groteski_2005_4 by Groteski

Groteski | media. kulttuuri. lehti. | numero 4/2005 |

OPASKARTTA hevimetalliin YLIOPISTO SEMIOOTTISESSA VÄRIANALYYSISSÄ

I SSN 0 7 8 2 - 0 9 0 9

9 770782 090001

”MYÖNNÄMME

O L E VA M M E U H R E J A ”

20 OPUS DEI KOROSTAA PIENIÄ UHRAUKSIA

16 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO EDISTÄÄ ELOKUVATAITEEN TUNTEMUSTA

04 12 16

sisältö

Sirpaleet Elokuvakulttuurin asialla Fanius - mielenhäiriö? Värianalyysissä eurooppalainen huippuyliopisto

Groteski Julkaisija • Media ry - Helsingin yliopis-

ton viestinnän opiskelijat Päätoimittajat • Mikko Kuusisalo ja

Joanna Palmén Ulkoasu • Ilmari Tuomivaara Kansi • Aleksi Alku Sarjakuva ja piirrokset • Tuomas Kärkkäinen

20 22 24

FANIUS MUODOSTAA YHTEISÖJÄ

Opus Dei - masokismia ja mustaa magiaa? Tervetuloa helvettiin Mistä on suomalainen joulu tehty?

26 27

E.G.R. Sarjakuva

| media. kulttuuri. lehti. | numero 4/2005 |

Tämän • Lasse Auranne, Joakim B, Timo Harjunumeron tekijät

niemi, Elisa Juholin, Suvi Korhonen,

Mikko Kuusisalo, Tuomas Kärkkäinen, Sonja Lindroos, Helena Mustonen,

Painos • 300 kpl Yhteystiedot • g-forum@helsinki.ﬁ • www.valt.helsinki.

ﬁ/blogs/groteski Vuositilaus • 4 numeroa • 10e / 5e (opiskelijat ja työt-

JohannaNousiainen, Mia Ojapalo,

tömät) • Maksa tilille Nordea 157230-

Marja Ollikainen, Joanna Palmén, Jussi

351593 ja kirjoita viestiksi osoitteesi

Palmén,Tiina Tammenpää, Ilmari Tuomivaara. Paino • Edita, Joulukuu 2005

Mediakortti • www.valt.helsinki.fi/blogs/groteski/

mediakortti.htm ISSN • 0782-0909

Kun elämä musertuu Teksti • Joanna Palmén.

inun internetini meni rikki eilen.

Jos haluan välttämättä puhua jollekin,

Milloin saisin korjaajan? Ai että

käytän Skypea.

Pitää seurata kolmea–neljää uutissivustoa, niissä kun on erilainen näkökulma

kahden viikon kuluttua? Siis mitä! Kuvit-

Juu, toki voin mennä kouluun tai

– tai ainakin erilainen otsikko. Ja keskuste-

teletteko tosissanne, että minä pystyisin

töihin tai kirjastoon käyttämään konetta,

elämään kaksi viikkoa eristyksissä koko

mutta eihän se riitä. Aamulla pitää katsoa

muusta maailmasta? (Kyllä, asun kaupun-

netistä ainakin uutiset ja sää (sanomalehti

blogeja, surffaan, irccaan, mesetän, kir-

gissa, miten niin?)

ei ole sitä varten, sanomalehdestä nauti-

joitan sähköpostia. Enkä käytä unilääk-

No joo joo, tietysti minulla on puhe-

taan), bussiaikataulut (reittiopas, kato) ja

keitä, käytän internetiä.

lin, mutta eihän sillä nyt mitään sosiaa-

tietysti sähköpostit – ennen aamupalaa,

Niin että anteeksi vain, mitä neiti

lisia suhteita hoideta. Sillä vaan teksta-

ennen suihkua ja ennen hiustenkuivausta.

kundservicechef kuvittelee minun teke-

taan, että sori olen vartin myöhässä tai

Ja vielä kerran ennen lähtöä. Siellähän

vän seuraavat kaksi viikkoa? Vaadin laa-

että voitko lainata sen ja sen kirjan tai cd:

voi olla jotain, joka muuttaa koko päivän

jakaistaoperaattorilta vahingonkorvausta

n. Joo, ei puhelimella. Se on kallistakin.

suunnitelmani.

vapauden menetyksestä. ¶

lupalstoja, siellä minä keskustelen! Ei, en katso telkkaria iltaisin. Silloin luen

Vuoden viimeinen hidas Teksti • Mikko Kuusisalo.

eadlinen lähestyessä ja deadli-

Halusin kirjoittaa siitä, miten kiinnos-

nen mentyä ohitse, mietin taas,

tava ja vaikea laji journalismi on, ja miten

mistä, mutta että joskus on vain luovut-

ne, jotka eivät sitä tee, eivät useimmiten

tava. Kahden lauseen pääkirjoitus tuntui

Halusin kirjoittaa akateemisesta

myöskään siihen pohjautuvia päätök-

liian lyhyeltä, joten en... Niin.

vasemmistosta, omastakin piiperrykses-

siä ymmärrä. Miten turhauttavaa niiden

Halusin kirjoittaa menneestä vuo-

täni punavihreällä hiekkalaatikolla. Olin

päätösten selittely sitten voi olla, kun vas-

desta ylitunteellisen kiitoksen, ja osoittaa

jo aloittanut. Minulla oli sitä varten teko-

tassa on lähinnä silmien pyörittelyä. En silti

sen kaikille osallisille. Kiitos. Enemmän yrit-

nokkelia metaforia odottamassa vaikka

kirjoittanut.

täminen sai minut hieman hämilleni, joten

mistä kirjoittaisin pääkirjoituksen.

kuinka. En silti kirjoittanut.

Halusin kirjoittaa jostakin, johon suh-

Miten haluaisin vielä jatkaa niiden teke-

ei siitäkään sen enempää.

Halusin kirjoittaa yhteiskuntakriittisen ja

taudun intohimoisesti. Sitten ajattelin,

Halusin kirjoittaa vaikka mistä. En kir-

mielipiteitä repivän pääkirjoituksen, mutta

ettei hän ehkä pitäisi siitä. Seuraavaksi

joittanut. Sen sijaan käytin viimeisen pää-

en jaksanut innostua vallankumouksesta

ajattelin, että sudokun, rockmusiikin tai

kirjoitukseni – ainakin tällä erää – kirjoit-

näin joulun tullen. En siis kirjoittanut.

kirjoittamisen personointi menee ehkä

tamalla vähän kaikesta siitä, mistä olisin

hieman liian pitkälle. Enkä kirjoittanut

halunnut. Sillä toisinaan sanomalla vähän,

niistä mistään.

voi oikeasti sanoa paljon enemmän. ¶

Halusin kirjoittaa kaikenlaisista arkisista sattumuksista, ja sitten ajattelin perustaa niille blogin. En tehnyt kumpaakaan. Älkää turhaan yrittäkö linkittää.

Halusin kirjoittaa siitä, miten haluaisin kirjoittaa vielä uusia pääkirjoituksia.

| sirpaleet

Istumapaikan valinta julkisessa liikennevälineessä voi joillekin olla ongelmallista

Metrokuri

Apartheidia lähijunassa

Miten saadaan HKL:n metrokuski purka-

Matkustan K-junalla Tikkurilasta Helsin-

maan tunteitaan? Ilmeisesti seisomalla

kiin. Juna on täpöten täynnä, paitsi eräs

sulkeutumassa olevien junanovien välissä.

penkki, johon mahtuisi molemmin puolin

tutun, mutta en vain saa päähäni,

Kuljettaja käski ensin kyseistä henkilöä siir-

yhteensä kuusi ihmistä. Tämä penkki on

kenestä on kyse. Jään ajatuksissani tuijot-

tymään pois ovien välistä: ”Luuletko sinä,

kuitenkin tyhjä lukuunottamatta tum-

tamaan. Kuka ihme...?

että tämä on sinun yksityinen junasi?”

maihoista, siististi pukeutunutta poikaa.

Hetken tauon jälkeen kaiuttimista

Istahdan penkille häntä vastapäätä,

kis huomaa tuijotukseni. On se niin noloa.

kuului taas kuljettajan ääni. Tällä kertaa

ja saan istua tilavasti muiden seisoessa

• SONJA LINDROOS

koko asemien välin ajan. ”Kyllä on kuri

Pasilaan asti, jossa kyseinen poika pois-

mennyt aivan kummalliseksi, ovia pidel-

tuu junasta.

Ihastuksen vaiheet

lään auki kavereille ja ties mitä. Kyllä se

Tämän jälkeen muutkin uskaltavat

on niin, että matkustajat odottavat junaa,

istua penkille. Ehkä maamme tarvit-

eikä juna matkustajia. Miten te luulette,

sisi 1900-luvun alun Yhdysvaltojen mal-

Tuttu ilmiö. Vielä vuosi sitten oli makeeta

että nämä junat pysyvät aikataulussa?

liin omat penkit tumma- ja vaaleaihoi-

kulkea ne tietynlaiset valkoiset napit kor-

Aivan ihmeellistä menoa nykyään.” Ja niin edelleen. Sinänsä ihan totta, mutta kuulosti vähän siltä, että kuskilla oli

sille, ettei kenenkään tarvitsisi seisoa vain

vissa. Sellaiset oli vain harvoilla cooleilla

toisen ihonvärin takia.

tyypeillä.

• MIA OJAPALO

Mutta pikkuhiljaa iPodista tuli massa-

huono päivä. Tai sitten HKL testaa uutta

muotia. Se alkoi esiintyä tv-sarjoissa, mai-

tapaa kerätä lisätuloja – tarjoamalla tera-

noskuvissa ja tietysti bussien kyljissä. Julk-

piamahdollisuuden, jossa voi nimettömänä purkaa tunteitaan metron kaiutti-

Tutun näköinen

mista. Voisihan sitä harkita. Ehkei lipunhin-

Juuri kun tajuan kenestä on kyse, julk-

kikset muistivat mainita sen tärkeimmäksi tavarakseen joka halvatun kyselyssä. Lähes jokainen lehti on muuten poik-

tojakaan tarvitsisi sitten nostaa.

Kadulla kävellessäni toistuu välillä häm-

keuksellisesti myöntynyt kirjoittamaan

• MIKKO KUUSISALO

mentävä tapahtumasarja. Näen kadulla

vehkeen nimen vastoin kaikkia kielioppi-

lainaus | sirpaleet |

“Ei ole olemassa mitään tekosyytä kieltäytyä kahvikupillisesta. Jos sinulle tarjotaan alkoholia, voit aina selittää, että liikut autolla tai olet raskaana.” Etnologi Ingegard Sigfridsson Dagens Nyheterissä 12.11. 2005. “Miehillä lantion kapeus on toivottava

Groteski palkittiin sääntöjä.

ominaisuus, joka helpottaa saaliin perässä juoksemista savannilla.” Eläinekologian professori Hanna Kokko Nyt-liitteessä 45/05.

