Virtakiven vierassatamasta kohti Pielaveden satamaa

Kimolan kanavan valmistuttua avautui esteetön veneilyreitti Jaalan Pyhäjärveltä aina Pielavedelle saakka. Kun kerran on avautunut tällainen mahdollisuus, täytyyhän sitä käyttää.

Tein reittisuunnitelman siten, että retki alkaa Virtakiven vierasvenesatamasta ja etenee Kimolan ja Kalkkisten kanavien kautta Päijänteelle kohti Jyväskylää. Jyväskylästä matka jatkuu Vaajakosken ja Keiteleen kanavien kautta Suolahdelle ja sieltä edelleen Neiturin, Kerkonkosken, Tervon ja Kolun kanavien kautta Pielaveden vierasvenesatamaan. Reitin pituudeksi tulee 235,3 meripeninkulmaa eli 436 km. Ei hassumpi matka. Ei muuta kuin matkaan.

On keskiviikko kesäkuun 8. vuonna 2022 ja kello on jo 13.00, kun irrotan köydet Virtakiven laiturista. Lähtö viivästyy, mutta eihän minulla mitään kiirettä ole. Nielassaaren kohdalla käännyn vasemmalle ja ajan Salonsaaren eteläpuolelta kohti Kimolaa.

Minulla käy hyvä tuuri, kun kanavan sulkuportit avautuvat samaan aikaan, kun kiinnityn odotuslaiturille. Annan merkin, että täältä tullaan ja jään odottamaan vihreää valoa. Kanavan tunnelin läpi tulee kolme venettä kohti Pyhäjärveä. Saan luvan ajaa sisään ja pian olen jo 12 m ylempänä Konniveden Paaterinselällä.

Matka alkaa edetä hyvää vauhtia ja ajan noin 17 solmun nopeudella kohti Kalkkisten kanavaa. Pääsen melko nopeasti sisään sulkuun, mutta vajaa metrin nousu Päijänteen tasolle kestää odotettua kauemmin. Vihdoin portit avautuvat ja pääsen jatkamaan matkaa Karinsalmen sillan alta Päijänteelle. Suuntaankin matkani kohti Padasjoen vierasvenesatamaa ja päätän jäädä sinne yöksi.

Herään hyvin nukkuneena ja nautin aamupalaa ja jatkan matkaani kohti Jyväskylää. Kello on vähän yli 9, kun irrotan köydet ja suuntaan kohti Isohietaa ja siitä Tehin Virmailanselälle. Aallokkoa on sen verran, että pudotan vauhtini 14 – 15 solmuun. Saapuessani Kärkistensalmelle pidän ruokatauon.

Jatkan matkaani ja ajan Jyväskylän upeaan vierasvenesatamaan. Jään tänne yöksi ja jatkan matkaani huomenna.

Irrotan köydet ja suuntaan kohti Keiteleen kanavaa, jonka ensimmäinen sulku on Vaajakoski. Sen jälkeen tulee Kuhankosken sulku, Kuusaan sulku, Kapeenkosken sulku ja viimeisenä Paatelan sulku. Päijänteen ja Keiteleen korkeusero on noin 21 metriä. Päivä siis alkaa Vaajakosken sulusta ja matka etenee sulku sululta 43 km (23,2 mpk). Kanavasulkeisten jälkeen päätän mennä Suolahteen syömään. Jään myös yöksi.

Seuraavana päivänä jatkan matkaani kohti Neiturin kanavaa, joka on vajaan 40 mpk päässä Suolahdesta. Saavun Neiturin kanavalle. Kolmen mpk:n päässä on Kiesimän kanava. Tästä eteenpäin paperikarttana on karttalehdet 446, 447 ja 452. Kiesimän kanavan jälkeen tulee Kerkonkosken kanava, joka on noin 4 mpk:n päässä. Nyt olen jo Niiniveden puolella. Noin 6 mpk:n päässä on Säynätsalmi. Tästä alkaa Iisvesi. Väylä jatkuu kohti Tervoa ja Kolun kanavaa. Sinne on Säynätsalosta matkaa noin 34 mpk. Kolun kanavan kautta pääsen Nilakan vesistöön, jonka varrella on Pielavesi. Matkaa on jäljellä vielä noin 24 mpk.

Saavun lauantaina 11.6.2022 iltapäivällä Pielaveden vierasvenesatamaan. Vapaita paikkoja on runsaasti. Satamassa minut otetaan upeasti vastaan ja kysytään samalla, maistuuko ruoka ja jäänkö yöksi. Vastaan molempiin kysymykseen kyllä. Loki näyttää koko matkan olleen 259,9 mpk (481.3 km).

Tein matkaa 4 päivää, nautin ja näin valtavasti uusia kohteita. Ruuhkaa ei ollut, useimmiten olin sulutuksessa ainoa vene. Ihmiset olivat kaikkialla iloisia ja mukavia. Yhdellä sanalla matka oli elämys. Suosittelen lämpimästi.

Tämän retken voi tehdä vaikka avoveneellä. Helposti löytyy yöpymispaikkoja ja ruokapaikkoja. Vapaita saarikohteita on paljon, joissa voi matkan aikana virkistyä, uida ja nauttia Suomen hienosta kesästä.

Terveisin

Martti Lyly

Kirjoittaja on harrastanut matkaveneilyä rannikolla ja sisävesillä useita vuosia.