Hälläpyörä 3/2014

Hämäläis-Osakunnan

Hälläpyörä

The Making of Popularity

HYY-vaalit ja Hämis Hyönteiset ruokana ja rehuna MUOTI-ILMIÖT 3/2014

teksti: samu vuorinen

kuva: laura kylliäinen

PÄÄKIRJOITUS

Ajat muuttuvat, ja me niiden mukana F

ixillään ajeleva vegaani väistelee pop-up -joogaajia Lauttasaaren kaduilla. Kalliohipsteri kysyy ravintolassa paleo-dieettiinsä sopivaa alkuruokaa, kuvatessaan vesikannua (ei jäitä, kiitos) Instagramiin. Muoti-ilmiöt ovat vallanneet maailmamme. Internetin aikakausi on mahdollistanut niin subbauksen kuin #stubbauksen rantautumisen Suomeen. 1800-luvulla kulttuureja muokattiin imperialismin keinoin, ja 1900-luvulla kansojen amerikkalaistuminen tapahtui kuin varkain television välityksellä. Nyt 2000-luvulla voi jokainen elää internetin myötä omassa kulttuurikuplassaan, jota muokataan yön pimeinä tunteina keskustelupalstoilla. 1960-luvulla edellinen sukupolvi kauhistui, kun uusi sukupolvi omaksui rock-kulttuurin ja rauhan aatteen. Reilun vuosikymmenen kestänyt ilmiö lopulta laantui, antaakseen tilaa 1980-luvun punk-liikkeelle – joka vuorollaan kauhistutti ex-hipit. Nykyään verkossa voi halutessaan kauhistua päivittäin, riippumatta siitä, kuuluuko X-, Y-, vai Z-sukupolveen, törmätessään milloin minkäkin ala-alakulttuurin sopukkaan. Sosiaalinen media on puolestaan luonut otollisen kasvualustan mitä kummallisimmille ideoille. Kun lankutus ei riitä, voi pöllöttää. Miljardi ihmistä tietää, miten tanssitaan “Gangnam style”, eikä Harlem shake aiheuta enää mielleyhtymää poliisin suorittamaan henkilöntarkastukseen Pohjois-Manhattanilla. Netflix ja HBO jatkavat television raivaamaa reittiä muoti-ilmiöiden levittämisessä. Game of Thronesin seuraavaa kautta odotetaan kuin Jeesuksen toista tulemista; toivottavasti edellinen ehtii ensin. Itse televisionkaan vaikutusta ei voi vähätellä: kaikki ovat kuulleet BB-Saulista, vaikka eivät töllöä edes omistaisi.

2 Hälläpyörä

Muoti-ilmiöt vaikuttavat elämäämme enemmän kuin ehkä haluamme myöntää. Itsensä on helppo nähdä muoti-ilmiöiden ulkopuolella. Enhän minä ole mikään lammas, ajattelemme omahyväisinä. Kun seuraavan kerran tilaat karamelli piccolo -latten silmiään pyörittävältä baristalta, mieti kuitenkin tätä: 80-luvulla ihmiset luulivat yhtä lailla pukeutuvansa oman tyylinsä mukaisesti – ja hyvin.

SISÄLLYSLUETTELO

2 Pääkirjoitus

3/2014

4 Toimarin palsta 5 Julkista elämää 6 Kotiseututoimintaa ja maakuntapolitiikkaa 8 Hyönteiset ruokana ja rehuna 10 Edustajistovaalit 2014 12 Hämiksen ehdokkaat 13 Instagramin alkeet 14 Veijo Meri 16 Nykyaikainen urheilusuoritus 18 Eteläsuomalainen osakunta 19 The Making of Popularity 20 Osakunnalla tapahtuu 22 Emännän ruokakulma 23 Isännän juomanurkka

Hämäläis-Osakunnan Hälläpyörä. Kustantaja: Hämäläis-Osakunta. Paino: Hermes Oy. Painos: 680 kpl. ISSN: 17953634. Toimituksen sähköposti: hallapyora@hamalais-osakunta.fi. Päätoimittaja: Samu Vuorinen. Toimitussihteerit: Anna Valjakka, Lotta Broms, Amanda Peltomaa. Toimittajat: Hanna Leino, Anna Pöyhönen, Santtu Vekkeli, Amanda Peltomaa, Janne Siipola, Jani Kaipainen. Taitto: Eva-Riitta Antikainen, Samu Vuorinen. Avustajat: Teemu Laakso. Valokuvaajat: Sonia Lehto, Jani Kaipainen, Anna-Stiina Koivula, Vladimir Heiskanen. Etukansi: Iina Jokilaakso. Takakansi: Iina Jokilaakso. Hälläpyörä on Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan jäsenlehti. Hälläpyörä ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Hälläpyörä 3 Hälläpyörä 3

TOIMARIN PALSTA

teksti: hanna leino

KOLUMNI

kuva: samu vuorinen

Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen

Julkista elämää

S

M

yksy tarkoittaa tänä vuonna seuraavaa kierrosta piirileikissä, jota myös HYY:n edustajistovaaleiksi kutsutaan. Jos tosissaan etsii omaa ehdokasta tai puoluetta, kannattaa aina kysyä ensimmäisenä, vastustaako kukaan esillä olevia ehdotuksia ja lentäviä lauseita. Jos vastaus on kielteinen, voit melko suurella varmuudella sivuuttaa teemat ”vaalityönä”. Hämis on omalta osaltaan erikoisessa asemassa HYY:n vaalien suhteen, sillä emme ole järjestönä erityisen riippuvaisia HYY:n tuesta ja turvasta. Tästä on toki kiittäminen rakasta säätiötämme, mutta omavaraisuus johtaa muutamaan mielenkiintoiseen tilanteeseen. Hämiksellä ei ole suurta yhtenäistävää linjaa, jollaisen löytää esimerkiksi poliittisilta opiskelijapuolueilta. Toki Hämäläis-Osakunnan listalla olevien oletetaan seuraavan Osakuntalaisen Unionin (suomenkielisten osakuntien vaalirenkaan) periaatteita, mutta Hämiksen jäseniä on ehdolla melkein jokaisella listalla.

