen ulkopuolisten toimijoiden välillä. sosiaalinen toimintamalli (median) Näkemys mediasta yhteiskunnallisten konfliktien dokumentoijana ja muutosprosessien synnyttäjänä. sosiaaliporno Sensaatiolehdistön mässäily ihmisten köyhyydellä ja kurjuudella.

Kyse on journalismista, joka mässäilee yksittäisillä epäkohdilla, onnettomuuksilla ja säälittävillä tai kuohuttavilla ihmiskohtaloilla kuitenkaan pyrkimättä paneutumaan sen syvemmälle ilmiöiden syihin tai epäkohtien korjaamiseen. Sosiaalipornon positiivisena piirteenä saattaa olla sen terapeuttisuus vastaanottajiin, kun muillakin

178

kuin itsellä näyttää olevan ongelmia. sosiaalisen oppimisen malli Mediateoria, jonka mukaan ihminen muodostaa kokemastaan ja näkemästään sisäisiä malleja esimerkiksi aggressiivisuutta jäljittelemällä. sosiaalisen vastuun teoria ks. lehdistöteoriat sosiometria mediassa Sanapari, jolla viitataan joukkoviestimien omistajien ja muiden teollisuusalojen omistajien väliseen suhteeseen, kanssakäymisen tiiviyteen ja siihen, missä määrin näiden tahojen intressit ovat yhteneväiset. sound bite 1) Lyhyt ote haastattelusta tai puheesta. 2) Haastateltavan nasevasti ja tiiviisti ilmaisema kommentti radiossa tai televisiossa. 3) Haastateltavan mediaseksikäs sitaatti lehtijutussa. sound track 1) Ääniraita elokuvan kuvan ja äänen synkronoimiseksi keskenään.

2) Elokuvasta irrotettu. erillisenä mediatuotteena markkinoitava musiikkitallenne. source music Elokuvan lähdemusiikki, jolle löytyy kuvallinen selitys tai vastine. sovittaminen Tarinan, henkilöiden tai muun keskeisen sisällön siirtäminen toiseen taidelajiin, esimerkiksi romaanista elokuvaan. Sovittaminen edellyttää usein valikointia, painotuksia, henkilöiden eri piirteiden uudenlaista hahmottamista ja jopa vaihtoehtoisten juonen kulkujen luomista. sovjet newscast Television uutislähetys, joka rakentuu yksinomaan ankkurin uutisluentaan uutisiin ilman insertteja tai muuta visuaalista lisäaineistoa.

SOV/SOM-indeksi (share-of-voice, shareof-market) Mainonnan aggressiivisuutta ilmaiseva suhdeluku tietyn tuotekategorian mainostajakohtaiselle mainosinvestoinnille ja mainostajan markkinaosuudelle.

Mainontaa pidetään aggressiivisena jos indeksiluku on vähintään sata, muutoin mainonta on passiivista. spagettiwestern Euroopassa, pääasias-

split page

sa Espanjassa, filmattujen lännenelokuvien genre, jolle on tyypillistä realistisuus ja väkivaltaisuus italialaisen elokuvaohjaaja Sergio Leonen mukaan. Psykologisten henkilöhahmojen sijasta elokuvassa esiintyy paperinohuita hahmoja, joilla on vain yksi, useimmiten mahdollisimman pelkistetty ja epäemotiaalinen luonteenpiirre. Päähenkilöiden fyysistä uskottavuutta korostettiin loputtomilla lähikuvilla veistoksellisista ja karheina tuijottavista kasvoista. speak ks. spiikki special 1) Yksittäinen televisio-ohjelma, joka ei kuulu suunniteltuun ohjelmistoon.

2) Sponsoroitu viihdeohjelma, joka perustuu jonkin ainutlaatuisen tilaisuuden taltiointiin. spektaakkeli Visuaalisesti ja lavastuksellisesti loistelias ja vaikuttavia joukkokohtauksia sisältävä elokuva, joka käsittelee usein jotakin eeppistä teemaa. spektaakkelin yhteiskunta Kriittinen näkemys kapitalisesta tavarantuotannosta, joka levittäytyy mainosten ja television kuvallisuuden muodossa joka puolelle ja vieraannuttaa näin ihmiset todellisesta elämästä. spekulatiivinen journalismi Käsiteltävään aiheeseen liittyviä, erilaisia vaihtoehtoisia tilanteita tai seurauksia käsittelevä journalistinen käytäntö. Useimmiten aiheen sensaatiomaisella käsittelyllä synnytetään näin voisi käydä –tyylisiä uhkakuvia, jotka eivät pääsääntöisesti konkretisoidu. spiikki 1) Radio- tai televisio-ohjelmassa esitettävä yhden tai useamman lauseen repliikki, joka on kirjoitettu käsikirjoitukseen tai muuten edeltäpäin suunniteltu.

2) Radio- tai tv-ohjelman puheosuus esimerkiksi kahden musiikkiesityksen välissä tai jutun edellä. spike Hylätty juttu. Termi on saanut nimensä piikistä, johon hylätyt käsikirjoitukset on toimituksessa isketty.

spin Uutistapahtumien kertominen ja tulkinta kapeasta näkökulmasta. spin doctor ks. spinnaustohtori spinnaustohtori Organisaation apuna toimiva julkisuusammattilainen, joka tehtävänä on pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti edustamansa tahon mediajulkisuuteen.

Toimeksiantajansa ja journalistien välimaastossa työskentelevät ”spinnaustohtorit” pyrkivät vaikuttamaan journalistiseen näkökulmaan, karsimaan toimeksiantajaansa koskevia ”haudattavia” aiheita ja vuotamaan tai tarjoamaan juttuaiheita toimittajille. Termin alkuperä on taitavassa kierrepallon heittäjässä baseball-pelissä (spin = kepulikonsti, ovela temppu). spin-off 1) Suosittua tv:n tilannekomediaa jäljittelevä, uuteen tapahtumaympäristöön sijoitettu tv-sarja. 2) Alkuperäistä suosikkiformaattiaan muistuttava television jatkosarja, joka pyrkii vastaavanlaisen menestykseen. splash Lehden tärkein, useimmiten etusivulle sijoitettu "loiskahtava" uutisjuttu. splash panel Sarjakuvakertomuksen ensimmäinen, usein suurikokoinen yksittäinen ruutu, joka voi kuvata esimerkiksi maisemaa, kertomuksen dramaattista alkua tai päähenkilöitä. splatter Äärimmäisen voimakkaisiin erikoistehosteisiin perustuva kauhuelokuva, joka sisältää silpomista, repimistä ja erilaisia mutaatioita. split (spam over internet telephony) Tietokoneelle tai matkapuhelimeen internetin kautta soitettava “roskapuhelu”. split editing Äänen ja kuvan eriaikainen leikkaus. split-format program Kahden erillisen, mutta juonitasolle toisiinsa kytkeytyvän tarinan esittäminen peräkkäin tai rinnastusten samassa ohjelmassa. split page Sanomalehden sisäisen osan ensimmäinen sivu.

179

split run

split run ”Puolitusmenetelmä” mainonnan tehon tutkimiseksi. Kahden hieman toisistaan poikkeavan ilmoituksen vaikutusta verrataan julkaisemalla ne lehden saman numeron eri painoksissa. split screen Jaettu kuva tai kuvaruutu. spoiler 1) Lehtijuttu, joka on tarkoitushakuisesti julkaistu samanaikaisesti kilpailevan lehden samaa aihetta käsittelevän jutun kanssa tarkoituksena vähentää tämän yleisökiinnostusta.

2) Elokuva-arvostelija, joka paljastaa arvioimansa filmin yllättävät käänteet. spokesman Julkisen tai yksityisen organisaation palveluksessa oleva tiedottaja tai toimeksiantajansa "puolestapuhuja", jolla on poikkeuksellisen laajat lausunnonanto-oikeudet joukkoviestimiä kiinnostavissa asioissa. sponsori ks. sponsorointi sponsorointi 1) Yksilön, ryhmän, tilaisuuden tai muun toiminnan imagon ostamista ja hyväksikäyttöä määriteltyihin markkinointiviestinnän tarkoituksiin. 2) Organisaation epäsuora myynnin edistäminen, kuten rahallinen tai aineellinen tuki jollekin sellaiselle tapahtumalle tai toiminnalle, joka ei suoranaisesti liity työyhteisön varsinaiseen toimintaan.

Sponsoroinnin tavoitteena on myönteisten mielikuvien luominen sponsoroijaa kohtaan. Sponsoroinnin kohteena voi olla esimerkiksi urheilu- tai kulttuuritapahtuma tai yksittäinen radio- tai televisioohjelma. 3) Radio- tai tv-ohjelman tuottaminen ulkopuolisen rahoituksen turvin. Sponsori maksaa ohjelman tekemisestä aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osittain. spoof Mediatuote, joka jäljittelee ja parodioi jotakin tunnettua ja tähän liitettävissä olevaa mediatuotetta, esimerkiksi elokuvaa. spoofing Internetissä toimivien vertaisverkojen häiritseminen levy-yhtiöiden ta-

180

holta ujuttamalla niihin näköis- tai valetiedostoja, joiden sisältö ei olekaan ollut sitä miltä on näyttänyt, kuten hiljaisuutta, säröllä tärveltyä musiikkia tai kehotus ostaa aito asia.

Spotify ks. vertaisverkko spotter Urheiluselostajan apulainen, jonka tehtävänä on tunnistaa tälle ottelun pelaajia. spot news ks. tapahtumauutiset spotti 1) Radio- tai tv-filmi tai –mainos, laajemmassa mielessä myös uutisaihe. 2) Valonlähde, kohdevalo (baby spot = pieni kohdevalo). spread Aukeaman laajuiseksi levitetty juttu. spyware Vakoiluohjelma, joka tutkii tietokoneen tiedostoja ja lähettää tietoja eteenpäin. spämmi ks. roskaposti spämmmiblogi (splog) ks. blogi squib Humoristinen sanomalehden täytejuttu.

SR-malli (stimulus-response) ks. lääkeruiskumalli staattinen kuva Otoksen kuvaaminen kameraa liikuttamatta. staattinen sisältö Pitkään muuttumattomana säilyvä verkkopalvelun sisältö. staattinen suunta Liikkumattomien henkilöiden tai esineiden kuvassa antama vaikutelma tietystä suunnasta. Esimerkiksi rintamasuunta, katseen suunta tai esineiden linjojen aikaansaama suunta. staattinen taitto ks. taitto staffer Tiedotusvälineen henkilökuntaan kuuluva stakeholder Osapuoli, jota organisaation toiminta koskee, johon organisaation toiminta voi vaikuttaa tai joka itse voi vaikuttaa organisaation toimintaan.

Stakeholderit ovat usein juridisesti, taloudellisesti tai sopimukselle sidottuja or-

stimulaatioteoria

ganisaatioon ja on täten organisaation tiedossa. Stakeholder on käsitteenä laajempi kuin sidosryhmä stakeholder-analyysi Organisaation pohdinta ja arvio sen toimintaan vaikuttavista eri osapuolista. Stakeholder-analyysin avulla pyritään selvittämään, keitä ovat yrityksen tällaiset osapuolet, mitä he haluavat tai vaativat ensisijaisesti tai toissijaisesti ja mikä on vaatimusten oikeutus. Edelleen on tärkeää selvittää, mitä uhkia kunkin osapuolen vaikutusvallasta seuraa ja millaisia kytkentöjä tai liittoumia eri osapuolten välillä saattaa olla. Kiinnostavaa on tietää myös, mitkä ovat organisaation taloudelliset, juridiset ja eettiset velvoitteet ja vastuut kutakin osapuolta kohtaan, millaisia mahdollisuuksia tai haasteita kuhunkin suhteeseen sisältyy ja millaisia menettelytapoja on käytettävissä kunkin osapuolen asettamiin haasteisiin vastaamiseksi. stand by ks. valmiustila stanby space Lehdessä ilmoittajalle varattu ja alennuksiin oikeuttava ilmoitustila, jonka käytöstä ei ole vielä sovittu. stand first Otsikon ja varsinaisen jutun välin sijoitettu muutaman rivin mittainen johdanto tai jutun esittely. standi Televisiojuttu, jossa kuvataan tapahtumaa kameran edessä seisovan tv-toimittajan takana. Toiminnan tarkoituksena on antaa yleisölle mielikuva toimittajan läsnäolosta ja hänen itsensä tekemistä silminnäkijähavainnoista. stand-in Päänäyttelijän korvaaminen sijaisella elokuvan vaarallisen kohtauksen kuvaamiseksi. stand off –tilanne Toiminnan äkillinen, latautunut pysähtyminen elokuvassa, esimerkiksi usean henkilön uhatessa aseella toisiaan. stand-up ks. PTC standupper ks. standi starttikello Filmin standardimainen al-

kuosa, joka ilmoittaa sekunnin tarkkuudella varsinaisen filmin alkamisesta.

Starttikellon tarkoituksena on antaa elokuvakoneen käyttäjälle aikaa filmin tarkennukseen. station break Lähetettävän radio- tai televisio-ohjelman aika ajoin toistuva keskeyttäminen ilmoittamalla lähetettävän kanavan nimi tai ohjelmaa lähettävä yhtiö. stereoskooppinen elokuva Kolmiulotteisen mielikuvan synnyttävä elokuva ja sen tallennus- ja esitystekniikka. stereotypia 1) Tiettyihin ihmisryhmiin tai asioihin kohdistuva jähmettynyt tai kärjistävä yleistys tai yksinkertaistus. Stereotypiat luokittelevat ihmisiä ja ihmisryhmiä tekemättä eroa yksilöiden välillä tai ottamatta kontekstia huomioon. 2) Kohopainolevyn kaksoiskappale, joka on valmistettu muotista valamalla. sticker Lehden numerosta toiseen säilyvä ("seisova" tai "juuttunut") jatkuva ilmoitus tai vakiopaikkajuttu. stickiness Verkkosivuston houkuttelevuus ja sivustolla vierailevan käyttäjän mielenkiinnon ylläpitäminen. stiftaus Nitominen käyttäen metallihakasia. still-kuva 1) Liikkumaton, vakaa valo- tai muu kuva. 2) Elokuvan tai videon yksittäinen pysäytetty kuva. 3) Televisio-ohjelman uutislähetyksen kuvituksessa käytettävä yksittäinen kuva tai kuvio. stillvideo Elektroninen kamera kuvien tallentamiseksi sähkövarauksina digitaalisessa muodossa levykkeelle valoherkän filmin sijasta. Uutistoiminnan kannalta stillvideo kuvien käyttö, käsittely, tarkastelu ja lähettäminen on perinteisiä valokuvia kätevämpää kemiallisen kehitysvaiheen poisjäämisen takia. stimulaatioteoria Teoria, jonka mukaan väkivaltakohtausten näkeminen televisiossa stimuloi katsojaa käyttäytymään väkivaltaisesti todellisessa elämässään.

181

stop action

stop action Mielenkiintoisen tapahtuman toistaminen hidastettuna erityisesti television urheilulähetyksessä. stop motion 1) Elokuva tai animaatio, jota kuvataan yksi ruutu kerralla vaihtaen mallien asentoja vain hieman kuvien välillä. 2) Elokuvankohtauksen äkillinen päättäminen ja siirtyminen toiseen maagisuuden tai yllätyksellisyyden synnyttämiseksi. stop press Sanomalehden takasivulle tyhjäksi jätetty palsta, jolle voidaan tarvittaessa nopeasti päivittää viimehetken uutisia. stop set Eri ohjelmien välinen mainosaika. storyboard ks. kuvakäsikirjoitus story editor Käsikirjoittaja, joka vastaa kohtausluettelon muotoon kirjoitetuista tarinoista, juonen yhtäläisyydestä ja uusien henkilöhahmojen luomisesta. storyliner Käsikirjoittaja, joka tekee varsinaisen juonenkirjoitustyön ja kirjoittaa kohtausluettelot yhdessä story editorin kanssa. straight-to-camera Suoraan kameralle (katsojalle) suunnattu puhe televisiojutussa tai -ohjelmassa. straight-to-video Suoraan videolevitykseen suunnattu elokuva, jolla ei oleteta olevan laajaa kiinnostusta teatteriyleisön keskuudessa. strap titles ks. planssi strateginen hiljaisuus Joidenkin aiheiden tai tahojen rajaaminen mediajulkisuuden ulkopuolelle. Lenzin mukaan julkistamatta jätetyt (so. "näkemättä" tai "rekisteröimättä" jääneet) asiat kertovat journalistisesta valintaprosessista ja valinnan suorittajasta usein enemmän kuin julkisuuteen valitut aiheet. strateginen kaupankäynti ks. vaihtosuhdeteoria strategiset rituaalit ks. journalismin strategiset rituaalit

182

stream 1) Video- tai audiomateriaalin reaaliaikainen lähettäminen internetissä.

2) Internetissä lähettävä video- tai audiomateriaali. streamer Poikkeuksellisen kookas, sivun yli "virrannut" otsikko. streaming Videotiedoston esittämisen käynnistyminen kun riittävä määrä dataa on latautunut selaimen muistiin. Videon loppuosa latautuu vähitellen esityksen aikana. street column Tavallisten ihmisten" jokapäiväistä elämää käsittelevä kolumni. stringer Lehden osa-aikainen avustaja, jonka toteuttaessaan erilaisia toimituksen toimeksiantoja on nähty toimivan eräänlaisena sätkynukkena (string = naru). strippi Yksittäinen 1-4 peräkkäisestä piirrosruudusta koostuva sarjakuvan kertomus, joka voi olla jatkuva tai sisältää vain yksittäisen alusta loppuun koostuvan tapahtuman. Sanomalehden strippi voidaan julkaista päivittäin tai viikoittain (viikonloppunumerossa). stripping Yksittäisen televisio-ohjelman sijoittaminen joka arkipäivä saman aikaan samalle kanavalle. structure of reassurance Uutisten esittäminen tutulla ja luotettavalla tavalla tavoitteena lisätä niiden uskottavuutta mediayleisön keskuudessa. strukturalismi Mediatuotteiden rakenteita tarkasteleva kriittinen analyysi, jossa mielenkiinnon kohteena on erityisesti merkitysten rakentaminen vuorovaikutuksessa olemassa olevien rakenteiden kanssa. studio 1) Elokuvan, televisio- ja radioohjelmien valmistamis- ja lähettämispaikka. 2) (Kaupallinen) elokuvayhtiö.

3) Elokuvayhtiön tuotantoon liittyvät kiinteistöt ja muu infrastruktuuri. studium Valokuvatutkija Barthesin käsite valokuvan ominaisuudesta, jonka kaikki katsojat voivat jakaa keskenään. Kyse

sulkeuma

on eräänlaisesta kuvan herättämästä puolihuolimattomasta mielenkiinnosta stunt 1) Tapahtuma, jolla pyritään herättämään median kiinnostusta johonkin asiaan. Termin alkuperä pohjautuu pr-miehiin, jotka yrittivät erilaisilla "tempuilla" synnyttää julkisuutta ajamilleen asioille. 2) Erityisesti elokuvan vaarallisissa toimintakohtauksissa käytettävä elokuvatähden sijaisnäyttelijä. subedit Julkaistavaksi tarkoitetun tekstin ja muun materiaalin kieliasun tarkastus ja korjaaminen. sub-editor Toimitussihteeri, joka tarkistaa ja korjaa sanomalehden juttuja ennen niiden lähettämistä painettaviksi. subjektiivinen kamera Kuvaustekniikka, jossa katsoja pyritään samaistamaan tilanteen kokijaan esittämällä tapahtumat ja tilanteet tämän silmin. Otos voi näyttää, mitä henkilö näkee (tirkistely avaimenreiästä) tai miten henkilö näkee (epäterävä näkymä tajuttomuudesta herättäessä). subjektiivinen kuvakulma ks. kuvakulma subjektiivisuus Toimittajan henkilökohtaisten mielipiteiden ja näkemysten vaikutus uutistoiminnassa ja uutisten sisällössä. subliminaalinen havainto Lyhytkestoinen, tietoisen havaintokynnyksen alittava ärsyke esimerkiksi suostutteluyrityksessä osana jotakin mediasisältöä. subliminaalinen viesti ks. piilokuva succes de scandale Kiistanalaisuutensa takia yleisön mielenkiintoa ja suosiota saanut elokuva. succes de estime Arvostelijoiden ylistämä, mutta heikosti yleisöä houkutellut elokuva. suhdetoiminta Kaikki se jatkuva ja määrätietoinen toiminta, jonka avulla organisaatio pyrkii saavuttamaan ja säilyttämään niiden sidosryhmiensä yhteisymmärryksen ja tuen, joista se on riippuvainen tai kiinnostunut. Käytännön suhdetoimin-

nassa pyritään hyödyntämään joukkoviestimiä varsinkin asioissa, joiden kohderyhmäksi nähdään suuri yleisö. Grunigin esittämän mallin perusteella suhdetoiminta on usein jaettu neljään kategoriaan: julkisuustoimintaan, tiedottamiseen, epäsymmetriseen viestintään ja symmetriseen viestintään. Julkisuustoiminnassa tiedon kulku on yksisuuntaista. Tiedottaminen on luonteeltaan propagandistista, eikä tiedon totuudellisuus ole olennaista. Välittömänä tavoitteena on vaikuttaminen yleisön asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tällainen toimintatapa on tyypillistä mainonnassa ja myynninedistämisessä. Tiedottamisessa pyritään informoimaan yleisöä. Tiedon kulku on yksisuuntaista, ja tiedottamisen sisältö perustuu organisaation käsitykseen siitä, mitä yleisön tulee tietää ja mistä sen tulisi olla kiinnostunut. Tiedotustoiminta on tyypillistä viranomaisille, järjestöille ja muille julkisyhteisöille. Epäsymmetrinen viestintä on pr-toimintaa, jossa sanomien lähettäjät luotaavat vastaanottajien asenteita ja odotuksia, pyrkivät tyydyttämään heidän tiedontarvettaan ja muokkaavat heidän asenteitaan omille tavoitteilleen myönteisiksi.

Vaikka vastaanottajien mielipiteitä kuunnellaankin, viestintä on epäsymmetristä, sillä organisaatio säätelee prosessia yksipuolisesti eikä antaudu varsinaiseen keskusteluun yleisön kanssa. Symmetrisessä viestinnässä kommunikaatio on dialogia yleisön kanssa, ja toiminnalla pyritään yhteistyöhön osapuolten välillä. Pyrkimyksenä on päästä dialogin kautta yhteisymmärrykseen ja ymmärtämään toisen osapuolen näkökulmaa. suhteellinen soluviittaus Kaavassa oleva viittaus toisen solun osoitteeseen suhteessa kaavan sisältävään soluun. sulkeuma Elokuvallinen rakennelma, jossa tarina ikään kuin lopullistuu ja päätyy uuteen tasapainotilaan oman sisäisen logiikkansa ansiosta. Sulkeumaa vahvistaa usein epilogi, jossa päähenkilöt nauttivat

183

sulkuaika

saavutetuista ja uudelleen saavutetuista asioiden tilasta. sulkuaika Mediatiedotteen aikaisin julkaisuajankohta tai sitä koskeva tiedotteen laatijan toive. Tyypillisimmillään tällainen määräaikainen julkaisukielto koskee jossakin tilaisuudessa pidettävää puhetta, jonka sisältö jaetaan medialle ennakkoon.

Julkaisukiellon rikkomisesta ei ole olemassa mitään sanktioita, mutta tavallisesti media noudattaa julkaisuajan suosituksia, koska kyse on molemminpuolisista eduista. Rikkomukset voisivat lopettaa journalistien työtä helpottavan ennakkojakelun. sunday ghetto Sunnuntain keski- tai iltapäivään ajoittuva radio- tai tv-lähetys, joka houkuttelee vain niukasti yleisöä. Tällöin esitetään mm. uskonnollisia ja muita eikaupallisia ohjelmia. sunnuntailiite Sanomalehtien sunnuntainen (usein erillisen viikonvaihdetoimituksen tekemä) lehden osa tai erikseen päälehden mukana viikoittain jaettava ”jatke”, joka sisältää varsinkin erilaista feature-aineistoa. sunrise watch ks. bulldog watch suojaviiva Ohjelman kuvallisen jatkuvuuden luomisessa ja säilyttämisessä käytetty apukeino, jonka tarkoituksena on säilyttää näkökulman suunta loogisena.

Tavanomaisimmassa yhteydessä suojaviiva ajatellaan vedetyksi kahden toisilleen puhuvan henkilön kautta. Kun kamerat sijoitetaan samalle puolelle suojaviivaa, syntyy kuvissa esiintyvien henkilöiden välillä luonnollinen ympäristöä ja keskinäisiä asemia katsojalle selvittävä jatkuvuus.

Suojaviiva voidaan ylittää jos kamera näyttää ylityksen tai jos esimerkiksi kahden henkilön keskustelun kuvaamisen välissä näytetään jotakin muuta kuvaa. Myös liikkeen suunta luo suojaviivan, jolloin suojaviivana on liikerata ja sen oletettu jatke.

Kuvattaessa on muistettava lisäksi katseen suunnasta muodostuva suojaviiva.

184

suora elokuva Totuuselokuvaa muistuttava dokumentaristinen tyyli, jossa kuvaaja ei osallistu mitenkään kuvattavan kohteen toimintaan ja jossa pyritään välttämään kertovia elementtejä. suora lähetys Ennalta nauhoittamaton radio- tai tv-ohjelma, jossa tapahtumat ja niiden äänittäminen ja kuvaaminen on samanaikaista. Television alkuaikoina lähes kaikki lähetyksiä olivat suoria. suosikki Tietokoneen näytölle tallennettu internet-osoite, jota on tarkoitus käyttää usein. suosituslinkki ks. hyperlinkki suostuttelu Toisen tahallinen ja tavoitteellinen ohjaaminen kohti halutun kaltaista käyttäytymistä, uskomusta tai asennetta. superdesk Uutispöytä, jossa tuotetaan uutisia useampaan eri mediaan. supersankari Yliluonnollisilla voimilla varustettu ja niitä taistelussaan pahaa vastaan hyödyntävä fiktiivinen elokuva- tai sarjakuvahahmo. supersolmu Yhteisnimitys hakukoneiden ja sosiaalisen median palveluille, joiden kautta tiedot kulkevat ja jotka tempaavat mukaansa suuren käyttäjämäärän nettiyhteisöissä. Supersolmuiksi voidaan mieltää myös sellaiset sosiaalisessa mediassa vaikuttavat henkilöt, joiden päivityksiä seurataan ja välitetään eteenpäin. support media Mainosmedia, jonka avulla vahvistetaan mainonnan kohderyhmälle perinteisen median kautta aiemmin lähetettyjä mainossanomia. surffaus Vapaa ja usein päämäärätön ja sattumanvarainen tietoverkon sisällön selaaminen ja siihen tutustuminen hyperlinkkien avulla. suspense Elokuvan tai tv-ohjelman katsojan tunnetilan virittäminen luomalla kihelmöivää jännitystä usein jonkin ”tuntemattoman” avulla.

syndikointi

surujournalismi Julkisuuden henkilön kuoleman jälkeisten muistelujen ja hautajaisten laaja mediajulkisuus. suukapula 1) Yhteisön johdon omalle organisaatiolleen asettama tiedotuskielto jostakin yhteisöä koskevasta ajankohtaisesta asiasta, jonka pelätään synnyttävän kielteistä julkisuutta. Käytännössä suukapula usein vain lisää median kiinnostusta salattavaa asiaa kohtaan ja johtaa vaihtoehtoisten tai nimettömien lähteiden käyttöön.

2) Median toimintaa rajoittava oikeudenpäätös, jolla pyritään estämään tiettyjen oikeustapaukseen liittyvien henkilöiden haastatteleminen ja heistä muulla tavoin hankittujen tietojen julkaiseminen ennen asian oikeuskäsittelyä. suuntaus ks. journalistinen suuntaus suuryhteisantennijärjestelmä Laajan alueen, esimerkiksi kaupungin taajaman, kattava yhteisantennijärjestelmä. Suuryhteisantennijärjestelmä voi koostua useista pienemmistä, esimerkiksi kiinteistökohtaisista yhteisantennijärjestelmistä, joita yhdistää kaapeli- tai muu jakeluverkko.

Järjestelmä on teknisesti kaapelitelevisioverkon kaltainen, mutta ero on, että kaapelitelevisio sisältää muutakin kuin kotimaisten yleisradiolähetysten edelleen jakelua. suvanto Draamallisen jännitteen laukaisevan kohtauksen jälkeinen rauhallisempi kohtaus. sviippi 1) Hyvin nopea heittopanorointi, jossa maisema vilisee silmissä.

2) Edeltävän kuvan pyyhkiytyminen pois kuvion avulla ja uuden kuvan avautuminen.

3) Kuvansekoitustekniikka, jossa kuvanvaihto tapahtuu siirtämällä kuvan reunaa.

SVO-sääntö Journalistinen kirjoitusohje, jonka mukaan lauseet on aloitettava subjektilla (S) ja jatkettava verbillä (V) ja objektilla (O). sweeps Television katselututkimus, jonka tavoitteena on hinnoitella tv-mainontaa sen esitysajankohdan mukaan.

sweetheart deal Tuotantohenkilökunnan rekrytointi uuteen produktioon tuttujen ja kokemusta hankkineiden ammattilaisten joukosta. sykli ks. uutissykli symbioosi Eri joukkoviestintäteollisuuden haarojen molemminpuolista taloudellista hyötyä edistävä suhde, esimerkiksi elokuvateollisuuden ja television-videovuokratoiminnan ja toisaalta äänilevyteollisuuden ja radiotoiminnan välillä. symboli ”Kohde konvention perusteella.”, esimerkiksi kirjain, sana, ele, kuva, merkki tai esine, jolla on tietty merkitys ja joka toimii jonkin ajatuksen vertauskuvana tai viitteenä. Sopimusvaraisen merkityksen tunnistavat vain samaan kulttuuriin kuuluvat. Symboleita ovat sanat jossakin kielessä, ammattikieli, pukeutuminen, kampaus, mainosbrändi, lippu ja arvoaseman tunnus. symmetrinen taitto ks. taitto symposium-haastattelu ks. haastattelu syndikaatti 1) Kaupallinen organisaatio, joka myy ja välittää joukkoviestimille erilaista ei-ajankohtaista aineistoa kuten erikoisartikkeleita, sarjakuvia ja kolumneja, pilakuvia. 2) Ryhmä sanomalehtiä, joilla on yhteinen omistaja. syndikointi Tietoverkossa julkaistavan sisällön tuottaminen niin että sitä voidaan tarkastella tai uudelleen julkaista muussa kuin alkuperäisessä julkaisupaikassa. Esimerkiksi yksittäisellä verkkosivulla julkaistu sisältö voidaan saattaa käytettäväksi useiden verkkosivujen tai tietoverkon kanavien kautta.

