Useiden omistajien ja eri vaiheiden jälkeen
oli aluksi ongelmia, koska laitteet olivat
Vähänkyrön kunta osti Kolkin tilan ja laitok-
outoja ja käyttäjiltä puuttui kokemusta.
set vuosina 1922–1923. Päärakennus palveli
Merikaarrossa Annalan myllyyn hankittiin
kunnalliskotina, tilalla harjoitettiin maata-
pieni dynamo jo v. 1910. Siitä riitti valovirtaa
loutta ja mylly sekä saha pidettiin toimin-
kylän muutamaan taloon.
nassa. Vuoden 1960 vaiheilla saha ja mylly myytiin huutokaupalla. Kunnalliskoti siirtyi
Hiirikosken valjastamiseksi sähkövoiman
uusiin tiloihin Kirkonkylään v. 1968 ja pää-
tuotantoon ensimmäiset päätökset syntyi-
rakennus myytiin yksityisille.
vät v. 1916, kun hankittiin kunnan haltuun kaikki koskiosuudet. Hiirikoskessa oli täl-
JUHO MYNTTI JA VEDENOJAN TEHTAAT
löin 10 myllyä ja saha. Vaativan rakennus-
Vähäkyröläissyntyinen kivenhakkaaja Juho
10.9.1921.
työn jälkeen vietettiin laitoksen vihkiäiset
Myntti (1850–1931) loi komean uran tehtailijana Vähässäkyrössä ja rakentajana
1930-luvun loppuun mennessä energian
Vaasassa. Hän oli myös ensimmäisiä suo-
tarve oli kasvanut, jolloin päädyttiin sopi-
menkielisiä talousvaikuttajia Vaasassa.
mukseen Vaasan Sähkön kanssa lisäenergian
Rakennustoiminnan lisäksi J. Myntti laajensi
saamiseksi. Samalla saatiin yhteys valta-
toimintaansa teollisuuden alalle. Vuonna
kunnan verkkoon. Vuonna 1956 perustettiin
1903 hän osti Vähänkyrön Vedenojalta tii-
Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, jonka jäse-
litehtaan. Myntti kunnosti tehtaan, hankki
neksi Vähäkyrö liittyi 3 %:n osuudella.
uudet koneet ja laajensi tehdasaluetta uudisrakentamalla. Näillä toimenpiteillä saatiin
Sähkölaitoksen päätehtävä oli edullisen säh-
tiili- ja laatta- kapasiteetti noin 2 miljoo-
kön hankkiminen ja sen jakelu. Vähänkyrön
naan kappaleeseen. Seuraavana vuonna
Kunnan Sähkölaitos tarjosi kuntalaisille
hän ja hänen poikansa perustivat suuren
myös sahatavaraa, pärehöyläystä ja vil-
sahan ja kolme vuotta myöhemmin höy-
jan jauhatusta. Jauhatustoimintaa oli
ryllä toimivan jauhomyllyn. Enimmillään
Tervajoella, Keskikunnalla ja Merikaarrossa.
Vedenojalla työskenteli noin 200 työnteki-
Viimeinen tukki keskustassa sijainneella
jää. Vuonna 1961 J E Ollil osti tehdasalueen
Sähkölaitoksen raamisahalla sahattiin
ja käynnisti talojen valmistuksen. Vuonna
v. 1968.
2004 tehdasalue siirtyi Luoman Log Homes Oy:n omistukseen.
Maailman muuttuessa oli sähkölaitoksenkin muututtava. 1970-luvun lopulta alkaen
HIIRIKOSKEN ENERGIA
aloitettiin kunnallisen laitoksen hallinnon
Jo ennen Hiirikosken Energian historian
ja toiminnan muuttaminen energiayhtiöksi.
virallista alkua oli Saarenpäässä seitse-
Tarve muutoksiin kasvoi sähkömarkki-
män isäntää hankkinut generaattorin ja
nalain ja kilpailun vapautumisen myötä.
imukaasumoottorin sitä pyörittämään.
Yhtiöittäminen varsinaisesti saatiin pää-
Vuonna 1906 generaattori käynnistyi 46
tökseen v. 1999 ja yhtiön nimeksi päätettiin
hv:n voimalla ja v. 1911 Vähänkyrön kun-
Hiirikosken Energia Oy. Yhtiön kehittämistä
nalliskokous myönsi Saarenpään Saha-ja
jatkettiin ja v. 2011 saatiin päätökseen laa-
Mylly-yhtiölle luvan pystyttää sähköjoh-
jennusprojekti, jossa laitokseen lisättiin
toja kunnan alueelle. Sähköntuotannossa
toinen turbiini ja generaattori sekä ylä-
16