”Kansalaisaloitteiden jättämisestä on tuskin tulossa täyttä pelleilyä.”
18
”Mielestäni on jotenkin typerää kun katsottu aktivoivan muuten passiivisempia puhutaan, että tämän pitäisi olla vaikeampaa. ryhmiä, esimerkiksi nuoria. Jos pohditaan esimerkiksi äänestysprosenttia, Ja onhan 50 000 kannattajaa suuri niin ihmisethän haluavat, että se olisi määrä, varsinkin Suomen kokoisessa maassa. suurempi. Mielestäni vaikeuttamista Kaikista vitsikkäimpien aloitteiden voi olla ennemmin pitäisi miettiä, että miten kansalais vaikea saavuttaa vaadittua allekirjoitusmäärää, vaikuttamisesta voitaisiin tehdä helpompaa ja joten kansalaisaloitteiden jättämisestä on osallistavampaa”, Palonen toteaa. tuskin tulossa täyttä pelleilyä. Aiheista Kulovesi on samoilla linjoilla. ”Viime vaaliollaan aidosti intohimoisia. Kenties tämä kauden eli neljän vuoden aikana eduskuntaan vaikuttaa osaltaan siihen, että suomalaiset tuli vireille 19 kansalaisaloitetta. Tämä ei ole myös näkevät kansalaisaloitteet hyvänä ja mielestäni kovin suuri lukumäärä. Päinvastoin, tarpeellisena vaikuttamisen väylänä. Ja siihen, kansalaisaktiivisuuden lisääntyminen on että ne myös halutaan pitää sellaisena. erittäin positiivinen ilmiö ja seuraisin vielä Tämän lehden mennessä painoon tiedetään, rauhassa, miten aloitemäärät tällä toisella että aloite on etenemässä eduskunnan vaalikaudella kehittyvät.” käsitelyyn lokakuun loppupuolella. Toivon Tämän artikkelin kirjoitushetkellä aloitteita mukaan ensi kesänä emme enää lue uutisia on käynnissä 75, joiden lisäksi yksi on kuuttien kuolemista. alkamassa. Yhteensä aloitteita on jätetty Jännityksellä jäämme myös seuraamaan, 1042. Suurin osa kansalaisaloitteista ei miten käy esimerkiksi aloitteen siis edes päädy eduskunnan käsittelyyn. ”MÖRKÖPÄIVÄ JUHLAPÄIVÄKSI 26.5”. Eikä varsinkaan uudeksi laiksi, sellaisen Sillä oli jutun kirjoitushetkellä vajaat 100 muutokseksi tai kumoamiseksi. Kuten kannattajaa. todettua, niin on käynyt vasta kaksi kertaa. Kovinkaan tehokas väylä kansalaisaloite ei siis välttämättä ole. Entä avoimuus? Vaikka osa prosessista on hyvin avointa, kansalaisaloitteiden käsittelystä suuri osa tapahtuu kuitenkin valiokunnissa, suljettujen ovien takana. Mikäli aloitteen liikkellepanijoina ja allekirjoittajina toimivat kansalaiset, pitäisikö heidän päästä myös seuraamaan aloitteen etenemistä? Pienestä onnistumisprosentista ja sulkeutuneisuudestaan huolimatta kansalais aloitteita pidetään kuitenkin yleisesti ottaen hyvänä vaikuttamisen väylänä. Turun yliopiston vuonna 2016 julkaiseman ”Demokraattiset innovaatiot Suomessa – Käyttö ja v aikutukset paikallisella ja valta kunnallisella tasolla” -selvityksen mukaan lähes 80 prosenttia vastaajista katsoi kansalaisaloitteen parantaneen suomalaista demokratiaa. Lisäksi kansalaisaloitteiden on