Groteski sijoittui tämän vuoden HYY:

Olemme vaiheessa kolme: sokea

n järjestölehtikilpailussa kolmanneksi.

”Kyllähän minä juon aika paljon kerralla.

rakastuminen ohi, kriitikot heräävät. Nyt

Toimitus kävi noutamassa kunnia-

Mutta seitsemän kaljapulloa? Voiko niin

jokaisessa ajan hermolla olevassa julkai-

kirjansa Vanhalla ylioppilastalolla

vähän juoda? Kannattaako? Seitsemän

sussa täytyy olla juttu, jossa ihmetellään,

24.11. järjestetyssä loisteliaassa pal-

mikä siinä iPodissa muka niin poikkeuksel-

kintogaalassa salamavalojen räisky-

nyt menee janoon.” 35-vuotias Harri juomisestaan Suomen Kuvalehdessä 47/2005, 25.11.2005

lista on, miten jälleenmyyjät ovat surkeita

essä ja kuohuviinin virratessa.

ja takuuhuolto ei pelaa tai miten Apple

Groteskin laadukkaasta journa-

”Tästä tuloksesta rohkenen tehdä sellaisen

on oikeasti vain rahanahne ja Steve Jobs

lismista häikäistyneenä tuomaristo

johtopäätöksen, ettei ns. kärkiehdokkai-

hullu.

ilmeisessä erehdyksessä asetti kaksi

den mielipiteillä taida olla suuria eroja.” Unto Hämäläinen Helsingin Sanomien blogissa presidentinvaaleista 29.11.2005

Mutta ei hätää, rakas iPod-ystäväni. Älä välitä Imagesta, Wiredista tai News-

muuta lehteä Groteskin edelle. Toimitus haluaa silti onnitella

weekistä. Kyllä ne rauhoittuvat.

myös muita palkittuja sekä erityisesti

• JOANNA PALMÉN

kiittää kaikkia lehden tekoon tänä

”Vitaaliseksuaali huolehtii naisestaan” Sanomalehti Kaleva nettisivuillaan 30.11.2005

vuonna osallistuneita. ” Vä i t ö s k i r j a n o t s i k k o o n s u o m e k s i ’17beta-hydroksisteroididehydrogenaasit/17-ketosteroidireduktaasit (17HSD/KSR:t) prostatasyövässä. 17HSD/ KSR –tyyppien 2, 5, ja 7 rooli steroidihorGroteski palkittiin HYY:n järjestölehtikilpailussa

monivaikutuksessa ja kromosomialueen 16q alleelikato.” Helsingin Sanomat lääketieteen kandidaatti ja ﬁlosoﬁan maisteri Päivi Härkösen väitöksestä 1.12.2005

| sirpaleet | kirjaus

Kaupallista mediaa jäljittämässä Teksti • Mikko Kuusisalo.

oukkoviestinnän kaupallistuminen

Tässä mielessä Herkmanin tut-

tätutkijoiden joukossa on havaitta-

on mietityttänyt ainakin viestinnän

kimus on ansiokas sen tarjo-

vissa trendi esikoistyttären nimeä-

tutkijoita jo pidemmän aikaa. Tavallista

tessa laajoine analyyseineen ja

kaduntallaajaa kysymys ei jääne kovin

lukuisine taulukoineen astinlaudan

pitkälti vaivaamaan, vaikka ilmiön vaiku-

jatkotutkimukseen sukeltamista varten.

tukset ovat näkyvissä joka päivä.

professori Risto Kunelius ovat sekä antaneet tyttärelleen nimeksi Helmi, että myös

Keltaisia lööppejä kassajonossa vil-

myös laaja teoriaosuus, joka saattaa olla

kuillessa silmille hyppivät otsikot televi-

melkoisen tiukka paketti, jolleivät päivät

Tänä vuonna tehdyssä Journalist i-

siosarjasta jos toisestakin. Onko kyseessä

muutenkin jo kulu sormi viestintätutkimuk-

lehden haastattelussa Herkman totesi,

sitten median rakenteen perusteellisempi

sen pulssilla. Herkman pääsee sujuvana

että ”viimeistään 1990-luvun lopulla tele-

muutos? Kuuluuko omistajan ääni lähi-

kirjoittajana muutenkin enemmän oikeuk-

vision ja lehdistön suhteissa tapahtui nyr-

kaupan lehtihyllyyn saakka? Onko televi-

siinsa kirjan puolenvälin jälkeen, kun hän

jähdys, joka käänsi medioiden välisen

sion valta-asema nykyisessä mediassa jät-

alkaa eritellä tarkemmin aineistoaan.

vaikutussuhteen television hyväksi”. Hän

tänyt jälkensä lehdistöönkin? Kuka murhasi rouva Skroﬁn?

omistaneet kirjansa heille.

Neljännen televisiokanavan perus-

huomauttaa, että ”tuhruisista videoklip-

tamisen ympärillä käyty keskustelu viime

seistä on tullut iltapäivälehtikuvaston vaki-

Juha Herkmanin kirja Kaupallisen tele-

vuosikymmenen lopussa on kirjan aiheen,

kamaa” – asia, jonka saatoin huomata

vision ja iltapäivälehtien avoliitto pyrkii

jos kohta muutenkin, kannalta toimiva

esimerkiksi juuri tänään

vastaamaan edellä mainituista kysymyk-

esimerkki. Tämän lisäksi Herkman käsitte-

vain muutamaa tuntia ennen kuin

sistä kaikkiin paitsi viimeiseen. Dekka-

lee Ally McBeal –sarjan aikoinaan aihe-

aloin tätä kritiikkiä kirjoittaa. Jotain on ilmi-

ristiksi asti Herkman ei ole heittäytynyt,

uttamaa ”kohua”. Muistaako joku vielä,

selvästi tekeillä, ellei jo tapahtunut.

vaan hän on analysoinut iltapäivälehtien

mistä tuolloin oikeastaan oli kyse? Jos ei,

Jokapäiväisestä ja ajankohtaisesta

niin kirjan luettuaan se toden-

aiheestaan sekä sujuvasta tyylistään

lööppejä vuosilta 1996-2001. Hän tarkastelee suomalaisessa medi-

näköisesti palaa mieliin.

huolimatta Herkmanin teos tuskin pölyt-

Ravistelihan se silloin

tyy muiden kuin viestinnän tutkijoiden

rakennemuutosta tutkimalla

kansakuntaa niin voi-

yöpöydällä. Aihetta siihen varmasti olisi.

television ja iltäpäivälehtien

makkaasti, että se

Joukkoviestinnän tutkimus ei vain kaikesta

keskinäistä suhdetta, mistä

päätyi jopa iltapäi-

huolimatta ole hirvittävän mediaseksi-

kirjan nimikin on osoitus. Jos

välehtien lööppei-

käs aihe.

assa 1990-luvun tapahtunutta

siitä on jotain pääteltävissä, niin ilmeisesti tuota suhdetta ei

hin. Niinpä, tämähän kirjan idea onkin.

Kirjan kansi on kyllä nykyaikaisen tyylikäs, ja siinä on jopa nokkelasti tavoi-

Herkmanin sujuvuus kirjoit-

teltu yhtäläisyyksiä kirjan aiheen kanssa.

on lyöty yhteen, mutta siunausta odotel-

tajana lienee perua hänen pitkästä uras-

Sinänsä surullinen tosiasia taitaa kuiten-

laan vielä.

taan. Tämänhetkiseen työpaikkaansa

kin olla, ettei tietokirjallisuus edes hipaise

Ehkä kyseinen seikka johtuukin siitä

Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle

myyntilistojen huippua, vaikka aihe olisi

huomiosta, jonka Herkmankin tekee.

hän on tullut vierailemaan Tampereen

kuinka oleellinen tahansa. ¶

Vaikka väittelyä median kaupallistumi-

yliopiston mediatutkimuksen tuntiopet-

sesta ja keskittymisestä jaksetaan käydä,

tajan paikalta. Sinänsä mielenkiintoinen

varsinaisia tutkimuksia ei juuri ole tehty.

huomio on, että tamperelaisten viestin-

ole vielä täysin virallistettu. Hynttyyt

Koska teos on väitöskirja, siihen kuuluu

misen suhteen. Sekä Herkman että monille viestinnän opiskelijoille tuttu

Juha Herkman: Kaupallisen television ja iltapäivälehtien avoliitto. Median markkinoituminen ja televisioituminen. Vastapaino.362 s. Ovh 32 €.

tivaus |sirpaleet |

| sirpaleet | viestinnän vallassa

Uusia näkökulmia Teksti • Joanna Palmén ja Mikko Kuusisalo.

Kaupunkilehti Vartti tarttui taannoin

aloittaa englanninkieliset lähetykset.

itseäkin askarruttaneeseen asiaan,

Jos ei uuden ranskalaisen uutiskana-

nimittäin Ylen tapaan markkinoida

van näkökulma ole tarpeeksi vaih-

ohjelmiaan. Jutussa Ylen tiedotuspääl-

toehtoinen tai rohkea, niin Qatarista

likkö toisteli, miten pienellä budjetilla

taatusti pesee.

Miksi Hesari blogaa? Teksti • Timo Harjuniemi.

Suosion ennustamisen yrittäminen

Kaupunkilehti Vartissa ihmetyttää eräs

on sinänsä aivan turhaa, sillä ei ohjel-

asia, nimittäin ensimmäiselle sisäsi-

Helsingin Sanomat on liittynyt estoitta mukaan alati kasvavaan blogikaravaaniin. Blogaamisen riemun ovat löytäneet niin Nyt-liitteen esimies Reetta Räty kuin veteraanitoimittaja Unto Hämäläinenkin. Lehden verkkoliitteen kautta löytyy tällä hetkellä peräti 17 Hesari-blogia. Helsingin Sanomien verkkoliitteen toimittaja Jussi Ahlroth, miksi Helsingin Sanomilla on blogeja?

mista koskaan voi tulla suosittuja, ellei-

vulle sijoitetut poliisiuutiset. Ne on vie-

Mielestäni blogit ovat uusi journalismin

vät ihmiset tiedä katsoa niitä.

läpä nimetty ”Poliisiraportiksi”. Muu-

muoto. Tällä tavalla pyrimme palvelemaan yleisöä yhä monipuolisemmalla tavalla.

markkinointia tehdään ja miten vaikea ohjelmien suosiota on ennustaa.