Alkuperäinen tuottaja tai julkaisija voi antaa sisältönsä tarkasteltavaksi tai uudelleen julkaistavaksi muualla kuin esimerkiksi omalla verkkosivullaan. Lisäksi syndikointiin voi osallistua sisällön välittäjä tai uudelleenjulkaisija, esimerkiksi uutispalvelu, joka kerää ja julkaisee verkkosivullaan muiden uutispalveluiden julkaise-

185

synekdokee

mia uutisia. Syndikoitavaa sisältöä, kuten esimerkiksi verkkosivulla julkaistuja uutisia ja blogien merkinnät tyypillisesti päivitetään usein. Televisiotoiminnassa syndikoinnilla viitataan televisioyhtiön myymiin ohjelmiensa lähetysoikeuksia muille televisioyhtiöille. synekdokee Kokonaisuuteen viittaaminen jonkin sen osan kautta. Esimerkiksi punavalkoinen NG LI- kirjaintunnus luo mielikuvaa ohi lipuvasta Viking Linen aluksesta. synergia Erilaisten mediatuotteiden rakentaminen ja toteuttaminen laajempina kokonaisuuksina niin, että ne tukevat markkinoinnissa toisiaan. synergiamarkkinointi Mediatekstien toteuttaminen suurempina kokonaisuuksina. Esimerkiksi elokuva voi perustua kirjaan tai sarjakuvaan, siitä voidaan tehdä tv-sarja tai siihen voidaan liittää erilaisia oheistuotteita, tietokonepelejä tai nettisovelluksia. synkroninen kytkentä Kuvallinen ilmaisurakenne, jossa kuva ja ääni toisiinsa tahdistettuna ilmaisevat toisiaan vahvistaen saman asian, esimerkiksi puhujan esittäminen kuvassa. synkroninen vuorovaikutus Verkossa tapahtuva reaaliaikainen vuorovaikutus.

Esimerkki synkronisesta viestinnästä on videoneuvottelu tai chat-keskustelu. synkronointi Elokuvan äänen tai toiminnan yhdistäminen. synopsis 1) Elokuvan tai videon käsikirjoitus, jossa ohjelmaidea (aihe, pituus, juoni pääkohdittain, tekotapa) esitetään pähkinänkuoressa. 2) Tieteellisen tutkimuksen tai kirjan tiivistelmä, josta käy ilmi julkaisun sisältö pääpiirteissään. syntipukkimalli ks. kriisiviestintä syrjäyttämisefekti Uuden median, erityisesti internetin vaikutusvalta perinteistä mediaa kohtaan. Teknologinen muutos

186

on vähentänyt lehdistön ja television merkitystä tiedonvälittäjänä. sytytysilmiö Mielleyhtymäverkostojen aktivoituminen median antaman mallin pohjalta. Media voi vaikuttaa käyttäjäänsä ”sytykkeenä” niin, että mediassa nähtyä tilannetta muistuttavassa elämäntilanteessa omat tunteet ja ideat tulevat pintaan esimerkiksi vähentämällä aggression hillintää. syventäminen Aiheen tai teeman syventäminen paljastamalla katsojille lisää yksityiskohtia elokuvasta tai tv-sarjasta.

Syventämisen tarkoitus on saada katsoja eläytymään ja samaistumaan tapahtumiin, tilanteisiin ja henkilöihin. syvähaastattelu Spontaanisti etenevä, usein pitkäkestoinen haastattelu, joka antaa haastateltavalle mahdollisuuden tuoda syvällisesti esiin omia mielipiteitään ja kokemuksiaan. syväjournalismi Jutun kohteena olevan aiheen syihin, taustoihin ja seuraamuksiin pureutuva journalismi. Syväjournalismin tarkoituksena on usein taustoittaa jokin uutistapahtuma laajempiin yhteyksiinsä. syväkurkku Journalistien kutsumanimi jutuissa käytetyille anonyymeille henkilölähteille tai vinkin antajille. Nimitys on lähtöisin Watergate-skandaalin paljastamiseen osallistuneesta salaperäisestä tietolähteestä. syväpaino Painomenetelmä, jossa valomekaanisesti käsitelty painava pinta koostuu painovärisyvänteistä. syväterävyys Elokuva- ja tv-tekniikka, jossa sekä kameran lähellä että kaukana olevat kohteet näkyvät selvinä ja terävinä samanaikaisesti. syötteenlukija (feed reader / news reader) ks. kerääminen sähkeuutinen ks. uutinen sähköinen kaupankäynti Internetissä käytävä kauppa.

sävykuva

sähköinen kirja ks. elektroninen kirja sähköposti Internetin merkittävä sisäisen ja ulkoisen viestinnän sovellutus digitaalisessa muodossa olevien viestien ja tiedostojen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi kahden tai useamman henkilön välillä.

Sekä lähettäminen että vastaanottaminen edellyttää erityistä yksilöivää sähköpostiosoitetta. sähköpostisuora Sähköpostitse lähetettävä suoramainonta, jossa media lähettää

mainostajan viestin tämän valitsemalle kohderyhmälle. Vastaanottajat ovat antaneet luvan mainosten lähettämiselle. sämpläys Audiovisuaalisen materiaalin kierrättäminen ja uuden luominen aiemmasta materiaalista. sävykuva Kuvatyyppi, jossa sävyt on muodostettu vaihtelevan tummista sävyistä tai väreistä.

187

tableau Dramaattisen tilanteen kiteyttävä sekä shokeeraavaan ja yllättävään tilanteeseen pysähtynyt elokuvakohtaus. tabloidi 1) Sanomalehden formaatti, jonka sivukoko on noin puolet perinteisestä broadsheet-koosta. 2) Sensaatiomaista aineistoa, kuten runsasta kuvitusta, liioittelevia, suuria otsikoita ja räväkkää kielenkäyttöä sisältävä lehtityyppi. Nimityksen otti käyttöön englantilainen lehtikeisari lordi Northcliffe kostoksi lääketehtailijalle, joka oli omistanut Tabloid-tavaramerkin kehittämälleen pillerille. Seuranneessa oikeudenkäynnissä tavaramerkin käyttö lehden nimenä kiellettiin, mutta vahinko oli jo tapahtunut ja tabloidi ehti levitä pillerin sijasta epävirallisena yleisnimikkeenä kaikkiin samankokoisiin ja -tyylisiin lehtiin. 3) Yleisesti halventava viittaus lehden sisältöön, johon kuuluu rikoksilla ja onnettomuuksilla mässäilyä, tirkistelevää kaksinaismoralistista seksiä tai kuvia vähäpukeisista naisista. tabloidisaatio Mediailmiö, jossa perinteiset sanomalehdet ja muut mediaformaatit muuttuvat voimakkaasti lukijoiden ja kaupallisten vaatimusten takia.

Yhteiskunnallisesti merkittävät uutiset ja syvälliset, asiantuntijalausuntoihin perustuvat analyysit väistyvät otsikoista tunteisiin vetoavan seksin, skandaalien ja julkkisviihteen tieltä. Perinteiset journalistiset standardit alenevat, ja toimitusten ja toimittajien käsitykset muuttuvat sen suhteen, mikä on yleisölle olennaista tietoa.

Tabloidisaatiossa on kysymys yhtäältä mediaorganisaation omista prioriteeteista ja toisaalta journalismin yleisistä sisäisistä

siirtymisistä viihdyttävämpään sisältöön. Tabloidisaatio näkyy myös koko mediakulttuurissa lajityyppien välisten rajojen hämärtymisenä ja esitystapojen muuttumisena (esimerkiksi uutispuheesta ihmisläheisempää). tabloidi-tv Television ohjelmatyyppi, joka perustuu uutisten ja viihteellisen aineiston yhdistämiseen ja sisältää sensaatiomaisia ja provokatiivisia aiheita ja tapahtumia.

Erilaisista tabu-aiheista on keskustelemassa kiisteltyjä, ristiriitaisia tunteita herättäviä persoonia. tabloistaminen Yleisön mediakokemusten maksimoiminen yksilöiden kautta henkilöittämällä, pelkistämällä ja dramatisoimalla kerrottavia asioita. Nimitys viittaa tabloidi-kokoisten iltapäivälehtien journalistiseen toimintamalliin. tabletti ks. sormitietokone tagi ks. tunniste tagline Elokuvajulisteeseen tai –mainokseen liitetty tiivis esittelynomainen iskulause. tahdistamaton kytkentä ks. asynkroninen kytkentä tahdistettu kytkentä ks. synkroninen kytkentä taikalyhty Elokuvan edeltäjäksi kutsuttu laite, jolla projisoitiin katsojan eteen kuvia, joissa saattoi olla myös liike-efektejä.

Tämä tapahtui esimerkiksi liikuttamalla valolähteen edessä yhtä tai useampaa lasilevyä, joille kuvat oli maalattu. Reiästä tulevan valon edessä pyöritettiin läpikuultavaa kuvakiekkoa, josta piirroskuvat heijastuivat seinälle.

talk show

taitto Painotuotteen tai sen yksittäisen sivun typografis-taiteellinen hahmottelu tai sommittelu. Taitossa painettavaksi tarkoitettu aineisto asemoidaan eli sijoitellaan lehden sivuille järjestykseen, joka ohjaa lukijaa lehden sisällön omaksumisessa. Taittoon kuuluu aineiston osien keskinäistä arvottamista, jotta olennaiset sisällöt voimistuisivat suhteessa sivuseikkoihin, lukutapahtumaan luotaisiin hierarkiaa ja aihemaailma lajiteltaisiin lukijalle valmiiksi.

Erilaisiksi taittotyyleiksi on erotettu dynaaminen taitto (jutut ja kuvat sivulla epäsymmetrisesti hajalleen ja sivun ulkoasu vaihtelee päivittäin), juoksutaitto (jutut juoksutetaan palstoille peräkkäin, otsikot yleensä vain yksipalstaisia), lohkotaitto (jutut ja kuvat lohkon muodossa), sirkustaitto (useita erilaisia kirjaintyylejä ja -kokoja ja kuvia samalla sivulla tarkoituksellisessa epäjärjestyksessä), focus-taitto (jokaisella sivulla on jokin erityinen huomiopiste), symmetrinen taitto (jutut ja kuvat sivulla symmetrisesti toisiinsa nähden), staattinen taitto (aineisto sivulla jäykän kaavamaisesti päivästä toiseen), horisonttitaitto (sivun leveyssuuntaisuutta korostava taitto), vertikaalitaitto (layout, jonka ulottuvuus on suurempi korkeus- kuin leveyssuunnassa) ja pyramiditaitto (isot ilmoitukset sijoitetaan sivun alalaitaan ja toimituksellinen aineisto sivun yläosaan). taittokierre Sanomalehtien ulkoasukausien vaihtumista selittävä malli, jossa eri kausien vaihtuminen noudattaa tiettyä lainalaisuutta. Ulkoasullisen muutoksen laukaisevat tekninen kehitys, taloudelliset mahdollisuudet, kulttuuriset muutokset, lehtien sisällön määrällinen muuttuminen, journalististen arvostusten muuttuminen sekä joukkoviestimien kiristyvä kilpailu. Uusi ulkoasu on aina suhteessa lehden sen hetkisen sisällön määrään.

Pekka Mervolan mukaan ulkoasukierre on pyörähtänyt kolme kertaa: kirjatypografi-

an ajasta korsetin ajaksi, ja tästä edelleen paraatisivuiksi ja lohkotaittoa suosivaksi kaudeksi. taittomalli ks. skeema taittopolku Lukemistapahtumaa ohjaava juttujen tärkeysjärjestys lehden sivulla. taivaskanava ks. satelliittitelevisio tajuntateollisuus Ihmisten mielipiteisiin vaikuttava tai vaikuttamiseen pyrkivä joukkoviestintä. Joukkoviestintä on kaupallistumiskehityksen myötä muuttunut laajamittaiseksi ja teolliseksi liiketoiminnaksi, jossa viihteellisen aineiston myynti (yleisömäärinä) on korostunut.

Niinikään joukkoviestimien omistus on voimakkaasti keskittynyt ja konglomeroitunut. Joukkoviestinnän ohella tajuntateollisuuteen voidaan nähdä kuuluvan myös muita instituutioita kuten koulutus ja uskonto. takaraja ks. deadline takauma ks. aikarakenteen rikkoja take out Studion ulkopuolelta vastaanotettu ja yleisölle lähetetty suora insertti tai suora toimittajan raportti. talk back Elokuva- tai tv-studion ja ohjaamon välinen yksisuuntainen viestiyhteys. talk board Tietyn alan tai teeman asiantuntijoista koostuva raati, joka vastailee suorassa lähetyksessä yleisön esittämiin kysymyksiin. talkie Kutsumanimitys ensimmäisille äänielokuville. talking newspaper Sanomalehden jutuista tehty äänite. talkoistaminen ks. joukkoistaminen talk radio Puheeseen ja keskusteluihin voimakkaasti keskittyvä radio-ohjelmatyyppi, johon myös kuuntelijat voivat osallistua soittamalla lähetykseen. talk show Isännän ja hänen studiovieraansa kevytmuotoinen oma haastatteluohjelma.

189

tallenne

tallenne 1) Informaatiota sisältävä dokumentti. 2) Jakelumuoto viestinnän sisällöille, jotka on tarkoitettu säilytettäviksi tai joiden käyttöoikeudesta suoritetaan erillinen korvaus. tallenneviestin ks. joukkoviestin tallenneviestintä ks. viestintä talotyyli Yrityksen tai yhteisön valitsema omaleimainen, muista erottuva visuaalinen linja, jota sovelletaan kaikessa viestinnässä. taloudellinen konvergenssi ks. mediakonvergenssi taloustoimitus ks. toimitus tamizdat Maanpaossa olevien venäläisten kirjailijoiden lännessä julkaistu ja Neuvostoliittoon salakuljetettu tuotanto. tapahtumauutiset Reaaliajassa suoraan tapahtumapaikalta selostettavat ja välitettävät uutiset useimmiten odottamattomista ja yllättävistä uutistapahtumista, kuten onnettomuuksista, luonnonmullistuksista tai salamurhista. tapettimusiikki Kulissinomainen, huomiota herättämätön instrumentaalinen musiikki, jonka tehtävänä on täyttää hiljaisuus esimerkiksi radio-ohjelmassa. tapporaha Toimituksen freelancer-toimittajalle tai avustajalle myöntämä eräänlainen ”kuoletusluonteinen” korvaus tarjotusta mutta hylättävästä jutusta, jonka käsittelemästä aiheesta tai ideasta toimitus kuitenkin työstää itse oman jutun. tariffi Hinta, jolla tekijänoikeudelliseen aineistoon käyttölupia myöntävä järjestö tai oikeudenhaltija antaa käyttäjälle oikeuden aineiston kuten sävellyksen, valokuvan tai tietokoneohjelman käyttämiseen. tarkistussoitto Toimitusten säännöllisesti toteuttama puhelinsoittokierros erilaisille mahdollisille uutisten syntypaikoille (poliisi, palokunta yms.) tarkkuusjournalismi Amerikkalaisen journalistin Philip Meyerin kehittämä

190

”tieteellinen journalismi”, joka pohjautuu sosiologisten tutkimusmenetelmien käyttämiseen. Tiedonhankinnassa käytetyillä menetelmillä halutaan erityisesti korostaa kerrottujen asioiden objektiivista luotettavuutta. Tarkkuusjournalismiin kuuluu erilaisen tietokonepohjaisen tiedonhankinnan ohella myös joukkoviestimien itsensä tekemät tai teettämät mielipidekyselyt. tasapuolisuusvaatimus Journalistiseen kulttuuriin kuuluva käytäntö tuoda esiin julkistettavaan asiaan liittyvät erisuuntaiset näkökannat samassa yhteydessä yhdellä kertaa. Tasapuolisuusvaatimus korostuu varsinkin sitoutumattomissa joukkoviestimissä, koska niille on voimakas tarve esiintyä uskottavasti. Sitä vastoin esimerkiksi puoluelehdillä tai mainonnalla on nähty olevan jopa legitiimi oikeus poiketa tästä kriteeristä. tasariviotsikko ks. otsikko tassismi Neuvostoliiton viralliselle uutistoimistolle Tassille tyypillinen esittämistyyli, joka vaati uutisten seuraajilta (erityisesti Neuvostoliitossa työskenteleviltä ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta) kykyä tulkita sanavalintojen todellisia merkityksiä. taulukkolaskenta Ohjelma, jossa tiedot voidaan syöttää riveille ja sarakkeille ja jolla voidaan suorittaa laskutoimituksia, ylläpitää tietokantaa tai luoda tiedoista graafisia esityksiä. taulutietokonekone ks. sormitietokone taustailu ks. lurkkiminen taustajuttu ks. juttu taustakuva Tv-uutisissa ankkurin taustalla näkyvä yksittäistä uutisaihetta kuvittava ja symbolisoiva valokuva tai graafinen esitys. Taustakuvaa kutsutaan myös taustamuistiksi, jolloin studio-ohjaajan komento kuuluu "Muisti vaihtuu nyt". taustamuisti ks. taustakuva taustatilaisuus Medialle järjestettävä jonkin asian tai aiheen taustoja selvittävä tilai-

tekijänoikeus

suus. Tiedotustilaisuudesta poiketen taustatilaisuudelta ei odoteta uutista. taustatoimittaja Toimitusorganisaatiossa työskentelevä "tiedonhankkijatoimittaja", jonka tehtävänä on erilaisten taustojen selvittäminen juttua kirjoittavalle toimittajalle. Tiedon ja sen tallennuspaikkojen (esimerkiksi atk-pohjaisten tietokantojen) yleistyttyä myös taustatoimittajien tarve on voimakkaasti kasvanut. Toimituksen arkistohenkilökunnasta tai informaatikoista taustatoimittajat eroavat tiiviillä osallistumisellaan juttuprojektiin. tavoitemielikuva ks. profiili TC-luku Keskimääräinen, yhden ciceron mittaan mahtuva kirjainten määrä. TC-luku riippuu kirjankoosta ja kirjaintyypistä.

TCP/IP (transmission control protocol/ internet protocol) ks. internet teaser ks. tiiseri tear sheet Yksittäinen lehden sivu, joka toimitettaan ilmoittajalle osoituksena ilmoituksen julkaisemista. tech noir Elokuvan lajityyppi, joka kuvaa lähitulevaisuudessa tuhon partaalla olevaa suurkaupunkimiljöötä slummeineen, mutantteineen ja tappajarobotteineen. teema 1) Organisaation toimintaympäristössä esilläoleva tai esiin nouseva yleisen kiinnostuksen, keskustelun tai huolen aihe. Organisaatiolle merkitykselliset teemat voivat vaikuttaa sen toiminnan edellytyksiin, ja ne tulisikin ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa. Erityisiä julkisia teemoja ovat teemat, jotka tulevat esiin mediassa uutisten ja mielipidekirjoitusten aiheina. Niiden tulkitaan edustavan laajemman yleisön muuttumassa olevia arvoja ja odotuksia. 2) Radio- tai televisiolähetyksessä alusta loppuun kulkeva johtava pääaihe. teemanumero Lehden yksittäinen numero, joka keskittyy johonkin määräaiheeseen tai antaa sille runsaasti sivutilaa.

teemojen seuranta ks. luotaus tehdaslehti Konsernin yksittäisessä toimipaikassa ilmestyvä liike- tai tiedotuslehti. tekijä Tekijänoikeuslaissa määritetty henkilö, joka tekee tai luo tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen. Tekijä on aina luonnollinen henkilö. Teoksella voi olla myös useampia tekijöitä. tekijänoikeus Tekijän lakisääteinen oikeus määrätä teoksensa kappaleiden valmistamisesta ja levittämisestä yleisön saataviin sekä tulla tunnustetuksi teoksen tekijänä. Teoksen tekijälle suoraan lain nojalla syntyvä ilmaisumuodon suoja ei edellytä rekisteröintiä tai muita vastaavia toimenpiteitä. Tekijänoikeus antaa tekijälle lakisääteisen oikeuden määrätä kirjallisen tai taiteellisen teoksensa valmistamisesta ja julkiseksi saattamisesta. Kyse on tämän yksinoikeudesta kääntää ja muunnella, jäljentää, monistaa tai levittää teosta julkisuuteen. Tekijänoikeuden syntyminen edellyttää tekijältä teoksena ilmenevää luovaa panosta ja henkisessä luomistyössä syntyvää omaperäistä aikaansaannosta. Journalistisessa työssä tähän kuuluvat mm. pääkirjoitukset, artikkelit, pakinat, reportaasit, valokuvat, pilakuvat ja muut piirrokset. Sitä vastoin ideoita, aiheita, periaatteita tai tietoja sinällään ei voida suojata, eikä pelkkiä tosiasiatietoja sisältävä uutisjuttu ylitä teoskynnystä. Tekijänoikeus käsittää aineellisen eli käyttöoikeuden ja aatteellisen eli moraalisen oikeuden. Käyttöoikeuden teokseen tekijä voi luovuttaa toiselle sopimuksella.

Moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyysoikeus (tekijän nimi on mainittava julkaisemisen yhteydessä tai teosta siteerattaessa) ja respektio-oikeus (teosta ei saa muuttaa tekijän arvoa loukkaavalla tavalla tai julkaista loukkaavassa yhteydessä). Journalistista käsittelyä ja lyhentämistä teokselle voidaan tehdä tekijää kuulematta jos jutun yleisilme pysyy samana. Kaikissa olennai-

191

tekijänoikeusneuvosto

sista muutoksista on kuitenkin neuvoteltava tekijän kanssa. Joukkoviestimillä on teokseen kuitenkin lainaus- ja referointioikeus, jolloin hyvä tapa edellyttää alkuperäisen tekijän ja lähteen mainitsemista. tekijänoikeusneuvosto Opetusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta sekä avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä. teknofobia Koneiden, tietotekniikan tai muun tekniikan pelko. teknoiho Virtuaalitodellisuudessa matkatessa tarvittava ylläpidettävä virtuaaliteknologia, kuten datakypärä, -käsineet ja –puku. teknologinen determinismi Näkemys siitä, että yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttaja on ensisijaisesti teknologia, joka myös vaikuttaa ensisijaisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kokemusten mukaan deterministinen ajattelu toimii kuitenkin vain osittain. Paljon nykyisestä joukkoviestintäteknologiasta oli alkuaan suunniteltu muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi radion yleistymistä edelsi tutkateknologia ja satelliitteja käytettiin sotilaallisiin ja poliittisiin tarkoituksiin ennen tv-ohjelmien välittämistä. Toisaalta teknologisessa determinismissä on paljolti kysymys siihen kohdistuvasta uskosta, jolloin se toimii itseään toteuttavana ennustuksena. teknologinen konvergenssi ks. mediakonvergenssi teknostressi Tietokoneen jatkuvan käytön aiheuttama ahdistustila. tekouutinen Viranomaisten itsestään tuottama ja poliittisesti sitoutuneiden medioiden käyttöön tarkoitettu uutinen.

Medialle toimitetuissa videoissa näyttelijät saattavat esittää reporttereita, jotka haastattelevat haastateltavaksi tekeytyneitä kanssanäyttelijöitään. teksti 1) Yleisilmaus kirjoittajan tuotta-

192

malle dokumentille. Paperiteksti on paperilta lineaarisesti ilman linkkejä luettavaksi tarkoitettu dokumentti. Verkkotekstiä on tarkoitus lukea tietokoneen ruudulta ja se sisältää yleensä hypertekstin mahdollisuuksia. 2) Kirjoitettu tai painettu ilmaus (sanat), joka toimii itsenäisesti ja yhteenkuuluvana kokonaisuutena.

3) Kuvaruudun alaosaan sen päälle valotettu elokuvan tai tv-ohjelman käännösteksti. 4) Kirjoituksen sisältö erotukseksi otsikoista, kuvista tai taulukoista.

5) 20 pisteen keili. teksti-ilmoitus ks. ilmoitus tekstikehä ks. infokanava tekstilinkki ks. hypertekstilinkki tekstimainonta ks. puffi tekstisitaatti Yksittäinen, tekstistä poimittu ja taitollisesti jutussa korostettu sitaatti. tekstitehdas Joukkoviestinnän tajuntateollisuuden piirteeseen liittyvä näkemys yksilöllisyyden puuttumisesta ja teollisuusluonteen korostumisesta toimitustyössä.

Toimituksen kiireinen työskentelyrytmi aiheuttaa sen, ettei toimittajien henkilökohtaisilla mieltymyksillä tai arvostuksilla ole merkitystä, vaan samanrakenteisia uutisia "suolletaan" nopeasti ja runsaasti.

Näkemyksen mukaan lopputuloksen kannalta olennainen tekijä on tuotanto-organisaatio, ei toimittaja yksilönä. tekstitys Elokuvassa tai tv-ohjelmassa kuva-alan alalaidassa oleva puheen käännösteksti. Nykyisin tekstitys on mahdollista generoida elektronisesti ilman että kirjaimet ovat kiinni filmissä itsessään. tekstitelevisio Yksisuuntainen tekstinvälitys televisiolähetyksen yhteydessä.

Tekstitelevisio on myös yhteisnimitys järjestelmille, joissa lisälaitteella varustettuun televisioon vastaanotetaan joko radio- tai kaapeliteitse lähetettyä, lähinnä tekstimuotoista informaatiota. Teleteksti on yksisuuntaista yleisradiopalvelua, jossa

televerkko

tieto lähetetään normaalien tv-signaalien mukana digitaalisessa muodossa häiritsemättä normaalia tv-kuvaa. Palvelua käytetään normaalin tv-ohjelman tekstityksessä erikoisryhmille (esimerkiksi kuulovammaisille) tai erityisinä teksti-tv-lähetyksinä. Videoteksti käyttää samaa perustekniikkaa kuin teleteksti, mutta ero on tiedon lähetystavassa, vuorovaikutteisuudessa ja tiedostojen suuruudessa ja monipuolisuudessa. Videotekstissä tiedon siirto on kaksisuuntaista. Se tapahtuu puhelinlinjoja tai kaapeliverkkoa pitkin ottamalla yhteys erityiseen keskustietokoneeseen, josta valitaan halutut tietosivut. tekstiviesti Lyhyt, matkapuhelimella kirjoitettu tai vastaanotettu viesti. tekstivirta-analyysi Tutkimus, jolla kartoitetaan toimitukseen saapuneen aineiston määriä tiettynä ajanjaksona ja verrataan niitä toimituksen käyttämään osuuteen. Saapuva aineisto voidaan jakaa esimerkiksi juttuideoihin, vuosikertomuksiin, tilinpäätöksiin, raportteihin, tilastoihin, esityslistoihin, tiedotteisiin sekä tietotoimistojen ja avustajien lähettämiin juttuihin. Hyväksyttyä aineistoa voidaan käyttää välittömästi, myöhemmin tai pelkkänä raaka-aineena toimituksen omalle tuotannolle. telecottage Kotona oleva työpaikka. telefeature Pelkästään televisiossa esittämistä varten tehty ja tuotettu elokuva, televisioelokuva. teledemokratia ks. verkkodemokratia telefax ks. telekopio telefoto Kuvien kaukosiirto tai sen avulla siirretty kuva. Telefotolaitteet käyttävät yleisiä puhelinlinjoja. Kansainvälisillä kuvatoimistoilla on lisäksi maailmanlaajuiset kuvansiirtoverkot. Telefotolaitteiden toiminta perustuu kuvapintaa pyyhkäisseen valonsäteen muuttamiseen kuvan eri osien tummuutta vastaavaksi sähkösignaaliksi. telegenic Henkilö, joka sopii television

tyyliseen viestintävälineeseen ja herättää television kautta yleisön mielenkiinnon. telekokous Tiedonsiirron välityksellä pidettävä useimmiten reaaliaikainen kokous, muu kuin tavanomainen puhelinkokous. telekommunikaatio ks. televiestintä telekopio Yleistä puhelinverkkoa käyttävä tiedonsiirtomenetelmä, jossa vastaanotin muodostaa esimerkiksi lähetetystä käsikirjoituksesta tai piirroksesta identtisen kopion. teleläsnäolo Keinotekoisessa mediaympäristössä koettu läsnäolo muiden samassa ympäristössä toimivien kanssa. telematiikka Tiedonsiirtoon liittyvien prosessien tutkimus. telenovela Latinalaisessa Amerikassa suosittu television melodraamasarja. telepics ks. telefeature teleprintteri Kansallisessa tai kansainvälisessä verkossa toimiva kaukokirjoitin. teleprompteri Suurikokoista käsikirjoitustekstiä televisiokameran linssin eteen heijastava (lunttaus)laite. Tekniikka synnyttää illuusion suoraan kameraan katsovan uutisankkurin sujuvasta ja sanavalmiista esiintymisestä ilman paperia. teleteksti ks. tekstitelevisio teletheatre Laajan yleisötapahtuman videointi ja samanaikainen esittäminen yleisölle laajalta videotaululta. telethon Jotakin tiettyä tarkoitusta, kuten esimerkiksi hyväntekeväisyyttä varten toteutettu ja lähetetty erityisen pitkäkestoinen televisio-ohjelma, joka sisältää keskustelua, vierailevien artistien esiintymisiä ja yleisökontakteja. teletunnistetieto Tietoliikenteessä tallentuvat tiedot esimerkiksi viestin lähettäjästä, vastaanottajasta ja ajankohdasta. televangelisti ks. mediapappi televerkko Siirtoteiden ja solmujen yhdistelmästä rakentuva tietoverkko, joka

193

televiestintä

muodostaa yhteyksiä yhden tai useamman käyttäjän välille tietoliikennettä varten. Televerkko voi olla langallisia yhteyksiä sisältävä kaapeliverkko, radioyhteyksiä sisältävä radioverkko tai näiden yhdistelmä. televiestintä 1) Sähköisten keinojen käyttäminen viestintään eli merkkien, äänen, kuvan tai muun tiedon lähettäminen ja vastaanottaminen johtimia, radioteitä tai optista yhteyttä käyttäen. 2) Kaikki ne tekniset menetelmät, joilla voidaan luoda kahden paikan välille samanaikainen viestiyhteys eli mahdollistaa kaukoviestintä. Telemaattiselle kulttuurille on tyypillistä etäisyyksien häviäminen ja "ruumiittomat viestit". televiestintäteollisuus Yritykset, jotka valmistavat tai hallinnoivat informaation välittämiseen käytettäviä verkkoja. televisio 1) Yksisuuntainen, kuvaa ja ääntä välittävä viestintäväline, joka toimi elektromagneettisen tai aaltolähettimen avulla. Äänikuvia voidaan siirtää kaukaisiin kohteisiin reaaliaikaisista tai tallennetuista tapahtumista sähköisen viestintäjärjestelmän avulla. 2) Televisiolähetyksiä vastaanottava elektroninen laite.

3) Viestintäteollisuuden haara, joka tuottaa tälle mediavälineelle ohjelmia.

4) Yleisradiotoiminnan muoto (signaalit tv-asemilta tv-vastaanottimiin), jossa radioaaltoja käytetään kuvaohjelmien välittämiseen. televisiochat Ohjelma, jossa katsojat voivat keskustella keskenään lähettämällä tekstiviestejä tv-ruutuun. Osassa ohjelmista esiintyy juontaja, joka pitää keskustelua yllä ja kommentoi viestejä. televisiollistuminen Mediakulttuurinen ilmiö, jossa toimintoja suunnitellaan ja järjestetään television kautta välitettäviksi. Esimerkiksi urheilukilpailut eivät ole enää itsenäisiä tapahtumia, joita televisio saisi kuvata miten haluaa, vaan ne suun-

194

nitellaan alusta pitäen televisiota silmällä pitäen. Seurauksena on, että tv-katsojan kokemus poikkeaa ratkaisevasti paikan päällä kilpailuja seuraavan kokemuksesta.