Mutta mikäs olikaan se Hämiksen etu? On helppo tehdä geneeristä listaa tyytyväisistä jäsenistä, suuresta tilojen käyttöasteesta ja järkevästä rahankäytöstä. Mutta miten kukaan ajaa näitä asioita HYY:ssä, kun se tuntuu olevan haastavaa pienimmissäkin järjestöissä? Perinteinen vastaus viittaa eri tahojen yhteistyöhön, joten on mielekästä kysyä esimerkiksi, mikä on Unionin ja HYAL:n (ainejärjestöjen renkaan) ero. Molemmat ajavat Helsingin yliopiston piirissä toimivien järjestöjen etuja esimerkiksi tilojen ja määrärahojen jaossa. Kumpienkin etuihin kuuluu omien järjestöjen näkyvyyden kasvattaminen sekä opiskelijoiden rekrytointi nykymuotoisen tutkintorakenteen asettamien rajojen puitteissa. Ja kuitenkin renkaat kilpailevat keskenään, koska... ? Teemu Laakso Toiminnanohjaaja

Teemu on vaihtanut fezinsä mietintämyssyyn, ja kyseenalaistaa järjestelmän.

oni tavallinen suomalainen haluaa jakaa elämänsä muiden kanssa. Ihollaformaatti pyörii televisiossa ja kerää suuret katsojaluvut. Mutta mikä saa ihmisen raottamaan omaa elämäänsä muille? Ja miksi muut seuraavat herkeämättä tavisten harmaata arkea? En totisesti osaa vastata ainakaan ensimmäiseen kysymykseen, sillä en itse mistään hinnasta jakaisi elämääni koko Suomen kanssa. Haluan olla nobody, joka saa kulkea kaduilla ilman katseita.

Voin silti myöntää, että joskus rappukäytävässä kävellessäni mietin, millaista elämää ovien takana oikein eletään. Tavallista arkea – mutta mitä sekään tarkoittaa? Arkea on yhtä monta kuin on sen eläjääkin, mikä tekee siitä niin mielenkiintoista.

ARKEA ON YHTÄ MONTA KUIN ON SEN ELÄJÄÄKIN Vielä kiinnostavamman erilaisista realityohjelmista tekee se, että niiden avulla pääsee sukeltamaan ihmisten ajatuksiin. Välillä sitä kummastuu, kuinka hassuja asioita ihmiset oikeastaan miettivätkään. ”Miksi pakastehernepussissa on aina samankokoisia herneitä, vaikka hernepalosta otetut kymmenen hernettä voivat olla täysin erikokoisia?” mietti eräs tositeeveeläinen. On äärimmäisen rohkeaa jakaa oma elämänsä television välityksellä, sillä silloin avaat elämäsi ilot ja surut muiden kanssa. Tavallisessa arjessa muille ei tarvitse näyttää kuin onnenhetket, ellei halua jakaa haavoittuvaa puoltaan muiden kanssa. Sen sijaan televisiossa henkilöt jakavat arempiakin asioitaan, sillä juuri se tekee ohjelmista kiinnostavia. Voin siis jatkossakin ihmetellä muiden elämää, mutta pidän mielelläni omat ajatukseni ominani. Kolumnit kun avaavat ajatusmaailmaani vain hitusen ja haluamastani aiheesta.

Naapurisi oven takana saattaa asua reality-tähti 4 Hälläpyörä

Hälläpyörä 5

teksti: amanda peltomaa

kuva: hämäläis-osakunnan galleria

HÄMÄLÄIS-OSAKUNNAN ARKEA 1960-LUVULLA

Kotiseututoimintaa ja maakuntapolitiikkaa 1960-luvun Hämäläis-Osakunta oli Hämäläinen isolla h-kirjaimella. Suhteet maakuntaan olivat tiiviit erityisesti aktiivisen kotiseututoiminnan ansiosta, mutta osakuntalaisia pitivät lähellä juuriaan myös maakuntakerhot ja jopa tähän päivään asemansa säilyttäneet tapahtumat kuten Ilveshiihto.

O

sakunnan entinen kuraattori, varatuomari Olli Puntila muistelee osakunnan suhteen Hämeeseen olleen hyvin kiinteä ja molemminpuolinen. – Hämäläis-Osakunta oli aina 60-luvulle syvästi kiinni Hämeessä. Maakunta tuki osakuntaa sekä taloudellisesti että henkisesti. Joka kesä järjestettiin jossain Hämeen kunnassa osakunnan kesäjuhlat, jotka olivat merkkitapauksia kyseisellä paikkakunnalla. Kesäretkien ohella myös Ilveshiihto ja Hämäläiset pidot ovat hämäläisyyttä vaalivia pitkän linjan tapahtumia. Ilveshiihto oli suurelta osin Hämäläis-Osakunnan upseerien ideoima ja pitkälti myös toteuttama, ja se vakiintui nopeasti traditioksi. Hiihtoreitin varrella saatiin myös julkisuutta osakunnan maakuntiin suuntaamille aloitteille, kuten myöhemmin toteutuneille Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoille. Osakunta teki kesäretkien lisäksi myös kotiseuturetkiä hämäläisiin kuntiin. Ne olivat osa kotiseutukerhon toimintaa, ja niiden tarkoituksena oli harjoittaa tutkimusta ja tallentaa katoavaa kansanperinnettä retkien kohdekunnissa. Kotiseuduntutkimuksen tuloksena Hämeeseen perustettiin osakuntalaisten myötävaikutuksella useita museoita, esimerkiksi

6 Hälläpyörä

Luhangan mäkitupalaismuseo (joka avattiin 1960) ja Riihimäen lasimuseo. Osakuntalaiset avustivat esineiden ja kansanperinteen – laulun, musiikin ja murteen – keräilyssä ja majoittuivat maalaiskylän kouluilla, vaikka retkien luonne herättikin kunnissa pitkään epäilyksiä: olivathan kaupungista joukolla tulleet ylioppilaat harvinainen näky. 1960-luvun puolivälissä kotiseuduntutkimusta alettiin monipuolistaa, ja ylioppilaista haluttiin avustavien kerääjien sijaan tutkijoita. Samalla ylioppilaat saivat tilaisuuden kerätä aineistoa opinnäytetöihinsä kotiseuduntutkimuksen parissa.

Myös osakunnan kerhoilla oli aktiivista toimintaa Hämeessä; erityisesti Hämäläis-Osakunnan Näyttelijät ja Laulajat kunnostautuivat pitämällä konsertti- ja näytelmäkiertueita keräten samalla rahaa toimintaansa. Erityisen näkyvää hämäläistä toimintaa ylläpitivät kuitenkin ennen kaikkea osakunnan maakuntakerhot. Niitä oli kolme: Pirkkalaiskerho (Tampereen seutu), Kanta-Hämeen kerho (Hämeenlinnan seutu) ja Päijät-Hämeen kerho (Lahden seutu). Osakunnan entinen toiminnanohjaaja, valtiotieteen maisteri Esa Peltonen kertoo maakuntakerhojen limittyneen aikanaan luontevasti osakuntaan, vaikka niillä olikin omat hallituksensa. – Ajatuksena oli kenties antaa useammille jäsenille mahdollisuus toimintaan ja vastuuseen. Maakuntakerhon puheenjohtajaksi valittiin osakunnan muissa tehtävissä kokemusta hankkinut jäsen, mutta kerhon kunniapuheenjohtajana oli eläkeikään tai kypsään ikään ehtinyt hämäläinen seniori. Kerhot järjestivät teeiltoja ja retkiä eri puolille Hämettä sekä haastoivat toisiaan esimerkiksi jalkapallossa.

