VAURAUTTA ELINKEINOISTA
K
yrönjoki ja Pohjanlahti olivat pitkään
noista on syntynyt sanonta: ”Vähäskyröös
vähäkyröläisten portti maailmalle.
on kaikki pläkkyriä ja lahtaria.”
Merenkulku ja kaupankäynti olivat vuosisatojen ajan alueen vaurauden perusta.
Vähitellen
Myöhemmin asukkaat saivat elantonsa
kehittyi merkittäväksi yritystoiminnaksi.
pääasiassa maanviljelyksestä ja karjan-
Varsinkin pläkkiteollisuudesta tuli monen
hoidosta. Maat raivattiin pelloiksi ja met-
perheen elättäjä. Enimmillään työstet-
sät poltettiin tervaksi, kunnes tervanpoltto
tiin pläkkiä/peltiä 65 verstaassa ja teh-
Vähässäkyrössä kiellettiin v. 1673 metsien
taassa. Peltiteollisuus oli suurimmillaan
vähyyden vuoksi. Tilannetta kuvaa naa-
1900-luvulla, peräti n. 30 % vähäkyröläi-
purien sanonta: ”Vähäskyröös on niin
sistä sai elantonsa syntyneiden tehtaiden
vähä mettää notta kakarakki
Läkkiastiatehtaat Oy, Kone-ja Peltitehdas
piiskathan
mättähillä.”
vaatimaton
käsiteollisuus
Oy ja A. Tuominen & Pojat sekä lukuisten pienempien verstaiden toiminnasta. 1900-
Vähäkyrö oli jo 1800-luvulla Suomen
luvun loppuun mennessä olivat halpatuonti
tiheimmin asuttu maalaiskunta. Peltoa ja
ja muovi syrjäyttäneet hopeanhohtoisen
metsää ei kuitenkaan riittänyt lisääntyvälle
pläkin.
väestölle eikä Amerikkakaan kiinnostanut kaikkia, oli keksittävä muita keinoja väen
Nykyään
elättämiseksi. 1800-luvulta lähtien maan-
Vähässäkyrössä jatkavat pläkkyrimestari
viljelyksen oheen tuli elinkeinoksi myös
Pentti Tuominen sekä nuoren polven yrit-
pienyrittäjyys: pläkkityöt, makkaranval-
täjät Kari Gråholm ja Esa Åkerman jatkaen
mistus ja kankaankudonta. Näistä elinkei-
sukujensa perinnettä.
Pläkkyri työssään. KUVA: Esa Siltaloppi
14
pläkkyrin
ammattia