Esimerkiksi vuoden 1988 Soulin olympialaisten avajaisdraama sijoittui niin laajalle alueelle, että vain televisio kykeni luomaan tapahtumasta riittävän kattavan kokonaiskuvan. televisiomaksu Yleisradion kotitalouksilta perimä tv-ohjelmien seurantakorvaus.

Televisiomaksut kattavat noin 80 prosenttia Yleisradion vuosituloista. tent pole Illan parhaimpaan katseluaikaan (prime time) sijoitettu televisio-ohjelma. tentpole movie Laajan yleisönsuosion hankkiva elokuva, joka tukee taloudellisesti filmiyhtiön muita, taloudellisesti epävarmempia tuotantoja. teollisuustiedote Organisaation myöhään tai muuten poikkeuksellisena ajankohtana medialle lähettämä tiedote.

Tiedotuspolitiikalla pyritään siihen, että organisaatiolle kiusallisia tietoja sisältävää tiedotetta ei julkaistaisi lainkaan, se julkaistaisiin myöhässä tai ilman että toimittajat pystyisivät hankkimaan organisaatiolta lisätietoja. Tyypillinen esimerkki on tehtaan tai yrityksen irtisanomisvaroitusta koskeva tiedote, joka lähetetään medialle perjantaina klo 17 jälkeen tehtaan tai yrityksen sulkeuduttua viikonlopuksi. teos Mikä tahansa itsenäisen ja omaperäisen luomistyön tuote riippumatta tekotavasta tai ilmenemismuodosta. Teoksia ovat esimerkiksi kirjalliset ja taiteelliset teokset, valokuvat, tietokoneohjelmat, suulliset esitykset, sävellykset, näytelmät, elokuvat sekä taidekäsityön ja taideteollisuuden tuotteet. teoskynnys Kriteeri tekijänoikeudellisen suojan saamiseksi luovan tai omaperäisen työn tulokselle. Omaperäisyysvaatimuksen katsotaan yleensä täyttyvän jos kenenkään muun kuin tekijän ei voitaisi olettaa pääty-

tiedosto

vän samanlaiseen lopputulokseen jos ryhtyisi itsenäiseen vastaavaan työyön. terminal area Sanomalehden sivun oikeanpuoleinen alalaita. termografia Menetelmä, jonka avulla paperin pintaan muodostetaan kohokuva.

Tuoreelle painoarkille levitetään liimajauhetta, joka lämmön vaikutuksesta nousee koholle. tertia ks. keili tertiäärilukija Lehden satunnainen, kiinnostumaton selailija. terävyys Kuvan viivatarkkuuden ja selkeyden aste. terävyysalue Se kameran objektiivin edessä oleva syvyysalue, jolla sijaitsevat kohteet piirtyvät kuvassa terävinä. teräväpiirtotelevisio Televisiojärjestelmä, jossa välitettävän kuvan erottelukyky ja tarkkuus ovat korkeatasoisemmat kuin tavanomaisessa televisiossa. tesaurus Tiedon tallennukseen ja hakuun käytettävien asiasanojen luettelo, jossa asiasanojen yhteydessä ilmaistaan niiden suhteet muihin asiasanoihin. testimonial Mainos tai ilmoitus, jossa esiintyvä julkisuuden henkilö suosittelee jotakin tuotetta tai palvelua. think piece Mediassa olevaa ajankohtaista aihetta tai keskustelua käsittelevä mielipidejuttu. third party Kutsumanimi tavallaan ulkopuoliselle (so. tavallaan viestinnän "kolmatta osapuolta" edustavalle) joukkoviestinnälle tai joukkoviestintäkanavalle. "Ensimmäinen osanottaja" viittaa puhujaan tai sanoman lähettäjään ja "toinen osanottaja" sanoman vastaanottavaan yleisöön. thirty Käsikirjoitukseen ladottu jutun loppumerkintä. "30":n käyttöönotolle ei ole löydetty varmaa selitystä. Sen on arveltu viitanneen sähkötyksessä käytettyihin koodeihin (30="end of item") tai roomalai-

seen kirjaimilla esitettävään lukuun XXX: ään, joka kirjoituskoneella on vaivatonta lyödä juttuliuskan loppuun. Yhden tarinan mukaan kyseessä olisivat Yhdysvaltain sisällissodasta lennättimen kautta uutista välittäneen toimittajan viimeiset näppäilyt ennen äkillistä kuolemaansa. three dimensional (3-D) ks. stereoskooppinen elokuva throwaway Kadulla jaettava mainoslehtinen, joka lukemisen jälkeen heitetään menemään. thumbnail ks. sormenpääkuva thumbsucker Pintapuolinen ja spekulaatioita sisältävä juttu, joka jättää lukijansa epätietoiseksi (so. "imemään peukaloaan") asioiden todellisesta tilasta. ticker Uutistoimistojen palvelu, jossa vastaanottajan tietokoneruudulle lähetetään jatkuvasti ruudun alareunassa eteneviä ja nopealla aikataululla päivitettäviä uutisotsikoita. tight Suunnitellun uutisaineiston karsiminen lehteen tulevan (ylimääräisen) ilmoitusaineiston alta. tie back Juttuun sisältyvä yhteenveto edeltävistä tapahtumista. tiedon kairaus ks. kairaus tiedontuottaja Tietojen tarjoaja (yksityinen henkilö, viranomainen, yritys, järjestö), jonka nimissä teksti julkaistaan esimerkiksi verkossa. tiedon valtatie Al Goren lanseeraama käsite tietokoneiden mahdollistamasta maailmanlaajuisesta tieto- tai informaatioverkosta ja sen yhteiskäytöstä. Tiedon valtatie voidaan mieltää tietoverkkojärjestelmäksi digitaalisen kuvan, äänen ja muun datan siirtämiseksi henkilöiden välisessä viestinnässä, viranomais- ja tietopalveluissa, sähköisessä kaupankäynnissä, viihteessä, koulutuksessa ja tiedonhaussa. tiedosto 1) Tiettyä aihealuetta tai henkilöä käsittelevien tietojen kokoelma.

195

tiedostonjakoverkko

2) Kokoelma tietokoneella luotuja ja tietyllä nimellä tallennettuja tietoja. Tiedosto voi sisältää esimerkiksi tekstiä, grafiikkaa, kuvia tai taulukoita. tiedostonjakoverkko ks. vertaisverkko tiedote 1) Useimmiten kirjallinen sanoma, jossa välitetään jokin informaatio tai jossa kehotetaan toimimaan tietyllä tavalla. 2) Organisaation joukkoviestimille toimittama kirjallinen viesti, tiedonanto tai lausunto jostakin jo julkisuudessa olleesta tai julkisuuteen haluttavasta asiasta. Tiedotteen tarkoituksena on saada se julkaistuksi sellaisenaan tai muokattuna. Tiedote voi myös toimia herätteenä tai taustatietona joukkoviestimen omalle kyseistä aihetta käsittelevälle jutulle. tiedottaja Yleisnimitys henkilölle, joka hoitaa palkattuna tai muuten vastuullisena henkilönä organisaationsa tiedottamista ja yhteydenpitoa sekä organisaation sisällä että ulkoisiin yhteistyöryhmiin ja tahoihin. Tiedottajan tehtäviin kuuluu tiedotusmateriaalin laatimista, yhteistyötä median kanssa, tiedotustilaisuuksien ja haastattelukontaktien järjestämistä sekä oman työyhteisön ja toimialan mediaseurantaa.

Tiedottaja vastaa usein myös verkkoviestinnän ja viestintäjärjestelmän toimivuudesta. Suurissa organisaatioissa tehtävät ovat usein eriytyneet, ja tiedottajat ovat eri osa-alueiden spesialisteja. Tiedottajan tehtävät vaihtelevat yksittäisten operatiivisten tehtävien hoitamisesta koko organisaation viestinnän suunnitteluun ja johtamiseen. Tehtävää hoidetaan kokopäiväisesti, osa-aikaisesti tai satunnaisesti.

Tiedottajan ammattinimike vaihtelee organisaatiosta riippuen varsinkin esimiestehtävissä olevilla: tiedotuspäällikkö, tiedotusjohtaja, viestintäpäällikkö, viestintäjohtaja, yhteiskuntasuhteiden johtaja.

Muita nimikkeitä voivat olla viestinnän suunnittelija, tiedotus/viestintäsihteeri tai viestintäassistentti.

196

tiedottaminen ks. PR:n nelimalli tiedotusjohtaja ks. tiedottaja tiedotuslehti ks. yhteisölehti tiedotusmies Tiedottajasta käytetty vanhahtava nimitys. tiedotuspolitiikka Organisaation näkemys itseään koskevasta sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta ja sen tarpeesta.

Myös organisaation tiedottamistaan koskevat säännöt, ohjeet, käytännöt ja vastuuhenkilöt. Yksittäisen yrityksen tiedotuspolitiikkaan vaikuttavat mm. yrityksen koko ja perinteet, toimiala ja se toimiiko yritys koti- vai vientimarkkinoilla. tiedotuspäällikkö ks. tiedottaja tiedotussihteeri ks. tiedottaja tiedotustilaisuus Joukkoviestimille järjestetty, jotakin aihetta käsittelevän puhe- ja haastattelutilaisuuden yhdistelmä.

Tiedotustilaisuuden tarkoituksena on ennen kaikkea (valmiin) tiedon jakaminen.

Tiedotustilaisuudella halutaan korvata pelkän tiedotteen lähettäminen, jos informoitavan asian arvioidaan herättävän heti tarvetta lisätietojen antamiseksi tai jos asia halutaan selvittää toimittajille yhdellä kertaa perusteellisesti ja tasapuolisesti. Tiedotustilaisuus on luonteeltaan julkinen ja kaikki siellä sanottu on mediassa julkaistavissa. Tiedotusvälineet arvioivat tilaisuuteen osallistumistaan sen uutisarvon perusteella. tiedotustoiminta 1) Yksisuuntainen, yksipuolinen ja usein välineellinen sanomien lähettäminen, johon ei liity - ainakaan kovin välitöntä - palautetta eikä välttämättä edes sanomien vastaanottamista.

2) Organisaation sisäinen tai organisaation ulospäin suuntautuva tiedonvälitys.

Tiedotustoiminta on luonteeltaan selkeän tavoitteellista ja sen on tuettava organisaation omien tavoitteiden toteutumista. Tiedotustoiminta voidaan jakaa luotaustehtävään (yhteisön ulkoisten ja sisäisten muutosten ja kehityssuuntien havait-

tietoisku

seminen ja ymmärtäminen), suunnittelutehtävään (em. seikkojen sekä viestinnällisten näkökohtien ottaminen huomioon yhteisön toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa) ja viestintätehtävään (yhteisön tavoitteiden tukeminen kokonaisvaltaisella viestinnän keinojen käytöllä).

Organisaation tiedotustoiminta voidaan jakaa myös yhteisön henkilöstön väliseksi (sisäinen tiedottaminen) tai yhteiskunnan suuntaan (ulkoinen tiedottaminen) kohdistuvaksi viestinnäksi, esimerkiksi oman tiedotuslehden tai joukkoviestimien välityksellä. Tiedotustoiminnasta vastaa useimmissa organisaatioissa nykyään päätoiminen tiedottaja, jonka tehtävänä on pohtia lisäksi mediasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä. tiedotustutkimus Tieteenala, jonka kiinnostuksen kohteena ovat yhteiskunnan kulttuuriset, so. merkitystä ilmentävät ilmiöt ja prosessit (esimerkiksi objektiivisen todellisuuden ja subjektiivisen tajunnan välinen vuorovaikutus) erityisesti joukkoviestinnän muodossa tapahtuvana tiedonvälityksenä. Käytännön tutkimusalueena tiedotustutkimus selvittää informaation tuottamista (esimerkiksi joukkoviestinnän kohdalla journalistisen työprosessin kautta) ja tätä tekeviä teknisiä välineitä ja tiedotusorganisaatioita (niitä teknis-organisatorisia muotoja ja resursseja, joiden puitteissa informaation tuotanto ja jakelu yhteiskunnassa tapahtuu). Edelleen kiinnostuksen kohteena on tiedotustoiminta yleensä ja yhteiskunnan eri tahoilta asetetut (joskin usein julkilausumattomat) säännöt ja periaatteet sekä tiedottamisen käytännöt (itse)kriittisestä näkökulmasta.

Tiedotustutkimus voidaan jakaa viestintäteoriaan (mikro- ja makrotasolla tapahtuva viestinnän prosessien tutkiminen), välineoppiin (välineiden käyttömahdollisuudet, tekniset ominaisuudet ja ilmaisukeinot) ja viestintäpolitiikkaan (viestinnän yhteiskunnallinen käyttötarkoitus, tarve

ja resurssit). Välineopin ja viestintäpolitiikan väliin sijoittuvaksi tutkimusalueeksi voidaan sijoittaa vielä erikseen välineen yhteiskunnallista käyttöä (käyttöalaa ja hallinnollista asemaa) koskeva tutkimus.

Esimerkiksi journalistiikka sijoittuu tässä jaottelussa yhdeksi välineopin joukkotiedotusinstituutioita koskevaksi tutkimusalueeksi esimerkiksi kirjaston ja informaatiopalvelujen, kirjallisen, kuvallisen ja puheilmaisun rinnalle. Vastaavasti journalistiikan yhteiskunnallinen näkökulma kuuluisi viestintäpolitiikkaan elokuvapolitiikan ja kohdeviestintää koskevan viestintäpolitiikan rinnalle. Tiedotustutkimus on kehittynyt omaksi tieteenalakseen paljolti saksalaisen sanomalehtitieteen (zeitungswissenschaft) ja angloamerikkalaisen mediasosiologian (mass communication research) pohjalta. tiedotustyhjiö Median voimakas organisaatiota tai henkilöä koskeva tiedontarve erityisesti kriisitilanteissa, joissa toimitukset näkevät velvollisuudekseen joka tapauksessa kertoa asiasta jotakin. tiedotusväline ks. joukkoviestin tie in Juttu, jossa kytketään yhteen kaksi eri asiaa, esimerkiksi kansallinen taso ja paikallinen näkökulma. tieto Ihmisen tulkitsema ja sisäistämä informaatio. Tiedolla on merkitystä yleisellä tasolla. Se on eräänlainen informaation ihmisen tietoisuudessa aiheuttama reaktio, jota on filosofiassa kuvattu myös "hyvin perustelluksi tosi uskomukseksi". tietografiikka ks. grafiikka tietoisku 1) Toimittajille järjestetty briifaus- tai tiedotustilaisuus, jossa lähdettä saa suoraan lainata. Esille nousseita asioita voidaan käsitellä uutisten sijasta esimerkiksi pääkirjoituksissa tai taustajutuissa. Vuoto eroaa tietoiskusta siinä, ettei vuotoa varten järjestetä tilaisuutta, vaan lähde kertoo yksittäiselle journalistille henkilökohtaisesti jotakin, mitä ei halua omissa

197

tietokannan hallintajärjestelmä

nimissään lainattavan. 2) Lyhyt, ei-kaupallinen valistusohjelma, -filmi tai –kirjoitus. tietokannan hallintajärjestelmä Tietokantojen ylläpitoon käytettävä tietokonejärjestelmä, jonka avulla luodaan tietokantoja, suoritetaan hakuja ja valvotaan tietokannan käyttöoikeuksia. tietokanta 1) Elektronisessa muodossa oleva kokoelma tiettyyn aiheeseen tai tarkoitukseen liittyviä tietoja. 2) Tietojärjestelmä, jonka avulla tietoa voidaan tallentaa ja hakea mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Viitetietokannat viittaavat erilaisiin lähteisiin kuten kirjoihin tai aikakauslehtiartikkeleihin. Faktatietokanat kuten esimerkiksi tilastot, aikasarjat tai osoiterekisterit antavat vastauksia suoriin kysymyksiin. Tekstitietokannat sisältävät haettavat alkuperäistekstit kokonaisuudessaan. tietokantajournalismi Journalistinen suuntaus, jossa (sähköisen) tiedonhankinnan kohteena ovat erityisesti viranomaisten hallinnoimat tietokannat ja rekisterit kokonaisuudessaan tai niiden valikoidut yksittäiset sisällöt. Toimintamallin ideana on, että toimitustyössä tarkasteltavia asioita tai tapahtumia voidaan määrittää ja nimetä tietoteknisesti luokiteltaviksi ja mitattaviksi suureiksi. Tietokantojen ja rekisterien sisältämää dataa voidaan kerätä, tallentaa, paloitella analysoida ja hyödyntää tarvittaessa useita kertoja. Hyödyntäminen edellyttää aineistolta tietoteknisesti käsiteltävää muotoa ja sitä että aineisto muodostaa riittävän loogisen kokonaisuuden ja tarkoituksen. Tietokantajournalismi voidaan nähdä osaksi tietokoneavusteista journalismia, johon kuuluu myös verkkojournalismi. tietokantasuoja Tekijänoikeudellinen suoja digitaalisessa muodossa olevalle tietopankille, jolla voi olla huomattavaa taloudellista arvoa. Tarkoituksena on suo-

198

jata tietokannan rakentamiseen tarvittua panostusta. tietokone Digitaalisessa muodossa olevaa dataa käsittelevä laite, joka toimii tarkkojen toimintaohjeiden mukaisesti. tietokoneanimaatio Tietokoneella tuotetun materiaalia esittäminen ajallisena jatkumona. Tietokoneanimaatio tuottaa usein voimakkaan kolmiulotteisen vaikutelman. tietokoneavusteinen journalismi Journalistinen suuntaus tai toimintamalli, jossa hyödynnetään tietotekniikkaa ja tietoverkkoja. Tietokoneavusteinen journalismi voidaan jakaa tietokantajournalismiin ja verkkojournalismiin.

Tietokoneavusteinen journalismi voidaan nähdä osaksi tallennepohjaista journalismia, johon toisena osana kuuluu muuta kuin digitaalisessa muodossa olevaa aineistoa hyödyntävä dokumenttijournalismi. tietokonegrafiikka 1) Grafiikan tuottaminen tietokoneella. 2) Elokuvaan tietokoneella elektronisesti tuotetut synteettiset kuvat, joilla luodaan muuten vaikeasti saatavilla olevia tai kalliita lavasteita ja kuvauspaikkoja. tietokonevälitteinen viestintä Viestintä, jossa käytetään tietokoneita viestien tuottamiseen ja käsittelemiseen sekä tietoliikenneverkkoja viestien välittämiseen. tietoliikenne Sähköinen tiedonsiirto, jossa informaatio muunnetaan lähettävässä tietokoneessa viestilinjojen ymmärtämään muotoon ja palautetaan edelleen alkuperäiseen muotoonsa vastaanottavassa tietokoneessa. tietolähde ks. journalistiset lähteet tietolähdesuoja ks. lähdesuoja tietomurto Tietokonerikokseksi luokiteltu luvaton tunkeutuminen vieraaseen tietojärjestelmään.

tietoyhteiskunta

tietosolu Sähköisen aineiston osa, jota voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena, esimerkiksi verkkosivu tai sen osa. tietosuoja ks. tietosuojalaki tietosuojalaki Henkilötietojen keräämistä, tallentamista, käyttämistä ja luovuttamista säätelevä vuonna 1987 säädetty laki, jolla pyritään suojaamaan henkilön yksityisyyttä, etuja ja oikeuksia. Laki koskee henkilörekistereiden laatimista ja estää ei-asialliset yhteydet kerääjän ja rekisterin sisällön välillä ("tarkoitussidonnaisuus"). Lakiin vuonna 1994 tehty lisäys jätti toimitukselliset rekisterit lain ulkopuolelle, jos rekisterit sisältävät vain joukkoviestimessä jo julkaistua arkistoaineistoa tai jos rekisteri on yksinomaan toimitustyössä käytettävä ja ulkopuolisilta suljettu henkilörekisteri. tietoteoria Filosofian osa, joka käsittelee tiedon sisältöä vastakohtana muodolle.

Tietoteoria tutkii tiedon yleispätevyyttä ja pyrkii selvittämän tiedon asiallisen sisällön. tietotoimisto Televisiolle, radiolle ja lehdistölle uutisia, kuvia ja muuta journalistista aineistoa sekä muita ajankohtaisia tietoja (liike-elämän ja kaupan tietoja, pörssiuutisia) välittävä palveluorganisaatio.

Tietotoimiston toimintaympäristö voi olla kansallinen tai kansainvälinen ja se voi olla sitoutumaton (kaupallinen) tai poliittisesti tai järjestöllisesti sitoutunut. Tietotoimistot voidaan jakaa kolmeen perustyyppiin: kaupallisiin ja uutisia kaikille halukkaille myyviin (etenkin länsimaiset kansainväliset toimistot), osuus- tai yhteistoiminnallisiin toimistoihin, joiden tehtävänä on jäsenlehtiensä palveleminen sekä hallituksen valvomiin tai sen hoitamiin tietotoimistoihin (kommunistimaat). tietoturva Tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaaminen. tietovaje Tietystä aiheesta halutun ja saadun tietomäärän erotus. tietoverkko Tietokoneiden ja niiden välisten tiedonsiirtoyhteyksien sekä niiden

avulla tarjottavien palvelujen yhdistelmä.

Sähköisenä järjestelmänä tietoverkko kytkee yhteen tietovarantoja, tiedontuottajia ja tiedonhakijoita. Kysymys laitteistojen ja ohjelmistojen muodostamasta kokonaisuudesta, jossa usealla käyttäjällä on samanaikaisesti mahdollisuus sekä lähettää ja vastaanottaa informaatiota riippumatta fyysisestä sijainnistaan. Tietoverkot purkavat joukkoviestinnän perinteistä mallia, jossa toimittaja tekee uutisen ja jonka suuri joukko ihmisiä vastaanottaa sellaisenaan suunnilleen samaan aikaan. Tietoverkoissa kuka tahansa voi luoda uutisen, jota muut voivat kommentoida sekä tarkistaa sen paikkansapitävyyttä. Tietoverkkojen kautta levitettävän aineiston journalistinen taso vaihtelee huomattavasti ja se voi olla virheellistä tai vääristeltyä. Toisaalta tietoverkkoon voi ilmestyä nopeasti korjaavaa tai oikaisevaa materiaalia. tietovuoto ks. vuotojournalismi tietoyhteiskunta Yhteiskunta, jossa informaatio ja siihen perustuva osaaminen ovat keskeisiä tuotantovälineitä.

Tietoyhteiskunnalle on tyypillistä voimakas tietoon ja tiedonvälitykseen liittyvä viestintäteknologinen kehittyminen, informaation tuottaminen, prosessoiminen ja välittäminen sekä erilaisten informaatioammattien (informaation tuottajat, jakajat, käsittelijät, erilaisten tukitoimintojen tuottajat) määrällinen kasvu. Keskeisen osan tietoyhteiskunnan kansantaloutta muodostavat ei-materiaaliseen tuotantoon perustuva talous ja taloudellinen jakelurakenne.

Tietoyhteiskunnalle on tyypillistä lisäksi verkostuminen eli tietokoneet, televiestintävälineet ja tietokannat yhdistävä kehitys, tiedon ylituotanto ja ylijäämä, tiedon sirpaloituminen ja laadullinen epäsuhde.

Esimerkiksi joukkoviestinnän kautta ihmiset saavat runsaasti tietoa asioista, jota eivät ole yhteiskunnassa toimimisen kannalta tärkeitä (viihde-elämä, skandaalit,

199

tietoähky

julkkikset) ja näitä vähemmän yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista (ympäristö, politiikka, talouselämä). tietoähky ks. informaatioähky tietue Joukko yhteenkuuluvia tietoja, jotka muodostavat yhden kohteen taulukossa tai kyselyssä. tiiseri 1) Ohjelman alkuun tai ennen ohjelmaa edeltäviä mainoksia sijoitettu ohjelman pätkä tai lyhyt esittely. 2) Otsikon päälle "härnäävästi" sijoitettu iskusana tai lyhyt otsikko. 3) Uteliaisuutta ja ennakkomielenkiintoa herättävä lehti-ilmoitus tai tv-mainos, jossa ei paljasteta tuotetta tai mainostajaa (esimerkiksi kehotus seurata ilmoitusta päivittäin). tijuana papers Aikuisille tarkoitettu (Meksikosta salakuljetettu) liuskelehtimäinen pornosarjakuva 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. tikkari Voimakkaissa nopeutuksissa tai animaatiokuvauksissa käytettävä elokuvakamera. jolla voidaan kuvata ruutu kerrallaan halutulla nopeudella. tilannekomedia Yhdysvaltalaislähtöinen tv-sarjan komediallinen muoto, jonka keskiössä on usein perhe. Sarjan henkilögalleria on melko pysyvä. Käsikirjoituksessa noudatetaan vaihtelevuuden periaatetta, jossa rutiinien ja kohokohtien vuorottelu on tarkkaan ajoitettu. tilanneääni Kuvassa näkyvä eläin, henkilö tai esine, joka toimii äänilähteenä. tilaus Tietylle ajanjaksolle tehty lehden (tulevien numeroiden) ostosopimus tilaajan ja kustantajan välillä. Erityinen kestotilaus jatkuu toistaiseksi ilman erillistä uusimista. tilausvideo Multimediapalvelu, jossa käyttäjä voi valita tarjolla olevalta palvelintietokoneelta jakeluverkon kautta video-ohjelmia katsottavakseen ja ohjata palvelinta kuin omaa kuvanauhuria. tilttaus Pystypanoroinnilla toteutettava kameran liike, jossa paikoillaan oleva ka-

200

mera liikkuu pystysuuntaisesti ylhäältä alas tai alhaalta ylös. timantti ks. keili tip-off Journalistille annettu, jonkin asian seurantaan liittyvä juttuvinkki. tip sheet Osakekaupan neuvontaa antava sanomalehti. tirkistelyohjelma ks. tosi-tv title sequence Esitettävän televisio-ohjelman johdantona esitettävät kuvat, musiikki, tekijäluettelo ja grafiikka. titteli ks. nimiö tiukka lehti - väljä lehti Lehdessä oleva sivutila juttujen julkaisemiseksi. Lehti on tiukka, jos siihen on tarjolla enemmän julkaistavaksi kelvollisia juttuja kuin mitä siihen mahtuu. Vastaavasti jos juttuja ei ole riittävästi, lehti on väljä. tj-ilmoitus ks. ilmoitus todellisuus-tv ks. tosi-tv todellisuusviihde Viihteellisten elementtien sisällyttäminen television asiaohjelmiin. Faktan ja fiktion sekoittamista (”faktafiktiota”) perustellaan usein sillä, että katsojat saavat näin menetellen ohjelmista viihteen ohella myös tietoa. Informatiivisuuden korostamisella myös horjutetaan halua ohjelmien arvostelemiseksi siitä, että ne vetoaisivat halpahintaisesti ihmisten tirkistelynhaluun ja käyttäisivät ”autenttista videomateriaalia” lähinnä suurten katsojalukujen tavoitteluun. toiminnallinen vaihtoehto Median käytölle vaihtoehtoiset toiminnat ja harrastukset. Myös eri mediat voivat olla toisilleen toiminnallisia vaihtoehtoja. toimilupamaksu Kaupallisten tv-kanavien Yleisradiolle maksama korvaus siitä, että ne saavat käyttää lähetystoiminnassaan Ylen linkkitorneja ja muuta kalustoa. Toimilupamaksu määräytyy kanavien liikevaihdon mukaan.

toimituskulttuuri

toiminnallinen sisältö Verkkopalvelun sisältö, johon vaikuttavat käyttäjän toimenpiteet. toimipaikkalehti ks. tehdaslehti toimittaja 1) Ammatillinen kattonimitys erilaista viestinnällistä "jalostustyötä" tekeville henkilöille (esimerkiksi mainostoimittaja, kustannustoimittaja, rock-toimittaja, viihdetoimittaja, klassisen musiikin toimittaja). 2) Joukkoviestinnässä toimiva journalisti. toimittajakäyttöinen studio ks. äänitarkkailija toimittaminen ks. editointi toimituksen sihteeri Päätoimittajan sihteeri, joka huolehti myös erilaisista toimituksen juoksevista, ei-journalistisista, asioista. toimitus Journalistien muodostama työyhteisö ja viestintäyrityksen journalistista työtä tekevä organisaation osa.

Toimitusten koko riippuu mm. viestintäyrityksen koosta, toimituksen toimintarytmistä ja toimituksen ulkopuolisen tarjonnan käyttöasteesta. Lehdissä toimitusta johtaa vastaava päätoimittaja, jonka (työnjohdollisina) alaisina toimii varapäätoimittajia, toimituspäälliköitä (vastuu toimituksellisista resursseista) uutispäälliköitä (vastuu päivittäisestä uutisseurannasta) sekä toimitussihteereitä (juttujen käsittely ja taiton toteuttaminen), joita alemmalla organisaatiotasolla työskentelee edelleen vuorojärjestelmän puitteissa "kaikkea eteen tulevaa" hoitavia kirjoittavia (yleis)toimittajia, eri aihealueisiin tai toimintalohkoihin keskittyneitä erikoistoimittajia, levikkialueen eri osissa työskenteleviä aluetoimittajia ja ulkomailla toimivia kirjeenvaihtajia. Toimituksen eri osastoilla on yleensä sen jokapäiväiseen toimintaan osallistuvat esimiehet.

Artikkelitoimittaja tuottaa päätoimittajan kanssa tai tämä ohjeiden pohjalta pääkirjoituksia. Artikkelitoimittaja tunnetaan myös

toisena toimittajana. Lehtiorganisaatioon kuuluu lisäksi valokuvaajia, informaatikoita ja arkistohenkilökuntaa, kuvatoimittajia, graafikoita ja taiteilijoita (luovia tai pilapiirtäjiä). Radio- ja televisiotoiminnan puolella vastaavia nimikkeitä ovat ohjelmapäällikkö, tuottaja ja ohjaaja. Väljästi määritellen toimitukseen voidaan laskea kuuluvaksi myös vakinaiset sivutoimiset avustajat ja useampia tiedotusvälineitä (usein yrittäjämuodossa) avustavat freelancerit. Angloamerikkalaisissa sanomalehdissä tunnetaan myös lehteen uutisia kentältä (so. poliisiasemalta, oikeustalolta, sairaalasta jne,) puhelimella välittävät legmanit ja juttuja näiden tietojen pohjalta kirjoittavat ja kieliasun viimeistelevät rewriterit (rewriter man). toimitusdemokratia Näkemys siitä, että joukkoviestimen journalistista linjaa ja sisältöä koskevaa vallankäyttöä pitäisi siirtää päätoimittajalta leveämmälle pohjalle, jolloin koko toimitus voisi osallistua journalistiseen päätöksentekoon.