On kohtuullisen hankalaa keksiä,

taman kappaleen pituiset pätkät on

miten ilman mainoksia toimiva kanava

taitettu niin, että ne sattuvat ensim-

par haiten ohjelmiaan mainostaisi,

mäisenä silmiin sivun yläreunasta.

mutta jotain tarttis tehdä. Turhan moni

Pikku-uutiset saattavat auttaa

Minkä ihmeen takia HS-blogeja on niin paljon? Uskon, että pystymme näin palvelemaan

hyväkin ohjelma hukkuu nykyisen kana-

poliisia selvittämään kyseisiä tapah-

erilaisia ihmisiä. Sen sijaan, että tekisimme

vapaljouden alle.

tumia, mutta jatkuva ryöstöjen ja

yhden paketin, voimme tehdä monia paket-

pahoinpitelyiden esittely lehden

teja, jotka vetoavat tiettyihin ryhmiin.

paraatipaikalla kuitenkin kiusaa jollain Ensi vuoden loppupuolella aloittaa uusi

tavalla. Mitä väkivaltaisempi symboli-

ranskankielinen uutiskanava. Kana-

ympäristö lehdissä esiintyy, sitä väki-

Kyse on siis myös markkinoinnista ja Helsingin Sanomien brändin rakentamisesta? Naiivia ajatella, etteikö se olisi tarkoi-

van yhtenä rahoittajana on Ranskan

valtaisemmaksi koemme myös koko

tuksena. Pyrimme näin edistämään lehden

valtio, joka hanketta on kärkkäimmin

elinpiirimme. Alkaa tuntua siltä, että

näkyvyyttä. Mutta taustalla on myös aito

ajanutkin. Ranskan kulttuuriministerin

oveen pitäisi hankkia ylimääräinen

tarkoitus palvella yleisöä. Me verkkoliitteen

mukaan kanava kuitenkin toimii täysin

lukko ja pimeän tullen luikkia mahdol-

toimittajat käytämme verkkoa paljon, ja

riippumattomana valtiosta. Kanavan

lisimman nopeasti kotiin.

siksi teemme journalismia, jota itsekin haluaisimme lukea.

olisi tarkoitus kertoa ”ranskalainen käsitys kansainvälisistä uutisista” samaisen

ilmasta tuo julkisen ja yksityisen rahoi-

Uudistuksen laajuuteen nähden lehti

Helsingin Sanomien vyöryminen kovalla volyymilla blogikentälle aiheutti närää bloggaajien keskuudessa. Heitä huoletti mediayhtiöiden tulo kansalaisjournalistien areenalle. Yllättikö negatiivinen vastaanotto? Kritiikki ja argumentit olivat sellaisia kuin

tuksen sekoituksella toimiva kanava

käytti sen perusteluun lukijoille melkoi-

odotimmekin. Pidän riippumattomia blogeja

lopulta tarjoaa.

sestikin aikaa, vaivaa ja tilaa.

hyvin tärkeinä, sillä ne ovat vaihtoehto niille,

kulttuuriministerin mukaan. Mitä ikinä se

Helsingin Sanomat toteutti marras-

sitten tarkoittaakin. Ainakin on mielen-

kuussa sivu-uudistuksen. Muutama

kiintoista nähdä, millaisen kuvan maa-

lehden osastoista vaihtoi paikkaa.

Jos journalismi on valintoja maail-

jotka eivät halua lukea esimerkiksi Hesaria. En

man tapahtumavirrasta, herää kysy-

kuitenkaan koe, etteivätkö riippumattomat

Ensi vuonna myös arabimaailman joh-

mys, mitä muuta tapahtui sillä välin,

blogit ja Helsingin Sanomien blogit voisi elää

tava uutistoimisto Al-Jazeera aikoo

kun Hesari loi nahkaansa? ¶

rinnakkain. Niiden, jotka eivät halua lukea blogejamme, ei sitä tarvitse tehdä. ¶

| sirpaleet | Joakim B

Tyhmä mies on hyvä mies? – Eli kuinka Heikki Paasonen ja kumppanit tuhoavat miehisyyden

oakim B vihaa Idolsin Heikki Paa-

sisarohjelmineen näyttää viimeiseltä edes

sosta. Kohta kolmekymppinen

jollain tavalla älyllisten miesten linnak-

mies käyttäytyy TV:ssä kuin pikkulapsi, eikä tiedä mistään mitään. Heikki on niin

Tyhmien nuorten miesten tekemä

söpö, kun se on niin hassu – ja niin ihanan

vahinko menee kuitenkin tv-julkisuutta

tyhmä.

syvemmälle. Yliopistojen sisäänotossa

Valtajulkisuudessa koetaan usein

näkyy asenneilmaston raju muutos: lähes

huolta median tavasta esittää naisvar-

kaikissa tiedekunnissa valtaosa opiskeli-

talo, mutta tavasta esittää mies ei juuri

joista on tätä nykyä naisia.

puhuta. Joakim B on huolestuneena seu-

Joakim B:n mielestä tätä selittää suu-

rannut televisiossa heiluvia miehiä – var-

relta osalta nimenomaan mieskuvan

sinkin nuoria miehiä.

heikkipaasostuminen: tyhmät, kuolaavat

Vallitseva trendi näyttää olevan, että

ja äänekkäät paviaanit yksinkertaisesti

televisioon pääsee nuori mies, joka on

huomataan koulussa, lukiossa ja ilmeisen

tyhmä, poikamainen ja käytöstavoil-

valitettavasti myös yliopistossa helpom-

taan karkea. Joonas Hytönen, Tuomas

min. Älykkyys miehessä ei ole sitäkään

Enbuske, Heikki Paasonen ja Peltsi Pel-

vähää cool kuin joskus aiemmin – älyllisin

tola ovat tämän uuden ihaillun miestyy-

hyväksyttävä puheenaihe on jääkiekko

pin ykköskaartia: hauskoja, pikkuisen hoi-

tai popmusiikki. Kenen pojan siis enää

vattavia raukkoja ja ennen kaikkea aina-

kannattaa olla edes koulussa ﬁksu?

kin ruudussa aivan saakelin tyhmiä koulupoikia.

Tuloksena on yhteiskunta, jossa koulumenestys ja opiskelupaikat kasaantuvat

Kehityskulku on todella huolestuttava.

tytöille, jotka jo koulussa näyttävät nimen-

Voiko mies enää ylipäätään olla älykäs?

omaan haluavan vierelleen sopivasti rap-

Arvostaako uusi, nuori naispolvi todellakin

sutettavan hassun Heikki-pojun.

miehissä tällaista itsensä tyhmentämistä, uuden sukupolven sikailua? Ilmiö ei ikävä kyllä näytä rajoittuvan vain nuoriin miehiin. Hiukan kypsemmistä tv-kasvoistakin “älykkäiden” ohjelmien juontajat ovat useimmiten naisia. A-studio

keelta.

Harmi vain, että kohta joka paikka on täynnä näitä heikkipaasosia, ja se on älykkään mieheyden faktuaalinen loppu. ¶

Joakim B

Kirjoittaja on itseään tyhmentäviä miehiä inhoava nuori vihainen opiskelija.

viipale | sirpaleet |

Työviestintää Teksti • Elisa Juholin. Kuva • Mikko Kuusisalo.

len kuvitellut olevani haka työvies-

on ihan muuta kuin mistä on sovittu!”

Silti heräsi kysymyksiä työviestinnän

tinnässä. Olen tehnyt aiheen tii-

”Tällaset speksit meillon”, totesi Arska

lainalaisuuksista: vastuista, ulottuvuuk-

moilta tutkimusta, kouluttanut ja kirjoit-

tyynesti. Esimiehenä hän kuitenkin otti

sista ja suunnista, keinoista, ajoituksesta ja

tanut kirjojakin. Kotikontekstissakin olen

asian vakavasti ja soitti paikalla olleelle

sisältöjen formuloinnista. Tehokkainta oli

menestynyt työnjohtajana. Varsinainen

asentajalle. Tämä vahvisti, että asen-

samalla hetkellä, samassa tilassa tapah-

happotesti oli kuitenkin taloyhtiömme

nus tehdään ”standardin mukaan”. Tuo

tuva imperatiivimuotoja sisältävä puhe,

putkiremontti. Paitsi että kompetenssini

käsite tuli myöhemmin varsin tutuksi, sillä

jota täydennettiin käsin osoittamalla ja

tuli kyseenalaistetuksi, aloin myös epäillä

kaikki asiat olivat periaatteessa menossa

piirtämällä. Kirjallinen viestintä näyttäy-

alan teoriaa.

standardin mukaan, ellei asukas pistäisi

tyi täysin yhdentekevänä, samoin suulli-

hirveästi hanttiin.

set sopimukset ennen tehtävän suoritta-

Kuvailen yhden episodin, joka edustanee ilmiötä laajemminkin: kylpyhuo-

Siltä istumalta lensin työmaalle, missä

mista. Myös hellimäni proaktiivinen vies-

neen putki- ja sähkövedot, jotka vaikut-

sähkömies oli tupakalla odottamassa

tintä osoittautui voimavarojen tuhlauk-

tavat konkreettisesti siihen, missä kaapit,

”jatko-ordereita”. Sen sijaan työntou-

seksi.

suihku, pesutorni, valaisimet ym. tulevat

hussa oleva putkimies Henkka oli teke-

Silti Pera, Jamppa, Arska, Henkka ja

olemaan.

mässä putkivetoja ”standardin mukaan”.

mä moikataan portaissa, sillä remontti

Prosessi alkoi hyvissä ajoin ns. huoneis-

Vedin henkeä, laskin kymmeneen ja soitin

jatkuu… ¶

tokatselmuksella, johon osallistui edustava

luottomies Jampan paikalle. Kävimme

joukko remonttia suunnittelevia, toteutta-

yhdessä lävitse, mitä mihinkin tulee.

via ja valvovia tahoja. Konsultin koke-

Kaikki nyökyttelivät ja sovitut paikat piir-

muksellani varauduin tilanteeseen kirjoit-

rettiin punaisella sei-

tamalla yksityiskohtaisen muistion muu-

niin. Kysyin Jampalta,

tostöistä, jotka poikkesivat taloyhtiön ns.

m u i s t i k o h ä n e d e l-

standardiratkaisusta. Tämä otettiin ilolla

lispäivän keskuste-

vastaan ja liitettiin valvojan omaan muis-

lumme ja oliko silmiin

tioon. Muistio teipattiin asunnon oveen ja

osunut oveen teipa-

täydennettiin työpiirroksella.

tut ohjeet.

Kun huoneistomme vuoro tuli,

”Totta helvetissä”,

Jamppa soitti ”varmistuspuhelun”. Hän oli

hän sanoi. ”No miksi

mitta kädessä kylppärissämme ja vahvisti

ette sitten tee niin”,

oikeat asennuspaikat. ”Vaikuttaa lupaa-

kysyin. ”No kun Pera

valta”, myhäilin.