- Pelasimme Väinämöisen sorakentällä ja inspehtori [L. A.] Puntila juoksi popliinitakin helmat liehuen tuomarina, Peltonen naurahtaa. Vuosien saatossa osakunnalla pohdittiin ja otettiin kantaa koko maakuntaa koskeviin asioihin. Osakunnan maakuntatoiminta läheni maakuntapolitiikkaa erityisesti maaliskuussa 1967, jolloin osakunnan aloitteesta järjestettiin Lahdessa Hämeen ensimmäinen maakuntaseminaari, johon saatiin koolle Hämeen Heimoliitto ja Hämeen sekä Pirkanmaan maakuntaliitot. Valtakunnallinen tapahtuma nautti paljon mediahuomiota. Aktiivinen kotiseututyö päättyi osakunnan kotiseutukerhon “hautajaisiin” vuonna 1970, sillä aika oli ajanut toiminnan ohi: osakuntalaiset halusivat viihteellistä, eivät poliittista maakuntatoimintaa. Lisäksi yleinen osakuntapakko poistui samoihin aikoihin, eikä suuren mittakaavan hämäläiselle toiminnalle ollut enää tilausta jäsenien tullessa eri puolilta Suomea.

Pidoissa vaalitaan hämäläisyyttä

Hälläpyörä 7

teksti: santtu vekkeli kuva: wm jas

Hyönteiset ruokana ja rehuna – tulevaisuutta ja tätä päivää Hyönteiset ovat osa yli kahden miljardin ihmisen ravintoa ja lukuisat eläimet syövät niitä ravinnokseen. Samaan aikaan EU on kieltänyt hyönteisten käytön elintarvikkeena sekä rehuna.

H

yönteisperäisen ravinnon ja rehun potentiaalia on arvioitu paljon muutaman viime vuoden aikana. Arvioijina ovat olleet mm. isot kansainväliset organisaatiot, kuten Yhdistyneiden kansakuntien elintarvikeja maatalousjärjestö FAO sekä EU:n maatalouselimet. Lähes kaikki instituutiot ja hankkeet ovat päätyneet suosittelemaan elintarvike- ja rehuhyönteisten käytön lisäämistä. Elintarvike- ja rehuhyönteisten käyttö on vapaata lähes kaikkialla maailmassa lukuun ottamatta EU:ta, jossa ne on kielletty uuselintarvikeasetuksen nojalla. EU:n parlamentti sekä komissio ovat parhaillaan uudistamassa tätä asetusta ja on syytä uskoa, että hyönteiselintarvikkeita löytyy Alepan hyllyltä vuonna 2019. Maailma pelastuu Suurimittakaavaisella hyönteisten tuotannolla olisi huomattava määrä positiivisia vaikutuksia talouteen sekä ympäristöön, jos sillä korvattaisiin perinteisten tuotantoeläinten ja rehun käyttöä. Ensinnäkin hyönteisten käyttö ravintona mahdollistaisi elintarviketalouden ilmastopäästöjen vähentymisen. Esimerkiksi pelkän karjantuotannon osuudeksi koko kasvihuonekaasupäästöistä on arvioitu 14,5 prosenttia.

8 Hälläpyörä

Hyönteisten tuotanto vaatii huomattavasti vähemmän rehua kuin perinteinen tuotantoeläintalous. Muun muassa vaihtolämpöisyytensä takia ne kykenevät käyttämään ravinnon moninkertaisesti tehokkaammin hyväkseen kuin esimerkiksi sika tai lehmä. Lisäksi ne voivat käyttää ravinnokseen materiaa, jota muut eläimet eivät voi käyttää joko ollenkaan tai vain vähän. Hyönteisten kasvatus vaatii myös vähemmän vettä kuin perinteinen tuotantoeläinten kasvatus. Useat hyönteiset eivät vaadi ollenkaan juotavaa vettä, vaan ravinnon sisältämä vesi riittää. Monille merkittävä seikka on myös se, että ötököiden uskotaan omaavan alhainen kyky tiedostaa kärsimystä verrattuna normaalisti käytettyihin tuotantoeläimiin. Tuotanto ja talous Hyönteisiä on mahdollista kasvattaa taloudellisesti, sillä se vaatii vähemmän tilaa kuin perinteisten tuotantoeläinten kasvatus. Hyönteiset kasvavat erittäin vaatimattomissa oloissa, usein ilman valoakin. Ne kestävät muun muassa lämpötilaheittoja ja huonoa ilmanlaatua.

On hyvä muistaa, että länsimainen ravintohyönteisten tuotanto on hyvin pienimuotoista ja kehittymätöntä. Siksi on mahdollista tai jopa oletettavaa, että 25 vuoden päästä tehokkuus on paljon parempi ja etu perinteisiin tuotantoeläimiin suurempi. Suomella on 15:n ja EU:lla noin 30:n prosentin omavaraisuus valkuaisesta. Kotimainen sika- tai kanatuote jota kaupassa myydään on pääosin ruokittu tuodulla GMO- soijalla. Tuontisoijan korvaaminen EU-alueen tuotannolla on osoittautunut vaikeaksi, ja hyönteiset voivat auttaa tähän. Niiden suurimpana etuna on niiden kyky käyttää ravinnokseen sellaisia biomateriaalilähteitä, joita muut tuotantoeläimet eivät voi käyttää. Tällöin niiden tuotanto ei ole muiden ravinnosta tai biopolttoaineista pois.

Hyönteisten taloudellisen potentiaalin taustalla on myös se, että ne ovat kokemusten ja tutkimusten mukaan terveellistä sekä turvallista ravintoa sekä ihmisille että suurelle osalle tuotantoeläimistä. Hyönteiset kuuluvat oleellisena osana esimerkiksi kanojen luonnolliseen ravintoon. Tulevaisuus Kirjoittaja pitää todennäköisenä että hyönteisten taloudellinen hyödyntäminen tulee merkittäväksi osaksi länsimaista ruokakulttuuria seuraavan viidentoista vuoden aikana. Vielä ei voi oikein ennustaa, tuleeko itse elintarvikehyönteisistä päätuote vai keskitytäänkö rehun tuotantoon. Ympäristön kannalta olisi suotavaa, että tuotanto keskittyy elintarvikkeisiin ja tuotantoeläinten välivaihe jää pois.

Lue lisää aiheesta kirjoittajan blogista www.hyonteistalous.fi

Ötököitä kasvissyöjille? Sopivatko hyönteiset kasvissyöjille? Riippuu siitä, miksi on kasvissyöjä. Ovatko taustalla ympäristöarvot? Hyönteiset voivat käyttää muutoin hyödyntämätöntä biomassaa ravintonaan ja niiden veden tarve on lähes olematon. Ne myös tuottavat vähän kasvihuonepäästöjä. Entä eläinten kärsimys? Hyönteiset eivät nykykäsityksen mukaan kykene tuntemaan kärsimystä samalla tavalla kuin kehittyneemmät tuotantoeläimet. Niillä ei ole myöskään havaittu lihaan liitettyjä haitallisia terveysvaikutuksia. Hälläpyörä 9

teksti: janne siipola

HYY-VAALIT

Edustajistovaalit 2014 Muutamien päivien kuluessa käydään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit. Hämäläis-Osakuntakin on herännyt vaalien alla: 24 osakuntalaista on lähtenyt ehdolle.

