VÄHÄNKYRÖN SYNTYHISTORIAA
K
oko Pohjanlahden rannikko, oikeammin
oli silloin näkyvissä puolisen tusinaa pientä
koko Suomi Laatokalle asti, on ns.
saarta. Maa kohosi edelleen ja 1550-luvulla
maankohoamisaluetta. Tiedetään, että jää-
Merikaarrossa oli jo kolme pientä kylää.
kauden jättämä 800 metrin painauma maankuoressa kohoaa eniten Merenkurkussa,
Pronssikautisia (v. 1500–500 eKr) mui-
jopa 90 cm/100 v.
naislöytöjä ei Vähässäkyrössä ole tehty. Sen sijaan rautakautinen Vähäkyrö oli
Merenkurkku/Kvarken sai v. 2006 UNESCOn
Pohjanmaan keskus suotuisan sijaintinsa
maailmanperintöalue-statuksen.
vuoksi. Kyrönjoki oli tärkeä kulkureitti. Rautakautisia muinaishautoja on run-
Ajanlaskumme alussa oli meren ranta
saasti molemmin puolin jokea Tervajoelta
Tervajoella. Vuosina 800–900 jKr oli maa
Torkkolaan ja Saarenpäähän asti. Haudoista
kohonnut ja meri vetäytynyt siinä määrin,
varhaisimmat, Aittoomäellä, ajoittuvat
että jokitörmän peltokaistaleet olivat paljas-
200-luvulle jKr. Vähänkyrön arvokkain
tuneet aina Vähänkyrön nykyiseen keskus-
muinaislöytö on Perkiön Pääkköönmäeltä
taan saakka. Nykyisen Merikaarron alueella
löydetty, 100-luvulla jKr valettu rooma-
Perkiön Pääkköönmäeltä löydetty viinikauha.
4