(pääurakoitsija) ei oo

Seuraavana päivänä menin sähkö-

antanu siunausta ja

urakointiliikkeeseen valitsemaan valai-

tää homma on nyt

simia. Arska otti esiin piirustukset ja näytti,

tässä.”

miten sähköasennukset on tarkoitus tehdä. ”Jeesus, Maria”, huudahdin. ”Tuohan

Kirjoittaja on yliopistonlehtori Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella.

Erinäisten säikeiden jälkeen tarina sai kuitenkin onnellisen lopun eikä mitään tarvinnut purkaa.

| sirpaleet

Stop ryhmätöille! Teksti • Joanna Palmén. Kuva • Tuomas Kärkkäinen. Hyvät professorit, ohjaajat ja konsultit, lopettakaa heti se loputon ryhmätöiden teettäminen. Vaadin vapautusta tiimityöskentelystä korkeakouluissa seuraavin perustein.

yhmässä aina joku tekee työt ja joku laiskottelee. Ala-asteella se meni niin, että tytöt kir-

mitä pidempi ryhmätyö, sitä enemmän

hymyilyyn ja smalltalkiin, toivottomaan

aggressioita sisällesi kertyy, ja sitä inhot-

yhteisten tapaamisaikojen etsimiseen,

tavampi ihminen sinusta tulee.

purkausten hillitsemiseen ja otsikkotyy-

joittivat ja pojat riehuivat käytävällä. Korkeakoulussa koirat pääsevät veräjästä

leistä väittelyyn, kuka jaksaa enää kes-

kittyä sen omaksuttavan sisällön opette-

os et ole peruskoulussa oppinut, tuskin opit nytkään.

luun? Jos ryhmätyöskentelyä on pakko

että ryhmän kunnianhimoisimman jäse-

“Työelämässä tarvitaan tiimityösken-

voisi perustaa oman kurssin. Opetetaan-

esimerkiksi teeskentelemällä tyhmää ja tekemällä oman osuutensa niin huonosti,

nen on sisäinen pakko tehdä se uudel-

telytaitoja” on kaikkein surkein perus-

han johtamistakin Helsingin yliopistossa

leen. Ja ohjaajalla on taatusti vielä ala-

telu. Peruskoulussa jokainen suomalai-

kokonaisen sivuaineen verran!

asteaikojakin vähemmän käsitystä siitä,

nen nuori on tehnyt vähintään kymme-

kenen kädenjälki loppuraportissa eniten

niä ryhmätöitä. Tuleeko korkean asteen

(tai ainoastaan) näkyy.

koulutuksessa ryhmätöihin muka jotakin uutta?

osiaalidemokratia hiiteen opetuksesta! Jokainen on oman onnensa seppä,

heikot sortuu elon tiellä, näkymätön käsi ja yhmässä menee aina hermot johon-

kin. Eikä sille viitsisi olla ilkeä, eihän se sitä varmaan tahallaan tee. Mutta varoitus:

opetella vielä korkeakoulussakin, niin sille

niin edelleen. Ei opiskelijan tarvitse huoleh-

yöskentelymuoto voi haitata vakavasti varsinaisen sisällön omaksumista. Kun kaikki energia menee pakko-

tia toisten opiskelijoiden oppimisesta, jokainen hoitakoon omat opintopisteensä! ¶

viipal sirpaleet | Jäät elöa kuu ut kesä luu laps ohan uute än, k en u killä muk ka siellä ja a ma pysä rra seiso skele skuussa e?

Jäätelöauto ei ole kadonnut Teksti ja kuvat • Tiina Tammenpää. Mikä tekee mehukkaan kesän jopa var-

kasta, mutta seuraavalla odottaa jo viisi.

memmin kuin mansikat? Jäätelö. Tuutit,

Robert, 8 vuotta, kertoo innoissaan jäts-

solerot, sandwichit, mehujäät, kuppijää-

kien eroista.

telöt, rakeet, poksahtelevat jännitysyllärit. ”Muistan, kuinka jäätelöauto tuli suoraan meidän kotiovelle joka päivä. Ostin kolikoilla yhden jokaista jätskipakettia ja juoksin piilopaikkaani syömään niitä. Koti

”Sandwichit on hyviä ja nugaa.” Juuri näitä tuotteita Heikkinen kertoo myyvänsä eniten. ”Tofutuotteet ja tuplanugaa-patukat viedään nopeimmin käsistä.”

oli suuri, jännittävä metsä, ja jäätelöauto sen ainoa ruuan lähde”, muistelee 21vuotias opiskelija Jenni Palonen ensimmäisiä muistikuviaan jäätelöautosta. Jäätelöauto on ainakin ajatuksena jokaiselle suomalaislapselle tuttu. Suuri valikoima ja isot paketit saavat aikaan halun ostaa mielettömiä määriä herk-

Sata tähteä suklaalle Heikkisen kollegoista on naisia vain noin joka neljäs. 26-vuotiaalla jäätelöauton isännällä on siihen perinteinen teoria. ”Tämä työ nyt kuitenkin on aikalailla auton kanssa vääntämistä.”

kuja, joihin ei pääse käsiksi kuin vasta

Työvuorot ovat pitkiä, ja autossa istu-

ruoan jälkeen tai ikuisuuden päästä lau-

minen vaatii maskuliinisia pakaralihaksia.

antaina.

Silti Heikkisen lempipuolet työssä ovat sel-

Vanhemmalla iällä syömme jäätelöä

laisia, joista luulisi tyttöjenkin tykkäävän.

lähes yhtä innokkaina kuin pienempinä.

”Lapset huutavat ja saa syödä jätskiä!

Herkuttelua varjostavat kuitenkin sana-

Hieno ﬁilis, kun kuulee riemunkiljahduksia

möröt, kuten kalorit, lihava ja terveel-

jo pelkästä musiikista, kesäisin tietenkin

linen ruokavalio. Aikuisiällä jäätelöau-

vielä enemmän.”

tosta ei enää innostuta samalla tavalla.

Ostan samaisena tiistaina itse autolta

Käykö jäätelöautolla enää ketään, edes

Puuha Pete -tuutteja sekä sitä ylistettyä

lapsia?

tuplanugaata. Pyydän kuusivuotiaan

Internetistä näen, että kyllä se jäts-

Eetun makutuomariksi. Heti

kiauto vaan minunkin kotini edessä käy.

tuplanugaan näkemisen jäl-

Seuraan sen taivalta marraskuisena tiis-

keen tulee tuomio.

t aina ja hu omaan, ett ä l ä h e s j o ka pysäkille riittää asiakkaita. ”Yllättävän paljon myös syksyisellä myrskysäällä on asiakkaita, ja vielä kaikenikäisiä”, vakuuttaa vuoden jäätelöauton kuskina Espoon Westendissä työsken-

”Tää suklaa on hyvä. Sata tähteä!” Kehotan kuitenkin vielä maistamaan itse jätskiä. ”Vanilja on tylsä. Mut kuorrutuksesta 200 tähteä!” ¶

nellyt Markus Heikkinen. Eräällä pysäkillä ei ole yhtään asia-

Elokuvakulttuurin asialla Teksti • Marja Ollikainen. Kuva • Suomen elokuva-arkisto.

Suomen elokuva-arkiston rakastettu elokuvateatteri Orion vetää väkeä kuin pipoa harva se ilta. SEA:n tehtäviin kuuluu kuitenkin myös laajempi elokuvakulttuurin edistäminen.

mejä”, kertoo jo yli kymmenen vuotta laitoksen johdossa toiminut Matti Lukkarila. Pioneerijoukkoon kuuluivat myös tunnetut elokuvan ystävät Jörn Donner ja Aito Mäkinen, jotka olivat vahvasti mukana

Elokuvateatteri Orion on tuttu paikka

esitystoiminta on vain pieni osa elokuva-

käynnistämässä alkuaikojen yhdistystoi-

lähes jokaiselle intohimoiselle elokuvan

arkiston toimintaa. SEA ei keskity ainoas-

mintaa.

harrastajalle.

taan elokuvien esittämiseen vaan myös

Ensimmäisten vuosikymmenten

laajamittaiseen ja systemaattiseen koti-

aikana resurssipula oli huutava, mutta

Tänä syksynä teatterin toimintaa pyörittävä Suomen elokuva-arkisto on muun

maisen elokuvaperinteen edistämiseen.

muassa hemmotellut journalismista kiinnostuneita elokuvan ystäviä taidokkaasti kootulla Elokuva ja media: toimittajan työ

Jo vuodesta 1957

sai vakaamman pohjan. ”Mukana tuli kuitenkin valtion kont-

-sarjalla, jonka puitteissa on nähty sellai-

”Suomen elokuva-arkisto sai alkunsa

rolli”, Lukkarila toteaa. Arkiston toimin-

siakin klassikoita kuin Citizen Kane ja Pre-

vuonna 1957 kansalaisaktiviteetin ja roh-

nasta määrättiin jopa laki, jossa määritel-

sidentin miehet.

keuden ansiosta, kun pieni joukko eloku-

lään sille kuuluvat tehtävät. Nykyään SEA

van ystäviä päätti ryhtyä keräämään ﬁl-

on opetusministeriön alaisuudessa toi-

Joillekin voi olla yllätys, että Orionin

vuonna 1979 tapahtuneen valtiollistamisen myötä rahavirta vakiintui ja toiminta

◄ Kohtaus elokuvasta Laulu tulipunaisesta kukasta (1938)

merkiksi tänä syksynä ohjelmistossa ollut

muun muassa esitystoiminnan riittämät-

Pedro Almodóvarin tuotantoa esitellyt

tömyydestä ja siitä, ettei elokuvia lainata

sarja myytiin loppuun”, Lukkarila kertoo

tarpeeksi ulos.

tyytyväisen kuuloisena. ”Suosio oli niin huima, että arkistossa päätettiin lisänäytösten järjestämisestä.”

Bacon vahvistaa Lukkarilan mietteet ja sanoo kritiikin tulleen muun muassa Peter von Baghin ja Filmihullu -lehden

Lukkarilan mukaan päätökset ohjel-

ympärille kerääntyneen ryhmittymän

mistoon mukaan otettavista sarjoista

suunnalta. Lehden viimeisimmän nume-

tekee esitystoimintaryhmä, jonka tavoit-

ron pääkirjoituksessa von Bagh muun

teena on muun muassa pitää säännölli-

muassa toteaa, että hänen ”on vaikea

sesti esillä elokuvahistorian klassikoita ja

ymmärtää mitä järkeä on teljetä 20 000

tutustuttaa yleisö harvinaisempien eloku-

kopiota valtion bunkkereihin”.

vamaiden uuteen tuotantoon. Esitystoi-

Baconin haaveena olisi kehittää SEA:

mintaa harjoitetaan Helsingin lisäksi kah-

n toimintaa yhdessä yliopiston elokuva- ja

deksalla muulla paikkakunnalla.

televisiotutkimuksen laitoksen kanssa.