O

sakunnat perustivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) vuonna 1868 eräänlaiseksi yhteistyöelimekseen. Ilmeisesti tällä haluttiin parantaa osakuntien yhteistyötä ja luoda organisaatio, jonka kautta osakunnat voisivat yhdessä tehdä jotain, johon yhden osakunnan voimat eivät kantaisi. Muutaman vuoden kuluttua perustamisesta valmistui HYY:n ensimmäinen talo, nykyiseltä nimeltään Vanha ylioppilastalo. Oppilasmäärien kasvaessa kasvoi myös tilantarve. Vuonna 1910 valmistui Uusi ylioppilastalo, ja vuonna 2008 Domus Gaudium. HYY rakennutti myös liikekiinteistöjä Kaivopihalle, ja näin ylioppilaskunta sai tasaisen tulonlähteen. Oppilasmäärät kasvoivat noin 400:sta 30 000:een ylioppilaaseen, ja monilla osakunnilla onkin nykyään oma talo. HYY on yliopistossa toimivien opiskelijaryhmien yhdysside. HYY vastaa tilojensa ylläpidosta ja päättää itse siitä, kenelle ja millä hinnalla se niitä vuokraa. HYY jakaa myös rahaa jäsenjärjestöilleen. HYY:llä onkin mistä jakaa, sillä sen vuosibudjetti on 3,5 miljoonaa euroa. Hämäläis-Osakunta on yksi niistä osakunnista, jonka napanuora ylioppilaskuntaan on katkaistu; meillä on oma talo ja HYY:stä riippumaton talous. Saamme toki lehtitukea HYY:ltä, mutta siinäpä se. Olemme silti osa ylioppilaskuntaa; osakunta jäsenjärjestönä ja opiskelijat opiskelijajäseninä.

10 Hälläpyörä

Tahdomme olla päättämässä siitä, miten HYY käyttää rahojaan ja kiinteistöjään. Vaikkei Hämäläis-Osakunnalla ole omaa lehmää ojassa, emme silti halua ylioppilaskunnan ajautuvan tuuliajolle: haluamme tuoda sen toimintaan oman lisämme. Hämäläis-Osakunnasta nousevalla edustajalla on vahva pohja. Hän on toiminut poikkitieteellisessä osakunnassa, jossa on eri-ikäisiä opiskelijoita (ei pelkästään fukseja) ja laaja hallinto. Asiat eivät siis ole vain muutaman avainhenkilön käsissä, vaan asioita

on totuttu hoitamaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. Vaikuttaminen tapahtuu edustajistossa ja sitä kautta HYY:n hallituksessa. Vuoteen 1932 asti ylioppilaskunnan asioista päätti yleiskokous. Sitten päätettiin perustaa 60-henkinen elin, edustajisto, päättämään sen asioista. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on toki ollut aina omia, jäsenjärjestöistä riippumattomia, tavoitteitaan. HYY:llä on vaikutusta yliopistolla. Kaikki yliopiston perustutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä. Tämä antaa HYY:lle eräänlaisen mandaatin toimia opiskelijoiden edustajana yliopistossa. Ei ole sattumaa, että yliopiston avajaisissa puheen pitää rehtorin ja yliopiston henkilökunnan edustajan lisäksi ylioppilaskunnan edustaja, tai että sen hallitus istuu kyseisessä tilaisuudessa kunniapaikoilla. Jos opiskelijoilla on jotain sanottavaa yliopistosta, HYY sanoo

sen. Sellaisessa vastuutehtävässä tarvittaisiin järkevää, moniäänistä ja poikkitieteellistä näkemystä. Sitä meillä Hämiksellä on tarjota. HYY:n lonkerot ulottuvat toki vieläkin pidemmälle. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) ovat esimerkkejä siitä, mihin ylioppilaskunnan vaikutusvalta ulottuu. Esimerkiksi HOAS:n johtokuntaan valitaan 17 jäsentä HYY:n toimesta. Kaupungissa voi matkustaa yöllä ilman yölisää, kiitos osakuntien. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta langat jatkuvat Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL), joka vaikuttaa valtakunnallisesti opiskelijoiden asioihin. Summa summarum: vaikkei HämäläisOsakunta tarvitse HYY:ltä kattoa, seiniä ja isoa rahakirstua, se ei tarkoita että läsnäolomme ylioppilaskunnassa olisi kyseenalainen. Päinvastoin, HYY tarvitsee kaltaisiamme edustajia. Käy katsomassa HYY:n ja Ylioppilaslehden vaalikoneesta oma suosikkisi ja äänestä Hämäläis-Osakuntaa, niin ylioppilaskuntaan saadaan järkeviä edustajia.

Hälläpyörä 11

teksti: samu vuorinen

OSAKUNNAN EHDOKASLISTA

Käytä äänioikeutesi! Äänestämällä et tue ainoastaan pikkuparlamentaarikkojen leikkejä. Äänestämällä vaikutat suoraan siihen, miten yhteiskunta kokee sinut opiskelijana ja yksilönä – ja mikä vielä tärkeämpää, äänestämällä vaikutat suoraan siihen kuinka paljon bussilippusi maksaa. Älä ole vietävissä. Äänestä, ja nauti osasi HYYpullasta.

Osakunnan ehdokkaat ovat osakuntalaisten asialla

379 ANTTI ARTJOKI 380 JYRKI ERIKSSON 381 TAPIO HATAKKA 382 VLADIMIR HEISKANEN 383 JOONAS HERRANEN 384 JUHANA JÄRVIÖ 385 ELENA KUKKONEN 386 LAURA KYLLIÄINEN 387 JOHANNES KÄRKKÄINEN 388 FANNY LAAKSONEN 389 SANNI-MARI LATVIO 390 SAARA LEINO 12 Hälläpyörä

teksti: amanda peltomaa

kuva: ganymedes costagravas

Instagramin alkeet K

Ä

änestysprosentti viime edustajistovaaleissa oli hitusen päälle 32. Tulos on vähintäänkin hämmentävä. Kuinka yliopistoopiskelijat voivat niin väheksyen sivuuttaa omaan opiskeluaikaansa ja -eläämänsä niin vahvasti vaikuttavan elimen valinnan? HYY:llä on yli 3,5 miljoonan euron budjetti, josta se jakaa hyvinvointia Helsingin yliopiston 30 000 opiskelijalle. HYY on yhteiskunnallisesti vaikuttava elin, joka lobbaa opiskelijaetujen parantamista – tai edes niiden säilyttämistä. Kun HYY julkaisee lausunnon, olet automaatiojäsenyydelläsi allekirjoittanut sen – olit lausunnosta mitä mieltä tahansa.

