Kartoitus liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden huomioimisesta poistumisturvallisuusratkaisuissa
3.3 Evakuointitilat ja niiden merkintä Varsinaiset kokoontumispaikat olivat useimmissa kohdeyksiköissä pihalla. Monikerroksisissa rakennuksissa kokoontumispaikka saattoi olla myös auditorio tai juhlasali. Kokoontumispaikka oli harvoin merkitty turvallisuusmerkillä (ISO 7010-E007), mutta henkilökunta tunnisti aina paikan sijainnin. Kokoontumispaikan turvallisuusmerkissä on vihreälle pohjalle kuvattuna valkoisella värillä kaksi ihmishahmoa ja kolmannen hahmon päästä koostuva ryhmä, jota kohti osoittaa neljä kulmista lähtevää nuolta. Kuvatunnuksen kanssa on käytettävä täydentävää tekstimerkkiä parantamaan ymmärrettävyyttä. Turvallisuusmerkin tarkoituksena on tarjota tieto kokoontumispaikasta rakennuksesta poistumisen jälkeen, jotta jokaisen henkilön olinpaikka voidaan varmistaa (SFS-EN ISO 7010+A1-A5, 2015, 36). Poistumiskartoissa kokoontumispaikka oli merkittynä puolessa kartoituskohteita. Tilapäiset evakuointitilat muodostuivat palo-osastoista. Näitä evakuointitiloja oli merkitty monikerroksisten rakennusten poistumiskarttoihin. Tilapäisiä evakuointitiloja ei oltu merkitty turvallisuusmerkillä. Tilapäisen evakuointitilan turvallisuusmerkissä (ISO 7010-E024) kuvataan vihreällä pohjalla sivukuvana pyörätuolissa istuva ihmishahmo, jota kohti osoittaa neljä valkoista merkin kulmista lähtevää nuolta (kuva 9). Turvallisuusmerkin tarkoituksena on tarjota tieto turvallisesta pelastajien odotusalueesta niille, jotka eivät voi kulkea portaita hätäpoistumistilanteessa. Kuvatunnuksen kanssa on käytettävä täydentävää tekstimerkkiä parantamaan ymmärrettävyyttä (SFS-EN ISO 7010+A1-A5 2015, 52). Evakuointitiloissa oli enimmäkseen yksisuuntaisen hälytyksen mahdollistava hälytysnappula. Kaksisuuntainen hälytys ja kommunikointiyhteys toteutuivat älykännyköihin integroiduissa ratkaisuissa, kuten Seniortek-ratkaisussa palvelukeskus Valkamassa Posiolla ja 9Solutions-ratkaisussa kuurojen Palvelukeskus Salmelassa.
3.4 Asiakkaiden ja henkilöstön perehdytys sekä harjoitukset 3.4.1 Pelastussuunnitelmat ja turvallisuussuunnitelmat
Kaikissa kohdeyksiköissä oli olemassa pelastussuunnitelmat. Pelastussuunnitelmalla haluttiin haastateltujen mukaan varmistaa henkilöstön osaaminen yllätyksellisissä oloissa ja poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma oli tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistössä työskentelevän henkilöstön perehdyttämiseen ja ennalta ehkäisevään palontorjuntaan. Pelastussuunnitelman koettiin antavan henkilökunnalle tietoa siitä, miten toimia vaaratilanteessa. Pelastussuunnitelmaa pidettiin lisäksi keskeisenä välineenä perehdytettäessä henkilöstöä ja joissakin kohteissa myös asiakkaita ennaltaehkäisyyn, valmiuteen ja turvallisuuteen. Kaikissa kohteissa pelastussuunnitelmat käytiin läpi uusien henkilökuntaan kuuluvien kanssa, mutta asiakkaiden kanssa harvemmin. Puolet kohteista oli tehnyt myös THL:n ohjeiden pohjalta omavalvontasuunnitelman, joka sisälsi pelastussuunnitelman ja turvallisuussuunnitelman. Erinomainen esimerkki kattavasta
35