Myös tutkimus on tärkeä osa SEA:n toimintaa.

”Toivoisin, että oppiaineen ja arkiston yhteistyö saataisiin pelaamaan entistä

”Arkisto on mahdollistanut alan tut-

paremmin.” Ihannetilanteessa yliopiston

kimuksen olemassaolon ylipäätään”,

kurssien yhteydessä voisi Orionissa järjes-

toteaa Helsingin yliopiston elokuva- ja

tää luentojen aiheisiin liittyviä elokuva-

televisiotutkimuksen professori Henry

sarjoja.

Bacon. Viime vuosina näkyvyyttä on saanut

Lukkarila innostuu selvästi kysyttäessä tulevaisuuden näkymistä.

etenkin SEA:n tutkimustyön tuloksena jul-

”Meillä on jo pitkään puhuttu radio- ja

miva valtion laitos, jonka tekemisiä seura-

kaistava Suomen kansallisfilmografia -

tv-arkiston perustamisesta”, hän kertoo.

taan tarkasti.

kirjasarja, josta Bacon kertoo olevansa

Lukkarilan mukaan YLE arkistoi ohjelmi-

todella iloinen.

aan, mutta MTV3 ja Nelonen selvästi

”SEA:n keskeisin ydintoiminta on elokuvien säilyttäminen”, Lukkarila kertoo ja

”Perustutkimus koko suomalaisesta ﬁk-

jatkaa samaan hengenvetoon: ”Mutta

tioelokuvasta merkitsee sitä, ettei uutta

toisaalta voi kysyä myös, miksi säilyttää,

tutkimusta tehdessä tarvitse selvittää hen-

”Tavoitteena on täysin digitaalisen,

jos ei voi esittää.”

kilökohtaisesti jokaista pientä yksityiskoh-

kansallisen av-arkiston toiminnan käyn-

taa vaan monet niistä voi tarkistaa suo-

nistäminen”, Lukkarila paljastaa ylpeyttä

raan kirjasta”, hän sanoo.

äänessään. Mutta kuten aina, hankkeen

Nykyisen toiminnan suuntaviivoja

vähemmän, joten tarvetta hankkeelle olisi.

onnistuminen on kiinni valtion rahakirs-

Haaveena kansallinen av-arkisto

tusta ja sen vartijoista: budjeteista pää-

että myös suurempi yleisö pääsisi nautti-

SEA:n toiminta ei ole saanut aina pelkäs-

projektiin sittenkään löydy. Arkistossa

maan arkiston tekemästä työstä.

tään kehuja.

ollaan tulevaisuuden suhteen kuitenkin

Elokuvien säilyttäminen ja esitystoiminta pyritään pitämään tasapainossa niin,

”Orionissa esityksissä on kävijöitä kes-

”Valtion laitosta kritisoidaan aina” ,

kimäärin runsaat 60 henkilöä, mutta esi-

Lukkarila toteaa. ”Arkistoa on moitittu

tettäessä saattaa käydä niin, ettei rahoitusta jo pitkään suunnitteilla olleeseen

toiveikkaita. ¶

Kuva â&#x20AC;˘ Mikko Kuusisalo.

NYT UUSI BAARINTUOKSUINEN SEDUX-PESUAINE

JÄTTÄÄ

LATTIAT MUKAVAN TAHMEIKSI

”

Fanius

- mielenhäiriö?

Teksti • Johanna Nousiainen. Kuvat • Helena Mustonen. Jossakin vaiheessa jostakin asiasta innostuminen muuttuu faniudeksi. Ja jossakin vaiheessa fanius hulluudeksi. Japanilaisen animaation ja sarjakuvan fanit kertovat harrastuksestaan. aniuteen liittyvät voimakkaat tunteet,

anime-sarjojen hahmoiksi pukeutumista.

minkä vuoksi sitä on perinteisesti pidetty

Se ei kuitenkaan ole pelkkää pukeu-

rationaalisen toiminnan vastakohtana”,

tumista, vaan harrastajat myös eläyty-

kertoo yhteiskuntatieteiden tohtori Kaa-

vät hahmon käytökseen ja olemukseen.

rina Nikunen. Hänen mukaansa fanius

Asuihin pukeudutaan esimerkiksi harras-

alkaa, kun esimerkiksi tv-sarjan seuraa-

tajatapahtumissa, joihin jokaiseen val-

misen rinnalle tulee muutakin toimintaa,

mistetaan yleensä uusi asu. Moll on myös

kuten keräilyä. Nikusen aiheeseen liit-

osallistunut tapahtumien yhteydessä jär-

tyvä väitöskirja Faniuden aika tarkastettiin

jestettyihin pukukilpailuihin.

Tampereen yliopistossa syyskuussa. ”Media toistaa stereotypioita idolinsa

Lisäksi Moll on tutustunut japanilaisiin harrastusnukkeihin. Ne ovat persoonalli-

perään hysteerisesti kirkuvista teinityttö-

sen näköisiä, noin puolen metrin kokoisia

laumoista”, kuvailee Nikunen faniuden

nukkeja, joilla on liikkuvat jäsenet.

kielteistä leimaa.

”Näitä voi kustomoida paitsi vaattei-

Viime aikoina kulttuurissa on kuiten-

den, myös vartalon ja kasvonpiirteiden

kin tapahtunut muutos, ja suhtautuminen

osalta, esimerkiksi silmät on mahdollista

populaarikulttuurin ilmiöihin on muuttu-

vaihtaa”, hän kertoo. ”Ostan osia pik-

nut sallivammaksi. Fanit nähdään nykyisin

kuhiljaa. Opiskelijabudjetilla ei ole varaa

aktiivisina merkitysten tuottajina eikä vain

ostaa kokonaista, valmista nukkea ker-

markkinamiesten passiivisina uhreina.

ralla, sillä niiden hinnat lähtevät noin 700 eurosta.”

Pukuja ja nukkeja

Halénin erikoisalaa on japanilainen rock-musiikki eli j-rock, Hartikainen puo-

Helsinkiläiset Anne Laakso, Jenni Moll ja

lestaan harrastaa anime-tyylillä piirtä-

J-P Hartikainen ovat pitkän linjan anime-

mistä.

faneja. Kaikilla on vähintään kymmenen

”Julkaisen töitäni internet-gallerioissa.

vuoden kokemus japanilaisista piirretyistä

Järjestän myös allnightereita eli animen

ja niihin liittyvistä ilmiöistä. He ovat olleet

katsomisiltoja kotonani.”

perustamassa Helsingin yliopiston animeja mangaseuraa YAMA:a. Salli Halén on tullut YAMA:n toimintaan mukaan muutamia vuosia sitten.

Fanit kokoontuvat netissä ”Yhteisöllisyys, sosiaalinen ulottuvuus ja

Heillä kaikilla on oma erityinen kiinnos-

toimintaan osallistuminen ovat olennai-

tuksen alueensa harrastuksessa. Laakso,

nen osa monia fanikulttuureja”, sanoo

Moll ja Halén harrastavat cosplayta eli

Nikunen. Selvimmin tämä tulee esiin juuri

» 17

fanien perustamissa yhdistyksissä ja seuroissa, jotka kokoavat samanhenkiset ihmiset yhteen. ”Internet on mahdollistanut globaa-

”Myönnämme olevamme uhreja”. Anne Laakso myötäilee, mutta toteaa myös, että nykyään kaikki tavara tehdään kaupallisuuden ehdoilla.

uusia näkökulmia asioihin. ”Harrastus muuttuu usein kokonaisvaltaisemmaksi: animen

lien yhteisöjen muodostumisen sekä käy-

Hän ei koe tätä pahana

täntöjen ja fanimateriaalin leviämisen

asiana, sillä mediata-

suuremmille joukoille kuin aiemmin”, hän

pahtumien pohjalta

tuurista laajemminkin

jatkaa.

ovat muotoutuneet

ja poimivat sieltä vai-

Laakso, Moll, Hartikainen ja Halén

harrastuspiirit ja yhdis-

kutteita esimerkiksi

liikkuvat YAMA:n lisäksi myös valtakun-

tykset. Ne mahdollis-

pukeutumiseensa”,

nallisissa anime-piireissä. He ovat muun

tavat tavaroiden kier-

muassa osallistuneet useisiin harrasta-

rättämisen ja synnyttä-

jien kokoontumistapahtumiin, kuten Ani-

vät uusia sosiaalisia suh-

meconiin, ja käyttävät runsaasti interne-

teita.

tiä pitäessään yhteyttä eri kaupungeissa

kautta monet kiinnostuvat japanilaisesta kult-

Halén sanoo. Kaikki neljä myöntävät, että harrastaminen on kallista: esimerkiksi cosplay-

Anime-harrastukseen on jo pitkään

asuihin ja -tarvikkeisiin kuluu monesti

liittynyt myös vastakulttuurinen piirre:

satoja euroja. Moll peräänkuuluttaa vas-

Kaikki kuitenkin korostavat henkilökoh-

Japanissa fanit kirjoittavat ja piirtävät

tuullista rahankäyttöä.

taisten suhteiden merkitystä ja kumoa-

omia tarinoita hyödyntäen suosikkisarjo-

”Pitää tehdä valintoja ja rajoittaa

vat myytin neljän seinän sisälle sulkeutu-

jensa hahmoja. Suomeen tällainen dou-

ostettavien mangojen määrää. Vuokrat

neesta nörtistä.

jinsh i-kulttuuri ei ole vielä suuremmissa

ja muut pakolliset menot hoidetaan tie-

”On paljon mielenkiintoisempaa

määrin rantautunut, mutta esimerkiksi

tysti ensin, mutta ylijäävä raha kuluu usein

tehdä asioita yhdessä kuin istua yksin

cosplayssa ja nukkeharrastuksessa kusto-

animeen liittyviin asioihin.”

kotona”, Halén toteaa.

mointi on oleellista.

asuviin ihmisiin.

Nikunen korostaa, että fanien omat tulkinnat määrittävät kaupallisten massatuotteiden lopullisen merkityksen. ”Fanit usein ilmentävät identiteettiään ja rakentavat sitä faniuden

Fanit eivät siis ole median armoilla, vaikka medioitumiskehitykseen kohdis-

Ensin vuokra, sitten harrastus Parasta anime-harrastuksessa on Anne Laakson mielestä yhteisö.

tuukin monenlaisia epäluuloja. ”Mediaa syyllistetään turhaan sosiaalisen todellisuuden hämärtämisestä”, näpäyttää tutkija Nikunen. ”Sen sijaan media luo uusia sosiaalisia suhteita ja

kautta. Fanius onkin

”Tunnen löytäneeni kodin

monille voimaut-

täältä”. Hän nostaa esiin myös

tava ja positiivinen

muita positiivisia seikkoja.