KOLUMNI

391 SUVI LESKINEN 392 KASPERI PASTILA 393 AMANDA PELTOMAA 394 OLGA PENKKILÄ 395 TUOMAS SALONEN 396 JOUNI SAUKKONEN 397 JANNE SIIPOLA 398 JUSSI TAKANEN 399 MARI ’MASA’ TEINILÄ 400 ANNA VALJAKKA 401 SAMU VUORINEN 402 MAIJA ÖHMAN

un Facebook alkaa olla menneen talven lumia ja Twitter on leimautumassa julkisuudenhenkilöiden temmellyskentäksi, on jokaisen aikaansa seuraavan osakuntalaisen aika hakeutua seuraavaan sosiaaliseen mediaan. Instagram on kasvanut tasaista tahtia ja muuttunut pikku hiljaa teinien yksityisomaisuudesta myös yliopisto-opiskelijoille sallituksi itseilmaisun muodoksi. Arveluttaako suuri tuntematon? Ovatko hashtagit hepreaa? Ei hätää! Tämän alkeiskurssin jälkeen olet valmis kasvattamaan digitaalista jalanjälkeäsi uskottavasti. Nappaa kuva ja valitse vapaasti seuraavista: #selfie 181 360 647 julkaisua Instagramissa Paikkansa vakiinnuttanut klassikko. Jos haluat heittäytyä villiksi tai kielipoliittiseksi, voit käyttää tämän sijaan hashtagia #meitsie! #finnishgirl / #finnishboy 4 131 916 / 1 631 206 julkaisua

Empiirisen tutkimuksen mukaan kanssaeläjämme ovat erityisen innokkaita tunnustamaan väriä. Aihetunnisteella #finnishgirl löytyy noin 4,1 miljoonaa kuvaa, #swedishgirl 2,1 miljoonaa kuvaa ja tunnisteella #japanesegirl vain 226 316 kuvaa. #ootd 40 096 958 julkaisua Outfit Of The Day. Esittele asusi maailmalle. Tai kyllä se naamakin useimmiten riittää. #bw 7 121 490 julkaisua Black and White. Otos pihapuusta muuttuu dramaattiseksi taiteeksi mustavalkoiseksi käsittelyn jälkeen. #tbt 266 315 899 julkaisua Throwback Thursday. Julkaisupäivä torstai, tyyli vapaa. Mitä tahansa vauvakuvien ja eilen räpsäistyn selfien välillä.

#tb 26 015 916 julkaisua Throwback. Niille, jotka eivät jaksa odottaa menneisyyden kaivelua torstaihin asti. #nofilter 94 020 930 julkaisua Onnittelut! Olet löytänyt kuvauskohteeksesi jotain, joka saattaa kiinnostaa seuraajiasi jopa ilman tuhotonta filtteröintiä. Muistathan ilmoittaa tästä kaikille! #potkikaa 336 430 julkaisua Suomalaisten nuorten vieno tapa ilmaista toiveensa yhteydenpidon aloittamisesta Kikviestintäpalvelussa. #f4f / #l4l 87 098 661 / 94 054 862 julkaisua Follow for Follow, Like for Like. Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus muiden seuraajia himoitsevien käyttäjien kanssa. #unfollow4unfollow 35 486 julkaisua Sinua on varoitettu. #hämis 596 julkaisua Hashtag, jota araknofobiasta kärsivien ei kannata suosia. Tilanne vaatii pikaista korjausta.

Hälläpyörä 13

teksti: amada peltomaa kuva: salla brunou

KUULUISIA OSAKUNTALAISIA

Veijo Meri Suomalaisen kirjallisuuden tärkeä modernisti Veijo Meri vietti lapsuutensa monille osakuntalaisille tutun Hausjärven Ryttylän kylässä, ja hän on ottanut vaikutteita kaunokirjalliseen tuotantoonsa myös muualta Hämeestä.

K

irjailija Veijo Väinö Valvo Meri syntyi Viipurissa 31. joulukuuta 1928 perheensä esikoislapseksi. Perhe asui Valkjärven kasarmialueella, jossa hänen isänsä Väinö Meri palveli varuskunnan kersanttina. Kesät ja sadonkorjuuajat Veijo Meri vietti kesään 1956 asti kuitenkin Hausjärven Ryttylän kylässä, isänsä lapsuudenkodissa. Meren tärkeimmät lapsuudenmaisemat – eli Riihimäki, Hausjärvi ja kasarmit – näkyvät vahvasti myös hänen kaunokirjallisessa tuotannossaan. Meren perhe muutti isän komennusten mukana eri puolille Hämettä: ensin Riihimäelle 1941 ja sitten Hämeenlinnaan vuonna 1946. Ylioppilaaksi Veijo Meri valmistui hyvin arvosanoin Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1948. Saman vuoden syksynä hän astui asepalvelukseen Hämeenlinnan Linnankasarmille, mutta sai myöhemmin vapautuksen jalkavamman vuoksi. Syksyllä 1949 Veijo Meri aloitti historian opinnot Helsingin yliopistossa, mutta muutti lopullisesti Helsinkiin vasta 1956; sitä ennen hän oleskeli huomattavan paljon Hämeenlinnassa työskennellen verovirastossa ja rakennustyömaalla. Meri oli alkanut kirjoittaa runoja ylioppilaaksi valmistuttuaan, ja osallistui vuonna 1952 ylioppilaiden kulttuurikilpailun runosarjaan sijoittuen jaetulle toiselle sijalle. Osallistuessaan kilpailuun uudestaan novelleillaan vuonna 1954, hän vei voiton ja julkaisi pian esikoiskirjansa Ettei maa viheriöisi.

14 Hälläpyörä

Teoksen ilmestyessä Meri opiskeli vielä aktiivisesti historiaa ja osallistui myös HämäläisOsakunnan toimintaan avustamalla Hälläpyörässä, mutta kirjalliset piirit alkoivat pikku hiljaa viedä aikaa opiskelulta. Vuosi 1959 oli Meren elämän käännekohta: hän vei vihille ystävänsä Veikko Kylänpään sisaren Eevan, mutta koki myös raskaan henkisen romahduksen. Sen seurauksena hän joutui kolmeksi viikoksi Lapinlahden sairaalaan ja lopetti opintonsa yliopistossa. Hän jopa tuhosi palauttamattoman laudaturtyönsä, joka käsitteli Japanin ja Englannin välistä liittoa vuonna 1902. Veijo Meri työskenteli 1950-luvun lopulla Otavan kustannusvirkailijana Mitä Missä Milloin-teoksen toimituksessa, mutta hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1960. Samaan aikaan tuore aviopari muutti esikoispoikansa kanssa hetkeksi Lahteen, mutta he palasivat Helsinkiin jo vuonna 1961. Perhe kasvoi myöhemmin vielä kahdella pojalla.