Toimitusdemokratian on arveltu lisäävän tiedonvälityksen vapautta ja vähentävän tiedotusvälineiden ulkopuolisten painostusryhmien mahdollisuuksia manipuloida tiedonvälitystä. toimitusjärjestelmä Joukko pitkälle integroituja tuotantojärjestelmiä, joilla hallitaan julkaisujen ja medioiden suunnittelu-, ohjaus-, tuotanto- ja aineistonhallintaprosesseja ja niihin liittyviä resursseja. Järjestelmään kuuluvat journalistiset, julkaisu-, media- ja tuotantotekniset prosessit. toimituskalenteri Toimituksen kalenterimerkinnät etukäteen tiedettävistä, uutisoinnin arvoisista tapahtumista. toimituskokous ks. toimitusneuvottelu toimituskulttuuri 1) Yrityskohtainen journalistinen kulttuuri, talon tavat, jonka tehtävänä on pitää toimitusta yhtenäisenä ja auttaa sitä sopeutumaan erilaisiin ulkoi-

201

toimitusneuvosto

siin tekijöihin. Toimituskulttuuriin vaikuttavat journalistisen kulttuurin ohella ympäristön kulttuuri, yrityksen oma kulttuuri, toimitustyön luonne, toimituksen hierarkia, organisaation historia ja toimittajien suhtautuminen omaan työhönsä.

2) Journalistinen kulttuuri. toimitusneuvosto Erityisesti henkilöstölehden toimitusta tukeva ryhmä, joka linjaa pitkällä tähtäimellä lehden tavoitteet ja toimintaperiaatteet, valvoo linjan toteutumista ja tukee lehden kehittämistä. Neuvostossa on yleensä edustus yhteisön johdosta, lehden toimituksesta ja lukijoista. toimitusneuvottelu Toimituksessa säännöllisesti pidettävä toimitusväen kokous.

Kokouksessa määritetään seuraavan päivän lehteen tai päivän radio- tai televisiolähetykseen seurattavat tapahtumat ja työstettävät jutut, jaetaan lehden sivutilaa tai lähetysaika toimituksen eri osastoille sekä arvioidaan päivän lehteä tai edellistä uutislähetystä. toimituspolitiikka Yksittäisen tiedotusvälineen päämäärät ja tehtävät eli toimitustapa. Yrityksen julkisesti lausutut tai epävirallisesti hyväksytyt säännöt ja ohjeet ("talon tavat"), jotka toimivat toimituksen suuntaviivoina suhtautumisessa erilaisiin juttuaiheisiin. toimitusprosessi ks. journalistinen työprosessi toimituspäällikkö ks. toimitus toimitussihteeri Lehden eräänlainen "toimitusteknikko" tai työnjohtaja, joka työnkuva vaihtelee välineen koosta riippuen. Toimitussihteeri huolehtii juttujen editoinnista ja lehdessä käytettävissä olevan tilan jakamisesta osastojen kesken, valvoo juttujen sisältöä, päättää juttujen typografisesta asusta ja huolehtii lehden taittamisesta. toimitustyö ks. journalismi toinen media-aika Kiinteästi internetin

202

syntyyn ja käyttöön liittyvä kehitysvaihe, jossa media on kaikille avoin ja jatkuvasti muuttuva sosiaalinen tila ja jossa jokainen voi valita tiedon sieltä, mistä haluaa.

Tuottajien, jakelijoiden, käyttäjien, kuluttajien ja yleisön väliset raja-aidat hämärtyvät. Tätä edeltäneelle ensimmäiselle mediaajalle oli tyypillistä viestinnän yksisuuntaisuus, jolloin pieni tuottajajoukko tarjosi informaatiota suurelle määrälle kuluttajia perinteisen massamedian, sanomalehtien, radion ja television muodossa. toinen toimittaja ks. toimitus toisen sukupolven originaali ks. simulacrum toisto 1) Yleisyys sille, kuinka usein mainossanoma lähetetään tai saadaan perille samalle kohderyhmälle. Sama mainos voidaan esittää joko samassa mainosvälineessä tai useassa eri mediassa. 2) Saman jutun (esimerkiksi STT:n uutisten) esiintyminen useampaan kertaan eri medioissa. tombstone heads Samankokoiset ja -tyyliset ("hautakiviä" muistuttavat) vierekkäin sivulle taitetut otsikot. toon Piirroselokuvan hahmo. top of mind Mittausjärjestelmä sen selvittämiseksi, miltä kanavalta televisio avataan jos ohjelmisto ei ole tiedossa. topologia Verkon rakenne tai toteutustapa (tähti, väylä, rengas). Verkon fyysinen topologia tarkoittaa kaapelien ja siirtotien muotoa ja looginen topologia sitä, miten siirtotietä käytetään ja kuinka rakenne käyttäytyy. top-shelf Pornografiset tai muut alaikäisiltä kielletyt (myyntitelineen ylähyllyille sijoitetut) lehdet. top shot Yläilmoista kuten helikopterista tai kuumailmapallosta tapahtuva kuvaaminen. tosi-mainos Televisiomainos, jossa jäljitellään arkielämän tilanteita. Tavoitteena on assosioida katsoja mainoksessa esiintyvään tavalliseen kuluttajaan.

trikki

tosi-show Viihteellinen, todellisuustelevision formaattiin pohjautuva ohjelmatyyppi, jossa ohjelman osanottajista valitaan paras esiintyjä (esimerkiksi laulaja) kanssakilpailijoita karsimalla. Kilpailun saama julkisuus siivittää voittajaa omalle taitelijanuralle. tosi-tv 1) ”Kevytdokumentaarinen” televisioformaatti, jonka avulla pyritään kuvaamaan todellisen elämän tapahtumia joustavalla tavalla. Dramatisoituja, näyteltyjä jaksoja voidaan yhdistää autenttisiin osuuksiin esimerkiksi rikoksista kertovissa poliisisarjoissa. 2) Televisio-ohjelma tai -sarja, jossa kuvataan vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneita ”tavallisia ihmisiä” jossakin autenttisessa, realistisessa tilanteessa. Katsojat jännittävät heidän selviytymistään tai vuorovaikutustaan jossakin rajatussa tilassa. Kisasta karsitaan osanottajia, ja jäljelle jäänyt voittaja palkitaan.

Spontaanisti syntyvä sisältö pohjautuu henkilöiden omaehtoiseen toimintaan.

Usein sattumalta esiin tulevat tilanteet ja henkilöiden reagointi niihin sanelevat ohjelman ennalta-arvaamattoman sisällön ja käänteet. Formaatissa ei pyritä hyödyntämään tuotannon tarjoamia teknisiä tai formaalisia keinoja kuten käsikirjoitusta, erikoisvalaistusta tai leikkausta vaan painotetaan kohtausten aitoja olosuhteita. Kyse on eräänlaisesta tarinan kehittymisestä samalla kun sitä tallennetaan. Noudatettavat säännöt ovat samat kuin 1950-1960 -luvulla kehittyneessä ”totuuselokuvassa”.

Tosi-tv-formaattiin kuuluu mm. seuraavantyylisiä ohjelmia: tirkistelyohjelma (samassa tilassa useita toisilleen vieraita henkilöitä), selviytymisohjelma (kuinka joukko ihmisiä pärjää jollakin syrjäisellä alueella), parinetsimisohjelma (naimattomien seuralaisten etsimine ja kokemuksista kertominen ja muodonmuutosohjelma (ihmiset tai heidän kotinsa uudistamisen kohteena). toss ks. heitto totuuselokuva Dokumentaarisuutta pai-

nottava ja "raaka" sekä esiintymistä "katalysoiva" tai "osallistava" elokuvan muoto. Totuuselokuva voidaan tehdä esimerkiksi kuvaamalla kadunmiehiä, esittämällä heille myöhemmin filmatut kohdat ja kuvaamalla tämän jälkeen heitä arvioimassa omaa esiintymistään ja esitettyjä kohtauksia osana lopullista elokuvaa. townline ks. paikkavinjetti traileri 1) Teatteriesitykseen tulevan elokuvan esittelyfilmi. 2) Audiovisuaalinen mainos. Trailereita tuotetaan eri tarkoitusperiä varten. Erityinen teaser on lyhyt esittelypalanen (pituudeltaan yleensä 1030 sekuntia), jonka tarkoitus on aktivoida yleisö odottamaan, kiinnostumaan tai tulemaan yleisesti tietoiseksi elokuvan olemassaolosta. Varsinainen traileri (pituudeltaan yleensä 30-120 sekuntia) on teaseria konkreettisempi mainos, jonka avulla elokuvaa on tarkoitus markkinoida elokuvateattereissa, televisiossa tai tietoverkossa. Trailereista leikataan nykyisin myös tv-versiot, jotka sijoittuvat sisällöltään teaserin ja varsinaisen trailerin välimaastoon. transparenssi ks. journalismin transparenssi travelogue Tietyn henkilön liikkumisesta tai jostakin kaukaisesta paikasta kertova matkailuaiheinen juttu tai elokuva. treatment Tiivis esitys suunnitellun elokuvan tarinasta tarkoituksena hakea rahoitusta varsinaiselle käsikirjoitustyölle.

Treatment ei sisällä yksityiskohtia, erillisiä kohtauksia tai dialogia, vaan sen tarkoituksena on auttaa kirjoittajaa ja tuottajaa havaitsemaan riittävän ajoissa tarinaan sisältyvät mahdolliset ongelmakohdat treeware Paperipohjainen media, kuten lehti tai kirja. trial by newspaper ks. mediakäräjöinti trikki Hämäävä, keinotekoisesti aikaansaatu kuvallinen tehoste, kuten esimerkiksi kahden valokuvan yhdistäminen.

203

trikkikuvaus

trikkikuvaus Elokuvan manipuloiminen pyrkimyksenä luoda todenmukainen ja uskottava vaikutelma hankalasti toteutettavista tai mahdottomista tapahtumista. trim Elokuvasta sen editointivaiheessa poistettu kuvausmateriaali. triplex Erityisellä tekniikalla yleensä yksivärioriginaalista valmistettu kolmivärikuva. troijan hevonen Viruksen tavoin toimiva tietokoneohjelma, joka on naamioitu harmittoman tai jopa hyödyllisen näköiseksi. troll Slangi-ilmaus henkilöstä, joka lähettää internetin keskustelupalstalle keskusteluaiheeseen liittymättömiä kiistanalaisia, epärelevantteja tai yliampuvia viestejä. Tarkoituksena on provosoida keskustelijoita kiihkeisiin vastakommentteihin tai ylipäätään häiritä tavanomaista aihekohtaista keskustelua. Tavoitteena on saada ihmiset luulemaan viestejä asiallisiksi ja tosissaan kirjoitetuiksi, lankeamaan trollin ansaan.

TRP (target rating point) Määrätyn kohderyhmän bruttopeitto.

TRT (total running time) Nauhoitetun ohjelman kokonaiskesto. try story Melko tärkeä uutisjuttu, joka voidaan ehdollisesti julkaista jos palstatilaa tai lähetysaikaa sille löytyy.

TST (total story time) Suorassa lähetyksessä toimittajalle annettu raportointiaika alkaen uutisankkurin heitosta.

TTT (tarvittaessa töihin tuleva) Hälytysvalmiudessa oleva, muita kuin säännöllisiä vuoroja tekevä toimituksen sijainen. tube Slangi-ilmaus televisiosta (”putkesta”). tukkijuttu Juttu, joka ajattomuutensa takia jää hyvin usein tai jopa lopullisesti pois joukkoviestimen tarjonnasta tätä ajankohtaisempien aiheiden kiilatessa tukkijutun ohitse. tulkintakehysmalli ks. kehystäminen

204

tulkitseva journalismi Journalismi, joka pelkän "puhtaiden uutisten" kertomisen sijasta selvittää ja tulkitsee uutistapahtuman tai -tilanteen merkitystä ja taustoja erittelemällä asioita sekä käyttämällä erilaisia asiantuntijoita, kommentaattoreita tai kolumnisteja tapahtumien tulkitsijoina. tunnari Lyhyt puhe- tai musiikkiesitys radio- tai televisio-ohjelman tai radiokanavan tunnistuksen helpottamiseksi. tunniste Tiettyä sisältöä, kuten kuva-, ääni- tai tekstitiedostoa, kuvaava merkintä. Tunnisteen avulla pyritään antamaan mielikuva kohteen sisällöstä ja auttamaan sisällön löytymistä hakutoiminnalla. Tunnisteita voivat antaa sisällön luoja ja käyttäjät. tunnuslaatikko Lehteä ja toimitusta koskevat tiedot usein taitollisesti erillisessä laatikossa. Tunnuslaatikossa ovat tiedot ainakin lehden päätoimittajasta, kustantajasta ja painopaikasta, mutta usein myös koko toimituksesta (nimet ja kasvokuvat). tuntiappelsiini ks. rotaatiokello tuotantofinaali Televisiosarjan tuotantokauden viimeinen episodi, joka sisältää seuraavan tuotantokauden houkuttimeksi usein jonkin dramaattisen paljastuksen ja cliffhangerin. tuotantokausi Yksittäisen televisiosarjan useamman episodin muodostama, kerralla tuotettu kokonaisuus. Suositusta tv-sarjasta saatetaan valmistaa useita tuotantokausia. tuotehyväksyntä Mainonta, jossa tunnettu ja luotettava julkisuuden henkilö suosittelee mainostettavaa tuotetta. tuotesijoittelu Sponsorin tuotteen tai tuotemerkin näkyvä sisällyttäminen elokuvaan, television tai radion ohjelmaan, lehden sisältöön tai johonkin yksittäiseen tapahtumaan erillistä korvausta vastaan.

Tuotesijoittelua pidetään eettisesti arveluttavana piilomainontana sen korostaessa esimerkiksi tuotteiden tai yrityksen ni-

tähdennys

meä tai tuotemerkkejä. Tuotteen esiintuominen voi tapahtua esimerkiksi kameran zoomauksen avulla tai esiintyjien puheen kautta. Tuotesijoittelu on kuitenkin sallittua, jos tuotteet esiintyvät luonnollisissa yhteyksissään. tuottaja 1) Radio- tai tv-organisaation jäsen, jonka tehtävänä on vastata yksittäisen ohjelman valmistusprosessista tai jostakin ohjelmatuotannon osa-alueesta journalistisesti ja/tai taloudellisesti. 2) Sanoma- ja aikakauslehdessä toimiva journalisti, jonka (journalistisella ja taloudellisella) vastuulla on lehden jokin osasto tai säännöllisesti julkaistava osio, kuten teemasivut. tuottajayritys Itsenäinen, erityisesti televisio-ohjelmia tv-kanaville tekevä (pienehkö) yritys, joka ei ole osa suurta televisioyhtiötä. tuplajuttu Juttu on painettu kahteen kertaan samassa lehdessä. turnover ks. vaihtuvuus turtumisilmiö Teoria, jonka mukaan jonkin asia, kuten väkivallan, toistuva esittäminen mediassa turruttaa yleisöä niin, ettei se reagoi siihen enää kovinkaan voimakkaasti. tutkiva journalismi Laaja, perusteellinen ja syvällinen journalistinen selvitys jostakin merkittävästä asiasta, kuten juridisesta tai moraalisesta väärinkäytöksestä tai yhteiskunnallisesta epäkohdasta, jonka julkistamisen voi nähdä olevan kiusallista jollekin (yleensä asioista vastuussa olevalle) taholle. Tutkimusten kohteena olevien asioiden salailun takia tutkivat journalistit törmäävät työssään usein erilaisiin tiedonhankinnan esteisiin. Paljastuksen taustalla on usein toive epäkohtien korjaantumisesta mediajulkisuuden seurauksena. tv-mittaritutkimus Televisiokanavien ja ohjelmien katsojamääriä ja kuuntelijakunnan rakenteen selvittäminen minuutin tarkkuudella. Tutkimus tehdään noin tuhannen talouden perusjoukolla, jonka

perusteella lasketaan kanaville ja ohjelmille jakautuvat katsojat ja niiden osuudet.

Perusjoukkona tutkimuksessa ovat yli 10– vuotiaat suomalaiset. tv-sarja ks. sarjafilmi tv-spotti Televisiossa esitettävä lyhyt mainos- tai sponsorointipätkä tai haastattelu. two-shot Rajaamalla toteutettu tv-ohjelman parikuva, jossa näkyvät haastattelun tai keskustelun molemmat osapuolet. tyhmät kysymykset ks. kysymys-vastaus tykkääjä Internetin Facebookissa johonkin kerrottuun asiaan myönteisesti suhtautuva käyttäjä. typecasting Tietyn näyttelijän sijoittaminen aina samanlaisiin, tälle sopivaksi katsottuihin rooleihin. typo Kirjoitusvirhe. typografia Painetun tekstin ulkoasu, muotoilu ja tyyli sekä sivun koko ja kuvitus, ts. kaikki mitä sivulla on. Erityisesti tekstitypografialla tarkoitetaan painetun tekstin kirjasinvalintaa ja -kokoa. tyyli 1) Nimetty kokoelma tekstinmuotoiluasetuksia, kuten fontti, koko, riviväli, merkkiväli ja tasaus, joita soveltamalla voidaan muuttaa tekstin (esimerkiksi leipäteksti, otsikko, alaotsikko) ulkoasua. 2) Merkin erilainen muotoilu, kuten kursivointi, lihavointi, varjostus ja ääriviiva. tyylikirja Jonkin yksittäisen joukkoviestimen kirjoitus- ja kieliasua koskevat yleisohjeet.

Ohjeisiin usein sisältyy myös eettisiä (esimerkiksi tiedonhankinnan keinoja koskevia) yrityskohtaisia menettelytapasääntöjä. työkalurivi Palkki painikkeita, joilla voidaan käynnistää yleisimmät valikkojen komennot. työkirja Lista työstettävinä olevista juttuaiheista ja niiden toteuttajista (toimittajista, kuvaajista) lehdessä, tv:ssä tai radiossa. työprosessi ks. journalistinen työprosessi tähdennys Jutun typografinen korostaminen, esimerkiksi kirjasinkoon suurentami-

205

tähdenvälipalsta

nen, lihavointi, kursivointi tai ladelman levitys, välistys tai kaventaminen. tähdenvälipalsta Lyhyitä seurapiiriuutisia sisältävä palsta, jossa uutiset on usein taitollisesti erotettu toisistaan tähdillä (vrt. “filmitähdet"). täky 1) Jonkin toimituksen ulkopuolisen tahon, kuten pr-ammattilaisen, freelancer-toimittajan tai juttua itsestään haluavan henkilön joukkoviestimelle "syöttämä" ehdotus tai tiedustelu jonkin aiheen käsittelemiseksi ko. mediassa.

2) Erityisesti television sarjaohjelmissa suosittu tapa esittää ohjelman alussa lyhyitä katkelmia tai makupaloja tulevasta ohjelmasta. 3) Elokuvan alkutekstejä edeltävä kohtaus tarkoituksena virittää katsojan kiinnostusta elokuvaan. 4) Elokuvan idean tai käsikirjoituksen myyminen. Tekijän tavoitteena on saada elokuvan idea myytyä tuottajalle ja projektille tuotantopäätös. Tuottajan tarkoituksena on saada elo-

206

kuvaprojektille rahoitus. täydennyslehti Alueen tai aiheen mukaan uutisaineistonsa rajaava lehti. täyden palvelun periaate ks. yleisradio täyte-elokuva Halvalla kyhätty B-elokuva, jota esitettiin Yhdysvalloissa 1930-luvun puolivälissä elokuvateattereiden tuplanäytännöissä pääelokuvan jälkeen. täytejuttu Ajaton, usein vähämerkityksellinen juttu, jolla voidaan täyttää lehden tyhjäksi jäävää palstatilaa tai ohjelman lähetysaukkoa. täyteohjelma Vapaasti lähetysajan niin salliessa lähetettävissä oleva ohjelma. tönäisyviestintä Sosiaalisessa mediassa yleistyvä käytäntö, jossa yhteisöt pyrkivät hienoisilla asiaan liittyvillä viittauksilla tai kommenteillaan ohjailemaan itseään koskevaa julkista keskustelua tavoiteltavaan suuntaan ilman pyrkimystä hallita keskustelua.

ubiikki Kaikkialla läsnä oleva, sulautettu tai jokapaikan tietotekniikka (ubique = kaikkialla). ubiikki-yhteiskunta Tietoyhteiskunnan kehitysvaihe, jossa erilaiset tieto- ja viestintäpalvelut ovat saatavilla myös arkielämässä ajasta tai paikasta riippumatta.

Ubiikki-yhteiskunnassa tieto- ja viestintäteknologia on tunkeutunut kaikkialle ja kaikkiin elämäntilanteisiin ja ihmiset, esineet ja paikat ovat yhteydessä toisiinsa elektronisten tunnisteiden avulla.

UGC (user generated content) ks. käyttäjäsisältö uhokieli Räväkkä mainoskielen laji, jossa asiat sanotaan suoraan, kuten ”maailman paras tuote”. ulkoasu ks. taitto ulkoinen julkaisu Lehti, joka on tarkoitettu julkaisijaorganisaation ulkopuolisille tahoille, kuten asiakkaille tai lähiympäristön asukkaille. ulkoinen tiedottaminen ks. tiedotustoiminta ulkomaantoimittaja ks. kirjeenvaihtaja ulkoverkko ks. ekstranet UMTS (universal mobile telecommunications system) Kolmannen sukupolven maailmanlaajuinen langaton matkapuhelinverkko, jossa yhdistyvät matkapuhelin ja internet-yhteydet. UMTS mahdollistaa multimedian (kuvien, videoiden) siirron matkapuhelimiin. underdog-efekti Median kautta tapahtuva yleisen mielipiteen muokkaaminen, joka saa käyttövoimansa ihmisten empatiasta jotakin median uhria kohtaan, jo-

ta nähdään käsitellyn julkisuudessa epäoikeudenmukaisesti.

Esimerkiksi vaaleissa sympatian osoittamisella ehdokasta kohtaan saattaa olla suurempi merkitys kuin itse ehdokkaan ajamalla asialla. underground 1) Sovinnaisuuden rajat ylittävä ja julkista hyväksyntää vailla oleva media. 2) Kielletty, laiton tai epäkaupallinen lehti tai elokuva. underground-lehdistö ks. vaihtoehtolehdistö underscoring Alleviivaava tapa käyttää musiikkia elokuvassa. unicast Tietoverkossa käytettävä tiedonsiirtotapa, jossa lähetetyllä tiedolla on vain yksi vastaanottaja. uniikki kävijä Eri päätteiltä otettu yhteys verkkopalveluun ilman toistoja.

Yhteydenotto lasketaan yhdeksi kävijäksi vaikka samalta päätteeltä otettaisiin yhteys useampaan kertaan. Eri kävijät mielletään usein eri henkilöiksi, vaikka todellisuudessa sama ihminen voi käyttää samaa palvelua usealta eri koneelta ja kirjautua tällöin useana kävijänä. unmotivated Vaeltava kamerakuvaus, joka ei perustu kuvattavan kohteen liikkumiseen. upotus Videoeditoinnin tekniikka, jossa kuvamateriaalia korvataan toisella kuvamateriaalilla tietyllä välillä nauhaa ”upottamalla” uusi kuva entisen tilalle. upotuskuva Kahden televisiokuvan yhdistäminen niin, että toinen niistä näkyy pienemmässä koossa osana kuvaruudun näyttöä.

upstream

upstream ks. interaktiivisuus urbaani legenda Populaari laajalti uskottu myytti, joka leviää erityisesti internetin välityksellä.

URL (uniform resource locator) ks. verkko-osoite USB (universal serial bus) Liitäntä, jonka avulla tietokoneeseen voidaan kytkeä oheislaitteita. uses and gratifications ks. käyttötarkoitus-tutkimus uudet mediat Ilmaisu, jolla viitataan television uusiin muotoihin, kehittyneen kotielektroniikan tuotteisiin ja erityisesti mediateknologian uudenlaisiin keskinäiskytkentöihin. Uuden median sovellutuksia ovat tietokoneohjatut kuvankäsittelylaitteet, dataverkot, hyper- ja multimedia-järjestelmät sekä virtuaalisen todellisuuden teknologia. Keskinäisen kytkennän ohella uusille medioille on tyypillistä tietokonepohjaisuus, hybridi, joustava rakenne, interaktiivisuus, sekä julkinen että yksityinen käyttö ja vähäinen julkinen säätely. uusi aalto Ranskalaislähtöinen elokuvangenre, jonka ominaispiirteitä ovat alkuperäisyys, nuoruus, tekniikan ja näkemyksen tuoreus, suora dialogi, suurelle yleisölle tuntemattomat näyttelijät ja halpa tuotantorakenne. uusi journalismi 1) Journalismin suuntaus tai muoto, joka pyrkii kuvaamaan todellisia tapahtumia ja ilmiöitä kaunokirjallisin keinoin journalistin subjektiivisen lähestymistavan ja hänen omien subjektiivisten tuntemustensa ja tulkintojensa pohjalta. Uusi journalismi voidaan nähdä eräänlaiseksi vastavedoksi perinteiselle journalismin objektiivisuudelle ja ulkokohtaiselle esitystavalle. 2) Kauko Pietilän kehittelemä journalismin uudistamismalli erityisesti muotoironiaan pohjautuvien uusien journalististen muotojen käyttöönottamiseksi. Mallin tavoitteena on muuttaa joukkoviestinnässä vastaanottajan positiota ta-

208

savertaistamalla yleisö suhteessa lähettäjään. Uuden journalismin taustalla on ajatus joukkoviestinnästä sosiaalisena suhteena eli säännöllisen yhteyden solmimisesta yksilön ja häntä ympäröivän maailman välille. Tältä pohjalta esimerkiksi uutiset eivät olisi oleellisia nimenomaan tapahtumien kertojina, vaan tällaisen yhteyden rakentajana. Pietilän journalismikonseption mukaan joukkoviestintä ei esitä todellisuutta vastaanottajille, vaan on näille yhteiskunnallista todellisuutta. Uuteen journalismiin liittyneessä 1980-luvun alun tiedotusopillisessa "kiistassa" Pietilän vastapuolena olleen Pertti Hemánuksen journalismin keskiössä oli vastaavasti journalismin objektiivisuus eli tiedon (tietoisuuden) ja todellisuuden välinen suhde.

Joukkoviestintä oli näin ollen olemukseltaan sanomia, jotka sanovat jotakin todellisuudesta esittämällä sitä, ts. joukkoviestimien sanomat eivät ole todellisuutta, vaan todellisuuden kuvia. uusi journalismin ekosysteemi Käsite, jolla kuvataan kännykkäkameroihin ja tietoverkkoihin pohjautuvaa reaaliaikaista tapahtumien (kansalaisjournalistista) raportointia odottamattomista paikoista ja erityisesti vaikeasti tavoiteltavilta kriisialueilta. uusluddiitti Mediateknologian määräävän aseman vastustaja. Nimitys perustuu rakenteellisen koneistumisen ja automaation vastustajaksi teollistuvassa Englannissa 1800-luvulla kutsuttuun luddiittiin. uusmedia Yhteisnimitys digitaalisuuteen perustuville, tietokoneen ja tietoverkkojen kautta käytettäville viestintävälineille. Uusmedia voidaan nähdä ympäristönä tai tilana, jossa liikutaan ja jossa vietetään aikaa. Sen ominaispiirteitä ovat digitaalisuus, verkkomaisuus, reaaliaikaisuus, päivitettävyys, kaksisuuntaisuus, vuorovaikutteisuus. virtuaalinen ympäristö sekä henkilökohtaisuus ja erilaiset suodattimet. Vastaavasti perinteisen median piir-

uutisarvo

teitä ovat mm. yhdenmukainen ja muuttumaton sisältö kaikille vastaanottajille, yksisuuntaisuus ja tiettyyn aikaan tapahtuva jakelu. uusmainonta Italialaisen Benetton strateginen linjaus, jossa mainonnan tehtäväksi on nähty erottuminen, ärsyttäminen ja keskustelun herättäminen. Vastaavasti perinteinen mainonta pyrkii herättämään vastaanottajassaan tunteen vajavaisuudesta, jonka sitten mainostettu tuote tai palvelu täyttää. uustelevisio Italialaisen kirjailijan ja tutkijan Umberto Econ muotoilema käsitys television uudesta roolista nyky-yhteiskunnassa. Televisio ei ole Econ mukaan enää todellisuuden välittäjä, vaan itse todellisuus. Sen sijaan että televisio olisi pelkkä ”ikkuna ulkomaailmaan”, se on alkanut kuuluttaa katsojille oma asemaansa ja suhdettaan yleisöön. Uustelevisio suosii suoria lähetyksiä, joissa se näyttää studioympäristön ja jopa kamerat, joilla lähetys kuvataan. Se sekoittaa fiktion ja faktan välisiä rajoja ja pyrkii suoraan kontaktin katsojan kanssa. uutinen Journalistinen genre eli juttutai ohjelmatyyppi, jolle on tyypillistä uuden, yllättävän ja merkittävän tiedon kertominen äskettäin tapahtuneesta tai tietoon saadusta, yleisesti kiinnostavasta asiasta. Uutinen viittaa myös asiaan, josta on lähiaikoina odotettavissa uutta informaatiota. Uutinen on juttutyypeistä vanhin ja yleisin. Aikaperspektiivin kannalta uutiset voidaan jakaa ennakkouutisiin, tapahtumauutisiin ja jälkiuutisiin ja sisältönsä puolesta varsinaiseen uutiseen (mitä on tapahtunut) ja taustajuttuun (selvitykseen siitä, miksi jotakin on tapahtunut ja mitä siitä seuraa). Uutisjakoa voidaan tehdä myös tapahtuma- ja prosessiuutisiin, joista edellinen viittaa jonkin todellisen tilanteen kertomiseen ja jälkimmäinen asioiden monimuotoisempaa ja "näkymättömämpää" kehittymistä koskevaan

raportointiin. Erilaisia uutistyyppejä ovat uutissähke, jonka avulla asiat kerrotaan yleisölle mahdollisimman nopeasti ja yhteenvetomaisen tiivistetysti, uutisraportti, joka on sähkeuutisen deskriptiivinen laajennus tavoitteenaan esittää myös tapahtumaan liittyviä ja tarkempia kuvailevia aineksia, uutiskommentti, jossa pääpaino on tarkasteltavien asioiden tai tapahtumien tulkitsemisessa (mistä tapahtumassa itse asiassa on kysymys, mitä seurauksia sillä voi olla) ja uutistausta, joka pyrkii liittämään uutisen laajempiin asiayhteyksiin, esimerkiksi yhteiskunnalliseen, poliittiseen tai kansainväliseen kontekstiin, jotta yleisö ymmärtäisi uutisen merkityksen.

Uutisvälitys on kaupallista toimintaa, uutisten myymistä hankkijalta viestimille. Uutisjournalismi on luonteeltaan hyvin kansainvälistä, ja kansainvälisestä uutisvälityksestä huolehtii useita kansainvälisiä tietotoimistoja. Länsimaisen uutisvälityksen yhtenä tärkeänä myyntivalttina on nopeus. Varsinkin sähköisissä viestimissä on pyritty reaaliaikaiseen uutisvälitykseen, joka käsiteltävistä aiheista riippuen on saattanut heikentää uutisjournalismille tärkeää luotettavuutta ja todenmukaisuutta. Länsimaiseen uutisjournalismiin kuuluu myös neutraalisuuden (puolueettomuuden ja kantaa ottamattomuuden) ihanne. uutisagenda Median toimintapa, jossa jokin yksittäinen asia tai tieto määritellään toisia tärkeämmäksi ja tätä kautta mediajulkisuuteen nostettavaksi. uutisanalyysi Kriittinen lähestymis- ja menettelytapa uutisten näyttävyyden, sisällön, esitystyylin, vaikuttavuuden ja sävyn määrittämiseksi. uutisankka Kutsumanimitys perättömälle uutiselle. uutisankkuri ks. ankkuri uutisarvo Median, joukkoviestimen tai yksittäisen toimittajan antama merkitys

209

uutisaukko

tai painoarvo jollekin tiedolle tai julkistettavalle asialle tiettynä hetkenä suhteessa muihin tarjolla oleviin aiheisiin. uutisaukko 1) Jonkin tapahtuman ja sitä koskevan uutisoinnin välinen aikajänne.