Anime-harrastus ei olekaan pelkäs-

kokemus, vaikka sitä

”Cosplay antaa esiintymistai-

tään piirrettyjen katsomista ja omituisissa

toja ja itsevarmuutta. Samalla

vaatteissa riehumista. ”Parhaimmillaan

toteutetaan median ja kaupallisuuden kautta.” Kun puhutaan animefanien suhtautumisesta kaupallisuuteen, J-P Hartikainen toteaa itseironisesti:

vieraaseen kulttuuriin tutustuminen avaa

fanikohteiden kautta jäsennetään todellisuutta uudella tavalla.”

se innostaa kehittämään itseään

tämä on keino käsitellä todella syvällisiä

käden taidoissa, sillä puvut valmistetaan

aiheita ja saada esteettistä ja henkistä

yleensä itse.”

mielihyvää”, Anne Laakso sanoo. ¶

Jenni Moll ja Salli Halén lisäävät, että

Värianalyysissä eurooppalainen yliopisto Teksti • Suvi Korhonen. Kuva • Tuomas Kärkkäinen. Miksi valtiotieteellisen tiedekunnan väri on juuri punainen? Ja miten oranssi liittyy matemaattis–luonnontieteellisyyteen? Groteski kysyi asiaa semiootikolta.

maistuva viini, joka on valittu etiketin perusteella.” Violetti on kirkkovuodessa katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri.

Semiotiikkaa ja englantilaista filologiaa

”Ehkä matemaattis-luonnontieteelli-

Loponen näkee sen kenties ilmeisimpänä

opiskellutta Mika Loposelle yliopiston väri-

nen tiedekunta pyrkii ilmaisemaan kyte-

valintana kirkolliselle oppilaitokselle, teo-

politiikkaan perehtyminen on semioot-

mistään yliopiston luovan liekin hiillok-

logiselle tiedekunnalle.

tisen silmän verryttelyä, ei ylivoimainen

sessa. Oranssi kuvastaa myös auringon-

”Se kuvastaa hyvin vanhentunutta

haaste. Työn alla oleva semiotiikan ja

laskua, joka sopii samanlaiseksi haipuvan

elitismiä, joka ei tajua aikansa menneen

anglokäännösten alaan kuuluva gradu

tiedon ja osaamisen metaforaksi erin-

ohi.”

käsittelee ”metaforien domestikointia

omaisesti”, Loponen pohtii.

hevimusiikkilyriikoiden käännöksissä”. Lähdetään liikkeelle Helsingin yliopiston logosta, hopeisesta Prometheuksen

Oman, humanistisen tiedekuntansa värin Loponen assosioi mereen ja taivaaseen.

Helppoja kompromisseja

liekistä ja kolmesta sinisestä laatikosta.

”Tässä sinisyys kuvastaa laajuutta

Farmasian, lääketieteellisen ja biotieteel-

Loposen ei kauan tarvitse arviotaan miet-

ja avaruutta – kentälle mahtuu mitä

lisen tiedekuntien vihreän eri sävyjä Lopo-

tiä.

tahansa.” Merestä Loponen ammentaa

nen pitää ilmeisinä ja valjuina sekä yksin-

heti muitakin metaforia.

kertaisina ja suorastaan halpoina.

”Logossa kohtaa kaksi maailmaa: luovuutta kuvastava liekki ja teknokraattisen

”Opinnoissa eteneminen on kala-

”Joskin farmasian vihreä on lähem-

järjestäytyneet neliöt. Liekki on kylmän

onnea, ja maihin selvinneet humanistit

pänä myrkynvihreää, mikä sopiikin ker-

teräksisen harmaa eli jäätynyt, epädy-

tunnetaan kalavaleistaan: ’Olisitte näh-

rassaan mainiosti. Vihreä, lievästi homeh-

naaminen ja kuollut”, hän toteaa.

neet sen paperin, jonka melkein sain

tuneen ja pilaantuneen oloinen väri esit-

Loponen katsoo teknokraattisten neli-

valmiiksi!’ Humanismin

telee varmasti lääketie-

öiden kukistaneen luovuuden asettumalla

mereen eksymisen

sen päälle ja ympärille. Purevaa analyy-

jälkeen rantoja tai

valossa”, Lopo-

siä, kun ottaa huomioon, että eräs heral-

yhtään mitään

nen tuhahtaa.

diikasta luennoinut semiootikko oli pitänyt

muutakaan ei

koko viritystä mahdottomana tulkita.

pakosti enää löydy”,

”Hän vaikutti loukkaantuneelta, että

teellisen rehellisessä

Samaa väriskaalaa jatkaa

hän vitsailee.

ruskehtavan keltai-

yliopistollakin oli siirrytty epätarkoituksen-

Oikeustieteellisen ja valtiotieteellisen

sella käyttäytymistieteellinen tiedekunta.

mukaisten logojen halpaan maailmaan.

tiedekunnan punaisen sävyjä Loponen

Loposen mielestä sävy on ”jokseenkin

Eli käyttämään nykyaikaisia heraldisia iili-

pitää turhan samanlaisina.

vastenmielinen: toisaalta hirveän hyök-

matoja”, Loponen kertoo huvittuneena.

”Aivan liian lähellä toisiaan ollakseen sopivia tunnuksiksi”, hän sanoo.

Luonnontieteellinen oranssi Miten sitten oranssi ilmentää matemaattis-luonnontieteellisyyden syvintä olemusta?

käävä, toisaalta valjun kulunut”. Lopputuloksena voidaan sanoa, ettei

”Punainenhan on tulen kajoa, sotaa

yliopistopaletista ainakaan väriterapiaksi

ja konﬂiktia. Se on voimakas, hyökkäävä

kaamosmasennukseen ole. Valinnoissa

väri; toisaalta uhkuu elämää, toisaalta

on ilmeisesti tahallaan vältetty spektrin

toimii varoituksena.”

sävyjä ja sateenkaarimetaforaa. Näin on

Oikeustieteellisen tunnusväri viittaa Loposen mielestä juomakulttuuriin. ”Tulee mieleen halpa marjamehulta

Loposen mukaan päädytty ottamaan palettiin kasvatustieteellisen kaltaisia karmeuksia. ¶

Teksti • Jussi Palmén. Kuvat • Mikko Kuusisalo. Dan Brownin menestysromaani Da Vinci

–koodissa Opus Dei kuvataan Vatikaanin suosiota nauttivaksi salaseuraksi, joka ei epäile käyttää häikäilemättömiä keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Opus Dein jäsenet tavataan myös harjoittamasta masokismia tiellä kohti suurempaa yhteyttä Jumalan kanssa. Moni kuuli ensimmäisen kerran tästä katolisen kirkon järjestöstä juuri jännäriä lukiessaan. Kirja herätti heti ilmestymisensä jälkeen kiivaan polemiikin Brownin kehittämän poskettoman tarinan alkuperästä. Kirkko syytti kirjailijaa muun muassa Suomen Opus Dein jäsen oikoo Da Vinci –koodin virheitä.

historian järjestelmällisestä vääristelystä ja paksun värikynän käytöstä. Tilannetta ei varmasti auttanut, että kirjan alussa

Opus Dei - masokismia ja mustaa magiaa?

Brown julistaa kaiken tarinan asiatiedon perustuvan puhtaasti historiallisiin faktoihin. Onko Opus Dei todella niin salaperäinen kuin Da Vinci -koodi antaa olettaa? Järjestöllä on toimitilat myös Helsingissä, mistä urkkimalla asia ehkä selviää. Suomen Opus Dein jäsen Santi Martinez on valmistunut valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Hän kertoo vastaavansa kysymyksiin omissa nimissään eikä siis puhu koko Opus Dein puolesta.

Kirkon opetusten mukaan Espanjalainen pappi Josemaría Escrivá perusti Opus Dein vuonna 1928. ”Tuolloin uusi järjestö toi mukanaan ajatuksen siitä, että myös tavalliset kris-

tityt voivat pyrkiä pyhyyteen ja heilläkin on vastuu Jeesuksen sanoman levittämisestä”, Santi Martinez kertoo.

Koodin purkamista

esimerkiksi hymy voi olla todella hyvä kuolettamisen muoto.

Kirjakustantaja WSOY:n Da Vinci -koo-

Tätä kutsumusta voidaan toteuttaa

dista laatimassa kuvauksessa Opus Deitä

etenkin ammatillisessa työssä, joka hyvin

nimitetään katolisen kirkon mustimmaksi

tehtynä on oiva lahja Jumalalle. Martine-

lahkoksi. Santi Martinez ei epäröi tuomita

Kun otetaan huomioon Dan Brownin jän-

zin mukaan tämä 1900-luvun alkupuolella

Dan Brownin teoksen sanomaa.

närin huikea myyntimenestys, ei Suomen

Opus Dei Suomessa

vallankumoukselliseksi katsottu ajatus voi-

”Kirja välittää Opus Deistä täysin vää-

Opus Deihin kohdistuva mielenkiinto ole

daan nykyisin lukea vakiintuneeksi osaksi

ristyneen irvikuvan. Dekkarissa on paljon

Martinezin mukaan lisääntynyt kovinkaan

katolilaista teologiaa.

asiavirheitä niin yksittäisellä kuin yleisellä

räjähdysmäisesti.

”Opus Dein viesti on muistutus evan-

tasolla”, hän sanoo.

” Da Vinci -koodin kaltaisen teok-

keliumin sanomasta, jonka mukaan kaikki

”Opus Dei kuvataan salaperäisenä

sen aiheuttamaa julkisuutta ei voi pitää

kastetut on kutsuttu pyhyyteen ja apos-

järjestönä, joka ajaa pimeitä tavoitteita

hyvänä asiana, vaikka se voisikin tuoda

tolaattiin. Tässä mielessä Opus Dei ei

ja on valmis tekemään mitä tahansa

mukanaan positiivisia seurauksia. Esimer-

eroa mitenkään perinteisestä katolisesta

päämääriensä saavuttamiseksi. Todel-

kiksi tiedotusvälineiden kysymyksiin pyri-

uskosta”, Martinez selvittää.

lisuudessa Opus Deillä on ainoastaan

tään kuitenkin aina vastaamaan”, hän

Järjestön jäsenet pyrkivät elämään

hengellisiä päämääriä”, Martinez sanoo

toteaa.

kuten varhaiskristityt, jotka antoivat käyt-

ja muistuttaa, ettei järjestölle kuulu poliit-

Martine-

täytymisellään ja sinnikkyydellään todis-

tisen tai taloudellisen menestyksen haa-

zin mukaan

tuksen omasta uskostaan.

liminen.