VEIJO MEREN TUOTANTO KATTAA LÄHES KAIKKI TEKSTILAJIT Veijo Meren tuotanto kattaa lähes kaikki tekstilajit: hän on kirjoittanut proosaa ja asiaproosaa, runoja ja tutkielmia, näytelmiä ja kuunnelmia. Veijo Meren rakkaus historiaan ei päättynyt opintojen keskeyttämiseen, vaan hän on perehtynyt muun muassa Aleksis Kiven ja C. G. Mannerheimin vaiheisiin. Hänet myös vihittiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi vuonna 1990. Meren romaaneista tärkeimpänä pidetään Manillaköyttä (1957), joka on valtion kirjallisuuspalkinnolla palkittu, kotimaisen kirjallisuuden klassikoksi noussut sotaromaani. Me-

Veijo Meren tunnetuin kirja Manillaköysi on käännetty 17 kielelle ren tuotanto perustuu kuitenkin ensisijaisesti ihmiskuvaukseen, vaikka sota on useimmissa teoksissa läsnä tavalla tai toisella. Proosakirjailijana Meri on modernisti, joka myös pyrkii uudistamaan kieltä selkeyttämällä sitä. Veijo Meren teoksia on käännetty 24 kielelle, ja erityisen tunnettu hän on saksankielisessä Euroopassa ja Ruotsissa. Hän on myös itse kääntänyt kirjallisuutta suomeksi, esimerkiksi William Shakespearen Hamletin. Meri on saanut lukuisia kunnianosoituksia (kuten

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1972 ja kirjallisuuden valtionpalkinnon seitsemän kertaa), mutta myös hänen nimensä on päätynyt palkinnoksi: Otavan kirjasäätiö jakaa vuosittain 15 000 euron arvoisen Veijo Meri -palkinnon osoituksena merkittävästä kaunokirjallisesta työstä. Lisäksi tasavallan presidentti myönsi Merelle akateemikon arvonimen vuonna 1982.

Hälläpyörä 15

teksti: samu vuorinen

Nykyaikainen urheilusuoritus Meillä kaikilla tulee vastaan hetkiä, joina pieni introspektio on paikallaan. Nykyteknologian avustuksella se hetki voi olla jokapäiväistä ja jatkuvaa. Mitä kaikkea voikaan mitata?

U

rhelijoiden keskuudessa erilaiset mitat ja mittarit ovat olleet käytössä jo pitkään. Sykemittarit, nopeusmittarit, odometrit sekä doping-testit ovat tavalla tai toisella välttämättömiä urhelijan suorituskykyä arvioidessa ja parantaessa. Mittarit ovat levinneet harrasteurheilijoiden keskuuteen rannekkeiden ja vöiden muodossa, jotka mittaavat kaikkea ajankäytöstä kalorikulutukseen, ja lähettävät tiedot vielä pilvipalveluun puolestasi. Rannekkeita ja vöitä kutsutaan pelkästään sykemittareiksi, vaikka niissä onkin toimintoja kuin taskulaskimessa. Sen sijaan markkinoille ilmestyvät älyrannekellot on markkinoitu paremmin. Vaikka ne tekevät samat asiat kuin sykemittarit, ja mahdollisesti huonommin, on huomattavasti trendikkäämpää kulkea älyrannekellon kanssa kuin pelkän “sykemittarin”. Saahan älyrannekellolla luettua samalla tekstiviestejäkin.

AKTIIVISUUSRANNEKE MITTAA ESIMERKIKSI ASKELTEN MÄÄRÄÄ JA KALORIKULUTUSTA Omaa liikkumista voi seurata myös aktiivisuusrannekkeella, joka seuraa päivittäistä aktiivisuutta ja mittaa esimerkiksi askelten määrän sekä kalorikulutuksen. Rannekkeen

16 Hälläpyörä

tarkoitus on toimia kannustimena käyttämään portaita hissin sijaan, ja luontainen kilpailuvietti saaneekin rannekkeen tietyn käyttäjäkunnan liikkumaan enemmän, vaikka siitä ei muuten mitään iloa olisikaan. Vilkkuva WALK-valo rannekkeessa saakin joko ihmisen liikkeelle tai palaamaan vanhan ajan rannekelloon. Syke, askelten määrä ja kalorikulutus on kuitenkin vain pieni osa siitä mitä ihmisestä voisi mitata. Esimerkiksi ajankäyttöä ja unenlaatua voi yhtä hyvin mitata kotiolosuhteissa. Unianalysoijat ovat vallanneet alaa ihmisten makuuhuoneista, herättäen aamulla vain kevyen unen aikana ja näyttämällä sitten yön tilastot. REM-unen prosentuaalista osuutta yöstä voi sitten verrata edellisen kuukauden tietoihin, ja tämän pohjalta koittaa “parantaa suoritustaan”. Ajankäyttöään voi seurata vaikka älypuhelimen sovelluksella, johon kirjataan kalenterimerkinnät ja kauppareissut. Kirjauksia voi sitten tarkastella, ja ihmetellä sitä osuutta päivästä, joka kuluu kaupan myslihyllyn

Pian harrastelijatkin tarvitsevat tilastollista osaamista äärellä. Jos käyttää paljon tietokonetta, siihen voi myös asentaa ohjelman, joka käytännössä vakoilee tekemisiäsi – ja ryhmittelee eri ohjelmien ja nettisivujen suhteellisen osuuden päivittäisestä käytöstäsi. Seuraava luonnollinen askel itsensä mittaamiselle on veriarvot. Kanyyli voi kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia pitkin päivää, joten on käytettävä jotain hienovaraisempaa. Tyypin 1 diabeteksen hoitoon on esimerkiksi kehitetty ihonalaisia mikrosiruja, jotka tarkkailevat veren sokeriarvoja. Yhdistämällä tällainen mikrosiru älyrannekkeeseen voitaisiin esimerkiksi lääkärikäynnillä näyttää suoraan näytöltä tulehdusarvot. Toisaalta teknologia saattaisi mahdollistaa myös vakuutusyhtiön kieltäytymisen vakuutuksen myynnistä yksilön mittausarvojen perusteella. Myös oman kehon ulkopuolelta voi tehdä mittauksia – ympäristöhän voi vaikuttaa pitkälti esimerkiksi veren happipitoisuuteen. Melumittarin avulla voi selvittää hiljaisimman reitin kotiin. Kodin sääasemasta voi aamulla

katsoa, tarvitseeko mukaansa sateenvarjoa ja voiko pyörähuollon suorittaa ilta-auringossa. Ilmanlaatumittareita ei älypuhelimissa vielä taida olla, mutta niitäkin on varmasti jo kehitteillä.