2) Uutisen saaman palstatilan tai lähetysajan ja juttua varten käytettävissä olevan materiaalin välinen suhde. uutisdiffuusio Yksittäisen uutisen leviäminen tiettynä ajanjaksona vastaavanottavan yhteisön sisällä. Uutisdiffuusion saturaatiopisteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa uutisoitu asia on ihmisille jo niin tuttu, ettei sitä enää pidetä uutisena. uutisfriikki Kyltymätön uutisten ja median kertomien ajankohtaistapahtumien seuraaja ja kuluttaja. uutisglobalisaatio Informaatioteknologian maailmanlaajuinen leviäminen siten, että mediayleisön on mahdollista seurata ”paikallisia” uutisia missä päin maailmaa tahansa. uutisguru Aktiivisesti uutisia seuraava ja uutistapahtumista hyvin perillä oleva henkilö. uutisjournalismi ks. uutinen uutiskirje 1) Informatiivinen kirjelehti, joka sisältää tietylle kohdeyleisölle (esimerkiksi yhdistyksen jäsenille tai yrityksen asiakkaille) tarkoitettuja kirjeen lähettäjään liittyviä uutisia, kuten tietoja sen tulevaisuuden suunnitelmista, taloudellisesta kehityksestä tai uusista tuotteista tai palveluista. Uutiskirjeet eivät yleensä sisällä mainoksia. 2) Talousuutisia sisältäneen nykyisen sanomalehden varhainen muoto. uutiskommentti ks. uutinen uutiskriteeri Asioille ja tapahtumille annettava journalistinen merkitys sekä mittapuu julkaistavien uutisten valinnalle ja keskinäiselle arvottamiselle.

Uutiskriteereissä on kyse ammatillisista standardeista, joiden avulla uutisoita-

210

vat asiat valitaan ja esitetään ja julkaistavien uutisten keskinäiset arvot ratkaistaan.

Uutiskriteerit ovat myös tulosta teollistuneen uutistoiminnan tuotannollisista tarpeista. Käytännössä uutiskriteerit ohjailevat toimituspolitiikan mukaisia valintapäätöksiä ja vaihtelevat paitsi yhteiskuntajärjestelmän, myös esimerkiksi lehden omistussuhteiden, poliittisen kannan, koon, levikin tai ilmestymistiheyden perusteella.

Ulkoinen uutiskriteeri viittaa asioihin, joilla on vaikutusta de facto ihmisten elämänkulkuun riippumatta siitä, ovatko he itse näistä vaikutuksista tietoisia (vaikutusten voimakkuus, intensiteetti). Uutisen yleinen merkittävyys merkitsee uutisarvostuksen ratkaisemista tietyn vastaanottajajoukon, ei kenenkään yksityisen vastaanottajan, perusteella (vaikutusten laajuus). Vastaavasti uutiskriteerin monikerroksisuus viittaa siihen, että uutiskriteeriä rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota moniin tärkeysasteeltaan vaihteleviin kriteereihin (missä määrin tapahtumien vaikutus koskettaa uutisten vastaanottajia itseään tai ryhminä). Kaupallisuuden paine on korostanut uutistoiminnassa kiintoisuuden kriteeriä, jonka mukaan uutisoitavia asioita valitaan niiden (oletetun) mielenkiinnon perusteella. Uutiskriteerit voidaan jakaa myös julkaistavien asioiden tärkeyden (primaarisuuden), kiinnostavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Tärkeyttä käytetään kun kysymyksessä on laajaa ihmisjoukkoa todennäköisesti kiinnostava asia (ajankohtaisuus, läheisyys, tapahtuman näyttävyys ja seuraukset). Kiinnostavuuteen sisällytetään henkilökohtainen mielenkiinto ja vetovoima, sympatia, epätavallisuus, kehitys, taistelu, jännitys, seksi, korkea ikä ja eläimet.

Tarkoituksenmukaisuus on poliittinen kriteeri (poliittiset lehdet) tai yleisön rakenteesta johtuva kriteeri (erikoislehdet, harrastelehdet, ammattilehdet). Prakke on jakanut uutiskriteerit ajalliseen etäisyyteen

uutispöytä

(nykyhetki), kulttuuriseen etäisyyteen (yleisön osallisuus tapahtumassa, tapauksen tunnettavuus, tapauksen kiinnostavuus) ja maantieteelliseen etäisyyteen (läheisyys). Uutiskriteereiksi voidaan määritellä myös kielteisyys, tuoreus, läheisyys, yhdenmukaisuus (”kulttuurisen käsikirjoituksen” mukaisuus), selkeys, odottamattomuus, superlatiivisuus, relevanssi (suora vaikutus yleisön elämään), henkilöitävyys, eliittihenkilöt, edustavuus (lähteen auktoriteetti), faktisuus (tarkistettavat tosiasiat). uutiskuva Uutisen visuaalinen sisältö lehdessä ja televisiossa. Vaikka toiveisiin vaihtoehtoisten kuvitustapojen käyttämiseksi mediassa on helppo yhtyä, uutiskuvan käytäntöjen uudistaminen ei käy hetkessä.

Esimerkiksi televisio elää kuvasta, ja poliittisesta toiminnasta kerrottaessa kamerat joutuvat usein työskentelemään poliitikkojen ehdoilla ja tyytymään niihin kuvakulmiin, jotka heille ositetaan. uutiskynnys Seikat, jotka vaikuttavat käytännön toimitustyössä jonkin asian tai tapahtuman julkistamiseen uutisena.

Uutiskynnys on eräänlainen "este", jonka tarjolla olevan aineiston on ylitettävä päästäkseen osaksi viestimen uutistuotantoa. Uutiskynnys vaihtelee uutiskriteerien, välineiden päivittäisen uutistarjonnan määrän ja laadun sekä julkaistavaksi mahtuvan aineiston määrän (kuten lehden yksittäisen numeron sivumäärän) mukaan.

Toimituksen omalla tuotannolla on yleensä matalampi uutiskynnys kuin ulkopuolisella tarjonnalla. Yleisellä tasolla julkisuuteen pääsyyn vaikuttavia tekijöitä ovat perinteisten uutiskriteerien ohella esimerkiksi yhteiskunnallinen vallankäyttö (poliitikkojen tai talouselämän päättäjien lausunnot tai suunnitelmat), lähteiden suhde toimittajiin, uutisen tapahtumapaikka ja viestimen toiminta-alue, etukäteisarvattavuus eli uutisaiheen kuuluminen johonkin viestimen rutiininomaisesti seu-

raamaan aihepiiriin (poliisi, palokunta, oikeus, kunnallispolitiikka), tapahtuman läheisyys, ajankohtaisuus ja uutisen ajoittuminen uutissyklin kanssa. uutislähdesuoja ks. lähdesuoja uutismylly Nopeaa ja laajaa tiedonvälitystä korostava uutistoiminnan piirre, jonka mukaan media vaatii jatkuvasti uusia, uutisoitavia aiheita. uutisnauha Valikoiduista, erillisistä uutisotsikoista koostuva ja kuvaruudussa oikealta vasemmalle liikkuva tekstinauha television uutislähetyksessä.

Esitysmuodoltaan uutisnauha muistuttaa pörssiyhtiöiden noteerausten jatkuvaa listaa. uutisnosto ks. nosto uutisoida Välittää uutisena, toimittaa uutiseksi. uutisosuus Perusuutisten suhteellinen osuus median kokonaistarjonnassa. Käsite on tärkeä varsinkin yhdysvaltalaisessa oikeuskäytännössä, koska perusuutisilla ei ole tekijänoikeudellista suojaa. uutisotsikot Radion tai television uutisissa lueteltu lista kyseisen lähetyksen aikana käsiteltävistä uutisaiheista. uutispeli Median vastaanottotutkimuksen menetelmä, jossa hahmotellaan erilaisia median tapoja representaatioiden rakentamiseksi. Uutispeliin osallistuville annetaan uutisoituihin tapahtumiin liittyviä kuvia ja pyydetään kirjoittamaan uutinen kuvien esittämistä tapahtumista.

Vertaamalla näin tehtyjä uutisia alkuperäisiin uutisiin, voidaan arvioida, kuinka paljon ihmiset käyttävät hyödykseen jo julkisuudessa olleita tulkintoja ja uutisen lajityypille ominaisia ilmaisuja. uutispolitiikka ks. toimituspolitiikka uutispäällikkö ks. toimitus uutispöytä Toimituksen eräänlainen "hermokeskus", joka sijaitsee keskeisellä paikalla toimituksessa ja jonka ympärillä

211

uutisraportti

istuvat uutislähetystä tai lehteä kokoavat henkilöt. Uutispöydässä valitaan ja muokataan raakamateriaalia jutuiksi ja karsitaan valmiita juttuja uusien, ajankohtaisempien tieltä. Suomen oloissa tällainen keskuspöytä voidaan käsittää myös yhdeksi toimituksen (autonomiseksi) osastoksi. uutisraportti ks. uutinen uutisruutu Tietoverkkoon ja näyttöpäätteisiin pohjautuva organisaation sisäinen tiedotuskanava. Uutisruutu on kätevä nopean tiedottamisen menetelmä varsinkin kun toimipisteitä on useita ja ne sijaitsevat hajallaan. uutisryhmä ks. keskusteluryhmä uutissulku Organisaation tavoite yrittää estää itseään koskeva median uutisvälitys. uutissuoja Tekijänoikeuslain kohta, joka estää ulkomaisen uutistoimiston tai ulkomailla toimivan kirjeenvaihtajan sopimuksen nojalla tekemän uutisen uudelleen julkaisemisen muissa välineissä ennen kuin kaksitoista tuntia on kulunut sen julkaisemisesta Suomessa. uutissykli Joukkoviestimen toimintarytmiä ja uutistuotannon uudistumista kuvaava aikajänne. Toisiaan seuraavat syklit päivittävät, tarkentavat ja korvaavat aiemmin julkaistuja uutisia. Esimerkiksi viikkolehden uutissykli on seitsemän vuorokautta, päivälehden 24 tuntia, radion vajaa tunti ja verkkolehden tätäkin lyhyempi. Joukkoviestimen uutiskynnys on sitä matalampi, mitä paremmin uutisen tapahtuma-ajankohta ajoittuu tällaisen jakson vaihtumiseen, ts. juttu on "viime hetken uutinen". Uutissyklin merkitys on nähtävissä verrattaessa ns. tapahtumaorientoituneita uutisia hitaiden prosessimaisten tapahtumien raportoimiseen. uutissähke 1) Pikauutinen. 2) Lyhyt radiouutinen. uutistaa ks. uutisoida uutistaulu Suurikokoinen, julkiselle pai-

212

kalle sijoitettu valotaulu, jonka sanomia voidaan muuttaa perinteistä julistetaulua nopeammin. uutistausta ks. uutinen uutistenlukija ks. ankkuri uutistohtori Erityisesti Yhdysvalloissa tv-asemien palkkaama viestinnän konsultti, jonka avulla pyritään kehittämään uutisankkurien esiintymistaitoja. uutistoimisto ks. tietotoimisto uutistoimittaja ks. toimitus uutistori ks. uutisryhmä uutisvirran kaksoismalli Bassin malli kahdella tasolla tapahtuvalle uutisvälitykselle. Ensimmäisessä vaiheessa toimittajat keräävät tietoja ja tosiasioita juttujensa rakentamiseksi. Toisessa vaiheessa toimitussihteerit ja päällikkötoimittajat arvioivat ja muokkaavat välitettäviä tietoja suhteessa toimitusorganisaation arvioihin ja toimintamalleihin. uutisvirta 1) Teoria ja tutkimus, jossa kiinnostuksen kohteena on joukkoviestinnän eri kanavien kautta vastaanotetut ja potentiaalisesti vastaanotettavissa olevat sanomat (tietovirta, information flow).

Uutisvirtatutkimusten avulla voidaan mm. tehdä vertailuja eri viestimien, eri maiden (kansainväliset uutisvirtatutkimukset) ja eri ajanjaksojen välillä. Kansainvälisissä uutisvirtatutkimuksissa on kritisoitu erityisesti uutisvirran määrällistä tasapainottomuutta, so. teollisuusmaista kerrotaan paljon enemmän kuin kehitysmaista. Syynä tähän on kansainvälisten länsimaisten uutistoimistojen hallitseva rooli maailmannäyttämöllä ja se, että niiden asiakkaat ovat kehittyneissä maissa. 2) Viestintäyrityksen sisäinen uutisvirta eli viestintäketju, jossa jokin tapahtuma tai asia muuttuu uutiseksi tiedonhankinnan ja käsittelyn kautta. uutisvuoto Uutisaiheen ennenaikainen joutuminen julkisuuteen.

vaakataitto ks. taitto vaalikone Tiedotusvälineiden tarjoama internet-palvelu, jonka tarkoitus on auttaa äänestäjää valitsemaan hänelle sopivin ehdokas. Vaalikone sisältää kysymyksiä, joihin antamiensa vastausten pohjalta käyttäjä voi verrata ehdokkaiden mielipiteitä omiinsa. vaatekaappijournalismi Politiikan journalismi, jossa sisältökysymysten sijasta keskitytään poliitikon yksityiselämän käsittelemiseen. vahtikoira Joukkoviestimien itsensä omaksuma, joskin käytännössä usein idealistiselle tasolle jäävä, yhteiskunnallinen rooli valvoa poliittista ja taloudellista vallankäyttöä ja puuttua havaitsemiinsa epäoikeudenmukaisuuksiin ja epäkohtiin yleisen edun nimissä. Vahtikoiran rooli on nähty käytännössä mahdolliseksi vain tilanteessa, jossa media voi toimia riippumattomana taloudellisesta ja poliittisesta painostuksesta. Käytännön toimitustyössä kriittisyys on osoittautunut valikoivaksi. vahvistettu media Varsinaisen mediasisällön päälle rakennettu lisätieto, esimerkiksi pörssikurssinoteerausten juoksuttaminen uutislähetyksen yhteydessä. vahvistusmalli ks. kriisiviestintä vaihtoehtojournalismi Journalismi, joka jonkin tai joidenkin keskeisten piirteittensä osalta poikkeaa aikansa valtavirtajournalismin yleisistä käytännöistä.

Vaihtoehtojournalismin voi nähdä pyrkivän uudistamaan journalismin sisältöä ja muotoa, journalismin ja yleisön suhdetta sekä journalismia itseilmaisun foorumina.

Vaihtoehtojournalismi hylkii ammatilli-

suutta journalismissa, ja sen voi nähdä kritiikiksi perinteistä uutis- ja faktajournalismia kohtaan, jossa journalistilla on hyvin rajoitetut mahdollisuudet ilmentää omaa subjektiaan. Vaihtoehtojournalismia voi esiintyä sekä tavanomaisissa että vaihtoehtoisissa joukkoviestimissä. vaihtoehtomedia Yhteisnimitys medialle, joka on nähnyt tehtäväkseen valtavirtajulkisuudesta poikkeavien viestien välittämisen ja joka pyrkii hylkimään toiminnassaan ja asioiden julkistamisessa kaikkia mahdollisia ulkopuolisia rajoitteita.

Vaihtoehtomedioiden syntyyn on vaikuttanut huoli siitä, että valtamediat esittävät asioita liian yksipuolisesti.

Vaihtoehtomedian tavoitteena on välittää ruohojuuritason sitoutumatonta ja ”todenmukaisempaa” kuvaa eri tapahtumista ja asioista yleensä vapaaehtoisvoimin. vaihtoehtolehdistö Yhteisnimitys yhteiskunnallisia, esimerkiksi poliittisia ja kulttuurisia sovinnaisuuksia vastustaville, kokeileville, epäkaupallisille ja radikaaleille underground-lehdille. Vaihtoehtolehdet hylkivät vallitsevaa journalistista kulttuuria ja toimivat eräänlaisina institutionaalistuneen politiikan haastajina. Yhden asian liikkeinä toimivina niillä on kuitenkin usein taloudellisia vaikeuksia ilmoitustulojen riittävyyden takia. vaihtokappale Kustantajan maksutta ja molemminpuolisena vaihtotilauksena toiselta kustantajalta saama lehti. vaihtosivu ks. painos vaihtosuhdeteoria Käsite, jolla viitataan journalistien ja heidän lähteittensä pelimäiseen kanssakäymiseen ja molemmin-

vaihtuvuus

puoliseen hyötyyn uutisaiheiden kehittelyssä ja lähteiden käytössä sekä uutisten avulla saavutettavassa julkisuudessa.

Esimerkiksi politiikan journalismissa toimittajat saavat poliitikoilta uutisaiheita, ja vastaavasti poliitikot hyötyvät saamastaan mediajulkisuudesta. Toisaalta vaihdannan osapuolet reagoivat toistensa pyrkimyksiin hankkia valtaa kullakin hetkellä kontrolloimalla resurssejaan, poliitikot informaatiota ja media julkisuutta.

Vuorovaikutussuhteesta tulee vaihtosuhde, koska kumpikin on riippuvainen toisesta. vaihtuvuus Taajuus, jolla jotakin ohjelmaa seuraava yleisö vaihtuu tietyn ajan kuluessa. vaikuttamisviestintä Viestintä, jonka päämääränä on vaikuttaa vastaanottajaan. Vaikuttamisviestinnän keinoja ovat esimerkiksi tiedon jakaminen, kasvattaminen, suostuttelu, propaganda ja aivopesu. Vaikuttamisen klassisia menetelmiä ovat nimittelytekniikka (arvolataus asioille tai ihmisille negatiivisilla ja leimaavilla adjektiiveilla), sanojen symbolitekniikka (arvolatautuneet nimet esineille tai asioille), arvojen siirtämisen tekniikka (haluttujen asioiden yhdistäminen yhteisön kunnioittamiin ja hyvinä pitämiin arvoihin), henkilökohtaiset tarinat (arvostetun henkilön näkemykset esimerkkinä), kansan ääni (mielikuva kaikkien yhdenmukaisesta ajattelusta), tietojen sekoittamisen tekniikka (mielikuvituksen ja todellisuuden sekoittaminen) ja voittajan puolelle pääseminen (ihmisten tarve olla suuren yleisön puolelle). vaikutus ks. joukkoviestintä: vaikutukset vaikutusmalli Malli, joka pyrkii selittämään yksittäisen mediatuotteen yleisövaikutusta. vaippi Trikkimäinen videoefekti, jossa kuvattu kohde katoaa, hiipuu tai leijahtaa kuvan sisään korvautuen samalla suu-

214

remmalla tämän kuvion "syövällä" kuvalla. Kuvattava kohde voi myös ilmestyä kuvaan pienenä ja kasvaa vähitellen korvaamaan kokonaan aiemman kuva-alan. vakaumussuoja Toimittajan mahdollisuus kieltäytyä sellaisista työtehtävistä tai toimintamalleista, jotka ovat selkeästi ristiriidassa hänen vakaumuksellisten, esimerkiksi uskonnollisten tai poliittisten, periaatteittensa kanssa. valeblogi Yrityksen omaa markkinointiaan varten luoma blogi, joka on naamioitu näyttämään tavanomaiselta yksityishenkilön ylläpitämältä blogilta. Valeblogin tarkoituksena on herättää kiinnostusta jotain tuotetta tai palvelua kohtaan ja lisätä yrityksen nettisivun käyttöä hyödyntämällä suosittelijana keksittyä, usein maksullista bloggaajaa. validiteetti Mittarin tai tutkimusmenetelmän kyky mitata sitä, mitä ollaan mittaamassa. validity effect ks. validivaikutus validivaikutus Teoria siitä, että ihmiset alkavat uskoa jonkin asian todenperäisyyteen kun sitä vakuutetaan mediassa riittävän usein. valikko Verkossa esillä oleva yhteenveto vaihtoehdoista tai aiheista, joihin verkon käyttäjä voi linkkien avulla seuraavaksi siirtyä. vallankaappaus- ja maanjäristyssyndrooma Länsimaisessa journalismissa vallitseva käsitys siitä, että kehitysmaita koskevat uutisarvoiset asiat liittyvät vain niiden poliittiseen kuohuntaan tai luonnon katastrofeihin. valmisteluaika Toimittajan tarvitsema aika juttunsa kirjoittamiseksi ja viimeistelemiseksi painettavaan tai lähetettävän kuntoon. valmiustila 1) Suorassa radio- tai tv-lähetyksessä mukana olevalle henkilölle esitetty pyyntö olla valmiina omaa esiintymis-

vastakuva

osuutta varten. 2) Kuvaavaa kameraa koskeva ilmoitus. valokuva Valon valoherkälle pinnalle (filmille) synnyttämä kuva, joka on reproduktoitu jatkokäsittelyä varten (paperille tai tietokoneen muistiin) esimerkiksi lehdessä tai televisiossa julkistettaviksi. Valokuva on tärkeä osa todellisuutta kuvaavaa journalistista lopputuotosta. valokuvaessee Narratiivisessa järjestyksessä esitettyjen valokuvien muodostama kuvakertomus. Valokuvaessee on luonteeltaan analyyttinen, tulkitseva ja kriittinen ja käsittelee aihettaan rajoitetusta, henkilökohtaisesta näkökulmasta. Se sisältää usein dramaattiset ja vahvat aloitus- ja lopetuskuvat joiden välissä on joukko kuvapareja, kuvasarjoja ja kuvakontrasteja. valtaistuminen Populaarikulttuurin kyky kehittää ihmisten toimintakykyä ja sisäisen voiman tunnetta. valtakunnallinen sanomalehti ks. sanomalehti valtavirtaistaminen Mediaviestien yhdenmukaistava vaikutus, jolloin yleisön käsitykset sosiaalisesta todellisuudesta muuntuvat median painottamaan suuntaan. valtavirtajournalismi Journalismi, joka keskeisten piirteittensä osalta kuten aihevalinnaltaan, kielenkäytöltään, ulkoasultaan ja esitystavaltaan noudattaa yleistä ja vakiintunutta journalistista käytäntöä. valtavirtamedia Perinteinen (sosiaalisen median ulkopuolinen) joukkoviestintä, kuten lehdistö, radio ja televisio, joissa julkaistavat sisällöt tuottavat pääasiassa ammattijournalistit. valvontamallit ks. joukkoviestintä: valvontamallit valvontayhteiskunta Näkemys siitä, että viestintäteknologian yleistyminen (luottokortit, matkapuhelimet ym.) helpottaa vallankäyttäjien mahdollisuuksia seurata yksittäisten kansalaisten toimintoja.

vanha retoriikka ks. uusi retoriikka vapaa muunnelma Toisen teoksen käyttäminen toisen teoksen lähtökohtana, esikuvana tai tausta-aineistona niin, että lopputuloksena syntyy uusi itsenäinen teos, johon muunnelman tekijällä on tekijänoikeus. Vapaa muuntaminen on sallittu ilman alkuperäisen tekijän suostumusta. Kysymys siitä, milloin on kyse vapaasta muunnelmasta ja milloin lupaa vaativasta muunnelmasta on mahdollista ratkaista vain yksittäistapauksissa. vapaa toimittaja Juttu- tai toimeksiantokohtaisen palkkion pohjalta, usein itsenäisenä yrittäjänä työskentelevä journalisti (kirjoittava toimittaja, valokuvaaja tai graafikko), jolla on usein useita asiakkaita.

Nimitys viittaa keskiaikaisiin palkkasotureihin (free lance = ”vapaa peitsi") ja journalismin vaikuttamisen mahdollisuuksiin ("kynä on miekkaa mahtavampi"). varietee Useita lyhyitä esityksiä, kuten esimerkiksi laulua, sketsejä, tanssia ja taikatemppuja sisältävä teatteriesitys. varmuuskopio Tietyn määräajan säilytettävä kopio radio-, tv- tai verkkojutusta esimerkiksi niistä nostettavien kunnianloukkausjuttujen ym. varalta. vastaanottaja ks. viestintä vastaanotto ks. joukkoviestintä: vastaanotto vastaanottotutkimus ks. reseptiotutkimus vastaava toimittaja Henkilö, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä ja huolehtia hänelle sananvapauslaissa säädetyistä muista tehtävistä. Julkaisulle ja verkkojulkaisulle vastaavan toimittajan määrää julkaisija ja ohjelmalle ohjelmatoiminnan harjoittaja. Aikakautista julkaisua, verkkojulkaisua tai ohjelmaa varten voidaan määrätä myös useita vastaavia toimittajia. vastakuva Kuva joka näyttää toimintaa päinvastaisesta suunnasta kuin tätä edeltävä kuva.

215

vastaus

vastaus Joukkoviestimen julkistama yleisönkommentti tai -mielipide johonkin viestimen jo aiemmin käsittelemään asiaan, johon vastauksen lähettäjällä ei kuitenkaan ole varsinaista vastineoikeutta.

Vastaus on tärkeä osa yhteiskunnallista tai julkista keskustelua. vastine ks. vastineoikeus vastineoikeus Arvostelun tai loukkaavan yksipuolisen käsittelyn kohteeksi joutuneen luonnollisen henkilön sananvapauslaissa määritelty mahdollisuus vastata häntä koskeviin väitteisiin ne julkistaneessa joukkoviestimessä. Vastineoikeus edellyttää erityistä asianomistajuutta, jolloin arvostelun on pitänyt kohdistua selvästi tunnistettavissa olevaan henkilöön.

Lisäksi arvostelun on pitänyt olla yksilöity ja sisältää konkreettisia väitteitä.

Vastineoikeuden ulkopuolelle jää tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen arviointi tai muu mielipiteen ilmaiseminen eli alueet, joilla käydään tavanomaista julkista yhteiskunnallista keskustelua.

Vastine on julkaistava maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä asianmukaisessa laajuudessa ja samankaltaisella tavalla kuin vastinevaatimuksen perusteena oleva viesti. Vastine ei saa olla sisällöltään lainvastainen eikä loukkaava. Vastaavan toimittajan on tarvittaessa avustettava vastineen teknisessä toteuttamisessa. vastustusjournalismi Kriittinen journalistinen suuntaus, jossa toimittaja tai tiedotusväline näkee itsensä vastakkaiseksi voimaksi yhteiskunnalliselle vallankäytölle, sen eräänlaiseksi haastajaksi.

Vastustusjournalismilla on yhteenliittymiä tutkivan journalismin ja journalismin vahtikoiran roolin kanssa. vastuuttava journalismi Vallankäyttöä voimakkaasti kritisoiva journalismi, jossa toimittajat tuovat kansalaisten puolesta julki näiden raivoa kansalaisten kokemista erilaisista yhteiskunnallisista ongelmista.

216

v-chip ks. väkivaltasiru vedos ks. vedostus vedostus Tekstin, kuvan, sivun tai kokonaisen painoarkin painamista edeltävä tulostaminen tarkistusta varten. vektorigrafiikka Tietokonegrafiikan muoto, jossa kuva muodostetaan matemaattisista käyristä. vektorikuva Matemaattisina yhtälöinä rakennettu digitaalinen kuva erittäin monipuolista muokkausta varten.

Vektorikuvasta muodostetaan bittikarttakuva halutulla resoluutiolla vasta kuvaa tulostettaessa. velttouden laki Näkemys siitä, että tv:n katsoja on laiska ja seuraa kerralla vain yhtä kanavaa, koska valitseminen vaatisi liikaa ponnisteluja. verkko Useista tietokoneista rakentuva tietojärjestelmä. Tietokoneet käyttävät erityisiä verkko-ohjelmia tiedostojen, sovellusten, kirjoittimien ja muiden verkkoon liitettyjen tietokoneiden resurssien jakamiseen. verkkoaktivismi Tiettyä asiaa ajavan ryhmän jäsenten keskinäisen järjestäytymisen ja yhteydenpidon muoto tietoverkon välityksellä. Ryhmille on ominaista tiukka aihepiirirajaus ja rajattu näkökulma ajamaansa asiaan (esimerkiksi maksuttomaan joukkoliikenteeseen, kesätyön ehtoihin, nettipiratismin tukemiseen). Verkon kautta vaihdetaan vinkkejä, opastetaan toiminnassa ja uutisoidaan asiaan liittyvistä viranomaisten toiminnasta. Ryhmät eivät yleensä käytä ideologisia tunnuksia. verkkoasema Verkossa oleva jaettu asema tai kansio, joka on yhdistetty tietokoneeseen. verkkoavaruus Tietoverkkopalvelujen luoman tilan ja yhteisön vaikutelma. verkkobrändi Laajasti tunnettu verkkopalvelu, jolla ei ole merkittävästi vastaavaa liiketoimintaa verkon ulkopuolella.

verkkokeskustelu

verkkodemokratia 1) Demokratian toteuttaminen vuorovaikutteisesti tietoja viestintätekniikoita hyödyntämällä.

2) Käsite, jota käytetään kuvailemaan niitä teorioita ja näkemyksiä, joiden mukaan (tietokonevälitteinen) verkkoviestintä edistää ihmisten keskinäistä viestinnällistä tasa-arvoa antamalla heille aiempaa paremmat mahdollisuudet tiedonhankintaan ja -välittämiseen. Näkemys perustuu yhtäältä tietotekniikan halpenemiseen ja toisaalta tietokoneiden verkottumiseen kansallisiin ja kansainvälisiin tietoverkkoihin. Verkkodemokratiaan liittyy myös näkemys tietoverkkojen lisäämistä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista kun kansalaiset saavat aiempaa kätevämmin tietoa esimerkiksi poliittisesta toiminnasta ja pääsevät keskusteluyhteyteen poliitikkojen ja virkamiesten kanssa sähköpostin avulla. Näkemystä on kuitenkin kritisoitu siitä, että tekniset mahdollisuudet eivät sittenkään johda käytännössä demokratian tosiasialliseen lisääntymiseen.