Suomen Opus

”Opus Dein yleiset hartaustavat ovat

Da Vinci -koodissa kerrotaan yksityis-

Deissä toimii noin

katolilaisten perinteiden mukaisia, kuten

kohtaisesti, miten Opus Dein munkki har-

30–40 jäsentä.

rippi ja messuun osallistuminen”, Marti-

joittaa itselleen piikkivyöllä suurta kipua

Heille järjestö

nez kertoo.

tuottavaa mortifikaatiota eli kuoletta-

tarjoaa hengel-

mista. Näin hän pääsee lähemmäs tai-

listä tukea, jotta

Martinez omaksuu diplomaattisen linjan, kun puhutaan katoliseen kirkkoon

vasta.

he voivat harjoittaa kristillistä vakaumus-

kohdistuvista muutospaineista, kuten

”Myös tämä kuvaus on virheellinen”,

taan Opus Dein periaatteiden mukaisesti.

ehkäisyvälineiden käyttökiellon lievittä-

Martinez toteaa. ”Ensinnäkään Opus

Kaikki jäsenet ovat kutsumuksen saaneita

misestä.

Deissä ei ole munkkeja tai nunnia. Suurin

katolilaisia, mutta järjestö voi tarjota hen-

”Myös niin sanotuissa muutospaineissa

osa jäsenistä on perheellisiä ihmisiä.”

gellistä tukea ja koulutusta muillekin kuin

katolinen kirkko kykenee toki toimimaan

Kuolettamisen harjoittaminen on Marti-

katolilaisille tai kristityille.

aina Pyhän Hengen innoittamana Kristuk-

nezin sanoin vanha perinne katolisessa

Opus Deillä on toimipisteitä 62 maassa.

sen hengen mukaan”, Martinez sanoo.

uskossa. Sen avulla tavoitellaan samastu-

Järjestöön lukeutuu noin 84 000 jäsentä,

”Moraalikysymyksiä kohdatessaan Opus

mista ristillä kärsineeseen Kristukseen.

joista suurin osa vaikuttaa Euroopassa ja

Dein jäsenet pyrkivät monien muiden

Opus Dein henki korostaakin pieniä

katolilaisten tavoin seuraamaan kirkon

uhrauksia. Järjestön perustaja Escriválla

opetuksia.”

oli kuulemma tapana sanoa, että joskus

Amerikassa. ¶ Suomen Opus Dein tilat sijaitsevat Helsingissä, osoitteessa Fredrikinkatu 41 C 40.

Mitä on Doom Metal ja millaista on kansallissosialistien hevi?

el itt Es sä ys he n vi en

ig er t. re

Vi k

V C eno el m tic , Fr Ba os th t or

Teksti • Lasse Auranne. Kuva • Ilmari Tuomivaara.

Ennen kaikkea Bathoryn luoma alagenre. Eeppiset kappaleet toivat viikinki-

80-luvun alussa hc-punkista vaikutteita

ja pakanamytologiat metallisanoituksiin.

saanut Venom loi käytännössä yksin niin

Mahtipontisuudessa paljon vaikutteita

death-, thrash- kuin black metallink. Bat-

Genren edustajia: Bathory, Enslaved

et M k ac Bl

tus esim. black metallin teemoihin.

varhaisesta Manowarista. Valtava vaiku-

hory ja Celtic Frost jatkoivat kehitystä kunnianhimoisilla klassikoillaan, jotka veivät Venomin primitiivisen musiikin uudelle tasolle. Ilman näitä pioneereja ei tämän

-B

kartan genrejä olisi olemassa.

Norjassa kehittynyt nihilistinen ja brutaali ala-

SB N

kuva laulu ja kehnot soundit ovat ominai-

kulttuuri, jolle “sirkkelikitarat”, kir-

sia. Black-bändit tunnistaa saatanallisesta imagosta ja kasvomaaleista, ns. Corpse

Kansallissosialistien black metal. Eritynyt

yhdistää tausta black metal -skenessä.

paintista. 90-luvulla norjalaiset bändit nos-

omaksi genrekseen. Avoimen fasistista ja

Kunnianhimoista ja monipuolista synkkää

tivat genren kuuluisuuteen polttamalla

äärimmäisen marginaalista.

musiikkia, joka kuulostaa usein vain viit-

puukirkkoja ja tappamalla toisiaan.

Epämääräinen genre, jonka artisteja

teellisesti metallilta. Genren edustajia: Ulver, Arcturus, Emperor, Blut Aus Nord

22 22

Genren edustajia: Mayhem, Burzum, Darkthrone, Beherit, Carpathian Forest

Genren edustajia: Absurd, Graveland, Burzum

St Dr on o n er e -, F do un om er a m l ja et al

et al M m Do o

Doomin alagenrejä, joita yhdistää vain

syvään Black Sabbathille. Syntyi vastare-

hitaus ja pitkät kappaleet. Stoner psyke-

aktiona hc-punkille ja nousevalla thras-

deelistä (Electric Wizard), funeral syvää

hille. Perinteistä doomia edustivat Saint

ja synkkää (Skepticism) ja drone enem-

Vitus, Trouble, Candlemass ja Cathedral.

mänkin avantgardistista pörinää, kuten

Hidas ja melankolinen genre kumartaa

Sunn0))) ja Earth.

Nykyään perinnettä pitää näkyvästi yllä

Suomen Reverend Bizarre.

Nopeaa ja raskasta. 80-luvulla syntyneen tyylin tunnetuimpia bändejä ovat Metallica ja Slayer. Marginaalissa on tungosta: Sodom, Destruction, Sepultura (ennen Chaos A.D.tä), Death Angel,

Nuclear Assault.

metallin tunnusomaisen örinälaulun. Kau-

muoto, monen tyylin kantagenre. Esitteli

rin dc or e

Thrashiakin nopeampi ja raskaampi

pallinen kultakausi 90-luvun Floridassa. Genren edustajia: Morbid Angel, Obituary, Deicide, At the Gates, Cannibal Corpse

Deathin ja hc-punkin äpärälapsi. Äärimmäisen nopeaa ja brutaalia. Biisien kestot mitataan sekunneissa ja ne koettelevat soittajien fysiikkaa. Esi-isät Napalm Death ja Carcass. Sittemmin myös Anal Cunt, Agoraphobic Nosebleed, Nasum, Rotten Sound. Usein joko (mustan)humoristista tai poliittista.

23 23

a su u ? u lu p u k k i M is sä Jo k in k a o n ta k ilo K u in k a m övät sy t e is a la k u a su o m utuu re u roteski p jouluna? G aan ri to is h n teide kajouluperin e n n ää ilokse ja räväytt . iviaa san joulutr

Mistä oninen suomala

jteohtyu? lu

tuksesta standardin. Tämä sopi muun muassa Coca-Cola Companylle erityisen hyvin ja muutamaa vuotta myöhemmin ahvenanmaalainen Haddon Sundblom suunnitteli yhtiön mainoksissa vielä-

Teksti ja kuva • Mikko Kuusisalo. Joulu on jossain muodossaan ainakin jo 4000 vuotta vanha juhla. Nykyisen joulun

kin esiintyvän partaniekan.

Puhu Pukille

Jouluna ei kirjoiteta vain pukille, vaan myös ystäville ja sukulaisille. Joulukor-

aikaan vietettiin Skandinaviassa ennen

Joulupukin esikuva on 300-luvulla elänyt

tit ovat jo reilusti yli sata vuotta vanha

kristinuskon tuloa talvipäivänseisauksen

hyvyydestään tunnettu pyhä Nikolaus.

perinne Suomessakin. Ensimmäinen tun-

juhlaa. Tältä ajalta ovat peräisin myös

Suomessa nykyisenkaltainen joulupukki

nettu joulukortti painettiin Englannissa

monet nykyaikaankin säilyneet joulupe-

syrjäytti aikaisemmin joulunaikaan kier-

1843, ja siitä otettiin vain tuhannen kap-

rinteet, kuten joululahjojen antaminen.

relleet tapaninpukit ja nuuttipukit. Pukin

paleen painos.

Viettäessään vuoden kääntymisen

nimitys sen sijaan on perintöä aikoinaan

Vanhin suomalainen joulukortti on

juhlaa, muinaiset suomalaiset vaihtoivat

pukinsarvet päässä ja tuohinaamari kas-

vuodelta 1871. 1900-luvun alussa lähetet-

keskenään uhrilahjoja ja hyvän vuoden-

voilla talosta taloon kierrelleeltä, lapsia

tiin noin 800 000 joulukorttia, ja viisi vuotta

tulon toivotuksia. Tämä tapa on siirtynyt

pelotelleelta ja ryyppyjä kerjänneeltä

myöhemmin määrä oli jo yli kolminker-

sellaisenaan jouluun, vaikka kristinuskon

hahmolta.

tainen. Nykyään suomalaiset lähettävät

mukaan joululahjaperinne onkin synty-

Pukin punainen nuttu ja valkea parta

nyt Itämään tietäjien vastasyntyneelle

ovat peräisin Yhdysvalloista, missä pukki

Jeesus-lapselle tuomien lahjojen myötä.

stailattiin nykyisenlaiseksi jo 1860-luvulla.

joka joulu yli 50 miljoonaa joulukorttia.

Puunpalvonnasta joulupalloihin

Lahjojen antaminen onkin ehkä tutuin

1927 Markus-setä kertoi radiossa Suomen

kaikista perinteistä. Se on niin kiinteä osa

lapsille Joulupukin asuvan Korvatuntu-

nykyaikaista jouluamme, että kun lahjat

rilla, mutta amerikkalaiset olivat jo 1860-

Joulukuusikin on alkujaan peräisin paka-

revitään paketeista aattoiltana, on silloin

luvulla sepitettäneet tarinan pukin asun-

nallisilta ajoilta. Eurooppalaisten paka-

jouluvalmisteluihin on käytetty Suomen

nosta Pohjoisnavalla. Tämän jälkeen

noiden keskuudessa puiden palvonta

Kaupan liiton mukaan koko maassa jopa

amerikkalaislapset alkoivatkin kirjoitella

oli yleistä, ja tapa säilyi – vaikka hieman

yli 750 miljoonaa euroa. Jos jokainen yli

pukille joululahjatoiveitaan, ja kirjeitä

muuttuneena – kristinuskon leviämisen

15-vuotias suomalainen käyttäisi lahjoi-

osoitettiin sekä Pohjois- että Eteläna-

jälkeenkin.

hin tästä summasta saman verran rahaa,

valle.

Skandinaviassa talo ja lato koristel-

se tekisi yli 180 euroa henkeä kohden.