ÄLYPUHELIMESTA EI OLE VIELÄ TILINHOITAJAKSI Paikallisen ilmanlaadun lisäksi myös omaa rahankäyttöä on yhä hankalaa mitata. Kuittien säilyttäminen ja taulukon päivitys on yhä arkipäivää, eikä älypuhelimesta ole vielä tilinhoitajaksi. Tämä lienee joko seuraus siitä, että ei haluta ihmisten seuraavan rahankulutustaan, tai siitä, että pankit eivät ole vielä täysin heränneet älypuhelinten maailmaan. Onhan selvää, että ihmiset haluavat nähdä tilastoja pankkitilistään, aivan kuten he haluavat muillakin mittareilla redusoida elämänsä numeroiksi ja tilastoiksi.

Hälläpyörä 17

NAAPURIOSAKUNNAT

teksti: santtu vekkeli

Eteläsuomalainen osakunta

– ruuhka-Suomen osakunta

Suosituimman osakunnan Hämäläis-Osakunnan jäsenistön keskuudessa pitäisi olla Eteläsuomalainen osakunta, jos syntymäpaikka olisi määräävä peruste.

E

teläsuomalaisen osakunnan eli ESOn perustaminen liittyi kieliriitoihin Nylands Nationin ruotsinkielisten kanssa. Ehdottomaan ruotsinkielisyyteen julistautunut osakunta johti osan sen suomenkielisista jäsenistä perustamaan vuonna 1896 Uusmaalaisen Ylioppilasyhdistyksen ja lopulta vuonna 1905 Eteläsuomalaisen osakunnan.

ESOn tilat sijaitsevat Uudella

Noin 700-jäseninen osakunta julkaisee neljästi vuodessa Eteläsuomalainen-lehteä, joka löytyy myös Hämiksen 3. kerroksen lehtihyllystä. Uudella ylioppilastalolla majaileva osakunta ehti kerran muuttaa 1970-luvulla talon toisesta kerroksesta Casa Academicalle. Tähän jäsenmäärän romahduksesta johtuneeseen tilanteeseen tuli korjaus, kun osakunta palasi Uuden ylioppilastalon neljänteen kerrokseen 80-luvulla. Osakuntaan on helppo mennä tutustumaan. Voit kävellä Uuden ylioppilastalon neljännessä kerroksessa sijaitsevaan osakuntatilaan ja kysellä. Paikalla on parhaiten ihmisiä, jos ajoitat vierailusi maanantaisin ja torstaisin klo 19 olevan kahvituksen kanssa. Viihtyisät muutamasta huoneesta koostuvat tilat ovat tällöin usein täynnä ihmisiä.

Uusimaa Uudenmaan maakunta on Suomen väkirikkain ja sitä voi liioittelematta pitää myös Suomen merkittävimpänä maakuntana talouden, median ja politiikan saralla. Se on ollut suurimman maansisäisen muuttoliikkeen kohde jo pitkään. Se on myös suosituin kohde maahanmuuttajille ja Uudellamaalla on huomattavasti muita maakuntia enemmän äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä asukkaita. Maakunnassa on suuri määrä yliopistoja ja korkeakouluja, joista osakunta voi kerätä ulkojäseniään ja tavallisia jäseniään. Suurin maakuntaedustus Helsingin yliopistossa on vähemmän yllättäen Uudeltamaalta, joten ainakin jäsenpohjaa on.

18 Hälläpyörä

KOLUMNI

teksti: anna pöyhönen

kuva: katariina hirvonen

The Making of Popularity P

opularity means being liked or preferred by a large group of people, whereas fashion is acquired knowledge of popularity. This knowledge may be truthful or false. Falsified popularity is almost always a result of effective marketing. When we like something, we tend to tell our friends. If they’re convinced by our report or get to know it themselves and like it, then they will spread the story. This applies to diets, hobbies, politics, apparel, technology and to all other matters that people have a choice on. Popularity is born. We don’t have to make decisions ourselves every time, because we believe that the popular has got to be a relatively good choice. Because the mechanism for popularity is strong and people tend to trust others’ experience, whole industries have been born to live off of our flocking to choices. Every day we are fooled into thinking that other people like something of which they necessarily have never even heard. The product might be so new that it’s impossible to tell whether people would have chosen it, given the chance. The producers of these products don’t want to take the chance of not being actually tested and risk failing. Instead, they spend insane amounts on marketing in order to make sure that people think their concept is popular – regardless of the truth. If we think it’s popular, we become intrigued. This results in fashion that is manufactured far from us in the meeting rooms of corporations. Sometimes we are aware that we are buying something just because everyone is supposed to have one, like it seems to be with smart phones or LED-TVs. And sometimes we simply assume we’ll need it because it’s a bestseller and talked of as the novelty, like tablet computers or the newest miraculous diet. Yet, we might regret the investment very soon.

Fashion is a mechanism that plays on your mind. And yet, you can be in control by regularly asking yourself the question: am I buying this out of choice or out of the marketed assumption of its popularity, necessity or quality. Who will make your choices?

FASHION IS A MECHANISM THAT PLAYS ON YOUR MIND

Hälläpyörä 19

teksti: samu vuorinen

kuvat: hämäläis-osakunnan galleria

HÄMIKSELLÄ TAPAHTUU

Osakunta täyttää vuosia! H

ämäläis-Osakunta juhlii 361-vuotisjuhlaansa lauantaina 15.11. Juhlapäivä alkaa aamulla seppeleenlaskulla J.K. Paasikiven haudalle Hietaniemen hautausmaalla kello 11.30. Kello 15.30 alkavassa päiväjuhlassa kuullaan kutsuvieraiden tervehdykset, sekä jaetaan harrastusmerkit Osakunnan ansioituneille virkailijoille. Iltajuhla alkaa Kaapelitehtaalla kello 18.00, josta illan lopuksi siirrytään yhteiskuljetuksella Osakunnalle jatkamaan juhlintaa. Silliaamiainen katetaan seuraavana päivänä kello 11.00. Iltajuhlaan kuuluu herkullisen ruoan, viihdyttävien puheiden ja riemukkaiden juhlatanssien lisäksi loistava seura ja iloinen henki. Jatkoilla juhlakansaa viihdyttää Hämäläis-Osakunnan Soittajat HOS sekä tiskijukka. Emännistö loihtii nälkäisille myös iltaruokaa. Juhlat jatkuvat aina sillikseen saakka, josta ne vain paranevat!

Vuosijuhlien lisäksi Osakunnalla järjestetään erityistä toimintaa vuosijuhlaviikolla,. Urho Kekkosen kadun akatemia, tuttavallisemmin UKK-akatemia, aloittaa vuosijuhlaviikon etukenossa jo perjantaina 7.11. UKK-akatemiaa seuraavalla viikolla Osakunta ja sen kerhot järjestävät omaa vuosijuhlatoimintaansa, joista ilmoitetaan Osakunnan sähköpostilistalla erikseen. Myös fuksien kannattaa tarttua tilaisuuteen kokea Osakunnan vuosijuhlat, sillä fuksien illalliskortti on edullisempi!