Ihmisiä ei välttämättä kiinnosta tiedonhankinta, eivätkä poliitikot tai virkamiehet pysty tai ehdit vastailla saamiinsa sähköpostiviesteihin. verkkoetiketti ks. netiketti verkkohyökkäys Internetissä toteutettu systemaattinen hyökkäys organisaation verkkosivustoa tai sähköpostiliikennettä vastaan tarkoituksena pilata organisaation mainetta, tuotteita tai brändiä. verkkojalanjälki Internetin digitaalisiin tiedostoihin jääneet, esimerkiksi yksittäisiin henkilöihin liittyvät merkinnät, joita on mahdollista etsiä ja löytää hakukoneiden kautta. verkkojournalismi 1) Tietokoneavusteinen journalismi, jossa internetiä hyödynnetään tiedonhankinnassa ja julkaisemisessa. Tietokantajournalismista poiketen verkkojournalismissa ei analysoida tai jatkojalosteta verkosta kerättyä sähköistä tie-

toa, vaan sitä käytetään sellaisenaan juttujen lähdeaineistona. 2) Tietoverkkoja hyödyntävä, lähes reaaliaikainen sähköisen tiedonjakelun ja julkaisemisen muoto. Tietoverkoissa esitettävä informaatio (teksti, kuva, ääni- ja videotiedostot) on tallennettu tietokantamuotoiseksi hypertekstiksi, infosolmuiksi ja niiden välisiksi linkeiksi. Verkkojournalismille on tyypillistä multimediallisuus (erilaisten esitystapojen yhdistely), hypertekstuaalisuus (eilineaarinen liikkuminen), vuorovaikutteisuus (uudenlainen osallistumis-, keskustelu- ja palautemahdollisuus), arkistomaisuus (tiedon valtava määrä ja sen kumuloituvuus) sekä virtuaalisuus (todellisen maailman ”simulointi”). Verkkojournalismi laajentaa perinteistä journalistista työtä tiedonhankkimisesta ja yksittäisten juttujen työstämisestä erilaisten tietokokonaisuuksien ja verkkoyhteyksien rakentamiseksi, tietojen organisoimiseksi ja tietojen käytön ohjaamiseksi. verkkojulkaisu Yhtenäiseksi laadittu verkkoviestien kokonaisuus, jota on tarkoitus julkaista toistuvasti. Verkkojulkaisu voi sisältää perinteisen tekstin ja kuvan lisäksi myös interaktiivisia osoita, kuten keskustelupalstoja, linkityksiä, hypertekstiä ja palautemahdollisuuden. Sähköisessä muodossa luettava verkkojulkaisu eroaa perinteisestä painetusta lehdestä jakelunsa (globaali), painoskustannustensa (painosmäärä on yksi ja samalla "rajaton"), reaaliaikaisuutensa (periaatteessa jatkuva sisällön päivitys), tietomääränsä (linkkien kautta "rajaton"), vuorovaikutteisuutensa (linkkien kautta eteneminen) sekä julkaistun aineiston vaivattoman saatavuutensa (sähköinen arkistojärjestelmä) suhteen. verkkojuttelu ks. chat verkkokauppa Tietoverkossa käytävä kauppa, jossa ostotilaus tehdään valmiille sähköiselle lomakkeelle. verkkokeskustelu ks. keskusteluryhmä

217

verkkokirjoittaminen

verkkokirjoittaminen Tekstin tuottaminen tietoverkossa julkaistavaksi niin että lukija löytää tarvitsemansa tiedot nopeasti ja helposti. verkkokonferenssi Verkossa järjestettävä kokous tai tapaaminen, jonka osanottajat ovat yhteydessä toisiinsa oman päätelaitteen ja internetin kautta. verkkolehti ks. verkkojulkaisu verkkolobbaus Verkon kautta tapahtuva vaikuttaminen päättäjiin, poliitikkoihin ja yrityksiin. Yhteiskunnalliset liikkeet kannustavat jäseniään ja suurta yleisöä ottamaan kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin esimerkiksi lähettämällä sähköpostitse vetoomuksia poliittisille päätöksentekijöille, yritysjohtajille tai viranomaisille. verkkomedia Kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja tekstiä yhdistävä verkotettu media.

Verkkomedia voi luoda uusia sosiaalisia vuorovaikutussuhteita ja –tiloja yhdistämällä monia pisteitä moniin pisteisiin, joista jokainen voi olla lähettäjä tai vastaanottaja. Esimerkkejä verkkomediasta ovat internet, videokonferenssit ja sähköiset postipalvelut. verkkoneutraalisuus Internetin toimintaperiaate, jonka pohjalta yksittäiset verkko-operaattorit toimivat yleisinä palveluntuottajina diskriminoimatta verkon käyttäjiä tai näiden tuottamia sisältöä tai estämättä omien asiakkaita hyödyntämästä toistensa tarjoamia yhteyksiä esimerkiksi tietojen tai tiedostojen siirrossa. verkko-opiskelu Tietoverkon (internetin tai intranetin) hyödyntäminen verkkoopinnoissa, yhteydenpidossa sekä tiedon hakemisessa ja jakamisessa. verkko-osoite Tiedoston tai hakemiston yksilöivä tunnus internetissä. Verkkoosoite koostuu palvelimen osoitteesta ja hyperlinkkien kohteesta ja kertoo, miten tietoa haetaan sekä mistä koneesta, hakemistosta ja tiedostosta etsitty tieto löytyy. verkkopaikka Henkilön tai organisaation

218

verkkosivuille varattu tila palvelimella. verkkopalvelin Laite, joka hoitaa tiettyä tehtävää muiden samaan verkkoon kytkettyjen laitteiden (kuten työasemien) pyyntöjen ohjaamana. Palvelimella tarkoitetaan sekä tietokoneessa pyörivää palvelinohjelmistoa että itse tietokonetta, joka ajaa yhtä tai useampaa palvelinohjelmaa. verkkopalvelu Internetin kautta saavutettava palvelu tai palvelujen kokonaisuus, joka soveltuu käyttäjän tai käyttäjäryhmän jonkin tehtävän toteuttamiseen tai erimuotoiseen viestintään. Verkkosivujen kautta tarjottavia palveluja ovat tyypillisesti erilaiset tieto- ja teletekniset palvelut, kuten sähköposti, sähköinen kaupankäynti ja verkkopankkiasiointi. Sosiaalisessa mediassa tyypillisiä verkkopalveluita ovat verkkoyhteisöpalvelut, sisällönjakopalvelut, keskustelupalstat, käyttäjien välisen reaaliaikaisen viestinvaihdon mahdollistavat palvelut. verkkoportaali ks. portaali verkkopuhelin Järjestelmä, palvelu tai sovellus, joka mahdollistaa puheyhteyden tietoverkon käyttäjien välillä. verkkopäiväkirja ks. blogi verkkoreportaasi Tietoverkossa julkaistava kuvakertomus, joka etenee kuvien muodostamina sivuina. Linkkirakenne mahdollistaa kertomuksen haarauttamisen monijuoniseksi tarinaksi. Usein kokonaisuuteen kuuluu useita pienempiä tarinoita, jotka esitetään muutaman kuvasivun mittaisina sisäiskertomuksina ja joilla on selkeä alku ja loppu. verkkoselain ks. selain verkkoseminaari Verkossa järjestettävä esitelmistä, luennoista tai työpajatyöskentelystä koostuva tilaisuus, jonka tapahtumia osanottajat voivat seurata ja kuunnella reaaliajassa. Verkkoseminaarit eivät mahdollista osanottajien keskinäistä kommunikointia, mutta voivat kuitenkin sisältää mahdollisuuden tapahtumien yksilöl-

verkkoviestintä

liseen kommentointiin ja esimerkiksi äänestämiseen. verkkosivu Verkkopalvelun pienin sisältökokonaisuus, joka voidaan toistaa käyttäjän verkkoselaimella kerralla katseltavaksi. Verkkosivu voi sisältää tekstiä, kuvia, animaatiota, ääntä ja liikkuvaa videokuvaa sekä hypertekstilinkkejä toisille verkkosivuille. Kaikki linkkien avulla yhdistetyt verkkosivut eivät välttämättä sijaitse samalla verkkopalvelimella. Sivun voi lukea alusta loppuun vierityspalkin avulla. Sivulta toiselle voi siirtyä vain linkkien tai verkko-osoitteen avulla. HTMLtiedosto ei itse sisällä verkkosivulle kuuluvia kuvia tai ääniä, vaan ainoastaan viittauksen nämä sivun elementit sisältäviin erillisiin tiedostoihin. verkkosivut ks. verkkopalvelu verkkosivusto Tietyn organisaation tuottama tai tiettyä aihetta käsittelevä verkkosivujen joukko. verkkososiaalisuus ks. virtuaaliyhteisö verkkosyöte Informaatiota kokoava verkkopalvelu, jolloin usean sivuston avaamisen sijaan käyttäjän tarvitsee avata vain yksi nähdäkseen esimerkiksi uutisotsikot kymmeniltä uutistoimistoilta. Verkkosyötteen muodossa tarjottavaa sisältöä ovat esimerkiksi verkkosivujen uutiset, blogien merkinnät ja ohjelmistopäivityksiä koskevat tiedot. Verkkosyötteenä tarjotaan myös ääni- ja videotiedostoja. Tyypillisesti sisältöä päivitetään usein tai säännöllisesti.

Syötteiden tilaajan ei tarvitse itse seurata useita eri sivustoja, vaan hän saa ilmoituksen aina, kun sivustoja on päivitetty. verkkotaide Tietoverkkoa päämedianaan käyttävä ja tietoverkon digitaalisia ja multimedian ominaisuuksia hyödyntävä taidemuoto. verkkotunnus Verkkopalvelimen, palvelinryhmän tai vastaavan tiedostoalueen yksilöivä tunnus internetin osoitehierarkiassa. Verkkotunnuksen perusteella yri-

tys, organisaatio tai muu taho tunnistetaan osaksi internet-verkkoa. Tunnusta käytetään esimerkiksi www-osoitteissa ja sähköpostiosoitteissa @-merkin jälkeen.

Verkkotunnusjärjestelmä on jaettu ensimmäisen asteen verkkotunnuksiin, joita ovat maatunnukset eli maajuuret ja geneeriset verkkotunnukset eli geneeriset juuret (esimerkiksi .com) ja toisen asteen tunnuksiin (esimerkiksi yrityksen nimi). verkkourkinta Henkilö- ja tilitietojen urkkiminen tietoverkoissa lainvastaisiin tarkoituksiin. verkkoversio ks. näköislehti verkkoviesti 1) Radioaaltojen tai televerkon välityksellä yleisön saataville toimitettu tieto, mielipide tai muu viesti. 2) Sähköpostina lähetetty henkilökohtainen viesti. verkkoviestinnän koodit Isokirjaimiset lyhenteet, joilla verkon keskusryhmän osallistujat tai sähköpostin lähettäjät ilmaisevat jonkin asian tai mielipiteen. Tällaisia lyhenteitä ovat esimerkiksi: AYT (oletko paikalla, are you there), BTW (muuten, by the way), FYI (tiedoksesi, for you information), IMHO (vaatimattomana mielipiteenäni, in my humble opinion), ROFLMAO (kiemurtelun naurusta lattialla niin että perse irtoaa, rolling on the floor laughing my ass off), DOM (namusetä, dirty old man), PAW (vanhemmat kyyläävät selän takana, parents are watching). verkkoviestintä Tietoverkkoja hyödyntävä tietotekniikkapohjainen viestintä erityisesti internetin ja sähköpostin kautta.

Perinteisestä joukkoviestinnästä verkkoviestintä eroaa ei-lineaarisella viestintäjärjestelmän rakenteellaan ja digitaalisessa muodossa olevalla viestien informaatiolla. Verkkoviestinnälle on tyypillistä multimediamaisuus (teksti, kuva, ääni, video, animaatio), mielivaltaisen liikkumisjärjestyksen mahdollistava hypertekstuaalisuus, pakettivälitteisyys (viestiä ei ohjaa kukaan,

219

verkkoviettely

vaan se kulkee omia polkujaan), samanaikaisuus (tiedon kulkeminen yhtäaikaisesti kaikille vastaanottajille) ja interaktiivisuus eli vaivattomuus reagoida viesteihin. verkkoviettely Internetin kautta tapahtuva alaikäisten houkuttelu seksuaaliseen toimintaan. verkkoyhteisö Jonkin yhdistävän tekijän, kuten sukulaisuuden, asuinpaikan tai harrastuksen, perusteella muodostuva ihmisryhmä, jonka jäsenten välinen vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa tietoverkon välityksellä, esimerkiksi keskustelupalstojen, verkkoyhteisöpalveluiden, blogien, pikaviestiohjelmien tai sähköpostin välityksellä.

Virtuaalisuus voi korostua verkkoyhteisössä, jos se koostuu jäsentensä itse luomista ja kuvailemista henkilöllisyyksistä tai hahmoista, joiden ominaisuudet saattavat poiketa heidän todellisista ominaisuuksistaan. Sosiaalisessa mediassa tärkeää on esimerkiksi tunne ryhmään kuulumisesta sekä tietojen, mielipiteiden ja tunteiden jakaminen toisten kanssa. Sosiaalisen median piirissä syntyvien ryhmien jäsenet eivät myöskään ole välttämättä keskenään vuorovaikutuksessa, ja esimerkiksi verkkoyhteisöpalveluissa on tyypillistä tietyn asian kannatus- tai vastustusryhmien syntyminen. verkkoyhteisöpalvelu Viestintäpalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden ihmisten välisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen tietoverkon kautta ja jonka kautta he voivat jakaa esimerkiksi kiinnostuksen kohteistaan tietoja ja mielipiteitä. Joissain verkkoyhteisöpalveluissa käyttäjä luo itselleen profiilin, johon hän liittää tietoja itsestään ja esimerkiksi kuvansa. Verkkoyhteisöpalveluita ovat esimerkiksi Facebook, MySpace ja IRC-Galleria.

Verkostoitumispalvelulla viitataan palveluihin, joiden avulla luodaan ja ylläpidetään tyypillisesti muita kuin yksityiselämään liittyviä ihmissuhteita.

Esimerkki erityisesti työelämään liittyväs-

220

tä verkostoitumispalvelusta on LinkedIn. Sisällönjakopalvelu mahdollistaa erilaisten sisältöjen, kuten kuvien, äänitallenteiden, videoiden tai diaesitysten jakamisen tietoverkossa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Flickr, MySpace, YouTube ja SlideShare verkonloppu Internetiä kenties uhkaava tuho. verkostoanalyysi Tutkimusmenetelmä, jonka avulla selvitetään verkkojulkisuuden muodostumista, kuten julkiseen keskusteluun osallistuvia ja näiden osallistujien keskinäistä viestintää. Analyysi auttaa paikantamaan myös keskusteluihin osallistuvat aktiiviset sivustot verkostoituminen Sattumanvaraisesti rakentuva joukko internetin käyttäjiä, joilla on yhteinen tavoite jonkin, usein ajankohtaisen asian selvittämiseksi mm. keskustelukanaville tuotettuina tietoina. verkostoitumispalvelu ks. verkkoyhteisöpalvelu verkostotuotanto ks. joukkoistaminen verkostoyhteiskunta Yhteiskunta, jossa keskeiset toiminnot ja prosessit ovat organisoituneet kansainvälisissä verkostoissa.

Verkostoyhteiskunnassa informaatioteknologialla on avainrooli ja tieto on tärkeä tuotannontekijä. Kyky toimia verkostoissa ja sopeutua globalisaation aiheuttamiin muutoksiin ovat kriittisiä menestystekijöitä kun taas vastaavasti verkostojen ulkopuolelle jääminen aiheuttaa eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. versaali Suuraakkonen. versiointi 1) Useiden eri versioiden tekeminen samasta mediasisällöstä tai –aiheesta eri medioihin tai saman median eri kanaville. 2) Samasta lähetysmateriaalista toisiin lähetystarpeisiin muokattu lähetys tai lähetysosuus. vertaismedia Uusi media entistä tasaarvoisempana ja monisuuntaisempana

videoaktivismi

viestinnän välineenä. Vertaismedian sanotaan haastavan perinteisen journalismin ja sen tekijät, koska verkossa kuka tahansa voi luoda sisältöjä. Sosiaalisiin verkostoihin sekä vapaaehtoisuuteen perustuvan vertaismedian tunnettu esimerkki on mm. avoin tietosanakirja Wikipedia.

Vertaismedian yhtenä ilmentymänä pidetään myös kansalaisjournalismia, jonka tekemiseen voi periaatteessa osallistua kuka tahansa. vertaisverkko 1) Tietokoneiden muodostama verkko, jossa kaikki koneet voivat toimia sekä palvelimina että asiakkaina verkon muille koneille. Pääosa vertaisverkosta muodostuu käyttäjien tietokoneista. Palvelin hoitaa tiettyjä tehtäviä muiden samaan verkkoon kytkettyjen tietokoneiden pyyntöjen ohjaamana tai niiden puolesta. Asiakaskone voi hyödyntää toista samaan verkkoon kytkettyä tietokonetta tiettyjen tehtävien suorittamisessa. Vertaisverkolla viitataan nimenomaan tiedostojen jakamiseen tarkoitettuihin verkkoihin. Vertaisverkkoja käytetään mm. tiedostojen ja ohjelmistojen jakamiseen, internet-puheluihin ja pikaviestintään. Vertaisverkkoja hyödyntävät esimerkiksi tiedostojen ja ohjelmistopäivitysten jakamiseen tarkoitettu järjestelmä BitTorrent, musiikinjakopalvelu Spotify ja internet-puhelujen palvelua tarjoava Skype.

2) Internetissä toimiva tiedostojen vaihtorinki, jossa käyttäjät jakavat omalta koneeltaan tiedostoja muille käyttäjille ja lataavat vuorostaan itselleen tiedostoja muilta käyttäjiltä. Tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin luvaton levittäminen tiedostonjako-ohjelman välityksellä on laitonta, vaikka musiikkikappaleiden lataaminen omaan käyttöön onkin sallittua. vertaisviestintä Viestinnän yleiskäsite, jolla kuvataan verkkoviestinnän synnyttämää uudenlaista viestintäympäristöä ja viestimisen aiempaa "demokraattisempia" mahdollisuuksia. Vertaisviestinnässä

jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet viestien lähettämiseen samalle (yhteiselle) yleisölle, päinvastoin kuin esimerkiksi joukkoviestinnässä, jossa viestimet usein rajoittavat haluttujen viestien pääsyä julkisuuteen. vertikaalinen julkaisu Ammattilehti, joka on suunniteltu ja suunnattu saman toimialan piirissä oleville erilaisia työtehtäviä suorittaville henkilöille. vertikaalinen keskittyminen Pystysuora median omistuksen keskittyminen, jossa yhtiöt kontrolloivat oman alansa tuotantoa sen arvoketjun alusta loppuun.

Esimerkiksi sanomalehti voi omistaa lehtien ohella myös kirjapainon ja lehtien jakelutoiminnan tai elokuvayhtiö omistaa studion, levitysverkoston ja teatteriketjun. vertikaalitaitto ks. taitto vidclip Lyhyt videopätkä elokuvasta tai tv-ohjelmasta uutis- tai promootiotarkoitusta varten. video Sähköiseen tallennukseen perustuva audiovisuaalinen viestintämuoto tai -väline. Kuvan ja äänen tallentamiseen ja toistamiseen tarkoitetussa järjestelmässä ohjelmatuote tallennetaan magneettinauhalle. Yleisön kannalta videotekniikka mahdollistaa aikasiirron eli lähetystä myöhemmän ohjelman seuraamisen.

Videokuvauskalusto on aiempaa kevyempää ja halvempaa, ja myös kehittämättömän tallennuksen välitön tarkastelu on mahdollista. Videoteknologia on paitsi vaikuttanut mediatuotantoon ja –vastaanottoon, myös muokannut audiovisuaalisen ilmaisun estetiikkaa. videoaktivismi Uusi ”demokraattinen” viestintämuoto, jonka voidaan nähdä antavan valtaa tavallisille ihmisille oikeassa paikassa oikeaan aikaan tallennettujen kotivideokuvien kautta. Amerikkalainen videoharrastaja kuvasi salaa Los Angelesissa 1991 poliisit pahoinpitelemässä mustaa rekkakuskia. Videon julkinen esittäminen

221

videoblogi

CNN:n uutiskanavalla sai aikaan rotumellakoita sen jälkeen kun poliisit oli vapautettu syytteistä. videoblogi ks. blogi videobook Koulutuksellinen videoesitys, joka opiskelijat voivat ladata verkkosivulta osana käymäänsä kurssia. videofiili 1) Videotekniikasta, -kuvaamisesta ja –tuottamisesta erityisen kiinnostunut henkilö. 2) Videoelokuvista erityisen kiinnostunut henkilö. videografia Videokameroiden käyttö elokuvien tai tv-ohjelmien tuotannossa. videografiikka Graafisten esitysten sähköinen valmistaminen. videogrammi 1) Sähköisesti tuotettu kuvallinen esitys. 2) Laite, joka muuntaa televisiokuvan sanomalehdessä painokelpoiseksi värikuvaksi. videokratia Television kautta tapahtuva vallankäyttö. videokortti Tietokoneeseen liitettävä kortti, jolla videokamerassa tai nauhurissa oleva videokuva siirretään editoivaksi tietokoneelle. video magazine Asiakkaille tai tilaajille toimitettava videokasetti, joka sisältää asiakaslehdelle tyypillistä kuluttajainformaatiota kasettia tuottavan yrityksen tuotteista tai palveluista. video nasty Väkivaltaista ja pornografista aineistoa sisältävä videonauhoitus. videoneuvottelu Kahden tai useamman pisteen välinen reaaliaikainen kuva- ja ääniyhteys pääasiassa internetin välittämissä kokous- ja opetustilanteissa. Vide oneuvottelujärjestelmään voidaan liittää myös datayhteys, joka mahdollistaa materiaalien jakamisen käyttäjien kesken.

Videoneuvotteluun voidaan käyttää myös pikaviestinohjelmia, kuten Skype, iChat tai Windows Live Messenger. video-on-demand ks. tilausvideo

222

videopaja Video-ohjelmien tekijöitä palveleva usein kunnallinen toimintakeskus. videopäiväkirja Päähenkilön usein itsensä kuvaama henkilökohtainen ”tilitys” tai muunlainen omien kokemusten kertominen osana kronologista elokuvaa tai tv-ohjelmaa. videoseinä Yhden laajan videokuvan tai usean erillisen video-ohjelman samanaikainen esittäminen useasta monitorista. videotapetti Televisiokuvan visuaalinen tausta, esimerkiksi uutisankkurin takana taustalla, usein jatkuvina ja samanlaisina toistuvat videoefektit. videoteksti ks. tekstitelevisio video verite Videodokumenttien käyttö ihmisten ja heidän elinympäristönsä esittämisessä. vidiootti Kaiken aikansa television ja videoiden katseluun käyttävä henkilö. vierailu ks. käynti vieras Televisio- tai radio-ohjelmaan kutsuttu haastateltava tai esiintyjä. vieritys Tietokoneruudun ikkunassa olevan näyttökuvan osan siirto vaaka- tai pystysuunnassa siten, että ruudun näytöllä olevaa tietoa tulee esiin ikkunan yhdestä reunasta sen kadotessa toisesta. viesti Viestintätapahtuman aikana välitettävä informaatiokokonaisuus ja sille annettu merkityssisältö. Viestiä voidaan pitää ärsykesarjana, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollista toimintaa, kuten ajattelua, päättelyä tai muistamista. Marshal McLuhanin mukaan "väline on viesti", ts. itse media - esimerkiksi televisio - voi tulla tärkeämmäksi kuin sen välittämät viestit. viestin ks. joukkoviestin viestinnällistyminen Politiikkaa ja julkisuutta yhdistävä markkinahypoteesi, joka painottaa joukkoviestimien merkitystä poliittisessa toiminnassa.

Viestinnällistyminen rakentuu neljälle perusolettamukselle: yhteiskunnassa vallit-

viestintä: juridiikka

sevalle informaation ylitarjonnalle, median toimintaa ohjaavalla omalle suhteelliselle autonomialle (eräänlaiselle professionalisoituneelle medialogiikalle), poliittisten toimijoiden pelaamalle julkisuuspelille (oman toiminnan suunnittelussa huomioidaan median kautta syntyvä julkisuus) ja joukkoviestimien kasvaneelle merkitykselle äänestäjäkunnan käyttäytymisessä. viestinnän manipulaatiomalli Malli, jonka mukaan mediayleisö tyytyy vastaanottamaan passiivisesti heihin voimakkaasti vaikuttava tiedotusvälineiden mediatarjontaa. viestintä Informaation siirto ja vaihdanta ihmisten tai järjestelmien välillä.

Viestinnän voi nähdä ihmisten väliseksi, kaksisuuntaiseksi (molemminpuoliseksi) sanomien, merkitysten ja kaikenlaisten vaikutelmien vaihtamiseksi ja siirtämiseksi erilaisten merkkijärjestelmien avulla. Viestintä on yhteydenpitoa, jossa ihminen toteuttaa ominaislaatuaan "sosiaalisena eläimenä". Viestintäprosessin ns. yleinen malli voidaan tiivistää kolmeen osaan: lähettäjään (lähteeseen ja lähettimeen), siirtotiehen (kanavaan) ja vastaanottajaan (vastaanottimeen ja määränpäähän).

Lisäksi viestintäprosessiin kuuluu palaute eli vastaanottajalta lähettäjälle siirtyvä varsinaisen viestintäprosessin kannalta katsoen vastakkaissuuntainen tieto. Viestintää voidaan tarkastella yksilön sisäisviestintänä (ajatusprosessit), enintään muutaman hengen välisenä keskinäisviestintänä, ryhmäviestintänä ja median avulla tapahtuvana joukkoviestintänä. Vastaavasti sanoman vastaanottajan "julkisuuden asteen" perusteella viestintä voidaan jakaa kohdeviestintään, jossa sanomalla on vastaanottajiin ja sisältöön kohdistuvia rajoituksia ja jossa sanoma on tarkoitettu tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle ja joukkoviestintään, jossa näitä rajoituksia ei ainakaan periaatteessa ole kun sanoma on julkinen ja se vä-

litetään teknisin apukeinoin suurehkolle, pääasiassa itsestään valikoituvalle yleisölle. Menetelmällisesti viestintä voidaan jakaa kesto- ja pikaviestinnäksi ja niiden alalajeiksi painoviestinnäksi, tallenneviestinnäksi sekä johdeviestinnäksi ja radioviestinnäksi. Myös erilaisia viestintä-loppuisia "viestimisen aloja" on runsaasti: esimerkiksi politiikan viestintä, kirjallinen viestintä, sanaton viestintä, sähköinen viestintä, uskonnollinen viestintä ja kansainvälinen viestintä. Vanhakantaisen kommunikaatio-sanan suomenkielinen nykyvastine viestintä ei tuo esiin ajatusta yhteisöllisyydestä samalla tavalla kuten esimerkiksi englannin communication. Pohjana oleva latinan communicare tarkoittaa jakamista, yhteiseksi tekemistä ja yhteiseen asiaan osallistumista. viestintäbarometri ks. barometri viestintähäiriö Viestinnällinen ongelmatilanne, esimerkiksi este (lähetetty sanoma ei saavu lainkaan perille), kohina (sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä), kato (sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häipyy sisäisistä häiriöistä kuten aistimisesta johtuen) ja vääristymä (perille saapunut sanoma ymmärretään tai tulkitaan väärin). viestintäilmapiiri ks. viestintäilmasto viestintäilmasto Organisaation jäsenten tekemät havainnot ja luonnehdinnat oman työyhteisön viestinnästä, kuten sen tasosta ja muutoksista erityisesti keskinäisen vuorovaikutuksen tasolla. Ilmasto on yksilöllinen kokemus, joka voi vaihdella hyvinkin nopeasti. viestintäjohtaja ks. tiedottaja viestintä: juridiikka Viestintää ja joukkoviestimien toimintaa säätelevä erillisten lakien kokonaisuus. Suomalaista viestintää koskeva lainsäädäntö koostuu viestinnän perussäätelystä (sananvapauslaki), julkisuutta ja salassapitoa koskevasta lainsäädännöstä, tiedonhankintaa koskevista

223

viestintäjärjestelmä

rajoituksista (kotirauha, salakuuntelu, salakatselu), julkaisemiseen liittyvistä rajoituksista (yksityisyyden suoja, kunniansuoja, kansainryhmän suoja, yleinen järjestys), tekijänoikeudellisesta lainsäädännöstä ja muutamista 1990-luvulla uudistetuista laista (yleisradiolaki, median omistuksellista keskittymistä säätelevä lainsäädäntö). viestintäjärjestelmä ks. joukkoviestintä: järjestelmät viestintäkampanja Suunnitelmallinen, tietyn kestoinen toimintojen kokonaisuus organisaation jonkin ennalta asettaman viestinnällisen tavoitteen toteuttamiseksi.

Viestintäkampanjassa määritellään viestittävän sanoman aihe, tavoitellut vaikutukset, sanoman muotoilu, kohderyhmät, kanavat, ajoitukset ja resurssit. Kampanjan onnistumista arvioidaan vertaamalla saavutettuja ja tavoiteltuja vaikutuksia toisiinsa. viestintäkanava Erilaisten signaalien, koodien ja merkkien siirtoon käytettävissä oleva tekninen keino, kuten ääni- ja radioaallot ja kaapelit. viestintäkasvatus Peruskoulutasoinen tai sen jälkeinen koulutus, jolla pyritään perehdyttämään koulutettavat tietoyhteiskunnan erilaisiin piirteisiin, kuten uusiin medioihin, viestintätekniikoihin ja uusiin ilmaisukeinoihin. Tärkeä osa viestintäkasvatusta on harjaannuttaa oppilaat havainnoimaan ja tulkitsemaan joukkoviestimien tarjontaa ja opastaa tämän tarjonnan kriittisiksi ja valikoiviksi käyttäjiksi.

Viestintäkasvatuksesta on syytä erottaa opetus, jossa joukkoviestimien materiaalia käytetään opetuksen apukeinona muiden opetussisältöjen käsittelylle. viestintäkulttuuri 1) Yksittäisessä organisaatiossa vallitsevat viestintää määrittävät tavat, normit ja käytännöt.

2) Kansallisella tasolla tapahtuva ihmisten (viranomaisten, kansalaisten, kansalaisjär-

224

jestöjen) viestinnällinen vuorovaikutus, johon ovat vaikuttamassa historialliset ja teknologiset tekijät. Viestintäkulttuuri on heijastusta vallitsevasta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja sen ihmisten käyttäytymistä muovaavista arvoista, arvostuksista ja asenteista. viestintämaisema Kokonaisuus, joka koostuu kaikista niistä medioista ja viestintätavoista, jotka ihmisillä on käytettävissään sekä ihmisten suhteesta niihin. viestintäpoliittinen ohjelma ks. viestintästrategia viestintäpolitiikka 1) Yhteiskuntapolitiikan osa-alue, jossa tarkastellaan joukkoviestinnän ja kohdeviestinnän tarpeita ja resursseja ja laaditaan ks. viestintäjärjestelmien kehityssuunnitelmia. Sähköisessä joukkoviestinnässä viestintäpolitiikalla ymmärretään niitä julkisen vallan toimia, joilla järjestetään sananvapauden harjoittaminen yhteiskunnassa, annetaan tälle viestinnän alalle tehtäviä sekä organisoidaan alan perusrakenteet. Teknis-taloudellisten rajoitusten ja viestintäpoliittisen tradition seurauksena yhteiskunta sääntelee sähköistä viestintää tiukemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin painettua viestintää, jonka harjoittaminen on vapaata.

Graafiseen viestintää kohdistuva viestintäpolitiikka onkin merkityksellinen erityisesti sanavapausnäkökulman ja joukkoviestinnän keskittymisen kannalta.

Viestintäpolitiikassa on kysymys määrätietoisista poliittisista toimista kansallisten tai kansainvälisten viestintäolojen muovaamiseksi ja viestintäkysymysten laaja-alaiseksi tarkastelemiseksi. Joukkoviestintäolojen ja yhteiskunnan muiden viestintäjärjestelmien selvitystyötä varten on usein asetettu erityisiä viestintäpoliittisia komiteoita. Erilaisilla taloudellisilla tukimuodoilla on pyritty tasapuolistamaan sananvapauden toteutumista eri väestöryhmien keskuudessa. Taloudellis-yhteiskunnallisten vaikutusten lisäksi viestintäoloja muo-

vihayhteisö

vaa voimakkaasti myös tekninen kehitys.