Samana vuonna kun Markus-setä

tiin aikoinaan uutena vuotena ikivihreillä

Vaikea ajatella, että sata vuotta sitten

paljasti Joulupukin todellisen asuinpai-

oksilla paholaisen poispelottamiseksi.

lähes kaikki lahjat valmistettiin itse.

kan, amerikkalaiset loivat pukin vaate-

Kynttilät kuusessa sen sijaan ovat ilmei-

sesti Martti Lutherin perintöä. Nykyisessä

tämäkin tapa kotiutui Saksasta, ja joulu-

seva kinkku on peräisin jo tästä juhlasta.

joulukuusessa yhdistyvätkin sekä paka-

kalentereita on maassamme ollut aina-

Nykyäänkin 80 prosenttia suomalaisista

nalliset että kristilliset perinteet, kuusen iki-

kin 1930-luvulta asti. Suuremman suosion

kotitalouksista ostaa jouluksi kinkun ja sitä

vihreys elämän jatkuvuuden symbolina

se saavutti kuitenkin vasta 1940-luvun

syödäänkin joka vuosi yli kuusi miljoonaa

sekä valot kuvastamassa Jeesuksen syn-

lopulla, kun Suomen partiolaiset alkoivat

kiloa.

tymää.

myydä perinteisiä kalentereitaan.

Piparkakkujen sanotaan olevan risti-

Joulukuusen nykymuoto on peräisin

Muovin ja kirkkaiden värien vuosi-

retkeläisten tuliaisia Eurooppaan. Alkupe-

Saksasta, jossa kuusi pystytettiin jouluna

kymmenellä 1980-luvulla, monien lasten

räisten itämaisten pippurikakkujen pää-

symboloimaan paratiisin tiedon puuta.

suosikki oli isokokoinen pahvinen Disney-

mausteen maustepippurin uskottiin autta-

Myös ensimmäinen julkinen joulukuusi pys-

kalenteri, jonka osat liikkuivat. Pahvi-

van moniin vaivoihin, ja aluksi näitä ”lää-

tytettiin silloiseen Saksaan kuuluneeseen

läpästä vetämällä sai esimerkiksi Aku

kekakkusia” määrättiinkin sairaille.

Strasbourgiin vuonna 1605. Yhdysvalloissa

Ankan pään heilumaan tai Joulupukin

1800-luvun lopulla tavallinenkin kansa

Valkoisen talon edustaa on somistanut

vilkuttamaan iloisesti. Ainakin silloin lapset

alkoi syödä jouluna piparkakkuja, ja lopul-

joulukuusi vuodesta 1891 lähtien.

sai helpolla tyytyväiseksi.

lisesti tapa vakiintui Suomeen vähitellen

Saksalaisia on myös kiittäminen

Myös television joulukalenteri on jo

Ruotsin kautta. Piparkakkutalo sen sijaan

lameesta, tuosta helposti sotkeentuvasta

perinne: ensimmäinen varsinainen joulu-

löysi tiensä suomalaisten joulukoristeeksi –

ja hieman hankalakäyttöisestä, mutta toki

kalenteriohjelma nähtiin ennen vuoden

kyllä vain – Saksasta. Ensimmäinen raken-

kauniista kuusenkoristeesta. Se keksittiin jo

1963 joulua, kun katseltiin Tähystäjäton-

nusohje julkaistiin vuonna 1923.

1600-luvulla.

tun seikkailuja.

Joulun juomista glögi on ehkä tunne-

Kuusenoksia levitellään nykyään myös

Eräänlainen joulukalenteri on myös

tuin. Siitä tuli kansan suosikki 1960-luvulla.

erityisille joulukaduille. Alkujaan Yhdys-

tapa sytyttää adventtikynttilöitä joka sun-

Se löysi pian tiensä myös pikkujouluihin,

valloista ja Länsi-Euroopasta 1920-luvulta

nuntai ennen joulua. Ensimmäinen kynt-

joita oli ehditty viettää jo useamman kym-

peräisin oleva ilmiö kotiutui Suomeen

tilä on joulun odotuksen kynttilä. Toinen

menen vuoden ajan. Yliopisto-opiskeli-

1930-luvulla. Aleksanterinkadun perinne

on jouluilon, kolmas joulurauhan ja neljäs

joiden ”syksyn viimeisistä iltamista” kehit-

joulukatuna alkoi 1949, kun sen varrelle

rakkauden kynttilä.

tyi viime vuosisadan alussa lähes nykyi-

ripustettiin kolme kilometriä kuusiköynnöksiä ja 4000 lamppua.

senkaltainen pikkujoulujuhla. Ensimmäiset

Kinkkua joulupöytään

ﬁrman pikkujoulut järjesti ilmeisesti Kone Oy jo 1920-luvulla.

Montako päivää vielä jouluun?

Aikoinaan marraskuun alussa vietetty

Jos joulu muuten saattaakin olla hil-

kekri, joka oli vanha suomalainen sadon-

jentymisen aikaa – ainakin kun jouluruuh-

korjuun ja uuden vuoden juhla, on jättä-

kasta on selvitty – niin pikkujoulukausi sen

Erityisesti lapsille tuttu jouluperinne on

nyt jälkensä nykyiseen joulupöytään. Nyt

sijaan on sille täydellinen vastakohta. Sil-

joulu- tai adventtikalenteri. Suomeen

useimpia suomalaisia joulupöytiä hallit-

loin kotiinkin voi tulla kontaten. ¶

syypää. Mutta kyllä meitä näytetään

kilön koukkuselkä on suortumassa

valmistamme, kunnes juhla on edes

vietävän kuin pässiä narussa vuoden

kauppojen jouluruuhkissa. Sillä jos

ulkoisesti kuin kuvissa. Juhla on ulkois-

viimeisten viikkojen ajan.

ette ole sitä vielä huomanneet, niin

tettu kiiltävälle paperille ja retusoitui-

joulu on todellakin tulossa. Hullut

hin mainoskuviin, unelmaksi täydel-

että miksi meiltä odotetaan jouluna

päivät eivät sittenkään ole vain kaksi

lisestä joulusta, joka odottaa jossain

niin paljon, kuin miksi odotamme itse

kertaa vuodessa, vaan kolmesti. Kol-

kokemistaan. Juhlaksi, johon kuuluvat

joululta niin paljon. Kuusi ei varista

mannella kerralla vain väri vaihtuu.

piparit, kinkut, kuuset, lahjat ja aamu-

neulastakaan ennen loppiaista, keit-

unet äidille, sitten kun talo on puhdas

tiössä tuoksuvat itse tehdyt jouluher-

ja valmis.

kut ja paketeista kuoriutuvat esiin

kolumni.

joulua varten. Ostamme, teemme ja

ällä hetkellä useammankin hen-

Joulukadun tunkeminen keskelle

marraskuun räntäsadetta tuntuu lähinnä absurdilta. Jos jokin pikku-

juuri ne lelukuvaston uusimmat hitit. Silti – tai juuri ehkä siksi – siinä,

näppärä mainostoimisto laitettaisiin

olla, vaan se näytetään meille sel-

keksimään joululle itselleen jokin mai-

laisena kuin sen pitäisi olla. Joulu on

että ahdistuu jollain tasolla joulusta

noslause, sitä voisi kuvailla sanoilla

nykyään lähinnä varjo luolan sei-

tai siihen kohdistuvista odotuksista on

”Joulu – kun mikään ei riitä”.

nällä. Täydellinen joulu löytyy vain

jotain yhtä väärää, kuin jos tunnus-

lehtien sivuilta ja tavaratalon näy-

taisi nauraneensa silloin, kun Bambin

soida kampanjan joulun palauttami-

teikkunasta. Se on osa sitä utopiaa

äiti ammuttiin.

seksi omaan elinympäristöönsä, sillä

täydellisestä maailmasta, jossa köy-

täällä se ei enää tunnu olevan.

hyys on puolitettu, kaikilla lapsilla on

sessa ei ole itsessään mitään pahaa

Sama mainostoimisto voisi organi-

Sinänsä joulussa tai sen odotuk-

kerrankin maha täynnä ja Sauli Nii-

tai ikävää. Ainoastaan sen muuttu-

vastuun muistuttaa ihmisiä tästä

nistö on ihan oikeastikin työväen pre-

minen jatkuvasti painostavammaksi,

rauhan ja onnellisuuden juhlasta. Pal-

sidentti.

vuosi vuodelta enemmän suoritta-

Media on ottanut kantaakseen

stamillimetreillä mitattuna jouluaihei-

Mitään toista juhlaa ei kulttuuris-

set jutut asettuvat todennäköisesti

samme ole nostettu samanlaiselle

samalle tasolle kauppakeskusten

jalustalle kuin joulua. Mikään toinen

paketointipisteiden käyttämän lahja-

juhla ei ala kahta kuukautta aikai-

paperin metrimäärän kanssa.

semmin kuin mitä se todellisuudessa

Nyt joulun olemisen sijaan on

Joulu ei ole sellainen, kuin se voisi

Parempi kysymys nykyään on,

on. On tietysti turha osoitella syyt-

tullut joulun kokeminen. Joulu ei ole

tävällä sormella mitään kasvotonta

meitä varten, vaan me olemme

mediaa ja ajatella sen olevan yksin

miseksi muuttaa sen joksikin aivan muuksi kuin mitä se voisi olla. Hauskaa joulua vain teillekin. ¶

E.G.R.

Kirjoittaja on se tonttu ikkunasi takana.

NYTTA

MINA KOMPISAR VILL GÄRNA LÄSA EN EGEN HBL!

HELA 50% STUDIERABATT! på fortlöpande prenumerationer får du som studerar på heltid för grundexamen, är högst 29 år och beställer Hbl till eget hushåll på studieorten. Uppge läroanstalt, studiekortets nummer och födelseår när du prenumererar! Se prislista www.hbl.fi/stud

GE EN STUDIEPRENUMERATION I PRESENT! Farfar, mormor, faster, gudmor, mamma, moster ... vem som helst kan nu glädja sina nära och kära stu derande med en studieprenumeration på Hbl. Det gäller bara för givaren att kolla att gåvomottagaren uppfyller villkoren ovan.

Se fullständig prislista på www.hbl.fi eller ring Hbl:s kundtjänst (09) 1253 500. Klipp längs linjen

JA TACK! Jag tecknar en fortlöpande prenumeration på Hbl med 50 % studierabatt.

STUDERANDENS UPPGIFTER Namn

BETALARENS UPPGIFTER (om annan än studeranden själv)

Jag ger i gåva

Studieadress

Namn

Postnummer

Ort

Studieadress

Telefon hem

Mobil

Postnummer

Ort

E-post

Telefon hem

Mobil

Läroanstalt

E-post

Födelseår

Studiekortets nummer

HBL BETALAR PORTOT

Jag garanterar att mottagaren uppfyller rabattvillkoren. Betalarens underskrift

Prenumerationen börjar inom några dagar efter att vi mottagit kupongen och gäller endast hushåll som inte har Hbl. Priserna är i kraft t.o.m. 31.12.2005. För utlandsprenumerationer tillkommer postavgift. Prenumeranten har rätt att avbeställa tidningen inom 14 dagar efter att hon/han erhållit faktura. Namn-och adressuppgifter kan användas i Hbl:s marknadsföring.

Svarsförsändelse Avtal 5001780 00003 HFRS