Biohiilestä ratkaisu kiertotalouden haasteisiin
Kuva 2. Purkupuuta/puujätettä Karanojan jätteenkäsittelyalueella. (Kuva: Jarkko Nummela, HAMK)
Mädätetty puhdistamoliete Biokaasulaitoksilla ja jätevedenpuhdistamojen yhteydessä toimivilla lietemädättämöillä syntyy biokaasun ohella kiinteää mädätysjäännöstä eli mädätettä. Tämä on merkittävä tuote, joka mahdollistaa muun muassa ravinteiden kierrätyksen. Mädätettä käytetäänkin yleisesti peltoviljelyssä. Viime vuosina on huolestuttu puhdistamolietepohjaisten mädätteiden sisältämien orgaanisten haitta-aineiden, kuten lääkejäämien ja mikromuovien, määristä ja vaikutuksista peltokäytössä. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tutkittua tietoa, etenkään pitkäaikaisessa käytössä. Muutamat viljaa käyttävät teollisuusyritykset Suomessa ovatkin kieltäneet sopimusviljelijöitään käyttämästä puhdistamolietepohjaisia mädätteitä. Tästä on aiheutumassa iso ongelma useiden biokaasulaitosten ja lietemädättämöjen toiminnalle. Mädätteiden terminen prosessointi pyrolysoimalla voisi olla yksi tapa poistaa edellä mainitut haitta-aineet, mikä on herättänyt merkittävää kiinnostusta lietehiilen tuotantoa kohtaan. Pyrolysointi nähdään yhtenä mahdollisena ratkaisuna poistaa mikromuovit ja orgaaniset haitta-aineet puhdistamolietepohjaisista mädätteistä, ja täten parantaa niiden käyttömahdollisuuksia etenkin peltoviljelyssä. Puhdistamolietepohjaisen lietehiilen hyväksyntä EU-tasolla on nostettu esiin Strubias-lannoitelainsäädännön valmistelun myötä. Lietteen pyrolyysiin on panostanut etenkin Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Sen Lietehiili-hankkeen yhteydessä on Ämmäsuolle pystytetty puhdistamolietemädätettä pyrolysoiva laitos (HSY, 2021). Myös Biohiilestä bisnestä 13