2) Yksittäisen organisaation omassa viestinnässä noudatettavat toimintaperiaatteet. viestintäpäällikkö ks. tiedottaja viestintäpääoma Organisaation johtamiseen, kulttuuriin, henkilöstöhallintoon, suhdetoimintaan ja markkinointiin sisältyvän viestintäosaamisen arvo, joka mahdollistaa sosiaalisen pääoman, mainepääoman ja osaamispääoman vaalimisen ja kartuttamisen. viestintästrategia Peruslinjaukset ja keinot, joiden avulla viestintä saadaan tukemaan organisaation strategisia tavoitteita.

Strategiassa määritellään viestinnän periaatteet, resurssit ja viestintävastuut sekä tarkennetaan kohderyhmät, sanomat ja niiden välitysmediat. Viestinnän tuloksia seurataan johdonmukaisesti. Viestintästrategian runko muodostuu nykytilan analyysista, yhteisön toimintastrategiasta, viestinnän resursseista, strategiakauden päätavoitteista ja toiminnoista, jotka määritellään esimerkiksi vuodeksi kerrallaan sekä tulosten seurannasta, analyysista ja niihin pohjautuvasta johtopäätösten tekemisestä. Viestintästrategiaan sisältyy monia lyhyemmän aikavälin ja tarkemmin määritellyn tavoitteen viestintäsuunnitelmia, joita voidaan laatia esimerkiksi tiettyä tilannetta varten. Tällaisia ovat esimerkiksi viestinnän vuosisuunnittelu, viestinnän projektisuunnittelu ja kriisiviestinnän toimintamalli. Viestintä pyritään kytkemään kiinteästi yhteisön johtamiseen ja arkitoimintaan.

Organisaatiossa pyritään rakentamaan tasapainoa toiminnalle ja viestinnälle eli sille, mitä tehdään ja mistä kerrotaan kaikille tärkeille yhteistyö- ja kohderyhmille. viestintäsuunnitelma Operatiivinen, organisaation viestinnän taktisista toimenpiteistä rakentuva vuosisuunnitelma, jonka avulla perustellaan viestinnän varojen käyttöä.

viestintäteknologia Tietokone- ja tietoliikennepohjainen digitaalisen, äänellisen tai kuvallisen informaation hankkiminen, käsittely, tallennus ja jakelu. viestintätoimisto Kaupallinen yritys, jonka tarkoituksena on toimittaa joukkoviestimille erilaista suoraan julkaistavaksi tarkoitettua tai taustamateriaalia. viestintätutkimus ks. tiedotustutkimus viestintätyyli Henkilölle tyypillinen toimintatapa, jolla hän ilmaisee suhdettaan keskustelukumppaniin, käsiteltävään asiaan ja puhetilanteeseen. Omasta viestintätyylistä ei yleensä olla tietoisia ja siitä johtuvat väärinkäsitykset ovat tavallisia sekä kulttuurin sisäisessä että kulttuurienvälisessä viestinnässä. Viestintätyyliin vaikuttavat esimerkiksi kielellisen viestinnän tyylit, suoruus tai epäsuoruus, ja argumenttien esittämisrakenne. Puheen ja hiljaisuuden määrä ovat myös viestintätyyliin vaikuttavia tekijöitä. Ratkaisevaa ei siis ole ainoastaan se, mitä sanotaan, vaan miten se sanotaan. viestintätyytyväisyys Organisaation ja siinä työskentelevien henkilöiden käsitys viestinnän ja vuorovaikutuksen onnistumisesta. viestintäverkko Sanomien kulkureitit organisaation sisällä tai organisaatioiden välillä. Verkon muotoon ja kokoonpanoon vaikuttavat organisaatioiden jäsenten roolit, sanomien kulkusuunta, sanomien osoite ja sanomien sisältö. Virallisen viestintäverkon lisäksi organisaatiossa voi toimia myös epävirallinen viestintäverkko, "puskaradio", joka on nopea ja tarkka, mutta voi välittää myös virheellistä tai organisaation toiminnalle vahingollista tietoa. vignette Kehyksetön sarjakuvaruutu. vihayhteisö Ihmisjoukko, joka käyttää verkkoa välineenä vihan ja väkivallan kulttuurin ja siihen sisältyvän oman äärimmäisen maailmankuvansa levittämiseksi.

Internetin kautta vihayhteisöt ovat myös

225

vihjelehti

niiden ihmisten tavoitettavissa, jotka eivät muuten ehkä koskaan päätyisi kosketuksiin näiden kanssa. vihjelehti Kutsumanimi aikakauslehdestä, jonka sisällöstä merkittävä osa pohjautuu yleisön lähettämiin juoruihin tai omiin havaintoihin, joista lehti maksaa lähettäjälleen erillisen vihjepalkkio. Toimintaa on merkittävästi edesauttanut matkapuhelimien ja kuvapuhelimien yleistyminen. viidakkorumpu ks. puskaradio viides valtiomahti Sähköiselle medialle, ensin radiolle ja myöhemmin televisiolle annettu kutsumanimitys neljättä valtiomahtia edustavan lehdistön rinnalla. 2) Sosiaalinen media ja verkossa tapahtuva kansalaistoiminta yhteiskunnallisen vallankäytön valvojana ja keskustelun herättäjänä. viikkopeitto Yleisötutkimuksessa niiden radiokuuntelijoiden tai tv-katselijoiden suhteellisesta määrästä tutkitussa väestössä saatu prosenttiosuus, jotka ovat ilmoittaneet seuraavansa radiota tai televisiota vähintään puolet yhdestä 15 minuutin jaksosta yhden päivän aikana suhteutettuna koko tutkittavaan väestöön ja sovellettuna viikkotasolle. viikonvaihde Sanomalehden vain kerran viikossa ilmestyvä “lukupakettimainen” osa tai osasto, joka sisältää sanomalehteä väljemmin ajankohtaista aineistoa. viiriotsikko ks. otsikko viisi ämmää ja koo Uutiskirjoittamisen yleisohje, jonka mukaan uutisen tulisi kertoa vastaukset kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka. viittausanalyysi Bibliometrinen tapa arvioida tutkimuksen leviämistä ja käyttöä lähdeaineistona tieteellisessä kirjallisuudessa. viiterivi Esirivi viivakuva Kuva, joka on tehty käyttäen vain peitteisiä pintoja ja täysiä, tummuudeltaan samanlaisia viivoja.

226

villi tallennus Toisiaan vastaavan äänen ja kuvan eriaikainen tallentaminen. vinjetti Painotuotteen tai verkkosivun kuvituksessa käytettävä pienikokoinen graafinen tunnuskuva tai somistuselementti, joka opastaa lukijan löytämään etsimänsä toistuvan aineiston tai aiheen. Nimitys johtuu siitä, että alkuaan vinjetit muistuttivat viiniköynnöstä. vinkki 1) Toimitukselle sen ulkopuolelta tullut uutisaihe tai juttuidea, joka saattaa sellaisenaan tai "jalostettuna" toimituksen omalla ideoinnilla johtaa jonkin asian käsittelemään ko. välineessä. vrt. journalistinen työprosessi. 2) Vinkkijuttu. 3) Vinkkiversio. 4) Vinkkikooste, vinkkilaatikko. vinkkijuttu ks. juttu vinkkilaatikko Etu- tai premiäärisivulle sijoitettu luettelo lehden tärkeimmistä jutuista. vinkkiversio Etu- tai premiäärisivulle sijoitettu lyhyt tiivistelmä lehden sisäsivulla olevasta laajemmasta jutusta. vinku Äänisignaalin tasosäädössä käytettävä testiääni. violin piece Julkaisun yleisilmettä tai julkaisupolitiikkaa "viulumaisen esityksen tyyliin" kuvaava lehden pääjuttu. virallinen lehti ks. aikakauslehti virta Television passiivinen seuranta, jossa ohjelmisto näyttäytyy katsojalle yhtenäisenä virtana, ilman että varsinaiset ohjelmat erottuisivat mainoksista. Virtamaisen ohjelmiston on nähty tuottavan virtamaista katselua: ohjelmien sijasta katsotaan televisiota ja surffaillaan päämäärättömästi eri kanavien välillä. virtaustoisto Videon tai äänen lähettäminen vastaanottajalle jatkuvana mediavirtana, jolloin sitä voidaan kuunnella sitä mukaa kun dataa vastaanotetaan. Toiminta perustuu puskurointiin ja tehokkaisiin pakkausmenetelmiin.

Videotiedoston

vpn

esittäminen käynnistyy kun riittävä määrä dataa on latautunut selaimen muistiin.

Videon loppuosa latautuu vähitellen esityksen aikana. virtuaali-identiteetti Verkonkäyttäjän itsestään antama käsitys, joka voi pohjautua todelliseen identiteettiin tai kuvitteelliseen hahmoon, jonka suojassa käyttäjä voi esiintyä paljastamatta oikeaa henkilöllisyyttään.

Virtuaali-identiteetti mahdollistaa henkilölle paitsi anonymiteetin myös omien ominaisuuksiensa, kuten sukupuolen, iän tai koulutustaustan vapaaseen määrittelyyn. virtuaalikirjasto Verkkomainen tai verkottunut tiedonhallinta, jota asiakkaat voivat käyttää kuin kirjastoa tilaamalla aineistoa käyttöönsä esimerkiksi tietokonepäätteensä avulla. Käsitettä hämärtää jossakin määrin se, että kirjastot ovat yleensä myös virtuaalikirjastojen tiedontuottajia ja käyttäjiä, eivät sen osia. virtuaalinen 1) Näennäinen, epätodellinen, valheellinen. 2) Ei-fyysinen, keinotekoinen olomuoto tai palvelu verkossa, jossa käyttäjät eivät kohtaa fyysisesti. virtuaalitodellisuus ks. keinotodellisuus virtuaaliviittaus Tietoverkossa olevaan aineistoon tehty tutkimustiedon viittaus. virtuaaliyhteisö ks. verkkoyhteisö virus Tietokoneen tai tietojärjestelmän toimintaa haittaava tai tiedostoja tuhoava tai muuttava ohjelma, joka pyrkii leviämään itseään monistamalla. visuaalinen järjestys Visuaalisen todellisuuden säännönmukaisuudet ja niihin kytkeytyvät merkitykset. visuaalinen kulttuuri Näköaistiin nojautuva merkitysvälitteinen toiminta ja tämän toiminnan erilaiset lopputuotteet. visuaalinen lukutaito Visuaalisten järjestysten taju ja kyky tehdä niistä perusteltuja tulkintoja. visuaalinen ohjeisto Visuaaliset säännöt yhteisön näkymiselle julkisuudessa, esi-

merkiksi tunnusten ja logon käytöstä, sallituista väreistä, typografisesta ilmeestä, toimipisteiden ulkoasusta ja henkilöstön työasuista. visuaalisuus 1) Esineen tai asian silmin havaittava ominaisuus. 2) Näkyvä todellisuus, mukaan lukien myös mielikuvat ja kielen vertauskuvat.

VOD (video-on-demand) ks. tilausvideo voice-over –kerronta Dialogi tai selostus, joka tulee kuvan ulkopuolelta ilman että äänilähde näkyy. Menetelmää käytetään usein tv-mainoksissa. voicer ks. voice report voice report 1) Televisio- tai radiojuttu, jossa toimittaja kuittaa lähetyksensä päättyneeksi ilmoittamalla nimensä ja juttunsa lähetyspaikan. 2) Tv-juttu, joka sisältää ulkopuolisen selostuksen. voileipäpoika Useimmiten nuorukainen, joka kantaa mainosplakaatteja edessään ja takanaan ja muistuttaa näin kerrosvoileipää. volumetrics Markkinointimittausmenetel mä, jossa arvioidaan paitsi mainonnan saavuttaman yleisön määrää, myös näin tavoitettujen yksittäisten henkilöiden merkitystä mainostetun tuotteen tai palvelun ostajina. volyymi Lehden vuotuinen painosmäärä (levikki kerrottuna ilmestymiskertojen vuotuisella määrällä). voyerismi Ihmisten tai muiden kohteiden tirkistely niin ettei kohde tiedä olevansa tarkkailtavana. vox pop Gallup-kyselyn slangitermi varsinkin tv-työssä (lat. vox populi = ”kansan ääni").

VPN (virtual private network) Yleisen televerkon avulla rakennettu asiakasyritysten välinen virtuaalinen yksityisverkko. Verkko on yksityinen vain näennäisesti, sillä todellisuudessa yhteys voi olla jaettu usean käyttäjän kesken.

227

vps

VPS (viewers-per-set) Yksittäisen ohjelman katsojamäärä suhteessa samanaikaisesti avoinna olevien tv-vastaanottimien määrään. vuorontekijä Vajaata työviikkoa tekevä, vakinaisen toimittajakunnan vuoroja ”paikkaava” sijainen toimitustyössä. vuorovaikutteinen televisio ks. interaktiivisuus vuorovaikutteinen viestintä Viestintä, jossa yhdessä luodaan viestittäville asioille merkityksiä ja tulkitaan asioiden tilaa. vuorovaikutus 1) Yhden tai useamman käyttäjän ja ohjelman tai laitteen välinen kanssakäyminen ja kaikkien toiminnan vaikutus kaikkien ratkaisuihin. 2) Joukkoviestimien toiminnan ja yhteiskunnallisten tapahtumien vaikutus toisiinsa. vuoto Tarkoituksellisesti ja epähuomiossa median tai journalistien tietoon levitetty ja päätynyt arkaluonteinen tieto, jota sen kohdeorganisaatio itse ei olisi halunnut julkisuuteen. vuotojournalismi Salaisten tai luottamuksellisten tietojen epävirallinen ja usein tarkoitushakuinen välittäminen medialle. Käytäntö on tyypillistä varsinkin politiikan journalismissa, jossa poliitikot tai puolueet vuodattavat kiusallisia tietoja kilpailijoistaan (puolueiden sisäisistä kiistoista, poliitikkojen väärinkäytöksistä tai töppäilyistä"). vuotosivusto Salaisia tietoja tai dokumentteja julkaiseva verkkosivusto, esimerkiksi Wikileaks. vähittäinen paljastaminen Lähikuvalla alkava otos, joka ei aluksi paljasta kohteen ympäristöä, mutta laajenee täyteen ko-

228

koonsa aiheuttaen yllätyksen. Käytetään yleisesti myös sarjakuvastripeissä. väkivaltasiru Tekninen ratkaisu televisioohjelmien seuraamisen hillitsemiseksi.

Sirun avulla vanhemmat voivat valvoa lastensa television katsomista estämällä väkivaltaisiksi tai seksillä mässäileviksi koodattujen ohjelmien seuraamisen. välikuva Leike, jolla tv-jutussa keskeytetään jakso toimittajan mainitseman asian tai juttuun kuuluvan insertin esittämiseksi. välineellinen mediankäyttö Päämäärätietoinen, lähinnä tiedollisiin motiiveihin pohjautuva median valikoiva käyttö. väliotsikko Tekstin luettavuuden helpottamiseksi asiakokonaisuuksien väliin sijoitettu lyhyehkö otsikko. välistys Tekstin esteettisyyteen ja luettavuuteen vaikuttava typografinen esitysmuoto. Kirjainvälistys määrittelee kirjainten välisen etäisyyden toisistaan, sanavälistys sanojen välisen tyhjän tilan ja rivivälistys tekstin peruslinjan etäisyyden seuraavan rivin peruslinjaan. välittävä kuvakulma ks. kuvakulma väljä lehti ks. tiukka lehti - väljä lehti värikartta Painettu värillinen kuvio osavärien erilaisesta rasterisävyjen yhdistelemisestä syntyvän yhdistelmävärisävyn esittämiseksi. vääristymä ks. viestintähäiriö

W Mississipin itäpuolisten yhdysvaltalaisten radio- ja tv-asemien nimen alkutunnus.

WACK (wait before transmitting acknowledgement) Radioaseman ilmoitus siitä, ettei asema ole vielä valmis ottamaan vastaan sille tarjottua lähetystä. walk on Lyhyt elokuvarooli tai –esiintyminen yleensä ilman repliikkejä. walled garden Kutsumanimitys varsinkin lasten tietoverkon käyttöä rajaaville teknisille ratkaisuille. wall media Sisätiloihin, esimerkiksi seiniin tai ilmoitustauluille ripustetut julisteet ja muut tiedotusmateriaalit. wallpaper Seuraavaksi lähetettävää tv-juttua kuvaruudussa mainostava äänetön videokuva. wallraffaus Journalistisessa tiedonhankinnassa käytetty toimittajan valehenkilöllisyys saksalaisen tutkivan journalistin Gunter Wallraffin mukaan.

WAP (wireless application protocol) Tekniikka, joka yhdistää matkapuhelimet internet-palveluihin. Merkintä WWW: MMM (mobile media mode) kertoo, että laite käyttää langatonta yhteyttä. war blog ks. blogi warm-up ks. lämmittely watchdog 1) Medialle annettu kutsumanimitys, jolla halutaan korostaa tiedotusvälineiden ”vahtikoiran” yhteiskunnallista roolia eli vallankäyttäjien toiminnan valvontaa ja julkista arviointia. 2) Vapaa kansalaisjärjestö, joka pyrkii valvomaan viranomaisten toimintaa. Järjestöt toimivat usein yhteistyössä median kanssa, hank-

kimalla sen käyttöön tietoa ja monipuolistamalla tiedotusvälineiden käyttämien asiantuntijoiden joukkoa. watershed Televisio-ohjelmien lähetysten ajankohta, jota aiemmin ei saa lähettää lapsilta kiellettyjä ohjelmia. webbi ks. www webcasting Internetin kautta tapahtuva reaaliaikainen tai nauhoitettu kuvan ja äänen lähettäminen, jossa käytetään digitaalista tuotantotekniikkaa erityisesti seminaareissa ja tiedotustilaisuuksissa. Webcasting-lähetyksiin voidaan liittää grafiikkaa, diaesityksiä, kysymys- ja yhteydenottolomakkeita sekä linkkejä ja sähköpostin lähetystoimintoja. web grooming ks. verkkoviettely webmaster Verkkosivuston teknisestä ylläpidosta ja sisällöllisestä päivityksestä vastaava henkilö. webbipalvelu ks. verkkopalvelu webcam Tietokoneeseen yhdistetty digitaalinen kamera, joka välittää internetin kautta kuvaa toisille tietokoneille. webcast Liikkuvan kuvan ja äänen reaaliaikainen ja kaksisuuntainen välittäminen tietoverkossa. web folio Tiettyä teemaa käsittelevien tai jotakin tarkoitusta varten valittujen verkkosivujen kokoelma. webinar (web based seminar) ks. verkkoseminaari webisode Tietoverkossa esitettävä elokuvan ennakkomainos tai musiikkivideo. webliography Luettelo tiettyä aihetta käsittelevistä tai sivuavista verkkosivuista tai verkkodokumenteista.

weblog

weblog ks. blogi webspot ks. interstitiaali web 2.0 Internetissä hyödynnettävät toisen sukupolven sosiaalisen median tietotekniset ratkaisut erimuotoisten verkkomateriaalien tuottamiseksi ja jakamiseksi. Käsite kuvaa verkkoviestinnän muuttumista vuorovaikutteiseksi, yhteisölliseksi ja tiedon vapaaksi jakelukanavaksi ja sen ajatuksena on, että internet toimii sekä sisältöjen tallennuspaikkana myös sovellusten alustana. Web 2.0 ei viittaa tiettyyn teknologiaan tai toimintamalliin, vaan suureen määrään niitä. Termin otti käyttöön Timothy O'Reilly vuonna 2004 järjestämässään konferenssissa. webzine ks. verkkojulkaisu weekly Kerran viikossa ilmestyvä aikakauslehti. weepie Sentimentaalinen elokuva tai tv-ohjelma. we media Kansalaisten tai kansalaisjärjestöjen itsensä tuottama media-aineisto. western Erityisesti hollywoodmainen "villiin länteen" sijoittuva elokuvagenre, jolle on tyypillistä myyttisyys, sankarillisuus ja väkivalta laillisuuden säilyttämiseksi. whistle blowing Jonkin organisaation laittomiksi tai moraalittomiksi nähtyjen toimintatapojen paljastaminen medialle.

Organisaatiossa työskentelevää arkaluonteisten tietojen syväkurkkumaista kertojaa kutsutaan vastaavasti nimellä "whistler blower". white coat rule Televisiomainonnan sääntö, jonka mukaan valkoisissa takeissa esiintyvät lääkärit tai näyttelijät eivät saa mainostaa lääkkeitä. Samainen sääntö kieltää myös muiden kuin oikeiden lääkärien esiintymisen valkoisissa takeissa. whizz-pan Erittäin nopeasti toteutettu kamerapanorointi. white on black Negatiiviteksti. white radio Hallituksen tukema ”virallinen” radio, esimerkkinä Voice of America.

230

widget Pienimuotoinen verkkosivuston osio ("vekotin") tarkoituksena tarjota sivuston käyttäjille erimuotoista reaaliajassa automaattisesti päivittyvää tietoa, kuten uutisia tai sääennusteita. wiki Verkon käyttäjien yhteistyönä tuottama sivusto, jota voidaan täydentää ja muokata suoraan selaimella. Useimmat internetissä sijaitsevat wikisivustot ovat avoimia kaikille, mutta ne voivat olla myös vain tiettyjen käyttäjäryhmien käytössä.

Wikisivustoille toimitettavaa uutta aineistoa ei tarvitse välttämättä toimittaa tai hyväksyttää ennen julkaisemista. Tunnetuin wikisivusto on vuonna 2001 perustettu Wikipedia-tietosanakirja, jota ylläpitää Wikimedia Foundation. wikidemokratia Yhteisiin asioihin vaikuttaminen sosiaalisen median verkkoympäristössä. wikileaks 1) Salassa pidettävien ja luottamuksellisten poliittisten dokumenttien tai viranomaisaineistojen vuotaminen julkisuuteen internetissä tai perinteiselle medialle julkaistavaksi toimitettuna aineistona.

Toiminnan tärkeänä lähtökohtana on paljastaa epäkohtia ja vastustaa tärkeiden viranomaisaineistojen sensurointia. 2) Voittoa tavoittelematon media-alan organisaatio, jonka pyrkii levittämään suurelle yleisölle viranomaisten asiakirjojen sisältämiä eettisesti, poliittisesti tai historiallisesti merkittäviä tietoja ja uutisia viranomaisten toiminnoista. 3) Wikileaks-järjestön vuotosivusto.

Nimi juontuu runsaasti eri muotoista aineistoja sisältävistä wiki-tyylisistä verkkosivustoista. Wikileaks ei kuitenkaan liity millään tavalla Wikipediaan tai mihinkään muuhun Wikimedia Foundationin projektiin. wikipedia ks. wiki wikisivusto ks. wiki wild picture ks. kuvajuttu wild recording ks. villi tallennus wild story Minne tahansa lehden sisäsivuille sijoitettavissa oleva juttu.

wysiwyg

wild track Elokuvan tai tv-ohjelman irtoääni, jolla pyritään lisäämään ohjelman realistisuutta. windows Television ("uutisikkunamaiset") paikalliset sähkeuutiset. wipe ks. sviippi wire service ks. tietotoimisto WLAN (wireless local area network) Langaton lähiverkko, jonka kautta on mahdollista saada yhteys internetiin, mikäli tukiasema on riittävän lähellä. Tukiaseman kantama voi olla hyvissä oloissa satoja metrejä, jolloin ”linjoille” saattaa päästä myös kutsumattomia käyttäjiä. Kantamaa rajoittavat mm. paksut kiviseinät.

WOB ks. white on black WOM (word of mouth) 1) Yksittäisten kuluttajien keskinäiset suusanalliset kommentit ja suosittelut jonkin mediatuotteen tasosta. 2) Puskaradio. word art Tekstinkäsittelyn ominaisuus, joka mahdollistaa ainutlaatuiset tekstitehosteet. world wide web Yleisnimitys internetsivujen ja –palvelinten muodostamalle maailmanlaajuiselle hypertekstipohjaiselle palvelujärjestelmälle ja toiminta-alueelle. WWW:n avulla verkon käyttäjät voivat löytää ja hyödyntää internetissä olevia tekstiä, grafiikkaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä dokumentteja ja liikkua niiden välillä.

world wide web consortium Word wide webin standardeja kehittävä organisaatio. wrap 1) Yhteisen formaatin rakentaminen kahdella tai useammalle samaa aihetta käsittelevälle jutulle "käärimällä" ne yhteen. 2) Lyhyt haastattelusta tai muutamasta toimittajan kommentista koostuva television uutispätkä, johon kuuluu uutisankkurille osoitettu alku- ja loppukuittaus. 3) Yksittäisen ohjelman liittäminen osaksi samaa laajempaa teemaa käsittelevää pääjuttua. wrapper Sanoma- tai aikakauslehden käärinpaperi postikuljetusta varten. wrap-up questions Toimittajan saamiaan vastauksia koskevat tarkentavat kysymykset haastateltavalle haastattelun lopussa. write out Perushahmon poistaminen radio- tai tv-sarjan käsikirjoituksesta. www ks. world wide web www:mmm ks. WAP w-w-w-w-w Suoramainonnan kirjekaava (was = mitä aiotte tehdä hyväkseni jos luen kirjeenne, wie = miten aiotte sen tehdä, wer =_kuka takaa sen mitä lupaatte, wem = kenelle olette jo täyttänyt lupauksenne, wieviel = paljonko se minulle maksaa). wysiwyg (what you see is what you get) Rakennettavan tai muokattavan verkkosivun näköisnäyttö, jossa kuvaruudulla näkyvä sivu on yhdenmukainen verkossa julkaistavan sivun kanssa.

231

x-head Väliotsikko. x-korkeus Kirjaimen peruskorkeus ilman ylä- tai alasakaroita.

aineistoa. xxx ks. thirty

x-rated Mediatuote, kuten video tai elokuva, joka sisältää alaikäisiltä kiellettyä seksuaalista tai väkivaltaista

ydinyleisö Se osuus radion kuuntelijoista tai television katselijoista, joka seuraa jotakin yksittäistä ohjelmaa alusta loppuun.

Y2K (year two thousand, kilo = thousand) Lyhenne, jolla viitattiin vuoden 2000 aiheuttamiin ja pelättyihin tietojärjestelmien teknisiin ongelmiin. yhden minuutin sääntö Musiikkiformaattiradion toimintamalli, jonka avulla musiikin kuuntelijat pyritään pitämään kanavan kuuntelijoina. Puheosuudet on ryhmiteltävä niin, etteivät ne veny liian pitkiksi vaan kestävät kerrallaan noin yhden minuutin. yhden päivän sääntö Journalistista työtä koskeva sääntö, jonka mukaan päivittäisessä uutistyössä tiedonhankinta ja kirjoittaminen mitoitetaan ja aikataulutetaan niin, että juttu ehditään toteuttaa yhden uutispäivän aikana. yhdistelmäkuva 1) Digitaalinen kuvamanipulaatio, jossa usean eri valokuvan (osa)sisällöt yhdistetään yhdeksi uudeksi valokuvaksi, esimerkiksi vaihtamalla kuvassa olevien henkilöiden päitä tai kuvaamalla tarvittavat uuden kuvan osat varta vasten erikseen. 2) Rasteri- ja viivakuvan yhdistelmä. yhteenliitetty teos Teos, jossa tekijöiden osuudet ovat itsenäisiä ja toisistaan erotettavissa. Tekijät käyttävät teoksiinsa liittyvää määräysvaltaa itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. yhteenottohaastattelu Tutkivan journalistin ja hänen tutkimustensa kohteen keskinäinen kohtaaminen. Toimittajan tavoitteena on saada ennen jutun julkaisemis-

ta haastateltavalta kommentti epämiellyttäviin kysymyksiin ja hänelle kiusallisesta aiheesta. yhteisantennijärjestelmä Yleisradiolähetysten vastaanottoon ja edelleen jakeluun tarkoitettu järjestelmä, joka on vähintään kahden talouden käytössä yhdessä tai useassa toisiaan lähellä sijaitsevassa kiinteistössä. yhteiskunnallinen mainonta ks. kansalaismainonta yhteiskuntasuhteet Valtakunnallisesti tai paikallisella tasolla tapahtuva yhteydenpito päättäjiin, järjestövaikuttajiin ja muihin yhteiskunnallisesti merkittäviin henkilöihin. yhteiskuntavastuu Organisaation aktiivinen ja vastuullinen toiminta, eräänlainen kestävän kehityksen mukainen hyvä ”organisaatiokansalaisuus”. Yhteiskuntavastuu voidaan jakaa taloudelliseen vastuuseen, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Näihin kuuluvat taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen, ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvät toimintatavat ja vastuullisuus suhteessa henkilöstöön, asiakkaisiin ja kuluttajiin, verkostoyhteistyössä toimiviin kumppaneihin ja ympäristön asukkaisiin ja yhteisöihin. Yhteiskuntavastuu on myös kilpailutekijä, joka vaikuttaa yrityksen kuvaan ja menestymiseen markkinoilla. yhteiskuntaviestintä Viestintä, jonka tarkoituksena on vaikuttaa viestinnän kohderyhmien tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen yhteiskuntaa hyödyntäen ja kansalaisten hyvinvointia lisäten. Lähettäjä ei itse saa viestinnästä suoranaista taloudellista hyötyä.

yhteisteos

yhteisteos Kahden tai useamman tekijän luoma teos ilman että heidän osuutensa muodostavat itsenäisiä teoksia.

Tekijänoikeus yhteisteokseen kuuluu tekijöille yhteisesti. yhteisö Joukko ihmisiä, joilla on yhteinen päämäärä tai mielenkiinnon kohde.

Verkossa yhteisö rakentuu eräänlaiseksi virtuaaliseksi tapaamispaikaksi tai portaaliksi, joissa toimivat käyttäjät voivat lähettää ja ottaa vastaan viestejä. yleisöblogi Vapaa blogialusta tai palvelintila, joita mediayritykset tarjoavat ulkopuolisten lukijoiden tai yleisöjen käytettäväksi. yhteisöilme Tekijät, jotka määrittävät, miltä yhteisö näyttää ulospäin. Ilmeeseen vaikuttavat toimipisteiden ulkonäkö, ilmoitustaulujen, julisteiden, taide-esineiden ja muiden näkyvillä olevien viestien synnyttämät vaikutelmat, palvelutaso, yhteisön nimi, logo ja tunnus sekä erilaisen aineiston ulkonäkö. yhteisökuva Organisaatiosta tai muusta yhteisöstä sen sidosryhmien keskuudessa syntynyt mielikuva. yhteisölehti Organisaation, järjestön tai muun yhteisön julkaisema ja kustantama, säännöllisesti ilmestyvä aikakautinen julkaisu. Yhteisölehdiksi voidaan lukea henkilöstölehdet, asiakaslehdet ja tiedotuslehdet. Henkilöstölehti on tarkoitettu organisaation omalle henkilökunnalle ja sen tehtävänä on uutisoinnin ohella lujittaa yhteistä me-henkeä, kiinnittää lukijat yhteisöön, luoda ja kehittää yrityskulttuuria ja tarjota henkilöstölle keskustelufoorumi. Yrityksen asiakkaille ja muille sidosryhmille tarkoitettu asiakaslehti on tiedottamisen ja markkinoinnin apuväline, joka tekee organisaatiota tunnetuksi sen ulkopuolella ja luo sille imagoa. Tiedotuslehden tehtävänä on tiedottaa yhteisön asioista ja tapahtumista uutisten, tiedonantojen, artikkeleiden ym. muodossa henkilökunnalle, asiakkaille ja muille sidosryhmille.

