Suomen vesiliikennestrategiasta

Historian kirjoista on luettavissa, että maamme tuhansien järvien sisävesiliikenteen antamat mahdollisuudet ovat jääneet käytännössä hyvin vähäiselle huomiolle. Aika ajoin asia on noussut eri yhteyksissä esiin, mutta sisävesiliikenteen edistäminen on ollut melkoista painia. Itselleni läheinen Kimolan entinen uittokanava ja sen kunnostaminen on ollut varsin monien mutkien takana. Hankkeen toteuttaminen on vaatinut sitkeyttä ja pitkäaikaista toimintaa monella taholla. Kun hanke on saatu ns. maaliin on aika antaa kiitokset kaikille tahoille jotka ovat olleet tavalla tai toisella hankkeessa mukana. Asian edistämisessä tärkeätä on ollut, että hanketta koskevia merkintöjä ja tavoitteita on voitu kirjata vuosien varrella mm. valtion tulo – ja menoarvioihin. Työ - ja elinkeinoministeriön asiakirja ”Yhdessä enemmän - Suomen matkailun kasvun ja uudistamisen tiekartta 2014-2025” (www. tem.fi/matkailukartta) sekä Suomen vesiliikennestrategia ovat monien muiden kannanottojen ohella edistäneet sisävesiliikenteen tarpeita. Kimolan uittokanavan kunnostaminen on ollut käytännössä Kouvolan kaupungin vastuulla ja oman osuutensa vastuusta ovat kantaneet myös Heinolan kaupunki ja Iitin kunta. Oma merkityksellinen osuutensa on ollut myös mm. Elinkeino-, liikenne ja ympäristövirastoilla joiden näkemykset ovat palvelleet hankkeen onnistunutta toteutusta.

Valtion hallinnon ajattelussa on tapahtunut muutos, jossa annetaan entistä painokkaammin ja arvoa hankkeille jotka toteutetaan laajassa yhteistyössä. Kimolan uittokanavan suunnittelu ja kunnostaminen toteutettiin maakuntarajat ylittävän yhteistyön kautta kun Kymenlaakson Liitto ja Päijät - Hämeen Liitto olivat hankkeessa mukana. Maakunta- ja kuntarajat ylitettiin

Veneilyopas

Kolme kanavaa + Päijänne:

Kimola, Kalkkinen, Vääksy

• Kustantaja ja julkaisija

Grafita Palvelut Oy grafita.fi

• Päätoimittaja Veijo Tervonen

• Paino: Lehtisepät, Lahti veneilyopas@gmail.com p. 044 370 2250

Näköislehti verkossa: veneilyopas3kanavaa myös hankkeeseen osallistuvien kuntien osalta Kouvolan, Heinolan ja Iitin yhteistyöllä mukaanlukien rahoitus. Rahoituksen kohdalla ongelmaksi muodostui se ettei sisävesiliikenne ole sopinut Suomen liikennepoliittiseen selontekoon jotta EU:lta tuleva rahoitus olisi vaatinut. Miksi? Sitä olen usein kysellyt mutta vastausta en ole saanut.

Luettelen lopuksi perusteet jotka liittyvät Kimolan kanavahankkeen elinkeinopoliittiseen osaan.

* kaikki hankkeeseen osallistuneet kunnat ovat kokeneet teollisuuden suuren raken- nemuutoksen ja niissä tarvitaan uusia elinkeinopoliittisia linjauksia.

* Voikkaa- Heinola vesitieyhteyden avaaminen oli kuntien mielestä merkittävin matkailuinvestointeja tukeva edistysaskel vuosikymmeniin.

* Heinolaan toteutettiin pienvenetelakka ja Vierumäen vapaa - ajankeskuksen vesistöyhteyttä vahvistettiin

* Hanke luo myös edellytyksiä matkailuelinkeinoille entisen Voikkaalla sijaitsevan UPM Kymmenen tehdasalueelle, joka on nykyään yksityisomistuksessa.

* Heinolassa, Kouvolassa ja Iitissä arvioidaan olevan noin 150 matkailualan työpaikkaa, joilla on selkeä yhteys vesistöihin ja vesiliikenteeseen.

* Lopuksi nostan esille mahdollisuuden liittää vesitie merialueelle ns. Forsby-väylän kautta. Se on paljon edullisempi vaihtoehto kuin Kymijoen kautta tehtävä väylä.

Toivon myönteisiä tuulia vesiväylälle ja sen antamille monille mahdollisuuksille.

Kesäterveisin yksi kanavaa hyödyntävä matkustaja

Valto Koski

Kirjoittaja toimi kansanedustajana v. 1995-2011.