Miten ilmoittaudun? Vuosijuhlille ilmoittaudutaan nettilomakkeen kautta, osoitteessa http:// hamis.nettilomake.fi/form/1716. Paikkoja on rajoitettu määrä, joten toimi nopeasti!

LISÄTIETOJA VUOSIJUHLISTA VOI KYSYÄ VUOSIJUHLAMESTAREILTA ELENA.KUKKONEN@HELSINKI.COM JA AINO.TANTTARI@GMAIL.COM. 20 Hälläpyörä

Ryhdy virkailijaksi 2015! O

sakunnan marraskuun yleiskokous pidetään tiistaina 18.11 kello 18.00 alkaen. Marraskuun yleiskokouksessa päätetään lähes kaikki seuraavan vuoden virkailijat, joten paikalle kannattaa tulla äänestämään vaikka ei itse aikoisikaan hakea virkaa – kokous on vuoden mielenkiintoisin ja usein myös hauskin. Huomaa myös, että tiistain tee-ilta on siirretty pidettäväksi kokoustauolla. Osakunnalla valitaan vuosittain noin 70 virkailijaa, jotka pyörittävät toimintaa leffailloista oopperaekskursioihin, ja jäsenpäivystyksestä sitseihin. Porukan nitoo yhteen sopivan haasteelliset ja hauskat tehtävät sekä hyvä meininki. Hauskojen elämysten ja tosielämän kokemuksen lisäksi voit tienata Osakuntatoiminnalla opintopisteitä (tiedekunnasta riippuen).

Jos olet kiinnostunut tietystä virasta tai toivoisit siitä lisätietoja, voit ottaa yhteyttä viran nykyiseen haltijaan tai Osakunnan sihteeriin (yhteystiedot löytyvät Osakunnan nettisivuilta). Huomaathan, että kerhojen virkailijat valitaan kerhojen omissa sääntömääräisissä syyskokouksissa joista ilmoitetaan erikseen, ja muut virat Osakunnan kokouksessa 18.11. Jos olet kiinnostunut virkailijana toimimisesta, mutta et tiedä mikä olisi Sinulle sopiva virka, voit tiedustella toiminnanohjaajalta mitä kaikkea Osakunnalla kannattaisi kokeilla!

Jos Sinua kiinnostaa esimerkiksi kirjoitus, oikoluku tai taitto, voit olla yhteydessä Hälläpyörän päätoimittajaan: samu.vuorinen@helsinki.fi.

Hälläpyörä 21

teksti: sanni-mari latvio kuva: michal sänger

EMÄNNÄN RUOKAKULMA

Sahramilla maustettu katkarapurisotto Tämä risotto on yksinkertainen mutta silti herkullinen ruoka niin arkeen kuin hienompiinkin tilaisuuksiin. Mausteisuudessaan se sopii erinomaisesti koleisiin syys- ja talvi-iltoihin. Itse käytin risotossa valkoviininä kuivaa Montalto Pinot Grigiota (Italia, Sisilia 2013), mutta siihen sopii varmasti moni muukin viini. Emäntä toivottaa hyvää ruokahalua! Ainekset: • 400 g katkarapuja uullota silputtu sipuli ja vii• 3 dl risottoriisiä paloitu valkosipuli oliiviöljyssä. • 1 sipuli Lisää riisi ja kuullota edelleen. Kaada • 4 valkosipulinkynttä valkoviini mukaan ja mausta cayen• 0,5 g sahramia nepippurilla sekä sahramilla. Hauduta • 0,5 tl cayennepippuria hiljalleen, lisäillen vettä pienissä erissä. Kun riisi on kypsää, lisää risottoon • 3 dl valkoviiniä reilusti jauhettua parmesania, pilkotut • 50 g parmesaania tomaatit ja ranskankerma. Sekoita hy• 4 aurinkokuivattua tomaattia vin ja lisää lopuksi sulatetut katkaravut. • 1 dl ranskankermaa • oliiviöljyä

K

Resepti: http://www.makuja.fi/reseptit/sahramilla-maustettu-katkarapurisotto/

22 Hälläpyörä

teksti: eeva häkkinen

ISÄNNÄN JUOMANURKKA

kuva: evan swigart

Bloody Mary Syksyn juhlista (ja erityisesti dagen efteristä) selviytymään auttaa vanha klassikko Bloody Mary.

M

ittaa isoon kannuun kaksi osaa tomaattimehua ja yksi osa vodkaa. Kokemuksen syvällä rintaäänellä suosittelen käyttämään vodkana mitä tahansa muuta, kuin 80-prosenttista viinaa. Kylmä vodka myös toimii lämmintä viinaa paremmin. En voi suositella Virgin Marya, sillä vodka tasapainottaa mukavasti Bloody Maryn makua. Olennaisimmat mausteet Bloody Maryssä ovat mustapippuri, sellerisuola, tabasco ja worcesterinkastike. Kahta jälkimmäistä löytyy hyvin varustetuista ruokakaupoista. Sellerisuolan voi tarvittaessa sekoittaa itse suolasta ja sellerijauheesta tai korvata yrttisuolalla. Mustapippuri on parasta suoraan myllystä jauhettuna, eikä sitä voi olla liikaa. Juoma suolataan kohtuudella. Sekä tabascoa että worcesterkastiketta tulee kumpaakin noin puoli teelusikallista valmista lasillista kohti. Sekoita hyvin ja maista. Mausta tarvittaessa lisää. Mausteena voi lisäksi käyttää esimerkiksi savuista paprikajauhetta, valkopippuria, cayennepippuria, retikkaa, lihalientä, sitruunamehua, limeä ja piparjuurta. Kokeilemalla löydät itsellesi mieluisimman yhdistelmän. Muista sekoittaa ja maistaa Bloody Marya kunnolla jo maustaessasi! Laita korkeaan lasiin jäitä, täytä Bloody Maryllä ja lisää koristeeksi huuhdeltu ja sopivan mittaiseksi leikattu lehtisellerin varsi. Nauti.

Alkuperäiset ohjeet: http://liquor.com/recipes/classic-bloody-mary/ http://www.simplyrecipes.com/recipes/how_ to_prepare_horseradish/

Ainekset: • tomaattimehua • pakastettua vodkaa • mausteita • jäitä • lehtiselleriä Piparjuuren preparointi Poista lehdet, huuhdo ja kuori juuri. Pilko juuri pienemmiksi paloiksi. Laita juurenpalat ja muutama ruokalusikallinen vettä tehosekoittimeen. Sekoita, kunnes juuri on hienontunut. Suojaa silmät piparjuuren huuruilta. Valuta liika vesi pois. Lisää ruokalusikallinen viinietikkaa ja ripaus suolaa. Sekoita. Siirrä tiiviiseen kannelliseen lasiastiaan. Preparoitu piparjuuri säilyy jääkaapissa 3-4 viikkoa. Sopiva määrä piparjuurta Bloody Maryssä on 2 teelusikallista jokaista lasillista kohtaan.

Hälläpyörä 23

24 Hälläpyörä