234

yhteisöllinen media ks. sosiaalinen media yhteisömainonta Mainonta, jonka avulla yleisö halutaan saada suhtautumaan myönteisesti yhteisön tavoitteisiin ja toimintatapoihin, muodostamaan myönteinen käsitys yhteisön osaamisesta ja sen tuotteiden tai palvelujen laadusta sekä kiinnostumaan yhteisöstä työpaikkana tai sijoituskohteena. yhteisömedia Paikallisten aiheiden käsittelyyn keskittyvä viestintäväline, jossa median omistajuus, valvonta ja vastuu ovat median palvelevien yhteisöjen käsissä ja jonka toiminnassa korostuu yhteisön tarpeiden ja intressien esiintuominen. yhteisöpalvelu 1) Verkkoympäristö, johon käyttäjät tuottavat erimuotoista sisältöä, kuten keskustelua, kuvia, linkkejä, videoita ja musiikkia ja jossa he ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Suosittuja yhteisöpalveluita ovat MySpace, Facebook ja IRC-Galleria. 2) Verkkopalvelu, joka jakaa käyttäjilleen tietoja muista palvelun käyttäjistä, jotka myös voivat palvelun avulla kommunikoida keskenään. yhteisöviestintä Sanomien vaihdanta yhteisön osien ja ympäristön välillä.

Viestinnällisillä toimilla pyritään tukemaan eri tilanteissa yhteisöä ja sen jäseniä sille määritettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Viestinnän avulla yhteisö pyrkii myös havaitsemaan ja ymmärtämään olennaiset itseään koskevat ulkoiset ja sisäiset muutokset (luotaus) ja varmistamaan näiden huomioon ottaminen oman toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. ykkönen Yhden palstan uutisjuttu. ykkösfiidi Nettikameroiden avulla ja internetin kautta suorana lähetettävä tositv:n ohjelmaosuus. Lähetysajan rajallisuuden takia valtaosa ykkösfiidin aineistosta on jouduttu karsimaan ohjelman varsinaisesta tv-lähetyksestä. ykköslehti ks. levikkikierre

yleinen mielipide

ykköspalsta Lehden sivun korkuinen palsta yhden palstan juttuja. yksilönsuoja ks. yksityisyydensuoja yksinoikeus Haastattelu tai uutinen, joka on jutun lähteen kanssa sovittu julkaistavaksi ensimmäisenä sopimuksen tehneessä joukkoviestimessä. yksityisyydensuoja Luonnollisen henkilön lainsäädännöllinen ja eettinen oikeus päättää, milloin, millä tavoin ja missä määrin häntä koskevaa informaatiota välitetään muille. Yksityisyydelle on pyritty antamaan merkityssisältö, joka ei estäisi joukkoviestimien keskeisten tehtävien toteuttamista, mutta rajoittaisi varsinkin kaupallisessa aikakauslehdistössä esiintyvien sensaatiojuttujen julkaisemista. Ollakseen rangaistavaa levittämisen on tapahduttava julkisesti ja sen on oltava omiaan aiheuttamaan asianomaiselle vahinkoa tai kärsimystä.

Median toiminnan kannalta yksityisyyden ydinalueesta on mahdollista päästä varsin pitkälti yksimielisyyteen, mutta tätä ympäröivä "harmaa alue" on jatkuvassa liikkeessä. Suoja voi olla laaja tai suppea, riippuen henkilön yhteiskunnallisesta asemasta ja siitä, miten tiiviisti mediajulkisuus liittyy yleiseen merkitykseen ja henkilön asemaan vallankäyttäjänä. Suojan tarpeellisuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon myös perheenjäsenet. Lähtökohdiltaan kielteinenkään julkisuus ei ole yksityiselämän loukkausta jos julkisuutta voidaan perustella yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemisellä ja se koskee henkilön menettelyä julkisessa virassa, elinkeinoelämässä tai poliittisessa toiminnassa. Yksityisyydensuoja on sitä suppeampi, mitä merkittävämpi on henkilön yhteiskunnallinen asema ja mitä tiiviimmin käsiteltävät asiat liittyvät yleiseen merkitykseen ja hänen asemaansa vallankäyttäjänä. Suojapiiriin laajuutta arvioitaessa henkilöt on jaettu merkittäviin vallankäyttäjin, aikalaishistorian

(julkisuuden)henkilöihin (julkkiksiin) ja tavallisiin kansalaisiin. Yksittäisen henkilön suojaa voidaan tarkastella myös joukkoviestimen levikki- tai toiminta-alueen näkökulmasta. Yksityisyydensuojalla pyritään myös siihen, ettei julkisuudessa olevan henkilön ihonväri, kansalaisuus, syntyperä, vakaumus, sukupuoli tai muut henkilön, fyysiset, psyykkiset tai persoonalliset ominaisuudet tule esiin asiaankuulumattomasti ja tätä halventavasti.

Journalismin kannalta yksityisyydensuojaa arvioitaessa ongelmaksi ovat nousseet julkisuuden henkilön viranhoidon ulkopuoliset yksityiselämän kielteiset tapahtumat, joiden julkistamista voidaan perustella henkilöä kohtaan tunnettavan yleisen luottamuksen arvioimisella. yleinen etu Enemmän tai vähemmän idealistiselle tasolle jäävä, median toimintaa ohjaava käsitys "yhteisen hyvän" tuottamisesta julkisuuden avulla. Yleisen edun nimissä joukkoviestimet pyrkivät julkistamaan yhteiskunnallisesti tärkeitä ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia asioita erityisesti politiikassa ja talouselämässä. Yksi näkyvä journalismiin ja asioiden julkisuuteen liittyvä ilmiö on yleisen ja yksityisen edun (yksilönsuojan) välinen ristiriita.

Toisaalta on epävarmaa, missä määrin ihmiset ovat oikeasti kiinnostuneita seuraamaan yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita esimerkiksi viihteen sijasta. yleinen mielipide Ihmisten asenne tai spontaani reaktio johonkin yhteiseen asiaan tai tapahtumaan. Yleisen mielipiteen olemassaolo perustuu siihen, että yksilöillä on joitakin yhteisiä kokemuksia, perinteitä ja elämäntyylejä. Yleinen mielipide on kollektiivinen tajuntaprosessi, joka ilmenee yksilötajunnoissa ympäristön materiaalisten edellytysten, kuten joukkoviestinnän välityksellä, ja joka viime kädessä määräytyy yhteiskunnan rakennetekijöiden pohjalta. Suppeassa mielessä yleinen mielipide viittaa yhteiskunnallisen ta-

235

yleisaikakauslehti

junnan poliittiseen tai ideologiseen tasoon (joukkotajuntaan) eli ihmisten mielissä oleviin kuviin itsestään, muista, tarpeistaan, päämääristään ja suhteistaan. Yleistä mielipidettä pidetään yleisesti hyväksyttävänä, eräänlaisena “hiljaisena sosiaalisena sopimuksena”. Se voidaan ja uskalletaan esittää julkisesti ilman että sen tarvitsee olla todellisen enemmistön mielipide. yleisaikakauslehti Mahdollisimman laajalle yleisölle tarkoitettu yleisesti kiinnostava aikakauslehti. yleisen edun suoja Rikoslaissa määritellyt viestintärikokset, joihin syyllistymällä saatetaan heikentää yhteiskunnallista järjestystä. Rikosnimikkeitä ovat mm. uskonrauhan rikkominen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, sotaan yllyttäminen, turvallisuussalaisuuden paljastaminen, kehottaminen rikokseen, väkivaltakuvausten levittäminen ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen. yleislukuarvo Se osa yleisöstä, joka on lukenut jutusta tai ilmoituksesta jotakin.

Kyse on usein nimen, otsikon, kuvan tai varsinaisen tekstin lukuarvosta (esimerkiksi kuinka moni luki tekstistä vähintään puolet). yleisradio Epäkaupallinen, ns. julkisen palvelun periaatteella toimiva radio- ja televisiotoimintaa harjoittava kansallinen viestintäyhtiö. Suomessa yleisradiotoimintaa harjoittava Oy Yleisradio Ab on valtion omistama ja parlamentaarisesti valvottu (eduskunta valitsee Yleisradion hallintoneuvoston) ja toimii erillisen yleisradiolain pohjalta. Toimilupansa mukaan Yleisradion on toimittava täyden palvelun periaatteella ja tarjottava "vaihtelevia, sisällöltään ja esitykseltään arvokkaita, asiallisia ja tasapuolisia sekä myös sopivaa ajanvietettä sisältäviä" ohjelmia.

Yleisradion on lähetettävä ohjelmiaan sekä suomeksi että ruotsiksi, ja tietynsuu-

236

ruisen osuuden ohjelmista on oltava kotimaista tuotantoa. yleisradiosatelliitti Tietoliikennesatelliitti, jonka kautta lähetetään maahan suoraan yleisön vastaanotettavaksi tarkoitettuja televisio- ja radio-ohjelmia. yleisradiotoiminta Radio- ja televisiotoiminnassa enemmän tai vähemmän jatkuvan ohjelmavirran suora lähettäminen vapaasti etenevien radioaaltojen avulla yhdestä pisteestä (lähetysasemalta) vastaanottajien muodostamalle eriytymättömälle yleisölle. Käsitteen broadcasting etymologinen tausta palautuu maanviljelyssanastoon, jossa se tarkoittaa "hajakylvöä", jyvien sijoittamista tasaisesti mahdollisimman laajalle. yleistoimittaja Toimittaja, joka ei ole erikoistunut mihinkään tiettyyn erikoisalaan vaan hoitaa eteen tulevat asiat vuorojärjestelmän mukaisesti. yleisö Yhtäältä vapaasti valikoituva viestien vastaanottajakunta, toistaala median tavoittelema kohderyhmä. Kyse on kaikista niistä henkilöistä, ryhmistä tai yhteisöistä, jotka vastaanottavat viestintää usein omassa yksityisyydessään. Yleisönä voidaan pitää median välittämien sanomien "tuntemattomia" vastaanottajia ja heidän jonkin yhteisen piirteensä perusteella muodostamiaan sosiaalisia ryhmiä. Yleisö viittaa myös tätä laajempaan vastaanottajien joukkoon (potentiaalinen yleisö).

Lehdistön yleisön kohdalla puhutaan lukijoista, radion kuuntelijoista ja television katselijoista. Yleisön kohdalla puhutaan usein suuresta yleisöstä, joka seuraa esimerkiksi sähköistä viestintää sen prime time aikana. Yleisöön kuuluvat lisäksi esimerkiksi iän tai kielen pohjalta muotoutuvat kohdeyleisöt (osayleisöt), joiden mieltymykset saattavat poiketa melkoisesti suuren yleisön mieltymyksistä. Painetussa joukkoviestinnässä yleisö voidaan jakaa primääriseen ja sekundääriseen yleisöön,

ympyrävaippi

joista edelliset ovat joukkotiedotuksen "ensisijaisia" vastaanottajia (kuten lehtien ostajia tai tilaajia) ja jälkimmäiset heitä "seuraavaa" yleisöä (lehtien lainaajia tai niitä kodin ulkopuolella lukevia). Yleisön käsitteeseen suhtaudutaan toisinaan kriittisesti, koska sen katsotaan yhtenäistävän erilaisia ihmisiä sattumanvaraisella tavalla. Esimerkiksi suomalaiset, jotka katsovat iltaisin puoli yhdeksän uutisia, eivät ole niinkään yhtä yleisöä, vaan useita erilaisia osayleisöjä ja ainutlaatuisella tavalla viestimiä seuraavia yksilöitä. yleisöanalyysi Tutkimus, jonka tavoitteena on kartoittaa viestimien lukija-, kuulija- tai katsojakunnalle ominaisia piirteitä, esimerkiksi kuinka he seuraavat viestimiä, mikä on heidän taustansa, millaiset asiat heitä miellyttävät ja millaisia ovat heidän asenteensa, arvonsa tai ajattelutapansa. yleisöasiamies ks. lukija-asiamies yleisökeskeinen mediatutkimus Yleisnimitys tutkimus- ja teoriasuunnille, joissa keskitytään mediayleisön tai median käyttäjien motiiveihin, kokemuksiin tai tulkintoihin. yleisökosketustoiminta PR- ja suhdetoiminnan vanhakantainen nimitys. yleisölehti ks. aikakauslehti yleisönosasto Sanoma- tai aikakauslehden palsta, jossa julkaistaan lukijoiden lehdelle lähettämiä kirjoituksia tai kannanottoja ajankohtaisista tai yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista. yleisöosallisuus ks. joukkoistaminen yleisöohjelma Televisio- tai radio-ohjelma, jota seuraava yleisö on itse aktiivisesti mukana ohjelman taltioinnissa tai sen suorassa lähetyksessä. yleisösegmentti ks. segmentoituminen yleisötutkimus Tutkimus, jonka kohteena ovat yksittäistä viestiä tai mediaa laajemmin seuraavat ihmiset. Yleisöä koskevat tutkimukset on yksi tärkeä viestintätutki-

muksen osa-alue. Joukkoviestinnän vastaanottoon on todettu liittyvän voimakkaan ritualistisia piirteitä, jotka yksilökohtaisista vaikutelmistaan huolimatta ovat pohjimmaltaan sosiaalisia. Käyttösyy-tutkimuksella pyritään kartoittamaan syitä lehtien ja muiden joukkoviestimien seuraamiselle. Asennetutkimukset selvittävät suomalaisten asennoitumista ja suhtautumista eri viestimiin ja niiden arvottamista eri tehtävälohkoilla. Vastaanottotutkimusten avulla pyritään selvittämään mediayleisön koostumusta ja käyttäytymistä eli median määrällistä ja laadullista käyttöä. yleisövirta Radio- tai tv-kanavan saama tai menettämä katsojien tai kuuntelijoiden määrä, ts. yleisön kulloisetkin ohjelmien seuraamista koskevat valintapäätökset. ylimeno ks. siirtymä ylimenokuva Otos, jota käytetään peittämään ajallinen tai tilallinen muutos tai muu jatkuvuutta rikkova tapahtuma.

Esimerkkejä ylimenokuvista ovat kalenterin sivujen repeileminen tai vuodenaikojen vaihtuminen. ylimenorepliikki Radio ja tv-lähetyksessä (esimerkiksi sen yksittäisessä raportissa tai haastattelussa) esitetyt toimittajan "viimeiset sanat", joiden tarkoituksena on ohjata ohjelman etenemistä ja siirtymistä kohtauksesta toiseen. yliopistopaino Ei-kaupallinen painotoiminta omien tutkimusten ja oppimateriaalien julkaisemiseksi. yliö Asiantuntijakirjoitus, joka useimmiten on sijoitettu pääkirjoitussivun yläosaan. ylläpitoviestintä ks. sisäinen pr yläotsikko ks. otsikko yläpalkki Lehden etusivulle, nimiön yläpuolelle sijoitettu otsikko, erityisesti käytetty tabloidi-lehdissä. ylärivi ks. esirivi ympyrävaippi ks. vaippi

237

ympäristöjournalismi

ympäristöjournalismi ks. journalismi ympäristöteemojen hallinta ks. keskusteluteemojen hallinta YouTube ks. verkkoyhteisöpalvelu yritysblogi ks. blogi ystäväkirja ks. Facebook ystäväpyyntö Verkkoyhteisöpalvelussa lä-

238

hetettävä viesti, jonka lähettäjä pyytää vastaanottaja vahvistamaan ystävyytensä lähettäjän kanssa ja tätä kautta olevansa valmis jakamaan itseään koskevaa tietoa. ystäväpyyntö voi toimia myös kutsuna palvelun käyttäjäksi, ja siihen vastaaminen edellyttää tyypillisesti rekisteröitymistä palveluun.

zapping Televisiokanavien nopeatahtinen vaihtaminen esimerkiksi mainoskatkojen aikana. zeitungswissenschaft 1920-luvulla Saksan ja Sveitsin yliopistoissa annetun sanomalehtitiedon opetuksen ja tutkimuksen pohjalta muotoutunut sanomalehtioppi tai -tiede. Zeitungswissenschaftia on luonnehdittu humanistiseksi tai kulttuuritieteeksi, vaikka sen taustalla oli historiantutkimuksen ohella vahvasti myös taloustieteen ja sosiologian piirissä tehtyä tutkimusta. Zeitungswissenschaftin käynnistämä lehdistötutkimus laajentui publizistikkaan ("julkistamisoppiin"), joka voidaan nähdä ajankohtaisten aiheiden julkista levittämistä koskevaksi tutkimussuunnaksi. zeppeliini Esimerkiksi vaahtomuovista tehty mikrofonin tuulisuojus. zigzag Journalistinen esittämistekniikka, jossa asioiden taustoista siirrytään aiem-

paa yksityiskohtaisimpiin tietoihin. zine Useimmiten amatööri- tai harrastajavoimin kustannettu, jollekin kapealle alueelle keskittyvä ja uutiskirjettä muistuttava erityisjulkaisu, jota levitetään usein monisteena. Erityisesti fanzine keskittyy jonkin nuorten henkilöidolin, kuten rock-muusikoiden tai elokuvatähtien elämään ja toimintaan. zip Erityisellä pakkausohjelmalla tiivistetty tiedosto tai tiedostojen joukko tiedon säilyttämiseksi tai siirtämiseksi. Pakattujen tiedostojen käyttämiseksi pakkaus on purettava alkuperäiseen kokoonsa. zipping Video-ohjelman pikakelaus haluttuun ohjelman kohtaan. zoomaus Siirtyminen kameralla lähemmäs kohdetta tai siitä kauemmaksi muuttamalla linssin polttoväliä portaattomasti.

Kameran kuvakoko vaihtuu portaattomasti ja nopeasti ilman että kamera itse siirtyy paikaltaan.

älykortti Mikropiirin sisältävä muovikortti, johon voidaan tallentaa tietoa ja käyttää esimerkiksi maksuvälineenä. älykäs media Mediasisältö, joka hakeutuu kuluttajan luokse sopivimpia verkkotekniikoita ja alustoja käyttäen. äläys 1) Vinkkijuttu. 2) Isku. ämppäri ks. MP3-soitin äpärä Taitossa esiintyvä testiladelman kauneusvirhe, jossa sivu alkaa kappaleen viimeisellä rivillä tai päättyy kappaleen ensimmäisellä eli vajaalla sisennysrivillä. ärsyke Mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaansa tai johon havaitsija reagoi. ärsyke-väline-reaktio-malli Joukkoviestinnän vaikutuksia analysoiva, lääkeruiskumallia kehittyneempi vaikutusmalli, joka perustuu kolmen tekijän: ärsykkeen, välineen (joukkoviestinnän vastaanottajan yksilöllisten ominaisuuksien) ja reaktion vaikutusketjuun. Vaikutusmalli näkee sanomien vastaanottajat aktiivisiksi subjekteiksi. Joukkoviestinnän vaikutuksia "suodattavat" merkittävästi vastaanottajan tajunnan aiempi sisältö, kuten hänen maailmankuvansa ja -katsomuksensa sekä erilaiset ryhmäsidokset. ät-merkki Sähköpostin kirjoitusmerkki @, jota mm. käytetään verkko-osoitteessa tilaajan nimen ja osoitteen erottimena. ääniauto Liikkuva studio-tarkkaamo-yhdistelmä. ääniefekti 1) Keinotekoisesti muodostettu ääni tai äänimaisema, jolla on tarkoituksena lisätä elokuvan tai tv-jutun realistisuut-

ta. 2) Verkkomainoksen sisältävä ääni, esimerkiksi puhe tai musiikki, joka aktivoituu siirrettäessä hiiren osoitin mainoksen päälle. äänikatkos Tahallinen tai tahaton katkos (hiljaisuus) lähetyksen aikana. äänikortti Tietokoneeseen asennettava piirilevy, jolla voidaan toistaa ja nauhoittaa äänitiedostoja. äänikulissi Äänitehosteet elokuvassa tai näytelmässä. äänimaisema Jonkin yksittäisen paikan kuuluma eli kaikki ne äänet, jotka ovat tyypillisiä tietylle paikalle. Äänikerronnallisena elementtinä äänimaisema auttaa paikan ja tapahtuman ajankohdan tunnistamisessa. äänikuva Radio-ohjelmassa käytettävä kohtaus, joka on vangittu autenttisesta äänimaailmasta. äänilevy Äänentallennukseen ja -toistoon käytetty pyöreä levy, jonka pintaan äänite on taltioitu kierukan muotoisena urana vinyylilevyissä tai digitaalisena merkkijonona laserlevyissä. Toistettaessa käytetään levy- tai lasersoitinta. äänilogo Yrityksen tai muun yhteisön tunnusmusiikki. ääniohjaaja Studiossa työskentelevä taiteellinen suunnittelija, joka arvioi ohjelman kuultavuutta, ohjaa äänikerronnan rakennetta ja tarkkailee teknisen toteutuksen laatua. ääniperspektiivi Äänilähteen ja äänen kuvitellun tai todellisen kuuntelukohdan välinen etäisyys tai etäisyyden mittakaava.

ääriviiva

äänipöytä Lähetysstudiossa oleva laitteisto, jolla voidaan kauko-ohjata levysoittimia, nauhureita ja mikrofoneja, säätää ulosmenevien ohjelmien ja musiikin tasoa sekä sekoittaa eri äänilähteistä tulevia signaaleja. äänisuunnittelija Radiotyön tekijä, jonka tehtävänä on varmistaa ohjelmahankkeen tekniset edellytykset. äänitarkkailija Studiohenkilökunnan jäsen, joka hoitaa lähinnä ulkotuotannon suoraa lähetystekniikkaa. Yhä yleisem-

min käytössä ovat varsinkin kaupallisilla asemilla ns. toimittajakäyttöiset studiot ja äänipöydät, jolloin toimittaja hoitaa yksin koko lähetyksen. äänite Mekaanisin, optisin tai magneettisin keinoin ja yleensä elektroniikkaa hyväksi käyttäen säilötty puhe, musiikki tai muu ääniaines laitteeseen, josta se on saatavilla uudestaan kuuluvaksi ja useita kertoja toistettavaksi. ääniväinö Äänittäjän leikillinen nimitys. ääriviiva Kuvion rajaava viiva piirroksessa.

241

Kirjallisuus Sanastot

Anderson, Sandra – Bateman, Heather – Harris, Emma – McAdam, Kathy (2006): Dictionary of Media Studies. A&C Black Publishers.

Connors, Tracy Daniel (1982): Longman Dictionary of Mass Media and Communication.

Longman Inc. Dictionary of Information and Library Management (2006) A&C Black Publishers Haarala, Risto (1981): Sanastotyön opas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 16. Valtion painatuskeskus Jacobsen, Howard Boone (ed.) (1961): A Mass Communication Dictionary. Greenwood Press Juntunen, Max (1997): Elävän kuvan sanasto. Edita Kaapeli- ja satelliittitelevisiosanasto (1993). Tekniikan sanastokeskus TSK 23.

Liikenneministeriö ja Tekniikan sanastokeskus ry. Painatuskeskus Oy Kent, Ruth Kimball (1970): The Language of Journalism. A Glossary of Printcommunications Terms. The Kent State University Press Multimediasanasto (1998): Tekniikan sanastokeskus TSK 28 Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka (1998): Tekijänoikeuden tietosanakirja. WSOY Nykänen, Olli (1997): Pieni Internet-sanasto. Terminfo 2/1997 Tekniikan sanastokeskus Reed, Robert M – Reed, Maxine K (1994): The Facts on File Dictionary of Television, Cable, and Video. Facts on File Sosiaalisen median sanasto (2010). Tekniikan sanastokeskus TSK 40 Sanastotyön käsikirja (1988). Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät.

Tekniikan sanastokeskus TSK Terminologian sanasto (1986). Tekniikan sanastokeskus TSK 9 Tiedotustutkimuksen asiasanasto (1990). Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja E17/1990 Törmä-Aunola, Tuula (1985): Mainonnan ammattisanasto. Mark Kustannus Oy Virusmäki, Paavo (toim.) (1960): Graafinen tietokirja. WSOY Watson, James - Hill, Anne (1997): A Dictionary of Communication and Media Studies.

Fourth Edition, Edward Arnold Weiner, Richard (1990): Dictionary of Media and Communications. Webster's New World

243

Verkkoaineistot

Ampiiriblogi (http://ampiiri.wordpress.com) Heinonen, Hietanen, Kiiskilä & Koskinen: Essikurssi (http://appro.mit.jyu.fi/essikurssi/kasite.xml) Iclimber Social Media Dictionary (iclimber.conm/social-media-dictionary.html) Internet-sanasto. Tietotekniikan liitto (http://www.ttlry.fi/sisallys.htm) MacDonald-Rissanen, Mary - Melakoski, Kaarina: Journalismisanasto (www.journalismi.uta.fi) Mediatoimisto Dagmarin verkkosanakirja (http://mediasanasto.pbworks.com/w/page/20689017/FrontPage) Social Brite (www.socialbrite.org/sharing-center/glossary) Yhteisöviestinnän perusteet. Termikirjasto. Jyväskylän yliopisto (http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/termikirjasto/index.html)

Erillisteokset

Anttikoski, Mikko – Helenius, Juhani – Korpinen, Pertti – Penttinen, Kirsti – Röyskö, Arto (1986): Radion ja television ohjelmatyön perusteet. Weilin+Göös Berger, Charles – Chaffee, Steven (1989): Handbook of Communication Science. Sage Brooks, Brian S. – Kennedy, George – Moen, Daryl R. – Ranly, Don (1988): News Reporting and Writing. St. Martins's Press Bruun, Lars – Kerosuo, Lauri – Stranden, Paul – Vuortama, Timo (1981): Viestinnän lait ja säännöt. Kustannus-Mäkelä Oy Bruun, Mikko – Koskimies, Ilkka – Tervonen, Ilkka (1986): Uutisoppikirja. Tammi Campbell Alastair (1986): Graafisen suunnittelun opas. WSOY DeFleur, Melvin – Dennis, Everette (1985): Understanding Mass Communication.

Houghton Mifflin Company Dominick, Joseph (1987): The Dynamics of Mass Communication. Random House Erholm, Erja (1986): Johdatus viestintään. Yliopistopaino Facta 2001 (1981-1986). WSOY Gamble, Michael – Gamble, Teri (1986): Introducing Mass Communication. McGraw Hill Haws, Dick (1993): Touring the Newsroom. An Inside Look at Newspapers. Iowa University Press Hemánus, Pertti (1989): Viestinnän ja joukkotiedotuksen perusteet. Johdatus tiedotusoppiin 1.

Yliopistopaino Hemánus, Pertti (1990): Journalistiikan perusteet. Johdatus tiedotusoppiin 2.

Yliopistopaino Hemánus, Pertti – Tervonen, Ilkka (1980): Objektiivinen joukkotiedotus. Otava

244

Herkman, Juha (2001): Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Vastapaino Hiebert, Ray – Ungurait, Donald – Bohn, Thomas (1988): Mass Media V. An Introduction to Modern Communication. Longman Hänninen, Harto (1997): Kinosaurus. Elokuvafriikin vuosisata. Otava Juholin, Elisa (2001): Communicare. Infor Jussila, Markku – Leino, Antti (1999): Net. Verkkoviestinnän käsikirja. Infor Korpiola, Lily (2011): Kriisiviestintä digitaalisessa julkisuudessa. Infor Kujala, Tapio – Lahti, Jari- Tamminen Heikki (1998): Radiotyön perusteet – johdatus suoran lähetyksen tekemiseen. Gaudeamus Kuusisto, Päivi – Sirkkunen Esa (1999): Journalismi uuden kynnyksellä. Journalismin tutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto Leppänen, Pertti – Manninen, Raili – Toivonen, Pirjo (toim.) (1989): Yhteisö viestii.

WSOY Littlejohn, Stephen (1992): Theories of Human Communication. Wadsworth, Belmont Luostarinen, Heikki – Kivikuru, Ullamaija – Ukkola, Merja (toim.)(1996): Sopulisilppuri. Mediakritiikin näkökulmia. Helsingin yliopiston Lahden tutkimuskeskus McQuail, Denis (1994): Mass Communication Theory. Third Edition. Sage Publications Miettinen, Jorma (1984): Toimitustyö. Gaudeamus Miettinen, Liisa (1975): Toimitustyön terminologiaa. Otava Minkkinen, Sirkka – Nordenstreng, Kaarle – Rand, Max – Starck, Margaretha (1975): Joukkotiedotus. Tammi Mitä-Missä-Milloin. Kansalaisen vuosikirja. Otava Monni, Orvar (1988): Sanomalehtien uusi tekniikka. Sanomalehtien liitto Mustonen, Anu (2001): Mediapsykologia. WSOY Mäntylä, Jorma (1987): Paikallisradiojournalismin perusteita. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen opetusmoniste 40/1987 Nieminen, Hannu – Pantti, Mervi (2004): Media markkinoilla. Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen. Loki-kirjat Nordenstreng, Kaarle (1978): Tiedotusoppi. Otava Nukari, Matti – Ruohomaa, Erja (1992): Ohjelmien summasta lähetysvirtaan. Yleisradion tutkimus- ja kehitysosasto. Tutkimusraportti 8/1992. Ekholmin kirjapaino Okkonen, Antero (1980): Toimittajan työ I. Arvi A. Karisto Oy O`Sullivan, Tim - Hartley, John - Saunders, Danny - Fiske, John (1983): Key Concepts in Communication. Methuen & Co. Ltd Pasqua, Thomas M. Jr. – Buckalew, James K. – Rayfield, Robert E. – Tankard, James W. Jr (1990): Mass Media in the Information Age. Prentice Hall Pirilä, Jari - Kivi, Erkki (2010). Teos. Elävä kuva - elävä ääni. 3. osa. Like Salminen, Esko (toim.) (1981): Sanomalehdistö Suomessa. Weilin+Göös Salo, Merja (2000): Imageware – kuvajournalismi mediafuusiossa. Taideteollinen korkeakoulu

245

Suhonen, Pertti (1994): Mediat, me ja ympäristö. Hanki ja jää Tarkka, Minna – Hintikka, Kari – Mäkelä, Asko (toim.) (1996): Johdatus uuteen mediaan.

Edita Tasku Tietojätti A-Ö. Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja (1984). Gummerus Tervonen, Ilkka – Pietilä, Jyrki (1987): Järjestötiedottajan opas. Tammi Vehmas, Raino (1970): Lehdistöoppi. WSOY Wiio, Osmo A. (1980): Viestinnän perusteet. Weilin+Göös Wiio, Osmo A. (1992): Viestinnän tutkimussuuntia. Yliopistopaino Wiio, Osmo A. (1997): Johdatus viestintään. Weilin+Göös Åberg, Leif (1989): Viestintä - tuloksen tekijä. Samerka

246